Tulevaisuuden kunta Millainen on tulevaisuuden kunta? Kuntaesimerkkejä
|
|
- Kai Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tulevaisuuden kunta Millainen on tulevaisuuden kunta? Kuntaesimerkkejä Maakuntatilaisuudet kevät 2016
2 Sisältö Paketin alussa on asiantuntija Sini Sallisen esitys Millainen on tulevaisuuden kunta?, jossa pohditaan: 1. Tuleeko kunnista vain vaakunankiillottajia? 2. Minkälaisia tulevaisuuden visioita kunnilla on? 3. Miten kuntien tulevaisuus koetaan? Paketin loppuun on koottu Kuntaesimerkkejä, eli miten kunnat ja kaupungit ovat lähteneet tekemään tulevaisuuttaan. 2 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
3 Millainen on tulevaisuuden kunta? Sini Sallinen,
4 1. Tuleeko kunnista vain vaakunankiillottajia? 4 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
5 Kuntien, maakuntien ja valtion välinen työnjako Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Elinvoiman edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Opetus- ja kulttuuripalvelut Tekniset palvelut Yleisen toimialan palvelut Muut palvelut Alueellinen demokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Palo- ja pelastustoimi Maakuntaliitot Osa ELY-keskusten tehtävistä Mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto Aluehallinnon rooli selviää lähiviikkoina ja -kuukausina Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Aluehallintovirastot Työ- ja elinkeinotoimistot Poliisi, tulli ja oikeuslaitos Verotoimistot Kela jne. 5 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
6 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 6 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
7 6 Itsehallintoroolin selkiyttäminen lainsäädännössä ja suhteessa maakunta- ja keskushallintoon 5 Elinympäristöroolin vahvistaminen: kuntalaisille sujuva arki sekä viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö 1 Osallisuus- ja yhteisöroolin vahvistaminen 7 Kehittäjä- ja kumppanuusroolin vahvistaminen kuntalaisten, yhteisöjen, yritysten ja toisten kuntien suuntaan Tulevaisuuden kunnan roolien vahvistaminen 4 Elinvoima- ja työllisyysroolin vahvistaminen 2 Hyvinvoinnin edistämisroolin vahvistaminen 3 Sivistysroolin vahvistaminen 7 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
8 Kuntaliiton valtuusto: Itsehallintoalueita ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Keskushallintouudistus Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus MAAKUNNAT Sote- ja maakuntauudis tus Rajapintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Tulevaisuuden kunta 8 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
9 2. Minkälaisia tulevaisuuden visioita kunnilla on? 9 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
10 Taustaa Tulevaisuuden kuntakuvat on luotu osana Kuntaliittokonsernin USO Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen verkostoprojektia.» Projektin yhtenä keskeisenä teemana on erilaisten kuntien rooli tulevaisuudessa» USO-verkostossa mukana 30 kuntaa Kuntakuvatyö on toteutettu 30 kunnan ja kaupungin seminaari- ja työpajatyöskentelyprosessina, jota on ohjannut Kuntaliitto, FCG ja Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu. Kuntien yhteisessä työskentelyssä syntyneen aineiston analyysityön johtajana on toiminut Tampereen yliopisto. 10 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
11 Millainen on pieni kunta tulevaisuudessa? 11 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
12 Miltä keskikokoisen kunnan tulevaisuus näyttää? 12 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
13 Millainen on tulevaisuuden kaupunki? 13 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
14 3. Miten kuntien tulevaisuus koetaan? 14 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
15 Uudistukset nähdään kunnissa monin eri tavoin menetys vallan puute päätösvallan pieneneminen liikkumavaran väheneminen vapautuminen helpotus kapasiteetin vapautuminen talouden ennakoinnin helpottuminen 15 Maakuntatilaisuudet kevät 2016 Lähde:Tampereen yliopisto
16 Maakuntauudistuksen ennakkovaikutukset kuntiin yhteenveto marraskuun 2015 kuntatyöpajoista 1) Kuntien on panostettava entistä enemmän elinvoiman edistämiseen ja sivistyspalveluihin. Valinnanvapaus lisää paikallisten elinkeinojen mahdollisuuksia. Sotepalvelujen asiakas valitsee itseään lähimpänä olevan palveluntuottajan, joten hän tuo valintansa avulla rahaa ja mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille. 2) Kunnat tuottavat itse vähemmän palveluita kuin nykyisin. Kumppanuudet yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa lisääntyvät. Kunnilla on uudenlainen, toimijat yhteen tuova, koordinoiva ja fasilitoiva rooli. 3) Paine kuntien väliselle yhteistyölle lisääntyy erityisesti yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa. Kuntien keskinäinen ja kuntien ja itsehallintoalueiden välinen yhteistyö lisääntyy joukkoliikenteessä ja palveluliikenteessä sekä kaavoituksessa. 4) Itsehallintoalueiden ja kuntien välistä yhteistyötä on tarvetta kehittää, jotta kunnat voivat hoitaa omaa hyvinvoinnin edistämisen tehtäväänsä. Avointa tiedonkulkua tukevien järjestelmien tarve kasvaa kuntien henkilöstön työn tukemiseksi. 5) Kuntien johtamisjärjestelmiä pitää uudistaa, koska kuntien tehtävät vähenevät. Ainakin valtuutettuja, lautakuntia ja toimialoja tarvitaan nykyistä vähemmän. Erityisenä huolenaiheena nousi esille se, miten saadaan hyviä ehdokkaita kuntavaaleissa. 6) Kunnat tarvitsevat vähemmän tukipalveluja ja -henkilöstöä, joten tukipalveluorganisaation uudistaminen on edessä. Erityisen paljon huolta kannettiin siitä, miten tämä muutosjohtaminen ja henkilöstön siirtyminen kunnista itsehallintoalueille saadaan toteutettua siten, ettei henkilöstön motivaatio kärsi. Lisäksi uhkana koettiin, että kunnille jää liikaa käyttämättömiä, tyhjiä kiinteistöjä. Ks. Tarkemmin
17 Miten kunnat ottivat kantaa tulevaisuuden kuntaan sote-lausunnoissa? (nostoja lausunnoista) Kunnat koosta riippumatta korostivat, että kuntiin tulisi jättää riittävät kuntien elinvoimaan liittyvät tehtävät. Tällaisina tuotiin esille maankäyttö ja kaavoitus, elinkeinopolitiikka, koulutus ja joissain lausunnoissa myös rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto. Rakennusvalvonnan siirtämistä maakunnille pääosin vastustettiin kaikenkokoisissa kunnissa. Maakuntakaavoituksen siirtyminen itsehallintoalueille maakunnan liitoilta edellyttäisi joidenkin lausuntojen mukaan kuntien aseman vahvistamista kaavoituksessa. Lisäksi esitettiin sen selvittämistä, mitä tehtäviä voitaisiin siirtää ylemmiltä hallinnon tasoilta kunnille. Osa etenkin alle asukkaan kunnista nosti esille oppilas- ja opiskelijahuollon sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon merkityksen olennaisena osana ehkäisevää toimintaa ja terveydenedistämistyötä. Kunnat toivoivat lausunnoissaan työllisyyden edistämiseen ja hoitoon liittyvien tehtävien ja vastuiden selkiyttämistä. Etenkin keskisuuret ja suuret kunnat, mutta myös osa pienemmistä kunnista, katsoivat, että nykyistä laajempi kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta pitäisi siirtää kunnille. Alle kunnat nostivat esille työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP-toiminta). Suuret kaupungit ja osa muista kaupunkiseutujen kunnista korostivat lausunnoissaan sitä, että uudistuksessa tulee ottaa huomioon suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityisasema, rooli ja piirteet 17 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
18 Sähköiset palvelut elinehto kunnissa vuonna 2025 Avoimuus ja tiedonkulku korostuvat verkostoissa ja uudenlaisessa johtamisessa Millainen on kunta vuonna 2025? Tärkeys tulee korostumaan tulevaisuudessa 18
19 Mistä lähtökohdista Tulevaisuuden kunta työhön? Globaalin kansallisen ja alueellisen toimintaympäristön (ml. ohjaamisen) muutos Suuret siirtymät Kompleksisuuden lisääntyminen Kunnan kehityshistoria Kunnan nykyisyys Resurssit Jaettu asiantuntijuus johtajuus Kunnan ennakoitu tulevaisuus Mistä tulemme? Tarinat ja kokemukset Innovaatiot Lisäarvo Eri toimijoiden yhteistyö ja vuorovaikutus Elinvoima, Yhteisöllisyys hyvinvointi Missä olemme? Uusien ratkaisujen luominen Strategia Mihin haluamme mennä? Kunnan omat valinnat, teot ja toimijuus 19 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
20 Järvenpää Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! 20 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
21 21 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Kuntaesimerkkejä
22 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Joensuu 22 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
23 Uusi Vuodet
24 UUDEN JOENSUUN KUNTAKUVA? Visio?: Kokeileva, asukaslähtöinen elinkeinokaupunki Maakuntatilaisuudet kevät
25 KONSERNIN TOIMINTA-ALUEET MERKITTÄVÄT KONSERNIYRITYKSET Josek Oy Tiedepuisto Oy Yrityskiinteistöt Oy Karelia Oy Joensuun Kodit Oy Joensuun Elli Oy Elinvoima Osallistuminen, osallisuus Elinkeino- ja kasvupolitiikka Tapahtumat Työllisyyspolitiikka Korkeakoulut ja tutkimus Kehitysalustat Verkostot ja edunvalvonta Asuntopolitiikka Puhas Oy Joensuun Pysäköinti Oy Konserni- Johto Yhteensovitus Edunvalvonta Neuvostot Kaupunkiympäristö Maankäyttö Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristö Hyvinvointi Kulttuuri Varhaiskasvatus Peruskoulu Lukio Nuoriso Liikunta Kansalaisopisto Konservatorio Sote-rajapinta Liiketoiminta Joensuun Vesi Islo Oy Maakuntatilaisuudet kevät
26 JOHTAMIS- JA TOIMINTAMALLI- PALVELUJEN JA TALOUDEN OHJAUS Konsernipalveluissa valmisteluryhmä, joka valmistelee vuosittaisen palveluja talousarvion pohjan arvioituihin tuloihin perustuen Palvelujen määrä, laatu ja resurssit (eurot, henkilöstö, tilat) Palvelu- ja talousarvioneuvottelut toiminta-alueiden kanssa elokuussa Kaupunginhallitus hyväksyy palvelujen ja talouden kehyksen; sisältää myös suurimmat investoinnit, lainatarvearvion ja seuraavan vuoden strategiset hankinnat Toiminta-alueet käsittelevät kehyksen omalta osaltaan Kaupunginvaltuusto hyväksyy palvelu- ja talousarvion ja kolmen vuoden suunnitelman Merkittävät konserniyritykset nostetaan varsinaiseen talousarvioon, ei enää liitteenä Palvelujen ja talouden sekä investointien toteutumisen raportointi ja poikkeamat toimielimille, hallitukselle ja valtuustolle Uusien palvelujen käynnistäminen tai entisten laajentaminen vaatii kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston päätöksen kokoluokasta riippuen Maakuntatilaisuudet kevät
27 PALVELUT TOIMINTA-ALUEITTAIN Kaupunginhallituksen toiminta-alue Elinvoima- ja työllisyys Konsernipalvelut Hallinto Talous Henkilöstö Toimitilat Muut tehtävät, jotka eivät kuulu kaupunkiympäristöön tai hyvinvointipalveluihin Kaupunkiympäristön toiminta-alue Kaupunkirakenne Rakennus- ja ympäristövalvonta Hyvinvointipalvelujen toiminta-alue Varhaiskasvatus Perusopetus Maakuntatilaisuudet kevät
28 OSAAMINEN (LUKIO, KIRJASTO, KANSALAISOPISTO, TAITEEN PERUSOPETUS) Kulttuuri Liikunta ja nuoriso Maakuntatilaisuudet kevät
29 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Vantaa 29 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
30 Miten valmistaudumme tulevaisuuden kunnan rakentamiseen? Vantaa
31 Tulevaisuuden kuntaan valmistautuminen Vantaalla (1/2) Vantaalla sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat ovat aktiivisesti mukana Kuntaliiton organisoimassa Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen (USO) -työskentelyssä Valtakunnallisten USO-seminaarien kautta pyritään saamaan ajankohtainen tieto mm. SOTE-/maakuntahallintouudistuksesta ja sen vaikutuksista mahdollisimman laajalle kohdejoukolle Vantaan omissa kaupunginhallituksen työpajoissa on kartoitettu toimintaympäristön keskeisiä muutosvoimia ja kehitetty kaupunginhallituksen strategista roolia Vuonna 2016 työpajojen aiheena on kaupungin johtamisjärjestelmän ja luottamushenkilöorganisaation tarkastelu uuden kuntalain, valtakunnallisten uudistusten ja tulevaisuuden kunnan näkökulmista. Työskentelyyn osallistuvat kaupunginhallitus, kaupungin johtoryhmä ja valtuustoryhmien puheenjohtajat Työskentelyssä esille nousseet asiat viedään osaksi organisaatiouudistusta, hallintosääntöuudistusta, strategiaprosessia ja toiminnan kehittämistä Maakuntatilaisuudet kevät
32 Tulevaisuuden kuntaan valmistautuminen Vantaalla (2/2) Kaupunginhallitus on nimennyt luottamushenkilötoimikunnan, jonka tehtävänä on Tarkastella kaupungin poliittista päätöksenteko- ja johtamismallia Arvioida kaupungin viranhaltijaorganisaation johtamisjärjestelmän muutostarpeita ja Arvioida valmisteilla olevan maakuntahallinnon vaikutukset kunnan päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmään sekä talouteen Kaupungin johtoryhmässä on nimetty SOTE- ja itsehallintouudistuksen muutosjohtamista varten työryhmät viidelle tehtäväalueelle: palvelu ja rakenteet; päätöksenteko, omaisuus järjestelyt ja sopimusvalmistelu; talous; henkilöstö. Työryhmät eivät ole vielä aloittaneet toimintaansa, vaan odottavat vielä valtakunnallisia lopullisia ratkaisuja Hallintosääntöuudistustyötä tehdään uuden kuntalain mukaisesti Seuraava valtuustokauden strategiaprosessi on tarkoitus tehdä osallistavilla menetelmillä Suomi 100 hankkeen tulevaisuustyöpajoista saatujen tulosten hyödyntäminen Maakuntatilaisuudet kevät
33 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Lempäälä 33 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
34 34 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
35 Lempäälän IDEA-toimintamalli Lempäälän kunta haluaa olla rohkea edelläkävijä Lempäälän kunta on aloittanut koko organisaatiota koskevan kulttuurinmuutosprojektin nimeltään Lempäälän IDEA Hankkeen tavoitteena on saada kunta toimimaan entistä taloudellisemmin ja paremmin asiakkaitaan palvelevasti Samalla haluamme kannustaa koko henkilöstöä kehittämään yhteisesti tekemäämme työtä Toimintamallin periaatteet: ideointi yhteistyö yli toimialarajojen lupa tehdä 35
36 IDEA-toiminta Mitä ideoidaan? taloudellisesti järkevämpiä ratkaisuja kuntalaisille parempia palveluja Projektityyppinen toimintatapa selkeä toteutussuunnitelma selkeä vastuunjako Pienempiin muutoksiin tartutaan heti Seuranta työyhteisöjen IDEA-seinien avulla Suuremmista kehittämisideoista IDEA-kortit Projektin tavoitteet, aikataulu ja vastuuhenkilöt Seuranta IDEA-korttipakkojen avulla (jory, toimialojen joryt) 36
37 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Juva 37 Maakuntatilaisuudet kevät 2016
38 Kunta on ihmisten yhteisö. *) Uuden hallituksen ohjelma Juva on ihmisten yhteisö. Maakuntatilaisuudet kevät
39 JUVAN KUNNAN VISIO 2025 Juva on viihtyisä, vireä ja verkostoitunut eteläsavolainen maaseutukeskus Viitostien varressa. Juva elää elintarvikkeista, puusta, luonnosta, matkailusta ja palveluista.
40 Yhteisöjen alusta- ja perinnerooli Juva 575 vuotta / Suomi 100 vuotta vuonna 2017 Kansalaiset mukaan, koko vuosi tapahtumia Kuntalaiset mukana uusien kuntalaisten (kiintiöpakolaiset) kotouttamisessa Pitäisi olla ylpeä omasta taustasta ja perinteestä Verkostoitumisen merkitys kasvaa uuden kunnan roolissa Ei vastakkain asettelua kaupunkien ja maaseutukuntien välillä, molemmat tarvitsevat toisiaan Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden asioiden tietämys ja yhteistyön merkitys kasvaa Kuntaa pitää johtaa niin kuin yritystoimintaa Maakuntatilaisuudet kevät
41 Mitä on elinvoimakunta erilaisissa toimintaympäristöissä? Mitä ollaan tekemässä? Ähtäri
42 ELINVOIMAKUNTA case Ähtäri Otettu käyttöön strateginen ja johdonmukainen johtaminen Strategioita ja suunnitelmia valmisteltaessa kuunneltu kuntalaisia, loma-asukkaita, henkilöstöä, yrittäjiä ja luottamushenkilöitä Huolehdittu, että strategiat jalkautuvat ja muuttuvat sanoista teoksi eli ELINVOIMAKSI Tiedostettu elinkeinorakenteiden muuttuminen, kunnan suurempi rooli toimintaympäristön rakentajana, verkostojen luojana, palveluiden tuottajana ja yhteistyön edistäjänä Ähtärin kaupunkistrategiasta johdettu elinvoimaohjelma, jolla paitsi vahvistetaan kaupungin vetovoimatekijöitä (mm. matkailu) myös vahvistetaan nykyisten yritysten toimintaedellytyksiä ja edesautetaan uusien yritysten rantautumista paikkakunnalle, mm. notkealla päätöksenteolla, joustavalla kaavoituspolitiikalla ja olemalla luotettava kumppani yrityksen eri elinkaaren vaiheissa Viihtyisät ja hyvin suunnitellut asuinympäristöt, panostukset monipuolisiin vapaa-ajan palveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin, paikalliskulttuurin arvostus eri muodoissaan Kaupungin brändityö alkamassa Ähtärissä vahva matkailubrändi, mutta myös esim. Euroopan suurin alumiiniveneteollisuus = teollisuusbrändi jne. Vahva brändi tukee elinvoimaisuutta!
43 KUNTA ELINVOIMAN JOHTAJANA Ähtärin keskustan kehittämishanke Suomen Kuntaliito ja FCG:n verkostohankkeen kautta järjestettiin teemaseminaareja ja kuntakohtaisia työpajoja, joiden avulla selvisi Ähtärin elinvoiman kannalta tärkeimmät kehittämiskohteet Kehittämisen ykkösprioriteetiksi nousi selkeästi keskustan kehittäminen eli Ostolantien ympäristö liike- asuin- ja ranta-alueineen Paikallisten työpajojen avulla, jossa mukana asukkaat, loma-asukkaat, yrittäjät, luottamushenkilöt ja virkamiehet, avattiin keskustan kehittämistarpeet viiteen eri osaalueeseen 1. matkakeskus-liikekeskus-torialue 2. Nk. Shellin alue, joka kaavoitettu liikealueeksi 3. Ranta-alue keskusta sijaitsee Ouluveden rannalla 4. Asuminen mm. julkisivuohjeet 5. Liikenne matkailualueen ( kävijää/v) ohjaaminen keskustan palvelujen äärelle Ostolantien alueen kehittämisen toimeenpanosta laadittiin vuoden kestävä hanke Maakuntatilaisuudet kevät
44 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Kuopio
45
46 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN PALVELUALUEIDEN YHTEISTYÖNÄ YHTEISET PAINOPISTEET 2016 (SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS) 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen varhainen tukeminen, avohuollon tuki, kiusaamiseen, fyysiseen uhkaan, seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan puututaan päihteiden käytön ennaltaehkäisy 2. Työikäisten hyvinvointi lisääntyy positiivinen työllistyminen ja työllisyystilanne päihteiden käytön ja perheväkivaltatilanteiden ennaltaehkäisy 3. Ikäihmisten hyvinvointi lisääntyy vanhusten koteihin vietävä tuki mm. lääkärikäynnit, turvallisuuspalvelut ehkäistään ja puututaan mielenterveys ja päihdeongelmiin 4. Kaikkien kuntalaisten hyvinvointi lisääntyy yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään lähidemokratiamallin ja osallisuuden ohjelman avulla hyvinvointimarkkinoinnin toimintamalli koko kaupunkiin terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö Maakuntatilaisuudet kevät
47 LUPA INNOSTUA BLOGI lukijaa! Vertaismarkkinointi Lähettiläisyysajatus laajennetaan kuopiolaiseen järjestökenttään (vrt. Kiitos kaveruudelle).
48 KIITOS-KAMPANJA
49 KUOPION LIIKUNTAPAIKKOJEN MARKKINOINTI
50 YKS KAKS HYPPY!
51 MUITA LUPA INNOSTUA NOSTOJA VUODELTA 2015 Työhyvinvointipäivä 2015 Kuopion kirjaston nuorille suunnattu: Kuka nuorten kirjojen sankareista olet? Taidemuseon: Mikä taidemuseon teoksista olet? Museoiden: Yö museossa joulukalenteri
52 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Järvenpää
53 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Järvenpäässä Kevät 2016
54 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen organisoituminen Järvenpäässä Hyvinvoinnin johtoryhmä kaupungin johtoryhmä (ottaa roolin päätöksentekoa vaativissa asioissa) Hyvinvointiryhmä pj terveyden edistämisen johtaja, asiantuntijat nimetään alueittain kaupunkikehitys: erityisasiantuntija konsernipalvelut: johdon erityisasiantuntija Lasten ja nuorten sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet: erikoissuunnittelija Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue: erikoissuunnittelija Maakuntatilaisuudet kevät
55 Sähköinen hyvinvointikertomus, työkalu, joka vahvistaa kaupunkistrategian implementaatiota käytäntöön SHVK:n avulla tehdään hyvinvoinnin edistämisen työtä näkyväksi, kootaan siihen liittyviä suunnitelmia ja tietoa yhteen sekä varmistetaan yhteys kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluun Hyvinvoinnin johtoryhmä ja hyvinvointiryhmä (KJ päätös ) kaupungin johdon tuki toiminnan takana Ennakkoarvioinnin (EVA) käyttöönotto päätöksenteossa (Järvenpään malli, koulutukset 10/2014) Hyvinvointityöryhmän työ on monialaista ja yhteen sovittavaa asiantuntijatyötä, joka varmistaa kaupunkistrategian implementaatiota sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Maakuntatilaisuudet kevät
56 Hyvinvointiryhmä toimii aktiivisesti Ryhmän jäsenet toimivat linkkeinä alueilleen tuoden sieltä asioita työryhmään ja vieden työryhmästä asioita ja tehtäviä palvelualuille tukevat alueensa valmistelijoita ja asiantuntijoita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työssä esim. vaikutusten ennakkoarvioinneissa raportoivat alueiden johtoryhmissä hyvinvointityön etenemisestä, myös tunnuslukujen valossa (SHVK) puheenjohtaja raportoi säännöllisesti hyvinvoinnin johtoryhmälle (KJ) Maakuntatilaisuudet kevät
57 Järvenpään ennakkoarvioinnin malli nousee strategiasta kuntalaisvaikutukset yritys- ja elinkeinovaikutukset ympäristövaikutukset talousvaikutukset organisaatio- ja henkilöstövaikutukset 0-vaihtoehto 1 vaihtoehto 2 vaihtoehto Maakuntatilaisuudet kevät
58 Kaupunki kasvaa ja kehittyy lähivuosina Keskustan kehittämishanke Yritysalueiden kasvu Asuntorakentaminen lisääntyy huimasti Väestön ikääntymiseen liittyen palvelutarve kasvaa Uudenlaisia toimintatapoja, rakenteita, prosesseja.. Maakuntatilaisuudet kevät
59 Lähde: HS Maakuntatilaisuudet kevät
60 Perhelän kortteli Kaupallinen keskittymä kävelykadun yhteyteen Lisää asukkaita keskustaan Keskustan ilmeen parantaminen Keskustapysäköinnin parantaminen Vanhan rakennuksen osittainen säilytys Maakuntatilaisuudet kevät
61 Järvenpään prosessimainen toimintatapa Lähdetään eri asiakasryhmien tarpeista Karsitaan turhia työvaiheita > toiminnan tehostaminen Varmistetaan, että teemme kunkin asiakasryhmän kannalta oikeita asioita Kuntien imagotutkimus 2015, Taloustutkimus Oy: Suhteellisesti oikein hyvät arviot Järvenpää sai kunnan yrittäjämyönteisyydestä, kaavoituksesta yritystoiminnan kannalta ja kuntayhteistyön tuloksellisuudesta Maakuntatilaisuudet kevät
62 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Utajärvi
63 Hyvinvoinnin edistäminen Utajärvellä
64 Utajärven visio Utajärvi luo onnellisen elämän edellytyksiä Maakuntatilaisuudet kevät
65 Tavoite Utajärvellä sisällyttää hyvinvoinnin edistäminen osaksi kuntastrategiaa ja kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua sekä kunnan kokonaisjohtamista sekä jalkauttaa se osaksi jokaisen kuntalaisten arkea! Maakuntatilaisuudet kevät
66 Painopiste Uuden hallintomallin mukaisten valmistelu- ja arviointitoimikuntien toiminnan kehittäminen siten, että: Kunnassa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka pohjautuu toimiviin hyvinvointirakenteisiin (TerPS2) Maakuntatilaisuudet kevät
67 Maakuntatilaisuudet kevät
68 Vastuunjako on kolmiportainen - Julkisen sektorin vastuu: Utajärven kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän vastuu (Kuntalaki 1, ym.) - Kuntalaisen oma vastuu - 3. sektorin vastuu, yhteisöjen, järjestöjen, kyläseurojen, seurakunnan, ystävien, naapureiden, sukulaisten, Maakuntatilaisuudet kevät
69 Esimerkkejä Uintimatkat linja-autolla Rokuan Health and Spa:han Hyvinvointitanssit Sähköiset info-taulut luettavissa kauppojen kassajonoissa Kisailuja, haasteita, kannustusta, innostamista Maakuntatilaisuudet kevät
70 Tieto sähköisillä infotauluilla, joita on kaupoissa, leipomo-kahvilassa, terveyskeskuksessa, jne Maakuntatilaisuudet kevät
71 Maakuntatilaisuudet kevät
72 Työllistäminen Työllistämissuunnitelma Voimaantuminen Kaikilla nähdään olevan annettavaa työmarkkinoille Tavoitteena siirtyä aidosti kohti avoimia työmarkkinoita Maakuntatilaisuudet kevät
73 Kävelykokouksia ja sähkösäätöisiä työpöytiä Maakuntatilaisuudet kevät
74 Liikettä työpäivän sisälle Selättimiä ja pilatesrullia päiväkodille Tavarapyörä kiinteistötiimiin Maakuntatilaisuudet kevät
75 Kyse on hyvinvoinnin johtamisesta Hyvinvoinnin toimintamalli toteuttaa kunnan visiota Utajärvi luo onnellisen elämän edellytyksiä Positiivinen, kuntalaisia innostava, kannustava ja osallistava palvelujen yhteisluominen Kuntalaisia arvostetaan ja kiitetään Yksinkertaista, innovatiivista ja tuloksellista Hyvinvoinnin edistämisen vastuun lisäksi on myös oikeus olla hyvinvoiva ja onnellinen Maakuntatilaisuudet kevät
76 Kiitos! Maakuntatilaisuudet kevät
77 Kunta yhteisöjen alustana Tampere
78 Kunta yhteisöjen alustana Esimerkkejä Tampereelta
79 Tampereen 2025 strategian painotuksia Palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon osallistutaan laajasti, mikä tukee palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta. Kuntalaiset ja yhteisöt toimivat aktiivisesti. Kaupunki mahdollistaa omaehtoista toimintaa ja kannustaa huolehtimaan itsestä ja muista. Kaupungin tuottama tieto on avointa ja se tukee omaehtoista toimintaa Maakuntatilaisuudet kevät
80 Toimintaa Tampereella Alueellisissa työryhmissä yhteisöt voivat suoraan vaikuttaa kaupunkiin. Joka ryhmällä tukena vuorovaikutussuunnittelija. Käyttäjädemokratia palveluiden suunnittelussa ja toiminnassa. Esim. osallistuva budjetointi Tesomajärven viheralueen suunnittelussa. Kuntalaisten omatoimisuutta edistetään palvelujen tuotannossa. Esim. kymmenien vapaaehtoisten avustajien Luotsitoiminta. Kumppanuudet yritysten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa Osapuolet mukana esim. hyvinvointikeskusten suunnittelussa. Keskuksiin tulee järjestöjen, yritysten ja kaupungin tiloja. Maakuntatilaisuudet kevät
81 Tampere 6Aika hankkeessa (1) Avoimet innovaatioalustat Tavoitteena yritysten, palveluntuottajien, yhdistysten, asiakkaiden, asukkaiden sekä yliopistojen ja muiden oppilaitosten yhteistyömalli. Tesoman kaupunginosassa pilotteina hyvinvointipalvelut, Mediapoliksen kampusalue, älykäs liikkuminen ja joukkorahoitus yritysten ideoille. Osa kaupungin palvelumallin ja hankintojen uudistamista sekä digitalisointia. Yrityksille uusia mahdollisuuksia käyttäjälähtöiseen innovointiin sekä tuotteiden ja palveluiden testausta kaupunkiympäristössä. Asukkaiden tarpeita paremmin vastaavia palveluja. Maakuntatilaisuudet kevät
82 Tampere 6Aika-hankkeessa (2) Avoin data Tampere koordinoi hanketta. Tuloksena kymmeniä uusia yrityksiä ja tuotteita. Avoin osallisuus ja asiakkuus Hankkeessa etsitään toimivia tapoja yhteiseen palvelujen kehittämiseen asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Keskiössä asiakasneuvontaan liittyvien palvelujen kehittäminen ja niiden kokeilut. Osa kaupungin aluepohjaista palvelumallityötä. Maakuntatilaisuudet kevät
83 Kunta yhteisöjen alustana Oulu
84 Kunta yhteisöjen alustana- Oulun kaupungin yhteisötoiminta Merja Niemelä Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta
85 Yhteisötoiminnan keskeiset tavoitteet Toiminnan keskeiset tavoitteet Osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelman mukaisesti: Saada alueen asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon: - Asukkaat ovat oman asuinalueensa asiantuntijoita - Luottamushenkilöiden aktiivinen osallistuminen keskeistä - Kaupungin asioiden tuominen avoimesti ja hyvissä ajoin keskusteluun - Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Vahvistetaan asukkaiden, yhdistysten, julkisten ja yksityisten palvelujen yhdessä tekemistä. Yhteistyö lisää yhteisöllisyyttä ja alueellista vaikuttavuutta. Maakuntatilaisuudet kevät
86 Yhteisötoiminnan keskeiset tavoitteet Asukaslähtöisen ja omaehtoisen toiminnan tukeminen tarjoamalla tiloja eri alueilta yhdistysten ja yhteisöjen käyttöön sekä myöntämällä avustuksia ennalta ehkäisevän, alueellisen toiminnan järjestämiseen 21 suuralueella. (V tuettu lähes 300 alueellista tapahtumaa (asukkaiden järjestämää retkeä, kerhoa, tilaisuutta ja muuta alueellista toimintaa) Tavoitteena on palvelujen uudistaminen kuntalais- ja asiakaslähtöisesti sekä asukkaiden osallisuus elinympäristöä ja palveluja koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Toiminnan kehittämiseen toteutetaan kuntalaiskysely keväällä Kyselyssä kartoitetaan asukkaiden mielipiteitä vaikuttamismahdollisuuksista, osallisuuden tavoista sekä tiedottamisesta. Linkki: Maakuntatilaisuudet kevät
87 Oulun raati Tavoitteena on edistää kuntalaisten vaikuttamista kunnan pitkän aikavälin tavoitteisiin ja palvelujen järjestämiseen. Oulun raatien puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tilaisuuksia on järjestetty v alkaen. Oulun raadit järjestetään kerran vuodessa esimerkiksi osana kaupunkistrategian, palvelujen järjestämisohjelman tai talousarvioprosessin laadintaa / päivitystä. Oulun raati tilaisuuksia täydentävät facebook-chatit, joissa on mukana johtavia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Lisäksi on toteutettu kuntalaiskyselyjä palveluista mm. otakantaa.fi palvelun kautta. Myös tiedottamisessa hyödynnetään sosiaalisen median eri kanavia. Linkki: Maakuntatilaisuudet kevät
88 Oulun raati 2016 Keväällä 2016 aiheena olivat Torin rannan kehittäminen ja kouluverkkoselvitys. Alueellisia tilaisuuksia järjestettiin keväällä 2016 yhteensä viisi. Tilaisuudet videoitiin ja tallennettiin. Osa tilaisuuksista lähetettiin suorana verkossa ja niissä oli viittomakielinen tulkkaus sekä induktiosilmukka käytössä. Kuntalaiskeskustelu ja kysymykset lähetettiin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, osaksi valmistelu- ja päätöksenteon prosessia. Linkit: ja Maakuntatilaisuudet kevät
89 Alueelliset yhteistyöryhmät Oulu on maantieteellisesti laaja, yli asukkaan kaupunkialue, joka on jaettu 21 suuralueeseen: - Haukipudas, Hiukkavaara-Sanginsuu, Höyhtyä, Jääli, Kaakkuri, Kaijonharju, Kaukovainio, Kello, keskusta, Kiiminki, Korvensuora, Koskela, Maikkula, Myllyoja, Oulunsalo, Oulunsuu, Pateniemi, Puolivälinkangas, Tuira, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Toimintamalli rakentuu suuralueilla toimivien yhteistyöryhmien ympärille. Yhteistyöryhmät ovat kaikille avoimia alueellisia vaikuttajaryhmiä, joissa on mukana mm. - Kolmannen ja neljännen sektorin edustajia eli asukkaita ja alueellisten yhdistysten ja yhteisöjen edustajia - Julkisten ja yksityisten palvelujen edustajia - Luottamushenkilöitä Linkki: Maakuntatilaisuudet kevät
90 Yhteistyöryhmän tehtävät Käsittelee suuralueen tai tarvittaessa koko kaupungin ajankohtaisia asioita. Antaa lausuntoja valmistelussa olevista asioista. Tekee aloitteita ja kannanottoja, sekä voi myös osallistua muiden tekemiin aloitteisiin ja kannanottoihin. Tiedottaa alueen asioista asukkaille, alueen toimijoille, päättäjille ja kaupungin hallinnolle. Järjestää tarvittaessa tiedotus-/keskustelutilaisuuksia. Lisää yhteisöllisyyttä ja kehittää vuorovaikutusta alueen eri toimijoiden kesken. Tekee esityksen toimintarahan jakamisesta vuosittain suuralueella. Maakuntatilaisuudet kevät
91 Haukiputaan suuralueen yhteistyöryhmä Kokouksia pidetään n. viisi kertaa vuodessa: esille tulevien asioiden mukaisesti. Puheenjohtajana toimii alueen asukas. Yhteistyöryhmässä mukana olevia tahoja mm. asukasyhdistyksiä (Haukiputaan Asemakylän kyläyhdistys, Haukiputaan kirkonkylän asukasyhdistys, Halosenlahden kyläyhdistys, Siikasaaren asukasyhdistys), eri eläkeläisyhdistyksiä (mm. Martinniemen eläkeläiset), seurakunta, kaupungin toimijoita (kirjastot, koulut, nuorisotalo), luottamushenkilöitä ja asukkaita. Yhteistyöryhmän sähköpostilistalla on n. 150 yhteystietoa. Kokouksissa käsiteltyjä aiheita, mm. Haukiputaan kaavoitus, hyvinvointikeskuksen toiminta, kirjastojen toiminta, teiden ylläpito ja auraus. Toimintaraha v. 2016: 9200 euroa ( asukasta). Hakemuksia yhteensä 15 kpl, hakemusten yhteenlaskettu määrä oli euroa. Maakuntatilaisuudet kevät
92 Asukastuvat Oulussa on yhteensä 11 kaupungin kanssa yhteistyössä toimivaa, kaikille asukkaille avointa asukastupaa: Höyhtyän Välke, Kaakkuri, Kello, Keskusta, Korvensuora, Maikkula, Meri-Toppila, Myllyoja, Puolivälinkangas, Tuira ja Ylikiiminki. Asukastupien toiminnasta tehdään kumppanuussopimus kolmannen sektorin toimijoiden, kuten alueellisen asukasyhdistyksen kanssa -> yhdistys vastaa asukastuvan päivittäisestä toiminnasta. Tilat ovat myös muiden alueen yhdistysten ja toimijoiden käytettävissä. Maakuntatilaisuudet kevät
93 Asukastuvat Oulun kaupunki tarjoaa asukastupatoiminnalle puitteet (tilavuokra, sähkö, vesi, tietokoneet, Internet-yhteys). Kulut n / tupa / vuosi. Lisäksi toiminnalle myönnetään toiminta-avustusta (vuonna 2015 asukastupien toiminnasta vastaaville asukasyhdistyksille 2500 / yhdistys). Asukastupien toimintoja ovat mm. virike-, harraste- ja yhteisölliset toiminnot, ateriapalvelut (esim. lounas / kahvilatoiminta, ylijäämäruoan jakelu), erityisesti ikäihmisten atk-ohjaus ja kurssitoiminta. Linkki: Maakuntatilaisuudet kevät
94 Höyhtyän Välke Höyhtyän Välkkeessä tekevät yhteistyötä Lintulammen asukasyhdistys ja Oulun kaupunki. Asukastupaan on liittynyt kaupungin hyvinvointipiste, johon voi mennä ilman ajanvarausta. Hyvinvointipisteellä onnistuu muun muassa verensokerin ja hemoglobiinin mittaus, ompeleiden poisto, muistitestit ja erilaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut. Asukastupa järjestää kerhoja, retkiä ja tilaisuuksia alueen asukkaille. Päivittäin tarjottava lounas ja kahvit sekä atk-ohjaus ovat asukastuvan palveluita. Linkit: Maakuntatilaisuudet kevät
95 Yhteisötalot Aleksinkulma, Honkapirtti ja Oulunsalon yhteisötalo. Alueen asukkaiden, yhdistysten ja yhteisöjen alueellista toimintaa varten tarkoitettuja tiloja, joissa on mahdollista järjestää kerhoja, kokouksia, tapahtumia, juhlia yms. Tiloissa toteutetaan myös Oulun kaupungin työtoimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Tiloista vastaa Oulun kaupungin yhteisötoiminta. Linkki: Maakuntatilaisuudet kevät
96 Yhteisöllisen toiminnan muotoja Oulussa lisäksi mm. Maahanmuuttajaneuvosto Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto Monikulttuurikeskus Villa Victor Alueelliset lasten ja nuorten osallisuusryhmät sekä ONE - Oulun Nuorten Edustajisto Asiakasraadit (mm. kirjastot, hyvinvointikeskukset, neuvolat) Yhdenvertaisuussuunnitelma v toteutettu yhdessä järjestöjen ja vähemmistön edustajien kanssa Maakuntatilaisuudet kevät
97 Yhteystiedot Yhteisötoiminnan päällikkö: Pasi Laukka, Kuntalaisvaikuttamisen koordinaattorit: Tuula Hautamäki, Nina Himsworth, Anne Kippola, Sirpa Laitala, Merja Niemelä, Maakuntatilaisuudet kevät
98 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Lapinjärvi
99 Lapinjärven askeleet tehokkaampiin työllistämispalveluihin Tiina Heikka, kunnanjohtaja Maakuntatilaisuudet kevät
100 Taustaa Lapinjärven työttömyysaste nyt noin 13 % Työntekijät ja työnantajat eivät kohtaa Työttömistä vaikea saada tietoa Paljon pienyrittäjiä, rekrytoinnin kynnys korkea Sakkomaksut n /v (vrt 1 vero%) Hyvä tila käyttämättömänä Työpajatoiminta ei houkuttele Tulevaisuuden vastuiden hoitoon varautumista Ihmislähtöinen kunta
101 Osaamisen ja rekrytoinnin pooli
102 Taitopaikka Omatoimisen työllistymisen ja kuntouttavan työtoiminnan väliin Matala kynnys työllistymiselle ja työllistämiselle Valmennusta ja koulutusta & Tukea ja opastusta Vertaisoppimista Mielekkään tekemisen tila Verkosto yrittäjien ja työntekijöiden välille Yritykset mentoreina Työllistyminen avoimille työmarkkinoille, yrittäjäksi, opiskelijaksi
103 Taitopaikka Yksilöllinen urasuunnitelma Kaikki osaaminen nostetaan esille sekä yksilön että yhteisön tasolla Taitopaikassa henkilö voi suorittaa työelämässä vaadittavia kursseja, kuten mm. tulityökortti, työturvallisuuskortti, hygienia-passi tai atk-ajokortti Taitopaikassa annetaan myös työelämässä pärjäämiseen liittyviä taitoja, kuten esimerkiksi opetetaan stressinsietokykyä, muutosvalmiutta ja alaistaitoja. Kun työnantaja rekrytoi Taitopaikassa olleen henkilön, hän tietää, että henkilöllä on muita työttömiä paremmat valmiudet pärjätä nykypäivän työelämässä
104 Taitopaikka Taitopaikka sijaitsee Taitotalossa, jossa on puu- ja teknisen työntilat, keittiötilat, atk-tila ja ruokailumahdollisuus Taitopaikan osaajat jakautuvat seuraavasti: 1. Takomo (metalli-, elektroniikka- ja muu konetekninen ala sekä mm. talonmiestoiminta) 2. Verstas (puuala) 3. Valimo (ICT-taidot) 4. Kyökki (kotitalous- ja muut palvelualat) 5. Riihi (luovat alat, asiantuntijatehtävät). Lisäksi Taitopaikassa toimii Puoti, joka hoitaa tuotteiden ja palveluiden myyntiä.
105 Taitopaikka Olemme vasta matkan alussa. TE-toimiston hankeavustus 50 % Isäntä ja pehtoori valittu ( aloitus) Valmennettavat maaliskuussa Jo yksi hakemus valmennettavaksi tullut Tänä vuonna n. 40 valmennettavaa Tavoitteena mallin vakiinnuttaminen ja laajentaminen myös muiden kuntien käyttöön alueella
106 Ps.
107 Lapinjärvi ensimmäinen ihmislähtöinen kunta
108 Otetaan yhteisöllisyys virallisesti osaksi kunnan toimintaa. Kuntalaiset ovat mukana palvelutuotannossa matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti. Helposti tavoitettavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Kun palveluntarvitsijat muuttuvat, on palveluidenkin muututtava. On katsottava palveluntarvetta tästä hetkestä 10, 20, 30 vuoden päähän. Palveluneuvonta ihmislähtöiseksi. Ei enää mallia KVG kato vaikka googlesta vaan KVK kysy vaikka kaverilta. Sosiaalinen innovaatio / investointi. Uusi tapa verkostoitua ja saada verkostot toimimaan. Kokonaisvaltainen hyvinvointi huomioidaan. Toiminta on tarvelähtöistä. Nostetaan ihmisyys arvoista osaksi arkipäivän tekoja. Valinnan vapautta ja joustavuutta palveluihin. Kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut voidaan saada myös pehmeiden arvojen kautta. Tekoja, ei suunnittelua. Vain tekemällä voidaan muuttaa asioita. Palvelut suunnitellaan ja tuotetaan ihmislähtöisesti. Palvelut tuotetaan ihmiseltä ihmiselle. Tuotetaan lääkettä yksinäisyyteen. Lapinjärvi - Ihmislähtöinen kunta Proaktiivinen hanke (uusi kuntalaki, soteuudistus) Kunnan uusi rooli: ennaltaehkäisevien palveluiden tuottaja, yhteisöllisyyden luoja sekä erilaisten yksiköiden ja ryhmien toiminnan mahdollistaja. Malli voidaan viedä muihin kuntiin tai muihin organisaatioihin. Maakuntatilaisuudet kevät 2016 Palveluita tuotetaan koteihin tai kirkolle riippuen yksilöiden tarpeesta Resurssit ovat ihmisiä, eivät rakenteita varten. Itsemääräämisoikeutta vahvistetaan etenkin vajaavaltaisten osalta. Tietojärjestelmät valjastetaan ihmislähtöisten palveluiden käyttöön kehitetään tietojärjestelmiä ja mobiileja palveluja ihmislähtöisesti. Luonto, kauneus, käsillä tekeminen, ihmisyys, haaveet ovat olennainen osa mm. hoito- ja hyvinvointipalveluiden suunnittelua eivät vain jotain extraa. Palvelumuotoilu. Se toimii kenellä on paras asiantuntemus Välittämistä, ei johtamista.
109 MUISTISAIRAAT Ihmislähtöinen kunta Ihmislähtöisen palvelukulttuurin implementointi Lapinjärven kunnassa Yhteisö suunnittelee ja tuottaa palveluita Ihmislähtöinen vanhustyö KOTONA ASUVAT TERVEET / 1-2 SAIRAUDEN KANSSA KOTONA ASUVAT kääntyneitä sallistava ja seohjautuva toiminta Kotihoidon ja terveysteknologian kehittäminen Hillahankkeen kautta Tehostettu palveluaseminen (kunnan omana toimintana) Palveluiden piazza (kunta, yrittäjät, järjestöt) Senioriasunnot (vuokraja omistusrivitalot ehkä eläkeläiskommuuni?) Hoiva- ja asumispalvelu (yksityinen palveluntuottaja) Ennaltaehkäisy ja kuntoutus Taide ja kultt osallistumise työn kehittäm välineenä (Läänintaitei Tutkimus (Aalto-yliopiston hanke, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Kuntaliitto, Laurea AMK, geronomi-opiskelijat) Muut yhteistyötahot (Tempur Finland, jne) Moniammatillinen yhteistyö ja henkilöstön valmennus Tietojärjestelmien kehittäminen ihmislähtöisesti
110 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Kontiolahti
111 KONTIOLAHDEN KUNTA Poikkeuksellinen kunta koko Itä-Suomessa asukasta, väestö kasvaa as./v (1-2 %/v) Kunnan väestö on ikärakenteeltaan nuorekasta Väestönkasvu pääsin syntyvyyden kautta, muuttoliike tuo kuntaan myös nuoria lapsiperheitä Yli 64-vuotiaiden määrä pieni, mutta kasvava Sairastavuusindeksi alle 85, väestö keskimääräistä koulutetumpaa ja hyvätuloisempaa Kattava päiväkoti- ja kouluverkko (9 alakoulua, Suomen 5. suurin yläkoulu) Kumulatiivista ylijäämää 14,2 Me Elinvoiman edistäminen tarkoittaa uusia asukkaita ja uusia työpaikkoja kuntaan Maanhankinnan ja kaavoituksen onnistuminen kasvun elinehto Oltava hyvä asuin- ja teollisuustonttivaranto Maanhankinta, maankäyttö, yritystilojen hallinnointi, yritysten kanssa tehtävä yhteistyö, asiakasystävällisyys ja palvelujen tiivis kytkeminen suunnitteluun ratkaisevat Elinvoima on kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan tärkeimpiä tehtäviä jatkossa Yhteisöllisyyden lisääminen, kuntalaisten ja järjestöjen kytkeminen edustukselliseen demokratiaan
112 Kiitos mielenkiinnostasi! Maakuntatilaisuudet 112 kevät 2016
113 Seuraa Kuntaliittoa ja keskustele maakuntatilaisuuksista sosiaalisessa mediassa Facebook Tykkää ja seuraa Kuntaliittoa! #maakunnat Youtube Vlogeja ja videoita, käy kurkkaamassa! Lisätietoa ja aineistot maakuntatilaisuudet
Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta
Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Haukipudas, asukkaita n. 19000 Kiiminki, asukkaita n. 13000 Oulu, asukkaita n. 143000 Oulunsalo, asukkaita n. 9700 Yli-Ii, asukkaita n. 2200 Oulu 2012 Uusi Oulu
LisätiedotKuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta , KUKE
Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta 20.11.2014, KUKE Oulun kaupunki TULOSLASKELMA TOT/ BUDJ/ TOT-% ENNUSTE YLITYS+ YLITYS+ TOT KUMUL TOT ED. KUMUL VUOSI ALITUS- ALITUS- % ED. VUOSI VUOSI Toimintatuotot
LisätiedotKuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta
Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Keskeiset tavoitteet - Saada alueen asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöään ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon - Asukkaat
LisätiedotOsallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö
Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö Missä ollaan nyt? -kaiken ikäisten kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen - Kuntalaisten osallisuus
Lisätiedot- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016
- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski
LisätiedotMaakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija
Maakuntauudistus ja hyvinvointi Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit
LisätiedotLiikunta tulevaisuuden kunnassa?
Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta
LisätiedotRajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016
Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus
LisätiedotSote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa
Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotEsityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet
Kari Sjöholm 30.10.2018 Esityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet Kari Sjöholm 30.10.2018 3 Kari Sjöholm Etelä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät
LisätiedotKuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan kuntapäivä Oulu
Pohjois-Pohjanmaan kuntapäivä 15.3.2016 Oulu Kuntaliiton Kunnat 2021 -ohjelma ja tulevaisuuden kunta Marja Lahtinen Kuntien, maakuntien ja valtion välinen työnjako Paikallisen identiteetin ja demokratian
LisätiedotAsukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
LisätiedotUusi kunta ja sen tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Uusi kunta ja sen tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveys Kuntajohdon seminaari Mikkeli 8.6.2016 Meneillään oleva lainvalmistelu Valmistelu käynnissä
LisätiedotKuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa
Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Ennakointityö itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista Uuden sukupolven organisaatiot ja
LisätiedotUudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan
PANEELIKESKUSTELU Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan Kuntamarkkinat 11.9.2012 24.9.2013 Page 1 KESKUSTELIJAT Dekaani Hannu Katajamäki, Vaasan yliopiston
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotOpetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille
Opetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille Kuntamarkkinat 14.9.2017 Irmeli Myllymäki, projektipäällikkö Opetus- ja kulttuuriyksikkö ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Opetus ja
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotSote-uudistus ja itsehallintoalueet
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,
LisätiedotSeurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista
Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö
LisätiedotYhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys
Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä Opastavan päätösseminaari 4.4.2017 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Järjestämislailla säädetään,
LisätiedotKuntien hyvinvointi - seminaari
Kuntien hyvinvointi - seminaari Seminaarin avaus Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio @HannaTainio 15.5.2019 Lähde: hs.fi 2 Kunnan tehtävä on edistää terveyttä ja hyvinvointia Kuntalaki 1 (1995/365) Kunta
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ
KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotRajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto
Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 14.9.2016 Rajapinnan/yhdyspinnan määrittelyä 1. Raja-/yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden
LisätiedotValtion ja kuntien hyvinvointityö
Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:
LisätiedotMillainen on tulevaisuuden kaupunki? Tulevaisuuden kuntakuvat
Millainen on tulevaisuuden kaupunki? Tulevaisuuden kuntakuvat Koskelo & Nousiainen 2014 3 kuukautta 30 kuntaa 3 kuntakokoluokkaa 4 osallistavaa työpajaa 150+ osallistujaa 60+ skenaariolakanaa 8 pelkistettyä
LisätiedotLapin maakuntatilaisuus 23.5.2016
Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotKehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA
Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys
LisätiedotPÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI
PÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 24.10.2017 25.10.2017 Pöytyä tulevaisuusmatkalla Pöytyän strategian rakentaminen: missä haluamme tulevaisuudessa olla ja miten sinne pääsemme? Valtakunnalliset faktat:
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotMistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus
Mistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus Talous Maankäyttö Kuntaliitto tiedottaa 10.12.2015 Elinkeinopolitiikka 1 600 kuntien päättäjää vastasi kyselyyn: Kunnan elinvoima rakentuu toimivasta kaavoituksesta
LisätiedotHyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara
LisätiedotPoliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava
Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-
LisätiedotHyte tulevien maakuntien organisaatioissa
Hyte tulevien maakuntien organisaatioissa Maakuntien hyte-valmistelijoiden vertaisfoorumi Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntaliitto Muuttuvat kuntien hallintomallit Lautakunta hoitaa kunnanhallituksen
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus ja uudistuksen tuki. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveys Kuntaliitto
Sote- ja maakuntauudistus ja uudistuksen tuki Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveys Kuntaliitto 27.1.2017 Sote- ja maakuntauudistuksen muutostuki Muutostuen elementit Kuntaliitossa Sote- ja maakuntauudistuksen
LisätiedotKaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut
Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto
LisätiedotSidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto
Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015 Elli Aaltonen ylijohtaja aluehallintovirasto 16.9.2015 1 Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa 16.9.2015 OHJELMA: 9.00 Tervetuloa ja
LisätiedotLuottamushenkilöorganisaation uudistamisen vaihtoehdot ja katsaus kaupunkien organisaatiouudistuksiin
Luottamushenkilöorganisaation uudistamisen vaihtoehdot ja katsaus kaupunkien organisaatiouudistuksiin Valtuustoseminaari 23.5.2016 kehitysjohtaja Jarmo Asikainen johtava konsultti Anni Antila, FCG Konsultointi
LisätiedotMikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat
Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja
LisätiedotPalveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa
Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset
LisätiedotHYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.
HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.2018 Tero Piippo HYVINVOINNIN SEURAAVA ERÄ - Ihanteet, visio ja
LisätiedotMonialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä
Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen 1. Hyvinvoinnin edistäminen indikaattoreista toimenpiteisiin 2. Hyvinvointiennakointi
LisätiedotKouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016
Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.
LisätiedotTervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät!
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät! Kuntien Tulevaisuusfoorumi 10.4.2018 Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Löytävätkö kunnat roolinsa uudelleen?
LisätiedotAluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015
Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
LisätiedotMiten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen
Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen 11.1.2016 Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu 1970 Staa9suus 1980 Säännöllisyys 1990 Kompleksisuus 2000- Epäjatkuvuus Yllätyksellinen
LisätiedotKunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä
Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena
LisätiedotSuuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?
Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy
LisätiedotMitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 11.9.2017 - 2 11.9.2017 - 3 11.9.2017 - 4 11.9.2017 - 5 11.9.2017
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotMiten kunnat ja Kuntaliitto yhdessä työstävät kunnan muuttuvaa roolia ja uusia toimintatapoja?
Miten kunnat ja Kuntaliitto yhdessä työstävät kunnan muuttuvaa roolia ja uusia toimintatapoja? KUMA 14.9.2016 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT Kuntaliitto rakentaa tulevaisuutta yhdessä kuntien
LisätiedotYhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä
Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä 18.10.2017 Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto Mitä tapahtuu? Sote-tehtävät siirtyvät kunnilta maakunnille yli puolet kuntien
LisätiedotKokeilut uudistusten vauhdittajana
Kokeilut uudistusten vauhdittajana Varatoimitusjohtaja Timo Reina, Suomen Kuntaliitto Kuntakokeilujen loppuseminaari 22.3.2017 Miksi kokeiluja tarvitaan? Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu johtamisen
LisätiedotNyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto
Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 1 Kuntaliiton strategia Perustehtävä TEEMME KUNTIEN KANSSA KUNTALAISILLE KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA. Kuntaliitto vaikuttaa paikallisten ja
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina
Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian
LisätiedotKulttuuri sivistyskunnan voimavarana
Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana Kuntien kulttuuritoimintalaki uudistuu 7.12.2017 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto Kulttuuripalvelujen visio 2025 Kulttuuripalveluiden merkitys
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotDemokratiapäivä
Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?
LisätiedotSalon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotLAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotTalousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet
Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen
LisätiedotKuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015
Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen
LisätiedotSivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri
Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan Kuntamarkkinat 14.9.2016 Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Kansallinen koulutuspolitiikka luo vision ja suunnan tasaarvolle.
LisätiedotKainuun maakuntatilaisuus
Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Kainuun maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen valtakunnalliset linjaukset
Sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnalliset linjaukset Pohjois-Savon kuntakokous Kuopio 13.6.2016 Johtava lakimies Kirsi Mononen Hallinnon kolme tasoa Kunnat» Paikallisen osallistumisen, demokratian,
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT
HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotPäijät-Hämeen maakuntatilaisuus
Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotOsallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013
Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotMitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 8.9.2017 - 2 8.9.2017 - 3 8.9.2017 - 4 8.9.2017 - 5 8.9.2017 -
LisätiedotCase Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon
Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan
LisätiedotKunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?
Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotLapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?
Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
Lisätiedot