Nykytila- ja taustaselvitys 2007 Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2008

Transkriptio

1 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2008

2

3 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2008 Tiehallinto Helsinki 2008

4 ISSN X TIEH ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2008 Faksi Puhelin Tiehallinto Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus, nykytila- ja taustaselvitys Helsinki Tiehallinto, Liikenteen palvelut. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/ s. + liitteet 19 s. ISSN X, TIEH Asiasanat: Suunnitelmat, liikenneturvallisuus, tarkastukset Aiheluokka: 31, 34, 82 TIIVISTELMÄ Tiepiireissä on 2007 tehdyn kyselyn mukaan vuosina tehty liikenneturvallisuustarkastus yhteensä 40 hankkeessa. Näistä 15 ovat kehittämishankkeita, ja 35 perustienpidon hankkeita. Tarkastuksista 55% (10/18) maksoi alle euroa, 28% (5/19) euroa, ja 17% yli euroa. Tarkastuskustannusten osuus suunnittelukustannuksista vaihtelee yleensä välillä 0,5-3%. Menettelyn laajempi käyttöönotto aiheuttaa TENverkolla n. 0,3-0,4 M :n ja muulla tieverkolla n. 1,0-1,7 M :n vuotuiset kustannukset ja n tarkastajan tarpeen. Tarkastusten menettely on 15 tapauksessa noudattanut ohjeita. Aloituskokous on jäänyt pitämättä noin joka toisessa tarkastuksessa. Tarkastusmuistio on laadittu kahta hanketta lukuun ottamatta (molemmat sisäisiä tarkastuksia). Raportti on laadittu 30 hankkeessa (75%), raportti puuttuu 9 sisäisestä ja 1 ulkoisesta tarkastuksesta. Kahdessa tapauksessa on noudatettu muuta menettelyä. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että tarkastukset tehdään varhaisessa suunnitteluvaiheessa olevien asiakirjojen perusteella. Vastanneiden mielestä liikenneturvallisuustarkastuksesta on ollut hyötyä vaikka tarpeellisuudesta ollaan osittain eri mieltä. Tarkastuksia ovat tehneet 13 nimettyä henkilöä 7:stä yrityksestä, sekä Savo- Karjalan tiepiiri yhdessä kohteessa, jossa on noudatettu muuta menettelyä. Suunnitelmista on löydetty keskimäärin 10 huomautusta suunnitelmaa kohti. Tarkastajat ovat luokitelleet näistä 10% sellaisiksi, joista aiheutuu vakava liikenneturvallisuusriski. Vakaviksi puuteiksi on kirjattu kevyen liikenteen järjestelyihin, ajoneuvon hallintaan ja liikennejärjestelmään liittyviä asioita. Suunnitelmista löytyy paljon kohtia, jossa kevyen liikenteen tien ylityksiä on pidennetty ilman erityisiä järjestelyjä, ajolinjat ovat epämääräiset, ja liikennetilanne selkiytymätön tai vaikeasti ennakoitavissa. Suunnitelmissa on uusia nelihaaraliittymiä ja nopeusrajoituksiin sopimattomia järjestelyitä. Joissakin tarkastuksissa on jopa suunnitelmien perusteita kyseenalaistettu. Useat tiesuunnitelmien tarkastukset sisältävät aikaisempiin suunnitteluvaiheisiin liittyviä asioita. Osassa tarkastuksia tarkastajan esittämät parannusehdotukset on otettu suunnitelmamuutosten lähtökohdiksi. PIARC ja RIPCORD-ISEREST projekti on vuonna 2005 selvittänyt kansainvälisiä liikenneturvallisuustarkastuskäytäntöjä. Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus oli Euroopassa pakollinen Itävallan pääteillä, Tanskan valtion teillä, Saksan pääteillä (vaihtelee osavaltioittain) ja Portugalin ja Ison Britannian pääteillä. Pakollisuus koskee yhtä tienpitäjää. Ranskassa turvallisuustarkastus on valtatiehankkeiden käyttöönoton yhteydessä pakollinen. Muissa maissa liikenneturvallisuustarkastus on vapaaehtoinen ja sen tekemisestä päättää tienpitäjä. RiPCORD-projektissa todetaan, että tarkastuksen tekeminen riippuu paljon projektin päällikön suhtautumisesta liikenneturvallisuuskysymyksiin. Liikenneturvallisuustarkastus tehdään yleensä useissa hankkeen vaiheessa. Yleisin menettely on, että tarkastus tehdään kaikissa varsinaisissa suunnitteluvaiheissa (feasibility, predesign, detailed design), sekä ennen tien avaa-

6 mista liikenteelle (preopening) (mm Australia, Itävalta, Saksa, Irlanti, Norja, Uusi Seelanti, Portugal). Muutamissa maissa tarkastus tehdään vielä käyttöönoton jälkeen (Tanska, Italia, Alankomaat, Iso Britannia, USA). Tanskassa liikenneturvallisuustarkastus on ollut vapaaehtoinen, ja perustunut käsikirjaan, jossa on määritelty menettely ja selostettu liikenneturvallisuusperiaatteita. Tanskan tiehallinto Vejdirektoratet - on uudistamassa liikenneturvallisuustarkastusta 10 vuoden käyttökokemusten perusteella. Uusi ohje vakinaistaa menettelyn ja sisällön Vejdirektoratin hallinnoimalla tieverkolla. Ohje on rakennettu käsikirjan muotoon, ja perustuu pitkälti vuonna 1997 julkaistuun käsikirjaan. Vejdirektoratet on valtion tienpitäjänä tehnyt periaatepäätöksen liikenneturvallisuustarkastusten tekemisestä, ja edellyttää myös että tarkastus tehdään projekteissa, jota se rahoittaa. Norjassa on vuoden 2005 syksystä otettu käyttöön uudet liikenneturvallisuustarkastuksen ohjeet. Norjassa tarkastus jaetaan kolmeen suunnitteluvaiheen (TS-inspektion) ja olemassa olevan tilanteen (TS-gjennomgang) tarkastukseen. Tarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että tie rakennetaan nollavision, turvallisuustiedon ja ohjeiden mukaisesti, ja että liikenneturvallisuuden kannalta huonot ratkaisut voidaan poistaa ennen rakentamista. Norjassa on erityisesti keskitetty olemassa olevan tieverkon tarkastamiseen. Suomen menettely on lähellä Tanskan mallia. Noudatettu menettely ei oleellisesti poikkea tulevan EU-direktiivin oletetusta sisällöstä, mutta muutamissa kohdin on tehtävä täydennyksiä ja täsmennyksiä. Erityisesti tämä koskee tarkastajan pätevyyttä. Suomeen on luotava tarkastajien koulutusjärjestelmä ja määriteltävä tarkastajille asetettavat vaatimukset. Tehtyjen taustaselvitysten perusteella muita kehitettäviä asioita ovat: Eri maiden terminologian yhtenäistämiseksi ja eri prosessien erottamiseksi paremmin toisistaan ehdotetaan Liikenneturvallisuusauditointi-nimen käyttöön ottamista. Liikenneturvallisuusauditointi tehdään hankkeissa, joissa on tarve laatia suunnitelma Auditoinnin suorittamista ja hallintaa voidaan yksinkertaistaa ja sen aiheuttamia kustannuksia vähentää mukauttamalla menettelyjä ja auditoinnin sisältöä suunnitteluvaiheisiin. Auditointi liittyy fyysiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjelmointiin liittyvät selvitykset (toimenpide-, yhteysväli-, kehittämisselvitykset jne.) eivät kuulu auditoinnin piiriin. Auditointien hankinnan ja suorittamisen kannalta saman menettelyn noudattaminen koko maassa tienpitäjästä/rakennuttajasta riippumatta on toivottavaa. Systemaattisen auditoinnin ja dokumentoinnin edellytys on, että asiakirjat ovat riittävän yksityiskohtaisia, että auditointi voidaan suorittaa. Vastuuttamista ja auditoinnin loppuunsaattamista voidaan tukea määrittelemällä auditointimuistion sisällyttäminen suunnitteluaineistoon. Selkein tapa on edellyttää auditointimuistio liitettäväksi hyväksytettäviin suunnitelma-asiakirjoihin ja mainitseminen hyväksymispäätöksissä. Vastuu tarkastusmuistion täydentämisestä vastineilla ja päätöksillä on tarkastajalla. Käyttöönotto- ja käyttövaiheen auditointi ohjeistetaan tarkemmin ja kannustetaan auditointien suorittamiseen. Auditointi hankitaan suunnittelutehtävästä ja urakoinnista erillisenä hankintana tarkastajan riippumattomuus huomioon ottaen. Usean vuoden pituinen puitesopimus soveltuu auditoinnin hankintaan hyvin.

7 ESIPUHE Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus - menettely on Suomessa ollut käytössä vuodesta 2002 alkaen. Menettely on ollut vapaaehtoista, jonka vuoksi käyttö on ollut vaihtelevaa eri tiepiireissä. Tämä nykytila- ja taustaraportti on koottu palvelemaan suunnitelmien auditointiohjeiden uusimista. Ohjeiden uusiminen on ajankohtaista tilanteessa, jossa kaikki suunnitelmat hankitaan konsulteilta ja jossa Tiehallinnon oman väen osallistuminen käytännön suunnittelutyöhön ja sen mukana osaaminen on jyrkästi vähentynyt. Asian tekee ajankohtaiseksi myös se, että EU:ssa on valmisteilla infrahankkeiden turvallisuuskysymyksiä koskeva direktiivi, jossa suunnitelmien auditointimenettely on tarkoitus määrätä pakolliseksi TERN- verkon hankkeille ja menettely ulotetaan koskemaan myös ennen tien avaamista ja käyttöönoton jälkeen tehtävät auditoinnit. Selvitystyötä ja ohjeiden uusimista ohjaavaan työryhmään kuuluvat Pauli Velhonoja, keskushallinto (puheenjohtaja) Pekka Liimatainen, Turun tiepiiri Mauri Mäkiaho, Hämeen tiepiiri Markku Järvelä, Vaasan tiepiiri. Konsulttina työssä on Oy Talentek Ab, jossa työhön ovat osallistuneet Klas Hytönen ja Mikko Uljas. Helsingissä joulukuussa 2007 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus 7 Sisältö I LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS SUOMESSA JA MUISSA MAISSA 9 1 LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS SUOMESSA Nykykäytäntö Tehdyt liikenneturvallisuustarkastukset vv Mielipiteitä liikenneturvallisuustarkastuksesta Tarkastusten ja muistioiden sisältö 15 2 LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS MUISSA MAISSA Tilanne Euroopassa Määrittelyt Liikenneturvallisuustarkastuksen asema ja kohteet Vaiheet Menettelyt Sisältö Tekijät Pätevyys ja kokemus Koulutus Tanskan liikenneturvallisuustarkastus Tilanne Status ja määrittelyt Menettely Organisaatio Tarkastuskäytäntö Tarkastusmenettelyn käynnistäminen tienpitoorganisaatioissa Nykyisen tien liikenneturvallisuustarkastus Liikenneturvallisuustarkastus Norjassa Nykytilanne Tarkastuksen tasot ja tarkastuksen pääkohdat Osapuolet Pätevyys Liikenneturvallisuustarkastusprosessi Raportointi Tien turvatarkastusprosessi 31

10 8 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus II LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUKSEN KEHITTÄMINEN SUOMESSA 32 3 KEHITTÄMISEHDOTUS Lähtökohdat ja terminologia Suunnitelmien liikenneturvallisuusauditointi Tarkastettavat hankkeet Vaiheet ja sisältö Menettely Käyttöönoton ja käytön auditointi Käyttöönottovaihe Käyttövaihe Hankinta Tarkastajan pätevyys ja koulutus Tarkastajan pätevyys Koulutuksen ja pätevyyden hankinta ulkomailta Auditoinnin aiheuttamat kustannukset Kustannusten määrä Laskenta hankemäärien perusteella Tarkistuslaskenta investointikustannusten ja suunnittelukustannusten perusteella 43 4 LIITTEET 45

11 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus 9 LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS SUOMESSA I LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS SUOMESSA JA MUISSA MAISSA 1 LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS SUOMESSA 1.1 Nykykäytäntö Tiehallinto on vuonna 2002 ottanut käyttöön suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastuksen ja laatinut ohjeet Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus, Suunnittelu- ja toteutusvaiheen ohjaus TIEH , ja Tarkastajan opas, Tiehallinnon selvityksiä 18/2003. Liikenneturvallisuustarkastus on määritelmän mukaan määrämuotoinen toimintatapa, jossa tien tai kadun suunnitelman tai valmistuvan hankkeen käy läpi ulkopuolinen, riippumaton tarkastaja. Liikenneturvallisuustarkastus on tarkoitettu kaikkiin suunnitelmavaiheisiin ja hanketyyppeihin. Liikenneturvallisuustarkastuksen kulku on seuraava: 1. Päätös tekotavasta ja tarkastuksesta sopiminen 2. Aloituskokous Tarkennetaan tarkastussuunnitelmaa ja aikataulua 3. Tarkastus ja tarkastusmuistio Suunnittelija toimittaa tarvittavan materiaalin tarkastajalle Tarkastaja laatii ensimmäisen version muistiosta 4. Ehdotus korjaavista toimista Suunnittelija täydentää muistiota ehdotuksilla korjaavista toimista 5. Käsittelykokous Todetaan tarkastajan huomiot ja suunnittelijan ehdottamat muutokset suunnitelmaan 6. Korjaavat toimet Suunnittelija toteuttaa tilaajan hyväksymät muutokset suunnitelmaan

12 10 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS SUOMESSA 1.2 Tehdyt liikenneturvallisuustarkastukset vv Tiepiireissä on 2007 tehdyn kyselyn mukaan vuosina tehty liikenneturvallisuustarkastus yhteensä 40 hankkeessa. Näistä 15 ovat kehittämishankkeita, ja 35 perustienpidon hankkeita. Liikenneturvallisuustarkastuksia on tehty Uudenmaan, Turun, Hämeen, Keski-Suomen, Savo-Karjalan, Vaasan ja Oulun tiepiireissä (Oulun tiepiirin osalta ei ollut käytettävissä hanketietoja). Hankkeet ovat olleet kaiken tyyppisiä (moottoriteitä, ohituskaistoja, liittymiä taajamia, kevyen liikenteen väyliä. Kohteista 1 on koskenut tieverkkosuunnitelmaa, 5 yleissuunnitelmaa, 7 aluevaraussuunnitelmaa, 18 tiesuunnitelmaa ja 6 tie- ja rakennussuunnitelmaa. Yhdessä hankkeessa on tarkastettu yleis- ja tiesuunnitelmavaiheet. 13 hankkeen rakennuskustannusarviot ovat korkeintaan 1 Meuroa, 16 hanketta 1-10 Meuroa, ja loput 11 yli 10 Meuroa. Hankkeen käyttöönoton liikenneturvallisuustarkastuksia ei ole kyselyn mukaan suoritettu. Liikenneturvallisuustarkastuksen kustannus on vaihdellut euroa (vt 2 Vihti-Pori sisältää useita kohteita, joissa tehtiin erilliset tarkastukset). Tarkastuksista 55% (10/18) maksoi alle euroa, 28% (5/19) euroa, ja 17% yli euroa. Yleensä tarkastuksen kustannus oli prosentin murto-osia rakennuskustannuksista, alle 0,1%, suurin osuus 1,5% oli vt:n 23 kahta liittymää koskevassa hankkeessa. Tarkastuskustannusten osuus suunnittelukustannuksista vaihtelee yleensä välillä 0,5-3%. Kahdessa hankkeessa osuus on ollut yli 3%. Toinen näistä on pieni, toinen tieverkkosuunnitelma. 35 Suunnittelu- ja tarkastuskustannusten välinen riippuvuus Tark.kust (t ) Suun.kust (t ) Tarkastuskust. (t ) Suunnittelukust. (t ) Toteutuneita hankkeita

13 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus 11 LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS SUOMESSA 35 Kustannusten korrelointi 30 Tark.kustannukset (t ) Suun.kustannukset (t ) Hankintamuoto on 10 kohteessa ollut ulkoinen tarkastus*, 30 kohteessa sisäinen. Ulkoisissa tarkastuksissa 9 tapauksessa tarkastaja on ollut eri yrityksestä kuin suunnittelija. Sisäisten tarkastusten hankkeissa 16 tarkastaja on ollut samasta yrityksestä kuin suunnittelija, mutta ei suunnitteluryhmän jäsen. 6 sisäisessä tarkastuksessa tarkastaja on ollut eri yrityksestä kuin suunnittelija. Menettely kokouksineen ja raportteineen on 15 tapauksessa noudattanut ohjeita. Aloituskokous on jäänyt pitämättä noin joka toisessa tarkastuksessa. Tarkastusmuistio on laadittu kahta hanketta lukuun ottamatta (molemmat sisäisiä tarkastuksia). Raportti on laadittu 30 hankkeessa (75%), raportti puuttuu 9 sisäisestä ja 1 ulkoisesta tarkastuksesta. Kahdessa tapauksessa on noudatettu muuta menettelyä. Tarkastuksia ovat tehneet 13 nimettyä henkilöä 7 yrityksestä, sekä Savo- Karjalan tiepiiri yhdessä kohteessa, jossa on noudatettu muuta menettelyä. * Liikenneturvallisuustarkastus-ohjeen mukaan tarkastus on ulkoinen jos se ei sisälly suunnittelutoimeksiantoon, ja sisäinen jos suunnittelija hankkii tarkastuksen (tällöin usein tarkastaja on samasta yrityksestä kuin suunnittelija, mutta voi myös olla muusta yrityksestä).

14 12 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS SUOMESSA Turun, Savo-Karjalan ja Oulun tiepiirissä liikenneturvallisuustarkastus tehdään kaikissa hankkeissa. Keski-Suomen, Hämeen, Uudenmaan ja Vaasan tiepiireissä tarkastukset ovat yleisiä. Lapin tiepiirissä ei ole nähty tarvetta, ja Kaakkois-Suomen tiepiirissä tarkastusta on pidetty raskaana hyötyyn nähden. Menettelyt ovat ohjeiden mukaiset, mutta pienemmissä hankkeissa jonkin verran kevennetysti. Oulun tiepiirissä on sovellettu ohjetta: - tarkistus tilataan pääsääntöisesti samalta konsulttiyritykseltä kuin muu suunnittelu (yhdessä suunnitelmassa on käytetty eri konsulttia) - tarkistuksen suorittaa kuitenkin henkilö, joka ei ole mukana varsinaisessa hankesuunnittelussa - tarkistus tehdään suunnitteluprosessin aikana (ei siis suunnittelun lopussa) - tarkistuksesta tehdään muistio joka sisältää luettelonomaisesti esille tulleet huomautettavat kohdat - muistion pohjalta varsinaisen hankkeen suunnittelija tekee vastineen, joka käsitellään hankkeen suunnittelukokouksessa, jonka perusteella tilaaja päättää, aiheuttaako asiat muutoksia suunnitelmaan - em. muistio liitetään kokouspöytäkirjoihin - liikenneturvallisuusasioiden lisäksi esille otetaan myös esteettömyysnäkökohdat (mielestäni erittäin hyvä asia) Turun tiepiirissä liikenneturvallisuusinsinööri on suorittanut pienten hankkeiden suunnitelmien tarkastuksen suunnittelutyön loppuvaiheessa. Tarkastuspöytäkirjat ja/tai raportit on liitetty suunnitelmiin (KeS, T,V) tai suunnitelma-asiakirjoihin (SK,U). Oulun tiepiirissä laaditaan muistio, joka käsitellään suunnittelukokouksessa ja liitetään kokouspöytäkirjaan. Muistioista tai raporteista ilmenee yleensä vastineet ja päätökset. 1.3 Mielipiteitä liikenneturvallisuustarkastuksesta Kyselyn vastausten perusteella näyttää siltä, että tarkastukset yleisesti tehdään luonnosten tai keskeneräisten ja varhaisessa suunnitteluvaiheessa olevien asiakirjojen ja suunnitelmien perusteella. Vastaajista toiset toivovat tarkastuksen tekemistä aikaisemmassa suunnitteluvaiheessa, että suunnitelmiin ei tulisi niin suuria muutostarpeita. Oulun tiepiiri siirtäisi tarkastuksen myöhemmäksi, jotta kaikki suunnitelmat ehtisivät valmistua. Maastokäynnin osalta käytäntö näyttää olevan vaihteleva. Kyselyn vastausten perusteella suunnitelmista on löytynyt jopa runsaasti huomautettavaa.(mainittu mm liikennemerkit, pysäkkien yhteydet, näkemät, keskikaide, luiskakaltevuudet, kiihdytyskaistan pituudet, kaistajärjestelyt, talviolosuhteet, näkemäesteet, kevyen liikenteen ylitykset). Korjausehdotuksia on tehnyt yleensä suunnittelija, mutta myös tarkastaja. Yleensä tarkastuksen vaikutus suunnitelmaan, hankkeeseen tai kustannusarvioon on ollut pieni. Vaasan tiepiirissä yhden hankkeen tarkastus on johtanut olennaisiin muutoksiin.

15 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus 13 LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS SUOMESSA Kaikkien vastanneiden mielestä liikenneturvallisuustarkastuksesta on ollut hyötyä. Aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa tulisi keskittyä tarkastamaan periaateratkaisuja ja tiesuunnitteluvaiheessa yksityiskohtia. Tarkastuksen merkitystä aikaisissa suunnitteluvaiheissa korostetaan (Vaasan tiepiiri). Oulun tiepiirissä katsotaan, että pienissä hankkeissa liikenneturvallisuustarkastus olisi teetettävä suunnittelijalla osana suunnittelutehtävää. Kokemusta erilaisista menettelyistä ei ole. Ohjeiden mukaista menettelyä pidetään helppolukuisina (Uudenmaan tiepiiri). Havainnollisuutta kaivataan lisää (Turun tiepiiri). Liikenneturvallisuustarkastuksen tarpeellisuudesta ollaan osittain eri mieltä. Keski-Suomen, Savo-Karjalan ja Turun tiepiirit pitävät tarkastuksia tarpeellisina kaikissa hankkeissa, Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Vaasan tiepiirit eivät aina (esimerkkejä sorateiden parantaminen, pienet liituhankkeet, jos ei ole liikenneturvallisuus ongelmia). Tarkastusmenettelyä voitaisiin myös keventää pienten hankkeiden kohdalla.(turku). Oulun tiepiirissä ei pidetä tarkastuksia tarpeellisina esisuunnitteluhankkeissa, koska pohdinnassa ovat mukana liikenneturvallisuusasiantuntijat. Liikenneturvallisuustarkastuksen kehittäminen Kaakkois-Suomen tiepiiri: Suunnittelun tarjouspyynnön yhteydessä tulisi ilmoittaa että kyseiseen hankkeeseen tullaan tekemään liikenneturvallisuustarkastus. Liikenneturvallisuustarkastusta varten konsultit nimeävät henkilön organisaatiostaan jonka vastuulla on suunnittelun aikainen sisäinen liikenneturvallisuustarkastelu. Suunnitelmien tarkastusta varten on kilpailutettu joukko konsultteja (nimetyt fyysiset henkilöt) joilta voidaan tilata suoraan suunnitelman tarkistustyötä. Suunnitelmien tarkastukseen ja suunnitelman kommentointikeskusteluun osallistuvat suunnittelijan projektipäällikkö ja liikenneturvallisuusasiantuntija, tilaajan edustaja sekä suunnitelman tarkastanut konsultti. Suunnitelman tarkastaja tekee alustavan tarkastustyön suunnitelmakarttojen pohjalta ja esittää mahdollisia tarkennettavia kohtia suunnitelmaan. Tarkastajan on myös mahdollista jalkautua suunnitelmaa tekevän konsultin toimistoon ja käydä tarkentavia keskusteluja suunnittelijan ja projektipäällikön kanssa. Lopullinen suunnitelman liikenneturvallisuustarkastuksen hyväksyminen tehdään tilaajan, tarkastajan ja konsultin välisessä yhteisessä kokouksessa. Kilpailutetuilla konsulteilla (fyysiset henkilöt) tulee olla näyttöä liikenneturvallisuussuunnittelusta ja liikennesuunnittelusta pystyäkseen tekemään suunnitelmien tarkastusta. Pätevyysvaatimukset on määritettävä ja konsulttitoimistot esittävät Tiehallinnolle henkilöitä joille he hakevat turvallisuustarkastusten tekijän pätevyyttä. Liikenneturvallisuustarkistus tulee kytkeä koko suunnitteluketjuun ja toteuttaa eritasoisena useammassa vaiheessa. Yleissuunnitelman yhteydessä tehdyllä periaatetason turvallisuustarkastuksella voidaan säästää niitä kustannuksia joita vasta tiesuunnitelma tai rakennussuunnitelmavaiheessa tehdyllä tarkastuksella havaitaan. Periaatetason ratkaisujen pitää olla alusta asti kohdallaan. Tiesuunnitelmavaiheessa voidaan sitten tehdä tarkempaa tarkastusta ja ohjata suunnittelua turvallisiin ratkaisuihin. Rakennussuunnitelmavaiheeseen jäävät reunakivi, saareke yms. Ratkaisujen lopulliset tarkistukset sekä mm. liikenteenohjaussuunnitelman tarkistus. Keski-Suomen tiepiirii: Tarkastusasia tulisi olla mainittuna jo tarjouspyyntöasiakirjojen pohjissa ettei asia unohdu. Tarkastajan tulee olla irrallaan suunnitteluryhmästä. Ainakaan meillä ei taida liikenneturvallisuusasiantuntija päästä vaikuttamaan tiesuunnitelmien (ainakaan kaikkiin) ratkaisuihin, esisuunnitteluvaiheessa pyritään

16 14 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS SUOMESSA saamaan esille myös hänen näkökulmansa kun kuulumme samaan tiimiin. Hankinnan miehet hankkivat tiesuunnitelmat eikä niistä paljon kerrota suunnitteluyksikölle (jossa mm. liikenneturvallisuusasiantuntija on), toki lähtökohtana on tehtävänanto suunnittelusta (mutta eihän siinä jokaista asiaa voi olla yksilöity). Lapin tiepiiri: Pätevän konsultin käyttö on perusteltua ja aiheellista. Sopiva vaihe on TS-vaihe. Savo-Karjalan tiepiiri: Tiehallinnon tulisi ottaa vastuu, että tarkastajien asiantuntemus on riittävä. Hankintamenettelynä voisi olla pitkäaikaiset puitesopimukset. Liikenneturvallisuustarkastajien tulisi olla riippumattomia suunnittelukonsulteista ja yhdessä he muodostaisivat valtakunnallisen verkoston. Suuremmissa hankkeissa tarkastus tulisi tehdä tarkastajatiimeissä (Tiehallinnon ja konsultin edustajat), koska yhden tarkastajan näkökulma ei useinkaan riitä. Tarkastajien tulisi osallistua suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa (tarkastajan roolissa). Turun tiepiiri: Tarkastus tehtävä aivan suunnitteluvaiheen alussa. Jo toimenpideselvityksessä ja yleissuunnitelmissa tulisi tehdä litutarkastus ja pöytäkirja liittää suunnitteluaineistoon. Tarkastus tulisi mainita myös hyväksymispäätöksissä. Ongelmana on usein, että tarkastusta ei ole tehty toimenpideselvityksessä, jossa tehtävänannon yhteydessä rajataan hankkeen sisältö ja kustannusraami. Joten myöhemmissä suunnitteluvaiheissa ei ole taloudellisia mahdollisuuksia esim. kevyen liikenteen alikulkuvaihtoehdon toteuttamiseen. Uudenmaan tiepiiri: Tarkastuksen hankinta asiantuntijalta. Menettelyrutiineissa yhtenäinen käytäntö kaikilla. Kokenut suunnittelija, joka on perehtynyt myös liikenneturvallisasioihin. Tarkastus voisi olla ennen yleisötilaisuutta, jolloin yleisölle esitettäviin kuviin tulisi mahdollisimman vähän muutoksia myöhemmin. Vaasan tiepiiri: On tärkeää huomioida liikenneturvallisuustarkastukselle riittävä aikavaraus jo tarjouspyyntövaiheessa. Tuolloin tulisi mainita myös haluaako Tiehallinto tilaajana suunnittelijalta sisäistä vai ulkoista tarkastusta, mikä vaikuttaa tietenkin hintaan. Myös tarkastuksen ajankohta on tärkeä ajoittaa siihen vaiheeseen, kun linjaus ym. ratkaisut suunnitelmissa ovat selvillä, mutta loppuhiominen tekemättä. Aikataulussa on joskus ollut ongelmia. Tarkastusta on pyydetty, kun tiesuunnitelma on jo ollut hallinnollisessa käsittelyssä. Toivomuksena on silloin tietysti esitetty, että mitään muutoksia ei sitten tarvitsisi tehdä. Kun prosessi on pyöräytetty läpi, niin tilaaja on kuitenkin itse halunnut havaintojen vuoksi tehdä muutoksia suunnitelmiin ja lisää aluetta on hankittu mm. suostumuksin. Tarkastuksen jakaminen kahteen vaiheeseen voisi joskus olla perusteltua. Aloituskokous ei kovin tarpeellinen, ne asiat voidaan hoitaa muutenkin. Käsittelykokoukseen ei tulisi ottaa kovin paljon ulkopuolista väkeä eikä ainakaan yhdistää mitään muuta asiaa. Suunnittelijan, tarkastajan ja tilaajan lisäksi voi olla mukana kaupungin/kunnan yksi edustaja ja tiehallinnon tiemestari. Esteettömyys ei ole ollut varsinaisesti mukana tarkastuksissa. Joskus se on kuitenkin ollut havainnon perusteluna. Tarkastajien koulutuspuute on ilmeinen. Jos tarkastaja ei ole mukana käsittelykokouksessa, havainnot eivät välttämättä avaudu oikein suunnittelijalle ja tilaajalle. Tarkastajiksi hakeutuvat tietyntyyppiset henkilöt. Kokemus ja mielenkiinto tiesuunnitelmista ovat tässä työssä eduksi. Tärkeintä tarkastusten kannalta on, että suunnittelija

17 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus 15 LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS SUOMESSA on tutustunut ja perehtynyt tarkastuksen työohjeisiin ja ymmärtää tarkastusmenettelyllä tavoiteltavat vaikutukset. Joskus on vaikea argumentoida sitä, miten joku asia turvallisuutta huonontaa, jos asiasta ei ole suoraan olemassa tutkimustuloksia (kuten oli mm. Kokkolan kaksikaistaisen kiertoliittymän muotoilussa). Suunnittelija ja tarkastaja saattavat olla asiasta eri mieltä. Tällaisissa tilanteissa ei muutoksiin kannatta niin herkästi lähteä. Ainakin silloin on kuultava paitsi tilaajaa niin myös mahdollisesti Tiehallinnon keskushallinnon asiantuntijoita. Yleensä tämä onkin auttanut. 1.4 Tarkastusten ja muistioiden sisältö Tarkastusten sisältöä on arvioitu kymmenen suunnitelman tarkastusmuistioiden perusteella. Muistiot ovat tämän raportin verkkoversion liitteenä. Tarkastukset on tehty 11 tarkastajan ja kuuden eri yrityksen toimesta. Tarkastusmuistiot ovat yleensä suhteellisen laajat. Ne sisältävät kuvauksen kohteesta ja sen ongelmista, sekä hankkeen toimenpiteistä ja tavoitteista. Useasta muistiosta käy ilmi tarkastusprosessin sisältö ja myös vastineet ja päätökset. Hankeen taustaa, ongelmia ja vaikutuksia on monessa muistiossa kuvattu niin tarkasti, että se vastaa suunnitelmaselostusten vaikutusarvioita. Joissakin muistiossa on samoja asioita käsitelty useita kertoja, kuitenkin hieman eri näkökulmista, mutta muistioiden luettavuus kärsii hieman. Varsinkin tapauksissa, jolloin tarkastuksen on suorittanut eri konsultti(toimisto) kuin suunnittelija, on muistio laaja, ja joissain tapaukissa lähentelee jo omaa projektia. Jos sisäisen tarkastuksen on suorittanut tarkastaja, joka on suunnittelua suorittavan konsultin palveluksessa, raportointi on yleensä suppeampaa, ja lähentelee suunnittelun ohjausta. Muistioissa on yleensä hyvin kuvattu mitä asiakirjoja on tarkastettu. Osassa on tarkastus koskenut valmista suunnitelmaa, tai suhteellisen täydellistä suunnitelmaa, mutta merkittävä osa tarkastuksista on tehty vaiheessa, jolloin kaikkia suunnitelma-asiakirjoja ei ole ollut käsillä. Muutamista muistioista puuttuu maininta tarkastettavista asiakirjoista, jolloin mahdollisten jatkotoimenpiteiden seuranta vaikeutuu. Yli puolessa tapauksissa on muistioihin kirjattu tai koottu suunnittelijan vastineet ja tilaajan päätökset. Muutamissa on vai suunnitelmaa koskevat kommentit (lähinnä ns. sisäisissä tarkastuksissa). (Tähän saattaa vaikuttaa se, että muistiot on saatu tarkastajilta). Muistioihin ei ole aina liitetty kuvia joihin po. kohdat olisi merkitty, mikä vaikeuttaa ulkopuolisen perehtymistä asiaan. Muistioiden perusteella näyttää siltä, että kokousten määrää on minimoitu. Vain muutamissa tarkastuksissa on pidetty sekä aloitus- että käsittelykokous, joissakin kokouksia ei ole kirjattu ollenkaan. Maastotarkastuksia ei ole tehty läheskään kaikissa tarkastuksissa, vaikka kyseessä olisi olemassa olevan tien parantaminen.

18 16 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS SUOMESSA Muutamissa tarkastusmuistioissa on tarkastusta vaiheistettu siten, että ensin on kirjattu yleisiä huomautuksia hankkeesta ja sen vaikutuksista, jotka kuuluisivat aikaisempien suunnitteluvaihteiden tarkastuksiin, ja sen jälkeen koottu ao suunnitelman huomautuksia. Suunnitelmista on löydetty paljon huomautettavaa, keskimäärin 10 huomautusta suunnitelmaa kohti. Tarkastajat ovat luokitelleet näistä 10% sellaisiksi, joista aiheutuu vakava liikenneturvallisuusriski. Vakaviksi puuteiksi on yleisesti kirjattu kevyen liikenteen järjestelyihin, ajoneuvon hallintaan ja liikennejärjestelmään liittyviä asioita. Suunnitelmista löytyy paljon kohtia, jossa kevyen liikenteen tien ylityksiä on pidennetty ilman erityisiä järjestelyjä, ajolinjat ovat epämääräiset, ja liikennetilanne selkiytymätön tai vaikeasti ennakoitavissa. Uusia nelihaaraliiittymiä ja nopeusrajoituksiin sopimattomia järjestelyitä on esitetty suunnitelmissa. Joissakin tarkastuksissa on jopa suunnitelmien perusteita asetettu kyseenalaisiksi. Useat tiesuunnitelma-asiakirjojen tarkastukset sisältävät aikaisempiin suunnitteluvaiheisiin liittyviä asioita. Taulukko. Taulukkoon on koottu analysoitujen tarkastusdokumenttien havainnot. Aineiston erilaisuuden vuoksi taulukkoa on pidettävä illustraationa. Huomaa, että aineisto käsittää erivaiheisia suunnitelmia, joista yksi oli liikennevalosuunnitelma. Havainto kpl Liikennejärjestelmä 9 liittymätyypit ja järjestelyt yhteydet yksityistieliittymät Kevyt liikenne 34 tien ylitykset yhteyspuutteet yhteydet linja-autopysäkeille Ajoneuvon hallinta 18 tien geometria rampin muotoilu ja mitoitus liittymän ja ajokaistojen muotoilu ja mitoitus Näkemät 14 tien ja rampin muotoilu leikkaukset ja vierialueet istutukset, meluesteet, riista-aidat laitteiden ja merkkien sijoitus näkemä yksityistieltä Liikenteen ohjaus 14 liikennemerkit ajoratamerkinnät liikennevalojen toiminta Ohjearvoista poikkeaminen (riskiä erittelemättä) 6 Muuta 4 Tarkastajien ammattitaidossa on eroja. Joissain tapauksissa suunnitelmien lukeminen ja tulkinta osoittautuu ongelmalliseksi. Eräissä tarkastuksissa on tarkistettu onko suunnitelmassa noudatettu ohjearvoja pohtimatta sitä onko ao. ohjearvolla merkitystä turvallisuuden kannalta (esim. minimikaarresäteet), eräissä havainnot esitetään kysymyksinä onko tämä turvallista?. Osassa tarkastuksia on tarkastaja esittänyt parannusehdotuksia, jotka usein on otettu suunnitelmamuutosten lähtökohdiksi

19 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus 17 LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS MUISSA MAISSA 2 LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS MUISSA MAISSA 2.1 Tilanne Euroopassa Liikenneturvallisuustarkastus, Road Safety Audit (RSA) kehitettiin Isossa Britanniassa 1980 luvulla. RSA otettiin käyttöön Australiassa ja Uudessa Seelannissa 1990 luvun alussa, ja useissa Euroopan maissa 1990 luvulla. RSA on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan. Ruotsissa RSA-käytäntöä ei ole. Liikenneturvallisuustarkastuskäytäntöjä on selvitetty PIARC:n (World Road Association) toimesta ja RIPCORD-ISEREST - projektissa vuonna (RIPCORD-ISEREST: Road Infrastructure Safety Protection Core-Research and Development for Road Safety in Europe; Increasing safety and reliability of secondary roads for a sustainable Surface Transport) Laajamittainen ja vakiintunut liikenneturvallisuustarkastuskäytäntö on Australiassa, Isossa Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa Määrittelyt Yleisin määritelmä on järjestelmällinen ja riippumaton menettely kaikkien liikenteen osapuolten liikenneturvallisuusriskien kartoittamiseksi. (systematic, independent) Muutamissa maissa (Saksa, Ranska) liikenneturvallisuustarkastus, vaikka se on erillisenä asiana määritelty, mielletään osana laatujärjestelmää, samoin Ruotsissa, jossa erillistä prosessia ei ole määritelty Liikenneturvallisuustarkastuksen asema ja kohteet Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus on (2005) Euroopassa pakollinen Itävallan pääteillä, Tanskan valtion teillä, Saksan pääteillä (vaihtelee osavaltioittain), Portugalin pääteillä ja Ison Britannian pääteillä. Pakollisuus koskee yhtä tienpitäjää. Yleisesti tarkastuksia on tehtävä kaikissa kohteissa, joissa vaikutetaan liikennöitävyyteen tai liikenneympäristöön (pakollisuus koskee myös liikennejärjestelyjä ja kunnossapitotoimenpiteitä, jotka vaikuttavat liikennöintiin). Tarkastusten pakollisuus koskee kaikkia suunnitteluvaiheita. Ranskassa turvallisuustarkastus on valtatiehankkeiden käyttöönoton yhteydessä pakollinen. Muissa maissa liikenneturvallisuustarkastus on vapaaehtoinen, ja sen tekemisestä päättää tienpitäjä. (koskee myös muuta tieverkkoa niissä maissa, joissa tarkastus on määrätyllä tieverkolla pakollinen). Yleisimmin mainittuja tarkastettavia kohteita ovat uudet päätiet (ja merkittävät parannuskohteet), liittymät, taajamakohteet. Isossa Britanniassa tarkastetaan kaikki pääteiden

20 18 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS MUISSA MAISSA parannuskohteet (highway improvement). RiPCORD-projektissa kuitenkin todetaan, että tarkastuksen tekeminen riippuu erittäin paljon projektin päällikön suhtautumisesta liikenneturvallisuuskysymyksiin. Yleensä tarkastus koskee hanketta kokonaisuutena. Alankomaissa, Sveitsissä ja Turkissa liikenneturvallisuustarkastus voidaan kuitenkin tehdä myös projektin tietyille osille. Liikenneturvallisuustarkastus on yleisesti valtion tienpitoviranomaisten tai ao ministeriöiden ohjeistama (eräs poikkeus on Sveitsi, jossa ei ole ohjetta). Saksassa liittovaltiot ja Isossa Britanniassa maakunnat ovat tuoneet tarkastukset ja ohjeistuksen paikalliselle tasolle Vaiheet Liikenneturvallisuustarkastus tehdään yleensä useissa hankkeen vaiheessa. Yleisin menettely on, että tarkastus tehdään kaikissa varsinaisissa suunnitteluvaiheissa (feasibility, predesign, detailed design), sekä ennen tien avaamista liikenteelle (preopening) (mm Australia, Itävalta, Saksa, Irlanti, Norja, Uusi Seelanti, Portugal). Muutamissa maissa tarkastus tehdään vielä käyttöönoton jälkeen (Tanska, Italia, Alankomaat, Iso Britannia, USA). Ranskassa liikenneturvallisuustarkastus tehdään vain ennen tien avaamista ja käyttöönoton jälkeen Menettelyt Tarkastusprosessi on tyypiltään seuraava: Tilaaja valitsee tarkastajan Tilaaja toimittaa tarkastusaineiston tarkastajalle Riippumaton tarkastus, maastokatselmus, tarkastusraportti Tilaaja päättää jatkotoimenpiteistä Suunnitelmaa muutettava Suunnitelmaa ei muuteta Suunnittelija laatii muutokset Suunnitelma hyväksytään ( Tarvittaessa uusi tarkastus) Yleensä suunnittelijalle varataan mahdollisuus/pyydetään perusteluja ja kommentteja tarkastajan esille tuomille ongelmille ennen lopullisen raportin laatimista. Edellä selostetusta mallista poikkeavat Tanska ja Iso Britannia, joissa suunnittelija valitsee tarkastajan hyväksyttyjen tarkastajien joukosta.

21 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus 19 LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS MUISSA MAISSA Eri maiden menettelyissä merkittävin eroja aiheuttava tekijä on tarkastajan ja suunnittelijan suhde. Saksassa tarkastaja ja suunnittelija eivät saa olla yhteydessä toisiinsa, vaan yhteydet hoituvat tilaajan kautta. Useissa maissa korostuu riippumattomuus sekä tarkastajan että prosessin kohdalla, ja tarkastaja ja suunnittelija pitävät yhteisen kokouksen vasta tarkastajan luovutettua raporttinsa. (Irlannissa ennen lopullisen raportin laatimista väärinkäsitysten välttämiseksi). Uudessa Seelannissa, Isossa Britanniassa, ja erityisesti Tanskassa kehotetaan tarkastajan ja suunnittelijan väliseen vuorovaikutukseen mm perusteena luottamuksen lisääminen ja väärinkäsitysten välttäminen Sisältö Kaikissa maissa edellytetään erillisen tarkastusraportin laatimista (Alankomaissa raportti on julkinen, Tanskassa sen saa pyydettäessä. Raportin sisältö on yleisesti: Kohde Tekijät Tarkastetut asiakirjat Havainnot Vastineet ja päätökset Raportissa tuodaan esiin liikenneturvallisuuden ongelmakohdat usean tarkastajan tapauksissa yleensä ne seikat, jotka kaikki tarkastajat pitävät ongelmina. Tarkastajan ei pidä ottaa huomioon muita seikkoja (kustannuksia, estetiikkaa, rakenneratkaisuja) ongelmia määriteltäessä. Mm. Australiassa, Itävallassa ja Isossa Britanniassa tarkastajalta toivotaan näkemystä siitä, miten suunnitelmaa ongelmakohtien osalta tulisi kehittää, ja Tanskassa esittämään ratkaisuja suunnitelmien korjaamiseksi. Yleisesti prosessiin sisältyy maastokatselmus ja maininta pimeän ajan olosuhteiden tarkastuksesta. Tarkastuksen painopisteet vaihtelevat suunnitelmavaiheen mukaan vaikka prosessi pysyy samanlaisena. Useissa maissa on olemassa Check-listoja, Norjassa ja Alankomaissa jokaista vaihetta ja hanketyyppejä varten, Ranskassa jopa 26 kpl erilaista listaa. Eräs poikkeus on Ison Britannian maakunta Surrey, jolla ei ole checklistoja koska katsotaan, että tarkastus perustuu tarkastajan kokemukseen Check-listojen merkitys vaihtelee. Tanskan ja Ison Britannian ohjeissa todetaan, että listat ovat tukivälineitä, eikä raportteja. RiPCORD toteaa että check-listojen yksityiskohtaisuus ja pituus näyttää vähenevän maissa, joissa tarkastuksia on tehty pidempään Tekijät Tilaaja valitsee tarkastajan kaikissa maissa Tanskaa ja Iso Britanniaa lukuun ottamatta. Useimmissa maissa tarkastuksen suorittaa ainakin kahdesta tarkastajasta koostuva ryhmä. Australiassa ryhmä koostuu 1-4 henkilöstä eri osaamisalueelta. Tarvittava osaaminen vaihtelee suunnitelmavaiheittain.

22 20 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS MUISSA MAISSA Tanskassa tarkastuksen suorittaa yleensä kahden tarkastajan ryhmä (pienissä hankkeissa voi olla vai yksi tarkastaja). Saksassa tarkastuksen suorittaa yhden tai useamman tarkastajan ryhmä. Ryhmään kuuluu yleisesti suunnittelun, liikenneturvallisuuden ja kunnossapidon asiantuntijoita, usein tieviranomaisten organisaatiosta. Irlannissa ryhmään kuuluu vähintään kaksi tarkastajaa, joista toinen on kokenut. Norjassa tarkastusryhmä kootaan tieviranomaisten asiantuntijoista. Ryhmään voidaan myös sisällyttää erikoisasiantuntijoita vaativiin tapauksiin. Portugalissa tarkastusryhmä kootaan tieviranomaisten ulkopuolelta. Myös Isossa Britanniassa ryhmä koostuu johtajasta ja vähintään yhdestä jäsenestä keskustelujen mahdollistamiseksi. Ryhmään voidaan myös ottaa harjoittelijoita. Tarkastajan riippumattomuudesta kannetaan huolta kaikissa maissa. Pohjois-Amerikassa ja Alankomaissa riippumattomuuden tarvetta perustellaan mm tarkastusasiakirjan julkisuudella. Tarkastajan on oltava riippumaton hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta. Jos tarkastuksen suorittaa tieviranomainen, tarkastusryhmä kootaan eri piiristä (Saksa ja Norja) tai erillään hankkeesta toimivasta tarkastajajoukosta (Tanska). Jos tarkastaja on yksityiseltä sektorilta hän ei myöskään saa osallistua hankkeen suunnitteluun tai toteuttamiseen. Tässä tapauksessa riippumattomuus tarkoittanee, että tarkastaja ei saa olla suunnittelijan tai rakentajan palveluksessa. Tanskan uusissa ohjeissa riippumaton määritellään samalla lailla kuin ulkoinen tarkastaja laatutarkastuksessa Pätevyys ja kokemus Tarkastajalle asetetut yleiset pätevyys- ja kokemusvaatimukset vaihtelevat maittain ja tarkastajan aseman mukaan. Kovimmat vaatimukset on asetettu Australiassa ja Uudessa Seelannissa, missä tarkastajaryhmän johtajalta vaaditaan 5 vuoden kokemus tiensuunnittelusta, rakentamisesta tai liikennesuunnittelusta, sekä 5 tarkastusta. Myös Norjassa vaaditaan viiden vuoden kokemus. Isossa Britanniassa edellytetään tarkastusryhmän johtajalta 4 vuoden kokemus onnettomuustutkinnasta tai liikenneturvallisuusinsinöörin tehtävissä. 12 kuukauden aikana on lisäksi suoritettava 5 tarkastusta. Johtajaksi tuleminen edellyttää lisäksi 2 päivän jatkokoulutusta. Tarkastajalta vaaditaan 2 vuoden ammattikokemusta, ja osallistumista 5 tarkastukseen 24 kuukauden ajalta tarkkailijana. Muissa maissakin edellytetään liikenneturvallisuusalan tai tie- ja liikennealan korkeakoulututkintoa ennen tarkastajaksi pääsemistä. Tarkastajalta edellytetään erityisen tutkinnon suorittamista sertifikaatin saamiseksi Norjassa, Alankomaissa, Australiassa, Uudessa Seelannissa, Tanskassa, Saksassa ja Ranskassa. Isossa Britanniassa edellytetään riittävän pätevyyden osoittamista ennen tarkastajaksi nimittämistä hankkeeseen.

23 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus 21 LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS MUISSA MAISSA Koulutus Norjassa, Saksassa, Tanskassa ja Alankomaissa liikenneturvallisuustarkastajille on standardisoidut koulutusohjelmat. Saksassa koulutuksen järjestää Korkeakouluyhteenliittymä yhteistyössä Saksan liikenneturvallisuusneuvoston ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Ohjelmaan sisältyy: liikenneturvallisuustarkastuksen ohjeistus onnettomuustutkinta eri turvallisuustarkastusvaiheiden ominaispiirteet tietyyppien ominaisuudet tarkastusharjoituksia tarkastus kohteissa sertifiointi, jatkokoululutusinformaatiota Tanskassa tieviranomainen on kehittänyt koulutusohjelman, jonka päätteeksi järjestetään koe pätevyystodistuksen saamiseksi. Koulutus käsittää: liikenneturvallisuustarkastuksen eri vaiheet LT-manuaalin käyttö tiesuunnitelma-asiakirjojen systemaattinen analysointi tarkastusharjoituksia raportin laatiminen koe Ranskassa järjestetään kolmipäiväisiä kursseja, joissa käsitellään menttelyjä ja check-listojen käyttöä, sekä harjoitellaan tarkastuksen tekoa. Koulutuksen järjestää ministeriön koulu. Isossa Britanniassa ei ole virallista koulutusta, mutta alan kursseja järjestävät useat organisaatiot. Koulutuksen sisällöstä on olemassa yleiset ohjeet. 2.2 Tanskan liikenneturvallisuustarkastus Tilanne 2007 Tanskassa liikenneturvallisuustarkastus on ollut vapaaehtoinen, ja perustunut käsikirjaan, jossa on määritelty menettely ja lisäksi selostettu liikenneturvallisuusperiaatteita. Tanskan tiehallinto, Vejdirektoratet, on uudistamassa liikenneturvallisuustarkastusta 10 vuoden käyttökokemusten perusteella. Liikenneturvallisuustarkastuksesta laaditaan ohjetta, joka vakinaistaa menettelyn ja sisällön Vejdirektoratin hallinnoimalla tieverkolla. Ohje on rakennettu käsikirjan muotoon, ja perustuu pitkälti vuonna 1997 julkaistuun käsikirjaan (johon Suomen menettely perustuu). Ohje sisältää viisi lukua, ja liitteitä, mm check-listoja. ( >Love&regler>Vejregler >7.Auditering: Håndbok i Trafiksikkerhedsrevision.) Luku 1 Liikenneturvallisuustarkastuksen perusteet: käsitteet, suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastuksen ja olemassa olevan tien tarkastuksen (suom käsitteistö epävarma vielä; tanskaksi: trafikksikkerhedsrevision /trafikksikkerhedsgennemgang) erot, kuka voi tehdä liikenneturvallisuustarkastuksen.

24 22 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS MUISSA MAISSA Luku 2 Liikenneturvallisuustarkastuksen menettelyt: Tarkastuksen taustaa, liikenneturvallisuustarkastus projektin eri vaiheissa, eri vaiheiden liikenneturvallisuusongelmat ja tarkastuksen painopisteet, tarkastuksen kolmen osapuolen tehtävät. Luku 3 Liikenneturvallisuustarkastuksen käynnistäminen: yleinen organisointi, menettely ja tarkastusvaiheet. Lisäksi perusteet paikallisen tienpitäjän liikenneturvallisuustarkastukselle, vaadittavat päätökset, vaatimukset yms. Luku 4 Olemassa olevan tien tarkastus: tarkastuksen perusteet, eri osapuolten tehtävät ja vastuut ja yleinen menttely. Luku 5 Liikenneturvallisuusperiaatteet: suunnitteluratkaisujen ja yksityiskohtien vaikutus liikenneturvallisuuteen. Liitteet: mm 15 check-listaa, joita voi käyttää suunnittelun ja tarkastuksen apuvälineenä Status ja määrittelyt Luvussa 1 todetaan tarkastuksen status vejdirektoratet on valtion tienpitäjänä tehnyt periaatepäätöksen liikenneturvallisuustarkastusten tekemisestä, ja edellyttää myös että tarkastus tehdään projekteissa jota se rahoittaa, ja valtion tienverkon projekteissa jota rahoittavat muut tahot. Liikenneturvallisuustarkastus määritellään edelleen systemaattiseksi ja riippumattomaksi tie- ja liikennehankkeiden tarkastukseksi. Hankkeeksi määritellään suunnitelmat ja ohjeet joilla on vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Liikenneturvallisuustarkastus on osa tienpitäjän laatujärjestelmää, mutta liikenneturvallisuustarkastus ottaa kantaa vain liikenneturvallisuuteen liittyviin asioihin, eikä ole muilta osin suunnitelman laatutarkastus Menettely Luku 2 sisältää liikenneturvallisuusmenettelyn selostuksen. Tanskalainen liikenneturvallisuusmenettely aiheuttaa kokemusten perusteella noin 1% lisäyksen hankkeiden kokonaiskustannuksiin. Eri vaiheet - kolme suunnitteluvaihetta, käyttöönottovaihe, ja liikenteelle avauksen jälkeinen vaihe ja tarkastuksen painopisteet ovat 1 vaihe Ohjelmointivaihe. Esisuunnittelu/kaavoitusvaiheen tarkastus tehdään ennen suunnitelmaehdotuksen hyväksymistä ja julkistamista. Tarkastuksen pääkohdat ovat väyläkäytävän valinta, nopeustaso, liikenne, tien standardi ja tyyppi, poikkileikkaus, liittymärajoitus, liittymätyypit ja liittymien lukumäärä, joukkoliikenne, kevyen liikenteen järjestelyt ja kevyen liikenteen verkot, yhteydet valtakunnan/seudun kevyen liikenteen verkkoon. Mk 1:25000, 1:10000, 1:4000. Liikenneturvallisuustarkastuksen liittämistä YVAprosessiin suositellaan.

25 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus 23 LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS MUISSA MAISSA 2 vaihe Ehdotusvaihe. Luonnosvaiheen tarkastus tehdään ennen hankkeen poliittista hyväksymistä ja ennen mahdollisia aluelunastuksia. Tarkastus sisältää 1 vaiheen jälkeiset muutokset, geometrian (suuntaus, tasaus, näkemät) poikkileikkaus (sis leikkaukset ja penkereet), liittymäjärjestelyt (sis näkemätarkastelut), rampit ja vierialueet, kevyen liikenteen järjestelyt, työnaikaiset järjestelyt. Mk 1:4000, 1:2000, 1:500. Tarkastuksessa huomioidaan kaikki liikennemuodot ja erityisryhmät liikuntarajoitteiset, lapset, iäkkäät. 3 vaihe Suunnitteluvaihe (projektering). Yksityiskohtaisen suunnitelman/ urakka-asiakirjojen tarkastus tehdään kun suunnitelmat ovat valmiit ja aluetarpeet määritelty, mutta ennen urakkalaskentaa. Tarkastus sisältää edellisen vaiheen jälkeiset muutokset, liittymien muotoilu, päällyste, viettokaltevuus (ajodynamiikka ja kuivatus), merkinnät ja merkit, liikennevalot, valaistus ja muut varusteet, viherrakenteet, kevyt liikenne, työnaikaiset järjestelyt (ohjaus ja merkinnät). Mk 1:1000, 1:500, 1: vaihe Toteutusvaihe. Valmiin hankkeen tarkastus tehdään ennen tien avaamista liikenteelle. Tarkastus käsittää edellisen vaiheen korjaukset, päivä- ja yöolosuhteet. Tarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että hanke on kaikille käyttäjäryhmille turvallinen. Tarkastus voidaan suorittaa yhdessä poliisin ja käyttöorganisaation kanssa. 5 vaihe Käyttövaihe. Tarkastus suoritetaan noin vuoden sisällä siitä, kun tie on avattu liikenteelle. Tarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että liikenne käyttäytyy oletetulla tavalla turvallisesti. Tarkastus sisältää mm nopeustasot, onnettomuustiedot jne Organisaatio Tarkastuksessa on kolme osapuolta: Rakennuttaja tilaa, maksaa ja omistaa projektin Suunnittelija suunnittelee rakennuttajan ohjeiden mukaisesti Tarkastaja tarkastaa aineiston liikenneturvallisuuden kannalta. Rakennuttaja päättää tarkastuksen suorittamisesta, ja suunnittelija vastaa siitä, että se tehdään. Suunnittelija vastaa myös siitä, että tarkastajalla on tarpeellinen suunnitelma-aineisto. Suunnittelija ottaa kantaa tarkastuksessa esiin tulleisiin asioihin ja tekee muutokset. Tarkastajan ja suunnittelijan erimielisyydet ratkaisee rakennuttaja. Tarkastuksen suorittaa tarkastajaryhmä, jossa on vähintään kaksi tarkastajaa, joista yksi on johtaja. Jokainen tarkastusryhmän tarkastaja suorittaa tarkastuksen, havainnoista keskustellaan ja yhteinen raportti laaditaan. Tienpitäjä tai rakennuttaja voi päättää yhden tarkastajan käytöstä, mutta tarkastajan vastuulla on mahdollisten avustajien tarpeen arviointi. Tämä saattaa koskea erikoissuunnitelmien kuten liikennevalojen, merkintöjen, kunnossapidon arviointia. Liikenneturvallisuustarkastajan tehtävänä ei ole huomauttaa tiensuunnittelun ohjeiden poikkeamisista, mikäli liikenneturvallisuus ei vaarannu. Tarkastaja on riippumaton kuten laatujärjestelmän tarkoittama ulkoinen tarkastaja.

26 24 Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus LIIKENNETURVALLISUUSTARKASTUS MUISSA MAISSA Tarkastajalta edellytetään, että hän on läpikäynyt tarkastajakoulutuksen ja suorittanut tarkastajatutkinnon. Vejdirektoratet ylläpitää luetteloa pätevyyden omaavista tarkastajista. Liikenneturvallisuustarkastus on muodollinen prosessi, jonka kommentit, ratkaisut ja päätökset kirjataan. Käytännössä voidaan kirjaamattomia keskusteluja käydä epäselvyyksien poistamiseksi. Liikenneturvallisuustarkastukseen ei liity pakollisia kokouksia, mutta niitä voidaan tarvittaessa järjestää tarkastajan ja suunnittelijan välillä ennen raportin valmistumista lähinnä varmistamaan, että hanke ja sille asetetut tavoitteet ja annetut lähtökohdat käsitetään yhteneväisesti. Toinen kokous tarkastajan ja suunnittelijan välillä voidaan järjestää havaittujen ongelmien ymmärtämisestä ja suunnitelmiin tehtävistä muutoksista. Rakennuttaja (tai tämän edustaja) perustaa projektin, ja määrittelee liikenneturvallisuustarkastuksen tarpeen. Suunnittelija laatii asiakirjat rakennuttajan antamien ohjeiden mukaisesti, ja tilaa liikenneturvallisuustarkastuksen. Suunnittelija kokoaa ja toimittaa tarkastajalle aineiston, joka käsittää ainakin: hankeselostus hankkeen tavoitteet (nopeustasot, geometriset ohjearvot, vapaat alikulkukorkeudet, jne) ohjearvoista poikkeamisen perustelut liikenne- ja onnettomuustiedot, joukkoliikenne, erikoiskuljetukset ym aluetarve olennaiset suunnitelmat mahdolliset poliisin kommentit aikaisemmat tarkastusraportit selostus muutoksista edellisten tarkastusten jälkeen Tarkastuskäytäntö Tarkastukseen sisällytetään maastokäynti. Mikäli tarkastus koskee toteutusja käyttövaiheita (4,5), maastotarkastus käsittää sekä valoisan että pimeän ajan olosuhteet. Tarkastuksen tueksi on laadittu check-listoja. Listoja on eri tasoille ja ne on edelleen jaettu eri osiin/elementteihin. (Kaiken kaikkiaan listoja on 14). Alla Taso1 Ohjelmointi/Kaava vaihe listan osa joka, käsittelee liittymiä: Nro Asia Ok Huomautus C Liittymät 1.22 Onko liittymien lukumäärä ja jakautuminen sopiva suhteessa olemassa olevaan ja liikennettä keventävään tieverkkoon? (Siirtyvätkö ongelmat?) 1.23 Sopiiko tavoitenopeus liittymien lukumäärään, tyyppiin ja väleihin? Liittymätyypit ja lukumäärät 1.24 Onko liittymien osalta huomioitu kaikki aspektit tien toiminnan, nopeuden, liikennemäärän ja koostumuksen suhteen? Liittymäväli