Lappeenranta. Pyöräilyn pääreittisuunnitelma

Transkriptio

1 Lappeenranta Pyöräilyn pääreittisuunnitelma Kevät

2 Sisällysluettelo: Esipuhe s. 2 Johdanto s. 3 Yleistä s. 3 Nykytila s. 4 Tavoitteet s. 4 Laatuvaatimukset s. 5 Pyöräilysuunnitelma s selitysosa - nykytila - toimenpide Toteutuksen aikajänne s. 13 Kustannukset s. 13 Esimerkkejä erityiskohteista s. 14 Liitekartat karttalehtijako kartat 1-9 Esipuhe: Tekninen toimi on vuoden 2013 aikana inventoinut pyöräilyyn parhaiten sopivia kevyenliikenteen reittejä ja tekninen lautakunta on hyväksynyt pyöräilyn pääväylät , sekä niille laatuvaatimukset Tässä pyöräilysuunnitelmassa pääreitit on esitetty kartoilla. Esitetyt pääreitit ovat jatkossa niitä väyliä, joita kehitetään korkeatasoisiksi, hyviksi esteettömiksi laatukäytäviksi. Pääreittien yhteenlaskettu kokonaispituus on 95 km. Suunnitelmassa on kerrottu parannettavat kohdat, toimenpiteet ja aikajänne niiden toteuttamiseksi. 2

3 Johdanto: Pyöräilyolosuhteiden parantaminen lisää pyöräilyn suosiota ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia. Pyöräilyllä on todettu olevan selviä terveysvaikutuksia. Hyvällä kevyen liikenteen verkostolla luodaan edellytykset sille, että palveluiden saavutettavuus ja yhteystarve kodin ja työpaikkojen välillä toimii. Hyvä pyöräväylä on myös erinomainen ulkoilu- ja virkistysympäristö kaiken ikäisille kaupunkilaisille. Pyöräily vähentää tehokkaasti ilman huonoa laatua kun moottorikäyttöisten ajoneuvojen osuus kulkumuotona vähenee. Pyörätieverkostoa pitää kehittää niin, että työpaikkojen ja kodin sekä keskeisimpien palveluiden ja keskustan saavutettavuus olisi polkupyörällä helppoa, turvallista ja vaivatonta. Pyöräilyverkoston laatutasoa nostamalla reitit tehdään houkutteleviksi ja sillä voidaan vaikuttaa kulkumuodon valintaan. Jotta työmatkapyöräilyn määrä lisääntyisi, pitää pyöräreittien olla helposti käytettäviä. Yleistä: Lappeenrannan kävely ja pyöräilyedellytyksiä on selvitetty kansallisessa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvässä hankkeessa, pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää. Hankkeella on haluttu saavuttaa paremmat pyöräily- ja kävelyolosuhteet Suomen kaupunkeihin niin, että liikkuminen mahdollistuu ihmisen koko elämänkaarella. Lähtökohtana on määritellä ja nostaa esiin ne pyöräilyn ja kävelyn pääreitit, joilla voidaan edistää kävelyn ja pyöräilyn suosiota. Myös Etelä-Karjalan liikennestrategian yksi keskeinen tavoite on ollut pyöräilyn kulkutapaosuuden selvä kasvu. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelmassa konkreettinen toimenpide on ollut Etelä-Karjalan laaturaitin toteuttaminen. Etelä-Karjalan laaturaitti kulkee valitun pääreitin kautta, länsi itä suunnassa Helsingintieltä, Valtakadun kautta Lauritsalantielle ja etelä pohjoissuunnassa Vanhaa Viipurintietä, Kauppakadun ja Oleksin läpi Taipalsaarentielle. Pyöräilyn kehittäminen on myös otettu Lappeenrannan kaupunkistrategian 2028 toimenpiteeksi. 3

4 Nykytila: Yleisesti ottaen Lappeenrannassa kävely- ja pyöräilyverkostolle varatut alueet ovat kattavat ja edellytykset pyöräilyyn ovat suhteellisen hyvät. Ydinkeskustassa, keskusten läheisyydessä, sekä keskuksia yhdistävät kevyen liikenteen verkostot, ovat pääsääntöisesti riittäviä. Asiakastyytyväisyysmittausten perusteella asukkaat ovat antaneet palautetta ja sen perusteella sujuvat ja turvalliset yhteydet ovat vielä osin puutteellisia ja yhtenäinen reitti katkeaa monin paikoin, eivätkä pyöräilijät aina tiedä, missä heidän kuuluisi ajaa. Olemassa olevat väylät ovat pääosin jalkakäytävätasoisia ja käytännössä kaikki kaupunkiin tulevat pääväylät ovat yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräteitä, mikä ei palvele pyöräilijöitä eikä kävelijöitä parhaalla tavalla. Keskustassa Valtakadun uudistus on parantanut pyöräilyolosuhteita selkeästi, ja uudet järjestelyt ovatkin saaneet käyttäjiltä paljon myönteistä palautetta. Erotellun pyörätien ansiosta kadulla liikkujat hahmottavat paremmin, missä heidän paikkansa on. Keskustan ulkopuolella asukaskeskittymiin johtavat reitit ovat kohtalaisessa kunnossa. Pyöräilykokemusta haittaavat risteyksissä olevat korkeat reunakivet sekä painonapit, joita pyöräilijät joutuvat käyttämään monissa liikennevaloohjatuissa risteyksissä. Valaistus on heikko lähes koko pääreitin osalla. Tavoitteet: Päätavoite on lisätä pyöräilyn suosiota ja kasvattaa sen kulkumuoto-osuutta. Tämä saavutetaan rakentamalla ja kunnostamalla valitut pääreitit korkeatasoisiksi, esteettömiksi laatukäytäviksi. Sillä luodaan koko kaupungin kattava pyöräilyn pääreittiverkosto, jonka kautta asiointi, työmatkat ja nopeat yhteyden pyörällä ovat mahdollisia eri asukaskeskittymien ja palveluiden, sekä työpaikkojen välillä. Sujuva ja helppokäyttöinen reitti edistää pyörän käyttöä työmatkoilla ja vapaa-aikana ja on vähentää tehokkaasti yksityisautoilua ja sitä kautta ilman hiilidioksidipäästöjä. Tavoite on olla vuoden 2015 pyöräilykaupunki. 4

5 Laatuvaatimukset: Pääreittien kehittäminen hyviksi esteettömiksi laatukäytäviksi edellyttää, että pyöräilyn pääreiteille on määritelty laatuvaatimukset, mistä ilmenee minkä tasoiseksi reitti tulisi suunnitella ja rakentaa. Pääreitin on oltava selkeitä ja niitä on voitava käyttää helposti ja sujuvasti. Lisäksi niitä käyttävien on voitava luottaa, että reitti on aina laadullisesti kuljettavassa kunnossa läpi vuoden sekä myös pimeään aikaan. Laatuvaatimukset ovat: 1. verkon selkeys ja jatkuvuus 2. väylien suoruus, yhtenäisyys ja leveys (väylätyypit) 3. pyöräilyn sujuvuus ja ajomukavuus 4. risteysten selkeys ja turvallisuus 5. korkeusvaihtelujen vähäisyys 6. pinnan tasaisuus 7. opastus 8. valaistus 9. kunnossapito 10. pyöräparkit 5

6 Pyöräilyn pääreittisuunnitelma: Pyöräilyn pääreitit on valittu siten, että ne muodostavan kattavan selkeän verkoston kaupungin halki sekä länsi- itä, että etelä- pohjoissuunnassa. Reittejä valittaessa on huomioitu niin yliopiston kuin asukas- että työpaikkakeskittymien ja palveluiden sijoittuminen niin, että niiden välille syntyy suora ja sujuva yhteys. Pääreitti liittyy lännessä Ely:n kevyen liikenteen raittiin Rutolan kohdalla, pohjoisessa Kivisalmen ja etelässä Karhuvuoren kohdalla sekä idässä Laihialla. Joutsenon aluekeskus on yhteydessä keskustan pääreitteihin vt 6 yhteydessä kulkevan kevyenliikenteen raitin ja Ilottulantien kautta kulkevan Etelä-Karjalan laaturaitin kautta. Teknisen lautakunnan hyväksymät reitit on esitetty liitteenä olevilla yhdeksällä karttalehdellä. - kartat 1 ja 2 länsialue, (Ruoholampi-Skinnarila Uus-Lavola) - kartta 3 pohjoisosa (Kivisalmi-Voisalmi-Pallo) - kartat 4,5 ja 6 keskusta ja eteläinen osa, (Kuusimäki, Leiri-Pikisaari- Linnoitus-Kimpinen-Alakylä-Myllymäki-Mattila-Kuusela) - kartat 7,8 ja 9 itäinen alue (Parkkarila- Harapainen-Tirilä-Lauritsala- Hartikkala- Kanavansuu-Laihia) alueet. Kartoilla on symbolein osoitettu ne paikat, joissa pienin korjaustoimenpitein voidaan saavuttaa laatuvaatimusten mukainen pyöräilyväylä. Etenkin keskustan alueella on kohtia, jotka vaativat laajempaa tarkastelua ja tarkempaa suunnittelua. Symbolien selitykset kertovat korjaustoimenpiteen. Kartoilla sinisellä värjätty alue, liikennejärjestelyt tarkemman suunnitelman mukaan, kertoo että rajatulta alueelta on hyvä tehdä tarkempi kevyttä liikennettä ohjaava yksityiskohtaisempi rakennussuunnitelma. Erillisessä suunnitelmassa tulee määrittää pyöräväylän leveys, pintamateriaali sekä tarkemmat yksityiskohdat jalankulun ja pyöräilyn mahdollisesta erottamisesta. Reittien opastus ja valaistus ovat kokonaisuuksia, jotka molemmat vaativat erillisen suunnitelman. Pääreittien sijainti kadun poikkileikkauksessa on määräytynyt pyöräilylle luontevasti sopivan väylän mukaan. Pääreitti on valittu siten, että se risteää mahdollisimman vähän ajoneuvoliikenteen kanssa. Näin kadunylitykset saadaan mahdollisimman vähäisiksi ja luodaan yhtenäinen, turvallinen pyöräilyverkosto, jota on helppo käyttää. Puisto-osuuksilla reitti on valikoitunut helppokulkuisen, tasaisen ja suoran yhteyden perusteella. 6

7 1. Verkon selkeys ja jatkuvuus Pyöräilyväylällä kulkeminen pitää olla loogista. Pääreitti on selkeä ja se koetaan jatkuvana, kun reitti merkitään näkyvästi liikennemerkillä tai pyörätien jatkumisesta kertovalla opastemerkillä. Liikennemerkin vaikutuksen tehostamiseksi suositellaan kadun pintaan maalattavaksi jalankulku- ja polkupyörätunnuksia. Pyöräilyn ja jalankulun erottaminen toisistaan lisää reitin selkeyttä. Puistokäytävässä kulkevalla pyöräilyreitillä selkeyttä voidaan lisää pintamateriaalieron avulla, jolla jalankulkijat erotetaan pyöräilijöistä. Nykyisten reittien suurin puute on opastuksen vähäisyys sekä reitin jatkuvuudesta kertova optisen ohjauksen puuttuminen. Reitti katkeaa muutamissa kohdissa varsinkin keskusta-alueella. Yhdistetyllä jalankulku- ja pyörätiellä pyöräilijät joutuvat ajamaan jalankulkijoiden joukossa, joka lisää epätietoisuutta pyöräilijän paikasta ja reittiä ei koeta selkeänä. Pyöräilyn ja jalankulun erottaminen toisistaan on yleensä perusteltua jos pyöräilijöiden määrä on suuri. Tämä vaatii riittävästi katutilaa ja leveän kevyenliikenteen raitin. On kuitenkin paikkoja joissa on perusteltua erottaa pyöräily jalankulkijoista silloinkin kun pyöräilijöiden tai jalankulkijoiden määrä on vähäisempää. Erottelu selkiyttää katutilan käyttöä joissakin tapauksissa vaikka katutilan leveys ei täytä sille asetettuja mittoja. Epäjatkuvuuskohdat reitiltä poistetaan. Kohdat, missä väylä katkeaa, rakennetaan valmiiksi. Pyöräily ja jalankulku erotellaan toisistaan aina kun se on mahdollista. Valkoisella viivalla erottelu jalankulku lisää visuaalista hahmottamista ja kertoo pyöräreitin jatkumisesta. Optista ohjausta lisätään, jotta jatkuvuus on helpommin havaittavissa. Esimerkiksi pinnoitteen valinnalla ja opastein voidaan selkeyttä parantaa huomattavasti. 2. Väylien suoruus, yhtenäisyys ja leveys Laatukäytävien on syytä olla mahdollisimman suoria esim. asuinalueilta keskustaan. Yhtenäisyys tarkoittaa sitä, että väylän laatutaso (esim. poikkileikkaus) ei vaihtele tarpeettomasti väyläosuudella. Se helpottaa pyöräilyä ja se helpottaa talvihoitoa. Pyöräreiteistä tehdään usein turhan kapeita. Laadukas jk/pp-väylä on riittävän leveä. 7

8 Tällä hetkellä lähes kaikki valitut pääväylät kulkevat kapeilla yhdistetyllä jalankulku- ja pyörätiellä ja ovat melko kapeita, etenkin keskustassa. Väyliä voidaan parantaa leventämällä pyöräilylle varattua kadun osaa. Paikoissa missä ajoneuvoliikenteen liikennemäärä on vähentynyt ja siirtynyt korvaaville reiteille kaupunkirakenteen muuttumisen myötä, otetaan ajorata pyöräilijöiden käyttöön ja levennetään pyöräilylle tarkoitettua väylää. Samassa yhteydessä pyöräily erotetaan jalankulkijoista. Tällainen paikka on esimerkiksi Oksasenkadulla. Näistä kohteista tehdään aina erillinen tarkempi rakennussuunnitelma. Pääreitti voidaan oikaista kulkemaan myös puiston läpi jolloin muodostuu suora yhteys. 3. Pyöräilyn sujuvuus ja ajomukavuus Pyöräilyn sujuvuus ja ajomukavuus ovat tärkeitä mittareita, kun puhutaan laatuväylistä. Sujuvuus pitää sisällään mm. ruuhkaisuuden sekä pysähdysten määrän väyläosuudella (mm. risteyksissä). Sujuvuutta voidaan lisätä sijoittamalla pyöräilijöille omia ilmaisimia liikennevalo-ohjattuihin risteyksiin. Ajomukavuuteen vaikuttaa käytännössä kaikki: viihtyisyys, pinnan tasaisuus, näkemät, kaarresäteet ja koko verkon toimivuus. Yleisin pyöräilyn ajomukavuutta haittaava tekijä on kapealla jalkakäytävän omaisella, yhdistetyllä jalankulku- ja pyörätiellä, risteävien jalankulkijoiden suuri määrä. Sujuvuutta ja ajomukavuutta haittaavat myös korkeat reunakivet joka koetaan epämiellyttävänä ja matkaa hidastavana. Myös liikennevalojen painonapit haittaavat sujuvuutta. Reunakivet madalletaan tasoon ajoradan kanssa. Varsinkin ydinkeskustassa käytetty reunakivityyppi on graniittireunakivi, jonka madaltaminen on oma työvaihe ja selkeä kadun korjaustoimenpide. Keskustan ulkopuolisilla alueilla pääosa reunakivistä on betonisia. Niiden madaltaminen voidaan tehdä jyrsimällä betonikivi ajoradan pinnan tasoon laatikkojyrsimellä pyöräväylän keskeltä 1 m:n leveydeltä. Pyöräväylän pintaan jyrsinnästä syntynyt ylimääräinen kolo täytetään asfaltilla. Työvaihe on nopea ja työtapana huomattavasti graniittikiven madallusta yksinkertaisempi. Liikennevalo-ohjattuihin risteyksiin asennetaan pyöräilijöille omat ilmaisimet. 8

9 4. Risteysten selkeys ja turvallisuus Ihminen valitsee pyörän ajoneuvokseen, jos pyöräily on nopeaa, mukavaa ja turvallista. Turvallisuuteen vaikuttaa mm. väylätyypin valinta. Risteykset ovat pyöräväylien pahin paikka sekä onnettomuusuhkan, että pullonkaulavaikutuksen vuoksi. Risteyksiin tulo pitäisi olla sellainen, että pyöräilijä ei joudu katsomaan autoja taakse180 astetta ennen kadun ylitystä. Ylitys tulisi olla 90 asteen kulmasta autoliikenteeseen nähden. Kaikkien tienkäyttäjien on hyvä tietää paikkansa ennen risteystä, risteyksessä ja sen jälkeen. Eroteltu jalankulku- ja pyörätie on turvallisempi sekä jalankulkijalle, että pyöräilijälle. Myös kapeiden alitusten kuten alikulkutunneleiden kohdalla pyöräreitin keskelle on syytä maalata asfalttiin valkoinen viiva, jolla ohjataan tunneliin ajava pyöräilijä käyttämään oikeaa reunaa. Tällöin alikulku on varustettava opastavalla ennakkovaroituskyltillä, jossa teksti: tunnelissa, aja oikealla. Tällä hetkellä ajorataa ylittävä pyörätien jatke on paikoin merkitty pelkkänä suojatienä tai merkintä on huonokuntoinen ja vaatii uusimista. Myös korkeat reunakivet ovat turvallisuusriski. Joissakin risteyksissä kärkikolmion on sijoitettu vasta risteävän pyöräväylän jälkeen. Tunnelien alituskohdissa on tärkeää hyvät näkymät ja selkeä tieto, missä pyöräilijän paikka on tunnelissa. Suojatiemerkinnät korvataan pyörätien jatke-merkinnällä kaikkiin ajoradan ja pyöräilyväylän risteyskohtiin. Pyöräilijän etuajo-oikeus huomioidaan sijoittamalla kärkikolmio ajoradan liittymissä ennen risteävää pyöräilyväylää. Kärkikolmion yhteyteen lisätään lisäkilpi varoittamaan risteävästä kaksisuuntaisesta pyörätiestä. Tunneliin ajettaessa korkeat näkemäesteenä olevat maapenkereet madalletaan sekä ylimääräinen puusto poistetaan. Tunneleiden kohdat varustetaan opastavalla ennakkovaroituskyltillä, jossa teksti: tunnelissa, aja oikealla ja asfalttiin maalataan valkoinen keskiviiva. Paikoissa, missä pyöräreitti ylittää ajoradan muualla kuin risteyksissä, tulisi suojatiemerkin tolppa varustaa heijastavalla havainnepylväällä (sini-valkoinen) tai valaistulla suojatiemerkillä. Tällä toimenpiteellä herätetään autoilijan huomio risteävän pyöräilyn pääreitin kohdalla. 9

10 5. korkeusvaihteluiden vähäisyys Korkeusvaihtelujen vähäisyys on asia, mikä on hyvä ottaa huomioon varsinkin uusilla väylillä. Monesti autoliikenneväylä on korkeuserojen suhteen tasaisempi kuin vieressä menevä pyörätie. Pyöräilijä valitsee lähes aina tasaisemman reitin. Jo rakennetussa kaupunkiympäristössä korkeusvaihteluita on vaikea muuttaa. Puiston läpi menevillä reiteillä on mahdollista tarkastella turhien mäkien mahdollista tasaamista. 6. Pinnan tasaisuus Pääreitin pinnan tulee olla tasainen ja esteetön. Pinnan materiaali on valittava pyöräilyyn sopivaksi ja pääreittien pintamateriaali pitää olla asfaltti tai vastaava. Ajoradan kanssa risteävissä ylityskohdissa reunatuet madalletaan tai poistetaan kokonaan. Uusilla reiteillä ylityskohdissa reunatuki rakennetaan ajoradan tasoon. Päällysteen kunnossa on parantamistarvetta ja muutamissa kohdissa pinnoite, lähinnä asfaltti on halkeillut. Yleisesti ottaen pääreitit ovat kestopäällysteisiä, lukuun ottamatta Valtakadun pyöräväylää. Joillakin keskeneräisillä katuosuuksilla sekä puistojen halki kulkevilla pääreiteillä pinnoite puutuu kokonaan. Rikkinäiset kohdat ja halkeamat korjataan ja pinnoite uusitaan. Sorapintaiset osuudet asfaltoidaan. Joillakin osuuksilla on käytetty vanhaa betonilaattaa, joka pitää vaihtaa tasaisempaan materiaaliin. 10

11 7. Opastus Pyöräilyreitin pääväylien risteyskohdissa verkoston pääreitit viitoitetaan opasteviitoilla. Viitoitus osoittaa risteävät pääreitit joilla ihmiset opastetaan käyttämään korkeatasoista laatukäytävää. Tällä hetkellä riittävä ja selkeä opastus puuttuu suurimmalta osalta pääreittiä. Ainoastaan Etelä Karjalan laaturaitti on viitoitettu. Pääreitit opastetaan viitoituksin ja rakenteiden avulla niin, että ne erottuvat selkeästi muusta kevyen liikenteen raiteista. Pääreittien opastuksesta tehdään erillinen viitoitussuunnitelma. Opasteviittojen sijoitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Viitoitus pitää sijaita lähellä pyöräilyväylää näkyvällä paikalla niin, että se on helposti havaittavissa. 8. Valaistus Kaikilla pyöräilyn pääreiteillä tulee olla pimeän aikana riittävä valaistus. Valaistuksen parantaminen on tärkeää turvallisuuden lisäämiseksi pimeään aikaan. Tällä hetkellä valaistus on heikko kaikilla pääreiteillä. Pyöräilyn koko pääverkolle laaditaan erillinen valaistussuunnitelma. Erityisesti hämärään aikaan, aamun valjetessa ja illan pimetessä, pyöräilyn pääreitit tulisi olla vielä valaistuja vaikka ajoradan katuvalaistus olisi jo pimeänä. Varsinkin talviaikaan pinnan epätasaisuudet valkoista lunta vasten on vaikea havaita hämärässä. 11

12 9. Kunnossapito Talvella pääreitti aurataan kun 2 cm:n aurauskynnys on ylitetty. Verkon pääreitit on jaettu aurausluokkiin ja useampiin kunnossapitoalueisiin. Pääreitti kuuluu ensimmäiseen luokkaan, joka aurataan aina ensimmäisenä. Alueellinen jako mahdollistaa samanaikaisen aurauksen eri osissa kaupunkia, jolloin vaatimuksen tavoite voidaan täyttää. 10. Pyöräparkit Pyöräparkkeja tulee olla riittävästi pääreittien varrella ja ne tulisi sijoittaa joustavasti keskeisille joukkoliikenteen vaihto- ja pysähdyspaikoille. Tämä lisää pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhdistelmäkäyttöä. Tällä hetkellä pyöräparkkien määrä on vähäinen ja ne ovat liian pieniä. Pyöräilyn suosion kasvaessa uusien pyöräparkkien tarve kartoitetaan ja pyörätelineille varataan riittävä tila joukkoliikenteen vaihtopysäkkien, kauppakeskusten ja julkisten palveluiden välittömästä läheisyydestä. 12

13 Toteutuksen aikajänne: Vuosien aikana tehdään valtaosa betonireunakivien madalluksista, parannetaan opastusta ja lisätään puuttuvia liikennemerkkejä. Tärkeimpiin kohtiin voidaan tehdä väliaikaisia ratkaisuja, etenkin keskustan alueella. Osia laaturaitista rakentuu automaattisesti muun katu- ja puistorakentamisen yhteydessä. Tällaisia ovat esimerkiksi Pormestarin puiston kohta, sekä Koulukadun kiertoliittymän ympäristö, jonka rakentamisen yhteydessä tehdään myös kevyen liikenteen järjestelyt. Vuosien aikana tehdään pieniä parannustöitä tarpeellisiin paikkoihin sekä rakennetaan ja parannetaan niitä osuuksia, jotka vaativat erillisen rakentamissuunnitelman. Etenkin keskustan alueella kaupunkirakenteen uudistumisen ja täydennysrakentamisen johdosta, osa laaturaittia rakentuu samassa yhteydessä ja sitä mukaan, kun välittömästi raitin vierellä olevan tontin rakentaminen edistyy. Kustannuksia: Pienet parannuskohteet: - betonisten reunakivien madallus jyrsimällä 137 kpl pyörätien jatke merkintä 129 kpl liikennemerkkejä 75 kpl opasteviittoja 48 kpl alikulkutunneleiden turvallisuuden parantaminen 23kpl Lisäksi: - yksittäisiä pieniä parannuskohteita - Päällystevaurio/ pintaus - pyöräilyn erottaminen jalankulusta - Joitakin puoliväliaikaisia kevyempiä ratkaisuja Tarkempaa suunnitelmaa edellyttävät yksittäiset kohteet tehdään erillisen suunnitelman mukaan ja niistä laaditaan oma kustannusarvio. Joiltakin osin laaturaitti rakentuu muun katu- ja puistorakentamisen yhteydessä ilman erillistä rahoitusta. Erillisiä kokonaisuuksia ovat: - viitoitussuunnitelma opastuksen parantamiseksi ja sen toteuttaminen - valaistussuunnitelma ja sen toteuttaminen - pyöräpysäköinnin kartoittaminen, suunnittelu ja toteuttaminen 13

14 Esimerkkejä erityiskohteista, jotka vaativat erillisen yksityiskohtaisemman rakentamissuunnitelman Valtakadun läpi kulkeva pääreitti katkeaa vielä City-korttelin kohdalla. Pyöräilyreitti rakentuu valmiiksi city-korttelin rakentamisen yhteydessä erillisen suunnitelman mukaan, kun ympärillä oleva rakennusmassa on valmis. Myös kirjaston kohdalla Valtakadun pyöräilyreitti rakennetaan yhteneväksi kun Tecknopoliksen laajennus valmistuu. Oksasenkadulla pyöräilyn pääreitti kulkee aivan kaupan ja liikkeiden edestä. Reitti on kapea ja jalkaisin kaupassa käyvät asiakkaat kulkevat pyöräilijöiden joukossa. Kun Oksasenkadun ajoneuvoliikenne on pienentynyt ja siirtynyt korvaaville reiteille, lisätila kevyenliikenteen raitille saadaan ajoradan kaistojen määrää supistamalla. Kevyenliikenteen raittia leventää voidaan pyöräily erottaa jalankulusta. Tällä toimenpiteellä saadaan yhtenäinen sujuva yhteys Kirkkopuiston läpi Paasikiven puiston laaturaittiin. Paasikiven puiston laaturaitti rakennetaan pysäköintihallin päälle erillisen vihersuunnitelman mukaan kun maanalaisen pysäköinnin rakentaminen on valmis. Pyöräily erotetaan jalankulusta. Koulukadun kiertoliittymän kohdalla Valtakadun pyöräily erotetaan jalankulusta kevyen liikenteen väylää leventämällä ja Snellmaninkadun ylittävä suojatiejärjestelyt tehdään samassa yhteydessä pyöräilyä suosivaksi. Snellmaninkatu on pyöräilijälle kapea ja hankala välillä Mutkakatu Raastuvankatu. Reitti kulkee yhdistetyllä jalankulku- ja pyörätiellä. Myös pinnoite on osin huonokuntoista vanhaa halkeilutta betonilaattaa. Reitin parantaminen vaatii kaistajärjestelyjä ja oman erillisen liikennesuunnitelman. Koulukadun ylityskohta rakentuu kiertoliittymän rakentamisen yhteydessä katusuunnitelman mukaan. Ratakadulla välillä Kauppakatu - Tietäjänkatu on pyöräily syytä erottaa jalankulusta valkoisella viivalla. Ajorata on sillä kohdin leveä ja tonteilta ajo kadulle tapahtuu hallitsemattomasti yhdistetyn pyörätie- ja jalankulku väylän yli. Asfalttiin maalattu pyöräilyn erotteleva valkoinen maaliviiva osoittaa tehokkaasti tonttiliittymien paikat ja selkiyttää katutilan käyttöä, lisäten pyöräilijän turvallisuutta. Marssitiellä pyöräilijän nopeus kasvaa molemmista suunnista pitkän alamäen johdosta. Pyöräilyreitti kulkee yhdistetyllä jalankulku- ja pyörätiellä. Lisäksi viereisen kerrostalojen asukkaiden autoja on pysäköity tilapäisesti kevyenliikenteen väylälle. Autot kaventavat ennestään kapeaa raittia ja on vaarana pyöräilijöille. Jalankulkijan kohtaaminen polkupyörällä, etenkin pimeänä aikana on erittäin vaarallista. Raitti vaatii leventämistä ja pyöräily on perusteltua erotella jalankulusta valkoisella maaliviivalla. 14