Tietoja ja tilastoja opiskelijaasumisesta

Transkriptio

1 Tietoja ja tilastoja opiskelijaasumisesta Suomessa vuonna 2010 Annankatu 24, 2. krs Helsinki Puh. (09)

2 2 Lukijalle Suomen opiskelija-asunnot SOA ry on eri puolella Suomea toimivien opiskelija-asuntosäätiöiden ja -yhtiöiden yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö. SOA ry:n tehtävänä on edistää opiskelija-asuntotuotantoa ja jäsentensä keskinäistä kokemusten vaihtoa sekä hoitaa toimialueeseensa liittyvää edunvalvontaa. Yhdistys kerää ja ylläpitää jäsenistönsä osalta erilaisia opiskelija-asumiseen liittyviä tietoja ja tilastoja. Näistä tiedoista on koottu vuosittain julkaisu, joka sisältää tietoja opiskelija-asuntoyhteisöjen toiminnasta ja tähän liittyvästä toimintaympäristö. Toivomme julkaisusta olevan hyötyä kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita opiskelija-asumisesta. Annamme mielellämme lisätietoja opiskelija-asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteystietomme löytyvät sisällysluettelon jälkeen. Helsingissä toukokuussa 2011 Juha Aitamurto puheenjohtaja Riikka Vitakoski asiamies

3 3 Sisällysluettelo Lukijalle 2 Opiskelija-asuntoyhteisöjen nimi- ja yhteystiedot 4 1. Toimintaympäristö 6 2. Vuoden 2010 asuntotuotannosta 7 3. Opiskelija-asuntojärjestelmän periaatteet 8 4. Opiskelija-asunnot ja asuntopaikat vuoden 2010 lopussa Opiskelija-asuntohakemuksen jättäneiden ja asunnonsaajien määrät vuonna Opiskelija-asuntojen käyttöaste vuonna Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen Opiskelija-asuntotuotannon rahoitus ja rakennuskustannukset Opiskelija-asuntoyhteisöjen talous ja asuntojen vuokrat vuonna Tulevina vuosina uustuotantoa maltillisesti Opiskelija-asuntojen rahoitus Opiskelija-asuntojen uustuotannon ja perusparannusten investointiavustus vuonna Opiskelijoiden asumisen tukeminen Suomen opiskelija-asunnot SOA ry 28 Taulukot 29

4 4 Opiskelija-asuntoyhteisöjen nimi- ja yhteystiedot DAS, Domus Arctica -säätiö Toimitusjohtaja Kirsti Saviaro Ylikorvantie 28A, Rovaniemi puh , fax KOTOPAS, Kotkan opiskelija-asunnot Oy Toimitusjohtaja Juha Ranta Naakantie 2 A, Kotka puh. (05) , fax (05) toimisto@kotopas.fi ELLI, Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli Toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen Merimiehenkatu 30, Joensuu puh. (013) , fax (013) opiskelija-asunnot@joensuunelli.fi KUOPAS, Kuopion opiskelija-asunnot Oy Toimitusjohtaja Tuula Vartiainen Torikatu 15, Kuopio puh , fax (017) asiakaspalvelu@kuopas.fi HOAS, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Toimitusjohtaja Heikki Valkjärvi Pohjoinen Rautatiekatu 29, PL 799, Helsinki puh. (09) , fax (09) asiakaspalvelu@hoas.fi LAHTI, Oppilastalo Oy Toimitusjohtaja Tapio Lilleberg Borupinraitti 4, Lahti puh. (03) , fax (03) toimisto@oppilastalo.fi HOPS, Hämeenlinnan seudun opiskelija-asuntosäätiö Toiminnanjohtaja Matti Niemelä Saaristenkatu 3, Hämeenlinna puh , fax hops@skv.fi Kajaanin Pietari, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Toimitusjohtaja Martti Böhm Linnankatu 18 A, PL 4,87101 Kajaani puh. (08) , fax (08) KOAS, Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Toimitusjohtaja Matti Tanskanen Kauppakatu 11 A, Jyväskylä puh , fax asukastoimisto@koas.fi LOAS, Lappeenrannan seudun opiskelijaasuntosäätiö Toiminnanjohtaja Seppo Muukkonen Leirikatu 2 F, Lappeenranta puh. (05) , fax (05) asuntotoimisto@loas.fi MOAS, Mikkelin seudun opiskelija-asunnot Oy Toimitusjohtaja Ari Liukkonen Savilahdenkatu 10 A, Mikkeli puh. (015) , fax (015) headquarters@moas.fi PORI, Porin YH-Asunnot Oy Otavankatu 3, Pori puh. (02) , fax (02)

5 5 PSOAS, Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Toimitusjohtaja Juha Aitamurto Mannenkatu 1 A, Oulu puh. (08) , fax (08) asuntotoimisto@psoas.fi PIRKKA, Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Toimitusjohtaja Matti Halmetoja Aleksis Kiven katu 26, Tampere puh , fax opiskelija-asunnot@yhkodit.fi OPINTANNER, Kiinteistö Oy Opintanner Toimitusjohtaja Matti Halmetoja Aleksis Kiven katu 26, Tampere puh , fax opiskelija-asunnot@yhkodit.fi TYS, Turun Ylioppilaskyläsäätiö Toimitusjohtaja Mikko Sedig Inspehtorinkatu 4, Turku puh. (02) , fax (02) info@tys.fi VOAS, Vaasan opiskelija-asuntosäätiö Toimitusjohtaja Jorma Vehkaperä Olympiakatu 3 B, Vaasa puh. (06) , fax (06) asuntotoimisto@voas.fi, Suomen opiskelija-asunnot SOA ry Annankatu 24, 2.krs Helsinki puh. (09) SAO, Savonlinnan opiskelija- ja nuorisoasunnot Oy Toimitusjohtaja Vuokko Mustonen Puistokatu 13, Savonlinna puh. (015) , fax (015) sao@yhis.fi SEINÄJOKI, Kiinteistö Oy Marttilan kortteeri Toimitusjohtaja Aki Kinnunen Puskantie 31, Seinäjoki puh. (06) , fax (06) asuntotsto@marttilankortteeri.fi TOAS, Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö Toimitusjohtaja Timo Lehto Iidesaukio 1, PL 423, Tampere puh. (03) , fax (03) asuntotoimisto@toas.fi

6 6 1. Toimintaympäristö Vuoden 2010 aikana opiskelijaasumisessa on noussut vahvasti esille kansainvälistyminen ja siihen liittyvät haasteet. Opetus- ja kulttuuriministeriö kokosi asiaa pohtimaan työryhmän, jossa SOA oli myös edustettuna ja joka antoi loppuraporttinsa vuoden lopussa. Opiskelija-asumisen kansainvälistyminen edellyttää uusien toiminta- ja menettelytapojen kehittämistä. Tässä on tärkeää ottaa huomioon se, että kansainvälistymisestä aiheutuvat kustannukset eivät rasita kohtuuttomasti opiskelija-asuntoyhteisöjen taloutta, vaan ne saadaan kohdistettua oikeudenmukaisella tavalla. Muina merkittävimpinä opiskelijaasuntoyhteisöjen toimintaan lähitulevaisuudessa vaikuttavina tekijöinä ovat nousseet esiin yleishyödyllisyyteen liittyvät näkökohdat sekä erityisryhmien tuen taso. Lisäksi opiskelija-asuntoyhteisöjä koskettavat samat haasteet kuin muutakin rakennuskantaa: rakennusten ja asuntojen ylläpito sekä korjaaminen, energia- ja ekotehokkuus sekä rakentamisen määräys- ja normiympäristö. Jotta opiskelija-asuntoyhteisöjen toimintaedellytykset voidaan turvata, on olennaista, että toiminnan katsotaan myös jatkossa olevan yleishyödyllistä. Opiskelija-asumiseen liittyy erityispiirteitä, joiden vuoksi on erittäin tärkeää, että asuntojen uudistuotantoon ja korjaamiseen liittyvät tuet säilytetään vähintään nykyisellä tasolla.

7 7 2. Vuoden 2010 asuntotuotannosta Vuonna 2010 valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentaminen oli elvytystoimien johdosta korkeammalla tasolla kuin koko 2000-luvulla. Myös omistusasuntotuotanto lisääntyi merkittävästi. Tarkasteluvuonna aloitettiin Tilastokeskuksen mukaan noin uuden asunnon rakentaminen. Näistä vapaarahoitteisia oli noin ja ARA-asuntoja noin Merkittävä osa ARA-tuotannosta oli niin sanottuja välimallin korkotukiasuntoja, joita aloitettiin melkein Erityisryhmien vuokra-asuntoja aloitettiin noin ja niin sanottuja normaaleja vuokra-asuntoja Valtion elvytystoimenpiteet, korotettu käynnistysavustus ja niin sanottu välimallin korkotuki olivat keskeisimmät valtion tukemaan vuokra-asuntotuotannon määrään vaikuttaneet taustatekijät. Vuona 2008 valmistuneen hallituksen asuntopoliittisen ohjelman sekä Helsingin seudun kuntien ja valtion tekemän aiesopimuksen tavoitteena on nostaa alueen vuosittainen asuntotuotanto asuntoon. Tavoitteena on myös kasvattaa erityisesti vuokra-asuntotuotantoa, joka on jäänyt vähäiseksi tuotannon painottuessa 2000-luvun alkupuolella omistusasuntoihin. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon toteuttamisen edellytyksiä parannettiin ARA-vuokra-asuntotuotannon käynnistämisavustuksella muun kuin erityisryhmien asumisen osalta. Avustus ulotettiin koko maahan vuosiksi 2009 ja 2010 ja sitä samanaikaisesti korotettiin aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa. Vuonna 2010 sai 1085 uutta opiskelija-asuntoa lainapäätöksen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA).

8 8 3. Opiskelija-asuntojärjestelmän periaatteet Kun valtio vuonna 1966 ryhtyi lainoittamaan opiskelija-asuntojen rakentamista, oli Suomessa korkeakouluopiskelijoille noin asuntopaikkaa. Lisäksi eräiden lähinnä ammatillisten oppilaitosten yhteyteen oli rakennettu oppilaitosten ylläpitämiä opiskelija-asuntoloita. Valtion ryhdyttyä lainoittamaan opiskelija-asuntotuotantoa opiskelijajärjestöt ja opiskelija-asuntoyhteisöt hyväksyivät opiskelija-asuntojen tuotantoon ja ylläpitoon omat, yhteiset periaatteet. Nämä samat periaatteet ovat edelleen pääosin voimassa: 1. Kullakin paikkakunnalla opiskelija-asuntosäätiö tai -yhtiö hoitaa keskitetysti paikkakunnan opiskelija-asuntojen tuotantoa ja ylläpitoa. Yhteisöjä ovat perustaneet joko opiskelijajärjestöt ja/tai kaupunki. Opiskelija-asuntojen tuotantoa ja ylläpitoa ei Suomessa ole haluttu antaa oppilaitosten tehtäväksi. 2. Opiskelija-asunnot ovat avoimia kaikille peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa tutkintoa opiskeleville. Useimmissa Euroopan maissa opiskelija-asunnot on tarkoitettu vain korkeakouluopiskelijoille. Samoin opiskelijaperheet sijoittuvat Euroopassa pääosin muihin kuin opiskelija-asuntoihin. 3. Opiskelija-asuntokohteet sijoitetaan pääosin normaaliin asuntorakenteeseen. Näin on vältetty tietoisesti kampusten rakentamista. 4. Opiskelija-asunnot rakennetaan niin, että ne soveltuvat sekä solu- että perheasumiseen. Asumisväljyydeksi on määritelty yksi henkilö per huone. Useimmissa Euroopan maissa opiskelija-asuntokohteet ovat enimmäkseen asuntolatyyppisiä taloja, joissa on keskikäytävät, yhteiskeittiöt ja yhteiset suihkutilat. Nykyisin pääosa uusista rakennettavista opiskelija-asunnoista on yksittäisille opiskelijoille tarkoitettuja pienasuntoja ja opiskelijaperheille tarkoitettuja perheasuntoja. Opiskelija-asuntoyhteisöt, joista suurin osa on perustettu 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alkupuolella, ovat joko opiskelijajärjestöjen perustamia säätiöitä tai kaupunkien perustamia ja kaupunkienemmistöisiä osakeyhtiöitä. Yhteisöjen hallintoon osallistuvat yleensä myös ylioppilas- ja oppilaskunnat, asukkaat sekä kaupunkien edustajat.

9 9 Aikaisempina vuosikymmeninä kaupungit tukivat eri tavoin opiskelijaasuntotuotantoa ja asuntojen ylläpitoa myöntämällä niille muun muassa avustuksia, lainoja ja takauksia. Vaikka kaupungit ovat vähentäneet opiskelija-asumisen tukeaan merkittävästi, on joissakin kaupungeissa opiskelijoiden ja yliopiston merkitys yhä nähty kaupungin ja seutukunnan menestystekijänä. Näissä kaupungeissa opiskelija-asumisen merkitystä pidetään tärkeänä, mikä näkyy muun muassa tonttipolitiikassa. Valtion tukeman asuntotuotannon sekä erityisryhmien investointiavustusten määristä päättää viime kädessä eduskunta valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Päätöksen investointiavustuksesta ja korkotukilainaksi hyväksymisestä tekee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

10 10 4. Opiskelija-asunnot ja asuntopaikat vuoden 2010 lopussa Vuoden 2010 lopussa oli keskeisten koulutuspaikkakuntien opiskelijaasuntoyhteisöillä yhteensä asuntoa. Valmiina olevien opiskelija-asuntojen ja niiden neliömäärät yhteisöittäin käyvät ilmi taulukosta 1. Taulukoissa olevat opiskelija-asuntoyhteisöjen nimet on selitetty kirjan alussa. Taulukossa näkyy asuntojen määrien lisäksi asuntopaikkojen määrät. Taulukko 1. Opiskelija-asunnot ja asuntopaikat h+k/kk 2 h+k/kk 3 h+k/kk 4 h+k/kk Asunnot Asuntopaikat Hum² DAS* ELLI HOAS* KOAS KOTOPAS KUOPAS LAHTI LOAS* MOAS* OPINTANNER PIRKKA PSOAS* TOAS* TYS VOAS* Yhteensä *Sisältää kiinteistöyhtiöt ja nuorisoasunnot, jotka on kuvattu tarkemmin taulukossa 2 Opiskelija-asuntoyhteisöjen asunnoista yksiöitä ja kaksioita on molempia noin 40 prosenttia. Kolmioiden osuus on enää 14 prosenttia koko asuntokannasta. Kolmioiden suhteellinen osuus on vähentynyt viime vuosina, kun niistä on peruskorjausten yhteydessä tehty pienasuntoja, joille on monilla paikkakunnilla enemmän kysyntää. Pääkaupunkiseudulla on edelleen kysyntää myös 2-3 henkilön soluasunnoista, jotka tarjoavat edullisen asumisvaihtoehdon.

11 11 Taulukko 2. Muut asunnot ja asuntopaikat 2010 Asunnot Asuntopaikat Hum² DAS Kiinteistöyhtiö Nuorisoasunnot HOAS Kiinteistöyhtiö KUOPAS Kiinteistöyhtiö Turontalo LOAS Kiinteistöyhtiö MOAS Nuorisoasunnot PSOAS Kiinteistöyhtiö TOAS Kiinteistöyhtiö VOAS Kiinteistöyhtiö Yhteensä

12 12 Vuoden 2010 lopussa opiskelija-asuntoyhteisöjen asunnoissa asui yhteensä 8960 perhettä ja perheetöntä opiskelijaa. Taulukossa 3 näkyy yhteisökohtainen tilanne. Perheettömiksi luokitellaan opiskelijat, jotka jakavat soluasunnon toisten opiskelijoiden kanssa tai jotka asuvat yksin yksiössä tai pienasunnossa. Perheellisiksi opiskelijoiksi luokitellaan avo- tai avioliitossa asuvat parit riippumatta siitä, onko heillä lapsia vai ei. Taulukko 3. Perheet ja perheettömät asukkaat 2010 Perheet Yksinasuvat DAS ELLI HOAS KOAS KOTOPAS KUOPAS * * LAHTI LOAS MOAS OPINTANNER * * PIRKKA * * PSOAS * * TOAS TYS VOAS * * YHTEENSÄ * Tietoa ei ole saatu

13 13 5. Opiskelija-asuntohakemuksen jättäneiden ja asunnonsaajien määrät vuonna 2010 Taulukosta 4 ilmenevät paikkakunnittain vuoden 2010 aikana opiskelijaasuntoa hakeneiden ja asunnon saaneiden määrät ja prosenttiosuudet. Joillakin paikkakunnilla hakijoiden määrissä on tapahtunut viime vuosina kasvua. Taulukko 4. Asunnonhakijat 2010 Asuntoa hakeneet Asunnon saaneet Hakemukset / asuntopaikat DAS ,6 32,8 % ELLI ,4 34,5 % HOAS ,9 41,5 % KOAS ,6 45,0 % KOTOPAS ,5 40,0 % KUOPAS ,8 32,5 % LAHTI ,8 50,3 % LOAS ,9 66,8 % MOAS ,3 74,5 % OPINTANNER * * * * PIRKKA * * * * PSOAS ,1 38,5 % TOAS ,8 26,0 % TYS ,9 57,4 % VOAS ,4 44,3 % YHTEENSÄ ,4 Asunnon saaneiden osuus (%)

14 14 6. Opiskelija-asuntojen käyttöaste vuonna 2010 Opiskelija-asuntojen käyttöaste pysyi vuoden 2010 aikana suhteellisen korkeana lähes kaikilla paikkakunnilla. Yli prosentin käyttöastetta voidaan pitää jo niin korkeana, että sitä on käytännössä melko vaikea nostaa, koska asuntojen vaihto ja kesäaika aiheuttavat joka tapauksessa jonkin verran tyhjäkäyttöä. Opiskelija-asuntoyhteisöille on tyypillistä kesäajan vajaakäyttö, jolloin käyttöaste saattaa pudota merkittävästikin. Opiskelijat ovat kesällä poissa opiskelijapaikkakunniltaan ja irtisanovat vuokrasopimuksensa. Paikkakunnilla, joissa opiskelija-asunnoista on pulaa, ei opiskelija-asuntoa useinkaan irtisanota kesäajaksi. Taulukossa 5 on kuvattu opiskelija-asuntojen käyttöastetta prosenttiosuuksina asuntopaikkamääristä vuonna Niissä yhteisöissä, joissa osa opiskelijaasunnoista on vuokrattu kesähotellille, on näiden asuntopaikkojen käyttö huomioitu kesän käyttöasteessa. Taulukko 5. Opiskelija-asuntojen käyttöaste (%) DAS 98,8 92,2 100,0 97,6 ELLI 98,4 94,4 99,7 97,8 HOAS 99,4 99,0 99,5 99,3 KOAS 97,6 91,5 99,9 96,6 KOTOPAS 94,7 86,6 96,4 93,2 KUOPAS 94,8 92,5 98,9 95,6 LAHTI 97,5 95,9 99,9 97,9 LOAS 96,5 87,9 99,4 95,3 MOAS 93,2 86,8 97,5 93,1 PSOAS 99,5 99,6 99,7 99,6 OPINTANNER 97,6 98,0 98,7 98,1 PIRKKA 96,0 94,2 99,1 96,6 TOAS 97,4 96,5 99,1 97,8 TYS 97,1 90,6 99,5 96,3 VOAS 94,3 87,0 99,4 94,1 KESKIARVO 96,9 92,8 99,1 96,6

15 15 7. Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen Opiskelun kansainvälistyminen näkyy myös opiskelija-asumisessa. Lisääntyvä opiskelijavaihto ja kasvava ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä tuovat opiskelija-asumiseen monikulttuurisuutta. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMO:n tietojen mukaan Suomesta lähti vuonna 2009 (tietoja vuodelta 2010 ei ole saatavissa) yhteensä 9388 korkeakouluopiskelijaa vähintään kolmen kuukauden mittaiselle opiskelujaksolle ulkomaille ja 2480 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa pitkäkestoiselle vähintään 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle. Samaan aikaan Suomeen saapui 8755 korkeakouluopiskelijaa ja 2425 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa ulkomailta. Vuonna 2007 Suomeen tulijoiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa Suomesta lähtijöiden määrän. Suomeen vaihto-opiskelijaksi tuleville on pyritty järjestämään opiskelijaasunto paikallisesta opiskelija-asuntoyhteisöstä. Tutkinto-opiskelijaksi tulevat ulkomaalaiset ovat voineet hakea opiskelija-asuntoa normaalin hakumenettelyn kautta. Taulukko 6. Ulkomaalaisten opiskelijoiden vuokrasopimukset 2010 Perheet Yksinasuvat DAS ELLI * 573 HOAS KOAS KOTOPAS * 2 KUOPAS * 473 LAHTI LOAS MOAS 303 OPINTANNER * * PIRKKA * * PSOAS * * TOAS TYS VOAS * 513 YHTEENSÄ * Tietoa ei ole saatu

16 16 8. Opiskelija-asuntotuotannon rahoitus ja rakennuskustannukset Opiskelija-asuntotuotanto on suurelta osin toteutettu ARAn myöntämillä vuokra-asuntojen aravalainoilla tai ARAn hyväksymillä korkotukilainoilla. Lisäksi viime vuosina on valmistunut muutamia vapaarahoitteisia kohteita. Valtio lainoittaa myös opiskelija-asuntotalojen perusparannuksia. Osa opiskelija-asuntojen peruskorjauksista on tehty omalla tulorahoituksella (= vuokrassa kerättävillä korjausrahoilla) ja/tai rahalaitoksista otetuilla lainoilla. Valtion ja kuntien myöntämillä avustuksilla ja tukitoimenpiteillä on ollut hyvin suuri opiskelija-asuntokohteiden laskennallisia alkuvuokria alentava vaikutus. Opiskelija-asuntojen uustuotannon keskimääräiset rakennuskustannukset ovat hieman kalliimmat kuin muiden vuokra-asuntojen. Opiskelija-asuntojen neliöhintaa nostaa eniten se, että opiskelija-asuntokohteisiin rakennetaan huomattavasti enemmän pienasuntoja kuin muuhun ARA-vuokra-asuntokantaan. Opiskelija-asuntokohteisiin rakennetaan myös yhteistiloja yleensä enemmän kuin muihin asuntokohteisiin. Lisäksi opiskelija-asuntoja tuotetaan yleensä vain kasvukeskuksiin, joissa rakennuskustannukset ovat kalliimmat kuin muualla maassa. Opiskelija-asuntokanta on enenevässä määrin perusparannusiässä. Perusparannukset, samoin kuin uustuotantokin, on toteutettu pääasiassa valtion tukemalla lainoituksella. Perusparannusten yhteydessä osa vanhoista isoista soluasunnoista on muutettu perheettömien opiskelijoiden yhden hengen pienasunnoiksi ja yksiöiksi sekä myös toimivammiksi perheasunnoiksi. Näin vanhat asuntokohteet saadaan vähitellen asuntojakaumaltaan ja asumistasoltaan paremmin opiskelijoiden nykyisiä ja odotettavissa olevia asumisvaatimuksia vastaaviksi. Huoneistojakoa muutettaessa perusparannusten kustannukset ovat selvästi niin sanottuja normaaleja ARA-vuokra-asuntojen perusparannuksia kalliimpia.

17 17 9. Opiskelija-asuntoyhteisöjen talous ja asuntojen vuokrat vuonna 2010 Opiskelija-asuntoyhteisöjen taloudelliset toimintaedellytykset olivat vuoden 2010 aikana hyvät. Taulukko 7. Tuloslaskelmatietoja 2010 Liikevaihto Vuokratuotot Muut tuotot Taseen loppusumma DAS ELLI HOAS KOAS KOTOPAS KUOPAS LAHTI LOAS MOAS PSOAS OPINTANNER PIRKKA TOAS TYS VOAS Yhteensä Opiskelija-asuntoyhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto oli 199 miljoonaa euroa. Suurin osa liikevaihdosta on vuokratuottoja, jotka olivat yhteensä 182 miljoonaa euroa. Muut tuotot muodostuvat pääosin liiketilojen vuokraamisesta ja kesähotellitoiminnasta. Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat kehittäneet yhteistyössä tunnuslukuja ja mittareita, joilla voidaan arvioida ja vertailla opiskelija-asuntoyhteisöjen taloudellista tilannetta ja toiminnallista tehokkuutta sekä ennakoida tulevaa kehitystä. Opiskelija-asuntoyhteisöjen kannalta on tärkeää, että niiden toiminnan kohderyhmän palvelemisesta johtuva erityisluonne ymmärretään ja siitä aiheutuneet lisäkustannukset hyväksytään. Tämä edellyttää sitä, että yhteiskunnan opiskelija-asumiseen kohdistamat tukitoimenpiteet mitoitetaan siten, että opiskelija-asuntojen vuokrat voidaan säilyttää kohtuullisina.

18 18 Keskivuokrat ja vuokrankorotukset sekä hoitokustannusten osuus käyvät ilmi taulukosta 8. Taulukko 8. Keskivuokrat, hoitokulut ja vuokrankorotukset 2010 Keskivuokra Pääoma- Pääoma- Hoitokulut Hoitokulut/ Vuokrantarkistus kustannuk- set kustannukset/ liikevaihto liikevaihto /m²/kk /m²/kk % /m²/kk % pvm % DAS 8,98 3,80 46,11 5,18 53, ,00 ELLI 8,74 3,27 41,24 5,47 58, ,00 HOAS 10,48 4,84 45,21 5,64 54, ,00 KOAS 9,71 4,03 46,20 5,68 53, ,90 KOTOPAS 9,93 2,19 26,31 7,74 73, ,00 KUOPAS 9,77 4,20 42,79 5,57 57, ,00 LAHTI 10,29 3,92 46,00 6,37 54, ,20 LOAS 10,29 4,61 46,25 5,68 53, ,00 MOAS 9,80 4,21 47,62 5,59 52, ,00 OPINTANNER 9,28 4,73 53,65 4,55 46, ,00 PIRKKA 9,36 4,70 51,86 4,66 48, ,95 PSOAS 8,89 4,37 53,15 4,52 46, ,00 TOAS 9,63 4,26 50,80 5,37 49, ,50 TYS 9,69 3,80 44,37 5,67 55, ,00 VOAS 9,89 4,51 48,30 5,38 51, ,00 Hoitokustannuksien suuruutta arvioitaessa on muistettava toiminnan erityisluonteesta johtuvat lisäkustannukset, joita aiheutuu esimerkiksi kesäajan vajaakäytöstä ja normaalia tiheämmästä remontointitarpeesta. Hoitovastikkeen suuruuteen vaikuttavat muun muassa sähkö- ja vesikustannukset, tonttien vuokrat, asuntojen vajaakäyttö, korjausten rahoittaminen tulorahoituksella sekä erilaiset kiinteistöjen ylläpidon järjestelyt. Pääomakustannusten, hoitokustannusten ja aktivointien (yleensä tulorahoituksella tehtyjä peruskorjauksia) osuus vuokrakertymästä ei yleensä ole sama kuin peritty vuokra. Perityn vuokran määrään on voinut vaikuttaa opiskelijaasuntoyhteisön muun toiminnan tuotot kuten esimerkiksi rakennuttamistuotot, kiinteistönhoito- tai muiden palvelujen myyminen ulkopuolisille sekä liiketilojen vuokraamisesta ja liiketoiminnasta saadut tuotot. Paikkakunnittain vuoden lopussa perityt keskimääräiset neliömetrivuokrat olivat 8,74 10,48 /m².

19 19 Taulukossa 9 esitetään kuukausivuokratiedot. Taulukko 9a. Kuukausivuokratietoja 2010 Solun kk-vuokra ( /m²/kk) Yksiön kk-vuokra ( /m²/kk) Kaksion kk-vuokra ( /m²/kk) halvin keskivuokrvuokrvuokrleivuokra kallein halvin keski- kallein halvin keski- kal- halvin keski- kallein DAS 6,70 8,98 11,74 6,70 8,73 11,11 6,76 9,96 11,74 6,70 9,30 11,64 ELLI 6,50 8,74 14,85 6,50 * 14,85 7,00 * 14,85 6,50 * 11,00 HOAS 6,99 10,48 17,42 6,42 9,54 17,42 9,23 13,00 17,42 7,00 10,37 15,51 KOAS 7,54 9,71 13,06 8,68 11,11 13,19 9,68 11,64 14,20 8,68 11,17 14,20 KOTOPAS * 9,93 * 9,91 * 13,44 10,34 * 16,82 8,27 * 10,59 KUOPAS 8,09 9,77 14,92 8,87 * 11,17 9,11 * 15,60 8,80 * 11,83 LAHTI 9,10 10,29 13,40 * * * 9,86 11,97 14,08 9,80 10,55 11,30 LOAS 8,67 10,29 14,40 9,04 10,11 11,29 9,93 11,11 14,40 9,04 10,11 12,29 MOAS 7,59 9,80 17,48 9,77 12,06 15,45 8,61 11,81 19,38 8,79 10,85 13,27 OPINTANNER 7,72 9,28 9,90 * * * * * * * * * PIRKKA 7,03 9,36 11,50 * * * * * * * * * PSOAS 7,70 8,89 16,00 7,02 8,59 12,08 8,08 10,54 18,13 7,43 8,79 12,08 TOAS 7,44 9,63 15,74 * * * * * * * * * TYS 8,46 10,11 11,50 8,00 9,66 11,50 8,06 10,96 12,23 8,00 10,00 13,19 VOAS 7,02 9,89 13,65 * * * * * * * * * 3h+k kk-vuokra ( /m²/kk) 4h+k kk-vuokra ( /m²/kk) Perheasunnon kk-vuokra ( /m²/kk) halvin keskivuokrvuokrvuokra kallein halvin keski- kallein halvin keski- kallein DAS 6,70 8,50 9,41 * * * 6,70 9,47 11,64 ELLI * * * 7,60 * 7,60 6,50 * 11,00 HOAS 7,00 10,38 13,71 9,32 10,32 13,01 6,42 10,20 17,20 KOAS 8,68 10,75 11,43 8,68 10,46 11,42 9,68 11,46 14,20 KOTOPAS 8,55 * 8,93 * * * 8,25 * 11,34 KUOPAS 8,00 * 11,23 8,18 * 8,53 8,66 * 10,60 LAHTI 9,60 10,25 10,90 10,90 10,90 10,90 * * * LOAS 8,82 9,91 10,57 * * * 8,89 9,94 12,29 MOAS 8,87 9,76 10,23 * * * 8,79 10,06 13,27 OPINTANNER * * * * * * * * * PIRKKA * * * * * * * * * PSOAS 7,02 7,97 8,79 7,21 7,21 7,21 7,02 8,59 12,08 TOAS * * * * * * * * * TYS 8,12 9,17 11,17 8,43 8,83 9,64 8,00 9,66 13,19 VOAS * * * * * * * * * * Tietoa ei ole saatu

20 20 Taulukko 9b. Kuukausivuokratietoja 2010 Solun kk-vuokra ( ) Yksiön kk-vuokra ( ) Kaksion kk-vuokra ( ) 3h+k kk-vuokra ( ) 4h+k kk-vuokra ( ) Perheasunnon kk-vuokra ( ) halvin kallein halvin kallein halvin kallein halvin kallein halvin kallein halvin kallein DAS 115,71 307,07 165,12 451,55 245,97 577,26 529,81 656,85 * * 245,00 656,00 ELLI 159,00 267,00 203,00 564,00 339,00 659,00 * * 623,00 623,00 339,00 639,00 HOAS 163,00 394,00 240,00 570,00 330,00 805,00 645, ,00 719, ,00 330,00 980,00 KOAS 177,16 381,19 254,34 429,88 391,46 694,26 531,48 786,51 740, ,30 426,85 884,59 KOTOPAS 197,00 301,00 244,00 488,00 405,00 519,00 509,00 581,00 * * 405,00 581,00 KUOPAS 177,00 349,00 279,29 455,46 346,99 660,47 509,98 892,59 667,47 737,94 * * LAHTI * * 211,97 467,50 377,40 641,90 602,70 730, , ,89 * * LOAS 188,00 335,00 190,00 459,00 385,00 659,00 606,00 676,00 * * 385,00 659,00 MOAS 155,80 322,50 275,90 533,50 327,80 575,80 467,40 535,20 * * 327,80 575,80 OPINTANNER * * * * * * * * * * * * PIRKKA * * * * * * * * * * * * PSOAS 130,73 272,73 204,99 475,04 351,91 590,90 475,71 641,52 649,19 649,19 351,91 641,52 TOAS 146,11 456,27 141,60 575,86 373,00 806,00 517,00 960,55 654,60 947,99 * * TYS 169,56 293,23 293,70 657,23 349,15 748,34 551,82 882,51 598,93 815,62 406,95 882,51 VOAS 161,92 402,00 227,50 402,00 328,00 639,00 431,82 749,00 428,00 428,00 328,00 749,00 * Tietoa ei ole saatu Vuokrien vertailukelpoisuutta saattaa vaikeuttaa se, että osalla yhteisöistä sähkö-, vesi-, sauna- ja pesutupamaksut sekä mahdolliset muut asumiseen liittyvät palvelut tai kalusteet (tai osa edellä mainituista kuluista) sisältyvät vuokraan ja osalla ei. Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat viime vuosina siirtyneet entistä enemmän vuokrien tasaukseen ja jyvittämiseen. Ajatuksena on, että koko asuntokannassa haetaan jokaiselle asunnolle oikea ja sopiva vuokrataso. Vuokria jyvitettäessä ja tasattaessa omakustannusperiaate toteutuu yhteisötasolla. Laajentamalla ja monipuolistamalla tarjottavien opiskelija-asuntojen kirjoa ja hakemalla kullekin asunnolle oikea vuokrataso voidaan jokaiselle opiskelijalle löytää hänelle mahdollisimman hyvin sopiva asunto ja asumismuoto. Taulukoissa 9a ja 9b on kuvattu eri asuntotyyppien halvimmat ja kalleimmat kuukausivuokrat. Nämä taulukot antava hyvän kuvan opiskelijoiden asumiskustannuksista. Vuokrien erot näkyvät etenkin pienasuntojen vuokrissa. Vuokran määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat asunnon koon lisäksi erityisesti asunnon kunto ja sijainti. Vuokrankorotus vuonna 2010 oli keskimäärin 2,2 prosenttia.

21 21 Taulukossa 10 esitetään asuntojen kokotietoja vuodelta Taulukko 10. Asuntojen kokotietoja 2010 Yksiöt 2h+kk 3h+kk 4h+kk pienin suurin keskiarvarvniarvo pienin suurin keski- pie- suurin keski- pienin DAS 21,0 40,0 31,3 33,5 65,0 45,7 62,5 74,5 70,6 ELLI 15,5 56,0 32,9 40,0 89,5 54,0 59,5 82,5 69,5 73,5 113,0 82,2 HOAS 19,0 48,5 30,6 * * * * * * * * * KOAS 20,5 40,0 28,0 41,0 63,0 45,5 61,0 83,0 70,0 84,0 90,0 85,0 KOTOPAS 14,5 43,5 20,8 29,3 55,7 48,7 59,5 66,5 61,3 KUOPAS 18,5 38,5 * 38,0 63,5 * 62,0 79,0 * 82,0 86,5 * LAHTI 16,0 * 31,0 35,0 56,0 47,0 61,0 71,0 65,0 96,0 105,0 97,0 LOAS 18,0 48,5 29,3 40,5 67,0 49,2 56,5 68,0 63,5 MOAS 19,0 53,0 34,0 42,0 65,5 50,0 54,0 65,0 59,4 OPINTANNER * * * * * * * * * * * * PIRKKA * * * * * * * * * * * * PSOAS 12,0 47,5 29,7 35,5 69,0 49,2 55,5 83,0 68,4 90,0 90,0 90,0 TOAS 12,0 41,5 28,0 38,0 63,5 55,0 59,0 81,0 70,5 84,5 95,0 85,5 TYS 18,0 56,0 27,8 29,0 81,0 48,7 60,0 90,0 67,6 76,0 120,0 94,8 VOAS * * * * * * * * * * * * suurin keskiarvo * Tietoa ei ole saatu

22 Tulevina vuosina uustuotantoa maltillisesti Viime vuosina opiskelija-asuntojen kysynnässä on ollut nähtävissä aluekohtaisia eroja. Kasvukeskuksissa ja paikkakunnilla, joissa on isoja oppilaitoksia, on kysyntä ollut voimakasta, mutta joillakin paikkakunnilla asuntojen tyhjäkäyttö on lisääntynyt. Opiskelija-asuntojen kysynnälle on tyypillistä voimakas vaihtelu vuodenaikojen mukaan. Syksyistä kysyntähuippua seuraa kysynnän tasaantuminen jouluun mennessä. Kevättalvella asuntoja on monilla, etenkin muuttotappiopaikkakunnilla, tarjolla kysyntää enemmän. Opiskelija-asuntoja vapautuu keväällä runsaasti opintojen päättymisen vuoksi. Tämä luonnollisesti helpottaa tilannetta, kun kysyntä syksyllä jälleen kasvaa. Opetusministeriön yhteydessä toimiva Opiskelija- ja nuorisoasuntoneuvottelukunta on tehnyt selvityksiä opiskelijapaikkakuntien opiskelijamääristä samassa yhteydessä, kun se on laatinut opiskelija-asuntojen tuotantotarvelaskelmia. Näitä laskelmia ollaan parasta aikaa päivittämässä. Tuotantotarvelaskelman mukaan opiskelija-asuntoihin liittyvät tärkeimmät toimenpiteet ovat: 1. olemassa olevien asuntojen peruskorjaaminen ja niiden muuttaminen yksiöiksi ja perheasunnoiksi sekä 2. uustuotannon keskittäminen oppilaitosten lähelle ja mahdollisuuksien mukaan kaupunkien keskusta-alueelle. Tuotantotarvetta arvioitaessa otetaan huomioon paikkakuntakohtaiset eroavuudet asuntotilanteessa ja muuttoliikkeessä, olemassa olevien opiskelija-asuntojen määrät paikkakunnittain sekä opiskelijamäärien kehitys ikäluokkien kokojen ja oppilaitosten antamien tietojen perusteella. Kansainvälistymisen merkityksen kasvaessa, tulevien vaihto-opiskelijoiden määrät ja niiden ennakointi ovat myös tärkeässä roolissa tuotantotarvetta arvioitaessa.

23 Opiskelija-asuntojen rahoitus Opiskelija-asuntojen uustuotanto ja peruskorjaukset rahoitetaan pääosin ARAn hyväksymillä korkotukilainoilla. ARA hyväksyy lainoja kuntien puoltamille kohteille. Korkotukilaina on pankin tai muun rahalaitoksen myöntämä laina, jonka korosta osan Valtiokonttori maksaa suoraan lainanantajalle ARAn varoista, jos lainansaajan perusomavastuukorko ylittyy. Opiskelija-asuntohankkeet voivat saada erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen tarkoitettua investointiavustusta, mikäli hanke rahoitetaan valtion korkotukilainalla. Investointiavustuksen enimmäismäärä opiskelijaasuntokohteisiin oli vuonna 2010 kymmenen prosenttia. Investointiavustusta voi saada uustuotantoon, peruskorjaukseen tai kohteiden hankintaan.

24 24 Taulukko 11. Vuonna 2010 valmistuneet opiskelija-asuntokohteet Uustuotanto Lainalaji Huoneistoala (m²) DAS Asunnot Asuntopaikat DAS Lukkari korkotuki HOAS Hoas, Berliininkatu 5 korkotuki Hoas, Brysselinkatu 3 korkotuki Hoas, Kylänevantie 16 korkotuki Hoas, Matinniitynkuja 4 korkotuki Hoas, Pasteurinkatu 1 korkotuki KOAS KOAS Ratapiha korkotuki KUOPAS KUOPAS Asuntola Puuseppä korkotuki LAHTI Oppilastalo/Konduktööri PIRKKA Peruskorjaukset Lainalaji Huoneistoala (m²) Asunnot HOAS Hoas, Kurkimäentie 19 korkotuki Hoas, Väinö Auerinkatu 1-3 korkotuki Koy Hoaspuisto, Kylänevantie 16 korkotuki Hoas, Kylävainionkuja 6 korkotuki Hoas, Peltomyyränkuja 2 korkotuki KUOPAS KUOPAS Asuntola Rosoneula rahoituslaina LOAS Asuntopaikat LOAS-Sammonlahti korkotuki LAHTI Oppilastalo/Kisakylä TOAS TOAS-Lukonkierikka omarahoitteinen TOAS-Iso-Heikkilä omarahoitteinen 2018, TYS Yo-talot, C-talo korkotuki

25 25 ARA pyytää vuoden alussa lausunnon Opiskelija- ja nuorisoasuntoneuvottelukunnalta kyseisenä vuonna lainoitettavista opiskelija-asuntokohteista. Lausuntoa antaessaan neuvottelukunta ottaa huomioon seuraavat asiat: Paikkakunnilla tapahtuneet tai tulossa olevat muutokset oppilaitosten määrissä Opiskelupaikkakuntien yleinen vuokra-asuntotilanne Opiskelija-asuntojen käyttöaste sekä opiskelija-asuntoihin jonottaneiden määrät edellisenä vuonna Asuntokohteiden sijainti; tavoitteena on, että ne sijaitsevan lähellä oppilaitoksia ja/tai opiskelupaikkakunnan keskustassa tai hyvien liikenneyhteyksien päässä näistä Opiskelija-asuntokohteiden asuntojakauma; ensisijaisesti pien- ja perheasuntoja. Opiskelija-asuntokohteiden rakentamiskustannukset Perusparannuksissa huomioidaan korjausten laajuus ja suositaan ensisijaisesti hankkeita, joiden avulla voidaan muuttaa vanhaa opiskelija-asuntokantaa paremmin nykyistä kysyntää vastaaviksi pienja perheasunnoiksi Rakentamisen käynnistämisen edellytyksenä on, että opiskelija-asuntokohteen suunnitelmat ja kustannukset on hyväksytty ARAssa. Tämän jälkeen ARA tekee varsinaisen lainapäätöksen ja kohteen rakentaminen voidaan aloittaa.

26 26 Taulukko 12. Vuonna 2010 aloitetut opiskelija-asuntokohteet Uustuotanto Lainalaji Huoneistoala (m²) Asunnot Asuntopaikat ELLI Leinikkitie 4 korkotuki 3 122, KOAS KOAS Laajavuori korkotuki PIRKKA 4265,5 108 TOAS TOAS-Willa Espa vapaarahoitteinen TOAS-Sepontalo korkotuki 2070, TYS Ikituuri (aloitettu jo 2009 lopulla) Peruskorjaukset Lainalaji Huoneistoala (m²) Asunnot Asuntopaikat TOAS TOAS-Kauppakatu korkotuki Opiskelija-asuntojen uustuotannon ja perusparannusten investointiavustus vuonna 2010 Vuonna 2005 otettiin käyttöön erityisryhmien investointiavustus, jota ARA voi myöntää korkotukilainaa saaneeseen kohteeseen. Erityisryhmiä ovat esimerkiksi asunnottomat, pakolaiset, opiskelijat, mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset, erityistukea tarvitsevat nuoret, vammaiset ja huonokuntoiset vanhukset. Vuosina avustuksia jaettiin yhteensä 412 miljoonaa euroa. Koska avustuksen määrä on porrastettu asukkaiden tarvitsemien erityisratkaisujen mukaan, vanhusten ja vammaisten asuntokohteet saivat korkeampaa investointiavustusta kuin muut ja avustusta myös myönnettiin eniten näille ryhmille. Opiskelija-asuntokohteet saivat vuosina avustusta yhteensä 26,6 miljoonaa euroa. Opiskelija-asuntokohteiden avustuksen enimmäismäärä nousi vuonna 2008 viidestä kymmeneen prosenttiin.

27 Opiskelijoiden asumisen tukeminen Opiskelija voi saada asumisensa tueksi joko opintotuen asumislisää tai yleistä asumistukea. Perheetön opiskelija, joka asuu yksin vuokra- tai asumisoikeusasunnossa tai jolla on erillinen vuokrasopimus opiskelija-asuntoon, on oikeutettu opintotuen asumislisään. Asumislisää myönnetään myös yhdessä asuville lapsettomille avoja aviopareille sekä opiskelijoille, joiden perhe tai avo-/aviopuoliso asuu toisella paikkakunnalla. Saadakseen asumislisää opiskelijan on täytettävä opintotukilain opintojen etenemistä ja tuloja koskevat ehdot. Asumislisää ei myönnetä kesäajaksi, ellei sitä haeta erikseen kesäopintoja varten. Opintotuen täysi asumislisä on 80 prosenttia vuokrasta, kuitenkin enintään 201,60 euroa kuukaudessa. Asumislisää ei myönnetä 252 euroa ylittävästä osasta vuokraa, eikä asumismenoista, jotka ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa. Opiskelijat, jotka eivät voi saada opintotuen asumislisää, voivat hakea yleistä asumistukea Kelan paikallistoimistosta. Käytännössä asumistukea myönnetään avio- ja avopareille, joilla on lapsia sekä henkilöille, jotka eivät enää ole oikeutettuja opintotukeen. Asumistuki myönnetään toistaiseksi. Kotitalouden koko, tulot ja varallisuus sekä asumiskustannukset vaikuttavat asumistukeen.

28 Suomen opiskelija-asunnot SOA ry Suomen opiskelija-asunnot SOA ry toimii opiskelija-asuntoyhteisöjen valtakunnallisena yhteistyöjärjestönä ja edunvalvojana. SOA:n jäseniä ovat kaikki keskeiset opiskelija-asuntosäätiöt ja yhtiöt. Lisäksi SOA:n jäseniä ovat valtakunnalliset opiskelijajärjestöt SYL ja SAMOK ry. Hallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2010 toimitusjohtaja Juha Aitamurto Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiöstä ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Kirsti Saviaro Domus Arctica-säätiöstä Rovaniemeltä. Muut hallituksen jäsenet olivat asuntotoimenjohtaja Pirjo Lipponen-Vaitomaa Turun Ylioppilaskyläsäätiöstä, toimitusjohtaja Matti Tanskanen Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiöstä, toimitusjohtaja Timo Lehto Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiöstä, toimitusjohtaja Heikki Valkjärvi Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöstä sekä sääntöjen mukaisesti opiskelijajärjestöjä edustanut sosiaalipoliittinen sihteeri Timo Lehtinen Suomen Ylioppilaskuntien liitosta. Marraskuussa 2010 hallituksen uudeksi jäseneksi Suomen Ylioppilaskuntien liiton Timo Lehtisen tilalle valittiin Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijoidenliitosta Antti Hallia. SOA ry on jäsenenä pohjoismaisessa yhteistyöjärjestössä Föreningen Nordiska Studentbostäder (NSBO) sekä eurooppalaisessa yhteistyöjärjestössä European Council for Student Affairs (ECStA). Yhdistyksen historia Opiskelija-asuntoyhteisöjen valtakunnallinen yhteistyö aloitettiin Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL ry:n piirissä. Vuosina järjestettiin SYL:n toimesta rakennuttajayhteisöjen neuvottelukokouksia. SYL:n asuntopoliittinen neuvottelukunta aloitti toimintansa vuonna Neuvottelukunta keskittyi rahoitus- ja maakysymysten lisäksi asuntojen rakennussuunnitelmia sekä kiinteistöjen hallintoa ja hoitoa käsitteleviin asioihin. Nimi muutettiin SYL:n opiskelija-asuntoneuvottelukunnaksi vuoden 1976 alusta. Mukana olevat yhteisöt palkkasivat itselleen asiamiehen, jonka päätehtävänä oli vastata opiskelija-asuntotuotannon rahoituksesta. Vuonna 1979 nimi muutettiin Suomen opiskelija-asuntoneuvottelukunnaksi. Suomen opiskelija-asunnot Oy (SOA Oy) perustettiin vuonna Opetusministeriön yhteydessä toimiva Opiskelija-asuntoneuvottelukunta (myöhemmin Opiskelija- ja nuorisoasuntoneuvottelukunta) aloitti toimintansa samoihin aikoihin, kun SOA Oy perustettiin. Vuonna 2006 opiskelija-asuntoyhteisöt perustivat Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n ja SOA Oy:n toiminta siirtyi yhdistyksen hoidettavaksi vuoden 2008 alusta. Vuoden 2008 syksyllä SOA:n asiamiestoiminnot siirtyivät Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n hoidettaviksi.

29 29 Taulukot Taulukko 1. Opiskelija-asunnot ja asuntopaikat 2010 Taulukko 2. Muut asunnot ja- asuntopaikat 2010 Taulukko 3. Perheet ja perheettömät asukkaat 2010 Taulukko 4. Asunnonhakijat 2010 Taulukko 5. Opiskelija-asuntojen käyttöaste (%) 2010 Taulukko 6. Ulkomaalaisten opiskelijoiden vuokrasopimukset 2010 Taulukko 7. Tuloslaskelmatietoja 2010 Taulukko 8. Keskivuokrat, hoitokulut ja vuokrankorotukset 2010 Taulukko 9a ja 9b. Kuukausivuokratietoja 2010 Taulukko 10. Asuntojen kokotietoja 2010 Taulukko 11. Taulukko 12. Vuonna 2010 valmistuneet opiskelija-asuntokohteet Vuonna 2010 aloitetut opiskelija-asuntokohteet