Pelkosenniemen kunta esittää Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle asiassa (11618/14/4106) lausuntonaan seuraavaa.

Transkriptio

1 Kunnanhallitus LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖÖN VALITUKSESTA (11618/14/4106) KUNNANVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ, RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN Khall 9 Lausuntoa haetaan valitukseen kunnanvaltuuston päätöksestä , rakennusjärjestyksen uudistaminen. Pekka Nyman on valittanut päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valittajan vaatimus on, että rakennusjärjestys on kumottava ja palautettava valmisteluun ja esitetyt puutteet ja muutokset on korjattava sekä lisättävä rakennusjärjestykseen. Perusteluina Pekka Nyman esittää valituksessaan mm. että rakennusjärjestystä laadittaessa ei ole kuultu kunnan ympäristösuojeluviranomaista eikä Lapin ELY- keskusta; suunnitelmalle asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu eikä niitä ole laadinnan yhteydessä tarkasteltu; rakennusjärjestys antaa laajemmin oikeuksia kuin kaavoittamalla olisi mahdollista saada esim. rakennusoikeuden muodossa. Valittaja on esittänyt omia mielipiteitä ja kannanottoja rakennusjärjestykseen ja yksityiskohtaisia muutoksia. Tarkemmat perustelut on esitetty liitteessä. Vt. kjoht: Pelkosenniemen kunta esittää Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle asiassa (11618/14/4106) lausuntonaan seuraavaa. Rakennusjärjestyksen laadinnasta on kunnanvaltuusto tehnyt yksimielisen laatimispäätöksen talousarvion käsittelyn yhteydessä (liite), valittajan Pekka Nymanin esityksestä. Valtuusto on hyväksynyt päätöksen lautakuntatason tavoitteena, joten teknisen toimen on laitettava se toimeen talousarviovuoden aikana. Valittajan esitys siitä, että laatiminen ei ole perustunut lainvoimaiseen päätökseen on täysin perusteeton. Pelkosenniemen kunnan hallintosäännön mukaan Tekninen lautakunta toimii kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisena, ja se on käsitellyt rakennusjärjestyksen sille kuuluvan toimivallan mukaisessa laajuudessaan. Tekninen lautakunta on käsitellyt asiaa kaikkiaan kolmessa eri kokouksessa , ja Kyseinen valittaja on jo aikaisemmin kaavavalituksissaan vedonnut

2 kunnan ympäristöviranomaisen kuulemisen puutteeseen sekä jääviyteen, ja asia on käsitelty Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa hylätyn kaavavalituksen yhteydessä , päätösnumero 14/5445/1. Rakennusjärjestys on tehty Kuntaliiton opasta hyväksi käyttäen. Lapin ELY- keskuksen ohjeistuksen mukaan naapurikunnilla olisi hyvä olla samantapainen rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen tekemisen vaiheet ja aikataulu on esitetty osallistumis- ja arviointi suunnitelmassa ja sen liitteenä olevassa listauksessa. Rakennusjärjestyksen teossa on kuultu Lapin ELY- keskusta, ympäristöviranomaista (Pelkosenniemen kunnan tekninen lautakunta), naapurikuntia, Lapin-liittoa sekä kuntalaisia. Rakennusjärjestys on ollut nähtävillä kaksi kertaa, luonnos ja ehdotus Nähtävillä oloista ei ole tullut yhtään muistutusta, ei edes valittajan tekemänä. Lapin ELY-keskuksen ja muiden osallisten lausunnot rakennusjärjestysehdotuksesta on asiakirjojen liitteenä. Maankäyttö- ja rakennusasetus: MRA 6 Rakennusjärjestyksen laatiminen Ehdotus rakennusjärjestykseksi on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus rakennusjärjestysehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänä olo ajan päättymistä. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, jollei asian merkittävyys edellytä laajempaa tiedottamista. Rakennusjärjestysehdotuksesta on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, maakunnan liitolta ja kunnalta, jonka alueiden käyttöön tai rakentamiseen rakennusjärjestys vaikuttaa. ( /1829) Mitä 32 :ssä säädetään kaavaehdotuksen asettamisesta uudelleen nähtäville, sovelletaan myös, jos ehdotusta rakennusjärjestykseksi on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville. Valittajan väittämä, että rakennusjärjestys antaa laajemmin oikeuksia kuin kaavoittamalla olisi mahdollista saada on perusteeton, koska MRL 14 mukaan: Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa

3 tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Rakennusoikeutta Pelkosenniemen rakennusjärjestyksen voimassa olo alueella ei ole lähdetty lisäämään, vaan se on sama määrä kuin tällä hetkellä voimassa olevassa vanhassa rakennusjärjestyksessä. Ranta-alueella poikkeamispäätökset kuuluvat ELY- keskukselle ja kaava-alueella on kaavassa määrätty rakennusoikeus. Rakennusjärjestys ei kumoa voimassa olevia lakeja. Rakennusjärjestyksessä on huomioitu paikalliset olosuhteet ja Pelkosenniemen maankäytön erityistarpeet. Rakennusjärjestystä laadittaessa on huomioitu pohjavesialueet, ne ovat laaditun rakennusjärjestyksen kohdissa 13.1, 13.2 ja liitteessä 2, kartta pohjavesialueet. Pohjavesien pilaamiskielto (YSL 8 ) on jo lakina ensisijainen ja rakennusjärjestys ei kumoa sitä. Valittaja esittää rakennusjärjestyksen puutteet ja vaatimukset osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan vedoten. Maankäyttö- ja rakennuslaki: Rakennusjärjestys Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Maankäyttö- ja rakennuslaissa todetaan että Rakennusjärjestyksen

4 määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, ja jne., mutta ne eivät ole pakollisia vaatimuksia rakennusjärjestystä laadittaessa ja sisällöllisesti yksityiskohtaista pakollista määrämuotoa rakennusjärjestykselle ei ole olemassa vaan se muotoutuu kunnittain tarpeen mukaan. Lisäksi on huomioitava että Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia, johon suuntaan valittajan valituksessa esittämät asiat ja muutokset rakennusjärjestystä veisivät. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään alustava tavoite, aikataulu ja sen tarkoituksena on tiedottaa osallisille prosessin käynnistymisestä ja etenemisestä. OAS:ssa ei määrätä lopullista sitovaa tulosta tai tavoitetta eikä se ole edes mahdollista ennen kuin vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi on tehty, jonka aikana hyväksytty rakennusjärjestys on muotoutunut. Muutenhan OAS:n jälkeinen laatimisprosessi olisi turha jos sisältö olisi jo päätetty ja tehty. Näin valittajan esitys että rakennusjärjestys ei voida katsoa laaditun etukäteen sille asetetut tavoitteet huomioiden on täysin perusteeton. Tavoitteet OAS, valittajan väittämät ja kunnan vastine: -tutkia suunnittelutarvealueiden tarve Rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealueita voidaan määritellä, mutta se ei ole välttämätöntä. Käsittelyn yhteydessä on käynyt ilmeiseksi että näin ei ole tarvetta tehdä. Pelkosenniemellä ja lähinnä Pyhätunturin alueella on jo käynnissä useita kaavoitusprosesseja, joilla ohjataan rakentamista alueella. Rakennusjärjestys ei ole kaavoituksen ohjausväline. -selvittää paikallisten olojen huomioimistarve Rakennusjärjestyksessä on huomioitu paikalliset olosuhteet ja aikaisemman rakennusjärjestyksen toimivuus ja tarpeelliset muutokset alueella. Rakennusjärjestyksen laadinnassa on ollut mukana Pelkosenniemen alueen paras osaaminen, tekninen lautakunta (kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomainen), rakennustarkastaja, rakennusvalvonnan kanslisti, teknisen toimen henkilöstö. Lisäksi on pyydetty lausunnot tarvittavilta tahoilta (mm. Lapin ELY-keskus) ja asetettu sekä luonnos ja ehdotus nähtäville. Vaikutusten arviointi on tehty rakennusjärjestyksen OAS:n mukaisesti siten että vaikutuksia arvioidaan muutostyön ajan osana rakennusjärjestyksen laatimisprosessia. Vaikutuksia arvioitaessa käytetään vertailukohtana nykyistä rakennusjärjestystä. Osallisten esittämät näkemykset on huomioitu vaikutusten arviointityössä.

5 Rakennusjärjestys on tehty kuntaliiton oppaan mukaisesti ja osin Sodankylän rakennusjärjestystä hyväksi käyttäen, ei suinkaan kopioitu. On järkevää käyttää valmiita pohjia jo hyväksytyistä ja voimassa olevista rakennusjärjestyksistä. Rakennusjärjestyksen uudistaminen on jo sinällään varsin mittava työ. -tutkia asema- ja yleiskaavoja täydentävien määräysten ajanmukaisuus. Rakennusjärjestyksellä ei ohjata kaavoitusta eikä voida muuttaa voimassa olevia lainvoimaisia kaavoja ja niiden kaavamääräyksiä. -Huomioida kuntaa koskevat muut määräykset ja suunnitelmat. Muiden määräysten, ohjeiden ja suunnitelmien osalta mm. ympäristösuojelumääräysten osalta on tarkastettu, että asiakirjoissa ei ole ristiriitaisuuksia. Asiaan liittyen kuitenkin kunkin alla mainitun määräyksen tai suunnitelman laatiminen on aina oma prosessinsa, eikä niitä ohjata rakennusjärjestyksellä eikä päinvastoin: -Lapin jätehuollon kuntayhtymän (LAPECO) jätehuoltomääräykset ovat voimassa ja uudet ovat olleet lausunnolla, Lapin jätehuollon kuntayhtymältä ja se etenee omana prosessinaan. -Ympäristösuojelumääräykset kunnanvaltuusto on hyväksynyt ja ne ovat tulleet voimaan Ympäristösuojelumääräyksissä on huomioitu vesihuollon määräykset ja eläinten pitoa koskevat määräykset. -Vesihuollon kehittämissuunnitelma on voimassa ja huomioitu on omana suunnitelma-asiakirjanaan. Kokonaisuutena valittajan valituksesta saa sen käsityksen, että rakennusjärjestystä laadittaessa tulisi kaikki em. määräykset, ohjeet, suunnitelmat ja kaavat tarkistaa sekä päivittää samalla. Tämä ei vaatimuksena perustu lakiin ja on jo sinällään täysin kohtuuton. Valituksen alaisen rakennusjärjestyksen liitteenä 1 olevassa taulukossa on määritelty erilaisten rakennustoimenpiteiden luvanvaraisuus. Valittajan huomiot rakennusjärjestyksestä vaatimukset sekä niiden perustelut (valitus alkaen sivu 4). Kunnan vastineet. Otsikossa olevan vastauksen sivunumeroinnissa viitataan rakennusjärjestyksen sivunumerointiin.

6 Sivu. 3. MRL 115 Kerrosala Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Sivu. 5 kohta 2.2 Tekstit ja asiasisältö eivät ole samat. Ensimmäisessä kappaleessa (40 m2) ohjeistetaan asemakaavan ulkopuolella tapahtuvaa ja toisessa kappaleessa (15 m2) asemakaava-alueella tapahtuvaa rakentamista. Sivu. 5 kohta 3.1 Rakennusjärjestyksessä ei ole syytä antaa liian yksityiskohtaisia desibeliarvoja, koska ne saattavat muuttua ja rakennusjärjestys on voimassa melko pitkän ajan n. 10 vuotta. Melutaso rakennuksen ulkopuolella ei ylitä 55 dba ja sisätiloissa 35 dba on Suomen rakennusmääritelmä kokoelman C1:n mukaan riittävä. Sivu 6 kohta 3.2 MRL 116 Rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset Asemakaava-alueella rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan asemakaavassa. Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta. Rakennuksen etäisyydestä asemakaava-alueen ulkopuolella toisen omistamaan tai hallitsemaan maahan ja sillä olevaan rakennukseen säädetään asetuksella. Sivu 6 kohta 3.3 Kaavoilla on osoitettu esimerkiksi Pyhätunturin alueella tavallisesti % rakennusoikeudet, kaavoilla voidaan osoittaa suurempia rakennusoikeuksia kuin 10 %. Sivu 7 kohta 4.2

7 Valittajan siteeraus ei pidä paikkaansa, esim. alle 100 m2 yksikerroksinen rakennus voi olla 25 mm päässä rannasta. Rakennusjärjestysehdotuksessa se on 25 metriä rantaviivasta Vyöhykkeiseen tarkasteluun ei ole syytä lähteä, koska aina sijoittuminen ranta-alueelle katsotaan tapauskohtaisesti. Tulvakorkeudet on määritelty kohdassa 4.2 selkeästi. Sivu 7 kohta 4.3 Kaavoilla on osoitettu esimerkiksi Pyhätunturin alueella tavallisesti % rakennusoikeudet, kaavoilla voidaan osoittaa suurempiakin rakennusoikeuksia kuin 10 %.Rantakaavoissakin on suurempia rakennusoikeuksia kuin rakennusjärjestysehdotuksessa. Sivu 8 kohdat 5.1 ja 5.3 Valittaja on esittänyt näissä kohdissa oman näkemyksen asiasta, joka on erilainen kuin kunnanvaltuuston näkemys asiasta. Lupatarve selviää rakennusjärjestyksen liitteestä 1. Sivu 8-9 kohdat 5.4 ja 5.5 MRA 59 Vähäiset ylitykset Asemakaavassa määrätyn rakennus- tai kattokorkeuden yli voidaan sallia rakennettavaksi rakennuksen käyttötarkoitusta palvelevia rakennelmia sekä vähäisiä päätyjä ja torneja, jos ne sopeutuvat rakennukseen ja ympäristökuvaan eikä niistä aiheudu naapureille huomattavaa haittaa. Jollei asemakaavassa toisin määrätä, rakennuksen portaat, parvekkeet, erkkerit, räystäät ja vastaavat ulokkeet sekä lisäeristyksestä johtuva ulkoseinän osa saavat vähäisessä määrin ulottua tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle sen mukaan kuin kunnan rakennusjärjestyksessä määrätään. Tontin rajan yli ulottuvat rakennusosat eivät saa haitata yleisen alueen käyttämistä sen varsinaiseen tarkoitukseen. Sivu 10 kohta 6.2 Haja-asutusalue käsite on yleisesti ymmärrettävä käsite alueesta. Sivu 11 kohta 8.1 Kohdassa on selvästi laitettu viittaukset MRL 135, 136 ja vesihuoltolakiin 10, joista selviää tarkemmin talousvesiasiat. Rakennusjärjestyksellä ei kirjoiteta lakia uudelleen. Sivu 12 kohta 9.3 Kohdassa on selvästi laitettu viittaukset MRL 135, 165 ja vesihuoltolakiin 10, joista selviää tarkemmin hulevesiasiat. Rakennusjärjestyksellä ei kirjoiteta lakia uudelleen.

8 Sivu 14 kohta 11.2 Rakennusjärjestysehdotuksessa on annettu määritelmät riittävän tarkasti ja tässäkin viittaukset lakiin. (MRL MRA ja 62 rakennusjärjestyskohta 6.1). Rakennusjärjestyksellä ei kirjoiteta lakia uudelleen. Sivut kohta rakentaminen pohjavesialueelle 8 Pohjaveden pilaamiskielto Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). Edellä 1 momentissa tarkoitettuna toimenpiteenä pidetään myös asetuksella erikseen säädettyä toimenpidettä tai asetuksella kiellettyä ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden päästämistä pohjaveteen. Asetus voi koskea vain sellaisia toimenpiteitä, joita tarkoitetaan asianomaisessa Euroopan yhteisön direktiivissä. Viittaukset myös MRL 131 ja 137 Rakennusjärjestystä laadittaessa on huomioitu pohjavesialueet, ne ovat laaditun rakennusjärjestyksen kohdissa 13.1, 13.2 ja liitteessä 2, kartta pohjavesialueet. Pohjavesien pilaamiskielto (YSL 8 ) on jo lakina ensisijainen ja rakennusjärjestys ei kumoa sitä. Rakennusjärjestyksellä ei kirjoiteta lakia uudelleen. Sivu 16 kohta 13.4 Viittaus myöskin ympäristösuojeluopas 52 (8.1 Sortuma- ja vyörymäriskin huomioonottaminen rantarakentamisessa) ja viite MRL 116. Rakennusvalvonta voi vaatia perustamistapaselvityksen/maaperätutukimuksen rakennusjärjestyksenmääräyksistä huolimatta mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Liite 1 kohdat Pienten tulisijojen ja piippujen rakentaminen voidaan tehdä toimenpideluvalla, koska on tullut vaatimus CE- merkintä piippuun ja tulisijaan. Toimenpideluvassa on käytäntö sama kuin rakennusluvassa mm. naapureiden kuuleminen. Rakennusvalvonta voi vaatia selvityksen

9 tai luvan rakennusjärjestyksenmääräyksistä huolimatta, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi, ja se perustuu voimassa olevaan lakiin. Liitteen muihin kohteisiin valittajalla on eri mielipide kuin valtuuston hyväksymässä rakennusjärjestysehdotuksessa. Muutoin valittajan esittämät aiheet ovat pääsääntöisesti valittajan omia mielipiteitä eivätkä perustu lakiin ja ovat näin pätemättömiä perusteita kumota valtuuston hyväksymä rakennusjärjestys. Rakennusjärjestysehdotus on viety vuorovaikutteisessa prosessissa kuulemisineen ja lausuntoineen säädetyssä järjestyksessä teknisen lautakunnan käsittelyn jälkeen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi, jossa se on hyväksytty Päätös on syntynyt laillisessa järjestyksessä ja valittajan esittämä valitus on hylättävä kokonaisuudessaan. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätiedot: Vt. kunnanjohtaja Jaana Koskela Teknisen osaston johtaja Panu Leinonen Rakennustarkastaja Keijo Kotavuopio