Kirjoitusprosessi. Pertti Alasuutari Maarit Alasuutari
|
|
- Timo-Pekka Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kirjoitusprosessi Pertti Alasuutari Maarit Alasuutari
2 Tutkimusprosessi ja kirjoitusprosessi Tutkimusprosessi ja kirjoitusprosessi ovat koko ajan rinnakkaisia Tutkimussuunnitelma Ken3äpäiväkirja Tutkimusrapor5
3 Tutkimus- ja kirjoitusprosessi Tutkimuksen onni ja ongelma Todellisuuden tulisi yllä3ää Vasta tutkimuksen lopussa selviävät tulokset Vasta silloin voi tai kanna3aa määritellä tutkimuskysymys lopullises; Tulkintoja tehdessään tutkijan tulee löytää mahdollisimman paljon vastaväi3eitä ja poh;a niitä; raportoitaessa kaikki vastaväi3eet tulee minimoida Rapor5 kirjoitetaan siis tavallaan lopusta alkuun päin Kun tutkija jo ;etää lopputuloksen, hänen tehtävänsä on löytää esitystapa, joka sekä yllä3ää lukijan e3ä vakuu3aa hänet siitä e3ä tehdyt tulkinnat ovat perusteltuja ja oikeita
4 Tutkimus- ja kirjoitusprosessi Tutkielman kirjoi3ajan tehtävä on samanlainen kuin dekkaris;lla: Kirjoi3aja ;etää jo loppuratkaisun Asiat tulee kuvata niin, e3ä ratkaistava kysymys näy3ää kiehtovalta mysteeriltä Ratkaisua ei saa paljastaa liian aikaisin, mu3a sen täytyy näy3ää usko3avalta selitykseltä esitetyille tosiasia;edoille Mikä on se kysymys, johon tutkimus antoi vastauksen? Miten se kysymys tulee pohjustaa; millaisia kysymyksiä ja vastauksia on aiemmin esite3y? Mitä erityistä minun tutkimukseni sisältää?
5 Makro- ja mikrorakenne Makrorakenne: miten teks; on jaoteltu eri luvuiksi ja niiden osiksi ja miten tutkielma etenee luvusta toiseen muodostaen loogisen ja jäntevän kokonaisuuden Mikrorakenne: miten teks; lause- ja kappaletasolla etenee
6 Makrorakenteen perusta: maatuskamalli Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Vastaavasti luku tai artikkeli koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantojakso 2. Käsi3elyjakso 3. Päätäntäjakso
7 Monografian johdantoluku Johdantoluku on tutkimuksen tärkein luku, koska siitä lukija yleensä aloittaa, ja koska sen synnyttämä yleisvaikutelma ratkaisee, lukeeko henkilö tutkimusta ollenkaan usein johdannon lopullinen muoto selkiytyy viimeiseksi tulee antaa selkeä kuva tutkimusaiheesta ja ongelmasta
8 Johdantoluku (jatkoa) monesti aivan alku perustelee aiheen kiinnostavuuden ja merkittävyyden, johdattaa teemaan, mutta varsin pian lukijan tulee tietää mitä tutkija aikoo tutkia tässä luvussa kirjoittaja usein esiintyy minämuodossa ja kertoo, mitä aikoo tehdä tässä tutkimuksessa; myöhemmissä luvuissa ei enää viitata koko tutkimuksen aiheeseen
9 Johdantoluku (jatkoa) sisältää tyypillises; seuraavat jaksot (ei väl3ämä3ä juuri näillä otsikoilla) seuraavassa järjestyksessä: johdatus teemaan ongelma aineisto metodi teoree5nen tausta tutkielman rakenne (kerrotaan lukijalle lyhyes;, miten työ etenee, mikä on etenemisen logiikka)
10 Sisältöluku jotakuinkin sama kuin itsenäisen artikkelin rakenne eli sisältää Johdannon Käsi3elyosan päätäntäosan
11 Sisältöluku (jatkoa) 1. Luvun johdanto Tutkimusongelman esittely: aineistoesimerkkien tai -esimerkin kautta esitetty kysymys, miksi tämä on näin eli miten aineistosta esiin nostetun asian voi tehdä ymmärrettäväksi ei saa muotoilla abstraktilla teoreettis-metodologisella tasolla tyyliin miksi/miten ihmiset konstruoivat identiteettiään eri konteksteissa eri tavoilla, vaan konkreettisemmin: miksi tässä/näissä esimerkiksi aineistokohdissa tehdään kirjoittajan tunnistamalla tavalla.
12 Sisältöluku (jatkoa) Tutkimusongelman esittely (jatkoa): mielellään osoitetaan jokin paradoksi: voisi luulla että ihmiset puhuisivat kaiken järjen mukaan toisin, tai ristiriita: miksi joissakin paikoissa tai vaikka useimmiten puhutaan toisin, mutta tässä näin On myös hyvä käsitellä sitä, onko samaa tai lähellä olevaa kysymystä aiemmin eritelty tutkimuksessa ja täsmentää sitä kautta, miten oma tutkimus lupaa uutta tietoa, tekee oman kontribuution tarpeen mukaan kerrotaan teoreettisesta viitekehyksestä eli käytetyistä metodologisista käsitteistä, EI NIINKÄÄN MUIDEN SAMAAN KYSYMYKSEEN ESITTÄMISTÄ VASTAUKSISTA
13 Sisältöluku (jatkoa) aineiston esittely, jos tarpeen yleensä, väitöskirjakokonaisuudessa sen identifioiminen, mihin aineistonosaan juuri tässä keskitytään miten analysoidaan: metodi luvun rakenne: miten edetään
14 Sisältöluku (jatkoa) 2. Käsittelyosa käsittelyosan punaisena lankana on aineiston seikkaperäisen käsittelyn kautta vastata asetettuun kysymykseen käsittelyosan jokaista alajaksoa voidaan ajatella omana kokonaisuutenaan, jossa vastataan omaan, pääkysymyksen vastaamisessa auttavaan kysymykseensä näissäkin voi alussa olla kyseisen alajakson kysymyksenasettelun muotoilu analysoidaan aineistoa ja sitä kautta vastataan kyseiseen osakysymykseen
15 Sisältöluku (jatkoa) 3. Luvun päätäntäjakso muistutetaan lukijaa luvun alussa esitetystä kysymyksestä vastataan siihen kokoamalla yhteen ja kiteyttämällä ne vastaukset, jotka käsittelyosan alajaksoissa on annettu tässä yhteydessä voi tarpeen mukaan laajentaa keskustelua aikaisemman tutkimuksen ja yleisemmän relevanssin tai teoretisoinnin suuntaan.
16 Kirjan päätäntäluku tässä palautetaan mieleen kirjan johdannossa esitetyt kysymykset ja esitetään niihin vastaukset kokoamalla yhteen lukujen lopuissa annetut vastaukset tyypillisesti keskustelua laajennetaan osoittamaan tutkimuksen tulosten laajempi empiiris-teoreettinen relevanssi toisinaan esitetään myös ideoita jatkotutkimukselle
17 Kirjan päätäntäluku (jatkoa) rakenteen jäsentelyssä (ei niinkään otsikoinnissa) voi ajatella seuraavia osia: tutkimuksen tulokset niiden laajempi empiirinen relevanssi (miten pätee laajemmin vaikka muihin yhteiskuntiin tms.) teoreettiset implikaatiot metodologiset implikaatiot jatkotutkimuksen ideoita
18 Maatuskamalli Esimerkki 5- lukuisesta kirjasta
19 MUUTAMIA RAKENNEVINKKEJÄ esitetyssä rakenteessa ei siis ole erikseen ns. teoreettista ja ns. empiiristä osaa jos tuntuu että metodiikkaa ja/tai aikaisempaa tutkimusta pitää välttämättä esitellä laajemmin, on eri mahdollisuuksia:
20 MUUTAMIA RAKENNEVINKKEJÄ 1. Johdantoluvun (jossa siis on jo esitelty kysymyksenasettelu ja metodi) jälkeen kirjoitetaan luku (esimerkiksi aikaisemmasta tutkimuksesta), joka "naamioidaan" sisältöluvuksi eli siinä on oma kysymyksenasettelunsa, käsittelyosansa ja päätäntänsä
21 MUUTAMIA RAKENNEVINKKEJÄ 2. Päätäntäluvun jälkeen kirjoitetaan liitteenä (appendix kuten asia englanniksi sanotaan) vaikkapa luku metodologiasta (Methodological Appendix) 3. Päätäntäluku tavallaan jaetaan useammaksi luvuksi eli kirjoitetaan erillinen luku esimerkiksi otsikolla "Teoreettiset johtopäätökset", jossa arvioidaan aikaisempaa tutkimusta ja teoretisointia omien empiiristen tulosten valossa.
22 MUUTAMIA RAKENNEVINKKEJÄ Malleja ja vinkkejä siitä, miten kirjan rakenne eri tasoilla saadaan toimimaan, saa parhaiten siitä että lukee hyviä kansainvälisiä tai kotimaisia monografioita "sillä silmällä"
23 MUUTAMIA RAKENNEVINKKEJÄ Siirtymät ovat kriittisiä kohtia tutkimuksen rakenteessa. Se, että teksti johtaa lukijan loogisesti jaksosta ja luvusta toiseen, on merkki hyvästä rakenteesta ja selkeästä kysymyksenasettelusta. Jos kesken luvun kirjoittaja tuntuu tarvitsevan "aasinsiltoja" eli pitää kertoa, mitä seuraavaksi aikoo kertoa, ratkaisu löytyy ongelmanasettelun puutteellisuuden korjaamisesta.
24 MUUTAMIA RAKENNEVINKKEJÄ Kahden luvun saranakohdassa voi tarvita siirtymää, joka voi periaatteessa olla joko edellisen luvun lopussa tai seuraavan alussa. Napakamman lopun luvulle saa yleensä, kun sitä ei päätä viittaukseen seuraavaan lukuun, niin että luontevampi kohta siirtymälle, jos sitä tuntuu tarvitsevan, on seuraavan luvun alku. Eli palautetaan lukijalle mieleen, mihin edellisessä luvussa päädyttiin ja johdetaan siitä jatkokysymys, johon uudessa luvussa paneudutaan.
25 Mikrorakenne Käytännön vinkki: ranskalaiset viivat jäsennyksen apuna Sopiva tyyli ja rytmi oman teks;n ja aineistoesimerkkien välillä Aikamuoto: imperfek; ja etnografinen preesens Aineisto on lukijalle tässä ja nyt Preesens on teorian aikamuoto
26 Esimerkki preesensin ja imperfek;n käytöstä Koulunvastaisen kulttuurin kaikkein perustavin ja ilmeisin ulottuvuus on yleinen, vakiintunut ja henkilöitynyt auktoriteetin vastainen oppositio. (1984, 13) Joey oli tunnustettu ryhmänsä johtaja ja pyrki ajoittain esiintymään kokeneena maailmanmiehenä. Kuten yllä ja muualla olevasta käy ilmi, hän on myös kaveri, jolla on huomattavasti näkemystä ja ilmaisullista kykyä. Tietyssä mielessä tämä saattaisi tehdä hänet sopimattomaksi edustamaan kouluun mukautumattomia työväenluokan kavereita. Vaikka Joey ei ehkä ole tyypillinen työväenluokan kaveri, hän varmasti edustaa heitä. Hän asuu työväenluokkaisessa ympäristössä ja on suuren, taistelevaksi tunnetun perheen poika. Hänen isänsä on valimotyöläinen. Hän tulee päättämään koulunsa ilman kvalifikaatioita ja opettajat leimaavat hänet yleisesti häiriköksi sitäkin suuremmalla syyllä, koska hänessä on jotain kummaa. (1984, 19) (Paul Willis: Koulun penkiltä palkkatyöhön. Tampere: Vastapaino 1984)
27 Aineisto- o3eiden käy3ö Aineisto- ote3a käytetään esimerkkinä, joka havainnollistaa tutkijan tekemää tulkintaa. Pääsääntö on, e3ä lukijalle on osoite3ava ja kerro3ava, mitkä seikat o3eessa ilmentävät ja todentavat esite3yä tulkintaa. Ei saa ole3aa, e3ä lukija osaa tehdä saman analyysiprosessin mielessään, jonka tutkija on tehnyt aineistonsa kanssa. O3een analyysi (tehtyjen havaintojen todentaminen) ei tarkoita sen teks;n toistamista. Esimerkki voi olla myös niin helppolukuinen, e3ä sitä voi käy3ää ilman intensiivistä analyysiä lähinnä elävöi3ämään teks;ä 27 Maarit Alasuutari 2012
28 Esimerkkien lukumäärä Havaintojen todentaminen, mu3a ei liikaa esimerkkejä Sama havainto erityyppisissä puhe;lanteissa Esimerkit samaan ryppääseen? Esimerkin yleisyys (määrällistäminen) vs. poikkeustapauksen analyysi Silverman, Interpre;ng Qualita;ve Data Alasuutari P., Laadullinen tutkimus Aiempi tutkimuskirjallisuus haasta3elusitaa;n analyysiteks;ssä Maarit Alasuutari
29 Esimerkki: alasuutari, m. (2010). Vertaissuhteiden tavat Suunniteltu lapsuus Lapsen suhteet toisiin ryhmän lapsiin ja hänen toimintansa lapsiryhmässä ovat vasukeskustelujen itsestään selvä aihe. Näitä kuvauksista on hahmoteltavissa kolme vertaissuhteisiin lii3yvää päiväkodin tapaa tai oletusta. Nämä ovat vertaisryhmän ensisijaisuus, leikkiminen ja sukupuolen mukainen toiminta sekä ra;onaalit ris;riitojen ratkaisut. (Johdatus kyseisen alaluvun sisältöön.) Maarit Alasuutari
30 Vertaisryhmän ensisijaisuus viitaa oletukseen, e3ä lapsen tavallinen tapa olla on toimia yhdessä toisten lasten kanssa. Tämä tulkitaan myös asiaksi, jota lapset normaalis; haluavat. Lapsen yksinolo ja syrjään vetäytyminen ymmärretään epätavalliseksi ja epätoivo3avaksi asiaksi. Lapsen yksinolosta puhutaankin vasukeskusteluissa useimmiten huolen tai ongelman kaltaisena asiana. Seuraava ote on esimerkki tällaisesta ;lanteesta. Se on viisivuo;aan Mariannan vasukeskustelusta. (Ensimmäisen havainnon kuvaus.) Maarit Alasuutari
31 Esimerkki 7.13 T: Paljon Marianna on vielä sellanen niinku (.) tarkkailija Ä: Joo T: =ja sillain e3ä saa3aa niinku mennä jonkun porukan mukana mu3a niinku sillain ei (.) ei väl3ämä3ä osallistu siihen Ä: =Just T: ihan [niinku] Ä: [jooh] T: ak;ivisena (.) Ä: [Joo] T: [ja] (.) tulee aika paljon esimerkisk ulkona niin aikuisen (.) [luo] Ä: [Niin] T: ju3eleen Maarit Alasuutari
32 Työntekijän kuvaus Mariannan osallistuma3omuudesta lapsiryhmään rakentuu epätoivo3avaksi ja huolen sävy3ämäksi kolmen eri selityksen kau3a. Nämä kolme selitystä työntekijää esi3ää lue3elomaises;. Ensin hän toteaa Mariannan olevan vielä muiden lasten leikkien tarkkailija. Puhe3a kehystävät siten odotus ja ideaali ;lanteen muu3umisesta. Toiseksi työntekijä kertoo, e3ä Marianna saa3aa mennä ryhmän mukana, mu3a ei osallistu ak;ivisena ryhmän toimintaan. Mu3a- sanan käy3ö kuvauksessa kertoo, e3ä pelkkä ryhmän seurailu ei ole vielä oletusten mukainen tapa toimia toisten lasten kanssa, vaan lapsen oletetaan olevan ak;ivisempi. Lisäksi työntekijä kuvaa, e3ä ulkona Mariannan tulee usein ju3elemaan aikuisen kanssa. Tämän osan kuvausta hän rinnastaa aiempaan puheeseensa ja- par;kkelilla. Rinnastus määri3ää myös aikuisten seuraan hakeutumisen odotusten vastaiseksi toiminnaksi. (Perustelu, miten esimerkki voidaan lukea osoitukseksi vertaisryhmän ensisijaisuudesta.) Maarit Alasuutari
33 Sukupolvijärjestys ei ole kuitenkaan ainoa lapsen ja aikuisen suhteen näkökulma ja tapa vasukeskusteluissa. Keskusteluja luonneh;i myös oletus, e3ä lapsi asennoituu ja suhtautuu myönteises; päiväko;in ja sen aikuisiin. Tämä tulee esiin myös seuraavassa esimerkissä. Esimerkki 7.8 T: myönteinen niin se oli vielä laite5in tonne ((vii3aa ;e3yyn lomakkeen kohtaan)) [ku on aina] Ä: [Hmm niin] T: semmosen ilosen olonen ja Ä: Niin T: posi;ivisilla mielillä e3ä Esimerkin kaltaiset maininnat lapsen iloisuudesta ja posi;ivisuudesta ovat tavallisia vasukeskusteluissa. Keskusteluyhteydestä riippuen niiden voi ymmärtää vii3aavaan joko suhtautumiseen päiväkodin aikuisiin tai hoidossa olemiseen yleensä, kuten edellä. Maarit Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotJOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:
Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE
Lisätiedot83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>
83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotDIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta
DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
LisätiedotMiten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH
Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotTieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Missä menet? Kirjoita vapaasti Mitä Miksi Miten teet kandintyössäsi.
LisätiedotTiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä)
Tiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä) Kandidaattiseminaari Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen sisällöstä.
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten voin tietää,
LisätiedotTutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä
Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman
LisätiedotAS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008
AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista
Lisätiedot1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit
1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
Lisätiedotmuistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja
18.3.2016 muistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja SISÄLLYSLUETTELO Otsikot informatiivisia, suoraan asiaan Eri lukuihin tulokset ja pohdinta
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotTUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016
TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman
LisätiedotYleistä tarinointia gradusta
Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotTekstin rakenne ja prosessimainen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja prosessimainen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Tekstipajat ja kypsyysnäyte Kaksi tekstipajaa: 1. paja kesäkuussa ja 2.
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
Lisätiedot+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotRekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat
Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona
LisätiedotMonikanavaäänen perusteet. Tero Koski
Monikanavaäänen perusteet Tero Koski Lähtökohdat Monikanavaääni tarkoi6aa äänital8ota, jossa on toiste6avia kanavia enemmän kuin kaksi 2.1 ; 3.0 ; 3.1 ; 4.0 ; 4.1 ; 7.2 ; 10.2 ; 22.2 ; Monikanavaääntä
LisätiedotArtikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen
Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotSuoritusraportointi: Loppuraportti
1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive
LisätiedotTutkimuksen alkuasetelmat
Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)
LisätiedotEFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia
EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian
LisätiedotTIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski
TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotLastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta
Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita
LisätiedotSuositeltavia käyte/äviä materiaaleja mm.
Tämä korkeakouluopiskelijoille tarkoite1u diasarja on vapaas5 muoka1avissa omia tarpeita vastaavaksi. Ryhmäkeskusteluista voi itse valita mitä ohjaa. Suosi1elemme käy1ämään aiheeseen lii1yviä materiaaleja
LisätiedotSUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU
1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotLIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa
LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotTauon jälkeen tutkijaksi. Informaatikko Marja Kokko
Tauon jälkeen tutkijaksi Informaatikko Marja Kokko 1.10.2013 marja.kokko@jyu.fi 2 Tiedonhankinta Kirjaston yleiset koulutukset ja tutkijapalveluiden koulutukset Opi hyödyntämään kirjaston pääsivua ja sieltä
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotYhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014
Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan
LisätiedotARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?
ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää
LisätiedotNatiivimainonnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Kooste tutkimusrapor.sta Vies.ntäalan tutkimussää.ölle 3.12.2015
Natiivimainonnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus Kooste tutkimusrapor.sta Vies.ntäalan tutkimussää.ölle 3.12.2015 1 Tutkimuksen aihe, tavoite ja rajaus Tutkimusaihe Na$ivimainonnan vaiku-avuus ja tuloksellisuus
LisätiedotTietotekniikan kandidaattiseminaari
Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotAiheen rajaus Tutkimussuunnitelma
Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin
LisätiedotAGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.
AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotKommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi
Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotKäsi%eet, tutkimussuunnitelma +
Käsi%eet, tutkimussuunnitelma + Tutkimuskirjallisuus tutustu$aa tutki$avaan ilmiöön antaa käsi$eet ja näkökulman (joskus teorian) ohjaa menetelmän valintaa luo suuntaviivat ja perusteet ongelman rajaukselle
LisätiedotFUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto
FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotEsipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?
11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta
LisätiedotLuento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa
Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN
ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN Reetta Muhonen (TaY, TaSTI) Metodifestivaalit 19.8.2015 Opinteitä ikääntyvien yliopistoon. Sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys 17.10.2014, Jyväskylän
LisätiedotTasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta
Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien
LisätiedotTiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä
Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Kesäkandidaattiseminaari 2016 Tekstipaja 27.6.2016 Aalto-yliopisto/TKK, Tiina Airaksinen Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen
LisätiedotKumula, Asiantuntijan blogiteksti
Kumula, 11.6.2019 Asiantuntijan blogiteksti Hei! Olen Mari. Digiajan kirjoituskoulu Kide on perustettu, jotta tekstit olisivat loistavia eikä niiden kirjoittaminen olisi (aina) tuskallista. www.kidekoulu.fi
LisätiedotIlpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2
uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia
LisätiedotKÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston
LisätiedotFiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4
Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia
LisätiedotVäitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotKandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari
Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti
1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotMusiikkivideon viestit
Musiikkivideon viestit - mediakasvatusmateriaali yläkouluille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille Otsikko / Etusivu Nuorten Akatemia Note www.nuortenakatemia.fi/note Musiikkivideon
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,
LisätiedotATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?
ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotKirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen.
Aalto-yliopisto Kielikeskus Inkeri Lehtimaja, Tiina Airaksinen Opinnäytetyön kirjoitusprosessi Kandidaatintyön kieliasun tulee vastata tieteellisen tekstin vaatimuksia ja noudattaa opinnäytetyölle tyypillisiä
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
LisätiedotKuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
Lisätiedot4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN
1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET
Lisätiedot