Lapin maahanmuuttostrategia. Lappi aktiiviseksi maahanmuuttoalueeksi 2015

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin maahanmuuttostrategia. Lappi aktiiviseksi maahanmuuttoalueeksi 2015"

Transkriptio

1 Lapin maahanmuuttostrategia Lappi aktiiviseksi maahanmuuttoalueeksi 2015

2 Saatteeksi Keskeiset Lapin tulevaisuuden haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen, työikäisen väestön vähenemiseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Lapissa tällä hetkellä asuva väestö ei riitä täyttämään tulevien vuosien työvoiman tarpeita. Osaavan työvoiman saatavuutta edistetään: 1. parantamalla lappilaisten työttömien ja maahanmuuttajien osaamista ja työllistymistä 2. edistämällä muualla Suomessa asuvien muuttoa Lappiin, huomioiden erityisesti paluumuuttajat 3. lisäämällä työperusteista maahanmuuttoa Lappiin Lapin TE-keskuksessa ryhdyttiin vuonna 2007 valmistelemaan maahanmuuttostrategiaa, jonka tavoitteeksi asetettiin tilannekatsauksen ja toimenpide-ehdotusten laatiminen maahanmuuttoasioista. Lapin TE-keskus nimesi alueellisen maahanmuuttoasiain toimikunnan, jonka tehtäväksi määriteltiin strategian valmistelu. Maahanmuuttostrategia on tehty osana Lapin TE-keskuksen toteuttamaa ESR-rahoitteista SILTA-hanketta. Lapin maahanmuuttoasiaintoimikunta on ohjannut strategian laatimista ja toimikunnan jäsenet ovat osallistuneet laajasti hankkeen toteutukseen. Maahanmuuttostrategian laadinnassa lähtökohtana oli monipuolinen maahanmuuttoasioiden tarkastelu. Strategiaa mm. työstettiin työpajoissa ja laadintaan osallistui laajasti toimijoita eri puolelta Lappia. Hankkeen aikana toteutettiin kaikille avoin nettikysely sekä Lapissa asuvien maahanmuuttajien haastatteluita. SILTA-hanke teki yrityskyselyn, johon sisältyi myös maahanmuuttajien työllistymiseen ja ulkomaalaisen työvoiman käyttöön liittyviä kysymyksiä. Lapin maahanmuuttostrategia sisältää 23 toimenpide-ehdotusta sekä vastuutahot niiden toteuttamiseksi. Toimenpide-ehdotukset on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: - työperäisen maahanmuuton edistäminen - maahanmuuttajien kotoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen edistäminen - humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen - monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen Maahanmuuttostrategia on ollut laajalla lausuntokierroksella , jonka jälkeen strategiaa on käsitelty Maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja Lapin liiton hallituksessa Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon maahanmuuttostrategia-asiakirjan viimeistelyvaiheessa. Kiitän lämpimästi kaikkia strategian valmisteluun osallistuneita ja lausuntoja antaneita tahoja. Erityisesti kiitän YTM Anita Kemppaista, joka on SILTA-hankkeen projektisuunnittelijana vastannut strategian laadinnan koordinoinnista ja suurelta osin tämän raportin kirjoittamisesta. Toivon maahanmuuttostrategian toimenpiteiden toteutuvan ripeästi ja Lapin etenevän kohti maahanmuuttostrategian visiota: Monikulttuurisuus on osa lappilaista arkipäivää. Lappi on menestyvä, vetovoimainen ja moniarvoinen maakunta, jossa ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja edellytykset asua, elää ja tehdä työtä. Rovaniemellä 31. lokakuuta Tuija Johansson

3 SISÄLLYS Lapin maahanmuuttostrategian lähtökohtia 4 Toimintalinjat, toimenpide-ehdotukset ja vastuutahot 6 1. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen 6 2. Maahanmuuttajien kotoutumisen, kouluttautumisen ja 9 työllistymisen edistäminen 3. Humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen Monikulttuurisen ja syrjimättömyyden edistäminen 16 Maahanmuuttostrategian toteutus ja seuranta 18 Yhteenvetotaulukko toimenpide-ehdotuksista ja vastuutahoista 19 LÄHTEET 22 LIITTEET Liite 1: Lapin maahanmuuttoasiain toimikunnan kokoonpano 23 toimikaudella Liite 2: Maahanmuuttajat Lapissa 2007 tilastotietoa 24 3

4 Lapin maahanmuuttostrategian lähtökohtia Pääministeri Matti Vanhasen hallitus hyväksyi maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jossa lähtökohtana on työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä Suomen osaamispohjan laajentaminen ja säilyttäminen. Päätavoitteena on työperusteisen maahanmuuton aktiivinen edistäminen siten, että samanaikaisesti tehostetaan olemassa olevan työvoiman käyttöä. Ohjelman muita keskeisiä painopisteitä ovat maahanmuuttajien kotouttamisjärjestelmän tehostaminen sekä etnisten suhteiden parantaminen; tavoitteena on edistää moniarvoisen, monikulttuurisen ja syrjimättömän yhteiskunnan kehittymistä. Lapin maahanmuuttostrategian tarkoituksena on maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa esitettyjen valtakunnallisten politiikkalinjausten alueellinen toimeenpano. Työvoiman saatavuus ja riittävyys ovat haastavia kysymyksiä valtakunnallisesti, mutta etenkin Lapissa, jossa väestö ikääntyy valtakunnallista keskiarvoa nopeammin. Nuorten ikäluokkien koko riittää korvaamaan vain osan eläköitymisestä johtuvasta työvoimatarpeesta. On arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä työvoimasta poistuu Lapissa yli henkeä. Maahanmuuttajien ikärakenne on työmarkkinoiden kannalta valtaväestöä otollisempi; Lapissa asuvista maahanmuuttajista 80 prosenttia kuuluu työikäiseen väestöön eli vuotiaisiin, kun vastaava suhdeluku Suomen kansalaisten osalta on 66 prosenttia. Tosin osa sopivan ikärakenteen hyödyistä menetetään sillä, että vielä tällä hetkellä työikäisistä maahanmuuttajista suuri osa jää työvoiman ulkopuolelle. Arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä työpaikkojen määrä lisääntyy noin 6 000:lla, eli työpaikkoja avautuu yhteensä yli Työvoimaa tarvitaan eniten teollisen työn, palvelutyön sekä sosiaali- ja terveysalan ammateissa. Työvoiman kysynnän täyttämiseksi alueen työvoimaresurssit tuleekin saada tehokkaaseen käyttöön. Tämä tarkoittaa siten myös ulkomaisen työvoimapotentiaalin aktiivisempaa huomioimista; sekä alueella jo asuvien maahanmuuttajien työllistymisedellytysten parantamista että työperusteisen maahanmuuton lisäämistä. Lapissa ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana jatkuvasti kasvanut. Vuoden 2007 lopussa Lapissa oli asukasta, joista 1,3 prosenttia oli maahanmuuttajia (2361 henkeä) 1 ja he edustivat yli kahdeksaakymmentä eri kansallisuutta. Yli seitsemänkymmentä prosenttia Lapin maahanmuuttajista asuu Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueella, mutta maahanmuuttajia löytyy jokaisesta Lapin kunnasta. Suurimmat kansalaisuusryhmät ovat ruotsalaisten ja venäläisten ohella myanmarilaiset, afganistanilaiset, virolaiset, saksalaiset, iranilaiset sekä kiinalaiset. Suomessa perhesyyt ovat pitkään olleet yleisin peruste maahanmuutolle. Työn perusteella maahan muuttavien osuudeksi arvioidaan tällä hetkellä noin 5 10 prosenttia ulkomaalaisten nettomaahanmuutosta. Pakolaisten osuus maahanmuuttajista on valtakunnan tasolla noin 15 prosenttia, paluumuuttajien kymmenisen prosenttia. Myös Lappiin muutetaan eniten perhesiteiden perusteella, mutta myös työperusteinen maahanmuutto on kasvussa. Lisäksi Lapissa käy mm. matkailun alalla yhä enemmän ulkomaista sesonkityövoimaa, joskaan tilapäisesti töihin tulevat eivät kirjaudu maahanmuuttotilastoihin. Lapin maahanmuuttajaväestö kasvaa myös humanitaarisen muuton ansiosta; Rovaniemi, Kemi ja Tornio ottavat säännöllisesti vastaan pakolaisia. Lisäksi Lappiin suuntaa vuosittain satoja kansainvälisiä tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita, 1 Luvuissa ovat mukana ne ulkomaan kansalaiset, joilla on kotikunta Lapissa. 4

5 jotka opiskelevat Lapin Yliopistossa, Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluissa sekä jonkin verran Lapin ammattioppilaitoksissa. Oppilaitoksissa käy myös ulkomaalaisia työharjoittelijoita. Maahanmuuttajia koskevien maakunnittaisten ennustelaskelmien pohjalta on arvioitu, että Lapissa asuisi vuonna 2015 lähes maahanmuuttajaa. Muuttoliikkeeseen ja muuttajien määriin vaikuttavat kuitenkin maailman ja Suomen tapahtumat - erityisesti talouden ja elinkeinoelämän kehitys. Tulevaisuudessa myös yrittäjien halukkuus rekrytoida työntekijöitä suoraan ulkomailta vaikuttaa muuttovolyymiin. Lisäksi erityisesti EU:n ulkopuolisilta alueilta tulevan työvoiman vapaan liikkuvuuden odotetaan helpottuvan lähivuosina muun muassa työlupakäytäntöjen selkeyttämisen jälkeen. Lapin maahanmuuttostrategiassa haetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa maahanmuuttoon, pääpaino on kuitenkin maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämisessä sekä työperusteisen maahanmuuton lisäämisessä. Maahanmuuttostrategian visiona on, että Lappi on aktiivinen maahanmuuttoalue vuonna 2015: Monikulttuurisuus on osa lappilaista arkipäivää. Lappi on menestyvä, vetovoimainen ja moniarvoinen maakunta, jossa ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja edellytykset asua, elää ja tehdä työtä. Maahanmuuttostrategian taustalla vaikuttavia tulevaisuuden ydinkysymyksiä ovat: Kuinka Lapin vetovoimaisuus voidaan turvata kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työvoimasta? Mitä voidaan tehdä ammattitaitoisen työvoiman ja uusien kuntalaisten houkuttelemiseksi ulkomailta Lappiin? Miten Lapissa asuvat ulkomaalaiset saataisiin entistä paremmin aktiivisen työvoiman piiriin? Miten kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden sijoittumista lappilaiseen työelämään voitaisiin edistää? Millä tavalla maahanmuuttajien mahdollisuuksia kotoutua ja sitoutua Lappiin ja suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi voitaisiin vahvistaa? Lapin maahanmuuttostrategiaa on tehty osana Lapin TE-keskuksen ESR-rahoitteista Siltahanketta. Ohjaus- ja asiantuntijaryhmänä on toiminut Lapin TE-keskuksen maahanmuuttoasiain toimikunta 2. Strategian sisältöjä on koostettu osallistavassa yhteistyössä Lapin TE-keskuksen, Lapin Liiton, Lapin lääninhallituksen, kuntien, työvoimatoimistojen, oppilaitosten ja korkeakoulujen, kolmannen sektorin toimijoiden, yrittäjäjärjestöjen sekä muiden keskeisten lappilaisten toimijoiden kanssa. Käytännön strategiatyössä ovat lisäksi olleet aktiivisesti mukana Elinkeinoelämän Keskusliitto, MoniNet (Mentorit-, Koti- ja Koti Lapissa hankkeet) sekä Rovaniemen kaupungin Kaveriksi Kotopolulle hanke. Strategiatyön pohjaksi haastateltiin yli 70 maahanmuuttajaa eri puolilta Lappia. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina ja vapaamuotoisina keskustelutilanteina hyödyntäen maahanmuuttajien koulutusta Rovalassa sekä Kemin lyseon lukiolla. Lisäksi 2 Lapin maahanmuuttoasiain toimikunnan kokoonpano on tämän asiakirjan liitteenä (s. 23). 5

6 mukana oli yksittäisiä haastatteluja Muoniossa ja Sodankylässä. Haastattelujen aihepiireinä olivat asuminen, viihtyminen, koulutus, työ ja palvelukokemukset. Haastattelukohtaisesti aihepiirien painotukset vaihtelivat hieman sen mukaan, kuinka kauan keskimäärin haastateltavat olivat Suomessa asuneet. Kansainvälisten opiskelijoiden osalta hyödynnettiin Rovaniemen ammattikorkeakoulun Kansainvälisten opiskelijoiden tukipalveluiden kehittäminen projektissa tehtyä tutkimusta. Ammattiin valmistuvia maahanmuuttajanuoria varten järjestettiin oma haastattelutilaisuus Lapin ammattiopistolla. Lisäksi hyödynnettiin Koti Lapissa projektin tekemiä maahanmuuttajahaastatteluja ja -kartoitusta. Maahanmuuttostrategian valmisteluun liittyen SILTA-hanke järjesti kaksi työpajapäivää, joihin osallistui yli 60 lappilaista toimijaa. Strategiaa varten laadittiin myös sähköinen nettikysely, jonka kautta kenellä tahansa lappilaisella oli mahdollisuus vaikuttaa ja kertoa mielipiteensä Lapin maahanmuuttokysymyksiin. Kyselyyn vastasi 106 ihmistä eri puolilta Lappia. Lappilaisten yrittäjien näkemyksiä kartoitettiin SILTA-hankkeen toteuttamalla sähköisellä kyselyllä 3, johon vastasi 207 yrittäjää eri puolelta Lappia. Lapin maahanmuuttostrategia sisältää neljä keskeistä toimintalinjaa: 1) työperusteisen maahanmuuton edistäminen; 2) maahanmuuttajien kotoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen edistäminen; 3) humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen sekä 4) monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen. Toimintalinjat sisältävät yhteensä 23 toimenpide-ehdotusta sekä toimenpiteen käynnistämisen vastuutahot. Toimenpideehdotukset sekä toimenpidekohdittain määritellyt vastuutahot on myös koottu yhteenvetotaulukkoon (alkaen s. 19). Toimintalinjat, toimenpide-ehdotukset ja vastuutahot 1. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen Työperusteinen maahanmuuton edistäminen on hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman keskeinen tavoite. Työperusteisen maahanmuuton tavoitteena on korvata työmarkkinoilta poistuvaa työvoimaa ja vahvistaa osaamispohjaa ja siten turvata talouskasvun ja taloudellisen toimeliaisuuden edellytyksiä. Samalla tavoitteena on myös turvata ulkomaalaisten työntekijöiden mahdollisuudet kotoutumiseen, osallistumiseen, perheeseen, oikeudenmukaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen. Lapissa väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen vaikuttaa lähivuosina merkittävästi työvoiman määrään ja työmarkkinoiden rakenteisiin. Arvioiden mukaan Lapin työvoimasta poistuu vuoteen 2020 mennessä yli henkeä ja työpaikkojen määrä lisääntyy noin 6 000:lla, eli työpaikkoja avautuu yhteensä yli Työvoimaa tullaan tarvitsemaan eniten teollisen työn, palvelutyön sekä sosiaali- ja terveysalan ammateissa. Ammattitaitoista työvoimaa ulkomailta tarvitaan nimenomaan työvoimapulasta kärsiville aloille. On kuitenkin muistettava, että työvoiman kokonaistarjonnassa työperusteinen maahanmuutto on vain yksi komponentti. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on ensisijaisen tärkeää hyödyntää työmarkkinoilla jo olevat työvoimaresurssit, kuten 3 SILTA-hankkeen toteuttamassa kyselyssä pääpaino oli palkkatukityöllistämiseen ja työvoiman saatavuuden teemoissa, mukana oli kaksi kysymystä suoraan maahanmuuttajiin liittyen. 6

7 työmarkkinoille ensi kertaa tulevat nuoret, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat työikäiset sekä jo maassa olevat maahanmuuttajat. Tietyillä aloilla työvoiman saatavuusongelmia on todettavissa jo nyt. Lapissa alkuvuonna 2008 rekrytointivaikeuksia oli määrällisesti eniten palvelutyön ammateissa. Suhteessa avoinna olleisiin työpaikkoihin rekrytointiongelmia oli erityisesti maa- ja metsätalousalalla sekä kuljetus- ja liikennetyössä. Lähitulevaisuudessa Lapissa työvoimaa tarvitaan erityisesti matkailussa, rakennus-, kuljetus- ja liikennetyössä sekä palvelualoilla. Suunnitelmat usean kaivoksen avaamiseksi aiheuttavat myös satojen työntekijöiden tarpeen Työperusteisesti Lappiin muuttavien määrä niin EU:n alueelta kuin myös kolmansista maista on kasvussa. Vuonna 2007 työntekijän oleskelulupahakemuksia tuli vireille yli 150 kappaletta, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Työntekijän oleskelulupia haettiin eniten erilaisiin ravintola-alan töihin sekä korjaus- ja rakennustöihin. Hakijoista suurin osa oli venäläisiä ja kiinalaisia. Työvoiman aktiivinen rekrytointi ulkomailta on kuitenkin oma prosessinsa ja kokemukset siitä ovat vielä vähäisiä. Työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi tarvitaankin monenlaisia kehittämistoimia ja laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä Lapissa. Työperusteisen maahanmuuton kehittämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: 1.1 Kehitetään työvoimatoimistojen työnantajapalveluita Työvoimatoimistojen työnantajapalveluiden lähtökohtana on asiakkaan palvelutarpeen tunnistaminen ja ratkaisujen hakeminen. Mikäli työvoiman saatavuusongelmien lisääntyessä rekrytointitilanteissa työvoimatoimistoilla ei ole osoittaa ammattitaitoisia työntekijöitä, yhtenä vaihtoehtona on ulkomainen työvoima. Palveluissa hyödynnetään EURES-työnvälityspalveluita ja selvitetään myös työnantajan mahdollisuudet saada työntekijöitä EU:n ulkopuolisista maista. Vastuutahot: työvoimatoimistot, TE-keskus 1.2 Työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi hyödynnetään hankerahoitusta Lapissa käynnistyy vuonna 2008 osana valtakunnallista ESR-kehittämisohjelmaa (ohjelmakausi ) työperusteisen maahanmuuton kehittämishanke, jonka tavoitteena on muun muassa selvittää Lappiin suuntautuvan työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet tietyillä toimialoilla (kaivos-, kuljetus- ja matkailu) sekä räätälöidä työperusteisille muuttajille soveltuvia opastus- ja kotoutumispalveluita. Myös ESR:n alueosiosta voidaan ohjelmakaudella rahoittaa työperäisen maahanmuuton edistämiseen liittyviä hankkeita sekä hyödyntää muita hankerahoitusmahdollisuuksia työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi Euroopan ulkopuolelta ns. kolmansista maista. Vastuutahot: hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 7

8 1.3 Kartoitetaan ulkomaisen työvoiman rekrytointikanavat ja prosessit sekä niiden kehittämistarpeet Hallitus valmistelee parhaillaan vuosille työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on mm. laatia kansallinen vetovoimastrategia, kehittää työvoiman liikkuvuutta koskevaa yhteistyötä työvoiman lähtömaiden kanssa sekä kehittää työhallinnon ja muiden viranomaisten toimenpiteitä ja palvelumalleja ulkomaisten rekrytointien tukemiseksi. Tarkoituksena on myös valmistella työperusteista muuttoa varten opastusjärjestelmä. Toimenpideohjelman toimeenpanosuunnitelma Lapin osalta laaditaan ohjelman valmistumisen jälkeen. TE-keskus toteuttaa alueellisena pohjatyönä kartoitushankkeen, jossa selvitetään lappilaisten työnantajien tarpeita ulkomaisen työvoiman käytön suhteen, kartoitetaan Lapissa jo toiminnassa olevat ulkomaisen työvoiman rekrytointikanavat ja prosessit sekä niiden kehittämistarpeet. Kartoituksen pohjalta valmistellaan toimintasuunnitelmaa työ- ja elinkeinohallinnon sekä alueen verkostojen toimintamalleista ja yhteistyöstä työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Kartoituksessa otetaan huomioon myös rekrytointitilanteet, jossa on tarpeen nopeasti reagoida kasvavien alojen työvoimatarpeisiin. Vastuutahot: TE-keskus ja työvoimatoimistot, yritykset ml. henkilöstöpalveluyritykset, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat, muut vastuutahot tarkentuvat myöhemmin 1.4 Edistetään alueella opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä ja integroitua Lappiin Kansainvälisille opiskelijoille järjestetään erilaisten tukipalvelujen lisäksi mahdollisuuksia verkostoitua ja integroitua asuinkunnan muuhun toimintaan. Tarjotaan kansainvälisille opiskelijoille riittävästi suomen kielen opiskelu- sekä työ- ja harjoittelumahdollisuuksia, jotta heillä olisi halutessaan edellytykset työllistyä Lappiin. Vastuutahot: oppilaitokset, työnantajat, 3. sektori, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 1.5 Hyödynnetään Lapin lähialueiden yhteistyöverkostoja opiskelijavaihdon edistämisessä ja työvoiman hankinnassa Lapissa on toimivat yhteistyöverkostot Murmanskin alueen elinkeino-, työvoima- ja koulutussektoreiden toimijoihin. Crossborder-yhteistyöllä sekä länsirajan toimijoiden välisellä yhteistyöllä on myös pitkät perinteet. Yhteistyötä lisätään työvoimavaihtoon liittyvissä asioissa: konkreettiset toimintamuodot sovitaan vuosittain laadittavissa toimintasuunnitelmissa. Rajattomien työmarkkinoiden syntymistä Barentsin alueella edistetään lisäksi vahvistamalla Pohjoiskalotin Nord-koulutussäätiön kanssa tehtävää yhteistyötä ja hyödyntämällä hankerahoitusta (mm. Interreg) työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuuden edistämiseksi. Vastuutahot: Lapin liitto, lääninhallitus, TE-keskus, oppilaitokset, työnantajat, rajayhteistyön ja lähialueyhteistyön toimijat, hankerahoituksen toteuttajaorganisaatiot 1.6 Ehkäistään ulkomaalaisten laitonta työntekoa Lisätään tiedottamista ulkomaalaisten työntekoa koskevista säännöksistä ja työelämän pelisäännöistä sekä työntekijöille että työnantajille. Tehostetaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen ja työolosuhteiden valvontaa. Vastuutahot: työsuojeluviranomaiset, työnantajat, työntekijä- ja työnantajajärjestöt, 3. sektori 8

9 2. Maahanmuuttajien kotoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen edistäminen Kotoutumisen edistäminen Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta (493/1999) on säädetty vuonna Lain tarkoituksena on tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Kotouttamislaki määrittää viranomaisten vastuut: TE-keskukset huolehtivat sisäasiainministeriön ohjauksessa ja valvonnassa maahanmuuttajien kotouttamisen alueellisesta yhteensovittamisesta, ohjauksesta ja seurannasta. Lääninhallitus huolehtii, että maahanmuuttajien tarpeet otetaan huomioon muita lääninhallituksen toimialaan kuuluvia palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä. Paikallistasolla kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä. Työvoimatoimisto on päävastuussa työnhakijoiksi ilmoittautuneiden ja kunta muiden maahanmuuttajien kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisessä. Maahanmuuttajien kotoutuminen yhteiskuntaan tapahtuu kaikilla elämänalueilla ja siksi myös kotoutumisen edistäminen ulottuu kaikkien viranomaisten vastuualueelle. Kotoutumisen avainsektoreita ovat erityisesti asuminen, koulutus, päivähoito ja muut sosiaalipalvelut, terveydenhuolto ja työvoimapalvelut. Viranomaisten ja maahanmuuttajien lisäksi merkittäviä toimijoita kotoutumisen kentällä ovat myös poliittiset puolueet, työmarkkinajärjestöt, tiedotusvälineet sekä kolmannen sektorin toimijat. Nykyisin kotoutuminen nähdään yhä vahvemmin kaksisuuntaisena prosessina; maahanmuuttajan kotoutumisen rinnalla myös koko yhteiskunnan on muututtava väestön monimuotoistumisen myötä. Kotoutumisen onnistuminen kaksisuuntaisesti on myös edellytys maahanmuuton kasvulle tulevaisuudessa. Kotoutumisen kaksisuuntaisuus tulisi näkyä palvelujärjestelmässä valmiutena tuottaa yhdenvertaisesti palveluja maahanmuuttajille ja muulle väestölle kuitenkin huomioiden maahanmuuttajaväestön monimuotoisuus ja erityispalvelujen tarve. Tämä puolestaan edellyttää viranomaisilta maahanmuuttajien palvelutarpeiden tunnistamista ja huomioonottamista kaikilla hallinnon tasoilla. Kotouttamislaissa määritellyistä kotoutumista edistävistä välineistä keskeisimpiä ovat kunnallinen/seudullinen kotouttamisohjelma sekä yksilöllinen tai perhekohtainen kotoutumissuunnitelma. Kotouttamislaki velvoittaa kuntia, kunnassa asuvien maahanmuuttajien määrästä riippumatta, laatimaan kotouttamisohjelman, joka sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuutahoista. Valtaosa Lapin kunnista on laatinut kotouttamisohjelman lähes kymmenen vuotta sitten, eikä niitä sen jälkeen juurikaan ole päivitetty. Yksikään Lapin kuntien kotouttamisohjelmista ei vastaa sisällöltään nykyisen kotouttamislain vaatimuksia ja mikä oleellisinta, ne eivät nykymuodossaan toimi tukena työvoimatoimiston ja/tai kunnan toimesta tehtävän maahanmuuttajan yksilölliselle kotoutumissuunnitelmalle ja maahanmuuttajan kotoutumispolun rakentamiselle. Kunnan tai seutukunnan kotouttamisohjelma tulisi laatia ikään kuin käsikirjaksi niistä välineistä ja palveluista, joita alueella on maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi käytettävissä. 9

10 Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi esitetään seuraavia toimenpiteitä: 2.1 Tuetaan kuntia kotouttamisohjelmien laatimisessa Kunnat vastaavat kotouttamisohjelmien laadinnasta, mutta työvoimatoimistot, alueen muut viranomaiset sekä keskeiset muut tahot osallistuvat oman toimialansa osalta ohjelman laatimiseen ja toimeenpanoon. Kotouttamisohjelmat suositellaan laadittavaksi seutukuntakohtaisiksi. Kotouttamisohjelmat sovitetaan yhteen alueen muiden keskeisten strategioiden kanssa. Toimenpiteet ja palvelut suunnitellaan siten, että niiden avulla voidaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Kotouttamisohjelmat voidaan laatia myös esim. monikulttuurisuus- tai maahanmuutto-ohjelmiksi ja niissä toivotaan huomioitavan myös työperusteisesti kuntaan/seutukuntaan muuttavien palvelutarpeet. Vastuutahot: kunnat, työvoimatoimistot, TE-keskus, muut viranomaiset, oppilaitokset, 3. sektori 2.2 Kehitetään maahanmuuttajien kotoutumissuunnittelua ja kotoutumispalveluja Maahanmuuttajien kotoutumissuunnittelua kehitetään yhteistyössä työvoimatoimiston, kunnan, kouluttajien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että maahanmuuttaja-asiakkaan yksilöllisistä lähtökohdista rakentuvista kotoutumis- ja työllistymispoluista muodostuu jatkumo ilman pitkiä odotusaikoja. Huomioidaan myös perhekohtaisten ja nuorten omien kotoutumissuunnitelmien tarve. Kotoutumispalveluihin turvataan tarkoituksenmukaiset resurssit ottaen huomioon, että maahanmuuttajien perusteellisemmasta neuvonnan, ohjauksen ja tulkkauksen tarpeesta johtuen asiakaspalveluun käytettävä aika on yleensä pidempi kuin kantaväestöön kuuluvilla asiakkailla. Vastuutahot: kunnat, työvoimatoimistot, TE-keskus, muut viranomaiset, oppilaitokset, 3. sektori, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 2.3 Tuetaan maahanmuuttajien osallistumista kansalais-, harrastus- ja yhdistystoimintaan Luodaan nykyistä parempia edellytyksiä maahanmuuttajien osallisuudelle lähiyhteisöissä, kuten asukasyhdistyksissä, työyhteisössä, seurakunnissa, kouluissa ja harrastuksissa. Kansalais- ja harrastetoimintaan osallistumista sekä kulttuurien ja yhteisöjen kohtaamista tuetaan ja edistetään esimerkiksi tukihenkilöiden avulla. Maahanmuuttajia tuetaan yhdistysten perustamisessa. Tavoitteena on, että Lapissa olisi enemmän maahanmuuttajayhdistyksiä tai maahanmuuttajaneuvosto, joiden kautta Lapin maahanmuuttajien vaikuttamismahdollisuuksia voitaisiin lisätä. Selvitetään myös vaihtoehdot ja mahdollisuudet maahanmuuttajien uskonnollisten yhdistysten tukemiseksi. Vastuutahot: kunnat, 3. sektori, seurakunnat, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat Kouluttautumisen edistäminen Keskeisin maahanmuuttajien kotouttamisen väline on kotoutumiskoulutus. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on antaa aikuiselle maahanmuuttajalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa uudessa ympäristössään, toimimaan 10

11 työelämässä ja hakeutumaan jatko-opintoihin. Keskeisenä tavoitteena on, että maahanmuuttaja hankkii kotoutumisaikanaan riittävän suomen kielen taidon. Kotoutumiskoulutuksen tuleekin olla kiinteä osa asiakkaan kotoutumissuunnitelmaa ja työllistymispolkua. Kotoutumiskoulutus toteutetaan työvoimapoliittisena koulutuksena. Tällä hetkellä Lapin TE-keskuksella on voimassa kotoutumiskoulutusten hankintasopimukset Rovala-Opiston ja Kemin lyseon lukion kanssa. Koulutuksen järjestäjät tekevät tiivistä yhteistyötä työhallinnon, sosiaalitoimen, eri viranomaisten, oppilaitosten ja muiden yhteistyötahojen kanssa koulutuksen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Kotoutumiskoulutusten sisältö rakennetaan opetushallituksen suositusten mukaisesti. Kotoutumiskoulutus muodostuu opintokokonaisuuksista, joiden laajuus voi vaihdella yksilöllisesti opiskelijan pohjakoulutuksen, taitojen ja tavoitteiden perusteella. Opiskelijalle, joka aloittaa suomen kielen opiskelun alkeista, tarjotaan keskimäärin 45 opintoviikon mittainen koulutuskokonaisuus jaksotettuna 3 4 kuukauden pituisiin moduuleihin. Kohderyhmänä ovat kotoutumislain piirissä olevat maahanmuuttajat sekä maahanmuuttajat, joiden työllistyminen ja jatko-opintoihin hakeutuminen edellyttää suomen kielen lisäopintojen suorittamista ja/tai työelämään tutustumista. Kotoutumiskoulutuksen alussa järjestettävän alkukartoituksen aikana selvitetään maahanmuuttajan kielelliset valmiudet, oppimis- ja opiskeluvalmiudet ja suomen kielen taito, jotta hänet osataan ohjata sopivaan koulutusryhmään. Keskustelujen ja testien perusteella tehdään alustava henkilökohtainen opiskeluohjelma tai jatkosuunnitelma, jolla tähdätään opiskeluun tai työllistymiseen. Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen lisäksi kotoutumissuunnitelmassa voidaan rinnastaa myös muuta koulutusta kotoutumistukeen oikeuttavaksi. Rinnastaminen lisää maahanmuuttajien mahdollisuuksia osallistua kotoutumista edistävään koulutukseen ja muihin toimenpiteisiin myös silloin, kun koulutusta ei ole saatavilla työvoimapoliittisena koulutuksena. Kotoutuja voidaan ohjata muutoin alueella toteuttaviin heille soveltuviin koulutuksiin. Kunnan vastuulla on järjestää kotoutumiskoulutusta omaehtoisena koulutuksena kotiäideille, vanhuksille ja muille työvoimaan kuulumattomille aikuisille maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus on ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä järjestettävää, ei tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Opetushallitus on vahvistanut opetussuunnitelman perusteet, joita koulutuksessa tulee noudattaa. Lupa maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestämiseen edellyttää, että koulutuksen järjestäjällä on koulutuksen järjestämisluvassa maininta ko. koulutuksen järjestämisestä erityisenä koulutustehtävänä. Lapissa ainoastaan Rovaniemen koulutuskuntayhtymän erityisenä koulutustehtävänä on järjestää maahanmuuttajille ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. 11

12 Maahanmuuttajien kouluttautumisen edistämiseksi esitetään seuraavia toimenpiteitä: 2.4 Kehitetään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta Kotoutumiskoulutusta kehitetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa siten, että se vastaa yksilöllisiin koulutustarpeisiin tehokkaasti. Kotoutumiskoulutusta kehitetään myös entistä työelämälähtöisemmäksi, toimintaympäristön muutokset ja maahanmuuttajien erilaiset lähtökohdat huomioon ottaen. Työpaikoilla tapahtuvan suomen kielen opetukseen kehitetään koulutusmalleja. Maahanmuuttajille soveltuvia osaamis- ja ammattitaitokartoituksia kehitetään yhteistyössä työelämän ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Kotoutumiskoulutuksen kehittämisessä huomioidaan sekä vahvan työ- ja oppimistaustan omaavien että luku- ja kirjoitustaidottomien tai heikon oppimistaustan omaavien maahanmuuttajien tarpeet. Kotoutumiskoulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi kehitetään mm. sähköisiä oppimisympäristöjä ja opiskelumenetelmiä. Vastuutahot: TE-keskus, työvoimatoimistot, lääninhallitus, oppilaitokset, koulutuksen toteuttajat, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 2.5 Maahanmuuttajien ammatillisesti suuntautunutta aikuiskoulutusta kehitetään ja alueen koulutuspalvelutarjontaa selkeytetään Hallitusohjelmaan sisältyy ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU), johon sisältyvät toimenpiteet kattavat mm. työvoimatarpeeseen vastaavan maahanmuuton tukemisen, aikaisemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnustamisen tehostamisen, maahanmuuttajille soveltuvien koulutusmallien, kuten oppisopimuskoulutuksen lisäämistä, tehostettua kielenopetusta sekä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien relevanttia työhönsijoittumista parantavia ratkaisuja. Uudistuksen toimenpiteisiin sisältyy myös työnantajille, erityisesti pk-sektorille suunnattavia työperäistä maahanmuuttoa tukevia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Ministeriöiden välisenä yhteistyönä syksyllä 2008 on tarkoitus valmistella suunnitelma toteutettavista toimenpiteistä. Sen pohjalta laaditaan toimeenpanosuunnitelma Lapin osalta ja määritetään toteuttamisen vastuutahot. Myös alueen kouluttajien välistä yhteistyötä maahanmuuttajien koulutuspolkujen rakentamiseksi ja koulutuspalvelutarjonnan selkeyttämiseksi tehostetaan. Vastuutahot: oppilaitokset, lääninhallitus, TE-keskus (muut vastuutahot tarkentuvat aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta koskevan loppuraportin valmistuttua) 2.6 Maahanmuuttajien kotoutumisen ja kouluttautumisen tukemisessa hyödynnetään hankerahoitusta Rovaniemellä käynnistyy syksyllä 2008 maahanmuuttajien ammatillista koulutusta ja työllistymistä edistävä ESR-hanke osana TEM:n hallinnoimaa valtakunnallista kehittämisohjelmaa. Kolmevuotisessa hankkeessa tuetaan vaihtoehtoisten ja joustavien koulutuspolkujen rakentamista maahanmuuttajien omien lähtökohtien ja yksilöllisten koulutustarpeiden pohjalta. Hankkeen avulla mm. kehitetään maahanmuuttajien opiskelua tukevia toimintamuotoja, työelämäyhteyksien syntymistä ja alueen maahanmuuttajatyön verkostoyhteistyötä. Myös muita maahanmuuttajien kotoutumista ja kouluttautumista tukevia hankkeita on mahdollisuus käynnistää ESRrahoituksella ohjelmakaudella ja hyödyntää myös muita hankerahoitusmahdollisuuksia. Vastuutahot: hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 12

13 Työllistymisen edistäminen Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tammi-syyskuuta 2008 koskevan tilaston mukaan väestön keskimääräinen työttömyysaste Suomessa on 7,5 prosenttia ja Lapissa 12,5 prosenttia. TEM:n v koskevien työttömyysastearvioiden mukaan ulkomaalaisten työttömyysaste on koko maassa hieman yli 18 prosenttia ja Lapissa 32 prosenttia. Maahanmuuttajien työmarkkinoille pääseminen on edelleenkin haastavaa; merkittävimpiä työllistymisen esteitä ovat puutteet suomen kielitaidossa, osaamisessa ja koulutuksessa, mutta myös osaamisen ja ammattitaidon tunnistamisessa ja tunnustamisessa on puutteita. Työllistymisessä on kuitenkin eri maahanmuuttajaryhmien välillä suuriakin eroja. Lappi on viime vuosina voimakkaasti lisännyt pakolaisten vastaanottoa, mikä osaltaan näkyy myös työttömyysluvuissa; työllistyminen on vaikeinta juuri pakolaistaustaisille. Myös työnhakutilanteissa tai muutoin työelämässä esiintyvä syrjintä ja ennakkoluuloiset asenteet maahanmuuttajia kohtaan voivat vaikuttaa työelämän ulkopuolelle jäämiseen. Lappilaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä 4 kävi kuitenkin ilmi, että lappilaiset yrittäjät antavat kansalaisuutta enemmän arvoa työntekijän osaamiselle ja ammattitaidolle, joskin heikko kielitaito nähdään maahanmuuttajien kohdalla työllistymisen ensisijaisena esteenä. Joissakin tehtävissä kielitaidon merkitys korostuu, mutta monissa tehtävissä kielitaitoa ei nähdä niinkään merkittävänä tekijänä, vaan riittää, että kielitaitoa on annettujen ohjeiden sekä työturvallisuusmääräysten ymmärtämiseen. Hallituskauden aikaiseksi tavoitteeksi on sovittu, että maahanmuuttajien työttömyysasteen ero koko väestöön pienenee vuosittain ja puolittuu vuoteen 2013 mennessä. Tämä tarkoittaa Lapin osalta maahanmuuttajien työttömyysasteen laskemista 16 prosenttiin. Paljon on siis vielä tehtävää. Maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi esitetään seuraavia toimenpiteitä: 2.7 Tehostetaan maahanmuuttaja-asiakkaan palveluprosessia työvoimatoimistoissa Maahanmuuttajien palveluissa hyödynnetään laajasti koko työvoimatoimiston palvelukokonaisuutta. Kehitetään maahanmuuttajien palvelutarpeiden tunnistamisesta ja polkujen rakentamista kohti työmarkkinoita. Erityisesti lisätään yksilöllisiä, räätälöityjä palveluja kuten tukihenkilö- ja työhönvalmentajien palveluja sekä maahanmuuttajille soveltuvia ryhmämuotoisia palveluita. Työnhakukeskusten ja työvoiman palvelukeskusten palveluissa huomioidaan myös maahanmuuttajien palvelutarpeet. Tehdään tiivistä yhteistyötä työnantajien, työllistämishankkeiden, oppilaitosten, kuntien sekä muiden kotouttamispalveluja tuottavien tahojen välillä. Vastuutahot: työvoimatoimistot, TE-keskus 2.8 Maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi hyödynnetään hankerahoitusta Maanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi haetaan uudenlaisia malleja hankkeiden avulla. Hankkeiden käynnistämisessä voidaan hyödyntää eri hankerahoitusmahdollisuuksia, kuten ESR-rahoitusta ja työllisyyspoliittista avustusta. Hankkeiden 4 SILTA-hankkeen kyselyssä (207 vastaajaa) lappilaisilta yrittäjiltä kysyttiin onko työnhakijan kansalaisuudella merkitystä, kun ollaan palkkaamassa uutta henkilöstöä tai ottamassa työharjoittelijoita. Lähes 70 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei kansalaisuudella ole kovinkaan suurta merkitystä, vaan pääasia on, että hakija on osaava ja ammattitaitoinen. Tosin pieni osa vastaajista ilmoitti mieluimmin palkkaavansa vain suomalaisia. 13

14 tuloksia ja hyviä käytäntöjä levitetään ja hyödynnetään koko Lapin alueella. Vastuutahot: Hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 2.9 Edistetään ja tuetaan maahanmuuttajayrittäjyyttä Yrityspalveluja kehitetään ja räätälöidään maahanmuuttajien tarpeisiin osana seudullisia yrityspalveluita. Vastuutahot: seudullisten yrityspalveluiden toimijat, TE-keskus 3. Humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen Humanitaarisia maahanmuuttajia ovat Suomen YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n esityksen pohjalta vastaanottamat kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat sekä edellisten ryhmien perheenyhdistämisen kautta tulevat perheenjäsenet. Tällä vuosikymmenellä Suomi on vastaanottanut yli humanitaarisen maahanmuuton piiriin kuuluvaa pakolaista, joista Lapin kuntiin on sijoitettu yli 800. Vuonna 2008 sisäasiainministeriö varautui vastaanottamaan 1450 pakolaista, joista 140 esitettiin sijoitettavaksi Lappiin. Elokuun lopussa (2008) Lappi oli vastaanottanut jo lähes 170 pakolaista, mikä on enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Kunnat vastaanottavat pakolaisia työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa tehtyjen sopimusten nojalla ja sopimukset ovat myös edellytyksenä pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kustannusten korvaamiselle kunnille. Lapissa pakolaisten vastaanotosta on sopimus Rovaniemen (80 pakolaista/vuosi), Kemin (30) ja Tornion (25) kanssa. Lapin TEkeskus on syksyllä 2008 esittänyt Kemin ja Tornion kaupungeille, että molemmissa pakolaisten kuntapaikat nostettaisiin 50:een. Lisää kuntapaikkoja tarvitaan sekä kiintiöpakolaisille että oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. Kaupunkien päätökset esityksiin saataneen marraskuun 2008 aikana. Lapin TE-keskuksella on sopimus SPR:n Lapin piirin kanssa 150-paikkaisen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen ylläpitämisestä Rovaniemellä. Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä on vuonna 2008 lisääntynyt voimakkaasti. Alaikäisten ilman huoltajaa saapuneiden määrä on yli kolminkertaistunut edelliseen vuoteen nähden. Rovaniemen vastaanottokeskuksen yhteyteen on tänä syksynä perustettu alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden nuorten tukiasuntoyksikkö Rovaniemelle. Kemiin on perustettu 150-paikkainen vastaanottokeskus, joka aloittaa toimintansa marraskuussa Kemin vastaanottokeskus on hallinnollisesti osa Rovaniemen vastaanottokeskusta. Onnistunut pakolaisten vastaanotto ja kuntiin sijoittaminen vaatii tiivistä yhteistyötä ministeriön, TE-keskuksen, kuntien ja vastaanottokeskuksen välillä. Kunnilta se edellyttää panostamista vastaanoton rakenteisiin kuten palvelujärjestelmän toimivuuteen, henkilöstöresursseihin ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Myös alueellisten ja paikallisten moniammatillisten verkostojen kehittäminen pakolaisten vastaanotossa on ensiarvoisen tärkeää. Viranomaistyön tueksi tarvitaan lisäksi uudenlaisia malleja pakolaisten vastaanoton kehittämiseksi muun muassa rekrytoimalla kolmannen sektorin toimijoita sekä kuntalaisia mukaan kotouttamistyöhön. 14

15 Humanitaarisen maahanmuuton kehittämiseksi Lapissa esitetään seuraavia toimenpiteitä: 3.1 Kehitetään pakolaisten vastaanoton ja kuntiin sijoittamisen prosessia sekä kartoitetaan mahdollisuudet lisätä kuntapaikkoja Tuetaan kuntia pakolaisten vastaanotossa laatimalla valtion ja kuntien väliset sopimukset ja kustannusten korvausten käytännöt mahdollisimman joustaviksi. Kehitetään pakolaisten kuntiin sijoittamisprosessia sisäasiainministeriön, TEkeskuksen, vastaanottokeskuksen ja pakolaisia vastaanottavien kuntien välillä. Järjestetään säännöllisesti kuntien viranomaisille, luottamushenkilöille ja muille keskeisille toimijoille pakolaisten vastaanottoon liittyviä info- ja koulutustilaisuuksia. Kartoitetaan pakolaisia vastaanottavien kuntien mahdollisuudet lisätä pakolaisten kuntapaikkoja sekä mahdollisuudet saada uusia kuntia mukaan pakolaisten vastaanottotyöhön. Vastuutahot: TE-keskus, Rovaniemi, Kemi, Tornio, vastaanottokeskus 3.2 Kehitetään pakolaisten vastaanottoon ja pakolaistyöhön liittyviä verkostoja ja levitetään hyviä käytäntöjä Rovaniemen maahanmuuttajatyötä tekevien verkostoyhteistyötä kehitetään edelleen ja vastaava verkosto muodostetaan myös Kemi-Tornion alueelle. Rovaniemellä toimivassa ERF-rahoitteisessa Kaveriksi Kotopolulle projektissa kehitettyä pakolaisten alkuvaiheen vastaanoton mallia ja hyviä käytäntöjä levitetään myös Kemin ja Tornion pakolaistyöhön. Lisätään Lapin pakolaisia vastaanottavien kuntien välistä pakolaisten vastaanottoon ja sen kehittämiseen liittyvää yhteistyötä. Vastuutahot: TE-keskus, Rovaniemi, Kemi, Tornio, 3. sektori 3.3 Kotoutumispalveluissa huomioidaan myös erityisessä syrjäytymisvaarassa olevien pakolaisryhmien palvelutarpeet Palvelujen tuottamisessa ja resursoinnissa huomioidaan myös erityisessä syrjäytymisvaarassa olevien pakolaisryhmien palvelutarpeiden asettamat haasteet. Tällaisia pakolaisryhmiä ovat mm. kidutuksen uhrit, luku- ja kirjoitustaidottomat, ilman huoltajaa maahan tulevat alaikäiset lapset, yksinhuoltajat, haavoittuvassa asemassa olevat naiset (woman at risk) sekä kiireellistä hoitoa tarvitsevat hätätapaukset. Näiden ryhmien syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja kotoutumisen edistämiseksi kartoitetaan myös hankerahoituksen (esim. ERF, RAY) mahdollisuudet. Vastuutahot: Rovaniemi, Kemi, Tornio, 3. sektori, TE-keskus, lääninhallitus, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 15

16 4. Monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen Myönteiset asenteet ja väestöryhmien väliset hyvät etniset suhteet ovat Lapin aktiivisen maahanmuuttopolitiikan onnistumisen keskeisiä lähtökohtia. Kehityskulku kohti monikulttuurista, aidosti moniarvoista Lappia edellyttää meiltä kaikilta lisääntyviä valmiuksia kohdata erilaisia ja eri taustoja omaavia ihmisiä. Se edellyttää myös poliittisten päättäjien, viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen, maahanmuuttajien ja muun kansalaisyhteiskunnan sitoutumista syrjimättömyyteen, alkuperästä riippumattomaan yhdenvertaisuuteen sekä eri kulttuurien ja uskontojen keskinäiseen kunnioittamiseen. Yhdenvertaisuuslain voimaantulon (v. 2004) myötä viranomaisilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan ja laatia etnisen yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi suunnitelma. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisvelvoite koskee kaikkia viranomaisia, myös niitä, joiden tehtäviin ei kuulu varsinaista asiakastyötä maahanmuuttajien parissa. Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan sitoa osaksi muuta viranomaisen kehittämistyötä tai liittää se muihin olemassa oleviin suunnitelmiin tai ohjelmiin, kuten kotouttamisohjelmaan tai tasa-arvosuunnitelmaan. Huolimatta lain velvoittavuudesta yhdenvertaisuussuunnitelma on vielä monelta viranomaiselta laatimatta, myös Lapissa. Yhdenvertaisuussuunnitelma on kuitenkin konkreettinen väline etnisen yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Se on väline viranomaiselle kehittää toimintaansa ja palveluiden laatua maahanmuuttajien tarpeita vastaaviksi. Siten sen laatiminen on myös konkreettinen askel kohti moniarvoisempaa Lappia. Monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi esitetään seuraavia toimenpiteitä: 4.1 Lisätään asennekasvatusta ja syrjimättömyyttä koskevaa tiedotusta erityisesti päiväkodeissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla Lisätään monikulttuuriseen kohtaamiseen ja monimuotoisuusajatteluun liittyvää henkilöstö-koulutusta julkisella ja yksityisellä sektorilla. Koulutuksen toteuttamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös paikallisten maahanmuuttajien, kulttuuritulkkien ja monikulttuuriskouluttajien osaamista sekä teemaan liittyviä hankkeita ja niiden tuottamia koulutusmateriaaleja. Vastuutahot: viranomaiset, oppilaitokset, 3. sektori 4.2 Laaditaan etnisen yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi yhdenvertaisuussuunnitelmat Yhdenvertaisuussuunnitelmaan tulee sisällyttää toimia, joiden avulla maahanmuuttajat pääsevät tasavertaisesti käyttämään viranomaisten palveluja. Tällaisia toimia ovat muun muassa tulkkauspalvelut, erikieliset esitteet ja muu informaatio, omakieliset palvelut sekä sähköisen viestinnän kehittäminen. Huomioidaan SM:n antamat yleiset suositukset yhdenvertaisuus-suunnitelman sisällöiksi sekä hyödynnetään Yhdenvertaisuus.fi materiaalipankkia. Tehdään yhteistyötä SM:n kanssa viranomaisille suunnatun yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen liittyvän koulutuksen toteuttamiseksi Lapin alueella. Vastuutahot: viranomaiset 16

17 4.3 Lisätään monikulttuurisuuteen liittyvää positiivista näkyvyyttä Lapissa Tiedotetaan alueellisissa tiedotusvälineissä monikulttuurisuuteen liittyvistä hyvistä käytännöistä ja positiivista kokemuksista. Valitaan Lapissa esimerkiksi vuosittain vuoden maahanmuuttaja-yrittäjä ja/tai lappilainen yrittäjä/työnantaja, joka on toiminnallaan edistänyt tai ansiokkaasti toteuttanut monikulttuurisuutta ja syrjimättömyyttä omassa työssään. Vastuutahot: yrittäjäjärjestöt, työnantajat, viranomaiset, 3. sektori 4.4 Kehitetään syrjinnän ja rasismin uhrien tuki- ja neuvontapalveluja sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja auttamisjärjestelmää Tehdään yhteistyötä ministeriöiden kanssa etniseen syrjintään liittyvien neuvontapalvelujen järjestämiseksi sekä kehitetään ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja auttamisjärjestelmää. Vastuutahot: viranomaiset, 3. sektori 4.5 Luodaan ulkomaalaisten marjanpoimintaan liittyviin käytäntöihin selkeät pelisäännöt Lappiin on jo useana vuonna tullut suomalaisten marjanostajien toimesta ulkomaalaisia marjanpoimijoita. Kokemukset ulkomaalaisista poimijoista ovat osoittaneet, että poimintaan liittyviin käytännön järjestelyihin tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä. Kaikilla osapuolilla tulisi olla selkeä kuva poimintaan liittyvistä käytännön seikoista sekä osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista. Myös marjanpoimijoilla Lappiin tullessaan tulisi olla realistinen käsitys tehtävästä työstä ja siitä saatavista ansioista. Poimijoiden Lappiin tulo tulee järjestää suunnitelmallisesti ja poimijoiden yhdenvertaiseen kohteluun ja yksilön oikeusturvan toteutumiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Vastuutahot: Lapin liitto ja muut viranomaiset, marjanpoimijoita ulkomailta hankkivat tahot, kylätoimikunnat ym. 17

18 Maahanmuuttostrategian toteutus ja seuranta Maahanmuuttostrategian toteuttaminen edellyttää alueen toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Tarkoituksena on, että strategiassa toimenpidekohdittain määritellyt vastuutahot ottavat ensisijaisen vastuun toimenpiteen käynnistämisestä. Lapin maahanmuuttoasiain toimikunnan tehtävänä on vastata strategian toteutumisen seurannasta sekä strategia-asiakirjan päivittämisestä säännöllisin väliajoin. Maahanmuuttostrategian toteuttaminen ja seuranta edellyttää myös soveltuvien, toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta mittaavien mittareiden asettamista. Maahanmuuttoon liittyvää alueellista tilastotuotantoa tulisi kehittää ja alueelliset maahanmuuttotilastot tulisi olla keskistetysti saatavilla esimerkiksi Lapin liiton ja/tai Lapin TE-keskuksen nettisivuilta. Maahanmuuttajiin ja maahanmuuttoon liittyvää selvitys- ja tutkimustyötä tulisi lisätä mm. hyödyntämällä aikaisempaa enemmän Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulujen asiantuntemusta. Maahanmuuttoasioihin liittyvää viestintää tulisi kehittää ja maahanmuuttokysymykset tulisi kytkeä osaksi maakunnan työvoimatarpeiden ennakointia sekä palvelurakenteiden kehittämistä. Maahanmuuttoon liittyvän alueellisen tiedontuotannon kehittäminen ja lisääminen edellyttää organisaatioiden välisten roolien, vastuualueiden ja yhteistyön selkeyttämistä. Soveltuva foorumi asian eteenpäin viemiselle voisi olla Lapin maahanmuuttoasian toimikunta. Suuri osa Lapin maahanmuuttostrategiassa esitetyistä toimenpiteistä on olemassa olevien palvelujen kehittämistä paremmin maahanmuuttajien palvelutarpeet huomioon ottaviksi. Osa ehdotetuista toimenpiteistä voidaan käynnistää hankerahoituksella. Monet strategiassa esitetyt toimenpiteet perustuvat kansalliseen maahanmuuttopolitiikkaan, joten strategian toteutuminen edellyttää myös kansalliseen maahanmuuttopolitiikkaan vaikuttamista. Alueellisen näkökulman edistämiseksi oleellista on tiivistää yhteistyötä ministeriöihin, rakentaa yhteistyötä muihin vaikuttamisen foorumeihin (esim. Etnisten suhteiden neuvottelukunta) ja rakentaa alueellisia maahanmuuttoasioihin liittyviä verkostoja. Jatkossa Lapin maahanmuuttoasiain toimikunnan roolia tullaan vahvistamaan myös näistä lähtökohdista. 18

19 Yhteenvetotaulukko toimenpide-ehdotuksista ja vastuutahoista Toimenpide Vastuutahot 1. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen 1.1 Kehitetään työvoimatoimistojen työnantajapalveluita 1.2 Työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi hyödynnetään hankerahoitusta 1.3 Kartoitetaan ulkomaisen työvoiman rekrytointikanavat ja prosessit sekä niiden kehittämistarpeet 1.4 Edistetään kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä ja integroitua Lappiin 1.5 Hyödynnetään Lapin lähialueiden yhteistyöverkostoja opiskelijavaihdon edistämisessä ja työvoiman hankinnassa 1.6 Ehkäistään ulkomaalaisten laitonta työntekoa työvoimatoimistot, TE-keskus hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat TE-keskus ja työvoimatoimistot, yritykset ml. henkilöstöpalveluyritykset, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat (muut tarkentuvat myöhemmin) oppilaitokset, työnantajat, 3. sektori, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat Lapin liitto, lääninhallitus, TEkeskus, oppilaitokset, työnantajat, raja-yhteistyön ja lähialueyhteistyön toimijat, hankerahoituksen toteuttajaorganisaatiot työsuojeluviranomaiset, työnantajat, työntekijä- ja työnantajajärjestöt, 3.sektori 2. Maahanmuuttajien kotoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen edistäminen Kotoutumisen edistäminen: 2.1 Tuetaan kuntia kotouttamisohjelmien laatimisessa 2.2 Kehitetään maahanmuuttajien kotoutumissuunnittelua ja kotoutumispalveluja kunnat, työvoimatoimistot, TEkeskus, muut viranomaiset, oppilaitokset, 3. sektori kunnat, työvoimatoimistot, TEkeskus, muut viranomaiset, oppilaitokset, 3.sektori, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 19

20 2.3 Tuetaan maahanmuuttajien osallistumista kansalais-, harrastus- ja yhdistystoimintaan kunnat, 3. sektori, seurakunnat, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat Kouluttautumisen edistäminen: 2.4 Kehitetään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta 2.5 Maahanmuuttajien ammatillisesti suuntautunutta aikuiskoulutusta kehitetään ja alueen koulutuspalvelutarjontaa selkeytetään TE-keskus, työvoimatoimistot, lääninhallitus, oppilaitokset, koulutuksen toteuttajat, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat oppilaitokset, lääninhallitus, TEkeskus, muut vastuutahot tarkentuvat myöhemmin 2.6 Maahanmuuttajien kotoutumisen ja kouluttautumisen tukemisessa hyödynnetään hankerahoitusta hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat Työllistymisen edistäminen: 2.7 Tehostetaan maahanmuuttaja-asiakkaan palveluprosessia työvoimatoimistoissa 2.8 Maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi hyödynnetään hankerahoitusta 2.9 Edistetään ja tuetaan maahanmuuttajayrittäjyyttä työvoimatoimistot, TE-keskus hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat seudullisten yrityspalveluiden toimijat, TE-keskus 3. Humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen 3.1 Kehitetään pakolaisten vastaanoton ja kuntiin sijoittamisen prosessia sekä kartoitetaan mahdollisuudet lisätä kuntapaikkoja 3.2 Kehitetään pakolaisten vastaanottoon ja pakolaistyöhön liittyviä verkostoja ja levitetään hyviä käytäntöjä 3.3 Kotoutumispalveluissa huomioidaan myös erityisessä syrjäytymisvaarassa olevien pakolaisryhmien palvelutarpeet 4. Monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen 4.1 Lisätään asennekasvatusta ja syrjimättömyyttä koskevaa tiedotusta erityisesti päiväkodeissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla 20 TE-keskus, Rovaniemi, Kemi, Tornio, vastaanottokeskus TE-keskus, Rovaniemi, Kemi, Tornio, 3. sektori Rovaniemi, Kemi, Tornio, 3. sektori, TE-keskus, lääninhallitus, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat viranomaiset, oppilaitokset, 3. sektori

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma 2 1. Kotoutumislaki Kotoutumislaki (1386/2010) astui voimaan 01.09.2011. Lain mukaan kuntien on huomioitava kaikki eri syistä Suomeen muuttavat/muuttaneet henkilöt.

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite Kotona Suomessa-hankkeen tavoite Kotona Suomessa yhdistää maahanmuuttajien parissa työskentelevät asiantuntijat verkostoksi, joka toteuttaa yhä laadukkaampia ja vaikuttavampia kotouttamispalveluita kaikkialla

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kotoutumisen edistämisen suunnittelu sisältyy maakunnan ja kuntien aluekehitystä, hyvinvointia, terveyttä koskevaan suunnitteluun huolehditaan monialaisena

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 15.3.2017 Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ELY-keskus Valtion ja kunnan roolit

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Seinäjoki 12.1.2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Mauno Salmela 12.1.2017 1 Laki kotoutumisen edistämisestä NYKYTILA Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan 1.9.2011 Tarkoituksena on mm. tukea ja edistää

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto HE:N ALUEKEHITYKSESTA JA KASVUPALVELUSTA VALMISTELU LINKITTYY LAIN

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Maahanmuutto Pirkanmaalla Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, Pirkanmaan ELY-keskus / Tampereen yliopisto

Maahanmuutto Pirkanmaalla Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, Pirkanmaan ELY-keskus / Tampereen yliopisto Maahanmuutto Pirkanmaalla 4.2.2016 Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, / Tampereen yliopisto Turvapaikanhakijat 31.12.2015 Ulkomaan kansalaiset ja kotouttaminen Kunnan ja ELY-keskuksen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSOHJELMA 2013 2017

MONIKULTTUURISUUSOHJELMA 2013 2017 MONIKULTTUURISUUSOHJELMA 2013 2017 LÄHTÖKOHDAT Koulutuskuntayhtymä Tavastian toiminta-ajatus ja visio monikulttuurisuuden näkökulmasta Ammattiopisto Tavastia on kaikille opiskelijoille sopiva ja helposti

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Monikulttuurinen Lieksa Projekti Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Toimijat ja rahoittajat Lieksan vetovoimaisuus Lieksa ikääntyy Lieksa on nopeiten ikääntyvä kaupunki Euroopassa Väestökato

Lisätiedot

Kotouttaminen terveydenhuollossa

Kotouttaminen terveydenhuollossa Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Kansainvälinen ja kulttuuritietoinen Kaakkois-Suomi seminaari Aika: Perjantai 29.9.2017 klo 9-15:15 Paikka: Kouvolan upseerikerhon juhlasali, Upseeritie 5, 45100 Kouvola

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Hyvä alku Hämeessä ESR

Hyvä alku Hämeessä ESR Hyvä alku Hämeessä ESR Hyviä käytäntöjä ja materiaaleja alkuvaiheen maahanmuuttajaopetukseen Projektipäällikkö Tiina Alhainen ja Projektisuunnittelija Katja Maetoloa Ammattiopisto Tavastia/ Koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...

Lisätiedot

KOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi

KOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi KOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi Miksi kotolaki uudistetaan? Maakunta-, sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä aluekehitys- ja kasvupalvelu-uudistukset vaikuttavat merkittävästi

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto 23.3.2017, Kemijärvi Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

EV 214/2005 vp HE 166/2005 vp

EV 214/2005 vp HE 166/2005 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 214/2005 vp Hallituksen esitys laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen

Lisätiedot

Kumppanuutta kotouttamiseen. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Kumppanuutta kotouttamiseen. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Kumppanuutta kotouttamiseen Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Suomeen muutetaan, mutta myös poismuutto on vilkasta. Vuonna 2030 puoli miljoonaa ulkomaan kansalaista =>

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Hankkeen tausta ja valmistelu

Hankkeen tausta ja valmistelu Hankkeen tausta ja valmistelu Orimattilan kaupungilla ELY:n kanssa sopimus 20 pakolaisen kuntasijoituksesta vuosittain; sopimus sisältää kiintiöpakolaiset ja oleskeluvan saaneet Kotouttamislain mukaisia

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Asianro 679/05.11.00/2013 220 Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Lisätiedot

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu Tilannekatsaus maahanmuuton asioista Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu 1 Turvapaikanhakijatilanne Koko maassa V. 2015 32478 turvapaikanhakijaa V. 2016 1697 (1.1. 23.2.) Irak 61%, Afganistan 17%,

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutus tänään

Kotoutumiskoulutus tänään Kotoutumiskoulutus tänään AVI 12.4.2016 Paula Frantti-Niemelä Rovalan setlementti ry / Rovala-Opisto paula.frantti-niemela@rovala.fi Yleistä Rovala-Opistosta Rovala-Opisto on vuonna 1954 perustettu Rovalan

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016 Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus 4.3.2016 1 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

SOPIMUS MAAHANMUUTTAJAPALVELUJEN KUNTAYHTEISTYÖSTÄ JOENSUUN KAUPUNKISEUDULLA (PALVELUJEN MYYNTISOPIMUS)

SOPIMUS MAAHANMUUTTAJAPALVELUJEN KUNTAYHTEISTYÖSTÄ JOENSUUN KAUPUNKISEUDULLA (PALVELUJEN MYYNTISOPIMUS) 1/10 SOPIMUS MAAHANMUUTTAJAPALVELUJEN KUNTAYHTEISTYÖSTÄ JOENSUUN KAUPUNKISEUDULLA (PALVELUJEN MYYNTISOPIMUS) Joensuun maahanmuuttopalveluiden kehittäminen hanke 11.12.2012 (JR) 2/10 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta

Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta 28.3.2019 Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano

Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano 1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tehtävistä maahanmuuttoasioissa 1. Alueellinen maahanmuuttopolitiikka;

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Lapin turvapaikanhakijatilanne ja kuntapaikkatarve

Lapin turvapaikanhakijatilanne ja kuntapaikkatarve Lapin turvapaikanhakijatilanne ja kuntapaikkatarve Kuntainfo 17.12.2015 Lapin ELY-keskus/Anne-Mari Suopajärvi Ulkomaan kansalaisten määrä Lapissa 2001-2014 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1783 1863 2033

Lisätiedot

Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi

Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi Kuntien välinen yhteistyö Ylä-Savossa Vastaanottava Pohjois-Savo-hanke 2008-2011 (ESR), 10 kuntaa:

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä

Lisätiedot

Ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin henkeen ja vuoteen 2030 mennessä noin henkeen

Ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin henkeen ja vuoteen 2030 mennessä noin henkeen Ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin 330 000 henkeen ja vuoteen 2030 mennessä noin 500 000 henkeen Ulkomaalaistaustaisen väestön nopeaa kasvua kuvaa se, että vielä

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄ- MISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄ- MISESTÄ SOPIMUS Etelä-Savo SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄ- MISESTÄ Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Sastamalan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen! Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Tervetuloa kauden 2017-2018 aloituskokoukseen! 1. Tausta: Miten maahanmuuttaja- ja vähemmistöjen asiaa kehitetään Vantaalla? (Monikulttuurisuusaisain yksikön rooli)

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta

Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Maahanmuuttajat voimavarana pääkaupunkiseudulla seminaari 20.3.2007 Kauniainen, Kasavuoren koulutuskeskus Kansliapäällikkö Työministeriö 1 Suomessa työskentelevät

Lisätiedot

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa YLÄ-SAVON MAAHANMUUTTA- JANEUVONTA KANSALAISOPISTOT PAKOLAISTYÖ YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTO POHJOIS-SAVON TE-TOIMISTO PORTAANPÄÄN KRISTILLINEN

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

Lisätiedot