EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/8. Euroopan unionin jäsenvaltiot

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/ Euroopan unionin jäsenvaltiot

2 2/8 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT EU:n jäsenvaltiot 1951 Alankomaat Belgia Italia Luxemburg Ranska Saksa 1973 Irlanti Iso-Britannia Tanska 1981 Kreikka 1986 Espanja Portugali 1995 Itävalta Ruotsi Suomi Kypros Latvia Liettua Malta Puola Slovakia Slovenia Tšekin tasavalta Unkari Viro 2007 Bulgaria Romania

3 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 3/8 EU:n jäsenvaltioiden liitännäisalueet, jotka kuuluvat EU-säännösten soveltamispiiriin: GUADELOUPE (RANSKA) Ranskan liitännäisalueet: Guadeloupe, Ranskan Guyana, Martinique, Réunion Espanjan liitännäisalueet: Kanarian saaret Portugalin liitännäisalueet: Azorit ja Madeira Ison-Britannian liitännäisalueet: Gibraltar, Pohjois-Irlanti Basse-Terre GUYANA (RANSKA) Paramaribo SURINAM km GUYANA Cayenne BRASILIA Myös Suomen Ahvenanmaa kuuluu EU-säännösten soveltamispiiriin. MARTINIQUE (RANSKA) AZORIT (PORTUGALI) Fort-de-France RÉUNION (RANSKA) Saint-Denis Ponta Delgada MADEIRA (PORTUGALI) Funchal KANARIAN SAARET (ESPANJA) Kartoissa näkyvät EU-säännösten soveltamispiiriin kuuluvat, Euroopan ulkopuolella sijaitsevat EU:n liitännäisalueet. Mika Launis Santa Cruz de Tenerife Las Palmas de Gran Canaria

4 4/8 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT EU:n liitännäisalueet, jotka eivät kuulu EU-säännösten soveltamispiiriin: Espanja: Marokon rannikon Ceuta ja Melilla. Marokon rannikolla sijaitsevat Ceutan ja Melillan kaupungit ovat Espanjan autonomisia alueita. Liittyessään EU:n jäseneksi Espanja teki erillissopimuksen, jonka mukaan nämä kaupungit eivät kuulu unionin tullialueeseen eikä niihin sovelleta yhteistä kauppa-, kalastus- ja maatalouspolitiikkaa. Muilta osin lainsäädäntöä sovelletaan. Tanska: Färsaaret ja Grönlanti Ehdokasmaat EU:n jäseniksi: Kroatia (neuvottelut avattu ) Turkki (neuvottelut avattu ) Islanti (neuvottelut avattu ) Makedonia (hyväksytty ehdokasmaaksi ) Montenegro (hyväksytty ehdokasmaaksi ) ERITYISTAPAUKSIA EUROOPASSA Andorra EU:n sopimus tulliliitosta Andorran kanssa tuli voimaan vuoden 1991 alusta. Se koskee koko joukkoa tuotteita, mutta ei maataloustuotteita. Unioni poisti tullit sovituilta tuotteilta ja Andorra teki samoin yhteisön tuotteille. Englannin kanaalin saaret Guernsey ja Jersey sekä Man-saari Nämä saaret kuuluvat EU:n tulliliittoon. Niille tuotuihin kolmansien maiden tuotteisiin sovelletaan samoja tullimaksuja ja maatalousveroja kuin Isossa-Britanniassa. Verotuksellisesti saaret ovat itsenäisiä. Työvoiman vapaa liikkuminen ei koske saarelaisia, mutta EU-maiden kansalaiset saavat saarilla samat oikeudet kuin muualla EU-maissa. Saarten asukkaat saavat Englannin puolella samat oikeudet kuin maan omat asukkaat. Kolmansien maiden tuontituotteista perittävät tullimaksut saaret pitävät itse, mutta vastapainoksi ne eivät saa yhteisön avustuksia. Gibraltar Gibraltar on kuulunut yhteisöön Ison-Britannian liittymisestä alkaen, mutta se on vapautettu yhteisistä tullitariffeista ja yhteisestä maatalouspolitiikasta sekä arvonlisäverosta. EU:n ja Gibraltarin väliseen kauppaan sovelletaan samoja kauppa- ja tullisuosituimmuusperiaatteita kuin muualla EU:ssa. Yhteisön direktiivit saatetaan myös osaksi Gibraltarin

5 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 5/8 lainsäädäntöä. Monaco Monaco ei ole EU:n jäsen, mutta sillä on ollut tullisopimus yhteisön kanssa vuodesta 1984 saakka ja sitä koskee EU:n tavaroiden vapaan kierron periaate. San Marino San Marinolla on ollut vuodesta 1940 alkaen tulliliiton sisältävä yhteistyösopimus Italian kanssa. Huhtikuussa 2002 tuli voimaan Euroopan talousyhteisön ja San Marinon tasavallan välinen sopimus koskien tulliliittoa sekä yhteistyötä useilla aloilla kuten ympäristö ja PKyritykset. Vatikaani Vatikaanivaltio keskellä Roomaa on EU:lle vieras valtio, jonka kanssa sillä ei ole mitään erityissopimuksia. Barentsinmeri Islanti Norjanmeri Norja Ruotsi 1995 Suomi 1995 Portugali 1986 Atlantti Espanja 1986 Irlanti 1973 POHJOIS-IRLAND Iso-Britannia 1973 ANDORRA Ranska 1952 Pohjanmeri Alankomaat 1952 Tanska 1973 Saksa 1952 Belgia 1952 LUXEMBURG 1952 MONACO Sveitsi LIECHTENSTEIN Italia Itävalta 1995 Latvia Itämeri Liettua VENÄJÄ Puola Tšekki Slovakia Slovenia Kroatia Unkari Viro Valko-Venäjä Romania Bosnia-Hertsegovina SAN MARINO Serbia Montenegro Kosovo Bulgaria 2007 VATIKAANI Makedonia (FYROM) Albania Kreikka 1981 Venäjä Moldova Ukraina Mustameri Turkki Georgia Armenia Marokko Algeria Tunisia Malta Välimeri Libanon Kypros Israel Syyria Irak

6 6/8 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT MERENTAKAISET MAAT JA ALUEET Seuraavat alueet ovat EU:n jonkin jäsenmaan lainsäädännön alaisia, mutta eivät kuulu unionin alueeseen. Alankomaat: Etelä-Amerikan pohjoisrannikon tuntumassa sijaitsevat maat Aruba, Curaçao ja Sint Maarten sekä erityiskunnat Bonaire, Saba ja Sint Eustatius. Ranska: Mayotte lähellä Madagaskaria, Uusi Kaledonia sekä Wallis ja Futuna Oseaniassa Tyynellä valtamerellä, Ranskan Polynesia eteläisellä Tyynellä valtamerellä, St Pierre ja Miquelon Pohjois-Atlantilla Kanadan rannikolla. Etelänapamantereella Ranskalle kuuluu Adelinen alue. Näillä alueilla on asukkaita yli Iso-Britannia: Karibianmeren Antillien saaristossa sijaitsevat Anguilla, Neitsytsaaret ja Montserrat, Länsi-Intian saaristossa Turks- ja Caicossaaret ja Kuuban alapuolella Caymansaaret. Isolle-Britannialle kuuluvat myös Falklandsaaret Etelä-Amerikan mantereen eteläisen kärjen reunamerellä sekä Etelänavan tuntumassa olevat Etelä-Georgian saari ja Eteläiset Sandwichsaaret. Britannialla on myös oma alueensa Antarktiksesta. Merentakaiset maat ja alueet voivat osallistua kaikkiin unionin horisontaalisiin ohjelmiin sekä erityisesti koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja nuoriin, tutkimukseen, yrityksiin ja audiovisuaaliseen alaan liittyviin ohjelmiin niiden sääntöjen ja tavoitteiden mukaisesti. Näin tunnustetaan periaate, että suurin osa näiden maiden asukkaista on jonkin EU:n jäsenmaan kansalaisia. EU tukee taloudellisesti merentakaisia alueitaan. Euroopan kehitysrahasto (EKR) on merentakaisten maiden ja alueiden tärkein kehitysrahoitusväline. Se myöntää merentakaisille maille ja alueille yhteensä 286 miljoonaa euroa, joista 30 miljoonaa on varattu investointikehykselle. Euroopan investointipankki antaa alueelle korkotukilainoja 1,5 miljoonaa euroa. Kaupassa näitä maita ja alueita kohdellaan samalla tavoin kuin EU:n jäsenmaita. Merentakaiset maat ja alueet hyötyvät niihin sovellettavasta suotuisasta kauppajärjestelmästä. Niiden Euroopan yhteisöön tuomiin alkuperäistuotteisiin ei sovelleta tuontitulleja eikä määrällisiä rajoituksia. Ongelmia on ollut etenkin maataloustuotteiden kaupassa. Kun niiden tuonti merentakaisilta alueilta vapautettiin vuonna 1991, maataloustuotteita etenkin riisiä ja sokeria alkoi virrata EU-maihin niin runsaasti, että tuontia oli rajoitettava.

7 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 7/8 EU:N JÄSENYYDEN EHDOT ELI KÖÖPENHAMINAN KRITEERIT Unionin jäsenyyttä voivat hakea kaikki eurooppalaiset valtiot, jotka noudattavat EU:lle yhteisiä vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita. Lisäksi valtioiden on täytettävä Kööpenhaminan huippukokouksessa vuonna 1993 hyväksytyt jäsenyysehdot. Jäseneksi liittyvällä valtiolla on oltava: 1) Vakaat hallintoelimet, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion periaatteiden ja ihmisoikeuksien noudattamisen sekä vähemmistöjen suojelun ja kunnioittamisen. 2) Toimiva markkinatalous ja kyky sopeutua EU:n sisämarkkinoihin. 3) Kyky omaksua EU:n säännöt ja määräykset velvoitteineen. Tähän sisältyy poliittisten, taloudellisten ja rahaunionin tavoitteiden tukeminen. Myöhemmin kriteereihin on lisätty, että jäseneksi hyväksyttävällä maalla on oltava sellainen julkishallinto, joka kykenee soveltamaan ja käsittelemään EU:n lakeja käytännössä. Lisäksi EU:n on oltava itse valmis uusien jäsenten tuloon. EU:n jäsenmaat tekevät yksimielisen päätöksen sekä jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta että jäseneksi hyväksymisestä. Sopimukset uusien jäsenvaltioiden liittymisestä on ratifioitava kansallisissa parlamenteissa. Myös Euroopan parlamentin on hyväksyttävä jokainen uusi jäsenmaa. MITEN EU:STA VOI EROTA? Lissabonin sopimukseen sisältyvät yksityiskohtaiset määräykset siitä, kuinka jäsenmaa voi halutessaan erota Euroopan unionista. Erosta on ilmoitettava Eurooppa-neuvostolle. EU neuvottelee yksityiskohdista eroajan kanssa ja tekee sopimuksen, jossa sovitaan myöhemmät unionin ja kyseisen maan väliset suhteet. Eron vahvistaa ministerineuvosto määräenemmistöllä. Myös Euroopan parlamentin hyväksyntä tarvitaan. Jos yksityiskohdista ei sovita erikseen, EU:n perussopimuksen soveltaminen lopetetaan kyseisen valtion kanssa kahden vuoden kuluttua eroamisilmoituksesta. Eron ei tarvitse olla lopullinen, sillä valtio voi hakea jäsenyyttä myöhemmin uudelleen. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa irtautuminen tapahtui, kun Grönlanti erosi yhteisön jäsenyydestä Grönlannista tuli Tanskan autonominen alue Kansallismielinen hallitus järjesti 1982 kansanäänetyksen jäsenyydestä. Asukkaiden enemmistö kannatti eroa talousyhteisöstä. Lisätietoja: themes Euroooppatiedotuksen asiakaspalvelut maakunnissa, puhelin

8 8/8 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT Komissio edustaa koko unionia useissa kansainvälisissä järjestöissä ja foorumeissa. Lipun varressa komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisuusasioiden komissaari Viviane Reding. Euroopan komissio Ulkoasiainministeriö Eurooppatiedotus PL 482, Valtioneuvosto Puh. (09) Faksi (09) Utrikesministeriet Europainformationen PB 482, Statsrådet Tfn (09) Fax (09) Asiakaspalvelut maakunnissa, Kundservice i landskapen