Digitalisaatio ravistaa yhteiskuntaa miten korkeakoulut tarttuvat haasteeseen?
|
|
- Aili Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OKM/KTPO/ Digitalisaatio ravistaa yhteiskuntaa miten korkeakoulut tarttuvat haasteeseen? Tausta Tämän muistion pyrkimyksenä on käynnistää yhteinen hahmottelu siitä, miten korkeakoulut uudistuvissa strategioissaan huomioivat digitalisaation ja määrittelevät oman roolinsa muuttuvassa toimintakentässä vuoden tähtäimellä. Tässä muistiossa digitalisaatiolla tarkoitetaan digitaalista uusiutumista eli ICT:n integrointia kaikkeen (organisaation) toimintaan sekä tähän liittyvää osaamisen kehittämistä. Ääritapauksessa se voi tarkoittaa toiminnan muuttamista hyvinkin radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. Muistiossa hahmotetaan kehityskulkua vuoden tähtäimellä eli aina vuoteen 2030 saakka. Yhteiskunta muuttuu digitalisaation myötä monin tavoin. Tutkimuksen ja osaamisen tarpeet muuttuvat, ja samalla tieteen ja koulutuksen toimintamalleja tulee muuttaa. Aikaan ja paikkaan sidottu tekeminen vapautuu kehittyneiden tietoverkkopalvelujen ja monipuolisten tietovarantojen mahdollistamien uusien toimintatapojen myötä. Tulevaisuuden korkeakoulut ovat verkottuneempia ja profiloituneempia ja ne hyödyntävät täysimääräisesti digitalisaation kaikkia mahdollisuuksia. Maailman taloudellinen painopiste on siirtymässä Aasiaan. Etenkin Kiinan ja Korean panostukset tieteeseen ja tutkimukseen ovat miljardiluokkaa ja kyseiset maat tulevat nousemaan länsimaisten instituutioiden rinnalle ja jopa ohi tieteen laadussa mitattuna. Kilpailun edelleen kiristyessä on panostettava omiin vahvuuksiin ja luotava uusia tehokkaita toimintamalleja. Korkeakoulut tuottavat ympäröivään yhteiskuntaan osaamista, jonka avulla saadaan hyödynnettyä digitalisaatio kaikilla toimialoilla. Kaikilla korkeakoulujen koulutusaloilla ja tutkinnoissa on jatkossa tarve huolehtia siitä, että opiskelijoilla on kyky tulla toimeen digitalisoituneessa maailmassa. Kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän välistä verkottunutta ICT-yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Korkeakoulujen yhteistyön ja työnjaon avulla pystytään rajalliset voimavarat käyttämään tehokkaasti. Digitalisaatio muuttaa maailmaa ja vaatii osaamiselta paljon Digitalisaatio muuttaa koko yhteiskuntaa ja mullistaa tutkimuksen ja koulutuksen. Digitalisaatio tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta kansainvälinen kilpailu kiristyy entisestään kun kotikenttäedun merkitys on vähentynyt ja toimitaan globaalissa kontekstissa. Hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta Suomen on elintärkeää olla digitalisaatiossa edelläkävijä.
2 OKM/KTPO/ Digitaaliset palvelut, teollinen internet, robotisaatio, (big and small) data, avoin data, omadata, pilvipalvelut, 3D-tulostus ja muut teknologiat vaikuttavat syvällisesti ihmisten tietojen, taitojen ja asenteiden muodostumiseen, maailmankuvaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Ammatteja häviää ja uusia syntyy kiihtyvällä nopeudella, ja tiedon uusi soveltaminen on jatkuva haaste. Tieto- ja viestintäteknologia on merkittävin Suomen talouskasvuun 15 viime vuoden aikana vaikuttanut yksittäinen tekijä. Se on vastannut kahdesta kolmasosasta siitä teknologian kehityksestä, johon talouskasvu perustuu. Se on luonut puolet työn tuottavuuden ja 40 prosenttia kokonaistuotannon kasvusta. Myös tuleva talouskasvu on suuresti riippuvainen ICT:stä ja sen mahdollistamien ratkaisujen hyödyntämisestä. (Pohjola 2014) 1 Digitalisaatio ei vaikuta talouskasvuun vain uusien tuotteiden ja palvelujen kautta vaan myös investointien ja toimintatapojen muutoksen kautta. Tähän muutokseen kytkeytyvää osaamista tarvitaan kaikissa korkeakouluissa. Samalla on välttämätöntä, että korkeakoulusektorilla digitalisaatio on vahvuusalueena ja huippuosaamista löytyy riittävissä määrin. Datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti, jalostettu ja analysoitu data on yhä keskeisempi tuottavuutta ja kilpailukykyä voimistava tekijä, datan perusteella luodun tiedon esittämisen muodot ja keinot monipuolistuvat sekä data-analyysi on yksi voimakkaimmin kasvavista teknologia-alueista. Suomi on yksi kehittyneimmistä digitaalisista tietoyhteiskunnista. Toiminnat ovat riippuvaisia digitaalisista verkoista ja niiden antamista palveluista. Digitaalisten laitteiden, järjestelmien ja palveluiden toimimattomuus, informaatioinfrastruktuurin luhistuminen tai vakavat kyberhyökkäykset voivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia julkisiin palveluihin, liike-elämään ja hallintoon ja siten koko yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Tehokas varautuminen uhkatilanteisiin edellyttää vahvaa kyberturvallisuuden osaamista. Digitalisaatiokehityksen takia tarvitaan kansantalouden kilpailukykyä ja tuottavuutta tukevaa tutkimusta, joka liittyy datan tekniseen hallintaan, sen siirtämiseen, analysointiin ja jalostamiseen sekä turvallisuuteen erityisesti päätöksenteon tueksi. Lisäksi tietoyhteiskunnan kehityksen ohjaamiseksi tarvitaan tutkimusta, jossa tutkimuskohteena on inhimillinen näkökulma datan käsittelyyn, sen luottamuksellisuuteen ja yksilön rooliin data-analyysin tulosten käytön kohteena. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on ratkaiseva, aktiivisen toimijan rooli yhteiskunnan muutoksissa vastattaessa digitalisaation haasteisiin. Ilman korkeakoulujen tutkimusta, kehitystyötä ja opetusta yhteiskunta ei kykene uudistumaan ja olemaan elinvoimainen ja kilpailukykyinen. Suomessa ICT-ala on pääsääntöisesti yksikkökooltaan pientä ja siksi tarvitaan verkottumista niin kansallisesti kuin kansainvälisesti ja sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Tieteen ja tutkimuksen tekemisen tavat muuttuvat digitalisaation myötä. ICT-alan tutkimus kehittyy nopeasti, ja samalla ICT:n yhteistyö muiden tutkimus- ja kehittämisalueiden kanssa 1
3 OKM/KTPO/ syvenee nopeasti. Digitalisaatioprosessin hallinta edellyttää monitieteistä innovaatio- ja suunnitteluajattelutapaa, jossa syvällinen ihmis-, luonnon- ja teknistieteellinen osaaminen integroidaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Suomen tulee olla eturintamassa tässä kehityksessä. Edelläkävijyyden vaatimus koskee niin korkeakoululaitosta kokonaisuutena kuin yksittäisiä korkeakouluja ja niiden yksiköitä. Digitaaliset teknologiat tarjoavat mahdollisuuden parantaa koulutusta, tutkimusta ja innovointia ja tehdä niistä merkityksellisempiä kansalaisille ja yhteiskunnalle esimerkiksi avoimen tieteen mahdollistamilla toimintatavoilla. Korkeakouluissa tulee hallita ja ennakoida kokonaisuutta, jossa ICT kytkeytyy yliopiston ja ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan, esimerkiksi tapoihin järjestää koulutusta ja tehostaa tutkimustoimintaa. Tutkimuksessa ICT-alan osaamisen voi katsoa olevan verrattain hyvällä tasolla, mutta osaamisen taso vaatii jatkuvia toimia: ICT-ala tarvitsee innostuneita ja osaavia tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Vaikka ICT-ala on Suomessa kohtalaisen suuri professorien määrällä mitattuna, tutkimuksen taso voisi kenties olla parempikin. Mitä tulee saada aikaan? Korkeakoulujen uudistuvissa strategioissa on otettava digitalisaatiokehitys huomioon vuoden tähtäimellä ja määritettävä oma rooli ja tapa toimia digitalisoituvassa maailmassa. Seuraavassa toimenpiteet on jaettu kolmeen koriin. 1. Koulutus Korkeakoulut tuottavat ympäröivään yhteiskuntaan osaamista, jonka avulla saadaan hyödynnettyä digitalisaatio kaikilla toimialoilla. Kaikilla korkeakoulujen koulutusaloilla ja tutkinnoissa tulee huolehtia siitä, että opiskelijoilla on kyky tulla toimeen digitalisoituneessa maailmassa. Opettajan rooli muuttuu tiedon jakajasta oppimisen mahdollistajaksi. Opettajan tulee korostaa kuinka saatavilla olevaa tietoa voi yhdistää ja jakaa. Opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä tulee vahvistaa ja laatuun tulee kiinnittää huomiota. Korkeakoulutus on tietoon perustuvan yhteiskunnan keskiössä. Korkeakoulut ovat aiempaa enemmän erilaistuneita, ja ne kohtaavat aiempaa enemmän kilpailua. Korkeakoulujen ja korkeakoulutuksen eri ulottuvuuksien tarkastelu on tärkeää. Tulevaisuudessa merkittävin haaste liittyy oppimistuloksiin. Lisäksi on arvioitava koulutusalakohtaisesti, mitkä taidot ovat työllistymisen näkökulmasta tärkeitä. Koulutuksen ja yhteiskunnassa tarvittavan osaamisen tulee kohdata. Digitalisaatio vaikuttaa toimintaan laaja-alaisesti kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, jolloin tulee tarkastella paitsi ICT-alan osaajien kyvykkyyttä myös muiden alojen osaajien ICTtaitoja. ICT-alalla on panostettava työelämäkytkentäiseen koulutukseen. Opintosuoritteiden tulee muodostaa houkuttelevia ja ympäröivän yhteiskunnan osaamistarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Koska yksikkökoot ovat pääsääntöisesti pieniä, korkeakoulusektorilla pitää sopia toimijoiden välisestä työnjaosta ja
4 OKM/KTPO/ yhteistyöstä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhteistyön ja työnjaon avulla keskitytään kunkin korkeakoulun vahvuuksiin samalla hyödyntäen muualla tehtyä työtä esimerkiksi ICT-alan perusopintosisältöjen tuottamisessa. Korkeakouluista valmistuvien ICT-ammattilaisten tulee ymmärtää sovellusalueita, mutta samalla tulee kaikilla aloilla olla riittävä ymmärrys ICT:n mahdollisuuksista. Riittävät menetelmäosaamisen perustaidot tulee asettaa edellytykseksi korkeakoulututkintoihin ja määrittää kullakin koulutusalalla selkeästi, mikä on korkeakoulutetun menetelmäosaamisen tavoitetaso. Samalla tulee arvioida opiskelijoiden osaamisprofiileja työnantajien vaatimusten näkökulmasta. Muun muassa kasvavaan tohtorityöttömyyteen voidaan hakea parannusta tutkijakoulutuksessa menetelmäosaamisen merkittävällä parantamisella. Tulevaisuudessa verkko-oppimisympäristöjen, tenttiakvaarioiden ja muiden opiskelua tukevien järjestelmien käyttö on korkeakouluissa saumaton osa opetusta. Tämä antaa mahdollisuuden maksimoida oppiminen jokaisen opiskelijan kohdalla. Hyöty tulee siitä, että opetusympäristöt eivät ole vain pedagogiaa tai teknologiaa vaan yhdistävät molemmat. Kokonaan tai osittain verkossa tapahtuvan opetuksen etuina nähdään laajempi saavutettavuus, yhteistyömahdollisuudet, suurempi joustavuus ja mahdollisuus sovittaa koulutusta kulloisiinkin tarpeisiin. Verkko-opetuksen ja luokkahuoneopetuksen yhdistelmän nähdään edistävän oppimista. Opiskelijat ottavat enemmän vastuuta opintoprosessistaan ja korkeakoulu voi uudistaa ja ajantasaistaa opetusmateriaalejaan. Tavoitteena on laajentuva saavutettavuus, mahdollisuus maailmanlaajuisiin kursseihin, opetuksen laadun näkyvyys kansainvälisesti, mahdollisuus muokata materiaaleja eri tarpeisiin ja tilanteisiin vastaaviksi sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuudet. 2. Tutkimus Suomessa tarvitaan laadukasta ICT-alan tutkimusta. ICT osana muita menetelmätieteitä on aikaisempaakin keskeisemmässä asemassa kaikkien tieteiden ja koulutuksen apuna. Huippututkimuksessa on sijoitettava sekä ICT:n perustutkimukseen että ICT:n laveaan soveltamiseen. Uusia kansainvälisen tason tutkimuskärkiä tulee aktiivisesti etsiä. Laskennalliseen tieteeseen ja tieteellisen laskentaan panostaminen on kansallisesti erittäin tärkeää. Yhä useammalla tieteenalalla on tarve hyödyntää suurteholaskentaa. Tulevien kansallisten hankintojen taustaksi on selvitettävä, missä määrin suurteholaskenta pohjautuu kansainväliseen yhteistyöhön ja missä määrin kotimaiseen työhön ja resursseihin sekä missä määrin pilvipalvelujen mahdollisuuksia voidaan hyödyntää ketterien ja monikäyttöisten ratkaisujen tarjoamisessa. Tutkimusprosessin digitalisaatioon tiiviisti kytkeytyvä avoin tiede ja tutkimus voi merkittävästi kohentaa Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kilpailukykyä ja laatua. Lisäämällä tutkimuksen avoimuutta parannamme tieteen luotettavuutta, läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä mahdollistamme tutkimustulosten tehokkaamman ja helpomman
5 OKM/KTPO/ hyödyntämisen. Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseen tarvitaan paitsi tutkijayhteisön laajaa osallistumista, myös tutkimusympäristöjen, tutkijapalveluiden ja tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä, yhteistyötä ja koordinaatiota sekä uusien toimintatapojen omaksumista. Avoin tiede sen kaikkine ilmenemismuotoineen tulee olemaan tulevaisuudessa vallitseva toimintatapa. Se tarkoittaa tilannetta jossa tutkimuksen tulokset liikkuvat sujuvasti koko yhteiskunnassa: tutkijalta ja tutkimusryhmiltä toiselle, tutkimusalojen välillä, innovaatiotoimintaan sekä päättäjille ja kansalaisille. Tiedon kulkua autetaan organisaatioiden selkeiden linjausten ja hyvien käytäntöjen avulla sekä tarjoamalla palveluita tieteen ja tutkimuksen tulosten saatavuuden turvaamiseen. Avoimuus on yhteinen toimintamalli koko yhteiskunnassa ja se tuo suomalaiselle tutkimukselle kansainvälistä kilpailuetua. Suurteholaskennassa on kansallisesti keskitettyihin palveluihin pääsy koko tiede ja tutkimuskentällä. Superkonetta ei välttämättä enää hankita kansallisesti vaan yhteistyössä esimerkiksi EU-tasolla tai Pohjoismaiden kesken. On myös mahdollista hankkia HPC-palvelu palveluntarjoajilta vaihdantasopimuksilla tai markkinahintaan. Pilvilaskenta on yleistynyt lähes kaikille tieteenaloille ja sen tarjonta etenkin tietoturvallisuutta vaativissa tapauksissa turvataan kustannustehokkaasti kansallisesti toimien. Euroopan unionin tavoitteena on rakentaa European Science Cloud 2, joka hyödyntää nopeita tietoliikennekaapeleita, yhteisiä datakeskuksia ja jaettua laskentakapasiteettia. Euroopassa on jo olemassa huomattavaa pilvi-infrastruktuuria mutta ne toimivat erillään toisistaan. Tarkoitus on poistaa raja-aidat ja yhtenäistää palvelu tutkijoiden ja opiskelijoiden kannalta. Suomen edun mukaista on olla ensimmäisten joukossa kehittämässä ja hyödyntämässä yhteisiä eurooppalaisia palveluja. 3. Korkeakoulujen ICT-yhteistyö Kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän välistä verkottunutta ICT-yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Korkeakoulujen yhteistyön ja työnjaon avulla pystytään rajalliset voimavarat käyttämään tehokkaasti. Digitaalisaation huomioiminen korkeakoulujen strategioissa on tärkeää, jotta ei olla vain siirtämässä muiden keksimiä asioita käytäntöön vaan mukana syvällä digitalisaation tuottamassa transformaatiossa. Strategisella tasolla määritellyn korkeakoulujen yhteistyön ja työnjaon avulla keskitytään kunkin korkeakoulun vahvuuksiin. Syntyvä ekosysteemi ruokkii kaikkia osapuolia ja johtaa parhaaseen lopputulokseen. 2
6 OKM/KTPO/ Digitalisaation mahdollisuudet ICT-palveluissa, koulutuksessa ja TKI-toiminnassa tulee hahmottaa kokonaisvaltaisesti ja aidosti hyödyntää uudet mahdollisuudet toimintakulttuurin muutoksessa. On syytä lisätä sekä kansallista että rajat ylittävää yhteistyötä jotta potentiaaliset synergiat tulevat hyödynnettyä. Yhteisesti tulee löytää keinot tieteen ja tutkimuksen digitaalisen infrastruktuurin vahvistamiseen, korkeakoulujen oppimisympäristöjen digitalisaation tukemiseen sekä korkeakoulujen tarvitsemien ICTpalveluiden tuotannon tehostamiseen. Valtio-omisteinen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy tarjoaa OKM:n toimialalle monipuolisia IT-palveluita tutkimuksen, tieto-, opetus- ja tutkimushallinnon sekä kirjastojen, arkistojen, museoiden ja kulttuurin tarpeisiin. Tavoitteena on mahdollistaa korkeakouluille yhtiön omistajuus ja tätä kautta in house -asema palvelujen ostossa ja hankintayhteistyössä CSC:n kautta. Tämä monipuolistaa korkeakoulujen mahdollisuuksia digitalisaatioon liittyvien toimintatapojen kehittämiseksi. CSC:n osaamista ja palveluja tulee kehittää niin, että hyödynnetään markkinoilta valmiina saatavia palveluita mahdollisimman paljon ja panostetaan CSC:ssä siihen tekemiseen mistä saadaan suurin lisäarvo korkeakouluille. Digitalisaation mahdollistama tietovirtojen analysointi ja hallinnointi tarjoaa mahdollisuuksia toiminnan uudistamiseen. Kansallista tiedonkeruuta tulee kehittää entisestään kattavammaksi ja laadukkaammaksi siten, että ilmiöitä voidaan analysoida entistä paremmin ja tämän pohjalta kehittämään toimintaa. Digitalisaatio edellyttää yhteentoimivuuden kehittämistä yhdessä sovitulla tavalla. Erityisen olennaista on huomioida vuorovaikutuksen digitalisaatio ja digitalisaation mahdollistamat uudet toimintamallit. Digitalisaatio avaa myös mahdollisuuksia hallinnon keventämiseen sekä toimintojen kehittämiseen, esimerkkinä uudenlainen tiedon analyysi. Digitalisoituvan maailman edellyttävien yhteistyörakenteiden ja uusien ketterien toimintatapojen luominen edellyttää arkkitehtuurien sopimista yhdessä koko korkeakoululaitoksen tasolla (tiedonkeruuprosessit, yhteiset tietovarannot, arkkitehtuuriratkaisut ja käsitemäärittelyt).
Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin
Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotE-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA
E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus
Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia
LisätiedotKorkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari 15.12.2015. Ilmari Hyvönen
Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari 15.12.2015 Ilmari Hyvönen Digitalisaatio ja korkeakoulut Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tuottavat opetuksen ja tutkimuksen avulla sen tiedon ja osaamisen,
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotOletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Lue tästä, miten voit hyödyntää avoimen tieteen ja tutkimuksen mahdollisuudet!
Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Tieteen tekemisen prosessi on muutoksessa kohti avoimia toimintamalleja. Avoin tiede ja tutkimus tarkoittaa pyrkimyksiä tukea tätä muutosta tieteellisessä tutkimuksessa.
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotDatanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotKorkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen
Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen
LisätiedotMiksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia
Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03
LisätiedotKorkeakoululaitoksen ICT ja yhteiset arkkitehtuurit. Ilmari Hyvönen
Korkeakoululaitoksen ICT ja yhteiset arkkitehtuurit Ilmari Hyvönen 19.1.2016 Aiheita Tavoite ja arkkitehtuurityön ala Ohjausrakenteet Arkkitehtuurityö ja sen kolme tarkoitusta Ryhmät, yhteiset arkkitehtuurit
LisätiedotTYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center
TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotNäkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku
Lisätiedot9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018
9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51
LisätiedotTuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010
Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason
LisätiedotCSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014
CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 Sopimus palvelukokonaisuuksien toimittamisesta OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja hallinnon tarpeisiin.
LisätiedotErityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM
Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen 2017-2019 ja 2018-2020 OKM 22.8.2017 Erityisavustukset korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin 2017-2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016
Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,
LisätiedotDigitaaliset ratkaisumme tehostavat koulutuksen johtamista, suunnittelua ja arviointia.
Jyväskylän yliopistossa digitalisaatio on innostavaa ja ennakkoluulotonta kyvykkyyttä yksilö- ja organisaatiotasolla, joka mahdollistaa vahvan kehityksen ja edelläkävijyyden vahvuusalueillamme: Yliopistomme
LisätiedotEMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet
EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut
LisätiedotICT opetuksen ja tutkimuksen tukena
ICT opetuksen ja tutkimuksen tukena Juha Haataja Juha.Haataja@minedu.fi Suomen haasteita korkeakoulujen ICT:n näkökulmasta Miten yhdessä saadaan kilpailuetua? riittävän vahvat yksiköt joiden kesken on
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotFinna 2020 - Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä
Finna 2020 - Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä Kristiina Hormia-Poutanen Johtaja, Kirjastoverkkopalvelut Finna-päivä 10.11.2015 Kansallismuseo Abrahan Ortelius 1574, Kansalliskirjasto
LisätiedotKorkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä
Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos
LisätiedotSuomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari
Suomen digitaalinen tilannekuva 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomella ei mene hyvin Suomen talouskasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuus ei kasva 3 Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen pysähtynyt rauhan
Lisätiedottiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
LisätiedotTiedosta johtaminen. Antti Mäki. KOTA-seminaari, 1.9.2015, Turku
Tiedosta johtaminen Antti Mäki KOTA-seminaari, 1.9.2015, Turku Tiedosta johtaminen! Oppijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus Elinikäinen oppiminen Toiminnan kehittäminen Tulosohjaus Tietovarasto,
LisätiedotVRK strategia
VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman
LisätiedotKorkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän kokous 28.11.2014 LUONNOS keskustelun pohjaksi 18.11.2014 Tuija Raaska, CSC Julkisen hallinnon
LisätiedotKansalliskirjaston ATThankkeet
Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,
LisätiedotOppijan verkkopalvelut -seminaari
Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus
Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen
LisätiedotDigitalisaatio. opiskelukokemuksen. muutos ja transformaation. johtaminen. Kati Hagros, CDO, Aalto-yliopisto OKM
Digitalisaatio opiskelukokemuksen muutos ja transformaation johtaminen Kati Hagros, CDO, Aalto-yliopisto OKM 16.1.2018 Työ muuttuu Teknologia muuttaa työrooleja, työn ja tekijöiden kohtaamista sekä työn
LisätiedotJulkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista ja hallinnasta. Yhteenveto. CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy. Lausunto
CSCTieteen tietotekniikan keskus Oy Lausunto 07.09.2018 VM/276/00.01.00.01/2018 Asia: VM/276/00.01.00.01/2018 Julkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista ja hallinnasta Yhteenveto Kommentit yhteenvetoon:
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotDatapalveluja, infrastuktuureja, ekosysteemejä tutkimuksen hyväksi
Datapalveluja, infrastuktuureja, ekosysteemejä tutkimuksen hyväksi Pekka Lehtovuori Johtaja, Tutkimuksen palvelut, CSC CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotIkäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen
2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen
Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotScience with Arctic attitude
1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotTervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin
Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia
LisätiedotO S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N
O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N S T R AT E G I A 2 0 19 MISSIO Olemme vaikuttava sivistysyliopisto VISIO Olemme oppimisen, hyvinvoinnin ja luonnon perusilmiöiden aloilla yksi maailman johtavista
LisätiedotNäkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009
Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita
LisätiedotUusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin
Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu
Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0
Kansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0 KDK: Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteena on edistää digitaalisten kulttuuriperintö- ja
Lisätiedot#korkeakouluvisio # korkeakoulutus2030 #tutkimus2030
#korkeakouluvisio # korkeakoulutus2030 #tutkimus2030 Ehdotus Suomelle: Suomi 100+ SIVISTYS, OSAAMINEN, TIEDE JA TEKNOLOGIA IHMISEN JA YHTEISKUNNAN HYVÄKSI Yli puolelle nuorista korkeakoulututkinto Korkeakoulutusta
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotTietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen
Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia
LisätiedotDigitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus
Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/
LisätiedotRohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä. Digiagenda esitys. Syyskuu/2017
Rohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä Digiagenda esitys Syyskuu/2017 18.9.2017 Mitä digitalisaatio ja digitalisointi on? Digitalisaatio on ennen kaikkea muutosjohtajuutta, jossa johdon osallistuminen ja
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotValtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?
Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen
LisätiedotMonilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito
LisätiedotTAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS
TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa
LisätiedotYliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.
Jyväskylän yliopistosta valmistuvat ovat vastuullisia, akateemisia asiantuntijoita, jotka muuttavat maailmaa. Koulutustarjontamme on vetovoimaista, monialaista ja vastaa globaaleihin osaamistarpeisiin.
LisätiedotKorkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen
Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen piloteilla harppaus eteenpäin Turo Kilpeläinen Rehtori KAMK turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 ICT-alan kehittämisen asemointi Valtion tavoitteet
LisätiedotDigitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana
Digitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana Viisi keskeistä trendiä Kirsi Harra-Vauhkonen Toimitusjohtaja, Sanoma Pro Educa 26.1.2018 @kirsi_k @SanomaPro #digioppiminen Tarjoamme oppimisen ja
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotEnsisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta
Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 23.3.2017 Digikuntakokeilun tukiryhmä Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Digitalisaatio ja julkinen hallinto strateginen
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotLuotettavaa kumppanuutta koulutuksen ja opetuksen edistämisessä. KOTA-seminaari Stina Westman, CSC
Luotettavaa kumppanuutta koulutuksen ja opetuksen edistämisessä KOTA-seminaari 2018 29.8.2018 Stina Westman, CSC CSC Finnish expertise in ICT for research, education, culture and public administration
LisätiedotKorkeakoulutuksen haasteet
Korkeakoulutuksen haasteet Prof. (ma.) Maria Kääriäinen Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Työn murros Työ verkostoitunutta, kompleksista, dynaamista ja vaikeasti ennustettavaa Työn
LisätiedotKoulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä
Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020
LisätiedotDigitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017
LisätiedotArvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?
1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo
Lisätiedot