MUKKULAN MATKAILUALUEEN MAISEMASELVITYS
|
|
- Sari Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaanottaja Lahden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Työnumero MUKKULAN MATKAILUALUEEN MAISEMASELVITYS
2 Ramboll Niemenkatu LAHTI P
3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Lähtökohdat Alueen yleiskuvaus Lähtötiedot Kaavatilanne Yleiskaava Asemakaava 3 3. Viheraluerakenne 4 4. Maisemarakenne Maiseman yleispiirteet Topografia Kallio- ja maaperä Vesistöt ja vesitalous Pienilmasto Kasvillisuus Kasvimaantieteelliset erityispiirteet Selvitysalueen kasvillisuus 8 5. Luonnon monimuotoisuus LUMO-kohteet Pesimälinnusto Liito-oravat Lepakot Kulttuuriympäristö Maiseman ja maankäytön ja historia Nykyinen maankäyttö Kulttuuriympäristön arvot Maisema-analyysi Liittyminen ympäröivään maisemaan Selvitysalueen maisemakuva-analyysi Suositukset maankäytön jatkosuunnitteluun Miljöötyypit, maisematilat ja näkymät Hotellin ja hotelliympäristön suunnittelu Toimintojen sijoittuminen Rakentamisen korkeus Arkkitehtuuri Ulkotilat Nykyiset leirintäalueella olevat rakennukset Viheralue- ja ulkoilureittiyhteydet Lisäselvitys- ja suunnittelutarpeet 25 Lähteet 26 Liitteet Liite 1 Maankäyttösuositukset kartalla Liite 2 Alueleikkaukset
4 1 1. JOHDANTO Mukkulan matkailualueelle ollaan laatimassa asemakaavamuutosta, jonka tavoitteena on mahdollistaa Mukkulan leirintäalueen kehittäminen monipuoliseksi matkailupalvelujen korttelialueeksi ottaen huomioon alueen julkinen käyttö sekä kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Mukkulan kartanon ympäristön muutostarpeita. Mukkulan kartanon alue on maakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä. Alue rajoittuu Ritamäen luonnonsuojelualueeseen. Mukkulan kartanopuisto on arvokas luonnon monimuotoisuuskohde. Tehtävänä oli laatia Mukkulan matkailualueelle asemakaavoituksen lähtötietoaineistoksi maisemaselvitys. Maisemaselvitys sisältää alueen historian ja nykytilan kuvauksen sekä suositukset alueen tulevan maankäytön suunnitteluun. Maisemaselvityksessä annetaan suosituksia ja maisemallisia reunaehtoja, jotka tulisi ottaa huomioon uudisrakennusten sijoittamisen sekä rakennusten suunnittelussa. Pääpaino maisemaselvityksessä on uuden rakentamisen alueella Ritaniemessä. Maisemaselvitys toimii taustatietona matkailualueen hotellisuunnittelulle. Maiseman- ja metsänhoitosuunnitelman on tehnyt Ramboll ja sen tekemiseen ovat osallistuneet maisema-arkkitehti Sonja Semeri, arkkitehti Annu Tulonen, insinööri (AMK) Tiina Heikkilä, FM Timo Laitinen ja tekninen piirtäjä Tero Halmelahti. Lahden kaupungilta työn ohjaukseen ovat osallistuneet arkkitehti Marja Mustakallio ja maisema-arkkitehti Maria Silvast. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Mukkulan matkailualueen asemakaavamuutoksen alue sijaitsee Ritaniemessä, Vesijärven rannalla, noin 4 km:n päässä Lahden keskustasta. Selvitysalueen pinta-ala on noin 28,5 ha. Alue rajautuu pohjoisessa Ritaniemen luonnonsuojelualueeseen ja Reppurinpuistoon, idässä Tanssimäenpuistoon, etelässä Niemen satamaan ja Vesijärveen. Selvitysalue on nykyisellään pääosin leirintäaluekäytössä sekä julkisena virkistys- ja ulkoilualueena. Kuva 2-1 Selvitysalueen sijainti ja rajaus.
5 2 2.2 Lähtötiedot Selvityksen lähtötietoina ja taustamateriaalina on käytetty karttoja, kuvamateriaalia ja muita tietoja, kuten kaavakarttoja, ortoilmakuvia eri vuosilta, valokuvia ja viistokuvia selvitysalueelta, historiallisia karttoja eri vuosilta sekä maaperä- ja kallioperätietoja. Selvitysalueen maisemaan ja luonnonympäristöön liittyviä muita aiemmin tehtyjä selvityksistä ja suunnitelmista on käytetty lähtötietoina esimerkiksi Mukkulan kartanopuiston historiallista selvitystä (Vesihydro Oy 2001), Mukkulan kartanopuiston puistosuunnitelmaa (Sito Oy 2013) sekä luontoselvitysten aineistoja. Suunnittelun taustatietona on käytetty matkailualueen kannattavuustutkimukseen sisältyvää maankäytön kehitysehdotusta (asemapiirustus / Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy 2010). Maisemaselvityksen lähtötietoja ja maisema-analyysiä on täydennetty maastokäynneillä vesillä sekä suunnittelualueella. 2.3 Kaavatilanne Yleiskaava Alueella on voimassa Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025, joka saanut lainvoiman Yleiskaavassa suurin osa alueesta on määritelty Mukkulan matkailutoimintojen alueeksi (RM-3). Alue varataan matkailulle ja siihen liittyville toiminnoille. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee vaalia maiseman ominaispiirteitä ja turvata merkittävien luontoarvojen säilyminen. Niemenkadun itäpuoleinen alue on merkitty Mukkulan ja Kilpiäisten lähivirkistysalueeksi (VL-31). Merkinnällä osoitetaan rakennettujen alueiden läheisyydessä sijaitsevat viheralueet ja laajat rakennetut puistot, jotka on tarkoitettu ulkoiluun, virkistykseen ja luonnon kokemiseen. Maiseman ja luonnonympäristön ominaispiirteitä tulee vallia hoidettaessa metsää ja rakennettaessa virkistysalueita ja reittejä. Virkistysreitit tulee liittää toisiinsa ja kevyen liikenteen verkostoon. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus ja MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoite. Niemenkatu on määritelty kokoojakaduksi, jonka yhteydessä kulkee kevyen liikenteen pääväylä. Selvitysalueen halki kulkee etelästä pohjoiseen ulkoilureitistön pääväylä. Alueen eteläosassa sijaitsee luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi (sininen neliö). Selvitysalue rajautuu lännessä vesialueeseen (W), pohjoisessa luonnonsuojelualueeseen (SL-2), idässä lähivirkistysalueeseen (VL-31) ja etelässä vesiliikenteen alueeseen (LV-4). Koivusaari ja Harvasaari on määritelty retkeily- ja ulkoilualueiksi (VR-4). Harvasaaressa on pohjavedenottamo (pvo). Kuva 2-2 Selvitysalueen sijainti Lahden yleiskaavakartalla.
6 Asemakaava Selvitysalueella on voimassa asemakaava A-2060, joka on hyväksytty Lahden kaupunginvaltuustossa Asemakaavassa Mukkulan leirintäalue on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM). Kortteliin on merkitty yhteensä viisi rakennusalaa matkailupalvelurakentamista varten (rmr). Korttelin eteläosassa on matkailupalvelujen alueen osa, jonka luonnon erityispiirteet säilytetään (s-2). Mukkulan kartanoympäristö on merkitty puistoksi, jonka kulttuurihistorialliset rakennukset ja erityispiirteet säilytetään (VP/s-1). Korttelin pääkäyttötarkoitus on matkailu-, ulkoilu- ja kulttuuritoiminta. Puistossa ovat sallittuja vain sellaiset toimenpiteet ja toiminnat, jotka sopivat kartanopuiston luonteeseen. Kortteliin on merkitty yhteensä kuusi suojeltavaa rakennusta (sr). Kartanoympäristön puiston ja Niemenkadun väliin sijoittuu Mukkulan kartanoympäristöön kuuluva puisto, jonka erityispiirteet säilytetään (VP/s-2). Niemenkadun ja Ritaniemenkadun kulmauksessa sijaitsee yhdistettyjen liike- ja oppilasasuntokerrostalojen korttelialue, jolla sallitaan viereistä kartanopuistoa ja matkailukäyttöä tukevia toimintoja (ALO-1). Niemenkadun itäpuolella on lähivirkistysalue, maisema-arvoltaan tärkeä metsä, jonka olemassa olevat ympäristöarvot säilytetään (VL/s) sekä yleinen pysäköintialue (LP-2), jolta voidaan osoittaa autopaikkoja korttelin 7409 ja Mukkulan kartanoympäristön puiston tarpeisiin. Leirintäaluetta ympäröivä vesialue on merkitty vesialueeksi, jota ei saa täyttää. Alueella voidaan sallia pienveneilyn tai uimarannan vaatimat vähäiset laiturit tai muut rakenteet (W-2). Kartanon venelaituria ympäröivät vesialueet on määritelty vesiliikennealueiksi (WL). Muut vesialueet on merkitty vesialueiksi, joita ei saa täyttää (W-1). Alueella ja rantaviivalla tehtävät toimenpiteet saavat olla vain aluetta ja rantaviivaa luonnonmukaisesti ja puistomaisesti ennallistavia sekä yleistä virkistyskäyttöä parantavia toimenpiteitä. Joitain osia selvitysalueesta kuuluu muihin asemakaavoihin. Ritaniemenkadun pohjoispuolella on retkeily- ja loma-alue (R) sekä luonnonsuojelualue (EL). Selvitysalue rajautuu pohjoisessa luonnontilassa säilytettävään puistoalueeseen (PL). Kuva 2-3 Selvitysalueen sijainti Lahden ajantasa-asemakaavakartalla.
7 4 3. VIHERALUERAKENNE Selvitysalue on merkittävä virkistysalue Lahden kaupungin alueella. Kartanopuisto on toiminut julkisena viheralueena vuodesta 1959, jolloin kaupunki osti alueen. Nykyisin alueella on uimaranta, leikkikenttä ja kesäkahvilatoimintaa laituritansseineen rannassa. Kartanon etelärinteessä on suosittu pulkkamäki talvella. Selvitysalueelta on viheralueyhteydet idän suuntaan Merrasjärven ja Pesäkallion laajoille virkistys- ja suojelualueille Ritamäen kautta ja Merrasojan vartta pitkin sekä Tanssimäen etelärinteiden kautta. Kyseiset viheralueyhteydet ovat paikallisesti merkittäviä ekologisia yhteyksiä (Lahden yleiskaava viherrakenteen arvoluokitus ja ekologinen verkosto 2011). Alueelle on hyvät pyöräily- ja kävely-yhteydet keskustasta. Vesijärvi liittää alueen niin kesä- kuin talviaikanakin kaupungin keskustaan sekä järven toisella puolella oleviin Salpausselän virkistysalueisiin. Järvellä lähimmät ulkoilusaaret ovat luoteen ja pohjoisen suunnassa sijaitsevat Enonsaari ja Selkäsaari. Vesireittiä pitkin on yhteys myös Jyväskylän pohjoispuolelle ja Heinolan itäpuolelle. Kuva 3-1 Kaavoitettu viherverkosto suunnittelualueen ympäristössä ajantasa-asemakaavojen (helmikuu 2013) ja yleiskaavan 2025 mukaan. Kartalla on esitetty viherverkoston asemakaavatunnukset mm. virkistysalueet (V, VL, VU), puistot (VP, P, PL), retkeily- ja ulkoilualueet (VR), loma- ja matkailualueet (R, RM) ja suojelualueet (SL, EL). Kuva 3-2 Järvi on merkittävä ulkoilualue kesäisin ja talvisin. Kuva leirintäalueen edustalta talvella 2014.
8 5 4. MAISEMARAKENNE 4.1 Maiseman yleispiirteet Selvitysalue kuuluu maisemamaakunnallisessa jaossa Hämeen viljely- ja järvimaahan sekä tarkemmin Päijänteen maisemaseutuun (Ympäristöministeriö 1993). Päijät-Hämeen maakunta on edelleen jaettu tarkemmin maisematyyppeihin (Päijät-Hämeen maisemaselvitys 2005), jossa selvitysalue sijoittuu Vesijärven laakson maisematyypin alueelle. Alueelle on tyypillistä rantaalueiden tasaiset peltomaisemat sekä niitä reunustavat selänteet, joissa vuorottelevat sekametsät ja kumpuilevat viljelykset. Selvitysalue sijoittuu ranta-alueelle, joka nousee melko jyrkästi korkeaksi selännealueeksi. Suunnittelualueen pohjoiskärki on matalaa ja tasaista aluetta, joka poikkeaa maastonmuodoiltaan muun selvitysalueen rinteestä. Kuva 4-1 Selvitysalueen sijainti (merkitty sinisellä renkaalla) Lahden maisemarakenteessa ja Päijät- Hämeen maisematyyppijaossa. Kuvalähde: Lahden kaupunki 2013 (maisematyypit: Päijät-Hämeen maisemaselvitys 2006).
9 6 4.2 Topografia Selvitysalue sijoittuu korkeustasolle m mpy. Alueen pohjoispuolella sijaitseva Ritamäki ja Niemenkadun itäpuolella sijaitseva Tanssimäki kohoavat lakialueiltaan yli 120 m mpy tasolle. Vesijärven pinnan taso on noin 81,4 m mpy. Kuva 4-2 Selvitysalueen korkeussuhteet.
10 7 4.3 Kallio- ja maaperä Kallioperältään selvitysalue on kiillegneissiä (Lahden maisemarakenne ja viheralueet 2010). Selvitysalueen alavimmat alueet ovat hiekka- ja hietamaita ja kumpareet soramoreenia. Leirintäalueen ja kartanopuiston väliin jää avokalliota. (Maataloudelliset maaperäkartat vuosilta 1969, 1970, 1973 ja 1975). Niemen kärki on täytetty luvulla. Alue on toiminut joskus maankaatopaikkana ja aluetta täytetty ainakin kaupungin rakennustyömaiden ylijäämämassoilla. Rakennettavuusselvityksen mukaan (Ramboll 2013) nykyisen leirintäalueen maaperä on yleispiirteiltään sekalaista täyttömaata. Täyttömaakerros on maanäytteiden silmämääräisten havaintojen perusteella savista silttiä ja hiekkaa, paikoin kiviä sekä moreenia. Maan pinnalla on päällimmäisenä nurmipintaista tai kasvillisuuspeitteistä humusmaata tai paikoin hiekkaista täyttömaata ajoväylien kohdilla. Kuva 4-3 Selvitysalueen maaperä. Kuvalähde: Maataloudellinen maaperäkartta, Maatalouden tutkimuskeskus, Maantutkimuslaitos.
11 8 4.4 Vesistöt ja vesitalous Selvitysalue sijoittuu Vesijärven lähialueen valuma-alueelle. Valuma-alueen raja eli vedenjakaja kulkee Ritamäen ja Tanssimäen lakialueiden kautta. Selvitysalueella ei ole puroja tai ojia. Selvitysalueen vieressä, Vesijärvellä, on pohjavesialue, jolle sijoittuu vedenottamo Harvasaaressa. Kuva 4-4 Valuma-alueet, vedenjakajat ja pohjavedet selvitysalueella sekä ympäristössä. Kuvalähde: Lahden maisemarakenne ja viheralueet Pienilmasto Selvitysalue on pääosin lounaaseen laskevaa rinnealuetta. Auringon säteilyn kannalta lounaaseen avautuva rinnealue on lämpötaloudellisesti edullinen. Toisaalta Vesijärveltä puhaltavat tuulet voivat viilentää paikallista ilmastoa voimakkaastikin. Selvitysalueella erityisesti pohjoinen osa on altis laajalta Enonselältä puhaltaville länsi- ja pohjoistuulille. 4.6 Kasvillisuus Kasvimaantieteelliset erityispiirteet Lahden alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja siinä edelleen vuokkovyöhykkeeseen, jolle on ominaista lehtomaisten kankaiden runsaus. Lahti kuuluu suovyöhykejaossa Sisä-Suomen vietto- ja rahkakeitaiden alueeseen. Harjuvyöhykejaossa Lahti kuuluu Salpausselkien reunamuodostuma-alueeseen ja alueen harjumetsät ovat Hämeelle tyypillisesti lehtomaisen, tuoreen ja kuivahkon kankaan männiköitä ja kuusikoita. Lisäksi Lahti kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskuksen alueeseen. Koristekasvien viljelyä koskevan vyöhykejaon mukaan Lahti kuuluu kolmosvyöhykkeeseen. Kasvuolosuhteet voivat olla kolmosvyöhykettä suotuisemmat Salpausselällä ja sen pohjoispuolella, koska järvien vaikutuksesta alue on vähemmän hallanarkaa kuin Salpausselän eteläpuolella Selvitysalueen kasvillisuus Kaupungin omistamat, selvitysalueen metsäalueet sekä läheiset metsäalueet on luokiteltu lehdoiksi. Näiden metsien vallitsevan puuston keski-ikä on vuotta (Lahden maisemarakenne ja viheralueet 2010). Rakennetuilla alueilla kasvillisuus on kulttuuripainotteista etenkin kartanopuistossa.
12 9 Kuva 4-5 Kuva kartanopuistosta elokuulta Kuva: Maria Silvast / Lahden kaupunki. 5. LUONNON MONIMUOTOISUUS Tässä selvityksessä ei ole tehty selvitysalueella luontokartoituksia. Tiedot luonnon monimuotoisuudesta on saatu aiemmin tehdyistä muista selvityksistä. 5.1 LUMO-kohteet Lahden kaupungin alueella on ensimmäisen kerran vuonna 1995 kartoitettu kaupunkiluonnon monimuotoisuutta lisäävät LUMO-kohteet. Selvitysalueen keskikohtaan sijoittuu Mukkulan kartanopuisto, joka on arvokas kulttuuribiotooppi. Kartanopuiston kaakkoispuolelle sijoittuu Mukkulan pähkinälehto, joka on luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltu luontotyyppikohde (pähkinäpensaslehto). Pähkinäpensaat, joita on yli 80, keskittyvät rinteen yläosaan, Niemenkadun varteen. Puusto on puistomainen ja koostuu kuusesta ja männystä, seassa on myös tammea. Selvitysalueella on paljon vanhaa puustoa, kuten tammia. Tammi on jalopuista suosituin isäntäpuulaji eri eliöille ja siihen erikoistuneita eliölajeja on satoja, kenties tuhansia. Uhanalaisia tammeen sitoutuneita lajeja tunnetaan Suomesta noin sata. Etenkin perhoset ja kovakuoriaiset suosivat tammea. Koloutuminen, onttoutuminen ja mulmi (lahonnut, pehmeä puuaines) lisäävät vanhan tammen lajistollista monimuotoisuutta. Tammeen sitoutuneita lajeja ovat mm. katkokynsisammal, juurtotatti, tammenkerroskääpä, tammenlaikkajäkälä ja erakkokuoriainen sekä useat sarvijäärät. Selvitysalueen itäosaan sijoittuu osa LUMO-kohteesta Haapalanmäen kuusilehto, joka on arvokas lehtoalue ja ulkoilualue. Selvitysalue rajautuu pohjoisosaltaan Ritamäen luonnonsuojelualueeseen, joka on topografialtaan vaihteleva lehtometsän alue. Alueella on paikoin kuivaa sekapuulehtoa ja paikoin kuusivaltaista tuoretta lehtoa. 5.2 Pesimälinnusto Selvitysalueelle, kartanopuiston länsipuolelle, on rajattu osa Lahden merkittävimpiin pesimälinnustoalueisiin kuuluvasta Ritamäki Kilpiäinen alueesta. Pesimälinnustoalueet on rajattu paikkatiedoksi yleiskaavatarkkuudella ja alemmilla kaavatasoilla rajaukset on syytä tarkistaa. Alueella esiintyy huomionarvoista lajistoa: pikkutikka, käenpiika, harmaapäätikka, kottarainen sekä van-
13 10 han metsän lajeja: pikkusieppo ja idänuunilintu. Kohteen arvoa nostavat edustava lehtolajisto ja korkea yhteislajimäärä (67). Maankäyttösuosituksena Ritamäki Kilpiäinen - pesimälinnustoalueelle on S/SL. (Metsänen, T. 2012). 5.3 Liito-oravat Lahden kaupungilta saatujen lähtötietojen mukaan leirintäalueella ei ole tehty liitooravaselvitystä eikä muualla selvitysalueella ole tehty liito-oravahavaintoja. Liito-oravahavaintoja on tehty Ritamäen luonnonsuojelualueella useita. 5.4 Lepakot Lahden kaupungin lepakkokartoituksessa yleiskaavaa varten (2009) selvitysalueella tehtiin kaksi havaintoa lepakoista (pohjanlepakko ja tunnistamaton siippalaji). Havaintopisteet on esitetty kartalla (Kuva 5-1). Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit on rauhoitettu luonnonsuojelulailla, samoin kuin kaikki Euroopan Unionin alueella tavattavat lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteisiin II ja IV(a). Luonnonsuojelulain 49 :n mukaisesti EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittujen lajien lisääntymis- ja lepopaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. (Erkinaro 2009). Kuva 5-1 Luonnon monimuotoisuus selvitysalueella.
14 11 6. KULTTUURIYMPÄRISTÖ 6.1 Maiseman ja maankäytön ja historia Selvitysalue on ollut muinaisten jääjärvien ja meren vedenpinnan alapuolisella tasolla (Baltian jääjärvi ja Yoldianmeri). Tanssimäen länsi- ja etelärinteellä on havaittavissa huuhtoutunutta lohkareikkoa noin 115 m mpy korkeudella. Yoldiameren nuorempi taso, 100 m mpy, ulottuu suurinpiirtein selvitysalueen rajamaille Ritamäen ja Tanssimäen rinteille. Ritamäkeä kiertää Yoldiavaiheeseen ajoittuva, noin 115 m mpy korkeudella sijaitseva lohkareikko ja noin 100 m mpy korkeudella sijaitseva kivikko. Yoldiamerta seurasi Itämeren Ancylusjärvivaihe, jonka arvioidaan alkaneen noin vuotta sitten ja päättyneen noin 9000 vuotta sitten. Ancylysjärven aikana selvitysalue on ollut vedenpinnan yläpuolella lukuun ottamatta niemeksi täytettyä aluetta. Muinais-Päijänteen ylimmän rannan tason tiedetään olleen noin 85 m mpy eli muutaman metrin korkeammalla kuin nykyinen Vesijärven pinnan taso. Muinais-Päijänteen eroosiotörmä on havaittavissa suunnittelualueella kivikkoisena vyöhykkeenä. Kuva 6-1 Muinaisrannat selvitysalueella ja sen ympäristössä. Kuva: Lahden kaupunki. Selvitysalue sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Ensimmäiset maininnat Mukkulan kartanosta ovat 1400-luvun lopulta, jolloin elämä kartanolla oli varsin vaatimatonta. Kartanon kukoituskausi alkoi 1700-luvun lopulla, kun Arndt Johann von Hausen osti kartanon. Hän rakennutti uuden päärakennuksen ilmeisesti 1700 luvun lopulla, jonka jälkeen rakentuivat myös muut alueen rakennukset luvun rakennuksista on kartanon lisäksi jäljellä vielä Insinöörskan taloksi kutsuttu asuinrakennus, joka rakennettiin vuoden 1843 tienoilla sekä tiilimestarin talo eli palvelijoiden asuinrakennus, joka valmistui todennäköisesti 1800-luvun lopulla. Myös puutarhan istuttaminen aloitettiin 1800-luvun alussa.
15 12 Kuva 6-2 Mukkulan kartanon päärakennus, tiilimestarin talo ja porttirakennus syksyllä Kartano siirtyi Lahden kaupungin omistukseen vuonna Tällöin kartanopuistosta tuli julkinen viheralue ja se muuttui yleiseen käyttöön. Rantaa alettiin käyttää uimapaikkana ja puistoon rakennettiin muun muassa uimarannan pukusuoja ja tenniskenttä. Uusia rakennuksia ja pysäköintialueita varten vanhoja talousrakennuksia purettiin huoletta. Kartanon päärakennuksessa toimi tilausravintola, tilaushotelli sekä kokouspaikka. Lisäksi Ritaniemeen perustettiin leirintäalue ja Ritaniementien alkupäähän opiskelija-asuntola. Viljelypainotteinen kulttuurimaisema muuttui täydellisesti 1960-luvulta lähtien Mukkulan kaupunginosan rakentamisen myötä. Kuva 6-3 Kuninkaan kartasto 1700-luvun lopulta. Mukkulan kartanon paikka on osoitettu kartalla punaisella värillä. Ritamäki ja Tanssimäki erottuvat kartalla selkeinä muotoina.
16 13 Kuva 6-4 Ote pitäjänkartasta 1800-luvulta. Mukkulan kartano on esitetty kartalla punaisella pisteellä. Kartanon ympäristön pellot jatkuvat yhtenäisinä pitkälle idän suuntaan. Kuva 6-5 Ortoilmakuva vuodelta Kuvassa näkyy kartanoympäristössä runsaasti sittemmin poistettuja rakennuksia.
17 14 Kuva 6-6 Topografikartta vuodelta Kartanon ympäristö on edelleen melko rakentamatonta maatalous- ja metsämaisemaa. Kuva 6-7 Ortoilmakuva vuodelta Ritaniemen kärki erottuu kuvassa matalikkona ja ruovikkona.
18 15 Kuva 6-8 Peruskartta vuodelta Kartanon vieressä on jo toimiva leirintäalue. Kuva 6-9 Ortoilmakuva vuodelta Ympäristön kerrostalot (ei kaikkia oppilastaloja) on jo rakennettu ja Ritaniemen kärki täytetty. Niemenkatu on linjattu aiempaa kauemmas kartanosta.
19 16 Kuva 6-10 Ortoilmakuva vuodelta Nykyinen maankäyttö Kartanon alue on ollut viime vuosina vajaakäytössä, koska päärakennus on ollut ilman vuokralaista useita vuosia. Kartanopuisto on kuitenkin virkistyskäytössä ja kesäisin alueella järjestetään muun muassa laituritansseja ja Summer Up-festivaalit. Kartanon rakennusten peruskorjaukset on aloitettu ja korjauksia on tarkoitus tehdä myös puiston puolella. Aktiivisesti toimivalta leirintäalueella on matkailuvaunupaikkoja, telttapaikkoja sekä lomamökkejä. Leirintäalueen toiminta päättyy syksyn 2015 aikana. Selvitysalueella on pitkät perinteet julkisena lahtelaisten virkistys- ja ulkoilualueena uimarantoineen, pulkkamäkineen sekä talvisin hiihto-, kävely- ja pyöräilykohteena. Se on toiminut myös tukikohtana jääaktiviteeteille mm. leijasurffareille ja avantouimareille. Selvitysalueella olevassa oppilastalojen korttelissa on kaksi asuinkerrostaloa. 6.3 Kulttuuriympäristön arvot Selvitysalueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Mukkulan kartano kartanopuistoineen on maakunnallisesti (MARY) ja paikallisesti (LaRY) kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi luokiteltu kohde. Selvitysalue sivuaa toista maakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä: Mukkulan asuinaluetta. Mukkulan kartanon alue on merkitty maakuntakaavaan (2006) kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi (ma). Maakuntakaavassa on myös kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävän alueen rajaus (kmv). Merkintä perustuu v.1993 selvitykseen (RKY 1993), joka on päivitetty vuonna 2010 (RKY 2009). Uudessa selvityksessä Mukkulan kartanon alue on jätetty pois valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalta. Mukkulan asuinalue kuuluu Lahden modernin rakennusperinnön inventointialueisiin (Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä 2012). Selvitysalueella ei ole tunnettuja muinaisjäännöksiä (Muinaisjäännösrekisteri). Selvitysalueella voimassa olevassa asemakaavassa on merkinnöillä sr-1 ja sr-2 suojeltuja rakennuksia. Sr-1 -merkinnällä on suojeltu kartanon päärakennus, porttirakennukset ja insinöörskän talo, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaita sekä maisemakuvan kannalta tärkeitä rakennuksia. Rakennuksia ei saa purkaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus-
20 17 ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja maisemakuvan arvot säilyvät. Sr-2 -merkinnällä on suojeltu tiilimestarin talo ja sauna, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvan säilymisen kannalta tärkeitä rakennuksia. Rakennuksia ei saa purkaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistorialliset ja maisemakuvan arvot säilyvät. Kartalla (Kuva 6-11) on esitetty kulttuuriympäristön arvoalueiden ja kohteiden lisäksi kulttuurihistorian kannalta merkittäviä tietoja (lähteenä Päijät-Hämeen maisemaselvityksen numeerinen aineisto) luvun asutusluettelon sekä Kuninkaankartaston (1700-luvun loppu) mukaan selvitysalueella on ollut asutusta pienen kylän verran. Kuninkaan kartaston perusteella on kartalla esitetty 1700-luvun lopun aikaiset tiet sekä pellot ja niityt. Kuva 6-11 Kulttuuriympäristön kannalta merkittävät kohteet selvitysalueella. 7. MAISEMA-ANALYYSI 7.1 Liittyminen ympäröivään maisemaan Selvitysalueen liittymistä ympäröivään maisemaan on tutkittu maisemarakenteen ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Maisemarakenteen perusta on maastorakenne (kallio- ja maaperä) sekä siinä toimivat luonnonprosessit. Ihmisen vaikutus, kuten maankäyttö, näkyy ja vaikuttaa myös maisemarakenteessa. Selvitysalue sijoittuu Vesijärven ranta-alueelle, jota kehystää kaukomaisemassakin erottuvat melko jyrkkärinteiset Ritamäen ja Tanssimäen selännealueet. Mäkien rinteiden rakennetusta ympäristöstä erottuu lännen luoteen suunnasta järveltä katseltaessa ainoastaan korkeimmalle kohoavat Tanssimäen kerrostalot (Kuva 7-1 ja Kuva 7-2). Mäkien välisen painanteen kautta selvitysalueelta on yhteys Mukkulan keskukseen. Selvitysalue on nykyisellään väljästi rakennettua ympäristöä, jossa sekä luonnonympäristö että historiallinen kulttuuriympäristö ovat vahvasti läsnä.
21 18 Lahden kaupungin alueella topografia on poikkeuksellisen vaihtelevaa ja selännealueet muodostavat maisemassa hyvin näkyviä elementtejä jyrkkine rinteineen. Selänteiden ja järven liittymäkohdat muodostavat maisemallisesti mielenkiintoisia paikkoja. Selvitysalue poikkeaa selvästi alueen eteläpuolisesta rantamaisemasta, joka on satama- ja teollisuustoimintojen leimaamaa sekä melko tasaista aluetta. Vielä etelämmäs, kaupungin keskustaan päin mentäessä, tiivis asuinrakentaminen leimaa ranta-alueita. Selvitysalueen pohjoispuolella rannat ovat lähes luonnonmukaisia joitakin pientalotontteja lukuun ottamatta. Selvitysalueen pohjoispuolella Kilpiäistenpohjan lahdelman vastarannalle kaartuu pientalovaltainen Karjusaari. Selvitysalueen lännen puoleista vastarannan maisemaa kehystää Salpausselän jylhä selännealue, jonne sijoittuu paikoin tiiviistikin rakennettua ympäristöä. Järven selällä selvitysalueesta luoteeseen on merkittävä maisemallisena kiinnekohtana Enonsaari keskellä laajaa Enonselkää. Selvitysalueen lähellä on kolme pientä ja kapeaa saarta, jotka osaltaan sulkevat ja ohjaavat näkymiä Ritaniemen kärjen läheisyydessä. Kuva 7-1 Näkymä järveltä kohti selvitysaluetta elokuussa Näkymässä korkeimmalle kohoaa Ritamäen siluetti. Metsänreunan yläpuolella näkyy Tanssimäen kerrostaloja. Mukkulan kartanon päärakennus ei näy luoteen suunnalta katseltaessa. Kuva: Marja Mustakallio, Lahden kaupunki. Kuva 7-2 Näkymä järveltä, Harvasaaren viereltä kohti selvitysaluetta talvella Näkymässä korkeimmalle kohoaa Ritamäen siluetti. Kauempana metsänreunan yläpuolella näkyy Tanssimäen kerrostaloja.
22 19 Kuva 7-3 Selvitysalueen liittyminen ympäristön maisemarakenteeseen. 7.2 Selvitysalueen maisemakuva-analyysi Selvitysalueen maisemakuvallisessa analyysissä (Kuva 7-7) on eritelty alueen maisemakuvan erityis- ja ominaispiirteitä sekä ongelmakohtia. Selvitysalueen ja sen ympäröivää maisemaa on tyypitelty maiseman avoimuuden / sulkeutuneisuuden sekä rakennetun ympäristön perusteella. Valtaosa selvitysalueesta muodostuu puoliavoimesta maisematyypistä. Ritaniemen kärki, jossa nykyisin sijaitsee leirintäalue, on puoliavointa, puistomaista ympäristöä. Alue ei ole selkeästi tilallisesti jäsentynyt vaan esimerkiksi puusto sijoittuu alueelle tasaisen harvakseltaan. Niemen kärjen tasaisuus poikkeaa muusta ympäröivän, luonnollisen maiseman rakenteesta. Leirintäalueen ja kartanopuiston välille jää pieni, metsäinen mäki, joka erottaa selkeästi maisematilat toisistaan. Tämän mäen sekä Ritamäen väliseen painanteeseen syntyy luonteva porttikohta alueelta toiselle siirryttäessä.
23 20 Kuva 7-4 Näkymä Ritaniemen kärjestä leirintäalueelle kohti Ritamäkeä syksyllä Kartanopuisto on pääasiassa puoliavointa tai avointa puistomaista ympäristöä. Kartanopuisto on arvokas kulttuurimaisemakokonaisuus, johon kuuluvat merkittävät rakennukset: kartanon päärakennus, insinöörskän talo, tiilimestarin talo sekä porttirakennukset. Selvitysalueen itäosissa oppilastalojen ympäristö on puoliavointa ympäristöä sekä osittain avointa niittyä, joka on vanhaa peltoaluetta. Selvitysalueen kaakkoisosiin sijoittuu metsäistä, suljetumpaa ympäristöä, joka rajautuu Haapalanmäen kuusilehtoon. Maisemallisesti tärkeitä reunavyöhykkeitä ovat Ritamäen metsänreuna sekä Tanssimäen rinteessä oleva Niemenkatuun rajoittuva metsänreuna. Kyseiset reunavyöhykkeet ovat selkeitä, kaukomaisemassakin vaikuttavia maisematyyppien rajoja. Ritamäen rinteen alaosassa leirintäalueelle johtava tie kulkee miellyttävästi kaartuen metsän reunassa näkymien vaihdellessa kartanopuistonäkymistä järvinäkymiin. Selvitysalueella kohdistuu tärkeitä näkymiä alueen hierarkkiseen pisteeseen eli kartanon päärakennukseen. Etenkin kesäaikaan näkymät kartanoa kohti ovat rajoittuneita alueella olevan runsaan puuston vuoksi. Kartanon lisäksi tärkeitä näkymäakseleita kohdistuu järvimaisemaan. Etenkin Ritaniemen kärjestä aukeaa näkymiä pitkälle järven selälle. Luoteeseen suuntautuvien näkymien päätteenä on Enonsaari keskellä järven selkää. Kuva 7-5 Näkymä leirintäalueelta kohti koillista marraskuussa Sorakäytävän päätteenä kaukomaisemassa näkyy Enonsaaren siluetti. Selvitysalueella merkittävin maiseman eheyttä rikkova tekijä on Niemenkadun itäpuolella, Tanssimäen rinteeseen rakennettu pysäköintialue. Avoin sorakenttä rikkoo yhtenäisen metsäalueen luomaa vyöhykettä katumaisemassa. Oppilastalojen alue idässä sekä leirintäalueen rakennukset lännessä poikkeavat merkittävästi kulttuurihistoriallisesta kartanon ympäristöstä. Oppilastalot liittyvät tyylillisesti Mukkulan keskustan ja Tanssimäen rakennettuun ympäristöön. Leirintäalueella olevat mökit ja muut rakennukset ovat tyylillisesti monimuotoisia eivätkä muodosta yhtenäistä kokonaisuutta.
24 21 Kuva 7-6 Leirintäalueen mökkejä Ritamäen rinteen alaosassa marraskuussa Kuva 7-7 Selvitysalueen maisemakuva-analyysi.
25 22 8. SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN JATKOSUUNNITTELUUN Maisemaselvityksen perusteella muodostetut maankäyttösuositukset koskevat pääosin selvitysalueen länsiosaa eli nykyistä leirintäalueen aluetta, Ritaniemeä, jonne on suunnitteilla hotellihanke. Muuta selvitysaluetta on käsitelty kevyemmin. Mukkulan kartanopuiston osalta noudatetaan alueelle valmistunutta puistosuunnitelmaa. 8.1 Miljöötyypit, maisematilat ja näkymät Selvitysalueen luonne osana Lahden kaupungin rantamaisemaa on verrattain luonnonmukainen ja väljästi rakennettu. Uusi rakentaminen tulisi sovittaa tähän maisemaan niin, ettei maiseman luonne suuresti muutu tästä. Selvitysalueella erottuu nykytilassa kolme selkeästi erilaista miljöötyyppiä: oppilastalojen kerrostalomiljöö, kartanopuisto ja leirintäalue. Jatkossa miljööjakoa on hyvä edelleen pitää yllä ja korostaa. Kartanopuiston erottuminen omana miljöötyyppinään on eduksi alueen arvojen välittymiseksi käyttäjille. Kartanopuisto rajoittuu paikoin voimakasrajaisiin metsäalueisiin ja näitä reunavyöhykkeitä sekä metsäalueita on hyvä pitää yllä sekä tarvittaessa kehittää. Luontoarvoja sisältävät metsäalueet säilytetään luonnonmukaisina. Oppilastalojen pohjoispuolella metsään rajoittuvat niitty- / nurmialueet on syytä säilyttää avoimina alueina muistumina kartanon vanhoista viljelyalueista. Selvitysalueelle on merkitty viisi keskeistä sisääntulopaikkaa (liite 1). Näistä paikoista kolme liittyy kartanon ympäristöön ja sijoittuvat kartanolle johtavien akseleiden päätyihin. Koko kartanoja hotellialueen yhteinen ja tärkein sisääntulopaikka sijoittuu Niemenkadun ja Ritaniemankadun risteykseen. Tässä paikassa ympäristön ilmeeseen on kiinnitettävä huomiota kasvillisuutta hoitamalla. Luonnollinen sisäänkäyntipaikka tulevalle hotellialueelle muodostuu Ritamäen ja sen eteläpuolella olevan matalamman mäen väliseen solaan. Saavuttaessa hotellialueelle kartanopuiston pohjoisreunassa kulkevan tien kautta, aukeaa näkymät ensimmäistä kertaa kohti niemen kärkeä tästä solasta. Sisäänkäyntipaikan vaikuttavuutta voi korostaa tuomalla Ritamäen metsänreunaa lähemmäs tietä. Nykyisin leirintäalueen miljöössä ei muodostu erityisiä maisematiloja. Uuden rakentamisen myötä voidaan alueen miljöötä kehittää ja jäsennellä selkeämmäksi. Rakennusmassoilla ja kasvillisuudella voidaan muodostaa kiinnostavia tilasarjoja ja ohjata näkymiä. 8.2 Hotellin ja hotelliympäristön suunnittelu Toimintojen sijoittuminen Hotellirakennuksen sijoittamisen kolmena keskeisenä tavoitteena on uuden rakentamisen sovittaminen ympäröivään maisemaan, vapaiden järvinäkymien säilyminen alueelle saavuttaessa sekä selkeä tilallinen jako Ritaniemen alueella. Kartalla (liite 1) on esitetty hotellirakennuksen, pysäköintialueen ja muiden hotelliin liittyvien toimintojen ohjeellinen sijoittuminen. Hotellirakennus jakaa Ritaniemen kahteen osaan, joista hotellin pohjoispuoli on luonteeltaan puolijulkista aluetta ja eteläpuoli julkisempaa viheraluetta. Hotellirakennus sijoittuu niin, että sen toinen pääty on heti alueen sisäänkäynnin lähietäisyydellä, toinen pääty ulottuu lähemmäs rantaa. Rakennusmassan pohjoispuolelle jää pysäköintialue. Alueelle saavuttaessa pysäköintialue jää rakennuksen taakse vähemmälle huomiolle päänäkymien suuntautuessa järvelle etelän ja lännen suuntaan. Kartalla (liite 1) esitetty hotellin rakennusalue on pinta-alaltaan noin 8000 m 2. Kartalla esitetty alue määrittelee sen alueen, jolle hotellirakennuksen tulee sijoittua. Matalampana rakennus voi sijoittua koko alueelle, mutta mahdollisen korkeamman rakennuksen tai rakennuksen osan painopiste suositellaan sijoitettavaksi rakennusalueella mahdollisimman itään, jotta kokonaisuus massaltaan vertautuu paremmin läheisiin mäkiin. Pysäköinnin sijoittaminen osittain rakennuksen pohjoispuolen pohjakerrokseen vähentää maanpäällisen pysäköintitilan tarvetta. Pysäköintialuetta (alueen pinta-ala 4600 m 2 ) on syytä jäsentää istutusalueilla, joita voidaan hyödyntää myös hulevesien hallinnassa Rakentamisen korkeus Hotellirakennuksen ylimmälle korkeudelle voidaan määrittää reunaehtoja liittyen sen haluttuun asemaan maisemassa ja näkymissä. Nykyisin alueen hierarkkinen maamerkki on kartanorakennus, joka ei juurikaan näy välitöntä lähimaisemaa kauemmas. Mikäli kartanon edustalta, järven
26 23 puolelta poistetaan puustoa, voi kartano näkyä paremmin järven suunnasta lounaasta. Hotellirakennuksesta ei tulisi tehdä kartanon kanssa kilpailevaa maamerkkiä, joten sen ei tulisi ainakaan ylittää kartanon kattokorkoa (noin 107 m mpy). Hotellin rakennusalueella tämä kattokorkeus tarkoittaa noin 24 m korkeaa rakennusta eli noin 8-kerroksista rakennusta. Järveltä, pohjoisen ja lännen suunnalta tarkasteltaessa hotellirakennuksen korkeudelle voidaan asettaa reunaehtoja sen halutun näkyvyyden suhteen. Rakennus olisi hyvä suhteuttaa sitä ympäröivän puuston korkeuteen (nykyään noin m), jolloin siitä ei tule maisemaa liiaksi dominoiva elementti. Puuston latvojen tasalle nousevan rakennuksen enimmäiskerrosmäärä olisi näin ollen 5-6 kerrosta. Räystäslinja suositellaan tuotavaksi enimmillään viiden kerroksen korkeuteen ja tämän lisäksi voidaan rakentaa sisäänvedetty 6. kerros. Selvitysalueen korkeussuhteita ja tulevan hotellirakennuksen esimerkinomaista massoittelua on esitetty leikkauskuvissa liitteessä 2. Leikkauksiin on sijoitettu hotellin rakennusalueelle maankäyttösuositusten mukainen 6-kerroksinen terassoitu rakennusmassa. Leikkauskuvien mukainen rakennus on kerrosalaltaan k-m 2. Kuva 8-1 Ote leikkauskuvasta A-A, jossa selvitysalue on kuvattu järveltä lounaan suunnasta nähtynä. Kuvassa on havainnollistettu esimerkinomaisesti hotellirakennuksen massoittelu ja sijainti Arkkitehtuuri Hotellirakennus on syytä rakentaa lähialueen muusta rakennuskannasta eli elementtikerrostaloista ja kartanoympäristön rakennuksista poikkeavaksi. Hotellille tavoitellaan luonnon inspiroimaa arkkitehtuuria, jossa luonto tulee osaksi rakentamista ja päinvastoin rakentaminen sulautuu ympäröivään luontoon osaksi sitä. Rakennuksen massoittelu, materiaalivalinnat ja värimaailma tulee suunnitella siten, että se edesauttaa arkkitehtuurin luontoon sulautumista. Hotellirakennuksen tulee edustaa omaa aikaansa sekä maltillista ja tyylikästä rakennustyyliä. Hotellirakennus tulisi massoitella siten, että se sulautuu maisemaan ja soveltuu luonnonmuotoihin. Inspiraatiota voidaan hakea maisemarakenteen kukkuloista. Korkeuden suhteen suositellaan porrastettua massaa, joka nousee tasaisesti järven suunnasta (länsi) kohti Ritamäkeä (itä). Näin rakennuksen avulla voidaan luoda tasaiselle täyttömaalle maisemarakenteeseen liittyvä uusi elementti. Muusta massasta erottuvaa tornimaista osaa ei suositella rakennettavaksi. Porrastus tai terassointi tuo mahdollisuuksia avata rakennuksesta kiinnostavia näkymiä järvelle. Kattopinnoille voidaan rakentaa kattopuutarhoja tai viherkattoja, mitkä edesauttavat rakennuksen sulautumista luontoon sekä ovat hyödyksi hulevesien hallinnassa. Muiden hotellin toimintoihin liittyvien uudisrakennusten ja rakenteiden tulee myös soveltua ympäristöönsä. Erityisesti rannoille tai osittain vesialueelle tulevien rakenteiden ja rakennusten on sulauduttava hyvin maisemaan Ulkotilat Ulkotiloja tulee rakennusten ja rakennelmien ohella jäsentää kasvillisuusalueiden avulla. Hotellirakennuksen ja rannan välistä aluetta voi jakaa erillisiin tilallisiin kokonaisuuksiin esimerkiksi mataliksi kumpareiksi muotoiluilla istutusalueilla. Alueella säästettävässä ja istutettavassa kasvillisuudessa tulee suosia alueelle luonnon mukaista kasvillisuutta. Puuston osalta alueelle sopivat muun muassa tervaleppä ja koivu, rannoille myös pajut. Kuusia ja ulkomaista lajistoa ei suositella säilytettäväksi tai istutettavaksi. Rantoja suositellaan säilytettäväksi ja hoidettavaksi luonnonmukaisina alueilla, joilla rantaan ei kohdistu suurta käyttöpainetta. Ritaniemen lännen ja etelän puoleiselle rannalle voidaan kehittää uimarantakäyttöön soveltuvaa hiekkarantaa. Pohjoisen puoleiselle rannalle, jonne on osoitettu
27 24 hotellin toimintoihin liittyviä rakenteita (saunat, kelluvat huoneistot ja laiturit), voi rannan käsittely rakentaen olla voimakkaampaa paremman kulutuskestävyyden takaamiseksi Nykyiset leirintäalueella olevat rakennukset Nykyisen leirintäalueen porttialueen eli mäkien välisen solan kohdalla leirintäalueeseen liittyvät rakennukset tulee poistaa kartano- ja hotellimiljööseen sopimattomina. Muut leirintäalueella olevat mökit on myös syytä poistaa ympäristöönsä ja käyttötarkoitukseen sopimattomina. Leirintäalueen wc- ja keittiökatosrakennus on rakennettu melko huomaamattomasti rinteen kylkeen ja omalta osaltaan se voisi toimia alueen aiemman käytön muistumana. Kuva 8-2 Leirintäalueen huoltorakennus rinteessä marraskuussa Viheralue- ja ulkoilureittiyhteydet Kartalla (liite 1) on esitetty selvitysalueella olevat nykyiset sekä ehdotetut ulkoilureitit. Kartanopuiston osalta reitistö on esitetty puistosuunnitelman mukaisena. Leirintäalueen osalta reitit ovat ohjeellisia ehdotuksia. Ulkoilureitistön osana on esitetty eri tyyppiset kevyen liikenteen yhteydet, kuten puistokäytävät, polut, ulkoilutiet ja kevyen liikenteen väylät sekä vähäliikenteiset ajoyhteydet. Selvitysalueen ulkoilureitit liittyvät nykyisin Ritamäen puistotielle ja kevyen liikenteen väyliin Niemenkadun varteen. Talvella järven jäälle tehdään koko selvitysaluetta sivuava latu ja talvisaikaan jäällä liikkuminen on olosuhteiden salliessa muutenkin suosittu ulkoilumuoto. Ulkoilureittiyhteyksiä ehdotetaan täydennettäväksi yhteydellä Ritamäen luonnonsuojelualueelle sillä edellytyksellä, että luonnonsuojelualueelle voidaan perustaa ulkoilupolku tai luontopolku. Nykyisin leirintäalueen ja luonnonsuojelualueen rajalla on korkea verkkoaita. Aitaa on kuitenkin rikottu, ja aidan ympäristö on epäsiistissä kunnossa. Selkeä ulkoilupolku luonnonsuojelualueella vähentäisi kulutusta muualla maastossa. Kuva 8-3 Kuva Ritamäen luonnonsuojelualueen ja leirintäalueen rajalta marraskuussa Aitaa on rikottu ja paikalla on roskia sekä merkkausnauhaa.
28 25 9. LISÄSELVITYS- JA SUUNNITTELUTARPEET Jos kaava mahdollistaa rakentamisen rantavesissä, on alueella mahdollisesti tehtävä viitasammakkoselvitys. Selvitys voidaan tehdä kevätkaudella. Suunniteltu rakentaminen tuo mahdollisesti paljon uutta vettä läpäisemätöntä pintaa nykytilanteeseen verrattuna, mikä aiheuttaa nykytilannetta enemmän hulevesiä. Hulevesien määrällisen ja laadullisen hallinnan huomioimiseksi on jatkosuunnittelun yhteydessä syytä tehdä hulevesiselvitys ja hulevesisuunnitelma. Lahdessa 31. päivänä tammikuuta 2014 Ramboll / Kaavoitusyksikkö Annu Tulonen Ryhmäpäällikkö Sonja Semeri Maisema-arkkitehti
29 26 LÄHTEET Asemakaava A Lahden kaupunki. Maankäyttö. Kaupunkisuunnittelu. Lainvoimainen Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy Kannattavuustutkimus- Mukkulan kartanoalue, maankäytön kehitysehdotus, asemapiirustus. Erkinaro Mikko Lahden kaupungin lepakkokartoitus yleiskaavaa varten. Etu-Sihvola Heli Lahden muinaisrannat. Lahden kaupunginmuseo. Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Maankäyttö. Lahden kaupunki LUMO kohdetiedot ja kohdekartta sekä rajaukset Lahden kaupunki. Paikkatietoaineisto: Liito-oravahavainnot Lahden kaupungin alueella KKJ3. Saatu käyttöön Lahden kaupunki. Paikkatietoaineisto: Lahden merkittävimmät pesimälinnustoalueet. Saatu käyttöön Lahden maisemarakenne ja viheralueet. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / maankäyttö. Heinäkuu Lahden yleiskaava Lahden kaupunki. Maankäyttö. Lainvoimainen Metsänen Timo Lahden II Lintuatlas Lahden seudun ympäristöpalvelut. Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. RKY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos A-2566, Mukkula, Mukkulan matkailualue. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö. Päijät-Hämeen maisemaselvitys. Aarrevaara, E., Uronen, C. Vuorinen, T. Lahti Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto. Wager, H Ramboll Finland Oy Mukkulan leirintäalue. Alustava maaperän pilaantuneisuustutkimus ja rakennettavuusselvitys. Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala. Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä Lahden historiallisen museon julkaisuja 3. Sito Oy Lahden yleiskaava viherrakenteen arvoluokitus ja ekologinen verkosto. Lahden kaupunki. Sito Oy Mukkulan kartanopuiston puistosuunnitelma. Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Kunnallistekniikka. Vesihydro Oy Mukkulan kartanopuisto. Lahden tekninen virasto. Lahden kaupunginmuseo. Ympäristöministeriö. Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö, osa 1. Ympäristöministeriön mietintö 66/1993. Kartat: Pohjakartta ja kaavakartat: Lahden kaupunki Yleiskartat: Maanmittauslaitos Vanhat kartat: - Kuninkaan kartasto Suomesta , Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 505, painettu Pitäjänkartta , Hollola - Topografikartta N:o , Maanmittaushallituksen topografinen toimisto Peruskartta N:o , Maanmittaushallituksen topografinen 1963
MUKKULAN MATKAILUALUEEN MAISEMASELVITYS
Vastaanottaja Lahden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 31.1.2014 Työnumero 1510008799 MUKKULAN MATKAILUALUEEN MAISEMASELVITYS Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 www.ramboll.fi
LisätiedotMukkulan matkailualueen kehittäminen
Mukkulan matkailualueen kehittäminen Sijainti kaupunkirakenteessa Yleiskaava 2025 Saavutettavuus, Sibeliustalo 2,5 km, keskusta alle 4 km, matkakeskus 5 km, ohikulkutie, vesireitti pohjoiseen ja itään
LisätiedotPÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT
PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty
LisätiedotLAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet
LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotMAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos
LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotYhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
Lisätiedothttp://sr512201/webmap/content/result.htm
Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotMAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA
MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotLÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA
LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,
Lisätiedotvähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan
KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta
LisätiedotPOHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki
POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla
LisätiedotTUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA
VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotAlue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.
XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä
Lisätiedot5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.
Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotIlmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka
LisätiedotAsikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.
Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.2015 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue...
LisätiedotIlmajoki Koskenkorvan yleiskaava
Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Kaavaselostus Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2012 Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9
LisätiedotKIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS
KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN
LisätiedotLEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila
1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...
LisätiedotNASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA
NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT Ä JA MÄÄRÄYKSET Ä AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille ja erillispientaloille.
LisätiedotRAJALA JALASJÄRVI YMPARISTOTAITO OY JALASJÄRVEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1:2000 LUONNOS AIR-IX SUUNNITTELU OULUSSA
RAJALA JALASJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1:2000 LUONNOS OULUSSA 11.2.2005. RIITTA YRJÄNHEIKKI ARKKITEHTI SAFA, YKS-177 MIKKO KORHONEN ARKKIT.YO AIR-IX SUUNNITTELU YMPARISTOTAITO OY JALASJÄRVEN
LisätiedotTAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE
PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä
LisätiedotNUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24
1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson
LisätiedotVastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI
Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
Lisätiedot107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy
107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren
LisätiedotPorvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...
LisätiedotPARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI
MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013
Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,
LisätiedotAsemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43
Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotHarjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6
Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli
LisätiedotTARKENNETUT KARTAT ALUEISTA, JOITA YLEISKAAVAVALITUKSET KOSKEVAT KH 17.9.2012 LIITEAINEISTO
YLEISKAAVAN MÄÄRÄÄMINEN TULEMAAN VOIMAAN NIILTÄ OSIN, JOIHIN KAAVAVALITUSTEN EI KATSOTA KOHDISTUVAN (MRL 201 ) TARKENNETUT KARTAT ALUEISTA, JOITA YLEISKAAVAVALITUKSET KOSKEVAT KH 17.9.2012 LIITEAINEISTO
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA
INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotHAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI
1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016
HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotRovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
14:36:28 1 (7) Kaavamääräykset Kuva Selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin
Lisätiedothttp://tkuwebmap/webmap/content/result.htm
Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotL48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos
L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos 27.11.2015 Lohjan 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 tonttien 7, 8, ja 9 maanomistajat edustajanaan Mikko Uusitalo
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
Lisätiedothttp://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print
Turun karttapalvelu :: Tulostussivu http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print Sivu 1/1 6.3.2014 3200 m Kiinteistöliikelaitos KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE 6.3.2014 Rekisteriyksikkö 529-499-8-9 Dosentti
LisätiedotSälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015
Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle
LisätiedotTEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.
1 TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.2011 klo 18:00 Läsnä: Markus Lehmuskoski, Lahden kaupunki, maankäyttö
LisätiedotLIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
Lisätiedot12:37 12:36 10:65 10:66 12: :59 5:53 1:666 13
0 0 0 0 0 0 0 9 0 7 :7 90 0 7 9 0 : 8 7 0 9 0 0 9 8 8 0 0: 7 0: 8 0 0 :7 0 0:9 9 : 8 09 09 0 09 09 08 07 0 0 0 0 0 9 0 0 0 : 07 9 99 0 8 8 00 0 KAAVAAN A-9 LIITTYVÄT ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Merkintä
LisätiedotJALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta
Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI
LisätiedotTARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS
TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on
Lisätiedot18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.
: : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
Lisätiedot1 Suunnittelun lähtökohdat L 4 8 K U L L E RV O N K AT U 1. K A U P U N G I N O S A A N T T I L A KORTTELI 63 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS
Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus JA 20.10.2015 1 Suunnittelun lähtökohdat L 4 8 K U L L E RV O N K AT U 1. K A U P U N G I N O S A A N T T I L A KORTTELI 63 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS YHTEYSTIEDOT
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS
LisätiedotPostinrannan asemakaava SELOSTUS
Postinrannan asemakaava SELOSTUS 1.10.2014 Luonnos Tullut vireille 6.6.2014 KITEEN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 TUNNISTETIEDOT... 3 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 2 TIIVISTELMÄ...
Lisätiedot1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01
LisätiedotRiretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby
Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue
LisätiedotÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014
ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ
LisätiedotMaisemarakenne kaavoituksessa
Maisemarakenne kaavoituksessa Esityksen sisältö 1. Maankäytön suunnittelusta 2. Maisemarakenne analyysimenetelmä ja keskeinen teoria 3. Case Yttersundomin maankäyttöselvitys VAMK opinnäytetyö 4. Vaasan
LisätiedotKIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1, 2. kunnanosa, Sirkka Lounaisrinteen korttelin 965 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-
LisätiedotLAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
INKOON KUNTA Södra Sådö Ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) 20.11.2013 1/8 SISÄLLYS Suunnittelun lähtökohdat 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite
LisätiedotPLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
LisätiedotLIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 16.4.2019 Viite 1510038898 LIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 1 1. ALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILA Lidlin asemakaavan
LisätiedotAsemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO
1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotKaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa
KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa
LisätiedotLEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015
1 LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011
ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman
LisätiedotMetsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos
Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.
LisätiedotSyrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti
Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin
Lisätiedot