TERVEYDENHUOLLON TUOTANTOTALOUS

Transkriptio

1 Johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa TU-22C TERVEYDENHUOLLON TUOTANTOTALOUS Paul Lillrank Professori Tuotantotalouden laitos Aalto-yliopisto

2 TERVEYDENHUOLLON TUOTANTOTALOUS Tuotantotalous (Operations Management) on kliinistä organisaatiotutkimusta Terveydenhuollon tuotantojärjestelmä Vaikutusketju Prosessi Episodi Yhteistuotanto Tuote-prosessi -matriisi Alueellinen palvelujärjestelmä Virtuaalinen klusteri - DSO

3 KÄSITTEELLINEN KONSTRUKTIO TU TA

4 TUOTANTOTALOUDEN PELIALUE Sciences of the natural world Organisaatio Työtekijät Kilpailijat Sciences of the artificial world: Behavioral science Regulaatori Rahoittajat Markkinointi Tuotantotalous Myynti Luonnontiede Tuoteteknologia Tuotantoteknologia Rahoitus Strategia Tiede, teknologia, raha Sciences of the mind: Mathematics, Logic I h m i s e t, Y h t e i s k u n t a Asiakkaat - Valitsija - Maksaja - Käyttäjä Sidosryhmät Markkinat Art and commentary: Humanities

5 TUOTANTOTALOUS INDUSTRIAL ENGINEERING AND MANAGEMENT OPERATIONS MANAGEMENT Tutkimuksen kohde: tuotantojärjestelmät Tavoitehakuinen, arvoa tuottava sosio-tekno-ekonominen järjestelmä. Tuotannon / operaatioiden suunnittelu ja ohjaus Metodologia Konteksti, interventio, mekanismi, vaikutus (CIMO) Menetelmät Empiria: tapaustutkimukset, vertailu, testaus Teoria: käsitteelliset mallit Yhteiskunnallinen missio: tuottavuuden kehittäminen Vahemmällä enemmän! I M C O

6 TAVOITTEENA TOIMIVA TEKNOLOGIA Mitä se on? Ontologia Mitä siitä voi tietää? Epistemologia Miten se toimii? Dynamiikka Mitä sille voi tehdä? Teknologia Käsitteellinen malli Mittarit Dynaaminen malli Toimenpiteet ILMIÖ Mitä se on? Mitä se ei ole? Operationalisointi Muuttujat Parametrit Vakiot x z y Deterministinen Stokastinen Mahdollistava Välttämättömät / riittävät ehdot Kokeellinen metodi I M C Context Intervention Mechanism Outcome O

7 TUOTANTOTALOUDEN OSA-ALUEITA Tuotantojärjestelmien suunnittelu ja ohjaus Logistiikka: materiaali- ja informaatiovirtojen hallinta Hankinta- ja ostotoimi Verkostot ja sopimukset: tilaus-toimitusketjut Laadun & riskien hallinta Projektien johtaminen Jatkuva kehittäminen Tuotantostrategiat Johdon laskentatoimi Henkilöstöresurssit (HR)

8 TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAVUUS JA VAIKUTTAVUUS Rahoitus Resurssit Alueellinen palvelujärjestelmä Kustannusvaikuttavuus Erikoistumisaste Jakelutehokkuus Kustannus-hyöty Kysyntä Saavutettavuus Case Mix Portinvartija Tuotanto Valikoima Tekninen tehokkuus Kapasiteetin käyttöaste Laatu Kliininen päätöksenteko Taloudellinen tehokkuus Yksikkökustannus Suorite Geenit Toimenpide Käyt- Plasebo täyty- minen Vaikutus Toiminnallisuus Kyvyt Valinnat Yhteisö Potilaan kustannukset ja kokemukset, aika, vaiva Arvo Kuka hyväksytään potilaaksi? Mitä potilaalle tehdään? Mitä potilaalle tapahtuu? Mitä potilas hyötyy?

9 VAIKUTUSKETJU KOOSTUU TILOISTA JA TILAMUUTOKSISTA Tila 1 X Tila 2 X Tila 3 X Tila n = Vaikutus Muutos 1 Muutos 2 Muutos 3 Causa proxima Causa remota M a h d o l I i s t a j a t E s t ä j ä t

10 VAIKUTUSKETJULLA JA PROSESSILLA ERI LOGIIKKA = = 7.2 Tila 1 X Tila 2 X Tila 3 X Tila n = Vaikutus Riski, Epävarmuus Ohjattavuus Laatu Suorite 1 Tuotanto Tilamuutos + + Suorite 2 Suorite 3 Suorite n = + + Tuotanto Tuotanto Tuotanto = + + Σ( suoritteet) Σ( resurssikulutus)

11 TILAN KERROSTUMAT Tila 1 Mitattavissa / todettavissa oleva fyysinen tila, indikaattorit (status) Ymmärrys potilaan tilan syistä ja hoitomahdollisuuksista (knowledge & discovery) Potilaan tuntemukset ja kokemukset Potilaan status (tutkimus-, syöpä-, leikkauspotilas, kuntoutuja, tms.

12 VAIKUTUS ON TILAMUUTOKSIA Aika/ Tilan tyyppi t 0 t 1 t 2 t 3 t 4 t 5 t n Fyysinen tila normaali kuumetta oksentelua jatkuu jatkuu lääkitys päällä lääkitys puree parantunut Diagnostinen tieto - Vatsakipu oksentelu labra ruokamyrkytys lääkitys - Toimi! Koettu tila normaali kipuja, pelottaa jatkuu jatkuu helpottaa helpottaa normaali Hakeutuminen Potilasepisodi Riski Epävarmuus Ohjattavuus Cocreation Prosessi Resurssit & aikataulu Labrat Kliininen päätös Anamneesi Hoitosuunnit elma: resepti Seuranta

13 METODOLOGIA Mitä se on? Mitä siitä voi tietää? Miten se toimii? Mitä sille voi tehdä? Suorite Mitä potilaalle tehdään Kliininen interventio Kappalemäärä, resurssikulutus, tekninen laatu Mahdollistaa potilaan terveydentilan muutoksen Laatu, tehokkuus, Vaikutus Mitä potilaan terveydentilalle tapahtuu Status ja sen muutokset terveystapahtumien aikana tai jälkeen Suorite + potilaan resurssit Cocreation Diagnoosi ja hoitosuunnitelma, Komplianssi Voimaannuttaminen Arvo Potilaan / sidosryhmien koettu hyöty vaikutuksesta Itseraportointi Tyytyväisyysmittari Observaatio Terveydentila elämäntilanteessa Elämäntilanteen huomioiminen hoitosuunnitelmassa

14 METODOLOGIA Mitä se on? Mitä siitä voi tietää? Miten se toimii? Mitä sille voi tehdä? Prosessi Toimintojen, toimenpiteiden, suoritteiden ohjattu sarja Resurssikulutus Läpimenoaika Iteraatiot Laatu Kliininen interventio Tehostaa, kehittää, nopeuttaa Episodi Itseraportointi Havainnot Potilaan teot ja tapahtumat Terveyskäyttäytyminen Terveystapahtumat Mahdollistajat Estäjät Cocreation Motivaatio Informaatio Voimaannuttaminen Sosiaalinen tuki Vaikutusketju Potilaan tila ja tilamuutokset Status t 1 t n Tilamuutosten kontribuutio vaikutukseen Diagnoosi ja hoitosuunnitelma, komplianssi Arvoketju Vaikutus elämäntilanteessa Itseraportointi Observaatio Toiminnallisuus Tyytyväisyys Terveyden hyödyt Elämäntilanteen huomioiminen hoitosuunnitelmassa

15 MITEN VAIKUTUSKETJUA JOHDETAAN / OHJATAAN? Kliininen johtaminen Diagnoosi: mikä ongelma, mikä syy, mikä hoito? Kliininen päätöksenteko: tavoiteltu vaikutus & vaikutusketjun muotoilu. Integraatio Prosessien johtaminen Prosessin määritys, standardit, rutiinit Aikataulu (sceduling) Resursointi (staffing) Valvonta, ohjaus, seuranta Koordinaatio Ihmisten johtaminen Organisaatiokulttuuri Interaktiot

16 MIKÄ ON TARKASTELTAVA YKSIKKÖ? 1.Vaihe 2. Työnkulku Toimija Asetus Suoritus Tarkistus Vaiheaika Tiimi Toiminto 3.Prosessi Syöte Prosessin omistaja Tulos Siirto Välivarasto Laatu 4.Monifunktionaalinen prosessi 5.Tuotantojärjestelmä, toimittajaverkosto Johtaja Prosessin omistaja (1) Siirto Prosessin omistaja(2) Sopimus Organisaatio 1 Organisaatio 2

17 TYÖNKULKUJA JA PROESSEJA JOHDETAAN ERI TAVOIN Työnkulku: reaaliaikainen kommunikaatio tiimissä Prosessi: koordinoitu sarja vaiheita Eri: toimija aika 1. vaihe paikka 2. vaihe kompetenssi välineet Info Tiimin kompetenssi & ryhmädynamiikka, integraatio, tarkistuslista Siirtymät vaiheiden välillä: koordinaation, ohjaus, informaatio, dokumentaatio.

18 MITÄ PROSESSISSA MITATAAN JA OHJATAAN? arvon syntyminen Tuloskontribuutio sekvenssi (missä järjestyksessä) Poikkeamat suositellusta sekvenssistä virtaus (siirtymät) Siirtojen määrä, tiedon kulku, seuraavan vaiheen määräämä laatu välivarastot (keskeneräinen potilas) läpimenoaika Arvoa tuottava aika / kokonaisläpimenoaika (odotusaika), toimitusvarmuus tulos Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen (tekninen laatu) kustannukset Toteutuneet kustannukset

19 PROSESSITYYPIT JA LAATU Identtinen toisto, Suuri toistomäärä Määrätty sekvenssi Paras tapa tunnettu. Asetus STANDARDI PROSESSI Yksi ja vain yksi paras tapa. Laadun mittari: Poikkeama Samankaltainen, mutta ei identtinen toisto, Tunnettuja vaihtoehtoja, Vaihteleva sekvenssi Tilannekohtainen tulkinta. RUTIINIPROSESSI Monta vaihtoehtoista tapa. Virhevalinta Ei selvää tulkintaa tilanteesta. Neuvotteluja, kokeiluja NONRUTIINIPROSESSI Paras tapa ex ante tuntematon. Laiminlyönti

20 TERVEYDENHUOLLON TUOTTTET JA PROSESSIT Intuitiivinen medisiina Epävarma diagnoosi, Yrityserehdys Empiirinen medisiina Statistical diagnosis, Evidencebased treatment Täsmälääketiede Exact diagnosis, Rule-based treatment Verstas Korkea koulutus, pitkä kokemus, Joustava prosessi Yksilöllinen, räätälöity hoito Tehoton hoito Overkill Care Ylilaatu Linja Keskitason osaaminen Rutiiniprosesseja Yliohjattu hoito Resurssi- ja virtaustehokas hoito Over-institutionalized Care Itsepalvelu Valistunut maallikko, Avustettuja prosesseja Crackpot Self-Care Riskialtis omahoito Avustettu, ohjeistettu itsepalvelu Source: Hopp, W.J. & Lovejoy, W.S.: Hospital Operations Principles of High Efficiency Health Care. FT Press, Upper Saddle River, NJ, Loc. 623

21 LAATU TERVEYDENHUOLLOSSA Mitä se on? Mitä siitä voi tietää Mitä sille voi tehdä? Milloin? Tavoite Ontologia Epistemologia Teknologia Aika Kliininen päätöksenteko Design: Toiminnallisuus palvelutaso Hoitoepisodin suunnittelu (design): diagnoosi ja hoitosuunnitelma Parhaitten käytäntöjen mukainen suoritus Vaikutus Koulutus, Välineet, Konsultaatio, Ammatillisuus, Ex post Suhteellinen Benchmark Potilasturvallisuus Toteutuksen virheettömyys Miten hoitosuunnitelma toteutetaan Hoitovirheet Poikkeamat Laadun varmistus, standardointi, raportointi, kehittäminen Ex ante Nollavirhe Potilaan kokemus Toteutuksen tyyli Potilaan subjektiivinen kokemus hoitoepisodista Haastattelut, havainnot Potilaskeskeinen palvelukulttuuri Ex nunc Tilannekohtainen

22 MITÄ ON PALVELU? KLASSINEN IHIP -MÄÄRITELMÄ Intangible: Palvelut ovat aineettomia palvelua et voi pudottaa varpaillesi palvelua ei voi omistaa, varastaa tai palauttaa; palveluilla ei ole jälkimarkkinoita Heterogeneous: Palvelut ovat monimutkaisia ja yksilöllisiä toimintokokonaisuuksia palveluja ei voi standardisoida Inseparable: Palvelut tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti asiakkaat vaikuttavat palvelujen tuotantoon Perishable: Palvelut ovat aikasidonnaisia / pilaantuvia palveluja ei voi tehdä varastoon Lähde: Mainstream service literature; e.g. Parasuraman et al. 1985, Grönroos 2000;

23 PALVELUT OVAT YHTEISTUOTANTOA TAVARALOGIIKKA PALVELULOGIIKKA TUOTANTO- JÄRJESTELMÄ KULUTUS- JÄRJESTELMÄ TUOTANTO- JÄRJESTELMÄ KULUTUS- JÄRJESTELMÄ Tuotantolaitos Resurssit, prosessit Jakelu Vaihdanta Kulutus: vaikutukset ja arvo Valmistelut Infra Yhteistuotanto Vaikutus, arvo Tuotanto kytkeytyy kulutukseen erillisen jakelujärjestelmän kautta. Arvo on tuotteessa. Tuotanto ja jakelu erottamattomat. Aika-paikka rajoitteet. Arvo on tapahtumassa. With services, the customer provides significant inputs into the production process. (Sampson and Froehle 2006). The customer is always a co-producer. (Vargo and Lush 2004)

24 PALVELU ON TUOTTAJAN JA ASIAKKAAN RESURSSIEN YHDISTÄMISTÄ Tuottajan resurssit ja kyvykkyydet aikasidonnaisia / pilaantuvia - Asiakkaan tilaus käynnistää palvelun - Käyttämättömät resurssit katoavat Kapasiteetin ja kysynnän hallinta Palvelusopimukset aineettomia - Ei omistusoikeuden siirtoa - Palvelusitoumukset Roolit, oikeudet ja velvollisuudet Palvelujen tuotanto samanaikaista - Asiakas osallistuu henkilönsä, omaisuutensa tai häntä koskevan informaation muodossa Asiakaslähtöinen joustavuus Asiakaskohtainen palvelumuotoilu Kulutus Käyttöarvo Asiakkaan tarpeet, tilanteet ja resurssit yksilöllisiä ja vaihtelevia Asiakaslähtöisen vaihtelun vähentäminen ja/tai hallinta Developed from: Moeller, Sabine: Characteristics of services a new approach uncovers their value. Journal of Service Marketing 2010, 24/5

25 TAVARAN JA PALVELUN RAJA ON EPÄSELVÄ Lääkäri tekee Yhteistuotannon aste Potilas tekee Akuutti - Elektiivinen - Hoito - Hoiva - Ehkäisy Tavara- ja palvelukomponenttien osuudet Pelkkä tavara Puhdas palvelu

26 TOIMIIKO TUOTANTO TAVARA- VAI PALVELULOGIIKALLA? TAVARALOGIIKKA Suljettu järjestelmä Standardiprosessit Prototyypistä kopioita Varaston hallinta Arvovirta plus / miinus Arvo tuotteessa Omistusoikeus PALVELULOGIIKKA Avoin järjestelmä Rutiiniprosessit Palvelumuotoilu joka kontaktissa Kapasiteetin hallinta Arvovirta kertolaskua Arvo tapahtumassa Oikeudet ja velvollisuudet

27 TOIMINNALLINEN LOGIIKKA - MOODIT Terveydenhuolto ei ole toimiala, vaan klusteri. Terveydenhuolto voidaan jakaa toiminnallisiin kokonaisuuksiin potilastyyppien, kliinisten kategorioiden ja johtamislogiikan mukaan. Kysyntä (mitä tarvitaan) ja tarjonta (mitä voidaan tehdä). Moodi: resurssien ryhmittely kysynnän ja tehtävän mukaan. Moodin mukainen johtaminen: yhden ja useamman moodin organisaatiot

28 KYSYNNÄN SEGMENTOINTI VAIKUTTAA TARJONNAN RAKENTEESEEN Kysynnän vaihtelu Segmentointi Triage Kiireellinen TKpäivystys ESH - päivystys Ei kiirellinen PTH ESH Ei vakava Vakava Portinvartija

29 SEGMENTATION IN HEALTHCARE NOT URGENT Trauma CAUSE METHOD Surgery Infection Genetic Tumors Medication Radiation Life-style Etc. Gastro Etc. Physio Etc. Men Women Children Elderly Etc. Neurology Hematology P O P U L A URGENT T I O N Opthalmology Orthopedics ORGAN SYSTEM

30 SEGMENTOINTI SEKÄ KYSYNNÄN ETTÄ TARJONNAN MUKAAN Kaikki mulle heti: paras hoito joka vaivaan heti ja lähellä Mikä on mahdollista TARVE HALU Ostovoima, Oikeudet KYSYNTÄ Casemix TARJONTA Tekniset rajoitteet Lääketiede ei pysty kaikkeen Behavioraaliset rajoitteet Potilaan on osallistuttava hoitoonsa Mitä on saatavilla Portinvartija Kliininen päätöksenteko Taloudelliset rajoitteet Kaikkeen ei ole varaa

31 LUOKITTELEVAT MUUTTUJAT: KYSYNTÄ JA TARJONTA Lääketieteen kehitys Onko riski toteutunut (potilas on sairas), vai onko riski kohonnut (tarvitsee ehkäisyä)? Riski Todettu Onko tapaus kiireellinen? Kiireellinen Kiireetön Onko tapaus yksinkertainen, yhdellä käynnillä hoidettavissa? Vakava Lievä Onko tapauksen syyt ja toimenpiteet täsmällisesti määriteltävissä ja suunniteltavissa? Monta mahdollista Yksi selvä Onko tapauksella tavoitteellinen lopputulos (paraneminen), vai onko tapaus krooninen? Jatkuva Päättyvä

32 KYSYNTÄ-TARJONTALÄHTÖISET TOIMINTAMOODIT Terveysongelma toteutunut? Kyllä Kiireellinen? Kyllä 2. Päivystys Ei (vielä) Ei 1. Preventio Yhdellä käynnillä hoidettavissa? Kyllä 3. Yksi käynti Ei Prosessi? Ei Kyllä Täsmätoimenpide? Ei Kyllä 4. Elektiivinen 7. Projekti Päättyvä? Kyllä 5. Parantava hoito Ei Lillrank & Venesmaa: Terveydenhuollon alueellinen palvelujärjestelmä, Talentum 2010 Lillrank, Paul, Groop, Johan, Malmstöm, Tomi (2010), Demand and Supply based operating modes A Framework for Analyzing Health Care Service Production. Milbank Quarterly, Vol. 88. No 4. pp Hoiva

33 Moodi Aika Preventio: Ennaltaehkäisevää neuvontaa ja ohjausta. Kustannus? NYT Aika Skenaario 1 Skenaario 2 Tulevaisuus: Mitä sinulle tapahtuu, jos mitään ei tehdä? Päivystys: Kysyntä aikakriittistä ja ennustamatonta, edellyttää nopeita toimenpiteitä. Yksi käynti: Pienehkö terveysongelma, historiatonta. Elektiivinen: Täsmällinen diagnoosi ja hoitopäätös, erilisiä valmisteluita ennen toimenpidettä. Useamman käynnin muodostama prosessi. Parantava hoito: Potilas paranee kokonaan tai riittävästi. Terveydentila ennen ja jälkeen mitattavissa. Hoiva: Krooninen tai terminaalinen tila. Oireiden helpottaminen ja elämäntilanteen hallinta. Projekti: harvinainen, monimutkainen tai kallis, ei soveltuvaa prosessia On demand On schedule Valmistelu 1 Valmistelu 2 Valmistelu n Saatavuus Selviytyy Vammautuu Kuolee Jatko Valmis Kuntoutus Kiireellisyys: Paljonko meillä on aikaa pelastaa henki, ehkäistä vamma, stabiloida tila? Tässä ja nyt: Mitä voimme tehdä sinulle nyt kun olet täällä? Deadline: Milloin toimenpide tehdään, mitä valmisteluja se vaatii, ja mitä resursseja tulee mobilisoida? Kehkeytyvä, Päättyvä: Miten pitkälle voimme suunnitella prosessin? Mitä tietoa tarvitaan? Rytmi, Jatkuva: Millä säännöllisillä toimilla voimme auttaa sinua elämään vaivasi kanssa? Synkroninen: Mitä kaikkea tämän tapauksen hoitaminen vaatii?

34 Moodi Esimerkki Johtaminen Prosessi Ansaintalogiika Preventio Vakuutus- ja rahoitusala Riskien hallinta Tuotto-odotukset Osallistava Co-production Vaihtoehtokustannukset Nettonykyarvo Päivystys Pelastuslaitos Vasteaika Kiireellisyys Prioriteetit Triage Aikaikkuna Stand-by kapasiteetti Yksi käynti Vähittäiskauppa Saatavuus Käyntimäärä / ongelma Työnkulku Käyntimaksu Elektiivinen Uutismedia (deadline) Autotehdas Suuruuden ekonomia Oppimiskäyrä Mobilisaatio Laatukorjattu toimenpidehinta Parantava hoito Tuotekehitys Päätöksenteko Potilastieto Keskeneräiset potilaat Kehkeytyvä Handover Feedforward Perusosa + episodikohtainen tulos Hoiva Kunnossapito Potilaan status Elämänlaatu / aikajakso Päivä / viikkorytmi Kuukausilaskutus per palvelutaso Projekti Projektiliiketoiminta Monen toimijan integraatio Optimointi Orkestrointi Kokonaishinta

35 MIKÄ MOODI, MIKÄ PROSESSI? Moodi Preventio Prosessi Osallistava Co-production Päivystys Yksi käynti Elektiivinen Parantava hoito Hoiva Projekti Triage Aikaikkuna Mobilisaatio Työnkulku Ajanvaraus Kapasiteetin hallinta Mobilisaatio Aikataulutus Strandardointi Kehkeytyvä Monifunktionaalinen Arvoverkosto Päivä / viikkorytmi Kontrolli / hälytysrajat Poikkeamat Orkestrointi Projektipäällikkö

36 MOODI EI OLE ERIKOISALA Yksi potilas voi samanaikaisesti olla useammassa moodissa. Yksi potilas voi siirtyä moodista toiseen. Yksi organisaatioyksikkö voi olla yhdessä tai useassa moodissa. Yksi kliininen erikoisala voi toimia monessa moodissa. Yhden moodin organisaatiossa voi olla monta kliinistä erikoisalaa.

37 ORGANISAATIOINNOVAATIOT YHDESSÄ MOODISSA / LOGIIKASSA 1. Preventio 2. Päivystys Diabeteshoito, hyvinvointipalvelut Traumakeskus 3. Yksi käynti 4. Elektiivinen 5. Parantava hoito 6. Hoiva Terveyskioski Megaklinikka Kirurgiset tehtaat Coxa, tekonivelet Aravind Eye Clinic, kaihi Shouldice, tyrä Syöpäkeskus Palvelutalot 7. Projekti Migreeniklinikka, kipuklinikka

38 KLIINISET ERIKOISALAT VOIVAT TOIMIA ERI MOODEISSA Osteoporosi 1. Preventio Trauma 2. Päivystys 7. Projekti ORTOPEDIA Tekonivel 4. Elektiivinen Pieni murtuma 3. Yksi käynti

39 SYNNYTYSTOIMINNASSA ON NELJÄ MOODIA 1. Preventio Ongelmaton alatiesynnytys 3. Yksi käynti Raskaana oleva nainen Alatiesynnytys Ongelmallinen alatiesynnytys 2. Päivystys Sektio Komplisoitunut sektio Korkean riskin synnytykset yliopistollisessa sairaalassa Ei-komplisoitunut sektio 4. Elektiivinen Synnytyslääkäri Anestesialääkäri Lastenlääkäri Matala Erikoistumisaste Korkea MITEN MONI-MOODITOIMINTA PITÄISI JÄRJESTÄÄ?

40 MITEN VAIHTAA MOODIA? Nopean vasteen Esh Kuntoutus Stroke 2. Päivystys 5.Parantava hoito 1. Preventio 6.Hoiva Pysyvä vaurio 2. Päivystys 4. Elektiivinen Vanhukset, kroonikot 6.Hoiva 6.Hoiva

41 ALUEELLISTEN PALVELUJEN TRILEMMA ERIKOISTUMISASTE Erikoistavarakauppa SAAVUTETTAVUUS Lähikauppa Palvelupisteet VALIKOIMA Hypermarketti

42 TARJONNAN LOGIIKKA Skaalaetu Economies of scale Synergia Kokemuskäyrä The Experience curve Vaihtuvat kustannukset Kiinteät kustannukset Yksikkökustannus Yksikkökustannus Volyymi Esimerkki: kiinteä kustannus (henkilöstö, tilat jne.) = vaihtuva kustannus / potilas = 10 yksikkökustannus, jos -Yksi potilas = Kaksi potilasta = Viisi potilasta = Sata potilasta = Tuhat potilasta = Kymmenentuhatta potilasta = 110 Infrastruktuuri Kumulatiivinen volyymi

43 ALUEELLISTEN PALVELUJEN TRILEMMA Palvelupisteet Erikoistumisaste Valikoima ERIKOISTUMISASTE Osaaminen, välineet samaan palveluun Valuma-alue Kysynnän volyymi SAAVUTETTAVUUS Aika ja välimatka kysyntäpisteestä palvelupisteeseen Aukioloajat Kapasiteetin käyttöaste VALIKOIMA Erilaisten palvelujen määrä palvelupisteessä Erikoistumisaste YKSIKKÖ- KUSTANNUS Palvelutuotanto PAIKKA Palvelupiste Saavutettavuus Valikoima AIKA

44 PAKKO VALITA Erikoistumisaste Saavutettavuus, läheisyys

45 PERINTEINEN ALUEELLINEN RATKAISU Yliopistollinen sairaala Sairaala Saavutettavuus, läheisyys Terveyskeskus Terveysasema Erikoistumisaste Yleislääkäri Valuma-alue

46 TRILEMMAN RATKAISU: SEGMENTOINTI JA VERKOSTO ERIKOISTUMISASTE Syövät Erikoistunut diagnostiikka & hoitosuunnitelmat Toimenpiteet vaativat vähemmäm erikoistumista Krooniset kansantaudit Usein toistuvia tapahtumia Diabetes, verenpainen, Osaaminen perustasolla PAIKKASAATAVUUS Erittäin vaativat Harvinaiset, kalliit Elektiiviset Harvoin toistuvia tapahtumia Volyymi laatu, Keskittäminen Lasten psykiatria Paljon toimijoita laaja valikoima Epäselvät vastuut & diagnostiikka Akuuttia ja jatkuvaa SAAVUTETTAVUUS Päivystys Nopean vasteen kiireellinen AIKASAATAVUUS Tavallinen PTH Lievät infektiot jne. VALIKOIMA

47 CIMO - METODOLOGIA INTERVENTION Hyödyke- ja rahoitusmarkkinat MECHANISM Sosio-teknoekonomiset prosessit Talous, Regulaatio, Verotus OUTCOME Toteutunut vaikutus Tuottavuus Kannattavuus Kasvu CONTEXT