2 TOIMINTAVUOSI 2010

Transkriptio

1

2 2 TOIMINTAVUOSI 2010

3 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus vuodesta Arvot, keskeiset tunnusluvut Perustehtävä, visio Organisaatio Toimialat Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristö Strategia 2011 vie kohti valtion toimitila-asiantuntijan roolia Yhteiskuntavastuustrategia Taloudelliset tavoitteet ja tulokset Henkilöstö CASE: Joustavasti työstä toiseen Hallitus Johtoryhmä Tilojen toimivuus Fyysiset ja virtuaaliset tilat yhdistyvät. Tilojen toimivuus Toimitilojen tehokkuus tuo etuja asiakkaille Palvelut valtionhallinnolle CASE: Suomen Akatemian uudet tilaratkaisut vievät kohti tavoitteita CASE: Hallinnon tilahallinta Esteettömyyden edistäminen on osa yhteiskuntavastuullista toimintatapaa Tilojen terveellisyys ja sisäilmaston laatu CASE: Hometalkoot Kiinteistövarallisuus Laiteteknologian ja ohjausjärjestelmien nopea kehittyminen sekä ekologiset näkökohdat korostuvat rakennusten suunnittelussa. Kiinteistövarallisuus Kiinteistöjen hyvä ylläpito takaa kiinteistövarallisuuden arvon säilymisen Investoinneissa painottuivat peruskorjaukset ja energiatehokkuus Arvokiinteistöt kulttuuriperinnön suojeleminen Kumppanuus toimittajien kanssa Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillinnästä toimintaan Senaatti-kiinteistöjen energiatavoitteet CASE: Hiilijalanjäljen mittauspalvelu tuo faktat esiin Verkkoraportin sisältö Ilmastonmuutos Kiinteistökannan energiatehokkuus paranee. Senaatti-kiinteistöt on panostanut tänä vuonna verkkoraportointiin. Vuoden 2010 Yhteiskuntavastuuraportti on julkaistu laajana versiona osoitteessa Tämä painojulkaisu on tiivistelmä vuoden 2010 toiminnastamme. TOIMINTAVUOSI

4 Toimitusjohtajan katsaus vuodesta 2010 Jatkamme edelleen energia säästön toimenpiteiden kehittämistä investoinneissa ja ylläpidossa, tehostamme tilatehokkuutta yhdessä asiakkaiden kanssa ja parannamme omaa sisäistä tehokkuuttamme. Aulis Kohvakka, toimitusjohtaja 4 TOIMINTAVUOSI 2010 Kappaleen nimi tähän

5 Miten luonnehtisit Senaattikiinteistöjen toimintavuotta 2010? Toimintavuotta leimasivat toimintaympäristön monet muutokset, jotka vaikuttivat myös Senaatti-kiinteistöjen omaan toimintaan ja organisaatioon. Viime vuoden merkittävin yksittäinen tekeminen oli uuden liiketoimintastrategian laatiminen kesken meneillään olevan strategiakauden. Tähän vaikuttivat erityisesti valtion kiinteistöstrategian ja liikelaitoslain uudistamiset. Teimme tiukkatahtisesti uuden strategian ja uusimme vuoden lopussa organisaatiomme uuden strategiamme mukaiseksi. Vuoden aikana toteutettiin valtiovarainministeriön toimeksiannosta valtion tilahallinta -projektin ensimmäinen vaihe. Projektissa kerätään valtionhallinnon ulkopuolisilta vuokranantajilta vuokrattujen tilojen tilatiedot Senaatti-kiinteistöjen tietojärjestelmään. Tavoitteena on parantaa tilatehokkuutta, säästää vuokrakustannuksissa, vähentää energiankulutusta ja ympäristönkuormitusta. Projektin toteuttaminen on vaatinut hyvää organisointia ja resurssien oikeanlaista ja joustavaa kohdentamista. Millainen vuosi oli asetettuihin tavoitteisiin nähden? Tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen nähden vuosi oli hyvä, sillä saavutimme taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteemme ja osin myös ylitimme ne. Vuokrakatteemme oli selvästi budjetoitua parempi. Samoin myyntitoiminnan tulos oli hyvä ja merkittävästi yli budjetoidun. Toiminnallisista tavoitteista keskeisimmiksi nousevat toimitiloihin liittyvien asiantuntijapalveluiden tuottaminen ja tarjoaminen asiakkaille, myyntitoiminnan aktiivinen ja järjestelmällinen toteuttaminen ja yliopistouudistuksen loppuunsaattaminen suunnitelmien mukaisesti. Ympäristöasioissa teimme tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa energiakulutuksen vähentämiseksi ja kestävän kehityksen toimintamallin aikaansaamiseksi. Tarjosimme asiakkaillemme Green Office -palvelua ja aloitimme pilottikokeiluna käyttäjäsähkön säästökampanjan, joka on tarkoitus laajentaa koko asiakaskuntaamme. Hallinnon tilahallinta -projektin ansiosta voimme tarjota asiakkaillemme tietoa heidän omasta energia- ja hiilijalanjäljestään ja näin vaikuttaa energiankulutukseen. Olemme myös kehittämässä greenlease-vuokrasopimusmallia, joka kannustaa sekä vuokralaista että vuokranantajaa toimimaan energiatehokkaasti. Miten vallitseva taloudellinen tilanne vaikutti Senaattikiinteistöjen toimintaan? Markkinoiden lievä piristyminen näkyi selvimmin kiinteistöjen myyntitoiminnan elpymisenä ja hyvänä myyntitoiminnan tuloksena. Vähitellen vahvistuva talouskasvu helpottaa paljon puhuttua kestävyysvajetta, mutta ei riitä poistamaan sitä. Valtion tiukentuvalla taloudella on vaikutusta Senaatti-kiinteistöjen toimintaan, sillä säästökohteita ja toiminnan tehokkuutta haetaan myös toimitiloista. Minkälaisia vaikutuksia valtionhallinnon muutoksilla oli Senaatti-kiinteistöihin ja miten Senaatti-kiinteistöt vastasi näihin muutoksiin? Valtiohallinnossa tapahtuvat muutokset kuten alueellistamiset, toimintojen keskittämiset ja rakenteelliset muutokset ovat jo osin vaikuttaneet Senaatti-kiinteistöjen tilakantaan. Muutosten myötä toimitiloihin liittyvien käyttäjäpalveluiden ja asiantuntijapalveluiden kysyntä on selvästi lisääntynyt. Olemme kertomusvuonna erityisesti panostaneet asiakkaillemme suunnattujen asiantuntijapalveluiden kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Mitkä ovat Senaatti-kiinteistöjen keskeiset strategiset painopistealueet? Yhteiskuntavastuullisuus on keskeinen osa Senaatti-kiinteistöjen strategiaa ja läpäisee kaiken toiminnan. Jatkamme edelleen energiasäästön toimenpiteiden kehittämistä investoinneissa ja ylläpidossa, tehostamme tilatehokkuutta yhdessä asiakkaiden kanssa ja parannamme omaa sisäistä tehokkuuttamme, jotta voimme tuottaa asiakkaille kasvavat palvelut nykyisellä organisaatiolla. Tämä vaatii meiltä joustavuutta ja resurssien tarkkaa harkintaa. Miltä lähitulevaisuus näyttää? Odotettavissa olevat, runsaat rakenteelliset muutokset asiakaskunnassamme tekevät tulevista vuosista työntäyteiset. Tilajärjestelyt omissa, mutta myös ulkopuolisilta vuokratuissa tiloissa tekevät meidät yhä kiinteämmäksi osaksi vuokra- ja toimitilamarkkinoita. Meillä on tältä osin tarve monipuolistaa ja parantaa osaamistamme ja markkinatuntemustamme. Yhteistyömme asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa on ollut tiivistä ja tuloksellista. Haluan kiittää heitä hyvästä yhteistyöstä ja omaa henkilöstöämme erinomaisesta panoksesta vuonna TOIMINTAVUOSI

6 Arvot Luotettava ja vastuullinen Halukas palvelemaan Innovatiivinen ja kehittävä Tarjoamme avaimet toimiviin ratkaisuihin Senaatti-kiinteistöt on liikelaitos, joka valtion sisäisenä toimitila-asiantuntijana tarjoaa ja tuottaa toimitiloja ja niihin liittyviä palveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toimitilojen vuokraus, palveluiden ja kiinteistövarallisuuden kehittäminen sekä investoinnit muodostavat liiketoiminnan perustan. Senaatti-kiinteistöt tuottaa tilat ja niihin liittyvät palvelut tehokkaasti ja vastuullisesti valtion kokonaisedun huomioiden. Palvelut kattavat laajasti toimitiloihin liittyvät tarpeet aina tilojen vuokrauksesta strategisen tason asiantuntijapalveluihin. Valtion kiinteistövarallisuuden kehittäjä Senaatti-kiinteistöjen vastuulla on suuri joukko rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Näiden rakennusten arvon säilyttäminen ja tilojen käyttökelpoisuuden varmistaminen kuuluvat Senaatti-kiinteistöjen keskeisiin tehtäviin. Yhteiskuntavastuullisuus on ollut keskeinen Senaatti-kiinteistöjen toimintaa leimaava piirre 200 vuoden ajan. Kiinteistöjen energiankulutuksen ja ilmastorasituksen vähentäminen ovat keskeisiä tehtäviä yhteiskuntavastuun saralla. Hyvän rakennustavan noudattaminen, suomalaisen rakennusperinnön vaaliminen, ympäristöasioiden huomioiminen sekä toiminnan jatkuva kehittäminen ovat osa vastuullista toimintaa. Keskeiset tunnusluvut Kasvu Muutos % Liikevaihto, Me ,5 Tase, Me ,5 Vuokrattava pinta-ala, 1000 m ,3 Investoinnit yhteensä, Me ,9 Investointien osuus liikevaihdosta, % ,1 Henkilöstö ,3 Kannattavuus Tulos, Me ,4 Tuloksen osuus liikevaihdosta, % 22,5 20,8 7,9 Nettotuotto, % 7,8 8,5-8,6 Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,0 4,4-7,8 Oman pääoman tuotto, % 4,0 4,2-6,1 Keskimääräinen neliövuokra, e/m 2 /kk 12,17 11,46 6,2 Kiinteistöomaisuuden käyttöaste, % 96,1 97,1-1,0 Vakavaraisuus Omavaraisuusaste, % 63,8 59,4 7,4 Nettovelkaantumisaste, % ,4 Lainat, Me ,0 6 TOIMINTAVUOSI 2010

7 Visio Olemme asiakkaidemme kumppanuuden arvoinen. Jatkuvasti uusiutuvat ratkaisut ja palvelut ovat vastaus asiakkaan ja valtioyhteisön muuttuviin tarpeisiin ja tilanteisiin. Vastuullisuus on toimintamme kulmakiviä. Askeleen edellä odotuksia. Perustehtävä Senaatti-kiinteistöt tarjoaa toimitilaasiantuntijana hyvin toimivat tilat ja tarpeita vastaavat palvelut. Näin syntyy valtiolle työympäristöjä, joissa on hyvä työskennellä. Tuomme tilalle ratkaisut. Kappaleen nimi tähän TOIMINTAVUOSI

8 8 TOIMINTAVUOSI 2010 Kappaleen nimi tähän

9 Pohjois-Suomen alue Senaatti-kiinteistöjen organisaatio Vaasa Rovaniemi Oulu Keski-Suomen alue Jyväskylä Tampere Länsi-Suomen alue Hämeenlinna Turku Kuopio Mikkeli Lappeenranta Kouvola Helsinki Etelä-Suomen alue Joensuu Itä-Suomen alue Senaatti-kiinteistöjen organisaatio uudistettiin vuoden 2011 alussa. Senaatti-kiinteistöillä on neljä toimialaa, joihin on koottu toiminnaltaan ja palvelutarpeiltaan samankaltaisia asiakkaita. Toimialat vastaavat asiakkuuksista strategisella tasolla. Operatiivinen toiminta on alue- ja prosessiyksikön vastuulla. Alueorganisaatio muodostuu viidestä alueesta, jotka ovat Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Keski-Suomen, Itä-Suomen sekä Pohjois-Suomen alue. Toimipisteitä on 13 paikkakunnalla. Alueiden vastuulla ovat muun muassa kiinteistöjen vuokraus ja isännöinti sekä ylläpitoon ja muihin palveluihin liittyvät tehtävät sekä investointihankkeiden läpivieminen. Toimiala- ja alueorganisaation lisäksi Senaatti-kiinteistöjen toimintaa tukevat viisi palveluyksikköä. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon liikelaitoksen lisäksi kuuluu 26 tytäryhtiötä. Henkilöstöä vuoden 2010 lopussa oli 266. Senaatti-kiinteistöjen toimipaikat. Päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä. Organisaatio Senaatti-kiinteistöjen hallitus Toimitusjohtaja Strategia, kehittäminen ja tiedonhallinta Puolustus ja turvallisuus Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Toimistot Kehitys- ja aluekiinteistöt Talous Henkilöstöresurssit ja -kehittäminen Sisäinen tarkastus Tiedotus Etelä-Suomi Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Alueiden henkilösto Asiakaspäälliköt ja asiantuntijat Alueiden henkilösto Alue- ja prosessiyksikkö Asiakaspäälliköt ja asiantuntijat Alueiden henkilösto Asiantuntijat Alueiden henkilösto Myyntipäälliköt ja asiantuntijat TOIMINTAVUOSI

10 2010 Asiakkaille tarjottiin toimitiloihin liittyviä ratkaisuja, jotka koostuivat kattavasti tiloista ja niihin liittyvistä palveluista. Toimialat Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Toimialan asiakkaina ovat ministeriöt, tutkimuslaitokset ja lähinnä pääkaupunkiseudulla sijaitsevat kulttuurilaitokset, kuten Suomen Kansallisooppera ja Valtion taidemuseo. Lisäksi asiakkaina on jonkin verran mm. yksittäisiä erityiskouluja ja sairaaloita. Suuri osa asiakkaista toimii arvokiinteistöiksi luokiteltavissa, suojelluissa rakennuksissa ja tutkimuslaitoksille suunnitelluissa erikoistiloissa, joiden ylläpito ja kehittäminen vaativat erityisosaamista. Tunnusluvut, budjetoidut 2011 Vuokrattava pinta-ala 0,9 milj. m 2 Kiinteistöomaisuus milj. Vuokraustoiminnan liikevaihto 159 milj. Investoinnit 82 milj. Käyttöaste 99,4 % Puolustus ja turvallisuus Toimialan asiakkaina ovat puolustushallinto, vankilat, rajavartiolaitos, tullilaitos sekä hätä- ja johtokeskukset. Toimialan asiakaskunnan toiminta on turvallisuuteen erikoistunutta. Tilat ovat käyttäjäsidonnaisia ja erityistarpeisiin suunniteltuja. Kiinteistökantaan kuuluu tavanomaisten toimisto-, varasto-, majoitus- ja koulutustilojen lisäksi huipputeknisiä erikoistiloja sekä merkittävä määrä maanalaisia tiloja. Tunnusluvut, budjetoidut 2011 Vuokrattava pinta-ala 3,9 milj. m 2 Kiinteistöomaisuus milj. Vuokraustoiminnan liikevaihto 162 milj. Investoinnit 135 milj. Käyttöaste 98,0 % 10 TOIMINTAVUOSI 2010 Toimialat

11 1865 Luotiin edellytyksiä ja tiloja suomalaisen yhteiskunnan kehittymiselle: koulujen, vankiloiden ja infrastruktuurin rakentaminen. Toimistot Toimialan asiakaskunnassa on runsaasti valtion eri hallinnonaloja ja virastoja, kuten oikeuslaitos, poliisi, verohallinto ja työvoimakeskukset. Toimialan kiinteistöt vaihtelevat yhden tai monen käyttäjän suurista toimitilakokonaisuuksista pienehköihin toimistotalokiinteistöihin ja osakehuoneistoihin. Toiminta on markkinasidonnaista ja asiakkaista myös kilpaillaan. Tunnusluvut, budjetoidut 2011 Vuokrattava pinta-ala 1,0 milj. m 2 Kiinteistöomaisuus 996 milj. Vuokraustoiminnan liikevaihto 139 milj. Investoinnit 80 milj. Käyttöaste 95,0 % Kehityskiinteistöt Toimiala vastaa keskitetysti Senaatti-kiinteistöissä myytävistä ja kehitettävistä kohteista. Toimialan yhtenä erityisenä tehtävänä on kehittää valtion käytöstä poistunutta kiinteistövarallisuutta siten, että se olisi myytävissä ja soveltuisi kiinteistömarkkinoille tai vaihtoehtoisesti vuokrattavaksi toimitiloja tarvitseville. Käytöstä poistuvien rakennusten joukosta löytyy niin arvorakennuksia kuin tavallisempiakin kiinteistöjä. Toimiala toteuttaa osaltaan valtion kiinteistöstrategiaa ja toimii läheisessä yhteistyössä muiden toimialojen ja alueiden kanssa. Tunnusluvut, budjetoidut 2011 Vuokrattava pinta-ala 0,7 milj. m 2 Kiinteistöomaisuus 319 milj. Vuokraustoiminnan liikevaihto 28 milj. Investoinnit 2 milj. Käyttöaste 82,9 % Myyntivoitot 22,7 milj. Toimialat TOIMINTAVUOSI

12 2010 Kiinteistöstrategia ja tilatehokkuus olivat keskeisessä asemassa. Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristö Vuoden 2010 aikana Senaatti-kiinteistöjen toimintaan vaikuttivat erityisesti liikelaitoslain uudistus, valtion uusi kiinteistöstrategia ja valtioneuvoston periaatepäätökset pysyvistä toimintamenojen säästöistä, energiansäästöstä, kestävistä hankinnoista sekä home- ja sisäilmanongelmien vähentämisestä. Uudelleen organisoinnit valtionhallinnossa jatkuivat, ja todennäköistä on, että muutostahti kiihtyy entisestään. Asiakasorganisaatioissa tapahtuvat rakenteelliset muutokset ovat merkittävin Senaatti-kiinteistöjen tulevaisuuteen vaikuttava tekijä. Senaatti-kiinteistöillä valtion toimitila-asiantuntijana on keskeinen rooli valtionhallinnon rakenteellisten muutosten mahdollistajana. Uusi liikelaitoslaki toi muutoksen asemaan Uudessa laissa liikelaitoksen asiakkaiksi on määritelty lähes yksinomaan valtionhallinto ja sitä lähellä olevat yhteisöt. Lain mukaan Senaatti-kiinteistöt on valtiokonsernin in house -yksikkö, joka toimii valtiohallinnon sisäisenä toimitila-asiantuntijana. Valtion uuden liikelaitoslain mukaan Senaatti-kiinteistöillä on edelleen kaksi keskeistä tehtävää eli tilapalvelujen tuottaminen valtionhallinnolle sekä valtion rakennetusta kiinteistövarallisuudesta huolehtiminen. Kiinteistöstrategia vaatii aktiivista omaisuuden hoitoa Valtion uudistetun kiinteistöstrategian tavoitteena on kiinteistövarallisuuden hallinta ja hoitaminen tehokkaalla, tuottavalla ja valtion kokonaisedun varmistavalla tavalla. Kiinteistöstrategia jakaa valtion kiinteistövarallisuuden strategisiin ja eistrategisiin omistuksiin. Jako mahdollistaa luopumisen ei-strategisesta kiinteistöomaisuudesta, mikä on yksi keino tukea kestävällä tavalla tiukentuvaa valtiontaloutta. Senaatti-kiinteistöille tämä merkitsee entistä aktiivisempaa omaisuudenhoitoa. Kiinteistöstrategia ottaa huomioon aiempaa paremmin valtion kokonaisedun kiinteistöomaisuutta koskevassa päätöksenteossa. Taloudellisten arvojen ohella huomioon otetaan myös yhdyskuntarakenteelliset, sosiaaliset ja elinkaari- ja energiatehokkuuteen liittyvät näkökulmat. Organisaatiouudistukset luovat uusia työympäristöjä Valtiohallinnon organisaatiomuutokset, uudet sähköiset toimintamallit ja työkalut sekä uudenlaiset työnteon muodot asettavat ratkaisevasti erilaisia vaatimuksia työympäristöille. Osana tätä muutosta valtio keskittää toimintojaan noin paikkakunnalle, joista muodostuu hallinnollisia ja toiminnallisia keskittymiä. Todennäköistä on, että organisaatiouudistukset lisäävät myytävien ja kehitettävien kiinteistöjen määrää tulevaisuudessa. Myös paineet Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökannan muuntojoustavuudelle kasvavat nopeasti, koska asiakkaiden toiminnat muuttuvat yhä kiihtyvässä tahdissa ja uudisrakentamisen osuus vähenee erityisesti taloudellisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien vuoksi. Senaattikiinteistöt seuraa aktiivisesti asiakaskuntansa toiminnan muutoksia ja kehittää toimitiloihin liittyviä asiantuntijapalveluita asiakkaidensa muutosten edistämiseksi. 12 TOIMINTAVUOSI 2010 Toimintaympäristö

13 Keskityttiin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja pommituksissa tuhoutuneiden kiinteistöjen korjauksiin 1946 ja korvaavien rakentamiseen. Strategia 2011 vie kohti valtion toimitila-asiantuntijan roolia Senaatti-kiinteistöt uudisti liiketoimintastrategiansa vuoden 2011 alussa. Uudella strategiakaudella Senaatti-kiinteistöt panostaa erityisesti asiantuntijaosaamisensa ja -palveluidensa kehittämiseen sekä kiinteistöjen energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin. Valtion linjauksien mukaisesti Senaatti-kiinteistöt toimii valtion sisäisenä toimitila-asiantuntijana eli CREM-palveluorganisaationa. Tilat nähdään valtionhallinnossa strategisena resurssina, jonka avulla voidaan tukea organisaation toimintaa ja suorituskykyä. Senaattikiinteistöjen tehtävänä on vastata näihin vaatimuksiin ja odotuksiin tuottamalla tarvittavat toimitiloihin liittyvät palvelut asiakkailleen. Senaatti-kiinteistöjen palvelutarjonta on laaja aina toimitilojen ylläpidosta asiakkaan johdolle suunnattuihin strategisen tason asiantuntijapalveluihin. Periaatteena on, että asiakkaat voivat ulkoistaa toimitiloihinsa liittyvän osaamisen ja palvelut Senaatti-kiinteistöille ja keskittyä omaan ydintoimintaansa. STRATEGISET PAINOPISTEALUEET: Valtion toimialaasiantuntijaroolin haltuunottaminen Kestävän kehityksen edelläkävijä Sisäisen tehokkuuden parantaminen Yhteiskuntavastuun visio: Toimialansa yhteiskuntavastuullinen edelläkävijä, jonka liiketoiminta on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää sekä taloudellisesti kannattavaa. Yhteiskuntavastuustrategia Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuustrategiassa otetaan huomioon erityisesti ilmastonmuutokseen varautuminen sekä asetetaan yksityiskohtaisia tavoitteita taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osa-alueille sekä toimintaympäristön muutoksiin valmistautumisesta. Uudessa CREM-roolissa Senaatti-kiinteistöt valvoo valtion kokonaisetua sekä tila- ja energiatehokkuuden toteutumista yhdessä asiakkaittensa kanssa ja kehittää seurantamittaristoa muuttuvan työympäristön mittaamiseen ja tehokkaaseen johtamiseen. KESKEISET YHTEISKUNTAVASTUUN TAVOITTEET Taloudellisesti kannattava toiminta. Energiatehokkuuden parantaminen, toimintamallien ja ratkaisujen kehittäminen. Tilatehokkuuden parantaminen. Ratkaisujen tarjoaminen asiakkaiden ympäristöasioiden hallintaan, asiantuntijapalvelut tuottavat tietoa asiakkaan päätösten tueksi. Sisäolosuhteiden parantaminen. Ympäristöriskien hallinta. Rakennusten esteettömyyden edistäminen ja arvorakennusten suojeleminen. Toimintaympäristö TOIMINTAVUOSI

14 2010 Investoinnit ylsivät 255 miljoonaan euroon ja painottuivat peruskorjauksiin. Taloudelliset tavoitteet ja tulokset KESKEISET TEKEMISET VUONNA 2010 Saavutimme taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteemme. Palvelujen myynnit ja kiinteistöjen myynnit kasvoivat edellisestä vuodesta. Liikevaihto laski 23,5 %, mikä aiheutui yliopistokiinteistöjen siirtymisestä pois Senaatti-kiinteistöiltä vuoden 2009 lopussa. Senaatti-kiinteistöt saavutti kertomusvuonna taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteensa. Vuokraustoiminnan liikevaihto pieneni yliopistokiinteistöjen siirtyessä pois Senaatti-kiinteistöjen hallinnasta. Vuokraustoiminnan tulos ja myyntitoiminnan tulos ylittivät budjetoidun tuloksen. Eduskunta asetti vuonna 2010 talousarvion yhteydessä Senaatti-kiinteistöille palvelu- ja toimintatavoitteet, päätti investointien enimmäismäärästä ja myönsi lainanottovaltuudet. Valtiovarainministeriö vahvisti tulostavoitteen ja tuloutuksen sekä muut toimintatavoitteet. Senaatti-kiinteistöjen kokonaistulos oli 125 (151) miljoonaa euroa. Vuokraustoiminnan tulos ilman arvonalennuksia ja satunnaisia tuloja on 95,4 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen tulos ylitti vuokraustoiminnan tavoitteen 17,8 prosentilla. Suurimmat syyt tuloksen ylittymiseen olivat vuokratuottojen ennakoitua suurempi kasvu, korkotason säilyminen budjetoitua matalammalla tasolla ja rahoituskuluissa syntynyt säästö johtuen yliopistokiinteistöyhtiöiden etuajassa maksamista saatavista ja tästä aiheutuneesta lainatarpeen poistumisesta. Vuoden 2009 tuloksesta maksettiin kertomusvuonna tuloutusta valtiolle 100 miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöjen koko toiminnan sijoitetun pääoman tuotto oli 4,0 (4,4) prosenttia. Omavaraisuusaste nousi ja oli 63,8 % (59,4 %). Nettovelkaantumisaste laski ja oli 51 % (63 %). Liikevaihto: vuokratulot ja myyntitoiminta Senaatti-kiinteistöjen liikevaihto muodostuu vuokratuloista sekä palveluiden ja kiinteistöjen myynneistä. Vuonna 2010 liikevaihto oli 554 (724) milj. euroa, josta vuokraustoiminnan liikevaihdon osuus oli 486 (687) milj. euroa. Liikevaihto pieneni 23,5 % (169,9 milj. euroa) vuodesta 2009, mikä aiheutui yliopistokiinteistöjen siirtymisestä pois Senaatti-kiinteistöiltä vuoden 2009 lopussa. Senaatti-kiinteistöjen palvelujen myynti kasvoi edellisvuodesta ja oli 24,1 (20,2) miljoonaa euroa. Palvelumyynnin tulos oli 2,3 miljoonaa euroa. Myytävät palvelut muodostuivat asiantuntijapalveluista, käyttäjäpalveluista sekä sähkökaupasta. Senaatti-kiinteistöt myi kertomusvuonna kiinteistöomaisuutta 95,4 (45) miljoonalla eurolla ja osti 6,2 (1,3) miljoonalla eurolla. Myyntivoitot olivat 44,4 milj. euroa ja myyntitappiot 7,3 milj. euroa. Toimitilojen vuokrausaste laski hieman ja oli 96,1 (97,1) %. Vuodenvaihteessa Senaatti-kiinteistöillä oli noin voimassa olevaa toimitilavuokrasopimusta. Kiinteistöomaisuus Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevan kiinteistöomaisuuden tasearvo vuoden lopussa oli 4,7 (5,8) miljardia euroa. Vuokrattava pinta-ala vuoden lopussa oli 6,5 (8,2) miljoonaa neliömetriä ja rakennusten määrä (12 200). Vuoden 2009 lukuihin sisältyvät luovutetut yliopistokiinteistöt, joita ei enää vuoden 2010 luvuissa ole. Investointeja harkiten Liikelaitoksen investoinnit olivat 255 (326,4) milj. euroa, mikä oli 46 % liikevaihdosta. Investoinnit pienenivät edellisestä vuodesta 71,4 milj. eurolla (-21,9 %). Investointien väheneminen aiheutui yliopistokiinteistöjen poistumisesta. Vuodelle 2010 asetettu investointikehys oli 310 milj. euroa. Investoinnit kohdistuivat kiinteistöjen peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen sekä toiminnan kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Peruskorjausinvestointien osuus oli noin 73 %. Rahavirtakaavio Asiakkaat Liikevaihto yht. 554 M (724 M ) Vuokraus 486 M (687 M ) Myynti 95 M (45 M ) Palvelut 24 M (20 M ) Omistajat/ulkopuoliset rahoittajat Lainanotto 0 (195 M ) Lyhennykset 351 M (270 M ) Rahoituskulut 77 M (104 M ) Tuloutus valtiolle 100 M (80 M ) Senaatti-kiinteistöt Ostot, toimittajat 413 M (508 M ), josta investoinnit 255 M (326 M ) Henkilöstö Palkat ja henkilöstösivukulut 18,7 M (17,5 M ) Julkinen sektori Maksetut verot 101 M (82 M ) Saadut avustukset 0,3 M (0,1 M ) 14 TOIMINTAVUOSI 2010 Taloudelliset tulokset

15 1957 Lue lisää taloudesta muun muassa 11 Rakennushallituksen rakennuttamaa lyseota eri puolille Suomea. vastuuraportti2010.senaatti.fi Tulos ja liikevaihto Tulos, milj. euroa Tulos Liikevaihto, milj. euroa Liikevaihto Investoinnit ja liikevaihto v Investoinnit Liikevaihto Investoinnit, milj. euroa Liikevaihto, 559 milj. 626 euroa SIPO-% ja OPO-% v Sipo Opo SIPO-% ,2 4,2 3,9 4,4 4,0 OPO-% ,9 3,7 3,0 4,2 4, Liikevaihto euroa/hlö Liikevaihto työntekijää kohden v Uusinvestoinnit ja peruskorjaukset v Peruskorjaukset Uusinvestoinnit Peruskorjaukset, milj. euroa Uusinvestoinnit, milj. euroa Omavaraisuusaste % v % ,0 60,8 59,0 59,4 63, Omaisuuden myynnit v Myynnit milj.euroa Vuokraustoiminnan liikevaihto ja vuokrakate v Vuokrakate Vuokraustoiminnan liikevaihto Vuokrakate, milj. euroa Vuokraustoiminnan liikevaihto, milj. euroa Vieraan pääoman takaisinmaksuaika v Vuosia 6,5 6,2 6,9 5,9 5,9 Taloudelliset tulokset TOIMINTAVUOSI

16 2010 Senaatti-kiinteistöissä työskenteli 266 asiantuntijaa. Henkilöstö KESKEISET TEKEMISET VUONNA 2010 Henkilöstön kokonaistyytyväisyys on edelleen keskimääräistä korkeampi muihin yrityksiin verrattuna. Lähtövaihtuus pysyi pienenä ja oli 3 %. Koulutuspäiviä oli 5/hlö Senaatti-kiinteistöistä tuli savuton työpaikka vuoden 2011 alussa Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä v Määräaikaiset Vakinaiset Henkilöstön jakautuminen alueittain v Etelä-Suomi 2 Länsi-Suomi 3 Keski-Suomi 4 Itä-Suomi 5 Pohjois-Suomi 5 Tavoitteenamme on, että Senaatti-kiinteistöjen henkilöstö tunnetaan asiakassuuntautuneina, osaamisestaan huolehtivina, luotettavina kumppaneina, joiden työskentelyä leimaa oma-aloitteisuus, vastuullisuus ja tuloksellisuus. Senaattikiinteistöjen strategisessa mittaristossa henkilöstöön liittyviä mittareita ovat ydinosaamisen taso sekä johtajuus. Muita vuodelle 2010 henkilöstöön liittyviä tavoitteita olivat: ylläpitää työtyytyväisyys vertailuyrityksiä paremmalla tasolla ylläpitää henkilöstön sitoutuneisuus työhönsä edistää moniosaamista ja sisäistä liikkuvuutta vahvistaa henkilöstön osaamista ratkaisuliiketoiminnassa sekä sisäilmakysymysten ratkaisemisessa varmistaa henkilöstön jaksaminen ennakoivalla työhyvinvointitoiminnalla Vuonna 2010 CREM-roolin (corporate real estate management) avaaminen yhdessä henkilöstön kanssa ja toiminnan suunnittelu olivat osa strategiatyötä. Henkilöstölukuja Senaatti-kiinteistöjen henkilöstö Senaatti-kiinteistöjen palveluksessa on 266 henkilöä, mikä on 15 henkilöä vähemmän kuin vuonna Henkilöstön keski-ikä on 49,8 vuotta. Senaatti-kiinteistöissä henkilöstön vaihtuvuus on melko vähäistä. Tätä selittävät henkilöstön korkea työtyytyväisyys ja sitoutuneisuus yritykseen sekä organisaatiossa tapahtuneet muutokset. Työtyytyväisyys on korkealla tasolla ja työhyvinvointiin panostetaan monipuolisesti Senaatti-kiinteistöt edistää työssä pysymistä laajalla ja ennakoivalla työhyvinvointitoiminnalla sekä panostamalla esimiesten kehittämiseen. Senaatti-kiinteistöjen johtamistapa tukee henkilöstön motivoitumista, osaamisen kehittämistä ja verkostomaista toimintatapaa. Johtajuutta ja esimiehisyyttä arvioidaan vuosittain henkilöstötutkimuksessa. Johtajuuden ja esimiehisyyden tasoon ollaan tyytyväisiä ja mittarit ovat olleet jo pitkään Senaatti-kiinteistöjen strategisia seurattavia mittareita. Vuoden 2011 kyselyn mukaan henkilöstön kokonaistyytyväisyys on edelleen keski määräistä korkeampi muihin yrityksiin verrattuna. Senaatti-kiinteistöt panostaa henkilöstönsä ennakoivaan työterveyshuoltoon ja työkyvyn ylläpitoon. Senaatti-kiinteistöistä tuli savuton työpaikka vuoden 2011 alusta. Henkilöstöstä 41,7 prosenttia ei ollut kertomusvuoden aikana lainkaan Henkilöstö, tilanne Määräaikaiset työsuhteet Osa-aikaiset työsuhteet Keski-ikä 49,8 48,8 49,3 Tulovaihtuvuus % 2,3 3,2 2,6 Lähtövaihtuvuus % 3,0 3,6 4,1 Miehet/Naiset- %-jakauma 54/46 55/45 55/45 Sairauspoissaolo-% 2,2 2,3 2,2 Työtapaturmien lukumäärä Koulutuspäivät / hlö 5,0 6,5 5,6 16 TOIMINTAVUOSI 2010 Henkilöstö

17 1811 Intendentinkonttorin palveluksessa oli kaksi asiantuntijaa: Intendentti ja konduktööri. Lue lisää henkilöstöasioista kuntavastuuraportti2010.senaatti.fi poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi. Osaava henkilöstö Senaatti-kiinteistöjen vahvuutena on osaava ja asiantunteva henkilöstö, jolla on korkea koulutustaso, vahva kiinteistöalan asiantuntemus ja pitkäaikainen työkokemus. Senaatti-kiinteistöjen vahva asiantuntijuus perustuu henkilöstön ammattitaitoon ja osaamisen systemaattiseen kehittämiseen. Ydinosaamisen taso on nostettu strategiseksi mittariksi. Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on moniosaaminen ja osaamisen kasvattaminen asiantuntemusta jakamalla sen sijaan, että kaikki suuntautuisivat kapea-alaisiksi asiantuntijoiksi. CASE Joustavasti työstä toiseen Katja Päivärinta on toiminut Senaattikiinteistöissä kiinteistöassistenttina vuodesta Työn mielekkyys syntyy haasteiden ja uuden oppimisen kautta. Työtehtäväni ovat monipuolisia, ja niihin kuuluu vuokra- ja palvelusopimusten laadintaa ja niihin liittyvää laskutusta. Yhteistyö kiinteistöpäälliköiden ja vuokrauspäällikön kanssa on tiivistä, kertoo Katja. Senaatti-kiinteistöissä Katja on saanut olla monessa mukana ja myös kouluttautua omien tavoitteidensa mukaisesti. Hän arvostaakin Senaatti-kiinteistöjen tapaa tukea työntekijöidensä kehittymistavoitteita. Henkilöstön toimenkuvien miettiminen on tulevaisuudessa ajankohtaista, koska työt joudutaan tekemään pienenevin resurssein. On mietittävä resurssien kohdentaminen siten, että lopputulokset tyydyttävät meitä ja asiakasta. Katja on täydentänyt osaamistaan suorittamalla isännöinnin ammattitutkinnon. Sen ansioista työnkuva on monipuolistunut, vastuu kasvanut ja työyhteisössä voidaan työt hoitaa joustavammin. Kiinteistöpäällikkö Petri Nurmion tietyistä kohteista vastuulleni kuuluu hallinnollisen isännöinnin tehtävät, vuokrasopimusten valmistelu ja asiakaskontaktien ylläpito sekä kiinteistöpäällikön sijaistaminen. Työtehtävät täydentävät hyvin toisiaan. Assistentti toimii pääsääntöisesti toimistolla, kun kiinteistöpäällikön työ on liikkuvaa. Kun kumpikin työ on tuttua, hyötyvät siitä niin asiakkaat kuin mekin, toteaa Katja. Henkilöstö TOIMINTAVUOSI

18 Hallitus Vasemmalta oikealle Kari Rimpi, kenraaliluutnantti, puolustusministeriön kansliapäällikkö Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy Pertti Rantanen, rak. ins. Harri Hiltunen, toimitusjohtaja, Suomen Kiinteistöliitto Raija Koskinen, budjettineuvos, valtionvarainministeriö Arja Virtanen, lakiasiainpäällikkö, Senaatti-Kiinteistöt 18 TOIMINTAVUOSI 2010 Hallitus

19 Lue esittelyt ja CV:t vastuuraportti2010.senaatti.fi Johtoryhmä Ylärivi vasemmalta oikealle Alarivi vasemmalta oikealle Jyrki Reinikainen, johtaja, Itä-Suomen alue Jorma Heinonen, johtaja, Toimistot Olavi Hiekka, johtaja, Länsi-Suomen alue Antti Koskinen, tietohallintojohtaja Heikki Laitakari, johtaja, Kehityskiinteistöt Esko Kangaskoski, johtaja, Keski-Suomen alue Risto Rautiola, johtaja, Pohjois-Suomen alue Petri Turku, johtaja Etelä-Suomen alue Tina Karike, johtaja, Henkilöstöresurssit ja kehittäminen Aulis Kohvakka, toimitusjohtaja Satu Simpanen-Ahlgren, talousjohtaja Jari Panhelainen, johtaja, Puolustus ja turvallisuus Juha Lemström, johtaja, Alue- ja prosessiyksikkö Kaj Hedvall, johtaja, Strategia, kehittäminen ja tiedonhallinta Jukka Liede, johtaja, Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Jukka Riikonen, johtaja, Investoinnit Johtoryhmä YHTEISKUNTAVASTUUNRAPORTTI

20 Tilojen toimivuus TULEVAISUUDEN VISIO Fyysiset ja virtuaaliset tilat yhdistyvät. Tulevaisuudessa tarjoamme asiakkaillemme tilapalveluja myös virtuaalimaailmoissa. Päivi Hietanen, työympäristökehittämisen asiantuntija 20 TOIMINTAVUOSI YHTEISKUNTAVASTUUNRAPORTTI 2010 Kappaleen 2010 nimi tähän 20 Tilojen toimivuus

21 Toimitilojen tehokkuus tuo etuja asiakkaille KESKEISET TEKEMISET VUONNA 2010 Tuettiin asiakkaiden muutosta luomalla organisaatioille yhtenäisiä työympäristökonsepteja ja tarjoamalla työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Käynnistettiin ja vietiin eteenpäin suunnitelmien mukaisesti hallinnon tilahallinta -projektia. Aloitettiin yhteistyö Hansel Oy:n kanssa tavoitteena asiakas- ja konsernihyötyjen lisääminen. Asiakastyytyväisyys pidettiin hyvällä tasolla. Valtion työympäristöt ovat monien muutosten kohteena. Toimintaan ja tiloihin vaikuttavat muun muassa valtion tuottavuusohjelma, organisaatiomuutokset, toimintojen keskittäminen ja alueellistamishankkeet. Työtavat ja asiakaspalvelu muuttuvat uusien teknologioiden ja työvälineiden myötä etätyö ja monipaikkainen työ yleistyvät. Myös kiristyvä valtiontalous ja ilmastonmuutos vaikuttavat valtion työympäristöihin. Toimitilojen tehokkuudella etua asiakkaille Vuonna 2010 asiakkaiden tavoitteena oli erityisesti kustannussäästöjen saavuttaminen tilankäyttöä tehostamalla. Yhä useampi valtion toimija myös keskittää toimintojaan ja vähentää toimipisteidensä määrää. Muutostilanteita tuettiin luomalla organisaatioille muun muassa yhtenäisiä työympäristökonsepteja. Valtakunnallisia työympäristökonsepteja kehitettiin muun muassa ELYjen sekä oikeusministeriön että poliisihallituksen kanssa. Työympäristökehittämistä hyödynnettiin uudis- ja peruskorjaushankkeissa, uusien tilojen haussa asiakkaille sekä edelleenvuokrauskohteissa. Senaatti-kiinteistöjen asiakkailleen tarjoamat palvelut koostuvat neljästä eri palvelutasosta kiinteistöjen vuokrauksesta asiakkaan johdolle suunnattuihin asiantuntijapalveluihin. Liikelaitoksena Senaatti-kiinteistöt tarjoaa palveluitaan liiketaloudellisin periaattein. Senaatti-kiinteistöjen palvelut JOHDON PALVELUT IV STRATEGINEN TOIMITILAJOHTAMINEN STRATEGIA LÄHTÖINEN TYÖYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN TILANHANKINNAN JA VUOKRAAMISEN PALVELUT TILANHANKINTA JA YMPÄRISTÖ- PALVELUT KÄYTTÄJÄORGANI- SAATION PALVELUT III Kiinteistöpalvelut Siivous Muutto Väistö Sähkö Ravintolapalvelut Henkilöstöravintola Palveluravintola Kokoustilat ja Catering InfoSecpalvelut Aulapalvelu Henkilöturvallisuus Muut Hyvinvointipalvelut Virkistysautomaatit Kunto/liikuntasali KOKONAISVUOKRA II Kiinteistönhoito Kunnossapito Kiinteistöturva Jätehuolto PÄÄOMAVUOKRA I Tila Infra Tieto Tilatehokkuus TOIMINTAVUOSI

22 2010 Valtioneuvostokampuksen kehittämistä Senaatintorin ympäristössä jatkettiin. Palvelut valtionhallinnolle Valtion toimitila-asiantuntijaroolissa keskeisessä osassa ovat Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijapalvelut, joissa Senaatti-kiinteistöt toimii johdon strategisena kumppa nina ja tukee organisaatioita strategisissa muutos- ja kehitystarpeissa. Senaatti-kiinteistöjen tarjoamat asiantuntijapalvelut jakautuvat seuraaviin palvelukokonaisuuksiin: Strateginen toimitilajohtaminen Työympäristön kehittäminen Tilanhankinta ja vuokraus Tilanhallinta ja ympäristö Kustannustehokkaiden ja toimintaa tukevien työympäristöjen luomiseksi Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluja. Optimaalisen työympäristöratkaisun löytämiseksi kehitysprojekteissa tarkastellaan yhtäaikaisesti niin asiakkaan tiloja, toimintaa kuin teknologiaratkaisujakin. Tavoitteena on myös parantaa työympäristön joustavuutta ja tukea tilojen visuaalisella ilmeellä haluttua julkikuvaa. Senaatti-kiinteistöt tuottaa työympäristöpalvelut asiakkailleen yhteistyössä kumppaniverkostonsa kanssa. Asiantuntijapalvelut Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijapalveluiden liikevaihto oli kasvussa vuonna Senaatti-kiinteistöt tuotti asiantuntijapalveluita muun muassa oikeusministeriölle, Tekesille, Suomen Akatemialle ja Maanmittauslaitokselle. Toimistot-toimialalla on vuoden 2010 aikana tehty noin 40 asiantuntijapalvelusopimusta, joissa on sovittu muun muassa työympäristökonseptien kehittämisestä, tilanhauista, edelleenvuokrauksista ja strategisen toimitilajohtamisen asiantuntijatyöstä. Tutkimuslaitosasiakkaiden toimitilatehokkuutta kartoitettiin ja Geodeettiselle laitokselle tehtiin työympäristökehittämisen projekti toimitilojen kehittämiseksi ja asiakkaan toimitilakulujen säästämiseksi. Käyttäjäpalvelut Senaatti-kiinteistöt tuottaa käyttäjäpalveluita erityisesti toimitilakampusalueilla ja monen käyttäjän virastotaloissa. Palvelujen kilpailuttaminen yhteisesti usealle käyttäjälle on tehokasta, tuo mittakaavaetuja ja säästää resursseja. Palveluiden kilpailuttamisessa Senaatti-kiinteistöt toimii yhteistyössä Hansel Oy:n kanssa. Kertomusvuonna Senaatti-kiinteistöt ja Hansel solmivat yhteistyösopimuksen käyttäjäpalveluiden järjestämisestä ja organisoinnista valtionhallinnolle. Vuonna 2010 käyttäjäpalveluiden volyymi jatkoi kasvuaan ja niitä tuotettiin niin virastoille kuin ministeriöille. Käyttäjäpalvelut ovat toimitilakampusalueilla nykyään osa Senaatti-kiinteistöjen peruspalvelutarjoomaa. Tuotteistettua palvelua Vuonna 2010 Senaatti-kiinteistöt käynnisti työympäristöpalvelujensa tuotteistamisen. Senaatti-kiinteistöt osallistui myös useisiin työympäristöjen tutkimushankkeisiin, joissa tutkimuskohteina olivat monipaikkainen ja hajautunut työ, toimistokäyttäjien työympäristöarvostukset sekä toimistoympäristön optimaaliset sisäolosuhteet. Osana Senaatti-kiinteistöjen tarjoamaa palvelua on myös hiilijalanjäljen mittaaminen. Asiakaskumppanuus Senaatti-kiinteistöjen asiakastyötä ohjaavat avoimuus, läpinäkyvyys ja luotettavuus. Tavoitteena on asiakkaille lisäarvoa tuova, kokonaisvaltainen toimitilapalvelu. Asiakastyötä kehitetään yhdessä asiakkai- 22 TOIMINTAVUOSI 2010 Tilatehokkuus

23 1811 Aloitettiin Senaatinlinnan rakentaminen. Lue lisää palveluistamme yhteiskuntavastuuraportti2010.senaatti.fi den kanssa ja asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Vuoden 2010 lopulla Senaatti-kiinteistöt solmi yhteistyösopimukset oikeusministeriön ja poliisihallituksen kanssa valtakunnallisista toimitila- ja työympäristökonsepteista. Rikosseuraamuslaitoksen kanssa solmittiin kumppanussopimus, ja vuonna 2011 tavoitteena on toimitilaja yhteistyöstrategian solminen. Myös puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen välinen puitesopimus on tarkoitus uusia. VTT on kiinteistö- ja rakennusalan johtavia tutkimuslaitoksia, ja on Senaattikiinteistöjen merkittävä kumppani. Asiakastyytyväisyys Vuoden 2010 asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan asiakkaiden kokonaistyytyväisyys on hieman laskenut edellisvuoteen verrattuna. 72 % asiakkaista kertoo olevansa erittäin tai melko tyytyväinen Senaattikiinteistöjen toimintaan kokonaisuutena. Vastaava osuus oli 74 % vuonna Asiakastutkimuksen lisäksi Senaattikiinteistöt tekee vuosittain kiinteistöjen käyttäjille erillisen tutkimuksen. Tulosten mukaan 68 % kiinteistöjen käyttäjistä on erittäin tai melko tyytyväinen Senaattikiinteistöjen toimintaan kokonaisuutena. Kaikkien käyttäjien kokonaistyytyväisyys on hyvällä tasolla. Kokonaistyytyväisyydessä ei ole edellisvuoteen verrattuna merkitseviä muutoksia alue- tai toimialatasolla. CASE Suomen Akatemian uudet tilaratkaisut vievät kohti tavoitteita Suomen Akatemia on muuttamassa Senaatti-kiinteistöjen omistamiin tiloihin Hakaniemenranta 6:een. Uusien tilojen hankinta tuli ajankohtaiseksi, koska Akatemian vuokrasopimus oli päättymässä ja tilat turhan väljät. Tavoitteena oli hakea tehokkuutta ja säästöjä. Tavoitteenamme on lähes puolen miljoonan euron säästö tilakustannuksissa, kertoo johtaja Ossi Malmberg. Tilaratkaisut tukevat hyvin toimintaamme. Uusi sijaintimme samassa kiinteistöissä Opetushallituksen kanssa tuo meille synergiaetuja viestinnässä ja asiakassuhteiden hoidossa, korostaa Malmberg. Senaatti-kiinteistöt toimi Suomen Akatemian toimitila-asiantuntijana etsimällä Akatemialle uudet tilat ja tuottamalla tiloihin käyttäjäpalvelut. Lisäksi Suomen Akatemia hyödynsi Senaatti-kiinteistöjen tarjoamaa työympäristön kehittämisen asiantuntijapalvelua toimitilojensa ja toimintansa suunnittelussa. Yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehty tilatehokkuuden parantaminen ja käyttäjäpalveluiden keskitetty hankinta vievät meitä kohti meille asetettuja säästötavoitteita. Tilatehokkuus TOIMINTAVUOSI

24 2010 Hiilijalanjälki ja ympäristövaikutukset ohjaavat tilojen suunnittelua. CASE Hallinnon tilahallinta: etua arjen toimintaan ja päätöksentekoon Vuonna 2010 käynnistyi valtiovarainministeriön toimeksiannosta hallinnon tilahallinta -projekti. Hankkeen tavoitteena on tehostaa tilankäyttöä ja saada aikaan pysyviä säästöjä valtion toimintamenoissa. Valtioneuvoston periaatepäätös energiatehokkuustoimista edellyttää myös nyt tehtyjä toimenpiteitä. Hallinnon tilahallinta projekti pähkinänkuoressa Kaikkien valtionhallinnon käytössä olevien tilojen tiedot kootaan yhteen ja samaan järjestelmään, jota virastot ja laitokset voivat hyödyntää. Tavoitteena on, että toimitilat saataisiin palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla tilojen käyttäjiä ja päätöksentekijöitä. Toimitilojen tarkoituksenmukaisella käytöllä voidaan pienentää tilakustannuksia sekä säästää energiaa ja ympäristöä. Säästöt ovat yksi keino turvata perustoimintojen rahoitus. Kun tilatiedot ovat yhdessä paikassa ja mittarit yhtenäiset, tunnuslukuja on helpompi seurata, tehdä vertailuja ja erilaisia analyyseja sekä suunnitella ja kehittää tilankäyttöä. Kattavampi käsitys omista tiloista mahdollisuus suunnitella tilat entistä paremmin tukemaan ydintoimintaa. Joustavuutta tilojen käyttöön yli hallinnonalojen. Yhteinen ponnistus, josta hyötyvät kaikki. 24 TOIMINTAVUOSI 2010 Tilatehokkuus

25 1900 Rakennustekniikan, erityisesti rautaja betonirakenteiden, kehitys vaikutti ratkaisevalla tavalla arkkitehtuuriin. Esteettömyyden edistäminen on osa yhteiskuntavastuullista toimintatapaa Senaatti-kiinteistöt haluaa vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen tarjoamalla asiakkailleen mahdollisimman esteettömiä toimitiloja ja työympäristöjä. Senaatti-kiinteistöt pyrkii toimimaan esteettömyysasioissa esikuvana muille julkisia rakennuksia hallinnoiville organisaatioille. Senaatti- kiinteistöjen esteettömyysstrategian jalkauttamistoimenpiteisiin kuuluvat henkilöstön koulutus, esteettömyyskartoituksen suunnittelu ja toteuttaminen sekä pitkän tähtäimen suunnitelma kiinteistöjen esteettömyyttä edistäville toimenpiteille. Vuonna 2010 panostettiin esteettömyyskartoituksiin Senaatti-kiinteistöt solmi kertomusvuonna Kynnys ry:n kanssa yhteistoimintasopimuksen, jonka tarkoituksena on edistää esteettömyyttä Senaatti-kiinteistöjen rakennuksissa, luoda alalle esteettömyyskartoituskäytäntö ja erityisesti kartoitusmalli arvokiinteistöille sekä edistää alalle kouluttautuvien esteettömyyskartoittajien pätevyyttä. Arvokiinteistön esteettömyyskartoitus tehtiin pilottina Kansallisarkiston tiloista. Pilotin perusteella viimeisteltiin sekä kiinteistöpäälliköille että hankevastaaville tarkoitettu esteettömyyskartoitusohje, joka valmistui loppuvuodesta Kiinteistöpäälliköille järjestettiin keväällä kysely esteettömyyskartoitusten tarpeellisuudesta kiinteistöissä. Kartoitustarve vuosille on 225 kappaletta. Senaatti-kiinteistöt vahvisti kertomusvuonna myös omaa osaamistaan esteettömyysasioissa kouluttamalla oman asiantuntijan esteettömyyskartoittajaksi. Huomio arvokiinteistöjen esteettömyyteen Haasteellisinta esteettömyyden toteuttaminen on suojelluissa arvokiinteistöissä. Näissä hankkeissa Senaatti-kiinteistöt toimii tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa ja yhteistyötä tehdään myös pohjoismaisten sisarorganisaatioiden kanssa. Tilatehokkuus TOIMINTAVUOSI

26 2010 Sisäilma-asioihin panostettiin ja luotiin niiden hoitamiseen systemaattinen toimintatapa. Tilojen terveellisyys ja sisäilmaston laatu Senaatti-kiinteistöillä on keskeinen rooli toimitilojensa laadukkaiden sisäilmasto-olosuhteiden varmistamisessa. Laadukas sisäilmasto vaikuttaa tilojen käyttäjien hyvinvointiin ja sitä kautta myös työn tuottavuuteen. Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on sisäilmaongelmien ennakointi ja varhainen toteaminen. Rakennusten kosteus- ja homeongelmissa tavoitteena on nollatoleranssi. Senaatti-kiinteistöt on laatinut sisäilmakorjauksista vuoteen 2013 ulottuvan korjausohjelman. Korjausten kokonaismäärä on noin 100 miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöt käytti sisäilmakohteiden korjauksiin ja investointeihin kertomusvuonna 30 miljoonaa euroa. Suurimmat korjaustarpeet kohdistuivat puolustushallinnon kiinteistöihin ja vankiloihin. Yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa Senaatti-kiinteistöt on laatinut omalle henkilöstölleen sisäilma-asioihin liittyvän laajan koulutusohjelman, jota jatkettiin kertomusvuonna. Koulutukseen osallistui noin 60 henkilöä. SENAATTI-KIINTEISTÖJEN TAVOITTEET SISÄILMAKYSYMYSTEN HALLITSEMISEKSI 1. Torjua uusien kosteusvaurioiden syntyminen uudis- ja korjausrakentamisessa. 2. Vähentää terveyshaittoja ja taloudellisia menetyksiä järjestelmällisesti. 3. Yhtenäistää menettelytavat sisäympäristöongelmien todentamiseen ja korjaustarpeen arvioimiseen terveellisen ja turvallisen rakennuskannan edistämiseksi. 26 TOIMINTAVUOSI 2010 Tilojen terveellisyys

27 1936 Rakennushallitus aloitti toimintansa. Sen tavasta toimia tuli maan tapa. Lue lisää sisäilmaasioista kuntavastuuraportti2010.senaatti.fi CASE Hometalkoot Hallitus käynnisti vuonna 2010 valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot. Viisivuotisen ohjelman tavoitteena on kosteus- ja homevaurioiden ja niiden aiheuttamien kansanterveyshaittojen merkittävä vähentäminen. Valtion työpaikoille luodaan Senaattikiinteistöjen johdolla pelisäännöt, miten sisäilmaongelmia tulisi käsitellä. Valtio haluaa näyttää omissa rakennuksissaan esimerkkiä. Laadimme myös toimintamallin, miten kiinteistöjen kuntotutkimukset organisoidaan. Kaikille rakennuksille tehdään korjausstrategia sekä huolto- ja ylläpito-ohjelmat. Päähuomio on sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyssä, kertoo Senaatti-kiinteistöjen asiantuntija Jouni Konttinen. Senaatti-kiinteistöt on myös perustanut oman toimintansa kehittämiseen Sisäympäristöklinikan, Syklin. Se on Senaatti-kiinteistöjen ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoista koostuvat työryhmä, joka pyrkii löytämään ratkaisuja erilaisiin sisäilman laatuun liittyvissä ongelmissa. Sykli järjestää koulutusta, konsultoi ja kerää esimerkkejä ja tietoa onnistuneista hankkeista. Sisäilmatyöryhmä valvoo olosuhteita Jyväskylän poliisitalon sisäilmaongelmat ilmenivät pian sen valmistuttua, ja talo jouduttiin remontoimaan perusteellisesti vain kymmenen vuoden käytön jälkeen. Nyt talo on korjattu ja työpaikalla on taas helppo hengittää. Poliisitalon sisäilmaa seurataan säännöllisesti. Talossa toimii sisäilmatyöryhmä, jossa on poliisin, Senaatti-kiinteistöjen ja työterveyshuollon edustus. Tilojen terveellisyys TOIMINTAVUOSI

28 Kiinteistövarallisuus TULEVAISUUDEN VISIO Laiteteknologian ja ohjausjärjestelmien nopea kehittyminen sekä ekologiset näkökohdat korostuvat rakennusten suunnittelussa. Samalla ylläpidon painopiste siirtyy perusduunista erikoisosaamiseen, mikä lisää koulutustarpeita. Risto Rautiola, johtaja Pohjois-Suomen alue 28 TOIMINTAVUOSI YHTEISKUNTAVASTUUNRAPORTTI 2010 Kappaleen 2010 Kiinteistövarallisuus nimi tähän

29 Kiinteistöjen hyvä ylläpito takaa kiinteistövarallisuuden arvon säilymisen KESKEISET TEKEMISET VUONNA 2010 Kilpailutettiin kiinteistöhoidon puitesopimus. Pilotoitiin kiinteistönhoidon uusi palkkio-sanktio-malli, jossa saavutetuista tavoitteista maksetaan palvelutuottajalle palkkio. Kehitettiin työkalu rakennuksen energiatehokkuuden muutoksen arviointiin, mikä on otettu mukaan investointiprosessiin vakiotyökaluksi. Käynnistettiin arvokiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen pilottiprojekti. Senaatti-kiinteistöjen keskeisenä tehtävänä on hoitaa ja ylläpitää valtion kiinteistövarallisuutta siten, että kiinteistöjen arvo ja käytettävyys säilyvät. Kiinteistöjen ylläpidossa Senaattikiinteistöjen tavoitteena on saada aikaan tavoitteiden mukaiset sisäilmaolosuhteet, kehittää energiankulutusta vähentäviä toimintamalleja sekä huolehtia, että kiinteistöt ovat elinkaarensa mukaisessa teknisessä kunnossa. Ylläpidolla on tärkeä rooli sisäilman laadussa ja energiankulutuksen vähentämisessä. Senaatti-kiinteistöjen toimintatapa kiinteistöjen ylläpidossa perustuu operatiiviseen kumppanuuteen palveluntuottajien kanssa. Vuoden 2010 toiminta Vuonna 2010 kilpailutettiin kiinteistönhoidon puitesopimus, pilotoitiin uusi palkkio-sanktio-kiinteistönhoidon sopimusmalli ja otettiin se käyttöön koko sopimuskannassa. Lisäksi otettiin käyttöön sähköinen tilausjärjestelmä ja kehitettiin energiankäytön raportointeja. Vuoden 2011 suunnitelmat Vuonna 2011 kilpailutetaan nelivuotinen kiinteistönhoidon ensimmäinen vaihe vuonna 2010 kilpailutetun puitesopimuksen mukaisesti. Palveluntuottajien henkilöstön sisäilmaosaamiseen panostetaan edelleen. Sähköinen tilausjärjestelmä otetaan käyttöön kunnossapidon ja kiinteistönhoidon hankinnoissa vuoden 2011 aikana. Kiinteistöjen hoitokulujen jakautuminen (milj. euroa) Muutos-% Käyttö ja huolto 18,4 16,2 14 Ulkoalueiden hoito 5,8 4,9 19 Siivous 1,3 1,1 10 Lämmitys 22,6 17,6 29 Vesi ja jätevesi 3,0 2,5 20 Sähkö 14,6 12,0 22 Jätehuolto 2,2 1,8 19 Vakuutukset 0,7 0,7 0 Vuokrat 21,6 19,3 12 Kiinteistövero 22,6 20,6 10 Kunnossapito 31,3 24,3 28 Muut hoitokulut 0,3 0, ,4 121,1 19 Kiinteistövarallisuus TOIMINTAVUOSI

30 2010 Myös kiinteistöjen ylläpidossa ja investoinneissa kehitettiin energiankulutusta vähentäviä toimintamalleja. Investoinneissa painottuivat peruskorjaukset ja energiatehokkuus Senaatti-kiinteistöjen investoinnit ovat viime vuosina painottuneet olemassa olevan kiinteistökannan peruskorjauksiin ja työympäristöjen kehittämiseen. Kertomusvuonna toiminnan yhtenä painopisteenä olivat myös energiatehokkuuteen tähtäävät kehittämistoimet. Investointiprosessissa on määritelty Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeissa noudatettavat menettelytavat. Vuonna 2010 käynnistettiin investointiprosessin kehityksen kannalta kaksi tärkeää hanketta, jotka olivat tietomallinnukseen liittyvä Model Nova (RYMSHOK:n PRE-hanke) ja hankkeiden ohjausjärjestelmän uusinta. Lisäksi Senaatti-kiinteistöjen tietomalliohjeiden päivitysryhmä saatiin kokoon. Varsinainen ohjeiden päivitys- ja laajennustyö kansallisiksi tietomalliohjeiksi käynnistyy tammikuussa Investointiprosessia uudistettiin kertomusvuonna siten, että yli miljoonan euron hankkeissa urakoitsijalta vaaditaan ympäristöraporttia, joka sisältää tiedot energiasta ja jätemääristä. Panostukset energiatehokkuuden kehittämiseen Senaatti-kiinteistöt kehitti vuonna 2010 työkalun rakennuksen energiatehokkuuden muutoksen arviointiin, mikä on otettu mukaan investointiprosessiin vakiotyökaluksi. Senaatti-kiinteistöt asettaa investoinneille energiatehokkuustavoitteet. Tavoitteena on, että peruskorjauksen jälkeen rakennus on vähintään energialuokassa C ja uudisrakennushankkeen lähtökohtana on vähintään matalaenergiarakennus. Investoinnit vuonna 2010 Senaatti-kiinteistöt päättää investointiensa toteuttamisesta liiketaloudellisin perustein ja edellyttää myös asiakkaan sitoutumista investointiin ennen sen aloittamista. Vuokrien hinnoittelun periaatteista ja tuottovaatimuksesta päättää Senaatti-kiinteistöjen hallitus. Senaatti-kiinteistöjen investointimenot vuonna 2010 olivat 255 (326) miljoonaa euroa, mikä vastasi 46 prosenttia sen liikevaihdosta. Korjausinvestointien osuus oli 73 (72) prosenttia. Senaatti-kiinteistöt on monipuolistanut toimitilahankintaansa perinteisten, valtion omistukseen rakennettavien toimitilojen rinnalla erityisesti toimistottoimialalla. Yksityisrahoituksella toteutettavia hankkeita ovat muun muassa Seinäjoen ja Pietarsaaren virastotalot. Tiloja hankitaan asiakkaille myös vuokraamalla niitä ulkopuolisilta toimitilojen tarjoajilta. Kertomusvuonna Senaatti-kiinteistöt vuokrasi tilat muun muassa Trafille ja Maaseutuvirastolle sekä Tampereella Pirkanmaan ELYlle ja TE-toimistolle. Vuoden 2010 myyntitoiminta Viimeisen kuuden vuoden aikana Senaatti-kiinteistöt on myynyt valtion kiinteistövarallisuutta yhteensä yli 350 miljoonalla eurolla. Viimeiset kolme vuotta ovat olleet myyntitoiminnan kannalta nousujohteisia. Vuosi 2010 oli kuusivuotisen histo- 30 TOIMINTAVUOSI 2010 Kiinteistövarallisuus

31 1970 Ylläpitotoiminta laajeni vahtimestari-, huoltomiesja siivouspalveluihin. Lue lisää kiinteistövarallisuudesta yhteiskuntavastuuraportti2010.senaatti.fi rian paras. Myyntitulot olivat n. 95 miljoonaa euroa, ja kauppoja tehtiin yhteensä 177 kappaletta. Lukumäärällisesti myydyimpiä kohteita ovat olleet valtion rautatiekiinteistöt. Valtion uusi kiinteistöstrategia jakaa valtion kiinteistöt strategiseen ja ei-strategiseen omistukseen, millä on tulevaisuudessa vaikutusta myös myytävien kohteiden määrään ja Senaatti-kiinteistöjen toimintaan. Suurimmat kertomusvuonna valmistuneet investoinnit toimialoittain Puolustus ja turvallisuus, yht. 137,6 milj. euroa Kuopion vankilan lisärakennus Puolustusministeriön rakennuksen perusparannus, Helsinki Muonituskeskuksen tuotantotilojen peruskorjaus, Parola Karjalan Prikaati, kasarmin 1 perusparannus Merisotakoulu, asuntolan peruskorjaus, Suomenlinna, Hki Palokoulutuskeskus, varuskunta toimisto ja liikennevartio, Upinniemi Toimistot, yht. 56,4 milj. euroa Helsingin oikeustalon peruskorjaus ja pysäköintitalon rakentaminen Linnan kasarmit, Hämeenlinna, rakennusten 3, 4 ja 5 peruskorjaus Kuopion verotalon peruskorjaus Turku, Läänin virastotalo, julkisivujen korjaustyöt Oulun lääninhallitus virastorakennus 3:n peruskorjaus Oulun oikeus- ja poliisitalo, sisäilmakorjaustyöt Wanha Lääni, ELY:n tilamuutokset Tutkimuslaitokset, yht. 17,6 milj. euroa Viikki, uusi väestönsuoja, Helsinki Ministeriöt ja kulttuuri, yht. 36,9 milj. euroa Valtion taidemuseo, Mäkkylä, Vermon varaston laajennus Maa- ja metsätalousministeriö, Hallituskatu 5 osittainen peruskorjaus Arvokiinteistöt - kulttuuriperinnön suojeleminen Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on lähes rakennusta, joista noin 470:llä on virallinen suojeluasema. Senaatti-kiinteistöt huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen arvon säilymisestä yhteiskuntavastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Senaatti-kiinteistöt on inventoinut arvorakennukset ja niiden joukkoon on nostettu huomattava määrä rakennuksia, joilla ei ole virallista suojelustatusta. Kertomusvuonna jatkettiin modernin arkkitehtuurin arvottamiskriteereiden kehittämistä yhteistyössä Museoviraston kanssa. Energiatehokkuutta parannettiin arvokiinteistöissä Arvokiinteistöissä energiatehokkuuden Kulttuuritalo peruskorjataan Museoviraston käyttöön. parantamiseksi tehtävät toimenpiteet ovat haasteellisia ja vaativat erityistä asiantuntijuutta niin suunnittelijoilta, toteuttajilta kuin tilaajiltakin. Vuonna 2010 käynnistettiin arvokiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen pilottiprojekti. Hankesuunnittelun yhteydessä on tarkoitus saada listatuksi sellaiset energiatehokkuuden parantamiseen vaikuttavat toimenpiteet, jotka eivät ole ristiriidassa suojelutavoitteiden kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä muiden valtion kiinteistönomistajien kanssa jatkettiin kertomusvuonna. Tulevien tapaamisten yhtenä painopistealueena on energiatehokkuuden parantaminen ja EU- direktiivien vaikutus kulttuuriomaisuuden suojeluun. Kiinteistövarallisuus TOIMINTAVUOSI

32 2010 Oma henkilöstö keskittyy ydin toimintoihin ja muut toiminnot hankitaan laajasta toimittajaverkostosta. Kumppanuus toimittajien kanssa KESKEISET TEKEMISET VUONNA 2010 Käynnistettiin hankintastrategian uudistaminen tavoitteena laadun turvaaminen ja uusien kilpailutus menetelmien kehittäminen. Edistettiin hankintatoimessa kestävän kehityksen toimintamalleja laajentamalla sähköisen hankintajärjestelmän käyttöönottoa. Tehtiin sisäinen tarkastus harmaan talouden torjunnasta ja toimenpideohjelma sen edistämisestä. Senaatti-kiinteistöjen toiminta palvelutuotannossa perustuu hankintastrategian mukaisesti kumppanuuteen ja verkostoitumiseen palvelutoimittajien kanssa. Kumppanuuksien tavoitteena on tukea Senaatti-kiinteistöjen asiakaspalvelua, 32 TOIMINTAVUOSI 2010 Kiinteistövarallisuus liiketoimintaa ja kasvattaa tuottavuutta. Strategisena linjauksena on, että oma henkilökunta keskittyy ydintoimintoihin ja kaikki muut toiminnot hankitaan toimittajaverkosta. Senaatti-kiinteistöillä on kuukausitasolla n toimittajaa, joista lähes puolet on kertatoimittajia. Kaksisataa suurinta toimittajaa vastaa 80 % rahavirrasta. Senaatti-kiinteistöt pyrkii pitkäaikaisiin puite- tai vuosisopimuksiin palvelutoimittajiensa kanssa ja tavoitteena on myös vähentää kertatoimittajien määrää. Vuonna 2010 Senaatti-kiinteistöjen kumppaneiden määrä laski hieman ja oli 54 (69). Julkisesti kohti kestäviä hankintoja Valtioneuvosto antoi keväällä 2009 periaatepäätöksen kestävistä hankinnoista. Tavoitteena on, että vuonna 2015 kaikissa valtion keskushallinnon hankinnoissa on otettava huomioon ympäristönäkökulma, jotta ympäristökuormitusta ja ilmastovaikutuksia voidaan vähentää tuntuvasti. Senaatti-kiinteistöjen kestävät hankinnat liittyvät ennen kaikkea investointeihin eli uudis- ja peruskorjausrakentamiseen, joissa kiristyvät energiavaatimukset asettavat uudenlaisia tavoitteita muun muassa rakennusten suunnittelulle. Senaatti-kiinteistöt ottaa huomioon rakentamisessa ja ylläpidossa kestävän kehityksen periaatteet, ja ympäristönäkökulmat on huomioitu myös kaikissa prosesseissa. Senaattikiinteistöillä on käytössään ekologisen rakennuttamisen -menetelmä, jonka keskeisiä osia ovat hankkeelle tarveselvitysvaiheessa tehtävä ympäristöselvitys ja hankesuunnitteluvaiheessa asetettavat ympäristötavoitteet. Myös sisäilman laatuun ja rakennusmateriaalien terveellisyyteen, rakennuksen huollettavuuteen ja

33 1989 Rakennushallituksessa oli henkilöä eri tehtävissä. Lue lisää kumppanuudesta yhteiskuntavastuuraportti2010.senaatti.fi korjattavuuteen kiinnitetään huomiota. Hankkeille asetetaan käyttöikätavoite ja laaditaan rakennusosakohtainen käyttöikäsuunnitelma. Rakentamaton neliö on ekoteko Tilankäytön tehostamisella on suurin vaikutus ympäristökuormituksen vähentämiseen. Tehokkain keino tehostaa tilojen energiankäyttöä ja vaikuttaa ympäristökuormitukseen on kehittää työympäristöä strategisesti ja vähentää sen avulla rakentamista. Tämä tarkoittaa sekä organisaation toimintojen kehittämistä että toimitilojen optimointia. Kertomusvuonna aloitettiin mittava hallinnon tilahallinta -projekti, jonka taustalla ovat periaatepäätökset energiatehokkuudesta ja kestävistä hankinnoista. Harmaan talouden torjunta Harmaa talous ja sen torjunta ovat viime aikoina nousseet voimakkaasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Myös Senaattikiinteistöt on ottanut harmaan talouden torjunnan keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Oman henkilöstön systemaattinen koulutus ja asian tuominen julkisuuteen ja yhteistyökumppaneiden tietoisuuteen ovat keinoja asian edistämiseksi. Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa keskeisimmät harmaan talouden näkökulmat liittyvät erityisesti sen rakennustyömailla yhteistyökumppaneiden ja palveluyritysten käyttämään työvoimaan. Vuonna 2010 Senaatti-kiinteistöjen sisäisen tarkastuksen teettämän tarkastuksen tavoitteena oli arvioida, onko Senaatti-kiinteistöjen hankintatoimessa huomioitu harmaan talouden torjunnan näkökulmaa riittävästi. Senaatti-kiinteistöissä on käytössä monia hyviä menettelyjä ja käytäntöjä torjua harmaata taloutta. Senaatti-kiinteistöjen vastuuhenkilöiden aktiivinen osallistuminen ja näkyminen työmaalla tukevat omalta osaltaan harmaan talouden torjuntaa. Senaatti-kiinteistöt vaatii kaikilta urakoitsijoilta RALA -pätevyystodistuksen, ilmoittaa valitut urakoitsijat verottajalle ja vaatii kuvallisia kulkulupia työmaalla. Aliurakoitsijat hyväksytetään tilaajalla ja tilaajavastuulain mukaiset selvitykset vaaditaan kaikilta urakoitsijoilta. Julistus harmaan talouden torjunnasta Tarkastuksen pohjalta Senaatti-kiinteistöt laatii harmaan talouden torjunnasta erillisen julistuksen, jolle pyritään saamaan mahdollisimman laaja julkisuus. Senaattikiinteistöt on uudistamassa hankintastrategiaansa, jossa harmaan talouden torjuntaan tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Toiminnan laatua ohjataan prosesseilla Senaatti-kiinteistöissä aloitti vuoden 2011 Senaatti-kiinteistöjen toiminnan laadun toteutumista on arvioitu vuosittain ulkopuolisen asiantuntijan johdolla pidettävässä EFQM-laatumallin mukaisessa itsearviointitilaisuudessa. Kertomusvuonna Senaatti-kiinteistöt osallistui Suomen Laatupalkintokilpailuun, jossa se sijoittui kuuden fi nalistin joukkoon ja sai Recognised for Excellence 5 star -tunnustuksen toimintansa erinomaisuudesta. alussa toimintansa alue- ja prosessiyksikkö, jonka vastuulla on operatiivisten prosessien ja aluetoiminnan kehittäminen. Yhteiskuntavastuu ja laadunhallinta kattavat koko Senaatti-kiinteistöjen toimintakentän, ja ne otetaan huomioon kaikissa prosesseissa. Palvelujen ostot ja laatu Senaatti-kiinteistöjen toiminta perustuu kokonaisuudessaan palvelujen ostamiseen, minkä vuoksi ostettavien palvelujen laadunhallinta on keskeinen osa Senaattikiinteistöjen toimintaa. Hankintapäätökset perustuvat rakennusurakoita lukuun ottamatta laatuarviointeihin, ja luvattua laatua valvotaan myös jatkuvasti. Laatukriteereitä on sisällytetty myös kiinteistönhoidon kumppanuusohjelmiin. Kiinteistövarallisuus TOIMINTAVUOSI

34 Ilmastonmuutos TULEVAISUUDEN VISIO Kiinteistökannan energiatehokkuus paranee. Energia- ja materiaalitehokkuusosaaminen lisääntyy rakentamisessa, ja käytettävät energiamuodot lisääntyvät. Juha Kortesalmi, kehityspäällikkö 34 TOIMINTAVUOSI YHTEISKUNTAVASTUUNRAPORTTI 2010 Kappaleen 2010 Ilmastonmuutos nimi tähän

35 Lue lisää ilmastonmuutoksen hillinnästä yhteiskuntavastuuraportti2010.senaatti.fi Ilmastonmuutoksen hillinnästä toimintaan KESKEISET TEKEMISET VUONNA 2010 Energiankulutuksen säästötavoitteet saavutettiin. Ympäristöohjelmat toteutuivat suunnitellusti. Videoneuvottelulaitteiden käyttömäärät kasvoivat edelleen vähentäen matkustustarvetta ja lisäten työajan tehokasta käyttöä. Uusia asiakkaita aloitti Green Office -palvelun käytön. Tilatehokkuutta edistävien työvälineiden, kuten hiilijalanjäljen laskenta ja työympäristöjen kehittäminen, käyttö lisääntyi. Sitouduttiin uuteen energiansäästösopimukseen. Suomen suurimpana kiinteistönomistajana Senaatti-kiinteistöt voi vaikuttaa ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen vähentämiseen. Senaatti-kiinteistöillä on kattava energiatehokkuusosaaminen, laaja yhteistyöverkosto ja aktiivinen ote kiinteistö- ja rakennusalan kehittämisessä. Senaatti-kiinteistöillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, energiankulutuksen vähentämisessä ja energiatehokkuuden parantamisessa. Energia-asiantuntijana julkishallinnon palveluksessa Palvellessaan valtiokonsernia Senaattikiinteistöt toimii valtiohallinnon asiantuntijana kiinteistöjen ja toimitilojen käyttöön ja ylläpitoon liittyvissä laajoissa kysymyksissä, joista yksi on energiatehokkuuden parantaminen. Senaatti-kiinteistöt voi vaikuttaa energiatehokkuuden paranemiseen muun muassa kiinteistökannan pitkäjänteisellä ja ennakoidulla kehittämisellä, asiakkaiden tarpeita vastaavien tilojen tunnistamisella ja sijaintipäätöksiin osallistumalla. Senaatti-kiinteistöt tarkastelee kiinteistöjä kokonaisuutena julkishallinnon tarpeet huomioiden. Monissa tapauksissa uudet tilaratkaisut löydetään olemassa olevasta tilakannasta. Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Yhä useampi Senaatti-kiinteistöjen asiakasorganisaatio haluaa vähentää toimintansa ympäristövaikutuksia. Tässä työssä Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikkö toimii Senaatti-kiinteistöjen osaamisen ja palvelujen välittämisessä asiakasorganisaation käyttöön. Asiakkaan ympäristötehokkuuden parantamisessa toimitiloihin liittyvät seikat, esimerkiksi energiankulutuksen, veden ja jätteiden hallinta, ovat keskeisessä roolissa. Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen ympäristöjohtamisen kannalta parhaan mahdollisen tiedon ja monipuolisen palvelukokonaisuuden. Uskomme, että tieto toimitilojen käyttöasteesta, vajaakäytöstä, energia- ja jätemääristä ja kustannuksista ohjaa asiakkaidemme päätöksiä kestävän kehityksen mukaisiksi ja tehokasta käyttöä tukeviksi. Asiakasorganisaation johdolle suunnatut neuvontapalvelut mahdollistavat toiminnan suuntaamisen ja kehittämisen kannalta tarvittavan tuen. Samalla asiakkaan käyttöön voidaan tarjota paras mahdollinen työskentely-ympäristö. Senaatti-kiinteistöjen ympäristöpalveluina tarjoama hiilijalanjälkilaskenta, energiankulutuksen vähentäminen, energia- ja ympäristöluokitukset sekä toimiston Green Office -ympäristöohjelma tukevat käytännössä asiakkaiden ympäristötyötä. Vihreä vuokrasopimusmalli kannustaa tilojen ympäristötehokkaaseen käyttöön. Ilman tilatehokkuutta ei ole energiatehokkuutta Senaatti-kiinteistöt ja asiakasorganisaatiot voivat saavuttaa energiansäästötavoitteensa vain parantamalla energiatehokkuutta ja tehostamalla tilankäyttöään. Energiatehokkuutta parannettaessa tulee parantaa myös tilatehokkuutta eli tilan määrää suhteessa sen käyttäjiin (m 2 /hlö). Organisaation käyttämä tilamäärä vaikuttaa merkittävästi kokonaisenergian kulutukseen, tarpeettomien tilojen ylläpito ja lämmitys ovat ristiriidassa energiansäästötavoitteiden kanssa. Ilmastonmuutos TOIMINTAVUOSI

36 2010 Vuonna 2016 sähkö- ja lämpöenergiankulutusta alennetaan toimistoissa 6 % vuoden 2010 tasosta. Senaatti-kiinteistöjen energiatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on sitoutunut valtion linjan mukaisiin energiansäästötavoitteisiin sekä toimimaan esimerkkinä julkisena organisaationa. Senaatti-kiinteistöjen energiankäytön yleistavoitteet on johdettu kansallisista sekä EU:n energiatavoitteista. Tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2016 mennessä sekä sähkö- että lämpöenergian kulutusta alennetaan omassa ylläpidossa olevissa kohteissa kuudella prosentilla vuoden 2010 tasosta. Uusiutuvan energian käyttöä tulee lisätä 9,5 % vuoteen 2015 mennessä ja kasvihuonekaasuja leikata 20 % vuoteen 2020 mennessä. Senaatti-kiinteistöt uudisti energiansäästölupauksensa allekirjoittamalla helmikuussa 2011 toimitilojen energiansäästön toimenpideohjelman. Senaatti-kiinteistöt on asettanut energiansäästötavoitteekseen MWh vuoteen 2016 mennessä. Toimenpideohjelman piiriin kuuluu 224 Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöä, joista noin puolet on toimistorakennuksia. Uuden strategiansa myötä Senaatti-kiinteistöt painottaa energiatavoitteissaan erityisesti energiaparannuksia korjausrakentamisessa, tilankäytön tehokkuutta ja yhteistyötä asiakkaidensa kanssa. Määrätietoista energiajohtamista Senaatti-kiinteistöt toimii määrätietoisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. (kwh/brm 2 ) Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden lämmön ominaiskulutus sähkön ominaiskulutus (kwh/brm 2 ) sähkön ominaiskulutuksen tavoite (kwh/brm 2 ) uuden energiatehokkuussopimuksen tavoite (kwh/brm 2 ) (kwh/brm 2 ) Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden sähkön ominaiskulutus sähkön ominaiskulutus (kwh/brm 2 ) sähkön ominaiskulutuksen tavoite (kwh/brm 2 ) uuden energiatehokkuussopimuksen tavoite (kwh/brm 2 ) 36 TOIMINTAVUOSI 2010 Ilmastonmuutos

37 1973 Energiakriisin vaikutuksesta valtioneuvosto julkisti mittavan energiansäästöohjelman, joka pimensi kaupunkeja ja mainosvaloja, laski huonelämpötiloja ja kielsi kokonaan esimerkiksi moottoriajoneuvokilpailut. Energian kokonaiskulutus on yksi Senaatti-kiinteistöjen säännöllisesti seurattavista strategisista mittareista ja energiankulutusta johdetaan keskitetysti ja päämäärätietoisesti. Senaatti-kiinteistöjen energiasäästötavoitteet jaetaan ylläpidon ja rakentamisen tavoitteiksi. Ylläpito- ja investointiprosessit määrittelevät kohde- ja rakennushankekohtaiset tavoitteet. Rakennushankkeiden energiansäästötavoite määritellään merkittävissä hankkeissa tilaominaisuuksiin ja rakennuksen suunniteltuun käyttöön perustuvilla simulointilaskelmilla. Investointien energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeiden energiatehokkuuden tehostamista varten on laadittu toimintasuunnitelma seuraavalle kymmenvuotisjaksolle. Toimintasuunnitelman taustaselvityksissä kävi ilmi, että velvoittavia säädöksiä noudattamalla sekä soveltamalla energiatehokkaita ratkaisuja toteuttamalla rakentamisen vaikutus koko Senaatti-kiinteistöjen energiankulutukseen olisi vain -5 % vuoteen 2020 mennessä. Energian hankinta Senaatti-kiinteistöt on ulkoistanut sähköenergian hankinnan Hansel Oy:lle, joka noudattaa hankinnoissaan kestävien hankintojen periaatteita. Käyttämänsä lämpöenergian sekä kaukokylmän Senaatti-kiinteistöt hankkii ensisijaisesti paikallisilta energiayrityksiltä. CASE Hiilijalanjäljen mittauspalvelu tuo faktat esiin Hiilijalanjäljellä viitataan siihen, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä eri toiminnoista aiheutuu. Se voidaan laskea erikokoisille organisaatioille, tuotteille tai palveluille. Organisaatioiden hiilijalanjäljen mittaamiseen on kaksi tärkeää syytä: Suomen hallitus on muiden länsimaiden mukana sitoutunut valtaviin päästövähennystavoitteisiin. Vuoteen 2050 mennessä Suomen pitää leikata kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia pienemmiksi. Toisaalta vihreys on myös toiminnan edellytys, kun eri sidosryhmät vaativat ympäristövaikutusten osoittamista. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen on sekä taloudellinen että imagollinen tekijä. Päästöjen vähentäminen merkitsee yleensä myös kulujen vähentämistä, kun energiankulutuksen aiheuttamat kustannukset pienenevät. Kun laskennallisesti voidaan osoittaa, missä kohdin vuotaa, niin myös toimenpiteet voidaan kohdentaa oikein, Senaattikiinteistöjen ympäristöasiantuntija Juha Kortesalmi huomauttaa. Tieto lisää ymmärrystä Senaatti-kiinteistöjen tuottama palvelu perustuu organisaation käyttämään tilaan ja energiankulutukseen, joiden pohjalta hiilijalanjäljen suuruus lasketaan. Uutta palvelua on tähän mennessä kokeiltu Senaatti-kiinteistöjen omissa ja muutamien asiakkaiden toimitiloissa. Kortesalmi luonnehtii pilotteja rohkaiseviksi. Kokemusten pohjalta harkinnassa on muun muassa työmatkatietojen liittäminen mittaristoon. Hiilijalanjäljen mittauspalvelun lopullinen valmistuminen on kytköksissä meneillään olevaan valtionhallinnon tilatietoprojektiin. Hankkeen tavoitteena on seurata ja tehostaa valtion tilankäyttöä sekä pienentää energiankulutusta. Kun kaikkien hallinnassamme olevien kiinteistöjen tilatiedot on saatu syötettyä yhteiseen tietojärjestelmään, pystymme kohdentamaan sinne myös energiankulutustietoja. Päästöt voidaan laskea näistä tiedoista hyvinkin helposti. Ilmastonmuutos TOIMINTAVUOSI

38 Verkkoraportin sisältö YLEISKATSAUS Toimitusjohtajan katsaus Perustehtävä, arvot ja visio Organisaatio Toimialat Toimintaympäristö Vaikuttamisalueet Strategia ja yhteiskuntavastuustrategia Sidosryhmäyhteistyö Toimintamalli Toiminnan eettiset periaatteet Talouskatsaus Henkilöstö Tulokset TEHOKKUUS Palvelut valtionhallinnolle Asiantuntijapalvelut Käyttäjäpalvelut Asiakaskumppanuus Asiakastyytyväisyys Kehittämis- ja innovaatiotoiminta Henkilöstön osaaminen TILOJEN TOIMIVUUS Työympäristöjen kehittäminen Esteettömyys Turvallisuus Sisäilma ILMASTONMUUTOS Ympäristövaikutusten vähentäminen Energiatehokkuuden parantaminen Kiinteistöjen ympäristövaikutukset Rakentamisen ympäristövaikutukset Pilaantuneiden maa-alueiden hallinta Matkustamisen ympäristövaikutukset Senaatti-kiinteistöjen keinot ympäristövaikutusten vähentämiseen KUMPPANUUS Kumppanuus toimittajien kanssa Kestävät hankinnat Harmaan talouden torjunta Toiminnan laatu KIINTEISTÖVARALLISUUS Kiinteistöjen ylläpito Investoinnit Myynnit Kaavoitukseen osallistuminen Arvokiinteistöt Luonnon monimuotoisuus 38 TOIMINTAVUOSI 2010

39 Graafinen suunnittelu ja taitto: Zeeland Helsinki Sisältö: Senaatti-kiinteistöt Valokuvat: Timo Heikkala, Jari Härkönen, Matti Immonen, Ari-Pekka Keränen, J-P Palmulaakso, Juha Sarkkinen, Erkki Vaalasranta, Laura Vesa, sekä Senaatti-kiinteistöjen ja Kulttuuritalon kuva-arkistot 3D-kuvat: Marko Kivistö/LPR-arkkitehdit Paino: Edita Prima Oy Paperi: Galerie Art Silk TOIMINTAVUOSI

40 RUK Yli sata vuotta vanhan Haminan Reserviupseerikoulun päärakennus peruskorjattiin arvorakennuksen historiaa kunnioittaen. Peruskorjaus on ollut vaativa hanke niin suunnittelijoille kuin urakoitsijoillekin. Musiikkitalo Helsingin Musiikkitalo valmistui keväällä 2011, ja se valittiin Senaatti-kiinteistöjen juhlavuoden rakennushankkeeksi.