Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut

Transkriptio

1 Kärkihankeallianssi Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli Sähköurakoitsijapäivät Tuomme tilalle ratkaisut

2 Senaatti-kiinteistöjen historia Intendentin konttori Yleisten rakennusten ylihallitus Rakennushallitus Valtion Kiinteistölaitos Virastosta liikelaitokseksi Valtion vuokrajärjestelmä Senaattikiinteistöt Valtion työympäristöja toimitilaasiantuntija

3 Senaatti-kiinteistöt tunnuslukuja N rakennusta N. 6,5 milj. m 2 Kiinteistöomaisuus 4,6 mrd Kokonaisliikevaihto 628 M Investoinnit n. 200 M Sijoitetun pääoman tuotto 4,3 % Vuokraustoiminnan sijoitetun pääoman tuotto 3,2 % Henkilöstö n. 260 htv Toimistot Puolustus ja turvallisuus 1,6 mrd. e Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 1,3 mrd. e Puolustus ja turvallisuus 1,7 Me Toimistot 1,1 mrd. e Kehityskiinteistöt 0,3 mrd. e Ministeriöt ja erityiskiinteistöt +0,3 mrd. euroa yliopisto-omistus ja hallinto

4 Senaatti-kiinteistöjen perustehtävä 1.Senaatti-kiinteistöt tarjoaa työympäristö- ja toimitilaasiantuntijana hyvin toimivat tilat ja tarpeita vastaavat palvelut. Näin syntyy valtiolle työympäristöjä ja toimitiloja, joissa on hyvä työskennellä. 2.Senaatti-kiinteistöt huolehtii valtion kiinteistöomaisuudesta, peruskorjaa rakennuksia ja rakentaa tarvittaessa uudisrakennuksia. Tuomme tilalle ratkaisut

5 Senaatti-kiinteistöjen päätavoite kaikissa hankkeissa Käyttäjät saavat turvalliset ja terveelliset toimitilat sekä toimivan työympäristön

6 RAKENNUSHANKKEIDEN HAASTEET

7 Tietoa ja taitoa on mutta Miksi emme aina onnistu tekemään turvallisia ja terveellisiä rakennuksia, vaikka tietoa ja taitoa on?

8 Tietoa ja taitoa on mutta Miksi emme aina onnistu tekemään rakennuksia budjetissa, vaikka tietoa ja taitoa on?

9 Tietoa ja taitoa on mutta Miksi emme aina onnistu tekemään rakennuksia aikataulussa, vaikka tietoa ja taitoa on?

10 Senaatti-kiinteistöjen hankkeiden toteutusmuotoja Senaatti-kiinteistöjen hankkeista on lukumääräisesti valtaosa toteutettu seuraavilla toteutusmuodoilla: Jaettu urakka (yleisin) Kokonaisurakka Projektinjohtourakka eri variaatioin KVR -urakka (harvoin käytetty) Lukumääräisesti valtaosa em. toteutusmuodoilla toteutetuista hankkeista ovat olleet onnistuneita. Lukumääräisesti valtaosa rakennushankkeista tullaan edelleenkin toteuttamaan em. perinteisin urakkamuodoin

11 Suurissa ja vaativissa rakennushankkeissa sen sijaan Liian usein yksi tai useampi keskeisistä osa-alueista: aikataulu kustannukset laatu ei pidä ja silloin se vetää mukanaan syvyyksiin kaikki muut osa-alueet ja lopulta asiakastyytyväisyyden ja imagon

12 Perinteiset urakkasopimukset suurissa ja vaativissa hankkeissa Tilaaja ei aina onnistu toteuttamaan investointia kannattavasti ja luovuttamaan tiloja käyttäjälle vuokrasopimuksen mukaisessa aikataulussa. 30 M Onko resurssien osaaminen suunnattu rakennushankkeen parhaaksi? 2v aika

13 Onnistuneen hankkeen ainekset Hyvään lopputulokseen päästään kun osapuolten intressit ovat yhtenevät. resurssien osaaminen suunnataan hankkeen onnistuneeseen läpivientiin ja hyvän lopputuloksen saavuttamiseen. Miten tämä saadaan aikaiseksi?

14 Kärkihankemalli - kärkihankeallianssi Kärkihankemallin suurimman ja tärkeimmän kokonaisuuden muodostaa rakentamisen hallintaan kehitetty uusi toteutusmuoto: KÄRKIHANKEALLIANSSI (KHA) Senaatin kaikki kärkihankkeet on tavoitteena toteutetaan tällä toteutusmuodolla => allianssihanketta

15 Kärkihankeallianssin sopimusosapuolet Tilaaja = Senaatti-kiinteistöt = Rakennuttaja = Rakennushankkeeseen ryhtyvä Palveluntuottaja = Yritys, jolle kuuluu hankkeen rakentamisen palvelujen tuottaminen sekä hankkeen pääurakoitsijan ja päätoteuttajan vastuut, velvollisuudet ja tehtävät Kärkihankeallianssissa Tilaaja ja Palveluntuottaja asettavat hankkeen käyttöön organisaation "hankkeen parhaaksi" periaatteella

16 Senaatin kärkihankeallianssin sopimusehtojen pääpiirteitä: riskien jakautuminen Sopimuksessa tilaaja asettaa hankkeelle yhteisiä tavoitteita, joiden saavuttamatta jääminen muodostaa osapuolille riskejä. Ajallinen riski: tilaaja kantaa hankkeen ajallisen riskin ja hankkeen valmistumiselle ei määrätä viivästyssakkoa. Taloudellinen riski: tilaaja kantaa koko hankkeen taloudellisen riskin ja hankkeen kustannusylityksen osalta ei määrätä taloudellisia sanktioita, tilaaja maksaa kaikki rakentamisesta aiheutuvat kustannukset - lisä- ja muutostöitä ei ole. Laadullinen riski: laadullisen riskin toteutumista torjutaan hankkeen aikaisin panostuksin, riskiä jaetaan mm. siten että palveluntuottaja sekä tilaaja jakavat takuuajan kustannuksia

17 Kärkihankeallianssin kaupallisen mallin pääpiirteet Palveluntuottajan lisäpalkkiot Palveluntuottajan kiinteä palkkio Projektikustannukset (ns. työmaakustannukset) Hankkeen tavoitekustannus Rakennuttajan kustannukset ja mahdolliset sivu-urakat

18 RAKENTAMINEN KÄRKIHANKEALLIANSSI Palveluntuottajan palkkio

19 Allianssin palveluntuottajan palkkiorakenne - yhteenveto Palkkio muodostuu kiinteästä palkkiosta + lisäpalkkiosta Kiinteä palkkio (esim. max 6 %) + lisäpalkkiot (esim. yht. 6 %). Lisäpalkkioidut tavoitteet: 1: Hankkeen tavoitekustannuksen alittaminen (2 %) 2: Hankkeen valmistuminen aikataulussa (1 %) 3: Työturvallisuus (max. 0,5 %) 4: Talousrikollisuuden torjunnan onnistuminen (0,5 %) 5: Työn hyvän laadun varmistaminen (0,5 %) 6: Loppukustannusennusteen tarkkuus (max. 0,5 %) 7: Virheiden ja puutteiden poistamisen nopeus (0,5 %) 8: Palveluntuottajan synnyttämä asiakaskokemus (0,5 %) Palkkiomäärät tarkistetaan hankekohtaisesti markkinatilanne huomioiden

20 RAKENTAMINEN KÄRKIHANKEALLIANSSI Palveluntuottajan valinta

21 Kärkihankeallianssi - Palveluntuottajan valinta Palveluntuottaja valitaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella seuraavasti: Laadun painoarvo 70 % Hinnan painoarvo 30 % Palveluntuottajan valintaprosessi vaiheittain: 1. Ilmoittautumisvaihe 2. Neuvotteluvaihe (Tiimirekrytointi) 3. Tarjousvaihe (kiinteä palkkio) 4. Hankintapäätös

22 Tiimirekrytointi - tavoite Palveluntuottajan hankeorganisaatiolta tulee löytyä osaaminen. Aikataulujen hallinta. Hankintojen hallinta. Työmaan hallinta. Palveluntuottajan hankeorganisaatiolta tulee löytyä asenne. Ennakoivuus, proaktiivisuus. Luovuus. Avoin yhdessä tekeminen. Ei firma, vaan ne tyypit

23 RAKENTAMINEN KÄRKIHANKEALLIANSSI Allianssisopimus

24 Allianssisopimuksen asiakirjat Kaupalliset asiakirjat Allianssisopimus Senaatti-kiinteistöjen urakkasopimusehdot talousrikollisuuden torjuntaan DM# Rakentamisohjelma YSE 1998 soveltuvin osin, sopimukseen kuulumattomat kohdat on yliviivattu Kiinteän palkkion maksuerätaulukko Palveluntuottajan tarjouslomake Tekniset asiakirjat

25 Rakentamisohjelma Kuvattu mm. tehtävät ja vastuut sekä mitä tehdään ja miten: 1. Senaatti-kiinteistöjen kärkihankemalli ja sopimusehdot 2. Rakennushanke 3. Hankkeen eri osapuolet ja sopimussuhteet 4. Palveluntuottajan suoritusvelvollisuus 5. Tilaajan myötävaikutusvelvollisuus 6. Prosessin- ja tiedonhallinta sekä dokumentointi Suunnittelun johtaminen ja ohjaus Rakentamisen johtaminen ja ohjaus 7. Tilaajavastuulaki sekä talousrikollisuuden torjunta 8. Työturvallisuus 9. Käyttäjäsuunnittelu 10.Laadunvarmistus 11.Hankkeen aikataulu ja sen muuttamisen ehdot

26 Kärkihankeallianssin ominaisuuksia Hankeorganisaatio auttaa tilaajaa saavuttamaan hankkeelle asettamansa tavoitteet. Kannustaa hyvään yhteistyöhön! Sopii suuriin ja vaativiin uudis- ja korjausrakennushankkeisiin. Hankintamenettely ei kuormita tarjoajia ja tarjouskustannukset ovat pienet: ei vaadi suunnittelijoilta suunnitelmien laatimista. ei edellytä palveluntuottajilta ns. tarjouslaskentaa eikä perinteistä tuotannossuunnittelua. julkinen hankinta ei muodostu olennaisesti hitaammaksi kuin ns. perinteisissä toteutusmuodoissa. Suunnitelmien valmiusasteesta riippumaton: Soveltuu hankintatilanteisiin jossa suunnitelmia ei ole lainkaan tai toteutussuunnitelmat ovat lähes valmiit

27 Kiitos! Tuomme tilalle ratkaisut