Tampereen kaupunkiseudun hakemus hallitusohjelman mukaiseen työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkiseudun hakemus hallitusohjelman mukaiseen työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun Tampereen kaupunkiseutua esitetään työvoima- ja yrityspalveluiden kokeilualueeksi, jossa kaupunkiseudulla on kokonaisvastuu työllisyyttä edistävistä palveluista. Kokeilussa otetaan hoidettavaksi Pirkanmaan TE-toimiston kaikki tehtävät ja vastuut Tampereen kaupunkiseudun osalta. Tämä edellyttää, että kokonaisuutta vastaava osa TE-hallinnon resursseista siirretään kokeilun käyttöön. Kokeilun toteuttaminen edellyttää myös poikkeuksia lainsäädäntöön. Kokeiluun ja sen jatkokehittämiseen ovat sitoutuneet Tampereen kaupunkiseudun kunnat (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi), Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Kumppanuustalo Artteli ry (23 hyvinvointialan jäsenjärjestöä). Mukana on valtaosa maakunnan keskeisistä toimijoista. Lisäksi Sitra on mukana yhteistyössä Yritysläheinen työllistämismalli kokeilunsa kautta. Tampereen kaupunkiseutu tarjoaa väestöpohjaltaan ja toimintaympäristön vahvuuksien ja haasteiden näkökulmasta erinomaisen toimintaympäristön kokeilla työllisyydenhoidon kokonaisvastuun siirtymistä kaupunkiseudun kunnille. Viimeaikaiset elinkeinoelämän rakenteelliset muutokset (mm. Microsoftin ilmoitus lakkauttaa Tampereen yksikkö) kasvattavat alueen työllisyyshaastetta entisestään. Tampereen kaupunki on neuvottelemassa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa alueen uudistumisen toimenpiteistä menossa olevan rakennemuutoksen tueksi. Tämä työllisyydenhoidon kokeilu ja alueen uudistumisen tuki kytkeytyvät yhdessä alueen elinvoiman edistämisen kokonaisuuden toimenpiteiksi. 1. Tampereen kaupunkiseudun kokeilun tavoitteet Tampereen kaupunkiseudun kokeilun tavoitteena on edesauttaa alueen talouskasvua sekä uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä sekä parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tavoitteena on myös lisätä työllisyydenhoidon palveluiden eri kohderyhmät huomioivaa asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta sekä yksinkertaistaa palvelujärjestelmää ja parantaa asiakasprosessin kokonaishallintaa. Kokeilussa vastuu ja resurssit keskitetään yksiin käsiin ja vastataan muuttuneisiin ja tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Kokeilulla valmistaudutaan uuden kunnan elinvoimatehtävään. Maakuntauudistuksen jälkeen maakunnalla on sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden osalta järjestämisvastuu ja kunnilla on keskeinen rooli mm. työvoima-, koulutus- sekä yritys- ja elinkeinopalveluiden kehittämisessä. Tässä kokeilussa luodaan toimintamalli työllisyys- ja yrittäjyyspalveluiden uusista asiakaslähtöisistä ratkaisuista ja työvoima- ja yrityspalveluiden ja sosiaali- terveyspalveluiden yhteensovittamisesta. Kaupunkiseudulle synnytetään uusi työllisyydenhoidon malli, jolla kaupunkiseutu voi mahdollisesti olla jatkossa joko palveluiden järjestämis- tai tuottamisvastuussa. Kokeilulla tavoitellaan 10 prosentin säästöä työttömyydestä aiheutuviin julkisiin kustannuksiin (ansiosidonnainen työttömyysturva, peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä työttömyyden perusteella maksettavat toimeentulotuki ja asumistuki). Säästö tulee ensisijaisesti työttömyyden vähenemisestä sekä työttömyyden yhteiskunnalle aiheuttaman kokonaiskustannuksen pienenemisestä. Ko-

2 keilun määrällisenä tavoitteena on, että vuoden 2018 loppuun mennessä kaupunkiseudun työttömyysaste laskee vähintään kahdella prosenttiyksiköllä. Tämä tarkoittaa noin työttömän vähentymää. Kokeilussa lähdetään työllisyyden edistämisessä aiempaa selkeämmin liikkeelle yritysten osaamisja kasvuhaasteiden tunnistamisesta ja niihin vastaavien räätälöityjen ratkaisuiden tarjoamisesta. Kokeilussa korostetaan työnhakija-asiakkaan vastuuta itsensä kehittämisestä, palveluihin ja koulutuksiin osallistumisesta sekä työn vastaanottamisesta. Kokeilussa toteutettavassa asiakaslähtöisessä työllisyydenhoidon mallissa työnhakija saa nopeasti ja joustavasti palvelut, joita hän tarvitsee edetäkseen kohti työllistymistä. Yksi kehityssuunta on yrittäjyyden korostaminen ja siihen valmentaminen työllistymisvaihtoehtona. Kokeilussa vahvistetaan nuorisotakuun mukaista aktivointia. Kokeilussa kehitetään myös maahanmuuttajille suunnattuja kotoutumis-, yrittäjyys- ja työllisyyspalveluita. 2. Nykytilanteen kuvaus Haasteet Tampereen kaupunkiseudun merkittävimmät haasteet ovat voimakas elinkeinorakenteen muutos ja maailmantalouden ongelmat sekä niistä johtuva erittäin vaikea työttömyystilanne. Huomattavat irtisanomisuutiset ovat olleet viime aikoina alueella toistuvia (esim. Microsoftin 25.5.) ja lisänneet haastetta entisestään. Haasteeseen vastaamisessa on keskeistä kytkeä työllisyydenhoidon kokeilun ja alueen rakennemuutoksen tuen toimenpiteet vahvasti yhteen alueen elinvoimaisuutta tukevaksi kokonaisuudeksi. Kaupunginseudun erityispiirteitä ovat työttömyyden pitkittyminen, korkea nuorisotyöttömyys ja myös korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu. Pitkään tai toistuvaisesti työttömiä on työttömistä työnhakijoista peräti 64 prosenttia (rakennetyöttömyys). Merkittävä osa työttömistä tarvitsee osaamisensa päivittämistä ja osa kuntoutusta ja vahvaa tukea edetäkseen työllistymisen suuntaan. On myös asiakasryhmiä, joille työllistyminen palkkatyöhön ei ole realistinen tavoite. Tampereen kaupunkiseudulla oli huhtikuussa 2016 yli työtöntä työnhakijaa. Tämä on noin 80 prosenttia koko Pirkanmaan työttömistä. Kaupunkiseudun kahdeksasta kunnasta korkein työttömyysaste oli Tampereella, 17,6 prosenttia, ja alhaisin Pirkkalassa, 10,6 prosenttia. Kuntien vastuu työllisyyspalveluista ja työttömyyden kustannuksista on kasvanut viime vuosina merkittävästi, mutta toimivalta ja työvälineet ovat pääosin TE-hallinnolla. Vuonna 2015 työmarkkinatuen kuntaosuus oli kaupunkiseudulla yhteensä yli 38 milj. euroa. Työllisyyspalveluihin kunnat käyttivät reilut 19 milj. euroa ja työntekijäresurssia oli noin 125 henkilötyövuotta. Kuntien ja TE-hallinnon tiiviistä yhteistyöstä huolimatta lainsäädännölliset ja hallinnolliset raja-aidat eivät mahdollista asiakaslähtöistä ja tehokasta toimintaa, vaan resursseja kuluu hukkaan. Työhakija- ja työnantaja-asiakkaiden näkökulmasta yhden luukun periaate ei toteudu, vaan tapahtuu pompottelua vastuutaholta ja palvelulta toiselle, katkoksia tiedonkulussa ja viiveitä palvelun saamisessa. Tehottomuudesta seuraa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia. Vahvuudet Tampereen kaupunkiseutu on vahva kasvualue ja vetovoimainen asuinpaikka. Väkiluku kasvaa noin asukkaalla vuodessa. Vahvuuksia elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta ovat laadukas 2

3 koulutustarjonta, osaavan työvoiman saatavuus, elinkeinorakenteen monipuolisuus sekä alueen dynaaminen kehittyminen. Tampereen kaupunkiseudulla on merkittävä potentiaali uuden liiketoiminnan kehittymiseen ja olemassa olevien yritysten uudistamiseen ja laajentamiseen. Tämän mahdollistavat mm. vahva ictosaaminen ja vahva valmistavan teollisuuden ekosysteemi. Elinvoimainen alue on hyvä alusta myös palvelu-, elämys- ja kulttuuriperustaiselle liiketoiminnalle. Uutena läpileikkaavana vahvuutena alueella korostuu digitaalisuuden hyödyntäminen niin julkisissa palveluissa kuin teollisuudessakin. Tampereen kaupungin ja valtion yhteinen kasvusopimus vuosille tukee kokeilun tavoitteiden toteutumista. Kasvusopimuksen toimenpiteet hyödyttävät koko kaupunkiseudun kehitystä. Lisäksi Tampere3-hanke (Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun muodostaman konsortion rakentuminen) luo erittäin merkittävän osaamispohjan alueen kehittymiselle ja alustan uusien innovaatioiden syntymiselle. Kaupunkiseudun kunnilla on kokonaisvaltaisen työllisyydenhoidon kannalta merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia vahvuuksia: oppilaitokset, yrittäjyysverkostot ja yhteistyöelimet, seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea Oy sekä tiivis yhteistyö työllisyydenhoidon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Kaupunkiseudulla on lisäksi pitkät perinteet työllisyydenhoidon yhteistyöstä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. 3. Kokeilun sisältö Kokeilulla pilotoidaan työllisyyden edistämisen kunnallista kokonaisvastuuta Tanskan mallin mukaisesti. Tanskassa työllisyyspalvelujen kunnallistaminen käynnistyi pilotoinnilla vuonna 2006 ja vuodesta 2009 alkaen kunnat ovat vastanneet julkisista työvoimapalveluista kaikille väestöryhmille. Tampereen kaupunkiseudun kokeilukokonaisuus jäsentyy neljään toisiaan tukevaan osaan, jotka ovat Elinvoimaisuuden vahvistaminen - tehokas työnvälitys ja uudet ratkaisut Työvoiman uusintaminen ja osaamisen vahvistaminen Monialaiset työllisyyspalvelut ja matalan kynnyksen työpaikkojen luominen Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus 3.1 Elinvoimaisuuden vahvistaminen - tehokas työnvälitys ja uudet ratkaisut Tavoitteena on edistää työpaikkojen ja työtilaisuuksien syntymistä, parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä ehkäistä työttömyyden pitkittymistä. Kokeilussa toteutettavilla elinkeino- ja yrityspalveluiden toimenpiteillä tuetaan uuden liiketoiminnan kehittymistä ja olemassa olevien yritysten uudistumista ja laajentumista. Alueella jo olevat, monipuoliset innovaatioalustat, kuten Uusi Tehdas, Mediapolis ja BioMediTech, ovat osa toimenpiteiden kokonaisuutta. Osana Tampere3-kehitystä käynnistyy syksyllä 2016 Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteinen Y-kampus -toimintamalli, jonka tavoitteena on luoda kansainvälisesti korkeatasoinen yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjyysvalmiuksia rakentava ympäristö. Tampereen kaupunkiseudun kokeilussa tehostetaan työnantajapalveluja kokoamalla rekrytointipalvelut, elinkeinopalvelut (kehittäminen, maankäyttö, kaavoitus) ja muut yrityspalvelut (Yritys-Suomi, 3

4 starttirahat, muutosturva) yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Yhteistyötä yritysten kanssa lisätään. Kuntien, TE-toimiston ja muiden keskeisten yhteistyötahojen osaaminen yhdistetään ja yhteisiä toimintamalleja kehitetään. Yritysten kontaktointi tehostuu ja yrityksille voidaan tarjota soveltuvat palvelut yhden luukun periaatteella. Taloudelliset tuet, kuten palkkatuki, kuntalisät ja yritystuet, yhdistetään tarkoituksenmukaisella tavalla madaltamaan rekrytointikynnystä ja vastaamaan yritysten kasvun haasteisiin. Työnvälityksessä hyödynnetään täysimääräisesti TE-hallinnon olemassa olevat sähköiset palvelut, yhteistyörakenteet ja pilotit. Asiakaspalvelua tehostetaan yhdistämällä resursseja ja antamalla kuntien työllisyyspalveluiden henkilöstölle samat oikeudet (mm. tietojärjestelmien käyttö ja päätöksenteko) kuin TE-hallinnon henkilöstöllä on. Työnvälitystä ja työmarkkinoiden kohtaantoa parannetaan yhdistämällä työnantajien tarpeita koskeva tieto koulutuspalveluiden nopeaan reagointiin (lisää kappaleessa 3.2). Lisäksi hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan joustavia, lyhytaikaisia ei-työsuhteisia ratkaisuja siltana työttömyyden ja palkkatyön välillä. Työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi asiakkaalle tarjotaan palveluita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vahvaan alkuun panostaminen tarkoittaa myös työnhakijan oman vastuun ja aktiivisuuden korostamista. Yksityisten HR-palveluiden roolin vahvistaminen tukee panostusta työttömyyden alkuvaiheeseen. Muuttuvan työelämän tarpeisiin halutaan vastata mm. tukemalla yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistämisen mahdollisuutta. Kokeilussa kehitetään maahanmuuttajien palveluita edistäen nopeaa kotoutumista ja työllistymistä. Kokeilussa maahanmuuttaja-asiakkaiden alkukartoitukset hoidetaan yhden luukun periaatteen mukaisesti. Kokeilutoimijoiden yhteistyöllä voidaan nykyistä paremmin tukea työnhakijoiden sijoittumista todellista osaamistaan vastaaviin tehtäviin esimerkiksi alueen vientiyrityksiin tai terveydenhuollon palvelukseen sekä tukea yritystoiminnan aloittamista. Maahanmuuttajayrittäjyyteen luodaan oma toimintaohjelma. Valmistuvien kansainvälisten opiskelijoiden nivelvaiheen palveluita kehitetään panostamalla erityisesti yritysyhteistyöhön. Myös enemmän tukea tarvitseville maahanmuuttajataustaisille asiakkaille tarjotaan kunnan ja TEhallinnon palveluita yhdistämällä työhön suuntaavia ja työelämässä tapahtuvia kotoutumispalveluita. Suomen kielen koulutus yhdistetään kaikkiin kotoutumista ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Alueen keskeisten toimijoiden yhdessä tuottama Talent Tampere -palvelu tarjoaa työnantajille tietoa ja tukea kansainvälisen työvoiman hyödyntämisessä. Kokeilussa toteutettavia ja siihen kytkeytyviä toimenpiteitä ovat: Innovaatioseteli Innovaatioseteli on Tampereella kehitetty ja Tekesin jatkossa valtakunnalliseksi lanseeraama joustava, nopea ja vähäbyrokraattinen työkalu, jolla vauhditetaan pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä ja tätä kautta kasvua. Setelillä kannustetaan yrityksiä ottamaan tki-toiminnoissa ensimmäiset askeleet ja pyritään aikaan saamaan dealflowta muita yrityksen kasvua ja kansainvälistymistä tukeviin palveluihin (TeamFinland, Tekes). Pk-yritys saa setelillä innovaatio-, kansainvälistymis- ja kasvupalveluita, jotka tukevat ensimmäisten kehitysaskelien ottamista ja jotka eivät ole päällekkäisiä muille julkisille yrityspalveluille. Tampereen kaupunkiseudulla alkaa innovaatiosetelin ensimmäinen pilotti. 4

5 Kevytyrittäjyyspilotti Kevytyrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka hankkii itse toimeksiantajansa, tekee sovitut työt ja antaa laskutuksen hoidettavaksi siihen erikoistuneelle palveluntarjoajalle. Kevytyrittäjät voidaan määritellä eri viranomaisnäkökulmista joko palkansaajiksi tai yrittäjiksi: verotuksen, vakuutusten ja kirjanpitovelvollisuuden näkökulmasta he ovat palkansaajia, mutta työttömyysturvan näkökulmasta yrittäjiä. Tampereen kaupunkiseudulla halutaan toteuttaa kaksivuotinen kokeilu, jossa ns. kevytyrittäjyyttä koskevaa työttömyysturvalain soveltamisohjetta ei noudateta pilottiin valittavien henkilöiden kohdalla. Poikkeuskäytäntöä esitetään Työttömyysturvalain soveltamisohjeen (TEM/2435/ /2015) kohdan 10, Markkinointia, laskutusta ja muita vastaavia tehtäviä hoitavat osuuskunnat ja muut yritykset ja yhteisöt, osalta. Kokeilussa seurataan henkilöiden sijoittumista työmarkkinoille, eli edesauttaako ns. kevytyrittäjyyden salliminen uusien työsuhteiden syntymistä, piilotyöpaikkojen löytymistä ja yrittäjäksi ryhtymistä. Mukana olevilla henkilöillä on oikeus itse valita, miten omaa työtään myyvät: käyttämällä valitsemaansa laskutuspalveluyritystä tai esimerkiksi liittymällä osuuskuntaan. Yrittäjyyteen valmennus Yrittäjyyteen valmennusta pidempään työttömänä olleille on kehitetty ja kokeiltu Tampereen kaupungin työllisyyspalveluissa hyvällä menestyksellä. Palvelu on kehitetty keskustelevassa yhteistyössä TE-toimiston ja alkavien yritysten neuvontapalvelun kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi. Yrittäjyyteen valmennusta laajennetaan kokeilussa koskemaan myös erityisesti nuoria ja maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita. Näyttämöt ja kasvunpajat Työttömien henkilöiden osaamisen valjastamiseen on kehitetty malli, joka tarjoaa näytön paikkoja (Näyttämö) yritysyhteistyössä tapahtuvan innovoinnin kautta (Kasvunpajat). Mallia on pilotoitu Tampereella. Kohderyhmänä ovat oppilaitoksista valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat ja pitkän työkokemuksen omaavat työnhakijat sekä toisaalta kaupunkiseudun mikro- ja pk-yritykset. Eri tahot saatetaan mallissa yhteistoimintaan innovoimaan kasvua ja työtä. Tavoitteena on yritysten kasvun edistämisen lisäksi tunnistaa piilotyöpaikkoja yrityksissä ja siten vauhdittaa työllistymistä. Yritysläheinen työllistämismalli Tampereen kaupunkiseudulla on valmistelu syksystä 2015 alkaen Sitran tuella uudenlaista yritysläheistä työllistämismallia vastaukseksi yritysten työvoiman tarpeiden ja työnhakijoiden kohtaamiseen ja muuttuvan työelämän uudenlaisiin rekrytointitarpeisiin. Tarkoituksena on auttaa yrityksiä saamaan joustavasti ja mahdollisimman vähällä byrokratialla tarvitsemaansa työvoimaa ja edistää samalla työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Kisällimalli pienten yritysten jatkajaongelman ratkaisuksi Yksinyrittäjät ja mikroyrittäjät muodostavat suurimman osan Suomen yrityskannasta, mutta esim. eläköitymisvaiheessa monilta yksin- ja mikroyrittäjiltä puuttuu jatkaja. Kokeilussa kehitetään uusi mestari-kisälli -ajatukseen perustuva palvelumalli tällaisille yrityksille. Yritykselle kou- 5

6 lutettaisiin oppisopimuksen tyyliin jatkaja, joka saisi ammattitaidon, valmiit asiakkaat sekä valmiit koneet ja laitteet. Esimerkiksi vuoden koulutusjakson jälkeen solmittaisiin yrityskauppa. Tällä tavoin pieni yritys saisi jatkajan ja työtä hakeva löytäisi työpaikan. Toimintamallin kehittämistä ja rahoitusmahdollisuuksien selvittämistä jatketaan osana kokeiluvalmistelua. Joukkoistettu työ työllistäjänä Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistettävyyttä voidaan parantaa hyödyntämällä tehokkaammin jakamistalouden digitaalisia palveluratkaisuja ja helpottamalla kotitalouksille tehtävää tuntityötä. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien menestymistä kilpailussa kotitalouksien keikkatöistä vauhdittaisi uudenlaisen ajattelun ja yhteistyön lisäksi: 1. työnhakijan perustoimeentulon kannalta hallitsemattomien riskien pienentäminen (lakien soveltamisohjeiden tarkentaminen ja harkinnanvaraisuus), 2. työllistämistoimenpiteiden kuten palkkatuen sovellettavuuden laajentaminen muuhunkin kuin kokopäiväiseen työhön sekä 3. julkisen sektorin ja välityspalveluiden yhteistyö työllistettävien ohjauksessa ja toiminnan valvonnassa. Tampereen kaupunki on ollut mukana asiaa selvittäneessä hankkeessa. Sen pohjalta on tunnistettu lainsäädännön muutostarpeita, jotka on koottu liitteeseen. Lainsäädännön niin mahdollistaessa kokeilussa pilotoidaan kotitalouksien teettämän joukkoistetun työn mahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen edistämiseksi yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Innovatiiviset hankinnat Kehitetään innovatiivisia julkisia hankintoja tavoitteena uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Kaupunkiseudun kuntien hankintoja avataan pilotointien kautta systemaattisemmin yrityksille erityisesti osaamiskeskittymiä vahvistavissa hankinnoissa. Lisätään työllistämisen sosiaalisten kriteereiden käyttöä kuntien hankinnoissa. Edellä esitettyjen toimenpiteiden ja palveluiden lisäksi kokeilussa selvitetään tarkemmin mm. yksityisten HR-palveluiden hyödyntämistä työnhakijoiden hakijaprofiilia ja tilannetta koskevan tiedon tuottajana julkisen palvelujärjestelmän käyttöön sekä URA-järjestelmän profilointityökalun ja Työelämätutkan hyödyntämistä palvelutarpeen tunnistamisen ja osuvan asiakasohjauksen välineinä. Lisäksi harkitaan selainpohjaisen etävalmennustyökalun hyödyntämistä yksilöllisen valmennuksen tarjoamiseen kustannustehokkaasti kasvaville asiakasmäärille. 3.2 Työvoiman uusintaminen ja osaamisen vahvistaminen Tavoitteena on vahvistaa työnhakijoiden ammatillista osaamista ja työmarkkinavalmiuksia sekä vastata työnantajien ja työnhakijoiden tarpeisiin räätälöidyillä ja joustavilla ratkaisuilla. Kokeilussa hyödynnetään nykytilannetta tehokkaammin olemassa olevat resurssit sekä työvoimapoliittisen, omaehtoisen ja työnantajien kanssa yhteistyössä toteuttavan koulutuksen mahdollisuudet. Työmarkkinoiden akuutteihin ja pidemmän tähtäyksen tarpeisiin vastaamiseksi yhteistyötä työnantajien kanssa syvennetään. Tässä hyödynnetään kokeiluverkoston toimijoiden laajoja työelämäyhteyksiä ja ennakointiosaamista. Lisäksi yhdenmukaistetaan työvoima- ja yrityspalveluiden, elinkeinopalveluiden, koulutusorganisaatioiden ja muiden työnantajarajapinnassa toimivien taho- 6

7 jen toimintatapoja. Yritysten kanssa kehitetään ja pilotoidaan erilaisia työelämäläheisiä koulutusmalleja, esimerkkinä ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen toteuttaminen koulutussopimuksena. Kokeilu tuo mahdollisuuksia käytännön tasolla lisätä ammatillisen koulutuksen järjestäjien roolia aktiivisena työvoima- ja yrityspalvelujen tuottajana. Vuoden 2017 aikana kokeilussa on mahdollista luoda vuonna 2018 toteutuvien rahoitusmuutosten edellyttämiä uusia asiakaslähtöisiä ja joustavia menettelytapoja. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee koulutustehtävänsä toteuttamiseksi toimia yhteistyössä työelämän kanssa käytännön tasolla aktiivisesti, asiakaslähtöisesti ja joustavasti. Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on osaamista esimerkiksi osaamiskartoitusten laatimiseksi suurellekin asiakasmäärälle. Oppilaitokset voivat tuottaa ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvityksiä nykyistä aktiivisemmin ja nopeuttaa sitä kautta työttömien hakeutumista esimerkiksi omaehtoisiesti opintoihin suorittamaan tutkinnon osia tai koko tutkintoa ja näin hankkia uutta osaamista ja parantaa työllistymistä. Esitetään, että kokeilussa lisätään koulutuksen järjestäjän päätösvaltaa työttömien hakeutuessa omaehtoiseen koulutukseen. Nykyisellään järjestelmä, jossa työttömyysturvalla kouluttautumiseen on haettava lupa TE-toimistosta, on kankea ja vaikeuttaa tosiasiallisesti työttömien mahdollisuutta kehittää osaamistaan ja työllistyä. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK ovat keskeisinä ammatillisen koulutuksen toimijoina seudulla sitoutuneet kokeiluun. Jo nykyisellään Tredussa on rakennettu käytännön työelämäyhteyksiä yhteistyössä kuntien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. TAKK kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista joustavasti ja asiakaslähtöisesti yhteistyössä työelämän kanssa. Tampereen seudulla toimii lisäksi muita koulutuksen järjestäjiä, joiden mahdollisuuksia liittyä mukaan toimijoiksi kokeiluun selvitetään jatkovalmistelussa. Kokeilussa työnhakija-asiakkaiden erilaisiin osaamisen kehittämisen tarpeisiin ja lähtötilanteisiin pyritään etsimään sopivat koulutustavat mahdollisimman joustavasti. Tässä on mahdollista hyödyntää TreduNavin toimintamallia ja laajentaa sitä soveltuvin osin koskemaan myös muita koulutuksen järjestäjiä. TreduNavi palvelee, ohjaa ja neuvoa asiakkaita, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan. Asiakas tai ohjaava taho voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, jonka jälkeen yhdessä haetaan tapa ja väylä, miten opiskelu voidaan suorittaa. Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu vastaavat merkittävältä osalta alueen osaavan työvoiman saatavuudesta. Korkeakoulujen yhdistymisellä (Tampere3) luodaan vielä nykyistä monipuolisempi ja joustavampi koulutustarjonta. Joustavilla jatkokoulutusmahdollisuuksilla, joustavilla malleilla työn ja opiskelun yhdistämiseen ja yrityskohtaisilla täsmäkoulutuksilla pystytään vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. Teollisuuden tohtorikoulu on esimerkki yrityslähtöisestä kehittämisestä. Kokeilussa hyödynnetään Tampere3-korkeakoulujen kehittyvää täydennyskoulutus- ja jatkokoulutustarjontaa. 3.3 Monialaiset työllisyyspalvelut ja matalan kynnyksen työpaikkojen luominen Kokeilun tavoitteena on vastata pitkään työttömänä olleiden tai muuten vaikeasti työllistyvien palvelutarpeisiin nykyistä paremmin. Kokeilun tavoitteena on tähän pääsemiseksi lisätä työvoimapalveluiden asiakaslähtöisyyttä, tehostaa työllistymistä edistävien palveluiden toteutusta sekä edistää matalan kynnyksen työtilaisuuksien syntymistä. 7

8 Työttömyyden pitkittyessä työnhakijan työllistymisedellytyksiä on tarpeen arvioida kokonaisvaltaisesti. Monet eri seikat voivat vaikuttaa työnhakijan mahdollisuuksiin kiinnittyä avoimille työmarkkinoille. Monialaisen arvioinnin ja eri sektorien palvelut kattavien työllistymissuunnitelmien ohella tarvitaan työllistymissuunnitelmien pitkäjänteistä koordinointia ja käytettävissä olevan palveluvalikoiman kehittämistä vastamaan nykyistä paremmin vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden palvelutarpeisiin. Kokeilussa kehitetään arviointia ja palveluihin ohjausta työllisyyspalvelujen, koulutuspalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kolmannen sektorin toimijoiden ja yksityisten HR-palvelujen yhteistyönä. Kokeilun yhteydessä tehdään systemaattinen alkuarviointi kaikille työnhakijoille, joiden työttömyys on pitkittynyt ja sen perusteella työnhakijat ohjataan tarpeen mukaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin, monilaisen tuen palveluihin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kokeilun myötä on mahdollista virtaviivaistaa ja tehostaa työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toteutusta, kun organisaatioiden väliset raja-aidat madaltuvat tai poistuvat, eri palvelujen hyödyntäminen helpottuu ja tiedonkulun esteet vähenevät. Suunnitelmien roolia yksittäisiin palveluihin ohjaamisessa kevennetään (mukaan lukien kuntouttava työtoiminta). Sen sijaan suunnitelmien tulevaisuussuuntautuneisuutta, kattavuutta, tavoitehakuisuutta ja asiakkaiden sitoutumista suunnitelmien toteuttamiseen vahvistetaan. Samalla selvitetään suunnitelmien laadun yhteyttä palvelukokonaisuuksien vaikuttavuuteen. Kokeilun aikana kehitetään työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja kuntoutussuunnittelun tueksi asiantuntijapalvelujen kokonaisuus, joka palvelee koko seutukuntaa. Yksikköön kootaan keskeinen osaaminen työttömien työ- ja toimintakyvyn arvioinnista, osa työttömille suunnatuista terveyspalveluista, kuntoutustarpeen arvioinnista ja näihin liittyen myös työttömien eläke-edellytysten selvittelystä. Asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisessä hyödynnetään palvelumuotoilua. Kuntouttavan työtoiminnan palveluja kehitetään paraikaa yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Palvelumuotoilun pohjalta tyypitellyt ja asiakkaille profiloidut kuntouttavan työtoiminnan palvelut kilpailutetaan ja otetaan käyttöön keväällä Kuntouttava työtoiminta jaetaan selkeästi kahteen toimintalinjaan. Toista toteutetaan tiiviissä yhteydessä työelämään ja aitoihin työtehtäviin. Sen tavoitteena on madaltaa kuntoutuksen ja palkkatyön välistä kynnystä ja mahdollistaa joustavat siirtymät kuntoutuksesta työhön kuntoutujan voimavarat huomioiden. Toisen osion ensisijaisena tavoitteena on sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuuden lisääminen. Tämän osion tavoitteet liittyvät asiakkaiden kuntoutumisen edistymiseen. Kokeilussa on myös tavoitteena vahvistaa kolmannen sektorin järjestöjen itsenäistä roolia matalan kynnyksen työtilaisuuksien tarjoajana. Järjestöjen kohderyhmänä ovat työhakijat, joille ei ole mahdollista järjestää valmiuksia vastaavaa työtä yksityiseltä sektorilta. Kolmannen sektorin yhteistyöjärjestönä toimivaan kumppanuustalo Artteliin kuuluu 23 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Työelämäosallisuuden näkökulmasta Artteli ry koordinoi jäsenjärjestöjensä työllistämistoimintaa ja kehittää ja tarjoaa uusia matalan kynnyksen työmahdollisuuksia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Järjestöjen mahdollisuuksia rahoittaa työllistämistoimintaansa oman toiminnan tuotoilla halutaan vahvistaa kokeilussa. Kokeilun puitteissa tiivistetään järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä. Julkisten toimijoiden järjestöille suunnattuja resursseja yhdistämällä ja koordinoimalla nykyistä paremmin saadaan toiminnan 8

9 kehittämiseen kokonaisvaltaisempi ote ja luodaan edellytyksiä nykyistä paremmalle vaikuttavuudelle. Kolmannella sektorilla on lukuisia lupaavia kehittämisaihiota, joiden tarjoamat mahdollisuudet selvitetään kokeilun aikana. Kokeilun aikana edistetään uusien matalan kynnyksen työtilaisuuksien syntymistä. Pilotoinnin yhteydessä kartoitetaan julkisen sektorin järjestämisvastuulla oleviin palveluihin ja tehtäviin liittyvät tukipalvelut ja selvitetään edellytyksiä niiden organisointiin niin, että avautuu matalan kynnyksen työtilaisuuksia ja kuntoutumispaikkoja vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Tavoitteena on kokeilun aikana myös tuoda osa-aikainen palkkatyö kuntoutuksen rinnalle kuntoutujan valmiudet huomioiden. Työpaikoilla ja työpajaympäristössä toteutettavien palvelujen osalta selvitetään systemaattisesti mahdollisuudet työtehtävien opinnollistamiseen ja palveluja kehitetään niin, että osallistujilla on mahdollisuus osaamistodistuksiin tai työkokemuksen hyödyntämiseen osana ammatillisia opintoja. Työllistymisedellytyksiä lisäävään ammatilliseen koulutukseen kehitetään tukimuotoja ja koulutusmalleja, joilla voidaan nykyistä paremmin edistä vaikeasti työllistyvien henkilöiden työelämässä tarvittavien ammatillisten taitojen vahvistumista. Kokeilun puitteissa hyödynnetään sosiaalisia kriteereitä julkisissa hankinnoissa uusien matalan kynnyksen työtilaisuuksien luomiseksi pitkään työttömänä olleille työnhakijoille. Hankintojen työllisyysvaikutusten koordinoimiseksi ja todentamiseksi luodaan kokeilun puitteissa toimiva järjestelmä. Kriteerien hyödyntämistä kehitetään niin, että kaikki osapuolet hyötyvät uudesta toimintamallista (win-win-win). Työelämäkynnyksen madaltamista kokeillaan yhdistämällä kuntoutusta ja asiakkaan valmiuksiin mukautettua osa-aikatyötä mm. kuntouttavassa työtoiminnassa. Palkkatulon suojaosaa esitetään kokeilun ajaksi nostettavaksi 500 euroon kuukaudessa. Kokeilussa muutetaan työvoimapalvelujen painopistettä hallinnollisista tehtävistä asiakaslähtöiseen työllisyyden edistämiseen. Tämä edellyttää asiakastyöhön liittymättömien hallinnollisten tehtävien ja siihen liittyvän ei lakitasoisen sääntelyn voimakasta karsimista. Tampereen kaupunkiseudun kokeilu hakee oikeutta purkaa hallitusti kaikki suoraan lakiin perustumaton hallinnollinen työ ja organisoida vapautuva työpanos uudelleen asiakaslähtöisesti. 3.4 Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus Tavoitteena on lisätä Tampereen kaupunkiseudun työttömien henkilöiden osallisuutta sekä valmiuksia siirtyä työmarkkinoille poluttaviin palveluihin. Tavoitteena on parantaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja yksittäisten palvelujen kytkeytymistä palvelukokonaisuuksiksi. Sosiaalipalveluiden ja työllisyyspalveluiden yhteinen palvelutarvearvio Sosiaali- ja työllisyydenhoidon palveluita on tarpeen katsoa kokonaisuutena ja sovittaa palvelut ja palveluprosessit toisiaan täydentäviksi. Sosiaalityön asiakkaista prosenttia on työttömiä. Kokeilussa kehitetään yhtenäisiä käytäntöjä sosiaali- ja työllisyyspalvelujen palvelutarpeen arvioinnissa, jotta asiakkaat saavat palvelut oikea-aikaisesti. Lisäksi on tarpeen kehittää omatyöntekijämallia ja toimijoiden verkostomaista yhteistyötä. Tampereella tätä kehitetään sosiaali- ja työllisyyspalveluille perustettavan yhteisen matalan kynnyksen palvelutarpeenarvio- ja asiakasohjauspisteen avulla. Palvelupiste toimii yhteydenottota- 9

10 hona myös eri alojen viranomaisille ja helpottaa siten monialaista yhteistyötä. Myös muut asiointikanavat, kuten chat-neuvonta, nettisivut ja puhelinpalvelu aktivoidaan tehokkaaseen käyttöön. Mikäli asiakkaalla todetaan omatyöntekijän tarve, nimetään asiakkaalle omatyöntekijä joko sosiaalipalveluista tai työllisyyspalveluista. Tämän jälkeen omatyöntekijä vastaa asiakkaan palveluprosessista ja asiakassuunnitelmasta. Myös pakolaisille ja kuntapaikan saaneille turvapaikanhakijoille on oma palvelutarpeenarvioprosessinsa, jolloin kotoutuminen alkaa tehokkaasti ja asiantuntevasti. Tavoitteena on rakentaa nuorille Tampereella oma palvelukokonaisuus, jossa työllisyys- ja sosiaalipalveluiden lisäksi mukana ovat mm. terveyspalvelut ja opiskeluterveydenhuolto. Yhteistyö vahvistuu ja nuori saa palvelut samasta paikasta Ohjaamo-mallin mukaisesti. Monialaisella yhteistyöllä kartoitetaan tehokkaasti erilaiset palvelutarpeet. Kaupunkiseudun kuntien hyvät käytännöt hyödynnetään kokeilun jatkovalmistelussa ja toteutuksessa. Aktiivinen osallistava sosiaalityö Perustoimeentulotuen maksamisen siirtyessä Kelalle kehitetään kuntien aktiivista ja osallistavaa sosiaalityötä. Sosiaalityöllä aktivoidaan asiakkaita ja edistetään heidän poluttumistaan työllisyyspalveluihin tai autetaan löytämään pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka lisäävät asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Palvelut perustuvat uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti palvelutarpeenarvioon ja asiakassuunnitelmaan sekä omatyöntekijämalliin. Asiakkaita tuetaan aktivoivaan sosiaaliturvaan ja tutkitaan mahdollisuutta kannustaa sosiaalityön asiakkaita, jotka eivät sitoudu kuntouttavaan työtoimintaan, mutta jotka osallistuvat aktiivisesti mm. järjestöjen kansalaistoimintaan tai ryhmätoimintaan esimerkiksi toimeentulotuen taloudellisen tuen avulla. Sosiaalipalveluiden asiakkaita pyritään aktivoimaan ja osallistamaan mm. erilaisen ryhmätoiminnan, kokemusasiantuntijatoiminnan ja alueellisten hyvinvointikeskusten sekä lähipalveluiden avulla. Kaupunkiseudulla on useita kansalaistoiminnan mahdollistavia paikkoja. Tampereella hyvinvointikeskukset ja lähitorit sijoittuvat pääsääntöisesti kaupungin aluekeskuksiin ja ne muodostuvat laajaalaisesta palvelukirjosta sisältäen sekä julkisia että yksityisiä palveluita. Tavoitteena on luoda uusia toimintatapoja alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja lisätä yhteisöllisyyttä. Näissä tiloissa korostuvat matalan kynnyksen palvelut, erilaiset neuvontapalvelut, tapahtumat ja erityisesti paikallisuus. Tapahtumia ja palveluita tuottavat myös yhdistykset ja alueen toimijat. Yhteiset tilat luovat puitteet alueen yhteisölliseen toimintaan, vapaaehtoistyöhön, vertaistukiryhmille, asukastilaisuuksille sekä työntekijöiden jalkautumiselle. Rakenteellisen sosiaalityön avulla vahvistetaan asuinalueiden yhteisöjen hyvinvointia. Mikäli kokeiluajan puitteissa on mahdollista, Tampereen kaupunkiseudun työvoima- ja yrityspalveluiden kokeiluun halutaan linkittää perustulo- tai osallistavan sosiaaliturvan kokeilu. Lisäksi kokeilun jatkovalmistelussa selvitetään hakeutumista OTE Osatyökykyisille tie työelämään -hankkeen pilotointiin. 4. Kokeilun toteutus Hallinnointi ja palveluiden yhteensovittaminen Kokeilun toteutuksen hallinnointimalli halutaan pitää mahdollisimman kevyenä. Yksi mahdollinen vaihtoehto on vastuukuntamalli. Hallinnointimalli sovitaan osana jatkovalmistelua. 10

11 Kokeilun jatkovalmistelussa laaditaan sekä koko kokonaisuuden kattava toteutussuunnitelma että kuntakohtaiset suunnitelmat. Lähtökohtaisesti jokainen kaupunkiseudun kunta ja kaupunki osallistuu kokeilun kaikkien osakokonaisuuksien (kuvattu kappaleissa ) toteutukseen. Tampereen kaupunkiseutu sitoutuu kokeilun toteutukseen vasta, kun kaikki reunaehdot ovat jatkovalmistelun pohjalta tiedossa. Kokeilu ottaa hoitaakseen TE-toimiston kaikki tehtävät (kokonaisvastuu) kaupunkiseudun osalta. Kokeilulle siirtyy TE-hallinnon tehtävien strateginen ja operatiivinen työnjohto. TE-palvelut organisoidaan uudelleen yhdistäen ne kokonaisuudeksi kuntien työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalveluiden kanssa. Asiakastarpeisiin vastaamiseksi varmistetaan kiinteä yhteys kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tavoitteena on jatkaa TE-hallinnon pilotti- ja yhteistyöratkaisuja ja kokeiluja ja tarvittaessa yhteen sovittaa niitä kuntatason pilottien ja yhteistyöratkaisujen kanssa. Kokeilun toteuttamiseksi esitetään muutoksia ja kevennyksiä sääntelyyn. Hakemuksen eri kohdissa esitetyt muutosehdotukset on koottu liitteeseen. Asiaa tarkennetaan jatkovalmistelussa. Resursointi ja yhteistyö Kokeilukokonaisuutta vastaavan osan TE-hallinnon resursseista on siirryttävä kokeilun käyttöön. Siirtyvän resurssin osuus on esimerkiksi 80 prosenttia, joka on sama kuin kaupunkiseudun työttömien osuus Pirkanmaan työttömistä. Asia tarkentuu jatkovalmistelun aikana. Resursseina tulee huomioida henkilöstö, muut toimintamenot mukaan lukien KEHA:n kautta kanavoituvat resurssit sekä palvelut (51 mom.). Siirto toteutetaan henkilöstön osalta työnjohdollisena, sopimuspohjaisena ratkaisuna, jossa TE-hallinnon henkilöstö säilyy työsuhteessa valtioon, mutta osoitetaan sopimuksella kunnan työn johdon alaisuuteen. URA-asiakastietojärjestelmän käyttöoikeus sekä palveluita koskeva päätösvalta on tarpeen antaa myös kuntapuolen työllisyyspalveluiden henkilöstölle. Koska valtio ei osoita kokeilun toteuttamiseen erillistä määrärahaa, esitetään että kaupunkiseudun kunnat vapautetaan työmarkkinatuen kuntaosuudesta kokeilun ajaksi ja kunnat sitoutuvat käyttämään vastaavan summan työllisyydenhoidon palveluihin. Kaupunkiseudun kunnat osoittavat kokeilun käyttöön nykyiset työllisyyspalveluidensa resurssit. Niiden käytöstä ja kohdentamisesta sovitaan jatkovalmistelussa. Lisäresursoinnista kunnat päättävät, kun jatkovalmistelu on edennyt ja kokeilun sisältö ja reunaehdot ovat tarkentuneet. Muita kokeilun toteutukseen oleellisesti liittyviä toimintoja ovat ammatillinen koulutus, elinkeino- ja yrityspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Kokeiluun ja sen jatkokehittämiseen ovat tässä vaiheessa lähdössä mukaan Tampereen kaupunki, Kangasalan kunta, Lempäälän kunta, Nokian kaupunki, Oriveden kaupunki, Pirkkalan kunta, Vesilahden kunta, Ylöjärven kaupunki, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, Tampereen ammattiopisto Tredu, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Kumppanuustalo Artteli ry. Lisäksi Sitra on mukana yhteistyössä Yritysläheinen työllistämismalli kokeilunsa kautta. Kokeilun jatkovalmistelussa yhteistyöverkostoa laajennetaan tarpeen mukaan ja täsmennetään eri toimijoiden roolit ja resurssien kohdentaminen toteutuksessa. Pirkanmaan TE-toimiston kanssa neuvoteltiin kokeiluun hakeutumisesta. TE-toimisto ilmoitti, ettei se ministeriön ohjeistuksen mukaisesti voi osallistua valmisteluun, koska kuntien tavoitteena on TE- 11

12 toimiston tehtävät kokonaisuudessaan kattava kokeilu. TE-toimisto on tärkeä ottaa mukaan kokeilun jatkovalmisteluun. Kokeilun toiminnan ja tulosten arviointi Kokeilulle asetetaan erillinen ohjausryhmä, johon kootaan työvoima- ja maakuntahallintojen ja muiden paikallisten ja kansallisten yhteistyötahojen asiantuntemusta. Sovittavasta kokeilun hallinnointimallista riippuu, miten päätöksenteko, ohjaus ja seuranta muutoin organisoidaan. Kokeilu tuottaa tarvittavat tiedot alueellisten kokeilujen valtakunnallista seurantaa ja arviointia varten. Kokeilun toteutuksen tueksi organisoidaan pilotin aikainen seuranta ja arviointi yhteistyössä esim. yliopiston kanssa. Liitteet Kokeilun edellyttämät lakimuutokset Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla, diakooste hakemuksesta Tampereella TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS Anna-Kaisa Ikonen pormestari Riikka Viitaniemi lakimies 12