Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

Transkriptio

1 Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

2 Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi ja taimen Järvilohen viljelykokeilut Hiiskoskella, M.Puhakka Joki padottiin Hiiskoskella 1955 Virtaama aleni: n. 70 m 3 /s > 3 m 3 /s ja 2m 3 /s Noin 18 km vanhaa jokiuomaa, yli 10 nimettyä koskialuetta

3 SMOLTTISAALIS - TUOTANTO?? 2 kuution virtaama 2-v JT; velv. ist. jokeen vuosi järvilohi järvitaimen Smolttituotanto istutusmääristä riippumatta alle 400 järvilohta ja taimenta vuodessa?

4 KHO:n päätös Juoksutusta lisättävä 7 v ajaksi huhtikuusta-syyskuun loppuun 6 m 3 /s, muu aika 4 m 3 /s Selvitettävä: eri juoksutusvaihtoehtojen merkitystä Ala- Koitajoen kalakannoille, järvilohen poikastuotannolle ja järvilohikannan ylläpidolle eri juoksutusvaihtoehdoista aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia energian tuotannolle seurannat tehtävä yhteistyössä POKELY:n kanssa Tehtävä uusi hakemus juoksutuksen järjestämisestä yms. lupavirastolle kuuden vuoden kuluessa ( )

5 Hiiskosken pato kesäkuussa 2010: 2 m 3 /s

6 Hiiskosken pato toukokuussa 2013: 6 m 3 /s

7 useampia toisiaan tukevia hankkeita Vattenfallin ja POKELYn seurantaohjelma RKTL:n 2013 käynnistämä tutkimushanke POKELYn koskikunnostustoimet Vattenfallin ja SLL:n kutualuekunnostukset Ilosaarirockin kutusoraikko

8 USEITA YHTEISTYÖKUMPPANEJA POKELY Vattenfall RKTL Pielisjoen kalastusalue Itä-Suomen yliopisto Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus Suomen luonnonsuojeluliitto Ilosaari-rock

9 MITÄ SELVITETÄÄN? Mädin ja pienpoikasten selviytyminen ja poikastuotannon määrä niihin vaikuttavat tekijät Vaelluspoikasmäärä ja vaelluspoikasten selviytyminen Pielisjoessa ja järvivaiheessa > kudulle palaavien määrä? Kutulohien käyttäytyminen ja kuteminen? Koskien kunnostamisen vaikutukset > lisääntyykö tuotanto? Kutusoraikkojen merkitys Joen kalaston lajikoostumus, määrä, muutokset Elinympäristöjen olosuhteet, kelvollisten elinympäristöjen määrä Onnistuuko luontainen elinkierto?

10 Koeverkotukset kesäkuussa 2013

11 Miten? 1. Mäti- ja vk-poikasistutukset Emokalastoissa laajempi geneettinen vaihtelu kuin yhden vuoden kutupyynneillä saatavissa emokaloissa geenipoolimäti (matriisihedelmöitykset) Enonkoskella olevista emokalastoista > laaja geenipohja 2013 syksyllä tehtiin ensimmäinen ko. mätierä (n mätimunaa) > alitsariinivärjäys Mäti- ja tai vk-poikasten istutukset Ala-Koitajokeen

12 Miten? 2. Jokipoikasistutukset 2013: vastakuoriutuneet poikaset kpl neljälle koskialueelle 2013: 1-v jokipoikaset n kpl (3742 kpl REL) 2013: virike- ja standardipoikaset (eväleikkausmerkintä): Pro Agrian Keskijärven laitokselta ja RKTL:n Paltamon laitokselta kpl Jatkuvat vuosittain; merkintä, jotta eri istukasryhmistä selviytyvien vaelluspoikasten määrä voidaan selvittää

13 Sähkökalastukset > poikastuotanto

14 Sähkökoekalastukset eri koskialueella , 5:llä 2-3 koealaa Järvilohia 8:lla koskialueella yhteensä 100 kpl: 0+ poikasia Tyltsynkoskella ja Räväkkäkoskella Järvitaimenia 8:lla koskialueella yhteensä 58 kpl: 0+ poikasia 7:llä koskialueella Kokomitat, DNA-näytteet, merkkien tulkinta Kvantitatiivisia poikastiheyksiä ei voitu laskea Mm. Hiiskoskella 4 koekalastusta, joka kerralla erilaiset poikasmäärät ja osa kaloista vaihtoi paikkaansa >>> humuspulssi, olosuhteiden epävakaus

15 lukumäärä lukumäärä Järvilohet ja taimenet kokoluokat Järvilohi (100 kalaa) pituusluokka, mm Järvitaimen (58 kalaa) pituusluokka, mm

16 KUTULOHET; käyttäytyminen, kuteminen Kuurnasta saatavien lohien siirto Ala-Koitajokeen Telemetriaseuranta > käyttäytyminen, kuteminen Kutupesien etsintä ja niiden olosuhteiden mittaukset (paikka, syvyys, virtausnopeus, sora- ja kivikoko) 2013: Kuurnasta 3 koirasta, 6 naarasta ( ) Paltamosta 5-kes. järvilohia; noin 160 kutuvalmista lohta (7.10.) Kaikki Kuurnan lohet ja 24 Paltamon lohta merkittiin radiolähettimillä (2.10.) Vapautus Hiiskoskella ja Siikakosken sillalta

17 Lähetinlohi Hiiskoskelle

18 Radiolähetin selkäevän tyvellä

19 Ala-Koitajoen koskipaikkoja Radiolähetinlohien kiinteät seurantapaikat 30.9.>

20 Telemetriaseuranta lokakuusta-tammikuulle

21 Lohen kutupesä Syvyys > cm ( >1m) Sorakoko Ø 1-6 cm Virran nopeus cm/s Pesän mitat riippuvat: -kalan koosta -virran nopeudesta -sorakoosta -pituus voi olla 3-5 m kookkailla lohilla -naaras kutee useita kertoja (3-7 vrk) -mäti peitetään n cm sorapatjalla päältäpäin virtaus syvyys kutukuoppa mäti vesipinta Yhden naaraan mätiä voi hedelmöittää useita koiraita > monimuotoisuus!

22 Kutupesien etsintä Telemetriahavaintojen avulla kutulohien sijainti Kutuhuippu tn Snorklaukset Hiiskoski; Mäntykoski, Mäntykoski (yläosa, niska), Tyltsynkoski Kutupesiä löydettiin jokaiselta koskialueelta, eniten Tyltsynkoskessa (7) ja Mäntykoskessa (4), Hiiskoskessa 2 tai 3? Poikkeusjouksutus noin 20 m 3 /s Snorklaukset Mäntykoski, Tyltsy ja Hiiskoski > virtaus levittänyt pesäsorat Siikakoskella ei löydetty pesiä Snorklaukset Tiaisenkoskella 5.12.> rikkoutuneita pesiä

23 Hiiskoski

24 HIISKOSKI 4 m 3 /s ja 20 m 3 /s ( )

25 Hiiskoski

26 Tyltsynkoski

27 Kutupesien etsintä Tylsty

28 Kutupesien etsintä

29 MÄNTYKOSKI 4 m 3 /s ja 20 m 3 /s

30 Aikatauluarvio elinkierron kesto Kutu 2013 Jokipoikasvaihe Vaelluspoikaset 2016 Järvivaellus, kutukypsyys Ensimmäiset villit mahdollisesti takaisin Ala- Koitajokeen ? Niiden vaelluspoikaset keväällä hankeaika ei riitä luonnonkierron varmentamiseen

31 MITÄ VOIDAAN SAAVUTTAA? Järvilohen luontainen lisääntyminen: (Ihmisen tukemana > emokalojen kuljetus Kuurnasta, smolttien kuljetus Kuurnan alapuolelle?) Jokipoikasten siirto emokalakasvatukseen Poikastuotanto ei tule riittämään kalastettavaksi! Parhaimmillaan saadaan nykyistä elinkelpoisempi lohikanta, josta voidaan perustaa parempia emokalastoja > kalastettavat lohet viljelemällä (rasvaeväleikkaus)

32 KIITOS!