JUUANJOEN JA ALAJOEN KOSKI- KUNNOSTUS- SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUUANJOEN JA ALAJOEN KOSKI- KUNNOSTUS- SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 JUUANJOEN JA ALAJOEN KOSKI- KUNNOSTUS- SUUNNITELMA 2014

2 Kannen kuva on otettu Juuanjoen Puumalankoskella loppukesällä 2013.

3 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ VALUMA-ALUE, VEDEN LAATU JA KALASTO... 6 Valuma-alue ja virtaamat... 6 Veden laatu... 7 Kalasto ja kalastus Yhteenveto KOSKIKUNNOSTUS Yleistä Kunnostuksen ympäristövaikutukset JUUANJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Juuankoski Rasinkankaankoski Puumalankosket Taimitarhankoski Säijäsenkoski Pyörteelänkoski Tuhkalankoski Penttilänkoski Herralankoski Yhteenveto (Juuanjoki) ALAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Kunnostuskartta Kunnostuskartta Kunnostuskartta Kunnostuskartta Kunnostuskartta

4 Kunnostuskartta Yhteenveto (Alajoki) KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET

5 5 1. YLEISTÄ Juuanjokea on käytetty puunuittoväylänä Pieliseen aina vuoteen 1965 asti (Vihtonen 2009). Uittosääntö joella kumottiin vuonna 1981 ja pääosa uittolaitteista poistettiin kahta vuotta myöhemmin. Nykyään puunuitosta muistuttavat joen yläosan koskien rannoilta satunnaisesti löytyvien kivisten uittorakenteiden jäänteiden lisäksi vain Herralankosken entisöity uittoränni. Joessa aikoinaan toimineista useista vesimyllyistä on jäljellä vain kyseisen uittorännin kupeella joen vastarannalla sijaitseva Leskelän mylly, jota on paikallisen Leader-rahoitteisen hankkeen toimesta entisöity, samoin myllyyn kuuluvaa neulapatoa, johon myös muokattiin vuonna 2013 suunnitelman mukaisesti kalankulkuväylä (kuva 135). Uiton jäljiltä perattuja Juuanjoen koskialueita kunnostettiin vuosina Tuolloin kalataloudelliset kunnostukset tehtiin lisääntymisalueisiin tarkoitettua soraa lukuunottamatta ainoastaan perkuukivillä. Huomattava osa Juuanjoen koskien rannoilta tai uomasta löytyneistä kivistä soveltui kuitenkin suuren kokonsa vuoksi huonosti taimenen poikasalueiden pohjamateriaaliksi. Myös kunnostuksessa käytetty kivimäärä sekä lisääntymisalueiden laajuus jäivät nykytietämyksen mukaan paikoin liian vähäisiksi. Koskiin tarvitaankin ensisijaisesti uusia lisääntymisalueita, mutta myös olemassaolevia poikasalueita tulee osin uudelleenmuokata. Alajoessa ovat uittoperkausten jäljet edelleen näkyvillä: joen mutkat on oikaistu, sivu-uomat tukittu ja koskien pohja tasainen ja suojaton. Puiset uittolaitteet on joesta poistettu, mutta perkuukivikasoja on jäljellä joen rantapenkoilla. Alajoella ei ole aiemmin tehty kalataloudellista kunnostusta. Pielisen kalastusalueen viimeisimmässä käyttö- ja hoitosuunnitelmassa vuodelta 2008 mainitaan, että tärkeille virtavesien kunnostuskohteille laaditaan suunnitelmat, joissa pääpaino tulee olla uoman ennallistamisessa virtakutuisten kalalajien lisääntymis- ja elinalueiksi. Tähän perustuen Pielisen kalastusalueen yleiskokous teki huhtikuussa 2014 päätöksen Juuanjoen ja Alajoen koskikunnostushankkeen käynnistämisestä. Hankkeen rahoituksesta vastaa vesioikeushakijana toimivan Pielisen kalastusalueen lisäksi Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

6 6 2. VALUMA-ALUE, VEDEN LAATU JA KALASTO Valuma-alue ja virtaamat Juuanjoki saa alkunsa Autiojärvestä (62,9 ha), josta se laskee hiukan yli 18 kilometrin matkan koilliseen aina Pieliseen asti. Korkeuseroa kyseisten järvialtaiden välillä on lähes 55 m. Kartta 1. Yleiskartta Alajoen ja Juuanjoen (tummennetut osuudet) sijainnista. Juuanjoki on Vuoksen vesienhoitoalueeseen kuuluvan Juuanjoen alaosan valuma-alueen (04.451) purku-uoma Pieliseen. Juuanjoen alaosan vesistöalueen pinta-ala on 99,41 km² ja järvisyys kaksi prosenttia. Soiden osuus kyseisestä valuma-alueesta (maa-alasta) on 28,98 %. Maankäyttöluokittain jaettuna pääosa kyseisen vesistöalueen kokonaisalasta on luokittelematonta metsätalousmaata (89,58 km²), seuraavina pellot (2,59 km²), säännöstelemättömät luonnonvedet (2,1 km²), käytöstä poistuneet maatalousmaat (1,4 km²) ja pientaloalueet (1,35 km²). Muiden maankäyttömuotojen yhteenlaskettu pinta-ala jää alle yhden neliökilometrin (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu 2014).

7 7 Kartta 2. Karttapiirros Juuanjoen alaosan valuma-alueen ( ) sijainnista (Ekholm 1993). Noin kahden kilometrin pituinen Alajoki on Juuanjoen alaosan valuma-alueen latvajoki, joka alkaa Juuanjärvestä ja laskee Alajärveen. Järvien välinen korkeusero on 18,8 m. Alajoessa on kaksi yhtenäistä koskijaksoa, joista ensimmäisen pituus on noin 300 m ja jälkimmäisen noin 750 m (kartta 13). Juuanjoessa, kuten Alajoessakaan, ei ole järjestettyä virtaamaseurantaa. Keskivalunnan sekä yläpuolisen Juuanjärven (04.452) ja Juuanjoen alaosan valuma-alueiden pinta-alojen mukaan laskettu vuosikeskivirtaama (MQ) on Juuanjoessa 1,3 m³/s. Mainituista valuma-alueista jälkimmäisen ojitusten runsauden ja tulvavesiä pidättävien järvialtaiden vähäisyyden vuoksi virtaamavaihtelut (mm. kevättulvat) ovat Juuanjoessa yleensä rajuja mutta myös lyhytaikaisia. Aivan Juuanjärven luusuasta alkavan Alajoen laskennallinen vuosikeskivirtaama on 0,3 m³/s (laskettu Juuanjärven valuma-alueen pinta-alan ja keskivalunnan avulla). Veden laatu Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa (Mononen ym 2011) Juuanjoki kuuluu luokkaan keskisuuret turvemaiden joet. Ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmästä (Hertta) ei löydy Juuanjoelle laadittua biologista luokittelua. Sen sijaan saman tietojärjestelmän

8 8 mukaan fysikaalis-kemiallisten tekijöiden perusteella joki kuuluu luokkaan hyvä ja hydrologismorfologisen muuttuneisuuden (HyMo) mukaan luokkaan tyydyttävä, sillä joen ei katsota olevan voimakkaasti muutettu vesireitti. Joen ekologinen tila on arvioitu hyväksi: arvio perustuu biologisen tiedon puuttuessa vedenlaatutekijöihin. Näiden mukaan joen ravinteisuus (kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuus) on luokkaa hyvä ja ph-arvon minimi luokkaa erinomainen. Kaavio 1. Piirros vesinäytteenottopisteestä Juuanjoki 21 vuosina otetuista näytteistä määritettyjen pharvojen vaihtelusta. Kuten aiemmin mainittiin, tulvat ovat Juuanjoessa yleensä rajuja. Kevätylivirtaamassa jokeen valuvat ensin happamat mutta karuhkot lumensulamisvedet, mutta roudat sulamisen myötä kiintoja humusaineiden osuus tulvavedessä lisääntyy. Ensinmainitun pitoisuudet eivät kuitenkaan ole vuosien mittausten perusteella nousseet niin korkeiksi (maksimi 2,2 mg/l), että niistä todennäköisesti olisi merkittävää haittaa joen kalakannoille. Valitun seurantajakson kiintoainepitoisuudet ovat tyypillisiä jokivedelle, jonka valuma-alueella harjoitetaan tavanomaisen metsätaloutta. Myöskään veden happamuus ei seurannan aikana ole laskenut niin alas (seurantajakson aikainen minimi ph 5,7), että sen voisi olettaa merkittävästi vaikeuttavan taimenen menestymistä joessa. Mitattujen värilukujen perusteella Juuanjoen vesi on hyvin humuspitoista, valuma-alueen suhteellisen suuri soiden määrä on yksi veden humuspitoisuutta nostavista tekijöistä. Veden kemiallista hapenkulutusta (COD) mittaavien tulosten perusteella vesi Juuanjoessa on erittäin humuspitoista. Juuanjoen kokonaistyppipitoisuus on mittausten mukaan humusvesille tyypillinen. Valuma-alueen alaosissa jokea ympäröivien peltojen ja asutuksen vaikutus näkyy mitatuissa typpipitoisuuksissa siten, että kahdesta suunnitelmaan valitusta näytteenottopisteessä ylemmässä (Juuanjoki 36, kartta 3) havaitut pitoisuudet ovat keskimäärin vain noin puolet alemman pitoisuuksista (näytepiste Juuanjoki 21). Ensinmainittu sijaitsee keskellä talousmetsiä ja jälkimmäinen Juuan kirkonkylän läpi virtaavassa joenosassa.

9 9 Taulukko 1. Ympäristöhallinnon vesinäytteenottopisteestä Juuanjoki 21 vuosina otettujen näytteiden analyysitulosten keskiarvot sekä minimi- ja maksimiarvot sekä näytteiden lukumäärä. Happi, liukoinen (mg/l) Hapen kyllästysaste (%) ka. min. maks. n 11,1 7,8 13, Sameus (FTU) 3,9 1,8 13,0 22 Kiintoaine (mg/l) 1,7 0,9 2,2 5 Sähkönjohtavuus (ms/m) 3,8 2,4 5,5 22 ph 6,58 5,90 7,00 22 Väriluku (mg Pt/l) Kokonaistyppi (µg/l) Nitriitti- ja nitraattityppi (µg/l) Ammonium typpenä (µg/l) Kokonaisfosfori (µg/l) 19,4 10,0 36,0 21 Fosfaattifosfori (µg/l) 7,2 5,0 13,0 17 Rauta (µg/l) Mangaani (µg/l) 38 1 Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn mg/l) 16,9 9,6 31,0 22 Mitattujen sameusarvojen perusteella ylemmän näytteenottopisteen vesi on alivesiaikaan kirkasta, muulloin lievästi sameaa. Myös alemman näytepisteen seurantajakson keskiarvo on pysynyt luokassa lievästi sameat vedet. Kokonaisfosforipitoisuuksissa ei ole suurta eroa aiemmin mainittujen näytepisteiden välillä, ja kyseisten pitoisuuksien perusteella Juuanjoen vesi luokitellaan lievästi reheväksi. Mineraaliravinteiden pitoisuuksien suhteen mukaan arvioituna fosfori on sisävesillemme tyypillisesti myös Juuanjoessa kasvua rajoittava ravinne. Veden lämpötilan osalta taimenen viihtyvyysalueen ylärajana yleensä pidetty +17 C on ylittynyt kummassakin Juuanjoen vesinäytepisteessä seurantajaksolla kahdesti (maksimi +21 C). Samanaikaisesti veden happipitoisuus on kuitenkin mittausten mukaan pysynyt suurin piirtein tasolla 8 mg/l, mitä voidaan pitää kyseisissä lämpötiloissa tyydyttävänä. Veden lämpötila tai happipitoisuus siis tuskin rajoittavan merkittävästi taimenen menestymistä Juuanjoessa, vaikka kesän alivesi-

10 10 aikaan osalla matalista koskenosista veden lämpötila todennäköisesti nousee niin korkeaksi, että taimenet väliaikaisesti karkottuvat kyseisiltä koskenosilta. Taulukko 2. Ympäristöhallinnon vesinäytteenottopisteestä Juuanjoki 36 vuosina otettujen näytteiden analyysitulosten keskiarvot sekä minimi- ja maksimiarvot sekä näytteiden lukumäärä. Happi, liukoinen (mg/l) Hapen kyllästysaste (%) ka. min. maks. n 12, Sameus (FTU) 1,5 1,0 2,1 6 Kiintoaine (mg/l) 1,3 1,0 2,0 6 Sähkönjohtavuus (ms/m) 2,9 2,0 3,5 6 ph 6,64 5,70 7,10 6 Väriluku (mg Pt/l) Kokonaistyppi (µg/l) Nitriitti- ja nitraattityppi 78 1 (µg/l) Ammonium typpenä (µg/l) Kokonaisfosfori (µg/l) 21,7 12,0 53,0 6 Fosfaattifosfori (µg/l) 4,0 1 Rauta (µg/l) Mangaani (µg/l) 28 1 Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn mg/l) 21,5 15,0 37,0 6 Juuanjoen veden rauta- tai mangaanipitoisuus ei mittausten perusteella vaikuta taimenen menestymiseen. Jätevedet ja peltolannoitus nostavat yleensä veden sähkönjohtavuutta, ja myös Juuanjoella mittausten keskiarvo on hiukan korkeampi kahdesta valitusta näytteenottopisteestä alemmassa, jossa näkyy taajaman ja peltojen vaikutus. Arvot jäävät kuitenkin niin pieniksi, ettei niiden perusteella jätevesillä tai peltolannoituksella todennäköisesti ole merkittää vaikutusta joen taimenkantaan.

11 11 Kartta 3. Karttakuva ympäristöhallinnon vesinäytteenottopisteiden Juuanjoki 21 ja 36 sekä Alajoki 24 sijainnista. Viimeisimmät Alajoesta otetut vesinäytteet ovat yli kolmenkymmenen vuoden takaa (taulukko 3). Vedenlaadun suhteen Juuanjoesta laaditut arviot kuvannevat melko hyvin myös Alajoen tilannetta.

12 12 Taulukko 3. Ympäristöhallinnon vesinäytteenottopisteestä Alajoki 24 vuosina otettujen näytteiden analyysitulosten keskiarvot sekä minimi- ja maksimiarvot sekä näytteiden lukumäärä. Happi, liukoinen (mg/l) ka. min. maks. n 8,2 0,6 12,9 4 Hapen kyllästysaste (%) Sameus (FTU) 0,9 0,6 1,1 4 Alkaliniteetti (mmol/l) 0,208 0,190 0,230 4 Sähkönjohtavuus (ms/m) 4,5 4,2 4,8 4 ph 7,1 7,00 7,30 4 Väriluku (mg Pt/l) Kokonaistyppi (µg/l) Kokonaisfosfori (µg/l) 16,3 14,0 18,0 4 Rauta (µg/l) Mangaani (µg/l) 29 1 Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn mg/l) 11,3 10,0 13,0 4 Kalasto ja kalastus Vuonna 2009 julkaistun Juuanjoen virtavesien kalataloudellisen kartoituksen mukaan jokeen Herralankosken alapuolelle nousseita lajeja ovat olleet säyne, hauki, ahven ja särki. Sen sijaan lohikaloja ei jokeen olisi noussut. Juuanjoen kalastoon kuuluu lukujen vaihteessa tehdyn selvityksen mukaan kymmenen lajia eli ahven, hauki, kiiski, muikku, seipi, mutu, purotaimen, särki, pikkunahkiainen sekä salakka. Lisäksi joessa on esiintynyt runsaasti rapua aina 1970-luvun loppupuolelle asti. Rapusaaliilla on myös ollut huomattava taloudellinen merkitys (Piirainen 1982 Vihtosen 2009 mukaan). Joen kalastoon voidaan lisätä luvuilla sähkökoekalastuksissa havaitut kivennuoliainen ja made. Taimen on todennäköisesti kotiutettu Juuanjokeen luvulla. Ensimmäiset istutukset tehtiin Puolangalta peräisin olevalla purotaimenilla, mutta kantaa täydennettiin myöhemmin Isojoen purotaimenkannalla (Takkunen 1989 Vihtosen 2009 mukaan). Pielisen Järvilohi ja Taimen -hanke sähkökoekalasti vuonna 2009 noin 1,9 % Juuanjoen koskien pinta-alasta. Koekalastuksissa saatiin kaikkiaan 84 taimenta, joista 47 % oli kesänvanhoja (pituus alle 10 cm), 29 % cm:n kokoisia ja 24 % yli 15 cm:n pituisia yksilöitä.

13 13 Koekalastuksen perusteella kesänvanhojen taimenten tiheydet olivat keskimäärin 6,7 yksilöä sadalla neliömetrillä. Tämän ikäluokan kaloilla suurin poikastiheys havaittiin Herralankosken yläosassa. Yksivuotiaiden ja sitä vanhempien taimenten määrä pinta-alayksikköä kohden oli keskimäärin 7,3 kalaa sadalla neliömetrillä, suurin tiheys oli Tuhkalankoskessa (Vihtonen 2009). Juuanjoen vesialueen omistaa Juuankoskea ja Rasinkankaankoskea lukuunottamatta Juuankylän kalaveden osakaskunta (kartta 4). Alajoki ja Juuanjoen kaksi ylintä koskea kuuluvat puolestaan Polvelan kalaveden osakaskuntaan. Molemmat osakaskunnat ovat mukana Pielisen kalastusalueessa, joka toimii kunnostushankkeen vesioikeushakijana. Kartta 4. Karttapiirros kalaveden osakaskunnista, joiden alueella Juuanjoki ja Alajoki virtaavat (Pohjois-Karjalan ELY-keskus). Vuoden 2000 jälkeen Juuanjokeen tehdyt kalanistutukset on merkitty taulukkoon 4. Lajeina ovat olleet järvilohi, taimen ja rapu. Alajokeen ei ole tehty vuoden 2000 jälkeen kalanistutuksia. Joella harjoitettavasta kalastuksesta ei ole tietoa, mutta kalastuksen joella voidaan olettaa olevan erittäin vähäistä.

14 14 Taulukko 4. Juuanjokeen vuosina tehdyt kala- ja rapuistutukset. Ikäsarakkeessa käytettyjen lyhenteiden selitykset: 1v yksivuotias istukas, vk vastakuoriutunut, mspa silmäpisteasteella oleva mäti. laji istutusvuosi ikä lukumäärä järvilohi v mspa v taimen v vk rapu Pohjois-Karjalan ELY-keskus/kalatalous on kalastuslain 119 :n nojalla määritellyt Juuanjoen alueen kalastuslain 8 :n tarkoittamaksi lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi, jonka koski- ja virtapaikoissa onginta, pilkintä ja viehekalastus on kielletty. Kalastus jokialueella on Juuanjoen virtavesien kalataloudellisen kartoituksen tietojen perusteella vähäistä alueella harjoitettavan kalastuksen keskittyessä lähinnä Pieliselle. Yhteenveto Suunnitelmassa esitettyjen seurantatulosten perusteella veden laadun voidaan arvioida sekä Juuanjoessa että Alajoessa olevan riittävä taimenen lisääntymisen ja poikastuotannon ylläpitämiseen. Myös vuoden 2009 koekalastuksissa havaitut erot taimenten esiintymistiheyksissä eri koskialueilla puoltavat suunnitelman mukaista kalataloudellista kunnostusta.

15 15 3. KOSKIKUNNOSTUS Yleistä Yleensä kalataloudellisissa kunnostuksissa joudutaan muokkaamaan uittoperkausten tai patoamisten seurauksena syntynyttä avointa ja suojatonta joenpohjaa monimuotoiseksi, jolloin myös vesisyvyys ja virtausolot saadaan muutettua aiempaa vaihtelevammiksi, mikä luo edellytykset pohjan eläimistön ja kasvillisuuden lisääntymiselle. Samalla pohjasta erottuvien kivien suojiin muodostuu kaloille oleskelupaikkoja (mikrohabitaatteja); kaikki seikkoja, joita ilman virtakutuisten kalalajien luontainen elinkierto ei ole mahdollista. Lohensukuisten kalojen lisääntymistä varten koskenpohjille levitettäviin soraikkoihin tarvittavat pienet kivet joudutaan lähes poikkeuksetta tuomaan muualta, sillä voimakas monotoninen virtaus huuhtoo tuon kokoluokan kivet kutuun soveltuvilta pohjanosilta. Monesti joenpohjalle joudutaan tuomaan myös luonnonsoraa hiukan kookkaampia seulanperäkiviä, sillä rannoilta tai uomasta löytyvät kivet ovat usein kooltaan liian suuria tai määrältään riittämättömiä poikasten elinalueiden muokkaamiseen. Kalataloudellinen kunnostus on vain alkutoimenpide, jolla jokiluonnolle luodaan edellytykset toipua haitallisista ihmistoiminnan vaikutuksista. Kyseessä voi olla hidas prosessi, mutta oikein mitoitetuilla työmenetelmillä uoman kasvi- ja eläinlajien toipumista voidaan nopeuttaa. Yleensä taimenjokien kunnostukset pitävät sisällään seuraavat kokonaisuudet. Lisääntymisalueet Nämä sijoitetaan tavallisesti kosken yläosaan siten, että pohjalle levitettävän soran yli kulkee kiihtyvä pyörteetön virtaus (virtausnopeus noin 0,5 m/s). Tämä saadaan aikaan esimerkiksi laskemalla kutusora pohjastaan tasoitetun altaan alavirranpuoleiseen reunaan pitkänomaiseksi matoksi (sorakerroksen paksuus saisi olla vähintään 30 cm). Vettä tulisi kutualueen päällä olla matalanveden aikaankin useampia kymmeniä senttimetrejä. Virtausoloja lisääntymisalueella tulee tarpeen mukaan muokata pohjapadolla tai suurilla kivillä. Jos alueesta näyttää tulevan hyvin laaja, kannattaa sinne asetella muutama suurempi kivi näköesteeksi jakamaan pohja pienempiin lisääntymisreviireihin. Lisäksi tällaiset, pinnan yläpuolelle yltävät kivet edesauttavat pintajään muodostumista ja näin estävät hyyteen muodostumista matalilla koskilla. Poikasalueet Näillä ymmärretään yleensä matalia, tiheään kivettyjä joen rantaosia, joista kesän- ja vuodenvanhat poikaset löytyvät. Syvyys takaisi kalalle parhaan suojan, joten matalassa vedessä poikaset joutuvat etsimään joko turbulenttisia, kivien tiheään peittämiä tai kasvien varjostamia pohjia. Poikasten sietoalueena keskivirrannopeuden suhteen pidetään väliä lähes nollavirtauksesta reiluun metriin sekunnissa ja syvyysoptimina cm. Poikasten on myös havaittu yleisimmin elelevän pohjakivikoissa, joilla vallitseva raekoko vaihtelee välillä 2 25 cm. Kalan sijainti tietyssä kohdassa virtaa on kuitenkin aina monen tekijän summa. Jos uoman rantoja varjostaa puusto tai pensaisto, kannattaa kivikoita poikasalueiksi muokattaessa pyrkiä ohjaamaan osa virtauksesta lehvästön alle (varjostusta ja ravinnon lähde).

16 16 Suuren kalan alueet Tällaisina pidetään yleensä yli yksivuotiaiden kalojen käyttämiä koskenosia. Näissä pohjan vallitseva kivikoko on poikasalueiden vastaavaa suurempi, samoin syvyys ja usein myös keskimääräinen pintavirtausnopeus. Talvehtimisalueet Pienpoikaset (0+) viettävät ensimmäisen talvensa tutussa koskessa, joten poikasalueita muotoiltaessa tulee huolehtia siitä, ettei jokiuomaan muodostu hyydettä (riittävä virtaus ja kivikkoon myös pinnan yläpuolelle yltäviä kiviä). Vanhemmat poikaset laskeutuvat talveksi välisuvantoihin. Kaavio 2. Kunnostuskartoissa yleisimmät käytettyjen merkkien selitykset.

17 17 Kunnostuksen ympäristövaikutukset Kunnostustoimenpiteillä ei odoteta olevan vaikutusta kunnostettavien koskien ylä- tai alapuolisten vesistöjen vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Niillä koskenosilla, jonne on tarkoitus levittää seulanperäkiviä, vedenpinta noussee pohjan kohoamisen myötä paikoin keskimäärin muutamia senttimetrejä nykyisestä. Kaivinkoneella suoritettava pohjan kiveäminen karkottanee kalat töiden ajaksi kunnostusalueilta. Lisäksi töistä aiheutunee jonkin verran lyhytaikaista veden samentumista. Sekä rannan puuston että myös muun rantakasvillisuuden säilyttäminen on kunnostustavoitteiden mukaista. Alajoella ja Juuanjoen yläosissa maa-alueet kunnostuskohteiden ympärillä ovat talousmetsää, ja Juuanjoen alaosissa lähinnä pelto-, puisto- ja piha-alueita. Juuankosken alla tämän itäpuolella sijaitsee yksityinen suojelualue, mutta sinne asti eivät kunnostustoimet ulotu (kunnostuskartta 4). Kunnostuksessa käytettävä sora ja kiviaines sekä työssä tarvittava kaivinkone on tarkoitus kuljettaa Juuanjoen koskille valmiita, aiemman kunnostuksen jäljiltä olevia koneuria myöten. Myös aiemmin kunnostamatonta Alajokea ympäröi talousmetsä, johon on avattu harvennushakkuiden jäljiltä runsaasti metsäkoneuria, joten suunnitelman mukaisten toimenpiteiden vaikutukset sekä Alajoen että Juuanjoen koskia ympäröivään maastoon jäänevät hyvin vähäisiksi. Leskelän myllyalue on rajattu tulevien kunnostustoimenpiteiden ulkopuolelle eikä koskiuomaan neulapadon ja myllyrakennuksen välille esitetä suunnitelmassa toimenpiteitä. Koska myllypatoon on tämän entisöinnin yhteydessä vuonna 2013 jätetty kalankulun mahdollistava väylä, vain näytösluonteisesti toimiva vesimylly tuskin on esteenä taimenkannan elpymiselle Juuanjoessa. Myös entisöity uittoränni Herralankosken uoman länsi- ja pohjoisrannalla jää kokonaisuudessaan kunnostettavan alueen ulkopuolelle (kunnostuskartta 20). JUUANJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Juuanjoen kosket kunnostettiin aikoinaan joen rantapenkereiltä löytyvillä perkauskivillä, minkä seurauksena osassa koskialueita keskimääräinen kivikoko on joko liian suuri tai pohjakivikon määrä riittämätön, jotta kohteista muodostuisi taimenen kannalta optimaalisia elinalueita eri ikäluokan yksilöille. Lisäksi muutamaa kohdetta lukuunottamatta on suuri osa koskille aikoinaan levitetystä, virtakutuisten kalalajien lisääntymisalueiksi tarkoitetusta sorasta huuhtoutunut virran mukana, joten entiset kohteet tarvitsevat lisäsorastusta. Alla olevassa kunnostusehdotuksessa esitetään myös uusien lisääntymisalueiden levittämistä useimpiin koskiin. Koskien muokkaus nykyistä paremmin eri taimenikäluokille soveltuviksi on ratkaistavissa tuomalla kunnostuskohteille soran lisäksi kiviä, joiden halkaisija on keskimäärin noin 20 cm. Kivetyissä koskissa virtausta on pääsääntöisesti ohjattu keskiuomaan tehtyjen rakenteiden avulla uoman rantaosiin, jossa törmän alle ja pensaiston katveeseen muodostuu erinomaisia suojapaikkoja taimenen pienpoikasille. Myös sivu-uomia on avattu kyseisen ikäluokan elinalueiksi, joten kosket ovat nykymuodossaankin monimuotoisia poikasalueita sekä pohjarakenteeltaan että virtausoloiltaan. Koskien uudelleenkiveäminen kokonaisuudessaan seulanperäkivillä olisikin melko

18 18 kyseenalainen toimenpide, sillä silloin väistämättä tuhottaisiin nykyisten koskien pääosin toimiva pohjarakenne. Ehkä paras ratkaisu koko jokialueen kunnostamiseksi on tuoda seulanperäkiviä vain välittömästi lisääntymisalueiden alapuolelle eli niihin osiin koskia, joihin joudutaan tuomaan soraa tai jotka sijaitsevat maantiesillan läheisyydessä tai ovat muutoin kuorma-autoilla saavutettavissa. Lisäksi muutamat koskenosat ovat jääneet aiemman kunnostuksen yhteydessä muokkaamatta ja tarvitsevat siksi laajaa konekunnostusta. Yllämainitunlaisella lisäkivien tuonnilla saataisiin muokattua välittömästi jokaisen lisääntymisalueen alapuolella ainakin useiden kymmenien neliömetrien optimaalinen pienpoikasalue ilman, että koskiuomista jouduttaisiin väliaikaisesti poistamaan kivienlevityskaluston tieltä varsin toimiva pohjakiveys ja samalla todennäköisesti tuhoamaan iso osa kohteille levittäytyneestä sammal- ja pohjakasvustosta. Kivimäärä, joka tarvitaan alle sadan neliömetrien kiveämiseen, on luultavasti maksimi, joka on tarkoituksenmukaista tuoda tavanomaista vaikeammin saavutettaville kohteille. Kartta 5. Yleiskartta Juuanjoen (tummennettu) kunnostettavista koskialueista. Muutoin koskikunnostus, mikäli tämä on kohteessa tarpeen, kannattaa pääsääntöisesti tehdä kasaamalla keskelle uomaa harvoja pohjapatoja, suurehkoista kivistä koostuvia harvoja kivikoita tai asentokivien ryhmiä ohjaamaan vettä uoman rantaosiin, jonne avataan varovasti kapea, kaikilla vedenkorkeuksilla vesittyvä uoma, kuten on tehty myös aiemman kunnostuksen yhteydessä. Keskiuoman vettä patoavat rakenteet eivät siksi saa ulottua rantamatalaan asti. Vesisyvyyden lisäämiseksi edellämainittujen rakenteiden yhteyteen kannattaa mahdollisuuksien mukaan kaivaa erikokoisia altaita, joista syvimmissä saisi alivesiaikaankin olla vettä noin puoli metriä. Altaista tulisi lisäksi olla yhteys rannan virtausuomiin tai toisiin altaisiin. Suunnitelmassa esitetyt kunnostusehdotukset perustuvat elokuussa 2013 tehtyihin maastokartoituksiin. Tällöin virtaamat olivat ajankohdan keskiarvoja suuremmat.

19 19 Taulukko 5. Juuanjoen kunnostettavilla koskialueilla sijaitsevat kiinteistöt sekä näiden omistajien yhteystiedot. koskialue tila tilan rekisterinro omistaja(t) yhteystiedot Juuankoski (yläkoski) Jokisuu Kortelainen Juho Tapani Luikonlahdentie 913 A, Polvela Juuankoski (yläkoski) Jokisuu Kortelainen Risto Aarne Antero Lehtorannantie 7 A 28, Jyväskylä Juuankoski (yläkoski) Jokisuu Nuutinen Pirjo Marjaana Masonrinne 3, Jyväskylä Juuankoski (alakoski) Jokisuu Nuutinen Pirjo Marjaana Masonrinne 3, Jyväskylä Juuankoski (alakoski) Kankaala UPM-Kymmene Oyj PL 380, Helsinki Rasinkankaankoski Halola Juntunen Jorma Arto Ensio Koskelantie 3, Juuka Rasinkankaankoski Kankaala UPM-Kymmene Oyj PL 380, Helsinki Puumalankosket Särkkälä II (yläkoski) Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Puumalankosket (yläkoski) Penttilä Kettunen Yrjö Tapani Merimiehenkatu 39 B 17, Joensuu Puumalankosket (alakoski) Särkkälä II Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Puumalankosket (alakoski) Penttilä Kettunen Yrjö Tapani Merimiehenkatu 39 B 17, Joensuu Puumalankosket (alakoski) Henttula GS-Fur Oy Plankkukuja 1, Himanka Taimitarhankoski Ahlala Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Taimitarhankoski Turunkangas Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Taimitarhankoski Toivola Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Taimitarhankoski Särkkälä II Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Säijäsenkoski Säijäskoski Repo Jukka Mauno ja Meeri Tiina Maarit Niemeläntie 120, Juuka Säijäsenkoski Heinäsuo Tukiainen Martti Niemeläntie 97, Juuka Säijäsenkoski Niemelä Repo Mauno Sinitaivaankatu 6, Joensuu Säijäsenkoski Niemelä Repo Mirja Kyllikki Länsikatu 50 as. 15, Joensuu Säijäsenkoski Niemelä Repo Pentti Aleksanteri Niemeläntie 116 B, Juuka Säijäsenkoski Navetanpala Repo Mauno Sinitaivaankatu 6, Joensuu Säijäsenkoski Vonkala Huttunen Mikko Antero Hemminki Valovuodentie 2, Joensuu (mikko.huttunen@kuvaste.fi) Säijäsenkoski Vonkala Huttunen Pekka Juhani Mimerkinkuja 4 A 2, 2100 Espoo (pekka_huttunen@hotmail.com) Pyörteelänkoski Koskela I Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Valovuodentie 2, Joensuu Pyörteelä Huttunen Mikko Antero Hemminki Pyörteelänkoski (mikko.huttunen@kuvaste.fi) Mimerkinkuja 4 A 2, 2100 Espoo Pyörteelä Huttunen Pekka Juhani Pyörteelänkoski (pekka_huttunen@hotmail.com) Tuhkalankoski Koskela I Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Tuhkalankoski Kirkkola Tuhkanen Esko Kaarlo Olavi Vanhatie 38, Juuka Tuhkalankoski Urheilukenttä Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Penttilänkoski Pieni-Heikkilä Kuiri Armas Einari kuolinpesä Kuiri Vilho Juhani Pieni-Heikkiläntie 49, Juuka Penttilänkoski Urheilukenttä Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Penttilänkoski Heikkilä Kokkonen Kauko Jaakko Sakari Pieni-Heikkiläntie 31, Juuka Penttilänkoski Lassila Kiiski Raimi Einari ja Helka Inkeri Levypolku 9, Kotka Penttilänkoski Takkula Manninen Kaija Annikki Sepänkatu 16 D 31, Joensuu Penttilänkoski Pölläkkä Mattila Ritva Tellervo Antmäki 20, Martinkylä 4150 Penttilänkoski Penttilä Kettunen Yrjö Tapani Merimiehenkatu 39 B 17, Joensuu Herralankoski Eevalanpelto Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Herralankoski Pieni-Eevala Puoskari Raimo Johannes Ailinpolku 2, Juuka Herralankoski Seurala Juuka-seura ry Juuantie 9 A, Juuka Herralankoski Apteekki Jalkanen Esko Paavo ja Terttu Elina Apteekintie 8, Juuka Herralankoski Pieni-Eevala Puoskari Raimo Johannes Ailinpolku 2, Juuka Herralankoski Uittoränni Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Herralankoski Laurila Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Herralankoski Lisäpirtti Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Herralankoski Koskipirtti Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Herralankoski Särkkälä II Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Herralankoski Herrala Hattunen Jonna Helena Huttulantie 3 as. 1, Juuka Herralankoski Herrala Juuka-Seura ry. Juuantie 9, Juuka Herralankoski Jokela Qefla Finnland Oy Puutarhakatu 8, Tornio Herralankoski Vepsänniemi Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Herralankoski Myllypalsta Peltola (omistusosuus 44,8 %), Peltola Erkki Laurintie 4 as. 1, Juuka Juhani kuolinpesä, Vieno Rauha Tellervo Herralankoski Myllypalsta Mörniinsalo (omistusosuus 28,5 %), Nevalainen Jarmo Tapani Väli-Mikkolantie 26, Juuka Herralankoski Myllypalsta Mörniinsalo (omistusosuus 28,5 %), Nevalainen Mauri Tapio Väli-Mikkolantie 68, Juuka Herralankoski Myllypalsta Kontiosuo (omistusosuus 17,3 %), Metsähallitus Kirjaamo, PL 94, Vantaa Herralankoski Vankilanmäki Suomen valtio/ Senaatti kiinteistöt PL 237, 531 Helsinki Herralankoski Jokitöyry Malja Sulo ja Malja Anja Inkeri Sairaalantie 10, Juuka Herralankoski Rinnemaa Kallinen Ahti Toivo Tapio Sairaalantie 8, Juuka Herralankoski Koskirinne Eronen Erkki Heikki Juhani ja Anita Kaarina Salonkyläntie 319c, Juuka Herralankoski Junnula Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka Herralankoski Lämpökeskus Juuan kunta Poikolantie 1, Juuka

20 20 Juuankoski kosken niskan koordinaatit (KKJ-27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ-27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) kunnostuksessa tarvittava soramäärä (m³) kunnostuksessa tarvittavat seulanperäkivet (m³) Juuankosken pituus, pinta-ala ja kunnostusmateriaalien tarve on ilmoitettu erikseen kunnostuskartta 1:n (ensimmäinen luku) ja karttojen 2 4 (jälkimmäinen luku) alueelta. Kartta 6. Yleiskartta Juuankosken kunnostettavista alueista. Karttaan on merkitty kunkin kunnostuskartan kattama osa jokea.

21 21 Yläkoski Koordinaateissa ja sijaitsee Juuanjoen yläkosken (kunnostuskartta 1) niska, josta on otettu kuvat 1 ja 2. Paikalla on uitonaikaisen tammen jäänteet ja kohteeseen johtaa muutaman kymmenen metrin mittainen polku (koneura) Luikonlahdentielle vievältä hiekkatieltä. Yläkoskea ei luultavasti ole aiemmin kunnostettu. Tammen jäänteet kaventavat uoman noin kahteen metriin muodostaen samalla pienen pohjukan itärannalle. Uitonaikaisia rakenteita tulee purkaa noin metrin leveydeltä molemmilta rannoilta. Tammen alapuolella on länsirannalla perkauskivikasa, joka levitetään koskeen. Niskalle on mahdollista muokata noin 15 m pitkä tiheäkivinen koskenosa, jonka yläosaan levitetään noin 10 m² laajuinen soraikko. Uoman itäpuolelle on kaivettu runsaan metrin levyinen oja, joka yhtyy jokeen heti tammen alla (ei toimenpiteitä). Pääuomassa on tammen alapuolella vettä noin 40 cm. Länsirannalla on osittain hajonneen kivisuisteen muodostama sivu-uoma (kuvat 4 6). Sekä suisteen taakse jäävä kapea uoma että edellämainittu oja alkavat koordinaateissa ja (kuva 3). Suiste on välillä rikkoutunut eli pääuomasta ohjautuu ylivirtaamalla vettä sivu-uomaan. Siinä kasvava suurehko koivu jätetään paikalleen muutaman neliön saarekkeeseen, mutta. muutoin suiste puretaan ja sivuuomaa tulevan saarekkeen takana avataan. Kivisuisteen alapuolella on uomassa koko kosken matkalla rantapenkkaa vasten työnnettyinä suurehkoja kiviä, jotka tulee siirtää keskiuomaan ohjaamaan vettä rantojen tuntumaan; näin rantapenkkojen alle muodostuu suojapaikkoja taimenenpoikasille. Kuvassa 7 näkyy, että päävirta jatkuu suorana, mutta itärannalle muodostuu uomanleveyden kaksinkertaistava poukama. Tämän erottaa päävirrasta matala, noin 20 m pitkä ja suurelta osin hajonnut kivisuiste (ajankohdan vesitilanteessa tämä on lähes kokonaan veden alla). Kyseinen suiste alkaa koordinaateissa ja Tämä puretaan kokonaan, ja näin saatavista kivistä kootaan päävirtaan muutama harva pohjapatoja ohjaamaan virtausta pohjukkaan myös alivesiaikaan. Kuvat 9 ja 10 on otettu koordinaateissa ja kohdasta, jossa edellämainittu suitse ja poukama päättyvät. Uoma on tässä noin kolme metriä leveä. Itärannalla on kasvillisuuden seassa noin metrin levyinen vanha kivipenkka, josta löytyy erikokoisia perkauskiviä (kuva 8). Penkka puretaan ja tämän kivet siirretään keskiuomaan. Samalla uoma levenee noin metrillä. Puusto kattaa täällä rantoja hyvin, mutta joenpohja on nykyisellään melko suojaton ja tasainen. Koska tammen kohdalle tuodaan soraikko, kannattaa myös alapuoliseen koskeen yrittää tuoda seulanperäkiviä perkauskivien joukkoon. Juuankosken yläkoski päättyy koordinaateissa ja

22 22 Kunnostuskartta 1.

23 23 Kuvat 1 ja 2. Kuvat 3 ja 4. Kuvat 5 ja 6.

24 24 Kuvat 7 ja 8. Kuvat 9 ja 10. Alakoski Sillan yläpuoli Koordinaateissa ja alkaa Juuankosken alakosken sillan yläpuolinen osuus (kunnostuskartta 2). Tämän yläosissa joki muodostaa melko vuolaan virran, jossa ei kuitenkaan ole lainkaan kiviä (näitä ei ole myöskään rannoilla). Kyseisellä kohtaa jokeen yhtyy itärannalla kuivatusoja. Tässä osassa koskea ainoa kunnostustoimenpide voisi olla puunrunkojen ankkurointi virtaan. Virta vaihettuu varsinaiseksi koskialueeksi koordinaateissa ja Tässä pääuoma on kivetön, ja sen vesisyvyys on noin puoli metriä. Aluetta ei todennäköisesti ole kivetty aiemman kunnostuksen yhteydessä. Tässä alavirtaan itärannalla on jäljellä osia uitonaikaisesta kivisuisteesta, jonka taakse on muodostunut tulvauoma (kuvat 11 ja 12). Pääuomaan levitetään tässä noin 10 m² laajuinen lisääntymissoraikko ja tämän alle sekä pää- että avattavaan tulvauomaan tuodaan seulanperäkiviä (tulva-uomassa ja tämän rannoilla näkyy jonkin verran pienpoikasalueeseen soveltuvia kiviä).

25 25 Kyseinen suiste puretaan lukuunottamatta yhtä tämän keskivaiheilla mäntyä kasvavaa sekä kahta loppupäässä mäntyä ja kuusta kasvavaa osaa, ja näin saatavat kivet levitetään lähes suojattomaan päävirtaan aiemminmainitunlaisesti. Tulvauomaa levennetään ja avataan, minkä lisäksi pääuomaan kasataan pohjapato ohjaamaan vettä uuteen sivu-uomaan, joka päättyy koordinaateissa ja Tässä pääuomaan on aseteltu suuria kiviä, joten aiempi kunnostus lienee alkanut näiltä kohdin. Koordinaateissa ja eli muutama kymmenen metriä edellisestä alavirtaan on länsirannalla parin neliön saareke (kuva 13), jonka molemmin puolin riittää näin ylivirtaamalla vettä (silti päävirtaan kootaan tälle kohdin pohjapato). Vastarannalla on suurehkoja kiviä, jotka voidaan käyttää pohjapatoon. Kyseisistä koordinaateista noin kolme metriä alavirtaan päin itärannalle on jälleen kasattu pitkä suiste, jonka taakse muodostuu sivu-uoma (kuvat 14 ja 15). Pääuoma on tässä noin neljä metriä leveä (ennen suistetta sillä on leveyttä noin 6 m). Uomassa on jäljellä majavapadon jäänteitä. Sivuuoma on noin 1,5 m leveä ja vesittyy melko hyvin. Suisteessa kasvaa muutamin paikoin suurehkoja puita, jotka jätetään pystyyn pieniin saarekkeisiin, muutoin koko rakennelma poistetaan ja tästä saatavat kivet levitetään pääuomaan. Päävirtaan uomien yhtymäkohtaan kasataan pohjapato varmistamaan virtaus myös suisteesta muokattavien saarekkeiden taakse. Puolivälissä sivu-uoma levenee noin kahteen metriin, ja tällä kohdin on kyseisessä uomassa noin neliön kokoinen saareke, joka jätetään paikoilleen. Suiste päättyy koordinaateissa ja Pääuomassa on halkaisijaltaan yli 30 cm:n kokoisia kiviä, mutta vain vähän tätä pienempiä. Kyseisen suisteen jälkeen pääuoman pohjalta löytyy monenkokoisia kiviä, myös halkaisijaltaan alle 30 cm kokoluokkaan kuuluvia, joten tämä koskenosa ei kaipaa lisäkiviä tai -kunnostusta (kohteesta on sillalle matkaa noin 50 m, kuva 16). Sillanyläpuolisen uoman loppuosalla voisi koskeen tuoda lisää seulanperäkiviä, vaikka myös tämä koskiosuus on melko monimuotoinen ja vaihteleva. Kuva 17 on otettu sillankupeelta lyhyen konepiston kohdalta. Kuvat 11 ja 12.

26 26 Kunnostuskartta 2.

27 27 Kuvat 13 ja 14. Kuvat 15 ja 16. Kuva 17.

28 28 Sillan alapuoli Juuankosken alaosan ylittää kapea maantiesilta koordinaateissa ja (sillan alapuolisesta koskialueesta on piirretty kunnostuskartat 3 ja 4). Noin 10 m sillan alavirranpuolelta on otettu kuva 18. Kuvanottopaikalla vesisyvyys on keskimäärin ½ 1 m, uoman leveys noin neljä metriä ja koskenpohja hiekkaa, jonka päällä on kiviä. Puusto on alueella kuusivaltaista (harvennettua talousmetsää). Tästä edelleen noin 10 m alavirran suuntaan koskessa on valmiina kynnys ja itärannalla perkauskivikasoja (kuva 19), joista kivet tulee siirtää keskivirtaan. Tähän kohtaan koskea kannattaa levittää noin 10 m² laajuinen soraikko. Uoma ei varsinaisesti ole vähäkivinen, mutta valtaosaltaan pohjakivien halkaisija lienee yli 30 cm, joten keskimääräistä kivikokoa tulisi pienentää levittämällä seulanperäkiviä tähän osaan koskesta. Keskiuomassa on valmiina pohjapatoja, joita voi varovasti täydentää rannan perkuukivillä. Koordinaateissa ja on otettu kuvat 20 ja 21. Paikka sijaitsee noin 40 m sillan pohjoispuolella kohdassa, jossa itärannan penkassa on perkauskivikasoja noin 10 m matkalla. Rantapuuston kattavuus vaihtelee tässä noin % välillä. Ohjaamalla virtausta rantatörmien alle saadaan aikaiseksi erinomaisia suojapaikkoja taimenille. Tässäkin pohjalla on melko runsaasti suurehkoja kiviä; ei kuitenkaan niin suuria lohkareita, että ne ulottuisivat nykyisessä virtaamatilanteessa vedenpinnan yläpuolelle. Koordinaateissa ja on otettu kuva 22. Tällä kohdin päättyy runsaat 30 m pitkä, länsirannalla sijaitseva tulvauoma. Tämän muodostaman kannaksen yläpään koordinaatit ovat ja (kuva 23). Tulvauoman kohdalla pääuomalla on leveyttä noin kolme metriä, mutta uomien yhtyessä koski levenee noin viisimetriseksi. Uomat erottava kannas on leveydeltään 1 2 m, ja puolessavälissä tätä ei ole virtausestettä muutaman metriin matkalla lainkaan. Kyseistä kannasta avataan mutta ei kuitenkaan pureta kokonaan, sillä kohteen ylävirran puoleiseen päähän jätetään noin viisi metriä pitkä ja kaksi metriä leveä saareke (tässä kasvaa suuria koivuja), keskiosa avataan kokonaan runsaan 10 m matkalta ja alavirranpuoleiseen päähän jätetään jälleen kaksi noin kaksi metriä pitkää saareketta. Niiltä osin, joissa sivu-uoma jätetään paikalleen, tämä avataan noin metrin levyiseksi ja paikalle ohjataan virtausta pääuomasta matalien, saarekkeiden yläpään kohdalle päävirtaan koottavien pohjapatojen avulla (pohjalla näkyy suurehkoja kiviä riittävästi, mutta seulanperäkivien kokoluokka puuttuu edelleen lähes kokonaan). Tässä kohdin pääuomaa on otettu kuva 24. Noin 10 m pää- ja tulvauoman yhtymäkohdan alapuolella sijaitsee itärannalla perkauskivistä kasattu penkka, joka puretaan. Tämän takana on muusta uomasta irrallaan oleva pieni kosteikko, mutta mitään sivu-uomia ei tänne kannata muokata. Tässä kohdin pääuoma levenee noin metrillä, mutta vesisyvyys on edelleen cm. Kyseessä on sillan alapuolisen kosken ensimmäinen alue, jossa näkyy vedenpinnan yläpuolelle ulottuvia kiviä. Rannat ovat melko reheviä, kasvustossa näkyy mm. runsaasti saniaisia. Koordinaateissa ja on otettu kuva 25 (edellisestä kuvanottopaikasta noin 10 m alavirtaan päin). Itärannalle muodostuu noin viisi metrinen niemeke, joka kaventaa uomaa noin metrillä. Niemekkeen kohdalle jätetään noin metrin levyinen ja kolme metriä pitkä saareke, mutta tämän molemmin puolin niemekettä avataan toista metriä leveäksi sivu-uomaksi ja päävirtaan muokataan pohjapato ohjaamaan tänne vettä (paikalla on jo valmiina pohjapadon alkua). Kuva 26 on otettu saarekkeen kohdalta päävirrasta alavirtaan päin. Kuvassa näkyy jo alavirtaan seuraava sivu-uoma.

29 29 Kuvat 18 ja 19. Kuvat 20 ja 21. Kuvat 22 ja 23.

30 30 Kunnostuskartta 3.

31 31 Kuvat 24 ja 25. Kuva 26. Kunnostuskartassa nro 4 näkyy tämän alaosassa saareke, joka jakaa uoman noin kolme metriä leveään päävirtaan ja tätä puolet kapeampaan sivu-uomaan. Pääuomaa on ennen saareketta kivetty, mutta kivikoko on taimenen elinalueeksi edelleen hiukan liian suurta. Kyseinen saarekkeenomainen kivisuisteen jäänne, jolla on pituutta noin 20 m, alkaa koordinaateissa ja Tähän voisi päävirtaan levittää pienen lisääntymissoraikon. Saarekkeessa kasvaa joitakin suuria koivuja ja kuusia. Noin viisi metriä suisteen yläpäästä alavirtaan siinä on suuri kivi, joka siirretään pää-uomaan ja jonka kohdalla uomien välinen jo nyt osittain hajonnut kannas avataan kokonaan (sivu-uomassa on tässä allas, joka säilytetään). Pääuomassa on tälle kohdin valmiina pohjapato ohjaamaan vettä sivu-uomaan. Kyseistä avausta lukuunottamatta, joka saa olla noin kaksi metriä leveä, saareketta ei kannata purkaa nykyistä enempää. Sivu-uomasta on otettu kuvat Kyseinen uoma päättyy koordinaateissa ja Sivu-uoman yläosissa vesisyvyys on noin puoli metriä, mutta pohjakivikko puuttuu. Uoman alapäässä saareketta on avattu noin kolmen metrin matkalta. Tätä seuraa noin kaksi metriä pitkä uusi saareke, jonka alavirranpuolella sivu-uoma yhtyy noin kaksi metriä leveänä pääuomaan. Tällä kohdin koski on suhteellisen monimuotoinen ja soveltuu nykyiselläänkin taimenelle. Pääuomaan on edellämainitun sivu-uoman kohdalla siirretty suurehkoja kiviä, minkä ansiosta se on koskimainen ja virtausolot monimuotoiset (kuva 28). Paikassa, jossa sivu-uoma virtaa takaisin pääuomaan, sijaitsee pohjapato, joka muodostaa noin metrin syvyisen altaan (kuva 31).

32 32 Koordinaateissa ja on otettu kuva 32 (noin 10 m yllämainitusta alavirran suuntaan). Pääuomassa on tässä runsaasti suuria kiviä, jotka ovat muokanneet alueesta monimuotoisen ja koskimaisen. Uomalla on leveyttä viisi metriä ja vesisyvyyttä keskimäärin cm. Koskeen on kasattu vettä patoavia pohjapatoja, ja paikka soveltuu hyvin ns. suuren kalan alueeksi, sillä seulanperäkokoinen kiviaines ja soraikot puuttuvat. Juuankoski päättyy koordinaateissa ja Kuva 33 on otettu noin 20 m edellämainittujen koordinaattien yläpuolelta. Vesisyvyys on noin 40 cm, leveys noin kuusi metriä (uoma on hiukan aiempaa leveämpi) ja rannoilla on aiempaa vähemmän kiviä. Uomassa on suurehkoja kiviä, joiden välissä pohjaa peittää hiekka. Seulanperäkivet lisäisivät alueen monimuotoisuutta suuresti, joten, koska paikalle tulee valmis koneura, kannattaa myös tämä alue kivetä kyseisellä kiviaineksella (noin 100 m² kosken alaosia). Kuvat on otettu läheiseltä hakkuuaukiolta, josta lähtee kosken länsirannalle johtava, noin 40 m pitkä koneura. Tämä alkaa koordinaateissa ja Sillan alapuolisella koskiosuudella kulkee joen tuntumassa ensimmäisen 50 m matkalla hiekkatie, josta on mahdollista tehdä muutama pisto koskeen, ja näin tuoda lisäkiviä myös muihin osiin kyseistä koskialuetta. Kuva 27.

33 33 Kunnostuskartta 4.

34 34 Kuvat 28 ja 29. Kuvat 30 ja 31. Kuvat 32 ja 33.

35 35 Kuvat 34 ja 35. Kuva 36. Rasinkankaankoski kosken niskan koordinaatit (KKJ-27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ-27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) kunnostuksessa tarvittava soramäärä (m³) kunnostuksessa tarvittavat seulanperäkivet (m³)

36 36 Kartta 7. Yleiskartta Rasinkankaankosken kunnostettavista alueista. Karttaan on merkitty kunkin kunnostuskartan kattama osa jokea. Sillan yläpuoli Rasinkankaankosken maantiesillan yläpuolinen osuus (kunnostuskartta 5) alkaa koordinaateissa ja (kuva 38). Puusto kattaa kosken yläosissa hyvin uomaa (noin 40 % uoman pinta-alasta). Itärannalla sijaitsee pieni, muutaman neliön kokoinen saareke, jonka taitse virtaa hiukan vettä, vaikka sivu-uoman edessä on kiviä tätä tukkimassa (kuva 37). Kyseiset kivet ovat osa saarekkeen yläpuolelle kasattua noin 10 m pitkää ja osin hajonnutta kivisuistetta, joka puretaan ja josta saaduilla kivillä kasataan uomien yhtymäkohtaan päävirtaan pohjapato sekä siirretään tämän alapuolella saarekkeiden kohdalla jo oleviin muutamia lisäkiviä tehostamaan veden virtaamista sivu-uomaan (kuvat 39 ja 40). Seulanperäkivien myötä kohteesta muodostunee erinomainen pienpoikasalue. Paikalle tulee levittää myös soraikko (10 m²). Kyseinen sivu-uoma päättyy koordinaateissa ja Tämän alapuolella on vastarannan tuntumassa pieni saareke, jonka molemmilta puolilta vesi pääsee virtaamaan (kuva 41). Pääuomassa näkyy kiviä, mutta yksikään näistä ei yllä tarkkailuajankohtaan vedenpinnan yläpuolelle. Uomassa syvyys on noin 40 cm (kuva 42) ja leveys noin kahdeksan metriä. Uoman tekemästä kaarteesta on otettu kuvat 43 ja 44, viimeinen näistä koordinaateissa ja Vesisyvyys on tässä noin 40 cm, leveys noin seitsemän metriä ja uomaa kivetty runsaasti, joten kohde vaikuttaa hyvältä taimenalueelta (halkaisijaltaan alle 30 cm kivien osuus voisi olla suurempi, mutta kohdetta ei silti kannata lisäkivetä). Tässä on itärannalla purkamaton kivisuisteen jäänne, joka alkaa koordinaateissa ja sekä loppuu koordinaateissa

37 ja Suistetta puretaan noin metrin leveydeltä lukuunottamatta korkeaa kuusta ja koivua kasvavaa alaosaa, joka jätetään saarekkeeksi ja jonka taakse muokataan hyvin vesittyvä sivu-uoma (kuva 45). Koordinaateissa ja on otettu kuva 46. Tässä uoma on noin 10 m leveä eli lähtökohtaisesti alivesiaikainen pinta-ala on liian suuri silloiseen virtaamaan nähden. Tilannetta on korjattu kokoamalla keskiuomaan kivikko, joka alivesiaikaan jäänee osin kuivilleen mutta joka samalla ohjaa virtausta rantaosiin (kohde ei vaadi toimenpiteitä). Uoman kaarteessa koordinaateissa ja on otettu kuva 47. Myös tässä on jätetty purkamatta noin 10 m pituinen kivivallin jäänne, joka nyt levitetään koskeen niin, että vain tämän ylävirranpuoleisesta päästä muutaman metrin saareke jätetään ennalleen. Sillasta noin 20 m ylävirtaan on otettu kuva 48. Tässä koskeen on kasattu korkea pohjapato sekä kaivettu allasta. Uomaa aivan Rasinkankaantien sillan läheisyydessä ei kannata kunnostaa, mutta edellämainitun padon yläpuolelle voisi tuoda jonkin verran seulanperäkiviä. Kuvat 37 ja 38. Kuvat 39 ja 40.

38 38 Kunnostuskartta 5.

39 39 Kuvat 41 ja 42. Kuvat 43 ja 44. Kuvat 45 ja 46.

40 40 Kuvat 47 ja 48. Sillan alapuoli Noin 15 m Rasinkankankaantien sillan alapuolelta on ylävirtaan päin otettu kuva 49 (sillan alapuolisesta koskialueesta on piirretty kunnostuskartta 6). Paikalle on kasattu korkea pohjapato, jonka yläpuolella pohjalla on jonkin verran soraa. Tätä tarvitaan kuitenkin lisää, sillä paikalle kannattaa muokata noin 10 m² laajuinen lisääntymisalue. Myös seulanperäkiviä tarvitaan alapuolisen pohja-alueen monimuotoistamiseen. Sekä tielle että sillalle on vielä kosken loppuosistakin suhteellisen lyhyt matka ja sillan alapuolinen pääuoma sen verran vähäkivinen, että koko kyseisen koskiosuuden täydellistä uudelleenkunnostamista kaivinkoneella ja seulanperäkivillä tulisi harkita. Noin 40 m sillasta alavirran suuntaan erkanee pääuomasta molemmilla rannoilla suisteiden jäänteiden erottamat sivu-uomat (kuva 50), joten pääuomaan sivu-uomien kohdalla tulisi virtauksen ohjaamiseksi kasata melko korkea pohjapato. Kahdesta sivu-uomasta idänpuoleinen on vain noin viiden metrin mittainen, mutta vastarannalla uomalla on pituutta toistakymmentä metriä. Kyseinen uoma päättyy koordinaateissa ja (kuvat 51 ja 52). Samalla virtausnopeus pääuomassa hidastuu, ja koski jatkuu lyhyen matkaa vähäkivisenä virtana. Joki tekee edellisen jälkeen loivan mutkan, jossa uoma kaventuu ja muuttuu uudelleen lyhyeksi koskeksi. Tämän alavirranpuolella koordinaateissa ja virtausnopeus on alle 0,5 m/s, vesisyvyys noin 0,6 m ja uoman leveys noin seitsemän metriä. Uomaan muodostuu tässä kortteita kasvava lahdukka, jonne tulisi ohjata lisää virtausta. Tämä koskenosa kaipaisi myös lisää suuria kiviä ja sitä kautta syntyvää koskimaisuutta. Jos kohdetta ei lisäkivetä, tulee päävirtaan ainakin ankkuroida puunrunkoja. Tästä alavirtaan päin on otettu kuva 53 (kuvassa näkyy seuraava lyhyt koskimainen osuus). Rannoilla on suuria kiviä, jotka tulisi siirtää virtaan senkin uhalla, että virtaus tällöin syövyttäisi penkkoja ja aiheuttaisi vähitellen rantapuiden kaatumista virtaan. Koordinaateissa ja uoma kaventuu noin viiteen metriin (kuva 54). Tässä virtausnopeus on aiempaa suurempi, vesisyvyys noin 40 cm ja puuston kattavuus hyvä (yli 40 %). Kohde vaikuttaa jätetyn aiemman kunnostuksen ulkopuolelle, sillä penkkoja vasten näkyy olevan suuria kiviä (nämä siirretään keskelle virtaan). Koski päättyy koordinaateissa ja

41 41 Kunnostuskartta 6.

42 42 Kuvat 49 ja 50. Kuvat 51 ja 52. Kuvat 53 ja 54.

43 43 Puumalankosket kosken niskan koordinaatit (KKJ-27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ-27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) kunnostuksessa tarvittava soramäärä (m³) kunnostuksessa tarvittavat seulanperäkivet (m³) Puumalankoskien pituus, pinta-ala ja kunnostusmateriaalien tarve on ilmoitettu erikseen kunnostuskarttojen 7 ja 8 (ensimmäinen luku) sekä karttojen 9 11 (jälkimmäinen luku) alueelta. Kartta 8. Yleiskartta Puumalankosken kunnostettavista alueista. Karttaan on merkitty kunkin kunnostuskartan kattama osa jokea.

44 44 Yläkoski Joen itärannalla on edellisen kunnostuksen yhteydessä avattu läheiseltä hiekkatieltä koneura Puumalankosken niskalle asti (kuva 55). Yläkosken (kunnostuskartat 7 ja 8) niskan koordinaatit ovat ja , jossa hidas virtaus vaihettuu koskeksi. Uomalla on leveyttä noin 10 m, pohjaa peittää hiekka- ja hiesukerros. Rantatörmiä vasten on aseteltu kiviä, jotka tulee siirtää keskiuomaan ohjaamaan virtausta rantojen tuntumaan. Koordinaateissa ja on otettu kuva 56. Tässä kallioinen kynnys muodostaa uomaan pohjapadon (kalliota on tässä räjäytetty). Tämän ylävirranpuolella on pohjalla hiukan soraa (ei riitä kutusoraikoksi). Vesisyvyys on noin 30 cm ja uoman leveys noin kahdeksan metriä. Virrassa näkyy kiviä, joiden väleissä pohjaa näyttää peittävän paikoin kallio, paikoin hiekka ja hiesu. Yllämainittua pohjapatoa voi tiivistää rannan kivillä. Rantatörmiä vasten pinottuja suuria kiviä tulee täälläkin siirtää keskiuomaan patomaisiksi rakenteiksi. Pohjapadon alapuolella vesisyvyys edelleen lisääntyy muodostaen laajan, noin metrin syvyisen altaan (uomassa on suuria kiviä). Tähän osaan koskea muokataan ns. suuren kalan alue. Altaan alaosan koordinaatit ovat ja Kuva 57 on otettu itärannan purettavasta kivisuisteen jäänteestä ja kuva 58 samalta paikalta alavirtaan päin. Penkkaa vasten on tässäkin jätetty suuria kiviä, jotka tulee siirtää keskiuomaan, muutoin uoma näyttää kivetyn monimuotoiseksi keskiuomaan kasattujen pohjapatojen avulla. Kuvassa 59 näkyy jälleen yksi syvä allas (koordinaatit ovat ja ). Paikalle on kasattu toimiva pohjapato, josta alavirtaan on otettu kuva 60. Kuvassa näkyy keskellä virtaa kiviä, joiden ylävirranpuolelle levitetään noin 10 m² laajuinen soraikko. Kyseinen koskenosa on aiemman kunnostuksen jäljiltä muutoin monimuotoinen ja vaihteleva kokonaisuus, joten paikan laaja muokkaus ei ole tarkoituksenmukaista. Ainoa puute on kutusoran vähyyden lisäksi pienpoikasalueen pohjamateriaaliksi soveltuvan kivikoon vähyys. Siksi uoman rantaosiin, jonne keskiuomaan kasatut pohjapadon virtausta ohjaavat, olisi syytä saada levitettyä jonkin verran seulanperäkiviä. Siksi soraikon muokkauksen yhteydessä tämän alapuoliseen uomaan voisi traktorilla tuoda lisäkiviä, joita levitettäisiin ohut kerros noin puolentoista metrin leveydeltä uoman rantavesiin, kuitenkin niin, että tuleva poikaskivikko ei jää alivesiaikaan kuivilleen. Kuva 61 on otettu uomaan muodostuvan pohjukan kohdalta vettä patoavasta ja virtausta ohjaavasta pohjapadosta, ja tästä alavirtaan päin on kuva 62 koordinaateissa ja Seuraavassa valokuvassa (nro 63) näkyy uomaa koordinaateissa ja Koski on edellisenkaltainen eli keskellä uomaa vesisyvyys vaihtelee puolesta metristä metriin sinne kasattujen pohjapatojen ansiosta. Täälläkin taimenen menestymisen kannalta ongelmana on poikaskivikon vähäisyys.

45 45 Kunnostuskartta 7.

46 46 Kuvat 55 ja 56. Kuvat 57 ja 58. Kuvat 59 ja 60.

47 47 Kuvat 61 ja 62. Kuva 63. Koordinaateissa ja on ylävirtaan päin otettu kuva 64. Uoman rakenteessa ei ole yläpuoliseen osaan verrattuna tapahtunut suuria muutoksia: rantapenkkoja vasten on aseteltu joitakin irtokiviä, joita kannattaa siirtää keskemmälle, mutta muutoin kunnostuksen perusratkaisu on toimiva eikä edellytä uudelleenmuokkausta. Poikaskivikon vähäisyydestä huolimatta koskesta löytyy suojapaikkoja törmien alta ja suurempien kivien suojista. Puumalankoskien yläkosken alaosassa uoma levenee lähes 30 m:iin koordinaateissa ja , kuvat 66 ja 67). Länsirannalla on alavirtaan päin ensin kaksi pienehköä ja sitten kaksi suurempaa saareketta, joiden taitse vesi virtaa. Vastarannalle muodostuu edellämainittuja pidempi saareke, jonka taakse on avattu noin kaksi metriä leveä sivu-uoma (kuvassa 65 näkyy kokonaisuudessaan kyseisen alueen yläosa ja kuvassa 69 alaosa). Keskelle pääuomaa on matala ja tasainen, alivedellä kuivilleen jäävä kivikko ohjaamassa vettä sivu-uomiin. Näissä saisi olla enemmän poikaskivikkoa (nykyisellään melko suojattomia). Pääuomaan, noin 10 m sivu-uomien yläpuolelle voisi levittää noin 10 m² laajuisen kutusoraikon. Kosken alta kohdasta, jossa itärannan saareke päättyy, on otettu kuva 68. Täällä sivu-uomassa on vesisyvyyttä lähes puoli metriä, mutta uoma on lähes kivetön; päävirrassa vesisyvyyttä on vain noin 20 cm. Kosken loppuosa on niin oivallista aluetta, että sivu-uomien kiveämistä seulanperäkivillä tulee harkita (pisto koneuralta). Toinen mahdollisuus on siirtää kiviä pääuoman matalasta osasta sivu-uomiin.

48 48 Kunnostuskartta 8. Kuva 64.

49 49 Kuvat 65 ja 66. Kuvat 67 ja 68. Kuva 69.

50 50 Alakoski Puumalankosken alempi koskiosuus (kunnostuskartat 9, 10 ja 11) alkaa koordinaateissa ja Tänne on avattu koneura, joka kulkee välillä aivan kosken rannan tuntumassa (kuva 70). Niskan yläpuolisella osuudella virtaus lisääntyy hitaasti alavirtaan päin mentäessä, mutta uoma on kivetön. Uoman etelärannalla pieni saareke, jonka taitse vesi virtaa. Kyseistä sivu-uomaa kannattaa avata hiukan lisää ja niskalle pääuomaan kootaan pohjapato. Kuva 71 on otettu edellämainitun saarekkeen alapuolelta koordinaateissa ja Etelärannalla on pitkä kivisuisteen jäänne, joka puretaan ja tästä saatavat kivet siirretään keskiuomaan. Kyseinen suiste jatkuu alavirtaan päin aina uoman mutkaan asti. Vesisyvyys on keskellä pääuomaa cm ja virrassa näkyy jonkin verran kiviä, kuitenkin vähemmän kuin yläkoskessa, eikä yksikään pohjakivistä yllä tarkasteluajankohdan virtaamalla pinnan yläpuolelle. Uomasta puuttuvat myös muut vettä patoavat rakenteet ja samalla kaikenlaiset pintavirtausvaihtelut, joten perkuukivistä tulee muotoilla harvoja pohjapatoja keskivirtaan. Edellämainituista koordinaateista noin 10 m alavirtaan on koskessa pohjapato ja tämän ylävirranpuolella lähes metrin syvyinen allas. Tämän pohjalle ja alavirranpuoleiseen rinteeseen levitetään noin 10 m² laajuinen soraikko. Altaan alapuolella virrassa on aiempaa runsaammin suuria kiviä ja uoma selvästi aiempaa koskimaisempi (vesisyvyys on noin 40 cm). Soraikon alapuolelle tulisi levittää seulanperäkiviä virrassa jo olevien näitä suurempien kivien joukkoon. Yllämainittu kivisuiste päättyy alavirtaan päin mentäessä koordinaatteihin ja Sekä joenmutkan kohdalla että tästä alavirtaan koskella on leveyttä noin kahdeksan metriä, syvyyttä cm ja pohja on kivetty vaihtelevasti (kuva 74). Edellämainituista koordinaateista noin 10 m alavirtaan on pohjoisrannalla kaksi saareketta, joiden taakse muodostuu hyvältä poikasalueelta vaikuttava sivu-uoma. Kohdassa, jossa tämä päättyy (koordinaatit ovat ja , kuvat 72 ja 73), on keskellä pääuomaa pieni saareke, jonka päävirranpuolella on tällä vedenkorkeudella noin puoli metriä vedenpinnan yläpuolelle nouseva kalliokynnys. Tämä ei ole suurille kaloille nousueste, ja pienemmät yksilöt voivat kiertää kynnyksen joko pienen saarekkeen takaa tai sivu-uoman kautta. Tämä monimuotoinen koskenosa näkyy kuvassa 75. Kalliokynnyksen alapuolelta joen mutkasta alkavan kivisuisteen jäänteen takaa on otettu kuva 76. Paikalla lähes rantaan asti ulottuu laajahko hakkuuaukea ja jokea seurailee vanha koneura, joten kaivinkoneen ja kunnostusmateriaalin tuonti onnistuu hyvin näiden kautta (kuvat 79 ja 80). Kivisuisteen taakse muodostuu pitkä sivu-uoma, joka päättyy koordinaateissa ja (kuvat 77 ja 78). Suiste on yläosaltaan vain noin metrin levyinen, mutta levenee alaosasta noin viisi metriä leveäksi saarekkeeksi, kunnes kapenee jälleen viimeisen 10 m matkalta noin metriin. Suiste poistetaan kokonaan ylävirranpuolelta alkaen noin 10 m matkalta, ja loppu jätetään saarekkeeksi, jonka taitse kaivetaan noin metrin levyinen sivu-uoma. Tästä muokataan pienpoikasalue, jonne tuodaan seulanperäkiviä. Lisäksi pääuomaan, uuden sivu-uoman yläpuolelle levitetään noin 10 m² laajuinen soraikko, ja tämän alapuolelle aina sivu-uoman yhtymäkohtaan asti tuodaan seulanperäkiviä (tämä osa pääuomasta ei ole aivan yhtä runsaskivinen kuin muu koski). Kivettävällä osalla on leveyttä noin kahdeksan metriä, minkä jälkeen uoma kaventuu ja tämän kivisyys lisääntyy. Koordinaateissa ja on noin 40 m pitkä ja noin 3 m leveä kivivalli, joka säilytetään jälkipolville (kuvat 81 ja 82).

51 51 Kuva 83 on otettu kohdassa, jossa kivivalli länsirannalla päättyy ja pitkä, kivisuisteen jäänteiden osittain sulkema sivu-uoma alkaa (koordinaatit ovat ja ). Vallin jälkeen on suisteen jäänteitä avattava noin viiden metrin matkalta ja pääuomaan tehtävä korkea pohjapato sivu-uoman vesittymisen turvaamiseksi. Päävirta on edelleen runsaskivinen, joten osa virtauksesta ohjautuu nykyiselläänkin kosken rantaosiin. Sivu-uomasta muokataan pienpoikasalue, ja pääuoma jätetään tätä vanhemmille taimenenpoikasille (ei seulanperäkivien levitystä). Koordinaateissa ja on sivu-uomasta otettu kuva 84, jossa näkyy taimenen poikasalueeseen soveltuvia kiviä, joten sivu-uoman yläosia ei tarvitse lisäkivetä. Tämänhetkinen virtaama vesittää uoman hyvin, sillä edellämainituissa koordinaateissa vesisyvyys on noin 20 cm ja uoman leveys 1,5 m. Kuva 70. Pää- ja sivu-uoman erottava saareke levenee ensin viidestä metristä noin 20 metriin, mutta koordinaateissa ja se kaventuu jälleen noin kolme metriä leveäksi, kunnes koordinaateissa ja katoaa kokonaan (kuva 85). Pääuoma jatkuu itään päin, mutta sivu-uomaan, joka puolestaan kääntyy koilliseen, voisi tuoda seulanperäkiviä. Päävirrassa on yllämainituissa koordinaateissa kynnysmäisiä rakenteita, mutta uomien yhtymäkohtaan voisi kasata yhden lähes pintaan yltävän pohjapadon. Vesisyvyys on tällä kohdin keskimäärin noin 40 cm. Jos jokea seurailevaa koneuraa myöten on mahdollista tuoda seulanperäkiviä pääuoman alaosiin, täällä sijaitsevien saarekkeiden molemmin puolin muodostuisi päävirtaan laaja taimenen poikasalue. Kuva 86 on otettu pääuoman alaosasta koordinaateissa ja Kyseisistä koordinaateista ylävirran suuntaan on etelärannalla pieni saareke, jonka taitse on avattu hyvin vesittyvä sivu-uoma. Alavirran suuntaan näkyy laaja saareke (ja tämän takana toinen), jonka jälkeen tämä koskenosa päättyy. Kohdassa, jossa uoma laajenee, vesisyvyys on keskellä virtaa noin 30 cm ja rantojen tuntumassa 40 cm.

52 52 Kunnostuskartta 9.

53 53 Sivu-uoma oikaisee keskellä Puumalankoskea olevan meanderoivan suvantoisen osuuden ja yhtyy pääuomaan uuden koskiosuuden yläpuolella koordinaateissa (kuva 87). Loppuosassa sivu-uoma jakaantuu kahtaalle noin 10 m matkalla (väliin jäävä saareke voidaan poistaa). Kuvat 71 ja 72. Kuvat 73 ja 74. Kuvat 75 ja 76.

54 54 Kuvat 77 ja 78. Kuvat 79 ja 80. Kuvat 81 ja 82.

55 55 Kuvat 83 ja 84. Kuva 88 on otettu suvannon jälkeisen kosken yläosasta noin 10 m niskalta alavirran suuntaan koordinaateissa ja Kyseisissä koordinaateissa uoma on noin 10 m leveä, mutta kaventuu alempana kahdella metrillä. Vesisyvyys on noin 40 cm ja uomassa jonkin verran kiviä mutta vain vähän vettä patoavia rakenteita. Tähän koskenosan niskalle voisi levittää 10 m² soraikon (itärannalla on niskalla huvila, jonka kautta soran kuljetus voi olla mahdollista). Lisäksi lisääntymisalueen alapuolelle virtaan tulisi tuoda seulanperäkiviä noin 50 m matkalle. Koordinaateissa ja on otettu kuva 89. Tässä kivien määrä koskessa lisääntyy, pintavirtaus rikkoontuu ja koski on muutoinkin kivetty vaihtelevasti, joten pääuoma tästä alavirtaan saa jäädä nykyisellään.

56 56 Kunnostuskartta 10.

57 57 Kuvat 85 ja 86. Kuvat 87 ja 88. Kuva 89.

58 58 Kuva 90 on otettu länsirannan mutkasta kohdasta (koordinaatit ovat ja ), jossa alkaa muutaman metrin levyinen, osin hajonnut kivisuiste. Jos on mahdollista saada tänne pieni kaivinkone, suiste kannattaa avata. Pääuoma on edellisenkaltainen, kuten kuvassa 91 näkyy (kuva on otettu koskesta ennen kosken alaosan saarekkeita). Koordinaateissa ja , etelärannalla aivan kosken alaosassa sijaitsee saareke ja tämän takana sivu-uoma, jonka keskelle jää toinen muutaman neliön saareke (kuva 92). Koilliseen lähtee kyseisistä koordinaateista ojamainen, avaamaton sivu-uoma (kuva 93), joka noin parinkymmenen metrin jälkeen yhtyy kosteikkoon koordinaateissa ja Uusi uoma kannattaa tämän lyhyydestään huolimatta avata. Koski päättyy koordinaateissa ja Koordinaateissa ja on otettu kuva 94. Tässä kulkee joensuuntainen metsätie, joka haaroittuu niin, että yksi urista jatkuu hiekkatien suuntaan ja toinen kohti Puumalankosken alaosaa. Kunnostuskartta 11.

59 59 Kuva 90. Kuvat 91 ja 92. Kuvat 93 ja 94.

60 60 Taimitarhankoski kosken niskan koordinaatit (KKJ-27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ-27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) kunnostuksessa tarvittava soramäärä (m³) kunnostuksessa tarvittavat seulanperäkivet (m³) Kartta 9. Yleiskartta Taimitarhankosken kunnostettavista alueista. Karttaan on merkitty kunkin kunnostuskartan kattama osa jokea. Kosken niskalta on otettu kuva 95 koordinaateissa ja Paikalla on valmiina suurista kivistä koostuva pohjapato, joka erottaa kosken tämän yläpuolisesta suvannosta. Uomalla on leveyttä noin kahdeksan metriä. Alempana keskelle virtaa on kasattu pohjapatomaisia rakenteita, joiden ansiosta virtausolot ovat monimuotoiset, mutta poikaskivikkokokoisten kivien ja soran vähyys rajoittavat taimenen menestymistä. Niskalle kannattaakin tuoda soraa noin 10 m² alueelle ja levittää tämän alapuolelle koskeen seulanperäkiviä (koneura löytyy luoteisrannalta). Noin 50 m niskalta alavirtaan on rannalla suuri lohkare ja uomassa lähes vastaavankokoisista kivistä muokattu pohjapato, joka voisi olla uuden pienpoikasalueen alaraja. Yllämainittu suuri lohkare (sijaitsee koordinaateissa ja , kuva 96) muodostaa luoteisrannalle pienen, noin 1,5 m pitkän niemekkeen, jonka taakse rantakivikkoon karkaa vettä

61 61 pääuomasta. Kyseinen tulva-uoma kannattaakin avata paikalla kasvavien suurten koivujen takaa mutta jättää nämä kasvamaan noin viiden neliömetrin saarekkeeseen. Alavirtaan päin uoma hiukan levenee (14 m) ennen sillan kohdalla olevaa suvantoa. Sillan yläpuolinen koski päättyy koordinaateissa ja (kuva 97) paikassa, jossa suuret lohkareet ohjaavat hyvin kosken lopussa vettä rantapensaiston suojaan. Suvantoinen osuus kannattaa jättää nykyiselleen. Sillan alapuolella koordinaateissa ja on uomaa kivetty noin viiden metrin matkalta (kuva 98). Molemmissa rantapenkoissa on kuitenkin perkauskivikasoja, joita ei ole levitetty koskeen. Siirtämällä kivet kasoista keskiuomaan viiden metrin pituisen kosken voisi laajentaa noin 15 m mittaiseksi (lohkareet ovat pääosin niin suuria, että mitään selkeitä patorakenteita ei tarvita). Koskea seuraa jälleen uusi lyhyt suvanto. Suvannon jälkeen uusi, noin 50 m mittainen koskiosuus alkaa koordinaateissa ja (kuva 99) eli kohdassa, jossa etelärannalla avautuu sivu-uoma. Vaikka tämän yläosaa on tukittu kivillä, ohjautuu uomia erottavan saarekkeen taakse nykyisellä vedenkorkeudella hyvin virtausta. Kyseisellä saarekkeella on pituutta 20 m ja leveyttä 15 m, ja se päättyy koordinaateissa ja (kuva 101). Sivu-uoman yläosaa tulee avata ja päävirtaan muokata pohjapato varmistamaan virtaus saarekkeen taakse myös alivesiaikaan. Pääuomaa vasten on heti sivu-uoman avauksen alapuolella etelärannalla jäljellä purkamatonta kivipenkkaa, jonka kivistä osa voidaan käyttää äsken mainittuun pohjapatoon. Suisteen purun myötä pääuoma levenee noin metrillä. Pää- ja sivuuoman yhtymäkohtaan voisi levittää soraikon sekä tuoda sivu-uomaan seulanperäkiviä (rannalta löytyy vanha koneura) Sivu-uomaan muodostuu noin 15 m tämän niskalta allas, jossa virtaus ensin hidastuu suvantomaiseksi mutta lisääntyy alaosassa jälleen koskimaiseksi. Tässä suuri koivu on kaatunut uoman päälle varjostaen laajaa pohja-aluetta. Kuva 100 on otettu sivu-uomasta koordinaateissa ja Edellämainitusta saarekkeesta noin 10 m alavirtaan koskialue päättyy. Koordinaateista ja , noin 20 m alavirtaan päin alkaa lyhyt koskiosuus (kuva 102). Sitä ei kunnostettu viime konetöiden yhteydessä eikä tuohon laajojen suvantojen ympäröimään koskeen kannata nytkään ajattaa kaivinkonetta. Kuvat 95 ja 96.

62 62 Kunnostuskartta 12. Kuvat 97 ja 98.

63 63 Kuvat 99 ja 100. Kuvat 101 ja 102. Säijäsenkoski kosken niskan koordinaatit (KKJ-27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ-27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) kunnostuksessa tarvittava soramäärä (m³) kunnostuksessa tarvittavat seulanperäkivet (m³)

64 64 Kartta 10. Yleiskartta Säijäsenkosken ja Pyörteelänkosken kunnostettavista alueista. Karttaan on merkitty kunkin kunnostuskartan kattama osa jokea. Säijäsenkosken (kunnostuskartta 13) niskalla joen ylittää silta koordinaateissa ja Kyseessä on lyhyt, noin 50 m mittainen koski suvantoisten joenosien keskellä. Niskalla sillan ylävirranpuolella on suurista kivistä kasattu pohjapato. Sillan kohdalla uoma kaventuu noin neljään metriin: paikalla on aikoinaan toiminut mylly, ja tämän jäänteenä on uomassa kynnys, jonka korkeus vedenpinnasta on noin puoli metriä. Kynnys ei ole kutukaloille nousueste, mutta niitä pienemmille yksilöille se ja sen yläpuolinen tasainen ja suojaton pohja saattavat tällainen olla. Sillan alle virtaan voisi pohjalle asetella muutaman kiven suojapaikaksi (tarvittaessa ne voisi pultata kiinni) ja täyttää kivillä leveyssuunnassa noin puolet kynnyksestä, jolloin muodostuisi suojaisa luiska, jota myöten kalat pääsisivät nykyistä helpommin nousemaan yläpuolisille jokiosuuksille hiukan samaan tapaan kuin on tehty Herralankosken myllypadon kohdalla. Kynnyksen alle muodostuu noin metrin syvyinen allas (kuva 104). Vaikka sillan yläpuolelle pohjapatoa vasten muodostuu virtausoloiltaan hyvä lisääntymisalueen paikka, tämän sijainti sillan muodostaman kynnyksen ja tämän alapuolisen altaan yläpuolella yli 10 m päässä varsinaisesta pienpoikasalueesta ei puolla soran levittämistä sinne. Sen sijaan soraikko tulisi levittää edellämainitun altaan alavirranpuoleiseen rinteeseen ja tuoda tämän alapuolelle koskeen seulanperäkiviä. Pääuoma on koko kosken pituudelta kivetty, vesisyvyys on päävirrassa yllämainitun altaan alapuolella noin 40 cm ja uoman leveys noin kuusi metriä

65 65 Koordinaateissa ja eli puolivälissä koskea on otettu kuva 103. Kaakkoisrannalla on jäljellä noin metrin levyisen kivisuisteen rauniot kasvillisuuden alla (kuva 105). Kyseinen suiste tulisi avata ja kivet siirtää keskivirtaan. Kosken alimmasta kolmanneksesta on otettu kuvat 107 (koordinaatit ovat ja ). Aivan kosken alaosaan, tämän kaakkoisrannalle, muodostuu pieni niemeke ja tämän taakse umpeenkasvamassa oleva, noin viiden metrin mittainen pohjukka (kuva 106). Koko niemeke tulisi avata, jolloin poikasalueen pinta-ala kasvaisi ja kyseiseen pohjukkaan saataisiin lisää virtausta. Kuvat 103 ja 104. Kuvat 105 ja 106.

66 66 Kunnostuskartta 13.

67 67 Kuva 107. Pyörteelänkoski kosken niskan koordinaatit (KKJ-27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ-27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) kunnostuksessa tarvittava soramäärä (m³) kunnostuksessa tarvittavat seulanperäkivet (m³) Pyörteelänkosken (kunnostuskartta 14) yläosasta on koordinaateissa ja otettu kuva 108. Kuvanottopaikalla on rannalla suuri lohkare, joka tulee siirtää hiukan keskemmälle virtaan. Varsinainen kosken niska sijaitsee 15 m kyseisistä koordinaateista ylävirtaan päin, ja sinne kannattaa tuoda soraa traktorilla kaakkoisrannalla sijaitsevan peltoaukion kautta. Seulanperäkiviä ei lyhyeen koskeen tarvitse levittää. Syvyys uomassa on noin 30 cm ja leveys noin kuusi metriä. Puusto varjostaa hyvin kosken rantaosia. Uomassa ja tämän rannoilla näkyy jonkin verran poikaskivikkokokoisia kiviä, jotka kannattaa siirtää keskiuomaan. Myös koordinaateissa ja molempiin rantapenkkoihin on jätetty runsaasti kiviä, jotka tulee siirtää keskivirtaan ohjaamaan vettä uoman rantaosiin. Rantaan voi jättää muutaman kiven estämään penkan syöpymistä. Koordinaateissa ja on otettu kuva 109. Tästä noin 10 m alavirtaan päin koskialue päättyy.

68 68 Kunnostuskartta 14. Kuvat 108 ja 109.

69 69 Tuhkalankoski kosken niskan koordinaatit (KKJ-27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ-27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) kunnostuksessa tarvittava soramäärä (m³) kunnostuksessa tarvittavat seulanperäkivet (m³) Kartta 11. Yleiskartta Tuhkalankosken ja Penttilänkosken kunnostettavista alueista. Karttaan on merkitty kunkin kunnostuskartan kattama osa jokea. Tuhkalankosken (kunnostuskartta 15) yläpuolisesta uomasta on otettu kuva 110. Niskan koordinaatit ovat ja Kohtaan, jossa uoma kaventuu noin kahteen metriin, voisi virtaan levittää pienen lisääntymisalueen (kuva 111). Vesisyvyys on tässä noin 20 cm. Tulevan soraikon alapuolelle kannattaa koota rannan kivistä V-mallinen pohjapato (näin saadaan aikaan kiihtyvä pohjavirtaus). Rannoilla on erikokoisia kiviä, jotka tulee siirtää keskiuomaan (koskea ei

70 70 liene aiemmin kunnostettu, kuva 112). Varsinkin kaakkoisrannalla on runsaasti uomaa varjostavaa lehtipuustoa, jonka alle virtausta tulee ohjata siirtämällä penkassa olevat kivet koskeen. Tuhkalankoski sijaitsee jätteenkeräyspisteen vieressä ja on siten työkoneella helposti saavutettavissa. Kuva 113 on otettu koordinaateissa ja , jossa uoma levenee noin kahdeksaan metriin (tätä kohtaa ei tarvitse kunnostaa). Kuvat 114 ja 115 on otettu Koskelantien sillan alapuolelta. Sillan alla uoma levenee noin 12 m:iin ja madaltuu noin 10 cm:n syvyiseksi. Joenpohjaa peittävät kivet, mutta nämä ovat niin pienikokoisia, että pohja on tasainen ja suojaton. Penkoissa on joitakin kunnostukseen soveltuvia kiviä, joita keskelle kasaamalla voi virtausta ohjata rannoille sekä allastaa uomaa hiukan (kuva 116). Kunnostuskartta 15.

71 71 Kuvat 110 ja 111. Kuvat 112 ja 113. Kuvat 114 ja 115.

72 72 Kuva 116. Penttilänkoski kosken niskan koordinaatit (KKJ-27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ-27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) kunnostuksessa tarvittava soramäärä (m³) kunnostuksessa tarvittavat seulanperäkivet (m³) Penttilänkosken (kunnostuskartat 16 ja 17) niskan koordinaatit ovat ja (kuva 117). Tässä luoteisrannan tuntumaan muodostuu suisteen jäänteen taakse noin viisi metriä pitkä, hyvin vesittyvä sivu-uoma. Noin 10 m alavirtaan sijaitsee toinen äskeistä hiukan lyhyempi saareke ja sivu-uoma. Niskalla on valmiina pohjapato, ja tämän alla lähes metrin syvyinen ja noin 10 m leveä allas (tämä erottaa saarekkeet toisistaan). Altaan alareunaan kannattaa levittää noin 10 m² laajuinen soraikko. Soran ja seulanperäkivien tuonti tänne lienee helppo järjestää itärannalla olevan urheilukentän kautta. Yllämainitut saarekkeet puretaan, ja näistä saatavat kivet käytetään sekä niskan pohjapadon tiivistämiseen että soraikon alapuolelle muokattavaan toiseen pohjapatoon (alemman saarekkeen kohta). Kuva 118 on otettu alavirran suuntaan yllämainitun altaan kohdasta, jonka jälkeen uoma kaventuu noin kahdeksaan metriin. Lisääntymisalueen alapuolelle pääuomaan levitetään seulanperäkiviä noin 40 m matkalla alavirtaan päin. Uomaa on siellä kivetty kasaamalla virtaan pohjapatoja, mutta keskelle on jätetty selvästi rantaosia syvempi virtausuoma. Samalla kun tänne levitetään seulanperäkiviä, voisi sekä penkkoja vasten että rantamatalaan aseteltuja suuria kiviä siirtää keskiuomaan, jolloin virtausta ohjautuisi nykyistä enemmän rannan lähellä oleviin kivikoihin (osa näistä on lähes kuivillaan). Uoman rantaosat ovat hyvin puuston kattamat ja muodostanevat seulanperäkivien levityksen jälkeen erinomaisia pienpoikasalueita. Kuva 119 on otettu koordinaateissa ja kohdassa, jossa päävirrassa sijaitsee suuria kiviä. Tähän tulee keskelle uomaan kasata pohjapato. Tästä alavirtaan uoma on pääosin

73 73 vaihtelevasti kivetty ja allastettu, mutta kiveämistä ei paikoin ole tehty loppuun asti, joten osittainen uudelleenmuokkaus on perusteltua. Joenmutkan alaosasta on otettu kuva 120 (koordinaatit ovat ja ). Ylävirtaan päin uomaan on kasattu kivikko, jonne muodostuu suuresta keskimääräisestä kivikoosta huolimatta runsaasti suojapaikkoja. Tässä alavirtaan luoteisrannan tuntumassa on päävirran suuntaisesti jätetty suuria kiviä, joista osa tulisi siirtää keskiuomaan rikkomaan virtausta. Koordinaateissa ja (kuva 121) on koillisrannan penkkaan jätetty paljon kiviä. Nämä tulisi siirtää keskiuomaan, varsinkin, kun uoma ei tässä ole kovinkaan runsaskivinen. Edellisen kohteen vastarannanpuolella sijaitsee tulva-uoma (kuva 122): ranta-penkan taakse muodostuu lahdukka, joka jatkuu noin viiden metrin matkan ylävirtaan päin kapeana ojamaisena uomana. Tämä avataan noin metrin levyiseksi sivu-uomaksi suuren rantakoivun alapuolelta koordinaateissa ja Uudesta sivu-uomasta muokataan puiden kattama pienpoikasalue, jonka vesityksen varmistamiseksi päävirtaan kasataan pohjapato. Kuvat 123 on otettu koordinaateissa ja paikassa, jossa koillisrannalle on jätetty runsaasti perkauskiviä. Pääuoman keskellä kulkee vaihtelevasti muokattu, mutta rantaosia puoli metriä syvempi väylä, jossa virtaava vesimäärä kattaa liian suuren osan kokonaisvirtaamasta. Tarkkailuajankohdan vesimäärällä ratkaisu on toimiva, mutta virtaaman vähentyessä uoman puuston varjostamista rantaosista suuri osa uhkaa jäädä kuivilleen. Virtaaman epäsuhta korjaantuu tukkimalla keskiuomaa nykyistä enemmän suurilla kivillä tai kiviryhmillä. Koordinaateissa ja (kuva 124) koski on kivetty monipuolisesti (ei toimenpiteitä), samoin tästä alavirtaan päin (kuva 125) Kuvat 117 ja 118.

74 74 Kunnostuskartta 16.

75 75 Kuvat 119 ja 120. Kuvat 121 ja 122. Kuvat 123 ja 124.

76 76 Koordinaateissa ja on otettu kuva 126, ja tästä noin 20 m alavirtaan päin päättyy Penttilänkoski. Kosken alaosassa on kaksi saareketta, joiden taitse vesi hyvin ohjautuu (ei toimenpiteitä). Sen sijaan luoteisrannan penkkaan on jätetty runsaasti kiviä, joiden oikea paikka olisi keskellä päävirtaa. Kunnostuskartta 17.

77 77 Kuvat 125 ja 126. Herralankoski kosken niskan koordinaatit (KKJ-27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ-27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) kunnostuksessa tarvittava soramäärä (m³) kunnostuksessa tarvittavat seulanperäkivet (m³) Herralankosken alue alkaa koordinaateissa ja Niskan läheisyydessä joen itärannan tuntumassa sijaitsee Seurantalo, jonka editse rantapenkkaa seuraten kulkee tie. Joen länsipuolella on pieni nurmikenttä ja sen takana rivitaloja. Kunnostuskartta 18 alueelle tarvitaan lisäkiviä, sillä nykyisellään keskimääräinen kivikoko on liian suuri soveltuakseen hyvin poikasalueeseen. Kivet kannattaa tuoda paikalle edellämainitun sivutien kautta, jolloin ne on mahdollista kipata suoraan koskeen (kunnostuskartta 18, kuva 128). Niskalla on harva pohjapato, jonka eteen on aiemman kunnostuksen yhteydessä levitetty lisääntymissoraikko (tämän koordinaatit ovat ja , kuva 129). Uomalla on tällä kohdin leveyttä noin kuusi metriä. Noin 1,5 metriä leveää ja kaksi metriä pitkää soraikkoa laajennetaan kokoon 4 m x 4 m. Tämä vaatii lisää soraa noin viisi kuutiometriä. Edellisestä noin 30 m alavirtaan alkaa alue, jossa vesisyvyys on noin 40 cm. Täällä rannan puusto kattaa hyvin lähes koko uoman, vain heti soraikon alapuolella koski jää avoimeksi. Uoman hiekkainen pohja on turhan avonainen, sillä kosken kivet ovat suuria, halkaisijaltaan yli 30 cm kokoisia. Isoja kiviä on myös rannalla tukemassa penkkaa (saavat jäädä paikolleen). Niskan soraikon ja myllypadon yläpuolisen altaan väliselle, noin 80 m pituiselle alueelle tarvitaan seulanperäkiviä noin 300 m³ (kunnostuskartta 18).

78 78 Kartta 12. Yleiskartta Juuanjoen Herralankosken alueesta (sininen tummennus). Karttaan on lisäksi merkitty kunkin kunnostuskartan kattama osa koskea. Soraikon ja myllypadon puolivälissä vesisyvyys vähenee noin 20 cm:iin (kuva 131): Keskelle uomaa voisi kasata suurehkoista kivistä harvoja pohjapatoja, jotka sekä ohjaisivat vettä rantojen tuntumaan puuston alle että lisäisivät hiukan vesisyvyyttä. Täälläkin on aseteltu kiviä rantapenkkoihin estämään näiden syöpymistä. Koordinaateissa ja on otettu kuva 132. Tähän on kertynyt soraa tasaiseksi, noin 10 m pitkäksi kasaksi, jonka päällä vesisyvyys on vain noin 10 cm. Paikalle muokataan sorasta pieni lisääntymisalue (lisää syvyyttä). Koskiosuuden alaosssa aivan myllypadon yläpuolella sijaitsee pieni kallioinen saareke, jonka molemmin puolin on levitetty soraikko (kuva 133). Lisääntymisalueen nykyinen sijainti myllypadon ja tätä seuraavan kallioisen uomanosan yläpuolella ei ole toimiva ratkaisu (alapuolinen poikasalue puuttuu), joten sorat kannattaakin siirtää noin 50 m alemmas uoman mutkaan (kunnostuskartta 20).

79 79 Kuvat 127 ja 128. Kuva 129. Kuvat 130 ja 131.

80 80 Kunnostuskartta 28.

81 81 Kuvat 132 ja 133. Herralankosken myllyn betonipato sijaitsee koordinaateissa ja Padon ylittää puinen kävelysilta. Padon alapuolella länsirannan tuntumassa on lohkareluokan kivi, joka muodostaa nousua yrittäville kaloille hyvän suojapaikan. Padosta alavirtaan päin vesi virtaa parinkymmenen metrin matkalla kallioisessa uomassa (kuva 134). Betonisessa padossa on veden virtaussuunnassa tasainen, noin viisi metriä pitkä osuus, joka muuttuu noin 45-asteen kulmassa laskevaksi, runsaan metrin mittaiseksi kaltevaksi luiskaksi. Aiemmin mainittu suuri kivi sijaitsee luiskan päässä uoman länsirannan tuntumassa. Kunnostuskartta 19. Kiven ja padon tasaisen osan välinen luiska täytetään muualta tuoduilla kivillä. Näin aikaansaadaan kaloille nousureitti, joka alkaa kiven alavirtaan oikealta puolen, jatkuu yli kivillä täytetyn luiskan ja päättyy padon päälle, jonne asetellaan pitkänomaisia, tasapohjaisia kiviä kalaportaan

82 82 tapaisesti kaloille suojapaikoiksi (kuva 135). Betonisen patorakennelman eteen tullaan myllyn entisöinnin yhteydessä rakentamaan ns. neulapato, joka jätetään kalojen kulkuväylän kohdalta avoimeksi. Näin suuri osa virtauksesta ohjautuu kalojen nousuväylälle, jolloin väylässä riittänee vettä myös alivesiaikaan (kunnostuskartta 19). Kuva 134. Kuva 135. Kuva tulevan kalannousuväylän sijainnista ja rakenteesta. Sinisellä katkoviivalla on kuvaan merkitty oletettu kalojen nousureitti.

83 83 Kuva 136. Myllymuseon kupeella koordinaateissa ja uoma tekee mutkan alavirtaan oikealle. Joki virtaa tässä, noin 15 m myllypadon alapuolella kallion päällä (ei muodosta nousuestettä). Tämä uomanosa jätetään nykyiselleen (kuva 137). Koordinaateissa ja uoma on noin metrin syvyinen ja edelleen kallioon räjäytetty. Myllyrakennus sijaitsee uoman ylävirtaan vasemmalla puolen ja oikealla rannalla on kivistä ja betonista rakennettu penkka (kuva 138). Keskelle virtaan, heti myllyrakennuksen alapuolelle levitetään lisääntymisalue padon yläpuolelta saatavasta sorasta (kuvat 139 ja 140). Koordinaateissa ja eli myllyrakennuksesta noin 15 m alavirtaan päin alkaa Herralankosken keskiosan aiemman kunnostuksen yhteydessä kynnystetty osuus. Tästä alaspäin aina maantiesillan kohdalle asti koski soveltuu nykymuodossaan mainiosti taimenenpoikasille eikä kaipaa minkäänlaista kunnostusta (kuvat 141 ja 142, kunnostuskartta 20). Kuvat 137 ja 138.

84 84 Kunnostuskartta 20.

85 85 Kuvat 139 ja 140. Kuvat 141 ja 142. Maantiesillan jälkeen on länsirannalla vanha purettava talo, jonka kohdalta paikalle tuotavat seulanperäkivet on mahdollista kipata suoraan koskeen (kuva 143). Koko ranta on raivattu avoimeksi, mikä edelleen helpottaa kivien tuontia (kuvat 144 ja 148). Sillan alapuolella, noin 20 m sillasta, joki kääntyy loivasti alavirtaan oikealle. Tässä vesisyvyys on hiukan alla puoli metriä. Uomassa on jonkin verran kiviä, mutta yksikään näistä ei ulotu pinnan yläpuolelle. Keskemmälle uomaan tarvitaan tässä joitakin suurehkoja kiviä (kivettävä niin, ettei vedenpinnan taso muutu). Alempana itse joenmutkassa vesisyvyys on lähes metrin. Rantapuusto on tässä tiheä ja kattaa hyvin uomaa (osa rannan puista on kaatumassa virtaan). Varsinainen koskiosuus alkaakin kyseisestä mutkasta. Kuva 145 on otettu koordinaateissa ja Tästä alavirtaan päin on virtaan kaatunut muutama tuomi. Paikalla on valmis kynnys, jonka yläpuolelle levitetään kutusoraikko (soraa tarvitaan noin 10 m³) ja alapuolelle tuodaan seulanperäkiviä kaikkiaan noin 130 m³. Kivien alla uoman pohja on hiekkaa. Koko uuden lisääntymisalueen alapuolista jokialuetta ei kivetä tasaisesti, vaan uomaan jätetään erillisiä altaita (kunnostuskartta 21). Lisäksi poikaskivikon seassa tulisi olla muutamia suurehkoja kiviä (nyt yksikään kivi ei ulotu pinnan yläpuolelle). Rannoilla näkyy kookkaita kiviä, joita voi siirtää

86 86 uomaan ilman, että vaarannetaan penkkojen pysyvyys. Tässä myös putouskorkeus hiukan lisääntyy. Poikaskivikkoa kannattaa muokata lähinnä rannan tuntumaan. Keskelle uomaan kasataan kynnysmäisiä rakenteita ja näiden yläpuolelle altaita (kuva 147). Tämä kunnostusosuus päättyy joen ylittämään kävelysiltaan. Kunnostuskartta 21.

87 87 Kuvat 143 ja 144. Kuvat 145 ja 146. Kuvat 147 ja 148.

88 88 Koordinaateissa ja sijaitsee keskellä virtaa saareke (kävelysillan alapuolella, kuva 149). Tämän kaakonpuoleinen uoma on noin viisi metriä leveä, tasainen ja matala (vesisyvyys on vain 10 cm ja kivet halkaisijaltaan alle 10 cm). Tätä on kivettävä suurehkoilla kivillä (harvoja kynnysmäisiä rakenteita) ja alaosaan kasattava vettä padottava kynnys (kuva 151). Saarekkeen luoteispuolen uoma on tätä kivisempi ja hiukan syvempi (kivetään seulanperäkivillä, kuva 150). Kunnostuskartta 22.

89 89 Koski päättyy koordinaateissa ja Tässä on kynnys, johon voi tuoda vielä lisää isohkoja kiviä. Siksi alueen kunnostamiseen tarvittavien seulanperäkivien (yhteensä noin 60 m³) seassa tulee olla myös halkaisijaltaan cm:n kokoisia kiviä. Kuvat 149 ja 150. Kuvat 151 ja 152. Yhteenveto (Juuanjoki) Juuanjoen koskien kokonaispinta-ala on noin 2,3 hehtaaria. Näihin tehtäviin lisääntymisalueisiin käytettävän luonnonsoran (Ø 2 8 cm) yhteenlaskettu määrä on noin 175 m³. Poikastuotantoalueiden muokkaamiseen tarvitaan seulanperäkiviä (Ø cm) noin 1240 m³ (taulukko 6).

90 90 Taulukko 6. Yhteenveto Juuanjoen kunnostettavien koskien pituuksista ja pinta-aloista sekä kunnostuksissa tarvittavista sora- ja seulanperäkivimääristä. kosken nimi kosken pituus (m) kosken pinta-ala (m²) kunnostuksessa tarvittava soramäärä (m³) kunnostuksessa tarvittavien seulanperäkivien määrä (m³) Juuankoski (yläosa) Juuankoski (alaosa) Rasikankaankoski Puumalankosket (yläosa) Puumalankosket (alaosa) Taimitarhankoski Säijäsenkoski Pyörteelänkoski Tuhkalankoski Penttilänkoski Herralankoski yhteensä

91 91 ALAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Alajoessa on kaksi yhtenäistä koskijaksoa, joista ensimmäisen pituus on noin 300 m ja jälkimmäisen noin 750 m (kartta 1). Maasto joen ympärillä on pääosin mäntyvaltaista talousmetsää, jonka seassa on tätä rehevämpiä kuusikoita sekä kosteikkoja. Alajoen molemmilta koskialueilta löytyy taimenen elinalueiden muokkaukseen oikeankokoisia kiviä (Ø cm). Paikoin näitä on jopa muutaman kivikerroksen paksuudelta, kivet tosin ovat usein painuneet niin tiiviisti yhteen, ettei varsinaista onkaloisuutta pääse muodostumaan. Virtakutuisten kalalajien kannalta ongelma ei Alajoella niinkään ole poikaskivikkojen puute kuin alivesiaikaan vähäinen vesisyvyys (laskennallinen keskivirtaama on 0,3 m³/s). Perusratkaisu on uoman keskiosan allastaminen. Tämä kannattaa tehdä kasaamalla keskelle uomaa harvoja pohjapatoja, suurehkoista kivistä koostuvia harvoja kivikoita tai asentokivien ryhmiä ohjaamaan vettä uoman rantaosiin, jonne avataan varovasti kapea uoma, joka vesittyy kaikilla vedenkorkeuksilla. Keskiuoman vettä patoavia rakenteita ei tule ulottaa rantamatalaan asti. Vesisyvyyden lisäämiseksi edellämainittujen rakenteiden yhteyteen kannattaa mahdollisuuksien mukaan kaivaa erikokoisia altaita, joista syvimmissä vettä saisi olla kaikilla vedenkorkeuksilla yli puoli metriä. Altaista tulee olla yhteys rannan virtausuomiin tai toisiin altaisiin. Näin menetellen vettä todennäköisesti riittäisi alivesiaikaankin sekä koskien rantojen tuntumassa kasvillisuuden kattamissa virtausuomissa eleleville pienpoikasille että keskiuoman syvissä altaissa viihtyville suuremmille poikasille. Tällaisessa kunnostuksessa työkoneeksi soveltuisi hyvin Bobcat-tyyppinen kaivuri. Toinen taimenen luontaista elinkiertoa rajoittava tekijä Alajoessa on lisääntymisalueiden vähyys. Näitä tuleekin kunnostuksen yhteydessä levittää koskien ylä- ja keskiosiin. Molempien koskialueiden tuntumassa kulkee joen suuntaisesti harvennushakkuiden jäljiltä metsäkoneuria, joita myöten soran kuljetus esimerkiksi traktorilla uusille kutualueille on mahdollista hyvin pienin maastovaurioin. Taulukko 7. Alajoen kunnostettavilla koskialueilla sijaitsevat kiinteistöt ja näiden omistajien yhteystiedot. koskialue tila tilan rekisterinro omistaja(t) yhteystiedot kunnostuskartta 1 Juntula Juntunen Pentti Antero Luikonlahdentie 1107, Polvela kunnostuskartta 2 Juntula Juntunen Pentti Antero Luikonlahdentie 1107, Polvela kunnostuskartta 3 Juntula Juntunen Pentti Antero Luikonlahdentie 1107, Polvela kunnostuskartta 4 Juntula Juntunen Pentti Antero Luikonlahdentie 1107, Polvela kunnostuskartta 5 Juntula Juntunen Pentti Antero Luikonlahdentie 1107, Polvela kunnostuskartta 6 Jokisaari Juntunen Pentti Antero Luikonlahdentie 1107, Polvela kunnostuskartta 6 Juntula Juntunen Pentti Antero Luikonlahdentie 1107, Polvela ajouran linjaus Järvipelto Kortelainen Jorma Keijo Juhani Lössänvaarantie 186, Polvela

92 92 Kartta 13. Yleiskartta Alajoen kunnostettavasta alueesta (sininen tummennus). Karttaan on lisäksi merkitty kunkin kunnostuskartan kattama osa jokea. Suunnitelmassa esitetyt kunnostusehdotukset perustuvat tehtyyn maastokartoitukseen.

93 93 Kunnostuskartta 23 Ylemmän koskialueen niska soveltuu erinomaisesti lisääntymisalueeksi. Uomalla on tällä kohtaa leveyttä noin neljä metriä ja vesisyvyyttä noin 20 cm. Kosken pohjalla on jo ennestään hiukan soraa, mutta sitä tulee tuoda lisää noin kolme kuutiota (kuva 154). Ylävirtaan päin mentäessä syvyys uomassa lisääntyy, virtaus hidastuu ja kivien määrä vähenee ennen kuin koski vaihettuu suvannoksi (kuva 153). Lisääntymisalueen ylä- ja alapuolella rantapenkoilla olevat kivet siirretään virtaan, ja soraikon alapuolelle muotoillaan tiheäkivinen pienpoikasalue. Kosken länsirannalla kulkeva metsäkoneura kääntyy tässä 90-asteen kulmassa pois joelta. Koordinaateissa ja on kosken itärannalla jyrkkä kallioseinämä, joka ulottuu tasaisena joenpohjalle asti (kuvat 155 ja 156). Samalla uoma kaventuu kahteen metriin. Virtaan muokataan kynnysmäisiä rakenteita, jolloin kohteesta saadaan nykyistä koskimaisempi. Kapean kallioisen koskenosan yläpuolella on valmiina kynnysmäinen rakennelma ja suisteen jäänne (itäranta), joista saadaan kiviä uoman muokkaukseen. Koneura kulkee tässä aivan vesirajan tuntumassa (kuva 157). Alavirtaan päin mentäessä uomalla on jälleen leveyttä noin neljä metriä. Itärannalla on suuria lohkareita noin puolisenkymmentä kappaletta (kuva 158). Nämä siirretään keskemmälle uomaa, jossa on valmiina matalia kynnyksiä. Rantatörmien alle muodostuu tässä kunnostuksen myötä hyviä suojapaikkoja. Kuvat 153 ja 154.

94 94 Kunnostuskartta 23.

95 95 Kuvat 155 ja 156. Kuvat 157 ja 158. Kunnostuskartta 24 Koordinaateissa ja reunustavat koskea molemmilla rannoilla osin hajonneet perkuukivipenkat (kunnostuskartta 24), jotka puretaan kokonaan noin kymmenen metrin matkalta. Näin pensaiston alle muodostuu oivallisia suojapaikkoja kalanpoikasille. Samalla koski levenee noin metrillä. Uoma on muutoin edellisen kaltainen, vesisyvyys on keskimäärin 20 cm ja uoman leveys 4 5 m. Rantapenkoissa on kiviä, jotka siirretään keskelle uomaa patoamaan virtausta ja lisäämään vesisyvyyttä. Koordinaateissa ja on otettu kuvat 159 ja 160. Tässä vesisyvyys vähenee cm:iin ja uoman leveys lisääntyy noin kuuteen metriin. Virrassa ei ole aivan yhtä suuria kiviä kuin aiemmin. Länsirannalla sijaitsee noin viisi metriä korkea kivipenkan jäänne, josta saa purkamalla runsaasti kiviä kosken kunnostukseen. Heti korkean penkan takana sijaitsee laaja harvennushakkuualue joen viertä kulkevine metsäkoneurineen.

96 96 Kuvat 161 ja 162 on otettu noin 15 metriä Tahkovaarantien sillan yläpuolelta. Uomalla on kuvanottopaikalla leveyttä noin kolme metriä ja vesisyvyyttä noin 30 cm. Uomassa sijaitsee lyhyt suisteen jäänne, joka puretaan ja tästä saadut kivet levitetään keskelle virtaan. Hiukan ylempänä uomalla on leveyttä jälleen noin neljä metriä (kuva 161). Kohteessa on hyvin putouskorkeutta ja penkoissa runsaasti kiviä, joten paikalle tehdään useita kynnysmäisiä rakenteita ohjaamaan vettä rantapensaiden oksiston alle. Kuvat 159 ja 160. Kuvat 161 ja 162.

97 97 Kunnostuskartta 34.

98 98 Kunnostuskartta 25 Koordinaateissa ja alkaa Tahkovaarantien ja Luikonlahdentien välinen koskiosuus. Niskalla on valmis kynnys ja majavapadon jäänteet. Uomalla on leveyttä 4 5 m ja syvyyttä noin 20 cm (kuva 163). Uomassa on jonkin verran taimenen poikasalueeseen soveltuvia kiviä. Taimenen menestymistä ajatellen ongelma täälläkin on lähinnä vähäinen vesisyvyys sekä lisääntymisalueiden puute. Patoa avataan hiukan ja rannalle kasatuista perkuukivistä muokataan vettä rantojen tuntumaan ohjaavia harvoja rakenteita, jossa on mahdollisimman paljon poikaskivikkokokoisia kiviä (kuva 164). Paikalle kannattaa levittää patoa vasten lisääntymisalue (tähän tarvitaan soraa noin 3 m³). Sora on tuotavissa joen länsipuolella kulkevaa metsäkoneuraa myöten Tahkovaarantieltä perille asti. Rantojen tuntumassa on paikoin myös luonnonsoraa, mutta sitä on todella ohuena kerroksena ja osin väärissä paikoissa, joten lisäsorastusta tarvitaan. Alempana uoma on edellisen kaltainen. Paikoin virrassa on räjäytetty kalliota. Kasvillisuuden peittävyys on monin paikoin lähes 50 % uoman pinta-alasta. Kosken molemmin puolin on rantapenkoissa perkauskiviä, joita siirretään aiemminkuvatusti uomaan (kuvat 165 ja 166). Koordinaateissa ja on otettu kuvat 167 ja 168. Tästä ylävirran suuntaan uoma levenee hetkellisesti noin seitsemään metriin ja samalla vesisyvyys laskee noin 10 cm:iin. Edelleen alavirran suuntaan uoma jälleen kapenee neljään metriin samalla, kun putouskorkeus lisääntyy väliaikaisesti. Kuvienottopaikalla on räjäytetty kalliota, minkä seurauksena uomassa on matalia kynnyksiä. Paikkaa kannattaa lisäkynnystää rannan kivillä. Uoma on edellämainitun osan jälkeenkin kallioista, virrassa on useita pieniä kynnyksiä, mutta myös taimenen poikasalueeseen oikeankokoisia kiviä; rannoilta voi kiviä siirtää lisäkynnyksiksi keskiuomaan. Putouskorkeus on taimenta ajatellen hyvä. Uomassa on muutamia noin 30 cm syviä monttuja, eli keskimääräinen vesisyvyys on kohteessa hiukan aiempaa suurempi ja uoma aiempaa kapeampi. Kivien lisäyksen myötä paikka muuttuu selvästi nykyistä koskimaisemmaksi (paikka soveltunee taimenenpoikasille nykyiselläänkin). Kuvat 163 ja 164.

99 99 Kunnostuskartta 25.

100 100 Kuvat 165 ja 166. Kuvat 167 ja 168. Kunnostuskartta 26 Kuva 169 on otettu koordinaateissa ja Itärannan puoleisen talousmetsän harvennushakkuu ulottuu täällä aivan vesirajan tuntumaan. Koko jokiosuuden pituudelta kulkee joen suuntaisesti metsäkoneuria, jota myöten soran kuljetus traktorilla on mahdollinen puustoa vahingoittamatta. Uoman rakenne ei alavirtaan päin mentäessä juuri muutu (kuva 170 on otettu noin 50 m edellisestä alavirtaan). Rannan kiviä tulee täälläkin siirtää keskiuomaan.

101 101 Kunnostuskartta 26.

102 102 Kuvat 169 ja 170. Kunnostuskartta 27 Koordinaateissa ja on otettu kuva 171. Tässä uoma kaventuu noin kahteen metriin ja putouskorkeus lisääntyy hetkellisesti. Paikalla on räjäytetty kalliota, jolloin virtaan on muodostunut matala kynnysten sarja. Kynnysmäisiä rakenteita kannattaa muokata lisää keskelle uomaa. Yllämainitun kohteen alla on virrassa kaksi metriä pitkä ja puoli metriä syvä allas (säilytetään). Puusto varjostaa tällä kohdin uomaa hyvin ja rantapenkoissa on runsaasti kiviä, varsinkin itärannan kaarteessa näkyy useita, jotka kaikki siirretään koskeen. Kuva 172 on otettu hiukan alempaa koordinaateissa ja eli paikassa, jossa sekä penkoilla että uomassa on runsaasti kiviä (uoman leveys on täällä noin 5 m). Koskessa näkyy valmiina pohjapatomaisia rakenteita. Pohja on kivikkoinen ja rannalla on osittain kuivillaan olevaa kivikkoa, jota siirretään keskelle uomaa luomaan syvyysvaihtelua. Joessa on paikoin noin 30 cm syviä pieniä altaita, mutta syvyysvaihtelua saisi koskessa olla enemmänkin (tämä koskenosa soveltunee silti jo nyt taimenenpoikasille). Koordinaateissa ja uoman tukkii majavapato. Tämä poistetaan ja pääuomaan kasataan matala pohjapato ohjaamaan osa vedestä sivu-uomaan, joka alkaa heti majavapadon yläpuolelta itärannalta (kuva 173).

103 103 Kunnostuskartta 27.

104 104 Kuvat 171 ja 172. Kuva 173. Kunnostuskartta 28 Koordinaateissa ja (kuva 174) yhdistää noin metrin levyinen virtausaukko pääja sivu-uoman. Kyseinen kohta avataan noin viisi metriä leveäksi (tässä ei ole penkassa puustoa) ja päävirtaan kootaan pohjapato ohjaamaan vettä sivu-uomaan. Pääuoman länsipuolella sijaitsee pieni saareke koordinaateissa ja (kuvat ). Sivu-uoma on tässä erotettu päävirrasta pohjapadolla, joka avataan. Saarekkeen alaosassa on kuivillaan runsaasti poikaskivikkokokoisia kiviä, jotka tulee siirtää virtaan. Pääuomassa on saarekkeen kohdalla pieniä pohjapatoja. Sivu-uomaan yhtyy noin metrin levyinen syvä kuivatusoja (muodostaa saarekkeen taakse seisovan veden altaan). Kyseinen oja tukitaan muutaman metrin matkalta ja saarekkeen pääuoman

105 105 puoleista rantaa avataan, jolloin paikalle muodostuu pajukon suojiin poikasaluetta. Sivu-uoman taakse saa jäädä syvä allas. Koordinaateissa ja yhtyy sekä jokeen että itärannalla kulkevaan sivu-uomaan puro, joka virtaa kosteikkolampeen (kuvat 179 ja 180). Puroon on todennäköisesti jo aiemmin aseteltu kiviä suojapaikoiksi ja kynnysmäisiksi rakenteiksi. Vesisyvyys on siinä noin 40 cm. Rannan penkoissa on kiviä, joita voi siirtää virtaan. Puroa kattaa lehtipuusto, josta osa on kaatunutkin virtaan. Puro kunnostetaan henkilötyönä siirtämällä perkuukivet takaisin uomaan (pienikin kone vahingoittaisi puroa kattavaa puustoa ja pensaistoa). Alajokeen yhtyy itärannalla uusi sivu-uoma koordinaateissa ja (kuvat ). Sivu-uoman puolivälissä tämän ja pääuoman erottaa suuri kivi: tällä kohdin saareke on vain noin metrin levyinen. Kyseinen kivi poistetaan, uomat yhdistetään ja sivu-uomassa oleva pohjapato avataan. Pääuomaan tehdään uusi pohjapato ohjaamaan vettä sivu-uomaan, sillä tämä muodostaa hienon poikastuotantoalueen, joka tulee hyödyntää. Pääuomalla on leveyttä noin kuusi metriä. Lisäkiviä tänne ei tarvitse tuoda. Paikoin pohjalla on pieniä soraikkolaikkuja, mutta niissä sorakerroksen paksuus on vain muutamia senttejä. Lisäksi uomasta puuttuvat kokonaan suurehkot kivet eli kivet, jotka jäävät ylävesitilanteessakin pinnan yläpuolelle. Tällaisia kiviä löytyy rantapenkoista ja rannoilta, joista kaikenkokoiset kivet tuleekin siirtää uomaan (kuva 186). Noin 50 m Luikonlahdentien sillasta vesisyvyys on vain runsas 10 cm, sillä ylävirtaan päin pohjan kattaa sepelin kaltainen kivikko ja uoman reunoilla on räjäytyskiviä. Kohteen yläpuolella kivet ovat pyöreitä ja sammalpeitteisiä. Koski päättyy koordinaateissa ja Tässä Alajokeen yhtyy Luikonlahdentien suuntaisesti kulkeva, noin 50 m pitkä puro, joka saa alkunsa jo aiemmin mainitulta kosteikkoalueelta (kuva 187). Alajoessa on tässä seisovaa vettä. Uomaa kattaa runsas vesikasvusto ja vesisyvyys kasvaa yli puoleen metriin. Äskenmainitun puron niskalla vesisyvyys on noin 40 cm, uoma noin 1,5 m leveä ja pohjalla soraa (kuva 188). Alempana purossa vesisyvyys on noin 20 cm. Puroon kannattaa kipata suoraan Luikonlahdentieltä hiukan lisää poikaskivikkokokoisia kiviä (tien ja puron välissä on vain noin 5 m leveä tienpenkka). Pajut, lepät ja koivut kattavat koko uoman, joten puron kunnostus tulee tehdä kokonaan henkilötyönä. Koordinaateissa ja alkaa Luikonlahden tieltä metsäkoneura, joka seuraa Alajoen itärantaa (noin m etäisyydellä joesta koko kunnostusalueen matkan (kuva 191). Tästä sorat on kuljetettavissa kutualueille lähes olemattomin metsävaurioin. Kuvat 174 ja 175.

106 106 Kunnostuskartta 28.

107 107 Kuvat 176 ja 177. Kuvat 178 ja 179. Kuvat 180 ja 181.

108 108 Kuvat 182 ja 183. Kuvat 184 ja 185. Kuvat 186 ja 187.

109 109 Kuvat 188 ja 189. Kuvat 190 ja 191. Yhteenveto (Alajoki) Virtakutuisten kalalajien kannalta ongelma ei Alajoella niinkään ole poikaskivikkojen puute kuin alivesiaikaan vähäinen vesisyvyys. Ratkaisu tähän on uoman keskiosan allastaminen. Toinen taimenen luontaista elinkiertoa rajoittava tekijä Alajoessa on lisääntymisalueiden vähyys. Molempien koskialueiden tuntumassa kulkee joen suuntaisesti harvennushakkuiden jäljiltä metsäkoneuria, joita myöten soran kuljetus esimerkiksi traktorilla uusille kutualueille on mahdollista hyvin pienin maastovaurioin. Alajoen lisääntymisalueiden muokkaamiseen käytettävän luonnonsoran (Ø 2 5 cm) yhteenlaskettu määrä on 15 m³ (taulukko 8). Poikastuotantoalueiden muokkaamiseen tarvitaan seulanperäkiviä (Ø cm) vain jokeen laskevassa purossa noin 10 m³.

110 110 Taulukko 8. Yhteenveto Alajoen kahden kunnostettavan koskialueen pituudesta ja pinta-alasta sekä kunnostuksessa tarvittavista seulanperäkivi- ja soramääristä. koskialue kosken pituus (m) kosken pinta-ala (m²) kunnostuksessa tarvittava soramäärä (m³) kunnostuksessa tarvittavat seulanperäkivet (m³) Yläkoski (kunnostuskartat 23 ja 24) Alakoski (kunnostuskartat 25 28) yhteensä

111 KIRJALLISUUSLUETTELO Ekholm, E. 1993: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A, nro 126. Helsinki Mononen, P., Niinioja, R., Rämö, A. ja Ranta, P. (toim.) 2011: Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1/ s. Pielisen kalastusalueen hallitus 2008: Pielisen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma s. Vihtonen, M. 2009: Juuanjoen virtavesien kalataloudellinen kartoitus. Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. 64 s.

112 LIITTEET Liite 1. Juuanjoen ja Alajoen koskikunnostusten vesistövaikutusten tarkkailuohjelma Liite 2. Juuankylän ja Polvelan kalaveden osakaskuntien sekä Pielisen kalastusalueen puheenjohtajan yhteystiedot

113 Liite 1. Juuanjoen ja Alajoen koskikunnostusten vesistövaikutusten tarkkailuohjelma. TARKKAILUOHJELMA JUUANJOEN JA ALAJOEN KOSKIKUNNOSTUSTEN VESISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA Tietoja valuma-alueesta Juuanjoki saa alkunsa Autiojärvestä (62,9 ha), josta se laskee hiukan yli 18 kilometrin matkan koilliseen aina Pieliseen asti. Korkeuseroa kyseisten järvialtaiden välillä on lähes 55 m. Juuanjoki on Vuoksen vesienhoitoalueeseen kuuluvan Juuanjoen alaosan valuma-alueen (04.451) purkuuoma Pieliseen. Juuanjoen alaosan vesistöalueen pinta-ala on 99,41 km² ja järvisyys kaksi prosenttia. Soiden osuus kyseisestä valuma-alueesta (maa-alasta) on 28,98 %. Alajoki on Juuanjoen alaosan valuma-alueen latvajoki, sillä se virtaa Juuanjärvestä (215,3 ha) Alajärveen. Putouskorkeutta tuolla noin kilometrin matkalla kertyy lähes 19 metriä. Juuanjoessa, kuten Alajoessakaan, ei ole järjestettyä virtaamaseurantaa. Juuanjoen laskennallinen vuosikeskivirtaama (MQ) on 1,3 m³/s. Aivan Juuanjärven luusuasta alkavan Alajoen laskennallinen vuosikeskivirtaama on 0,3 m³/s. Tietoja jokien hydrologiasta Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa Juuanjoki kuuluu luokkaan keskisuuret turvemaiden joet. Ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) mukaan joki kuuluu fysikaaliskemiallisten tekijöiden mukaan luokkaan hyvä ja hydrologis-morfologisen muuttuneisuuden (HyMo) mukaan luokkaan tyydyttävä. Joen ekologinen tila on arvioitu hyväksi: arvio perustuu biologisen tiedon puuttuessa vedenlaatutietoihin. Näiden mukaan joen ravinteisuus (kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuus) on luokkaa hyvä ja ph-arvon minimi luokkaa erinomainen. Viimeisimmät Alajoesta otetut vesinäytteet ovat yli kolmenkymmenen vuoden takaa. Vedenlaadun ja virtaamien suhteen Juuanjoesta laaditut arviot kuvannevat melko yhtenevästi myös Alajoen tilannetta. Kunnostustöiden vaikutukset Kunnostustoimenpiteillä ei odoteta olevan vaikutusta kunnostettavien koskien ylä- tai alapuolisten vesistöjen vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Niillä koskenosilla, jonne on tarkoitus levittää seulanperäkiviä, vedenpinta noussee pohjan kohoamisen myötä paikoin keskimäärin muutamia senttimetrejä nykyisestä. Kaivinkoneella suoritettava pohjan kiveäminen karkottanee kalat töiden ajaksi kunnostusalueilta. Lisäksi töistä aiheutunee jonkin verran lyhytaikaista veden samentumista. 1

114 Rantapuuston sekä rannan muun kasvillisuuden säilyttäminen on kunnostustavoitteiden mukaista. Kaivinkone pyritään ajamaan kunnostuskohteille valmiiden koneurien kautta. Kaivinkoneen tai kivenkuljetuskaluston mahdollisesti maastoon jättämät jäljet entisöidään ja maanomistajille aiheutuneet vahingot korvataan. Silmämääräinen seuranta Mahdollisten samentumien leviämistä seurataan konetöiden aikana silmämääräisesti päivittäin. Vesinäytteet Vesinäytteet otetaan esitetyistä tarkkailupisteistä ennen töiden aloittamista, näiden aikana ja vähintään kaksi viikkoa töiden päättymisen jälkeen. Vesinäytteenottopisteistä yksi (näytepiste 1) sijaitsee kaikkien kunnostuskohteen yläpuolella (vertailunäyte). Taulukko vesinäytepisteiden sijainnista. Näytteenottopisteet Koordinaatit Nro Nro Nro Nro Nro Nro Nro

115 Yleiskartta näytteenottopisteiden sijainnista. Kartta näytepisteiden 1 3 sijainnista. 3

116 Kartta näytepiste 4:n sijainnista. Kartta näytepiste 5:n sijainnista. 4

117 Kartta näytepisteiden 6 ja 7 sijainnista. Mikäli kunnostustöistä aiheutuvat samentumat ovat ennakkoon arvioitua laaja-alaisempia, ulotetaan vesinäytteiden keruu tarpeen vaatiessa myös esitettyjä näytepisteitä laajemmalle. Vesinäytteistä analysoidaan happi, ph, sähkönjohtokyky, väri, sameus, kiintoaine, kokonaisfosfori, alkaliniteetti (ei ole tarpeen määrittää kuin kerran) sekä rauta. Vesinäytteiden analysointi Yllämainittujen näytteiden analysoinnin suorittaa jokin julkisen valvonnan alainen vesientutkimuslaitos. Raportointi Vähintään viikkoa ennen kunnostusten alkamista tulee töidenaloitusajankohta ilmoittaa sekä Pohjois- Karjalan ELY-keskukselle että Juuan kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle. Kunnostustöiden tultua tehdyiksi laaditaan loppuraportti, josta löytyy yhteenveto hankkeen vaikutuksista Juuanjoen ja Alajoen veden laatuun. Kyseinen raportti tulee toimittaa viimeistään kahden kuukauden kuluttua konetyön valmistumisesta sekä P-K:n ELY-keskukselle että Juuan kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle. Kuopion Teho-Louhinta Oy 5

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

VEPSÄNJOEN KOSKIKUNNOSTUS- SUUNNITELMA

VEPSÄNJOEN KOSKIKUNNOSTUS- SUUNNITELMA VEPSÄNJOEN KOSKIKUNNOSTUS- SUUNNITELMA 2015 Kannen kuva on otettu Vepsänjoen Iivolankoskella kesällä 2015. Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 5 2. VALUMA-ALUE, VEDEN LAATU JA KALASTO... 5 Valuma-alue ja virtaamat...

Lisätiedot

VALTIMON VESISTÖN KALATALOUSSELVITYS

VALTIMON VESISTÖN KALATALOUSSELVITYS VALTIMON VESISTÖN KALATALOUSSELVITYS Juha Rouvinen 2018 Kannen kuva on otettu Saarijokeen virtaavasta purosta. Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 1 2. SAARIJOKI... 3 a) Saarikoski... 4 Nykytilanne... 5 Jatkotoimenpiteet...

Lisätiedot

ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011

ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 Etukannen kuva on otettu Ala-Koitajoelta Mäntykosken alaosasta. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 5 2. KUNNOSTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Panumaojan kunnostusraportti

Panumaojan kunnostusraportti Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17 1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4

Lisätiedot

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen

Lisätiedot

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa

Lisätiedot

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin?

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mikkeli Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia

Lisätiedot

Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus

Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus Juha Rouvinen Kuopion Teho-Louhinta Oy 2012 Kannen kuvissa näkyy Pielisjokea Joensuun keskustassa Ilosaaren ympärillä. Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.

Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke. Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke. Lapin ELY-keskus, Marko Kangas, Ympäristövastuualue 9.11.2018

Lisätiedot

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18 1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 VALUMA-ALUE 5 3 HYDROLOGIA JA VEDEN LAATU 7 3.1 Hydrologia 7 3.2

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet Heli Jutila Ympäristöasiantuntija 7.4.2018 Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistyksen vuosikokous Kannen kuvat Sami Haapanala / suojeluyhdistys

Lisätiedot

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Karjaanjoen vesistön ongelmia Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 6 2 VALUMA-ALUE 7 2.1 Valuma-alueen yleiskuvaus 7 2.2 Sivujoet

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven

Lisätiedot

kunnostustarveselvitys

kunnostustarveselvitys Juvajoen, Haajanojan ja Lammaskoskenojan kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Jussi Aaltonen 2013 Juvajoen, Haajanojan ja Lammaskoskenojan kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Jussi Aaltonen 2013

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio

Lisätiedot