RAPORTTI KUOPION KAUPUNGIN METSIEN HAKKUUSUUNNITTEEN TARKISTAMISESTA

Transkriptio

1 RAPORTTI KUOPION KAUPUNGIN METSIEN HAKKUUSUUNNITTEEN TARKISTAMISESTA Kuopiossa Seppo Jauhiainen Kaupunginmetsänhoitaja

2 2 RAPORTTI KUOPION KAUPUNGIN METSIEN HAKKUUSUUNNITTEEN TARKISTAMISESTA 1 KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS METSÄSUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 2 VUOTUISTEN HAKKUUSUUNNITELMIEN OSALLISTAMINEN JA MUU KÄYTÄNNÖN SUUNNITTELU 3 TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIKUVIA KUOPION KAUPUNGIN METSIEN HOIDOSTA 4 LUONNONSUOJELU JA MONIMUOTOISUUDEN EDISTÄMINEN KAUPUNGIN METSISSÄ 5 KAUPUNGIN MAA- JA METSÄOMAISUUDESSA TAPAHTUNEITA MUUTOKSIA VUODEN 21 JÄLKEEN 6 METSIEN MONIKÄYTTÖSUUNNITELMAN HAKKUUSUUNNITTEEN TARKISTAMINEN Kuvat Jouko Räsänen

3 3 1 KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS METSÄSUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Monikäyttöpainotteisen metsien hoito- ja käyttösuunnitelman. Kyseinen suunnitelma on 1-vuotissuunnitelma. Päätöksessään valtuusto hyväksyi mm. seuraavat asiat: Valtuusto hyväksyi suunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi Metsät ovat monikäyttömetsiä Hakkuusuunnite ohjeellisena 25 m3 / vuosi ja mahdollinen hakkuusuunnitteen tarkistus 5 vuoden päästä. Suunnitelman toteuttajana metsä- ja kalatalousyksikkö yhteistyössä ympäristönsuojelu- kaavoitus- ja puistoimen kanssa. Vuotuisten hakkuusuunnitelmien osallistaminen 1-1,5 vuotta ennen toteutusta. Ristiriitatilanteissa taloudelliset tavoitteet väistyy ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuriarvojen taakse. Vuotuisten työkohteiden luontoarvot, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriarvot selvitetään ennen toteutusta. Tiedon tuottaminen metsäluonnosta. Suunnitelma hyväksyttiin ohjeellisesti noudatettavaksi. Edellä mainitulla päätöksellään valtuusto vahvisti ne periaatteet, minkä mukaan kaupungin metsien vuotuiset hakkuusuunnitelmat on valmisteltu. 2 VUOTUISTEN HAKKUUSUUNNITELMIEN OSALLISTAMINEN JA MUU KÄYTÄNNÖN SUUNNITTELU Metsien monikäyttösuunnitelman hyväksyessään valtuusto samalla päätti aiempaan nähden uutena käytäntönä, että vuotuiset hakkuusuunnitelmat ryhdytään osallistamaan n. 1 1,5 vuotta ennen hakkuukohteiden toteutusta. Osallistamisesta on seurannut, että kaupunki on hakkuusuunnitelmista tehtyjen muistutusten kautta saanut arvokasta lisätietoa alueiden monista luonto- ja virkistysarvoista. Monissa kohdissa saatu palaute on otettu huomioon joko kokonaan tai osittain. Valmisteluprosessilla on pyritty siihen, että erilaiset arvot sovitetaan yhteen ennen toteutusta parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Eräs seuraus hakkuusuunnitelmien avoimesta osallistamisesta on ollut niistä käyty välillä vilkaskin julkinen keskustelu, mihin myös kaupunginvaltuutetut ovat osallistuneet mm. vuonna 25 tehdyn valtuustoaloitteen muodossa.

4 4 Käyttäjäryhmien odotukset kaupungin metsistä Tuloodotukset kaupunki omistajana suomen jälleenrakentajat Luonnonsuojelun tavoitteet luonnonsuojelujärjestöt ja luonnonsuojelijat Virkistysarvot ulkoilijat ja retkeilijät Metsistä saatava hyöty Kulttuuriarvot taiteilijat ja historioitsijat Kaaviosta on helppo havaita, että kohdekohtaisesti tulkinnat erilaisten arvojen painoarvoista voivat olla hyvinkin erilaisia arvioitsijoiden arvomaailman vaihdellessa. Metsien taloudellisen hyödyntämisen osalta näyttää Kuopiossa paine tulojen lisäämiseen nousseen kaupungin kiristyneen taloudellisen tilanteen myötä. Vuosille 26 ja 27 valtuusto on hyväksynyt hakkuusuunnitteeksi 3 k-m3:ä kymmenvuotiskauden keskimääräisen 25 k-m3:n sijaan. Myös tulo-odotuksia on korotettu talousarviossa vastaavasti. 3 TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIKUVIA KUOPION KAUPUNGIN METSIEN HOIDOSTA Kaupunkien metsien hoitoa kohtaan tunnetaan yleisesti erityistä mielenkiintoa, koska kaupungin metsät ovat meidän kaikkien metsiä ja koska ne muodostavat tärkeän osan ihmisten elinympäristöä. Ihmisten käsityksiä kaupunkien metsien hoidosta on myös tutkittu EFEKO:n tekemässä valtakunnallisessa tutkimuksessa. Ko. tutkimuksessa on suurimmissa kaupungeissa tehty asukkaille kyselytutkimus erilaisista kunnallisista teknisistä palveluista. Otanta on ollut kunkin kaupungin osalta useampia satoja ihmisiä, mikä antanee riittävän luotettavan kuvan kunkin kaupungin tuottamien palveluiden laadusta.

5 5 Viimeiset tutkimukset on tehty vuosina 24 ja 26 ja kaupunkimetsien osalta kysyttiin: Miten hyvin asuntoalueiden läheiset metsät on hoidettu? Huonosti Ei kumpaakaan Hyvin % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Mikkeli KUOPIO Joensuu KUOPIO Helsinki Oulu Pori Espoo Turku Jyväskylä Kotka Rovaniemi Lappeenranta Vaasa Vantaa Varkaus Efekon tutkimuksessa vuodelta 24 ( kuva yllä ) Kuopio sijoittui kyselytutkimuksessa toiseksi heti Mikkelin jälkeen. Vuonna 26 tutkimus uusittiin ja Kuopio sai saman pistemäärän kuin vuonna 24 eli sama hyvä taso säilytettiin. Kyselytutkimuksen tuloksiin ovat mitä ilmeisimmin vaikuttaneet ihmisten todelliset havainnot omasta asuinympäristöstään sekä median kautta syntyneet mielikuvat. Puijonsarven maisema-avaus ( Kuva Jouko Räsänen )

6 6 Mediassa käydään yleisesti keskustelua kaupungin metsien hoidosta. Viime vuosina vilkkain keskustelu on käyty Puijolla vuonna 24 toteutetusta maisema-avauksesta. Hakkuun jälkeen virkistysalueen käyttäjiltä saatu suora palaute kyseisestä kohteesta on ollut kuitenkin lähes yksinomaan positiivista ja vastaavia maisema-avauksia on toivottu jopa lisää. Myös muiden kuin Puijon metsien hoidosta ja/tai suojelusta on ajoittain käyty vilkastakin keskustelua. Puijon alue yksittäisenä virkistysalueena on kuitenkin käydyissä metsäkeskusteluissa kaikkein keskeisin. 4 LUONNONSUOJELU JA MONIMUOTOISUUDEN EDISTÄMINEN KAUPUNGIN METSISSÄ Kaupungin metsistä on suojeltu n. 6 % kun vastaava suojeluprosentti muualla Etelä-Suomessa on n. 1 2 %:a ja Pohjois-Savon metsäkeskuksen alueella metsistä on suojeltu n. 1,7 %:a. Suojelualueiden lisäksi kaupunki edistää luonnon monimuotoisuutta mm. seuraavilla tavoilla: a. kaupungin metsät on sertifioitu PEFC-järjestelmän mukaisesti. b. hakkuusuunnitelmien osallistamisen avulla saadaan lisätietoa kaupungin metsien luonnonarvoista ja edistetään luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista. c. kaupunki on päättänyt, että ristiriitatilanteissa ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriarvot ovat taloudellisia arvoja tärkeämpiä. d. kaupungilla on paljon tietoa omistamiensa alueiden luonnonarvoista esim. kaavoitusta varten tehtyjen erillisten inventointien ansiosta. e. kaupunki on omalla päätöksellään sitoutunut luonnon monimuotoisuuden edistämiseen mm. seuraavilla käytännön keinoilla: normaalia pidemmät kiertoajat, vanhojen puiden säästäminen, lahopuun lisääminen, lehtipuusekoituksen suosiminen, soiden reunametsien ja kangasmaiden kosteikkojen säilyttäminen, luonnontilaisten soiden säilyttäminen, luontaisen uudistamisen suosiminen, turhan raivauksen välttäminen jne. f. hakkuusuunnite on 25 k-m3, mikä on vain n. 2/3 kasvusta. Metsäluonnon monimuotoisuus lisääntyy automaattisesti verrattuna siihen, että metsiä hoidettaisiin ensisijaisesti taloudellisista lähtökohdista, jolloin hakkuusuunnite olisi merkittävästi suurempi. g. metsätoimen ja urakoitsijoiden henkilöstö on suorittanut luonnonhoitajan tutkinnon. Edellä luetelluilla keinoilla pyrkimys luonnon monimuotoisuuden edistämiseen on ollut aktiivista. Myös tietämys kaupungin metsäomaisuuden luonnonarvoista on mitä ilmeisemmin parempi kuin esimerkiksi yksityismetsissä keskimäärin.

7 7 5 KAUPUNGIN MAA- JA METSÄOMAISUUDESSA TAPAHTUNEITA MUUTOKSIA VUODEN 21 JÄLKEEN Kaupungin metsiä on hoidettu valtuuston vahvistaman metsäsuunnitelman periaatteiden mukaan. Seuraavassa graafisessa esityksessä on esitetty toteutuneet hakkuut vuodesta 21 lähtien vuoteen 26 asti; vuoden 26 hakkuu- ja luovutusmäärä 3 k-m3 on ennuste. Toteutuneet hakkuut k-m Hakkuuvuosi Tarkastelun kohteena olevalla ajanjaksolla keskimääräinen hakkuupoistuma on ollut k-m2:ä eli metsäsuunnitelman ( vuosi 2 ) laadinnan jälkeen metsästä on poistunut hakkuissa yhteensä n. 15 k-m3:ä puuta. Samana aikana puusto on kasvanut vuonna 21 tehdyn kasvuarvion mukaan 228 k-m3:ä, eli hakkuita suuremman kasvun ansiosta metsien puustopääoma on lisääntynyt tänä aikana n. 78 k-m3:ä. Esitettyyn kasvuarvioon ei sisälly luonnonsuojelualueiden puuston kasvu, koska hakkuut on toteutettu muualla kuin luonnonsuojelualueilla. Kasvuun ei sisälly myöskään vuoden 21 jälkeen kaupungin omistukseen hankittujen alueiden kasvu.

8 8 Puustopääoman lisäys 25 2 k-m Hakkuut Kasvu Puustopääoman lisäys Vuosina 2 25 kaupunki on hankkinut yhteensä n. 229 ha maata ja samana ajanjaksona kaupunki on myynyt maata yhteensä n. 61 ha. Myytyihin alueisiin sisältyy mm. seurakunnan kanssa toteutettu suurehko maanvaihto vuonna 23. Edelliseen ostoalueiden pinta-alaan sisältyy myös Vehmersalmen kuntaliitoksen yhteydessä Kuopion kaupungin saamat maa-alueet, mitkä pääosin olivat metsää. Nettolisäyksenä edellä mainitut muutokset merkitsevät maapinta-alan lisääntymistä n. 14 ha:lla, mikä pääosin on metsää. Maa-alueiden hankinta ja luovutus HA Yhteensä Hankinta Luovutus Nettohankinta

9 9 Alla olevassa asetelmassa on kuvattu edellä lueteltujen puuston kasvun, hakkuiden ja maanhankinnan aiheuttamat vaikutukset puustopääomaan kokonaisuudessaan. Kaupungin metsien puustopääoma on lisääntynyt vuodesta k-m3:stä 1514 k-m3:iin eli puumäärä on lisääntynyt n. 14 %:a. Puustopääoman kasvu 2-26 Puustopääoma 26 Maiden hankinta Hakkuut Kasvu Puustopääoma k-m3 Vastaavasti puuston kasvuarvio on kasvanut aiemmasta n. 4 k-m3:stä n. 48 k-m3:iin vuodessa. Toteutunut 2 %:n lisäys kasvussa selittyy pääasiassa kaupungin omistukseen tulleiden uusien alueiden nuorten metsien hyvällä kasvulla. Kasvuluvut perustuvat metsäntutkimuslaitoksen tutkimusten perusteella tehtyihin kasvumalleihin. Käytännön laskentatyö on teetetty Pohjois-Savon metsäkeskuksessa kaupungin toimittamien puustotietojen ym. metsäsuunnitelma-aineiston perusteella. Puuston kasvu 26 Vuosi k - m3 / vuosi Puuston kasvu Puuston kasvu luonnonsuojelualueilla

10 1 Kaupungin metsien hoitosuunnitelman uudistamista koskevan valtuustoaloitteen käsittelyssä sitouduttiin toimittamaan valtuuston käsiteltäväksi metsien tarkistettu hakkuusuunnite, joka on jaettu erikseen talousmetsiin ja ulkoilu- ja virkistysmetsiin. Alla olevaan asetelmaan on koottu marraskuun 26 lohkoittainen tilanne metsätalouden maan pinta-alan, puuston määrän ja puuston kasvun osalta. Lohkot on ryhmitelty lohkon pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Lohkojakoa sovelletaan kuitenkaan joustavasti siten, että talousmetsissäkin luonnollisesti otetaan huomioon taajamien läheisyys, maisemalliset tekijät, luontoarvot jne. Suojelualueet on koottu tilastossa samaan lohkoon nro 12 kaikkien muiden lohkojen alueilta ja lohko nro 11 on muiden kuntien alueella olevat pääasiassa turvetuotantokäyttöön hankittu maa- ja metsäomaisuus. Kaupungin metsätiedot Yhdistelmä 11 / 26 Lohko Lohkon Metsätalouden- Puuston määrä Puuston kasvu numero maan pinta-ala Yhteensä ha m3 m3 / ha m3 / v m3 / ha / v Virkistysmetsät: Puijo ja keskeinen kaupunkialue 1 647, ,4 Neulaniemi / Savilahti 2 722, ,5 Jynkkä, Petonen ja Rautaniemi , ,1 Etelä-Kallaveden saaristo ,7 Sorsas., Ranta-Toiv. ja Pohj. Kallav. 6 51, , Niittylahti ja Asuma 8 92, ,5 Virkistys yht. / Keskim. 4431, ,5 Talousmetsät: Hiltulanlahti, Heinjoki ja Kurkimäki , , Lamperila 7 135, ,3 Riistavesi 9 659, ,8 Vehmersalmi ja Tuusniemi 1 672, ,3 Ulkokuntien turvetuotantoalueet , ,5 Talous yht. / Keskim. 3562, ,8 Virkistys ja talous yht. / Keskim. 7993, ,6 Suojelualueet , ,5 Kaikki yht. / Keskim. 852, ,6 Kaupungin metsien puuston taloudellinen arvo on tällä hetkellä yli 5 miljoonaa euroa.

11 11 Kaupungin metsien lohkojako 6 METSIEN MONIKÄYTTÖSUUNNITELMAN HAKKUUSUUNNITTEEN TARKISTAMINEN Hyväksyessään metsien monikäyttösuunnitelman valtuusto hyväksyi samalla, että 25 k-m3:n hakkuumäärää voidaan tarvittaessa tarkistaa viiden vuoden kuluttua suunnitelmakauden alusta lukien. Viisi vuotta on kulunut joten asia on ajankohtainen. Valtuusto on talousarvion yhteydessä jo aiemmin tarkistanut vuotuista hakkuumäärää vuosien 26 ja 27 osalta 3 k-m3:iin. Seuraavissa kaavioissa on esitelty kaupungin metsien kehitysluokkajakauma erikseen talousmetsien, ulkoilu- ja virkistysmetsien sekä suojelualueiden osalta. Kuhunkin kaavioon on vertailun vuoksi laitettu käytännön metsätalouden normaali kehitysluokkajakauma, että kunkin käyttöluokan kehitysluokkarakenteesta saisi oikean kuvan.

12 12 Talousmetsien kehitysluokkajakauma Virkistysmetsien kehitysluokkajakauma Taimikot ja aukeat Nuoret kasvat usmet sät Vart t uneet kasvat usmet sät Uudist uskypsät met sät % Taimikot ja aukeat Nuoret kasvatusmetsät Varttuneet kasvatusmetsät Uudistuskypsät metsät Talousmet sien t ilanne 26 Yksityismetsien "normaalijakauma" Virkistysmetsien tilanne 26 Yksityismetsien "normaalijakauma" Suojelualueiden kehitysluokkajakauma Kehitysluokkajakauma ( kaikki yhteensä ) % Taimikot ja aukeat Nuoret kasvatusmetsät Varttuneet kasvatusmetsät Uudistuskypsät metsät % Taimikot ja aukeat Nuoret kasvatusmetsät Varttuneet kasvatusmetsät Uudistuskypsät metsät Suojelumetsien tilanne 26 Kaikki metsät yhteensä Yksityismetsien "normaalijakauma" Tarkasteltaessa käyttöluokkien kehitysluokkarakenteita huomio kiinnittyy mm. seuraaviin näkökohtiin: - kaupungin talousmetsien kehitysluokkarakenne vastaa aika lähelle yksityismetsien yleistä normaalijakaumaa. - virkistysmetsissä korostuu uudistuskypsien metsien suuri osuus, mikä on n. 2,5 kertainen normaaliin yksityismetsien kehitysluokkarakenteen uudistuskypsien metsien määrään verrattuna. Talousmetsien kehitysluokkajakauma osoittaa, että talousmetsissä on toimittu taloudellisessa mielessä järkevästi, koska normaalijakaumaa lähellä oleva kehitysluokkarakenne tuottaa hyvän taloudellisen tuloksen ja samalla se antaa mahdollisuuden myös jatkossa metsäomaisuuden hyödyntämisen puuston kasvua vastaavasti. Kun otetaan huomioon, että kaupungin talousmetsien puuston määrä ( puustoa keskim. 124 k-m3:ä / ha ) ylittää keskimääräisen puuston määrän Pohjois-Savon metsissä ( vuonna k-m3 / ha ) niin käytännössä talousmetsien kestävä hakkuupotentiaali on n. 2 k-m3:ä / vuosi. Virkistysmetsien kehitysluokkajakauma osoittaa, että kaupungin virkistysmetsissä on huomattava puuvarasto uudistuskypsissä metsissä ja myös varttuneissa kasvatusmetsissä. Virkistysmetsien puuston tilavuus on keskimäärin 23 k-m3 / ha, mikä on yli 1½ kertainen talousmetsiin nähden. Vanhojen ikäluokkien lisääminen on ollut tietoinen valinta, koska tutkimusten mukaan ulkoilijat arvostavat sellaisia metsäalueita, joilla vanhojen metsien osuus on normaalia talousmetsärakennetta suurempi. Virkistysmetsiä on kuitenkin koko ajan hoidettu, koska samojen maisematutkimusten mukaan ulkoilijat arvostavat enemmän hoidettuja metsiä kuin kokonaan hoitamattomia metsiä. Hoitamattomina metsät muuttuvat pikku hiljaa ryteiköiksi, pusikkoisiksi ja vaikeakulkuisiksi. Virkistysmetsien uudistuskypsien

13 13 metsien suuri osuus toisaalta pienentää puuston kasvua ja pienentää taloudellista tuottoa, koska vanhoihin metsiin on sidottuna paljon pääomaa. Virkistysmetsien pääkäyttötarkoituksen mukaisesti tämä vastaa kuitenkin kaupungin virkistysmetsille asettamia tavoitteita. Pohjois-Savon metsäkeskus teki laskelmat kaupungin metsien kasvusta ja muista tunnusluvuista tätä tarkastelua varten. Laskelmat luovuttaessaan metsäkeskus antoi lausunnon kaupungin metsien tämänhetkisestä tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Lausunnossaan metsäkeskus kiinnitti huomiota alhaisen hakkuumäärän vaikutukseen mm. puuston terveydentilan heikkenemiseen. Metsäkeskuksen näkemyksen mukaan hakkuusuunnitetta tulisi nostaa nykyisestä. Arvioitaessa kaupungin metsien terveydentilaa tulee tarkastella vanhimpien puustojen tilaa ja tällöin huomio kiinnittyy erityisesti virkistysmetsien ikäluokkajakaumaan ( alla ). Virkistysmetsien ikäluokkajakauma % Käytännön kokemus ja jatkuvasti tehdyt havainnot kaupungin metsistä ovat osoittaneet, että Kuopiossa kuusikot voivat kohtuullisen hyvin vielä ikävaiheeseen asti, mikäli liikenteen tai jonkin muun ulkoisen tekijän aiheuttamaa kuormitus on vähäinen. Pääosa Kuopion vanhoista virkistysmetsistä on kuusikoita. Mäntyvaltaisten metsiköiden elinikä on kuusikoita pidempi ja lehtipuuvaltaisten metsiköiden lyhyempi. Metsäsuunnitelma-aineiston ikäluokkarakenteesta ilmenee, että yli 14-vuotiaita metsiköitä on virkistysalueilla verraten vähän ( alle 1 ha / n. 2,1 % ) ja että yli 12 vuotiaita metsiköitä on n. 5 ha / n. 11,6 %. Tehtyjen havaintojen mukaan virkistysalueiden puuston terveydentilaa ei vielä tässä vaiheessa voi pitää huolestuttavana. Terveystilannetta on kuitenkin jatkuvasti seurattava erityisesti liikenneväylien läheisyydessä ja virkistysalueiden metsien uudistamiseen on jatkossa kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Terveysnäkökulman lisäksi tulee aiempaa enemmän kiinnittää huomiota myös vanhan puuston aiheuttamaan turvallisuusriskiin vilkkaasti käytetyillä ulkoilualueilla sekä virkistysalueiden maaston kulustuskestävyyden turvaamiseen. Nämä näkökulmat tulee olla korostetusti esillä seuraavaa metsäsuunnitelmaa laadittaessa ja tulevia toimenpidelaskelmia koostettaessa.

14 14 Virkistysalueiden pinta-ala ja puuston määrä HA ja k-m3 / ha Taimikot ja aukeat Nuoret kasvatusmetsät Varttuneet kasvatusmetsät Uudistuskypsät metsät HA Puuston määrä k-m3 / ha Virkistysmetsissä on uudistuskypsiä metsiä tällä hetkellä yhteensä n. 17 ha ja uudistuskypsien metsien muodostama puuvarasto on yhteensä n. 435 k-m3:ä. Uudistuskypsien virkistysmetsien puuston arvo on kuitenkin ennen kaikkea niiden virkistysarvossa. Samalla pitää huolehtia siitä, ettei puuston taloudellinen arvo puuston terveydentilan heikkenemisen ja lahoamisen seurauksena pääse alenemaan eikä ulkoilijoille saa myöskään aiheutua turvallisuusriskiä. Virkistysmetsissä on kasvatusmetsiä n. 21 ha ja kasvatusmetsille on ehdotettu erilaisia harvennushakkuita vuosittain yhteensä n. 75 k-m3. Virkistysmetsiä on viime vuosina uudistettu puuston terveydellisistä ja virkistysalueiden maisemallisista / rakenteellisista lähtökohdista vuosittain joidenkin tuhansien k-m3:n määrä. Saadun palautteen perusteella hyväksi havaitun toimintalinjan jatkaminen on mielekästä jatkossakin. Metsäkeskuksen antamassa lausunnossa korostui myös virkistysmetsien osalla taloudellisen hyödyntämisen näkökulma, mikä ei ainakaan tässä vaiheessa liene perusteltu. Mikäli hakkuusuunnitteen määrittämisessä noudatetaan jatkossakin aiemmin hyväksi havaittua maltillista linjaa on n. vuotuinen 3 k-m3:n hakkuusuunnite perusteltu. Tästä määrästä talousmetsistä hakattaisiin n. 2 k-m3:ä ja virkistysmetsistä n. 1 k-m3:ä. Mikäli hakkuusuunnite on alhaisempi kuin 3 k-m3:ä niin osa talousmetsien hakkuupotentiaalista jää käyttämättä kun virkistysmetsien harvennukset ja aiemman käytännön mukainen varovainen uudistaminen tuottaa n. 1 k-m3:ä puuta vuodessa. Mikäli taas hakkuusuunnite on yli 3 k-m3:ä otetaan 3 k-m3:n ylittävä suunnitteen osuus virkistysmetsien uudistamista nopeuttamalla, mikä alkaa aika pian näkyä virkistysmetsien maisemakuvassa.

15 15 Käydyissä julkisissa metsäkeskusteluissa kiinnostus on kohdistunut erityisesti Puijoon. Puijolle ja muillekin virskistysalueille on kaivattu erillisiä hoito- ja käyttösuunnitelmia. Hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnan ongelma on suunnitelmien laadinnan kalleus. Puijo on kohteena kuitenkin niin tärkeä, että Puijolla voisi kokeilla esimerkiksi kävijätutkimukseen perustuvan hoitosuunnitelman laadintaa. Esimerkiksi Hämeenlinnassa on Hattelmalan harjualueelle laadittu kävijätutkimukseen perustuva hoitosuunnitelma, mistä tähän asti on saatu positiivisia kokemuksia. Puijon alueella virkistysmetsien osuus koko Puijon alueen n. 5 ha:sta on n. 3 ha:a. Kuopiossa Seppo Jauhiainen Kaupunginmetsänhoitaja Liite 1: Pohjois-Savon Metsäkeskuksen lausunto

16 16 Liite 1

17 17