Lontoo ja Birmingham työtä julkisilla hankinnoilla ja yritysten yhteiskuntavastuuta

Transkriptio

1 Hankinnoista duunia -hankkeen matkaraportti Lontoo ja Birmingham työtä julkisilla hankinnoilla ja yritysten yhteiskuntavastuuta Hankinnoista duunia -hanke toteutti opintomatkan Lontooseen ja Birminghamiin marraskuun lopussa, Matkan tavoitteena oli tutustua paikallisiin hyviin käytäntöihin soveltaa sosiaalisia näkökulmia ja erityisesti työllistämisehtoa julkisissa hankinnoissa. Vuonna 2013 Iso- Britanniassa tuli voimaan laki julkisista palveluista: Social Value Act. Laki velvoittaa julkiset toimijat huomioimaan ja arvioimaan sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia ostaessaan palveluita ja tavaroita julkisina hankintoina. Laki on tukenut vastuullisempien hankintojen tekemistä. Kokemukset opintomatkasta olivat opettavaisia ja inspiroivia. Tässä raportissa esittelemme matkan keskeisimmät vierailukohteet ja niiden opit, lopuksi pohdimme keinoja soveltaa opittuja käytäntöjä Suomen kontekstissa. London Living Wage - Elämiseen riittävä palkka London Living Wage (LLW), elämiseen riittävä palkka, on yksi reilun työllistämisen keinoista. Greater London Authority Economics (Suur-Lontoon talousyksikkö) laskee palkan vuosittain ottaen huomioon elämiskustannukset Lontoossa. Tällä hetkellä LLW on 9,40 /h. LLW on käytössä erityisesti

2 matalapalkka-alojen sopimuksissa, kuten tarjoilu-, siivous- ja turvallisuuspalveluissa. Transport for Londonin (TfL, Lontoon julkinen liikenne) soveltaa LLW:tä sopimuksissa, vaikka se nostaa sopimusten hintoja. Heidän mukaansa säästöjä tulee kuitenkin sitoutuneempien ja osaavampien työntekijöiden kautta. Työntekijät, jotka saavat reilua palkkaa ovat niin ikään tuottavampia ja työssään motivoituneempia. Palveluntuottajat ovat raportoineet, että LLW on helpottanut yritysten työntekijöiden rekrytointia ja julkista liikennettä käyttävien asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin on parantunut. LLW:n soveltaminen sai alkunsa julkisella sektorilla, mutta nyt mukaan on liittynyt yrityksiä, kuten kauppaketjuja. Kauppaketjuja motivoi LLW:n maksaminen työntekijöille, koska sillä on vaikutusta ihmisten ostopäätöksiin. Ihmiset ostavat palveluita ja tavaroita mieluummin yrityksistä, joissa työntekijöille maksetaan reilua, elämiseen riittävää palkkaa. Transport for London - Lontoon julkinen liikenne ja vastuulliset hankinnat Lontoon alueella asuu noin 7,5 miljoonaa ihmistä, joiden lisäksi kaupungissa vierailee vuosittain 30 miljoonaa matkailijaa. Yhteensä alueella tehdään päivittäin 28,7 miljoonaa matkaa julkisilla liikennevälineillä. Lontoon liikenne vastaa niin taksi-, bussi-, metro-, raide- kuin laivaliikenteestä sekä niiden vaatimasta infrastruktuurista ja palveluista. TfL:lla on noin 500 edustajaa ja toimittajaa ja sen vuosibudjetti on noin 6 miljardia puntaa. Suurimpia sosiaalisia haasteita Lontoossa ovat köyhyys, etninen ja kulttuurinen eriarvoisuus ja työttömyys. Joka seitsemännelle työntekijälle maksetaan köyhyysrajan alittavaa palkkaa ja yli 2

3 kolmannes lapsista elää köyhyydessä. Noin 40 prosenttia asukkaista on maahanmuuttajataustaisia ja heidän työllisyysasteensa on 15 prosenttia valtaväestöä alempi. Lontoon kotitalouksista noin joka kuudes kärsii työttömyydestä. Nuorista, vuotiaista, joka viides on työtön. Lontoon liikenne toteuttaa vastuullisia hankintoja usealla eri tavalla; teemoihin kuuluvat kestävä kehitys, toimittajien monimuotoisuus ja tasa-arvoisuus, yhteisön edut, koulutus ja työllistäminen, henkilöstön hyvinvointi, reilu työllistäminen ja eettiset hankinnat. Vastuulliset hankinnat toteuttavat niin organisaation strategisia tavoitteita kuin myös edistävät yrityksen positiivista julkisuuskuvaa. Supplier Skills Programme - Lontoon liikenteen hankkijoiden ja toimittajien osaamisohjelma TfL arvioi käyttävänsä 73 miljardia puntaa vuoteen 2021 mennessä erilaisiin julkisiin hankintoihin. TfL on vastuussa Lontoon alueella 57 infrastruktuuriprojektista, jotka ovat arvoltaan puolet koko maan sijoituksista. Yksi keskeinen ongelma suurien rakennusurakoiden toteuttamisessa on osaavien ja ammattitaitoisten teknisen ja rakennusalan työntekijöiden löytäminen. Tähän ongelmaan pyritään vastamaan lisäämällä koulutusta. Strategic Labour Needs and Training (SLNT) on yksi seitsemästä teemasta kaupunginjohtajan vastuullisten hankintojen ohjelmassa. SLNT on yhdessä yritysten kanssa kehitetty ohjelma, jossa työllisyys- ja koulutusvaatimuksia sisällytetään hankintasopimuksiin. Ohjelman tavoitteena on luoda taloudellista ja sosiaalista hyötyä paikallisesti. SLNT-ohjelman ehtoja lisätään uusiin sopimuksiin, jotka ovat arvoltaan vähintään miljoona puntaa palveluhankinnoissa ja kolme miljoonaa puntaa rakennusurakoissa. Tähän mennessä ohjelman avulla on luotu yli 4500 oppisopimuspaikkaa ja yli 5000 lontoolaista työtöntä on saanut työpaikan. Työtä ja koulututusta on tarjottu myös heikossa asemassa oleville nuorille, entisille rikollisille ja vammaisille. Onnistumisen edellytyksenä on ollut johdon aktiivinen tuki ja toimittajien neuvonta, toimiva yhteistyö toimittajien kanssa, oikeat yhteistyökumppanit ja onnistumisista iloitseminen. 3

4 Westminsterin kaupunkipiiri - sosiaaliset näkökulmat hankinnoissa Westminsterin kaupunkipiirissä on asukasta, joista henkilöä on työttömiä. Kaupunkipiirin motivaatio soveltaa sosiaalisia näkökulmia julkisissa hankinnoissa syntyi halusta vähentää paikallista työttömyyttä. Westministerin kaupunkipiirin tavoitteena on julkisten hankintojen avulla paikallisen työttömyyden vähentäminen kolmanneksella. Aluksi Social Valuen, sosiaalisten näkökulmien soveltamista pelättiin, sillä kaupungin työntekijät olivat epävarmoja sosiaalisten näkökulmien käytännön soveltamisesta, myös prosessin lainmukaisuus mietitytti. Kokemusten ja osaamisen kartuttamiseksi päätettiin tehdä neljä pilottihankintaa, joissa sovelletaan sosiaalisia näkökulmia. Pilottihankintojen tarkoituksena oli käytännön kokeiluista oppiminen, jonka vuoksi pilottihankinnoiksi valittiin keskenään hyvin erilaisia ja osin vaikeitakin kohteita, jotta pystyttäisiin maksimoimaan pilottikokemuksista oppiminen. Pilottihankinnoille asetettiin myös selkeät tavoitteet; sopimusten hinnat eivät saaneet nousta ja niiden toivottiin myös kehittävän uudenlaista, innovatiivista, ajattelua. Pilottihankintoihin asetettiin työllistämisehto: hankinnan voittaneet yritykset velvoitettiin työllistämään hankinnassa 50 prosenttia paikallisia eli Westminsterin kaupunkipiirin alueella asuvia työttömiä. Westminsterin kaupunkipiirissä pilottihankinnoista opittua Kokemusasiantuntijoiden eli asiakkaiden ääni kuuluviin hankintoja suunniteltaessa Markkinavuoropuhelu tärkeässä asemassa hankinnan onnistumisessa Yrityksillä mahdollisuus pohtia tapauskohtaisesti kuhunkin hankintaan sopivia sosiaalisia näkökulmia Sopimuksen aikainen seuranta tärkeää Oikeiden yhteistyökumppaneiden paikantaminen tukee onnistumista Käytännön haasteiden ylittäminen Tavoitteena myös pienempien yritysten mukaan saaminen tarjouskilpailuihin Opintomatkalaiset Guild Hallin edessä City of Londonin vieraina 4

5 Social Value Panel - sosiaalisten näkökulmien paneeli City of London -kaupunkipiirin organisoima sosiaalisten näkökulmien paneeli kokoontuu neljä kertaa vuodessa arvioimaan ja konsultoimaan, mitä sosiaalisia kriteereitä paneelille esitellyissä julkisissa hankinnoissa voisi soveltaa. Tieto käsiteltävistä hankinnoista saatetaan panelistien tietoon hyvissä ajoin. Paneelin jäsenet ovat eri alojen asiantuntijoita ja edustavat useita järjestöjä, kuten esimerkiksi Lontoon kauppakamaria ja yhteiskunnallisten yritysten kattojärjestöä. Sosiaalisten näkökulmien paneeli vastaa Social Value Act:in (laki julkisista palveluista) vaatimuksiin käsittelemällä suurempia palveluhankintoja ja toimimalla yhteistyön areenana. Paneelin toiminta myös noudattaa EU:n arvoja: oikeudenmukaisuutta, avoimuutta ja suhteellisuutta. Sosiaalisten näkökulmien paneelissa merkittävät hankinnat keskustelutetaan yhteisesti ennen tarjouskilpailun aloittamista. Kamariherra Peter Kane tervetuliais-puheessaan korosti, että kilpailutuksen avulla on mahdollista luoda työpaikkoja ja liiketoimintaa paikallisiin yrityksiin ja paikallisille ihmisille. Yhteistyö on onnistumisen kannalta tärkeää, sillä eri alueiden ja yhdessä muiden maiden kanssa luodaan sosiaalisesti vastuullisempaa Eurooppaa. Social Value Panelin tapaaminen Osallistumaamme paneelin tapaamiseen tuotiin kolme julkista hankintaa, jotka esiteltiin lyhyesti kaupungin hankinta-asiantuntijan toimesta. Tämän jälkeen paneelin jäsenet kertoivat omat näkemyksensä ja ideansa hankinnan taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristökriteereistä. Paneelin 5

6 antamat kommentit on otettava huomioon lopullisissa hankintaan liitettävissä sosiaalisissa kriteereissä. Paneelin toiminta on todettu hyödyllisiksi juuri yhteistyön lisääntymisen ja sen myötä oikeudenmukaisempien ja sosiaalisesti kestävämpien hankintojen toteuttamisessa. Toisaalta paneelin organisoiminen ja toiminta vaatii hankinta-asiantuntijoilta avointa mieltä ottaa vastaan ajatuksia ja neuvoja henkilöiltä, jotka eivät ole hankintojen juridisia asiantuntijoita. Birmingham soveltaa sosiaalisia näkökulmia julkisissa hankinnoissa kehittämällä yritysten yhteiskuntavastuun malleja Birmingham on Englannin ja Iso-Britannian toiseksi suurin kaupunki ja se sijaitsee Länsi-Midlandsin metropolikreivikunnassa Englannin keskiosassa. Kaupungissa on yli miljoona asukasta. Birminghamin väestörakenne on nuorta verrattuna Iso-Britannian muihin kaupunkeihin, 45 prosenttia asukkaista on alle 30-vuotiaita. Kaupungin asukkaista 22 prosenttia on syntynyt muualla kuin Englannissa. Birminghamin kaupungin erityisiä sosiaalisia haasteita ovat väestön alhainen koulutustaso, korkea nuorisotyöttömyys sekä laajasti levinnyt huono-osaisuus. Asukkaista 40 prosenttia elää köyhissä oloissa. Procurement Policy for Jobs and Skills Birmingham on ottanut vuonna 2010 käyttöön Jobs and Skills -ohjelman, joka on osa Birminghamin kaupunginvaltuuston hyväksymää strategiaa. Työllistäminen nähdään strategisena päämääränä alueen hyvinvoinnille ja siksi Jobs and Skills -ohjelma on myös osa hankintoja. Kaikissa yli miljoonan punnan hankinnoissa tulee määritellä yksityiskohtaisesti, se miten sosiaalisia kriteereitä toteutetaan hankintasopimuksessa. Pienemmissä hankinnoissa sosiaaliset kriteerit huomioidaan hieman kevyemmin siten, että yritykset voivat itse määritellä miten tulevat toteuttamaan sosiaali- ja ympäristövastuuta. Sosiaalisilla kriteereillä tarkoitetaan työllistämistä, oppisopimuksia, elämiseen riittävää palkkaa (living wage) ja paikallisuuden suosimista. Sosiaalisten kriteerien soveltaminen on nähty alueen talouden kannalta järkeväksi, koska niiden hyödyntäminen lisää hyvinvointia ja ostovoimaa. Sosiaalisiin kriteereihin sijoitetut panostukset maksavat itsensä takaisin. 6

7 Työllisyyskriteereiden toteuttamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ennen ja jälkeen kilpailutusvaiheen. Yrityksiä varten on nimetty yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on auttaa työntekijöiden rekrytoinnissa ja työllistämisehdon toteuttamisessa. Birminghamin kaupunki kirjaston rakennusurakka Birmghamin uusi kirjasto valmistui syyskuussa Kirjaston rakennusurakka maksoi kaikkiaan 189 miljoonaa puntaa. Rakennusurakasta vastasi Carillion, yksi Britannian suurimmista rakennusyrityksistä. Kaupungin tavoitteena oli luoda 225 työpaikkaa työttömille ja 25 oppisopimuspaikkaa nuorille rakennusurakan yhteydessä. Lopulta kaupungin työllistämistavoitteet ylittyivät ja he onnistuivat työllistämään 226 työtöntä työnhakijaa ja peräti 82 nuorta sai oppisopimuspaikan rakennusprojektissa. Yhteistyössä rakennusurakan toteuttajan Carillionin kanssa kaupunki kehitti kouluttautumista ja työllistymistä räätälöidyn oppisopimuskoulutuksen avulla. Oppisopimuskoulutus kehitti valmiuksia eri rakennusalan ammatteihin, kuten maalarin, puusepän, sähkömiehen, putkimiehen ja muurarin työtehtäviin. Oppisopimuskoulutuksen onnistumiseksi kaupunki rakennutti työharjoittelutilan rakennustyömaan yhteyteen, jossa nuoret pääsivät harjoittelemaan taitojaan ennen siirtymistä varsinaisiin työtehtäviin työmaalle. Birminghamin uusi kirjasto, kuva: Artfund.org 7

8 Birmingham Business Charter for Social Responsibility - Birminghamin kaupungin yhteiskuntavastuu -sopimus yritysten kanssa Birminghamin kaupunki on ottanut käyttöön useita uusia keinoja köyhyyden vähentämiseksi. Yksi keinoista on sosiaalisten näkökulmien ja työllisyysehdon soveltaminen julkisissa hankinnoissa (The Procurement Policy for Jobs and Skills). Kaupungin tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja työntekijöiden osaamista julkisten hankintojen avulla. Kaupunki käyttää sosiaalisia ehtoja kaikissa yli miljoonan punnan palvelu- ja tavarahankinnoissa. Lisäksi kaupunki on neuvotellut vapaaehtoisia sosiaalisia ehtoja voimassa oleviin sopimuksiin. Julkisten hankintojen sosiaalisten ehtojen lisäksi kaupunki edellyttää, että kaikki uudet sopimusyritykset allekirjoittavat Birminghamin kaupungin yhteiskuntavastuu -sopimuksen (Birmingham Business Charter for Social Responsibility). Sopimus on pakollinen kaikissa sopimuksissa, joiden arvo ylittää puntaa. Lisäksi sopimus koskee myös yrityksiä, joilla on useita pienempiä sopimuksia kaupungin kanssa ja näiden yhteisarvo ylittää puntaa. Pienemmissä sopimuksissa edellytetään noudattamaan joitain sovittuja yhteiskuntavastuun ehtoja. Yritysten yhteiskuntavastuun sopimuksessa on kuusi osa-aluetta Paikallinen työllistäminen - Local Employment Sopimusosapuolet sitoutuvat luomaan työpaikkoja, työkokeilu- ja koulutusmahdollisuuksia paikallisille työttömille, mukaan lukien vammaiset henkilöt. Yrityksillä on myös velvollisuus tehdä yhteistyötä paikallisten koulujen ja oppilaitosten kanssa niin että nuorten osaaminen vastaa jatkossa paremmin työmarkkinoiden tarpeita. Suosi paikallisia tuotteita ja palveluita - Buy Birgminham first 8

9 Sopimusosapuolet ottavat huomioon ne sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt, joita voidaan saada aikaan hankkimalla paikallisia palveluja ja tuotteita. Tämä parantaa alueellista työllisyyttä ja työvoiman osaamista. Suositaan lähipalveluja aina kuin mahdollista Käytetään Find it Birmingham -verkkoportaalia, josta löytyvät paikalliset yritykset Rohkaistaan huomioimaan paikallisuuden periaate läpi alihankintaketjujen Paikallinen yhteistyö ja lähiyhteisön tukeminen - Partners in Communities Sopimusosapuolet toimivat aktiivisesti paikallisyhteisön hyväksi ja tekevät yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa, erityisesti niillä alueilla ja niissä yhteisöissä, joissa tarve on suurin. Mentorointi Vapaaehtoistyön tukeminen Kansalaisjärjestöjen tukeminen Yhteistyö oppilaitosten kanssa Yrittäjyyskoulutus Reilu työnantaja - Good Employer Sopimusosapuolet tukevat henkilöstönsä kehittämistä ja hyvinvointia sekä sitoutuvat noudattamaan vähimmäispalkkaehtoja (Birmingham Living Wage) omassa organisaatiossaan ja läpi alihankintaketjun. Työntekijöillä on oikeus minimipalkkaan, järjestäytymiseen ja turvallisiin työoloihin Työpaikoilla noudatetaan työaikalainsäädäntöä Syrjimätön rekrytointiprosessi Häirintäkielto työpaikoilla Ekologinen ja sosiaalinen kestävyys - Green and Sustainable Sopimusosapuolet sitoutuvat suojelemaan ympäristöä, minimoimaan jätemäärää ja energiankulutusta sekä tehokkaasti käyttämään resursseja läpi hankintaketjun. Eettiset hankinnat - Ethical Procurement Sopimusosapuolet sitoutuvat noudattamaan korkeimpia eettisiä standardeja omassa toiminnassaan ja hankintaketjuissaan. 9

10 Maksetaan kaikki asianmukaiset verot Varmistetaan työntekijöiden hyvinvointi ja turvallisuus Noudatetaan ihmisoikeuksia Ei sallita lapsityövoiman käyttöä Kaikki laskut on maksettava ajoissa Birminghamin kaupungin Lord Mayor vastaanotti opintomatkalaiset Birminghamin hienossa kaupungintalossa Bal Uppal, Employment Access Teamistä, esittelee Birminghamin kaupungin vastuullisia hankintoja 10

11 Social Enterprise UK Yhteiskunnallisten yritysten kattojärjestö Social Enterprise UK on yhteiskunnallisten yritysten kansallinen kattojärjestö Iso-Britanniassa. Yhteiskunnalliseksi yritykseksi määritellään Iso-Britanniassa ne yritykset, joiden toiminnalla on yhteiskunnallinen päämäärä ja joka sijoittaa yritystoiminnan voitot edelleen yhteiskunnalliseen toimintaan. Yhteiskunnallisten yritysten toiminta on kaupallista, mikä erottaa ne järjestöistä. Iso-Britanniassa on noin yhteiskunnallista yritystä, jotka työllistävät kaksi miljoonaa ihmistä. Yhteiskunnallisten yritysten rooli ja toiminta on tullut tutuksi sekä valtion toimijoille että muille yrityksille. Social Enterprise UK tukee yhteiskunnallisia yrityksiä, jäseniään, eri tavoin. Yksi toiminnan päämäärä on tukea ja auttaa näitä yrityksiä laajentamaan toimintaansa. Social Enterprise UK on myös vuonna 2013 voimaan tulleen Social Value Act (lain) takana oleva taho. Laki velvoittaa julkiset toimijat huomioimaan ja arvioimaan sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia, kun he ostavat palveluita ja tavaroita julkisina hankintoina. Laki on järjestön mukaan osittain ollut onnistunut, koska se on lisännyt sosiaalisten näkökulmien huomioimista julkisissa hankinnoissa, toisaalta taloudellisesti tiukat ajat ovat hidastaneet sosiaalista investoimista kunnissa. Social Value Actia tukemaan on perustettu Social Value Hub, joka on avoin verkkopalvelu, jossa jaetaan hyviä esimerkkejä vastuullisista hankinnoista. Työllistäminen julkisten hankintojen avulla on noussut Iso-Britanniassa erityisesti esiin osittain myös siksi, että se on sosiaalista arvoa, jota on helppo määrällisesti todentaa. Social Enterprise UK pyrkii myös erilaisilla kampanjoilla ja raporteilla nostamaan yleistä tietoisuutta ja lisäämään kuluttajakysyntää sosiaalisesti vastuullisille tuotteille. He ovat myös käynnistäneet Buy Social -kampanjan, jolla kannustetaan yrityksiä ostamaan palveluita ja tavaroita yhteiskunnallisilta yrityksiltä. Järjestö myös palkitsee ja nostaa esiin vuosittain erityisen hyviä ja innovatiivisia yhteiskunnallisia yrityksiä. Valtio on tehnyt yhteistyötä Social Enterprise UK:n kanssa, esimerkiksi kehitettäessä Sosiaalisen investoinnin pankkia, johon valtio on sijoittanut 650 miljoonaa puntaa. 11

12 Faktoja yhteiskunnallisista yrityksistä Iso-Britanniassa: Yli yhteiskunnallista yritystä, jotka työllistävät yli 2 miljoonaa työntekijää 38 % yrityksistä johtaa nainen (vertaa 19 % tavallisista yrityksistä) Kolmannes yhteiskunnallisista yrityksistä start-up -yrityksiä 48 % yhteiskunnallisista yrityksistä haki ulkopuolista rahoitusta 2013 Yhteiskunnalliset yritykset ovat keskittyneet (38 %) Ison-Britannian heikoiten toimeentuleville alueille 38 % yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan vuonna 2013 (vertaa 29 % PK-yrityksistä) Yhteenveto Suomi ja Iso-Britannia eroavat monella tapaa julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin työnjaon näkökulmasta. Iso-Britanniassa julkista sektoria on karsittu rankasti ja vastuiden uudelleen jako on tapahtunut kovaa vauhtia. On kuitenkin nähtävissä, että molemmissa maissa etsitään tehokkaampia tapoja eri sektoreiden väliseen yhteistyöhön. Iso-Britanniassa yhteiskunnallinen yrittäjyys ja yritysten yhteiskuntavastuun merkitys on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Iso-Britanniassa yritykset myös itse näkevät vastuullisuuden liiketoimintaa tukevana toimintana, jota asiakkaat arvostavat, kun he tekevät kulutusvalintoja. Julkisten hankintojen osalta Iso-Britanniassa on kokeiltu reippaasti erilaisia vaihtoehtoja vastuullisempien hankintojen toteuttamiseksi. Yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa on tiivistetty niin, että myös hankintaa suunniteltaessa otettaisiin paremmin huomioon kaikki eri mahdollisuudet vastuullisempien hankintojen toteuttamiseksi, tämä näkyy esimerkiksi opintomatkalla tutustamassamme Social Value -paneelin tapaisessa toiminnassa. Opintomatkan yksi tärkeä anti olikin ymmärrys siitä, että julkisia hankintoja voi ja kannattaa tuoda jo suunnitteluvaiheessa avoimeen keskusteluun, esimerkiksi asiantuntijoista kootun paneelin kommentoitavaksi. Iso-Britanniassa kunnat korostavat paikallisen talouden ja sosiaalisen koheesion tukemista julkisilla hankinnoilla. Työllistämisehdon avulla halutaan saada työpaikkoja tietyillä köyhillä alueilla asuville. Näissä kaupunginosissa (disadvantaged community) erilaiset sosiaaliset ongelmat, työttömyys ja heikko koulutustaso eristävät ihmisiä muusta yhteiskunnasta ja estävät heidän osallisuuttaan työmarkkinoilla. Kuluttaminen nähdään yhtenä keskeisenä yhteiskuntaan osallistumisen ja toimimisen tapana ja tärkeänä pidetäänkin kaikkien mahdollisuutta toteuttaa itseään kulutusvalintojensa kautta. Iso-Britanniassa julkisten hankintojen potentiaali työpaikkojen 12

13 kohdentamisena niitä eniten tarvitseville nähdään mahdollisuutena lisätä sosiaalista liikkuvuutta ja yhdenvertaisuutta. Toimintaympäristö työllistämisehdon soveltamiseen on Iso-Britanniassa eri kuin Suomessa. Yhteiskunnallisten yritysten laaja verkosto ( yhteiskunnallista yritystä) tukee vastuullisten hankintojen toteuttamista. Yritykset myös tiedostavat huomattavasti laajemmin yhteiskunnallisten panostusten merkityksen ja näkevät sen yhtenä liiketoimintansa osana. Social Value Panel merkittävät julkiset hankinnat tuodaan asiantuntijapaneelin avoimeen keskusteluun. Asiantuntijapaneeli keskustelee, kuinka parhaiten voitaisiin soveltaa sosiaalisia ja ympäristökriteereitä juuri kyseisessä hankinnassa ja mitä kaupungin olisi hyvä ottaa huomioon tarjouspyynnössä. Vastaavan asiantuntijapaneelin on hyvin toteutettavissa myös Suomessa. Birminghamin uusi kirjasto esimerkkinä rohkeita tavoitteita ja tiivistä yritysyhteistyötä. Suurissa rakennusprojekteissa on mahdollista soveltaa työllistämisehtoa laajasti. Myös Suomessa suurissa rakennusprojekteissa on iso potentiaali työllistää esimerkiksi nuoria oppisopimuksen avulla. Koulutuksen ja työn linkittäminen yhä läheisemmin oli yksi Birminghamin kaupungin opeista, nuoria koulutettiin ammatteihin, joiden osaamisesta on kysyntää työmarkkinoilla. Birminghamin kaupungin yhteiskuntavastuu -sopimus yritysten kanssa (Birmingham Business Charter for Social Responsibility) on erinomainen esimerkki siitä, kuinka monella tapaa yritykset voidaan ottaa mukaan erilaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan. Kaikki kilpailutuksen voittaneet sopimusyritykset allekirjoittavat Birminghamin kaupungin yhteiskuntavastuu -sopimuksen. Sopimus on pakollinen kaikissa sopimuksissa, joiden arvo ylittää puntaa. Sopimuksen allekirjoittamalla yritykset sitoutuvat toteuttamaan yhteiskuntavastuuta jollain tai useammalla sopimuksen kuudesta eri mahdollisuudesta: työllistämällä paikallisia työttömiä, suosimalla paikallisia tuotteita ja palveluita, tukemalla paikallista yhteisöä, toimiminen reiluna työnantajana, ekologinen toiminta, eettisten hankintojen toteuttaminen. Näiden sitoumusten toteutumista seurataan ja yritykset raportoivat omasta työstään kaupungille vuosittain. Malli on ollut toimiva ja yritykset ovat ottaneet sen hyvin vastaan. Myös Suomessa yritysten yhteiskuntavastuun toteutumista olisi mahdollista tukea tämänkaltaisen sopimusjärjestelyn avulla, tämä mahdollistaisi yritysten hyvien toimintatapojen todentamisen antaen yrityksille liikkumatilaa toteuttaa yhteiskuntavastuuta yritykselle sopivalla tavalla. 13

14 Opintomatkalle osallistuivat: Viljami Packalén, projektisuunnittelija, Espoon kaupunki Anna-Maija Aalto, palvelupäällikkö, Helsingin kaupunki Outi Virtasalo, projektikoordinaattori, Oulun kaupunki Ville Grönberg, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Eeva Mielonen, projektipäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Anna-Maria Leogrande, projektisuunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kirsi Väätämöinen, erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Salla Koivusalo, erityisasiantuntija, Vantaan kaupunki Elina Patana, projektisuunnittelija, Vantaan kaupunki Lisätietoa vierailukohteista: London Living Wage: Transport for London: TfL Supplier Skills Programme: City of London: Birmingham Business Charter for Social Responsibility: Services%2FPageLayout&cid= &pagename=BCC%2FCommon%2FWrapper%2FInlineW rapper Social Enterprise UK: Hankinnoista duunia -hankkeen verkkosivut: 14

15 Tietoa vastuullisista hankinnoista Iso-Britanniassa: Tackling poverty through public procurement, Joseph Rowntree Foundation Social Value Act: information and resources Delivering social benefits through public procurement: A Toolkit (2010) Hankinnoista duunia -hankkeen henkilöstö: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Eeva Mielonen, projektipäällikkö etunimi.sukunimi@thl.fi Anna-Maria Leogrande, projektisuunnittelija etunimi.sukunimi@thl.fi Helsingin kaupunki: Marko Harapainen, projektisuunnittelija etunimi.sukunimi@hel.fi Espoon kaupunki: Viljami Packalén, projektisuunnittelija etunimi.sukunimi@espoo.fi Vantaan kaupunki: Elina Patana, projektisuunnittelija etunimi.sukunimi@vantaa.fi Oulun kaupunki: Outi Virtasalo, projektikoordinaattori etunimi.sukunimi@ouka.fi