TUUSULAN KUNTA Kokouspvm. Sivu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Dno KYK:351 / FINKAPA OY, MAANKAATOPAIKAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS JA ALOITUSLUPAHAKEMUS, MÄNTSÄLÄ, TILA SORAMÄKI KU-YK 60/ Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee maankaatopaikkatoimintaa Mäntsälän kunnan Nummisten kylässä tilalla Soramäki Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiseen aloituslupahakemukseen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Finkapa Oy PL 1095, JÄRVENPÄÄ y-tunnus Yhteyshenkilö Harri Saarinen puh TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemusalue sijoittuu Mäntsälän Nummisten kylään. Liite nro 60 Alueen sijainti on esitetty karttaliitteessä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (YSL) 28 Ympäristönsuojeluasetus (YSA) 1.1 kohta 13d LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7.1 :n kohdan 13a perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta). ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty ja

2 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu maankäyttövarauksia. Numminen Onkimaa oikeusvaikutteinen osayleiskaava-alue sijoittuu suunnittelualueen itäpuolelle. Alueella ei ole asemakaavaa eikä rakennus- tai toimenpidekieltoa kaavojen laatimista varten. Kiinteistöllä on ollut seuraavat Mäntsälän kunnan myöntämät soranottoluvat: , (jatkolupa, 5000 m 3 /10 vuotta) ja ( m 3 /5 vuotta). Jälkimmäisiin maa-ainesluparatkaisuihin on sisältänyt alueen maisemointi ulkopuolelta tuotavilla läjitys- ja ylijäämämassoilla. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila Soramäki rajoittuu länsipuolella Lahden moottoritiehen sekä sen vieressä kulkevaan Kerava-Lahti oikorataan. Idässä kulkee lähistöllä Vanha Lahdentie. Lähiympäristössä on metsää ja peltoa. Lähin asukas on noin 300 metrin päässä haja-asutusalueella Vanhan Lahdentien toisella puolella. Ratahallintokeskus (nykyisin Liikennevirasto) on läjittänyt alueen pohjoisosaan oikoradan rakentamisen maita ja istuttanut männyn ja kuusen taimia noin 1,5 hehtaarin alueelle vuonna Luokan II pohjavesialueen raja (Riihikorvennummi) kulkee tilan poikki ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen uloin raja on tilan sisällä. Pohjavesiluokitus on muutettu luokasta III luokkaan II. Pohjavesialueella ei ole suojelusuunnitelmaa eikä vedenottamoa. Pohjavesialue on määritelty keskikokoiseksi hiekkamuodostumaksi, jonka antoisuus on noin 340 m 3 /vrk. Muodostumisalueen pinta-ala on 0,71 km 2. Akviferityyppi on antikliininen eli purkava harju. Pohjaveden pinnan taso on kesällä 2012 ollut alueella olevissa havaintoputkissa tasolla +77,4 81,3. Täyttöalueen kuivatusvedet ohjautuvat ympäröivän alueen maastonmuotojen mukaisesti pääosin itään ja etelään. Alueella tehdyt tutkimukset ja tarkkailut Lupahakemusta koskevalla kiinteistöllä on tehty ympäristölupahakemusta varten sekä maaperä- että pohjavesitutkimuksia. Maaperätutkimuksista tehtiin kuudesta näytepisteestä jo tehdyltä täyttöalueelta poislukien Ratahallintokeskuksen täyttöalue. Maaperänäytteistä tutkittiin metallit (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V), öljyhiilivedyt ja kuiva-ainepitoisuus. Maastohavaintojen mukaan täyttömaat muodostuvat pääosin savesta ja hiekasta, joiden joukossa on joitakin isoja kiviä. Maanäytetuloksia verrattiin maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen

3 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) arvoihin. Tutkimuksen mukaan joidenkin tutkittujen metallien pitoisuudet (As, Ni, V) ylittivät asetuksen kynnysarvopitoisuudet. Tutkimuksissa ei havaittu kuitenkaan haitta-aineiden osalta asetuksessa annetun alemman ohjearvon ylityksiä. Maaperätutkimuksia täydennettiin viidestä uudesta tutkimuspisteestä. Kymmenestä maanäytteestä tutkittiin lyijypitoisuudet, jotka kaikki olivat selvästi alle asetuksen kynnysarvopitoisuuden. Suunnittelualueelta on tehty pohjavesitutkimuksia Pohjavesinäytteitä otettiin kolmesta alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta. Tutkimusten mukaan pohjaveden virtaussuunnaksi kiinteistöllä on arvioitu pohjoisesta Lahden moottoritien suunnasta itään ja etelään. Vesinäytteistä tutkittiin metallit, bakteerit, ph, sameus, sähkönjohtavuus, typpiyhdisteet, öljyhiilivedyt ja VOC:it. Tutkimusten mukaan vesinäytteet olivat jonkin verran sameita ja happamia. Kahdessa tutkimuspisteessä havaittiin talousvesinormin (sosiaalija terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000) ylittävä bakteeripitoisuus. Näytteissä ei havaittu öljyjä tai haihtuvia hiilivetyjä. Myös typpipitoisuudet olivat alhaiset. Pohjavesiputkessa 2 havaittiin lyijypitoisuus 81 µg/l ja putkessa 3 lyijypitoisuus 13 µg/l. Pitoisuudet ylittivät talousvesinormin laatuvaatimuksen 10 µg/l. Muiden liukoisten metallien pitoisuudet alittivat havaintopisteissä laatuvaatimukset ja - suositukset. Pohjavesinäytteenotto uusittiin ja Näytteenottoa edelsi joidenkin tutkimuspisteiden kunnostus (sakan poistaminen ja putken jatkaminen), jonka seurauksen veden juoksutus onnistui paremmin ensimmäiseen näytteenottoon verrattuna. Syyskuussa otetuissa vesinäytteissä havaittiin hapettuvuuden sekä liuenneen mangaanin ja raudan osalta talousvesinormin ylittävät pitoisuudet. Liukoisen lyijyn pitoisuudet syyskuun näytteenotossa olivat talousvesivaatimuksen tasolla tai sen alle. Marraskuun näytteenotossa lyijypitoisuudet (<1 4 µg/l) alittivat puhtaalle talousvedelle asetetut pitoisuusvaatimukset. Pohjavesi- ja maaperätutkimusraporttien riskinarvioinnin mukaan on epätodennäköistä, että alueella olisi pilaantuneita maita tai maaperän lisätutkimistai kunnostustarvetta. Pohjavesiä on hakemuksen mukaan syytä kuitenkin tarkkailla vuosittain tehtävillä tutkimuksilla sekä aluksi tiheämpään tehtävillä pohjaveden pinnankorkeuden mittauksilla. LUPAHAKEMUS Lupahakemus koskee puhtaiden ylijäämämaiden eli savi- ja kivimaiden läjitystä, eli maankaatopaikkatoimintaa. Maat tuodaan rakennustyömailta Etelä- Suomesta, mm. Maaperustus Saarinen Oy:n toimesta. Tilalla Soramäki (pinta-ala n. 4,7 ha) on vanha hiekkakuoppa, jossa hiekan ja soranottoa on ollut noin vuodesta 1965 vuoteen Aluetta on täytetty puhtailla savi- ja kivimailla noin vuodesta 1987 noin 5 6 metriä ja tarkoituksena on täyttää kor-

4 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta keuteen 95 mmp saakka, vielä noin 9 11 metriä. Täytön korkeus alueella tulee olemaan lähellä samaa korkeutta kuin alkuperäinen korkeus (noin 90 mmp). Maan läjittämisellä saadaan aikaan myös meluvalli estämään Lahden moottoritieltä kantautuvaa melua. Toiminnalla ei ole vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. Täytön loputtua se voidaan jälkihoitaa maisemoimalla istutuksin. Aluetta on täytetty epätasaisesti, mutta siitä on tarkoitus tehdä yhtenäisen muotoinen 1:3 reunaluiskineen. Osa tilasta on vielä luonnonmukaisena. Ratahallintokeskus on läjittänyt tilan Lahden moottoritiehen rajautuvaan pohjoisosaan oikoradan maita, joiden määrästä ei ole tietoa, noin 1,5 hehtaarin alueelle vuosina , jonka jälkeen maiden päälle on istutettu männyn ja kuusen taimia vuonna Myös tämä jo maisemoitu alue on tarkoitus korottaa ja poistaa tarvittaessa pintamaa. Tilan reunan tuntumassa etelässä ja itäreunalla kulkevat kaksi rasitetietä on tarkoitus siirtää alueen rajoille ja korottaa myös niitä osittain. Tilalle tuodaan maita pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin kello 7-18 välisenä aikana. Toiminta on kausiluontoista ja epäsäännöllistä painottuen kesäaikaan. Toiminta ei aiheuta merkittäviä ympäristö- tai terveysvaikutuksia. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Tilalla ei ole rakennuksia eikä pysyvästi laitteita eikä tilalla valmisteta mitään. Tilalle haetaan toistaiseksi voimassa olevaa lupaa tuoda yhteensä noin m 3 eli noin tn puhtaita ylijäämämaita. Vuosittain sijoitettava massamäärä on keskimäärin alle tn (n m 3 ), mutta joka tapauksessa alle tn. Alueelle on maa-aineskirjanpidon mukaan tuotu maita vuosina yhteensä m 3 eli noin tn, keskimäärin noin m 3 /v ja tn/v. Määrät ovat vaihdelleet eri vuosina. Päästöt ilmaan Toiminnan päästölähteitä ovat kuorma-autot ja kaivinkone. Toiminnan aiheuttamat ilmapäästöt ovat hyvin vähäiset. Raaka-aineiden, tuotteiden ja polttoaineiden varastointi Tilalla ei käsitellä tai varastoida kemikaaleja tai polttoaineita. Maantasaukseen tuotu kaivinkone tankataan pääsääntöisesti edellisellä työmaalla, jotta polttoaineen käsittely tilalla minimoidaan.

5 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Liikenne Maa-ainekset kipataan kuorma-autoista ja tasoitetaan kaivinkoneella. Tilalla liikennöi keskimäärin korkeintaan 6 kuorma-autoa, vilkkaimpana rakennusaikana korkeintaan 20 kuormaa päivässä. Tilalla liikennöidään pääasiallisesti sulana aikana eli 6 8 kk vuodessa. Melu ja tärinä Kuorma-autoista ja kaivinkoneesta tuleva melu on pientä eikä jatkuvaa. Kiinteistö sijaitsee Lahden moottoritien välittömässä läheisyydessä. Vaikutus pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Tilalla ei käytetä vettä eikä siellä ole viemäröintiä. Sadevedet johdetaan tilan reunoille kuivatusojiin ja edelleen hiekkapohjaisiin saostusaltaisiin. Saostusaltaiden kautta veden johdetaan edelleen maastoon (pohjoisesta altaasta itään ja eteläisestä altaasta etelään). Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Lupahakemuksen mukaan alueella ei synny jätteitä. Savimaat ja kiviainekset (170504) käytetään maanläjitykseen. Mikäli kuormien mukana tulisi esimerkiksi pieni määriä kantoja, ne varastoidaan ja toimitetaan täysinä kuormina kierrätykseen. Arvio toimintaa liittyvistä riskeistä, poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Lupahakemuksen mukaan toimintaan ei varsinaisesti liity ympäristöriskejä. Onnettomuuksia, kuten öljyn valumista kuorma- autoista ehkäistään kaluston huollolla. Mikäli öljyvuoto maahan onnettomuudesta johtuen pääsisi tapahtumaan, alueella säilytetään riittävä määrä imetysainetta käytettäväksi ja pilaantunut maa kuljetetaan pois. Mahdollisesta aluetta vaarantavasta onnettomuudesta ilmoitetaan välittömästi pelastusviranomaisille ja raportoidaan ympäristövirastolle. Pilaantuneen maan riskiä ehkäistään sillä, että alueelle tuotavista kuormista pidetään kirjaa ja alueelle vastaanotetaan vain puhtaita maa-aineksia. Ulkopuolisten roskaamisriskiä ehkäistään sillä, että alueelle johtavan tien porttia pidetään lukittuna. Tarkkailu- ja kirjanpito Alueelle tuotavan maa-aineksen puhtautta valvotaan kuormaus- ja kippausvaiheessa aistinvaraisesti (näkö, haju) sekä maa-aineksen ottopaikan historiatietojen perusteella. Mikäli pilaantumisesta on aiheellinen epäilys, maata ei tuoda alueelle. Alueelle tuotavasta maa-aineksesta pidetään kirjaa.

6 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Lupahakemuksessa on esitetty suunnitelma pohjaveden tarkkailun järjestämiseksi. Suunnitelman mukaan pohjaveden pinnankorkeutta tarkkaillaan kolmesta havaintopisteestä (putket 1 3) aluksi joka toinen kuukausi, sitten syksyllä ja keväällä, ja myöhemmin kerran vuodessa syksyllä. Vesinäytteet otetaan kaikista kolmesta pohjavesiputkesta kerran vuodessa, lokakuussa. Tulokset raportoidaan viranomaiselle kerran vuodessa joulukuun loppuun mennessä. Pohjavesinäytteistä tutkitaan seuraavat parametrit: ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, COD Mn, happi, nitraatti, ammonium, sameus, rauta, mangaani (liuennut), mineraaliöljyt (C 10 -C 21, C 21 -C 40 ), haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja liukoiset metallit (arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki ja vanadiini) sekä elohopea. Toiminnan aloittaminen Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (YSL 101 ). Vakuus Lupahakemuksen liitteenä olevan vakuuslaskelman perusteella toiminnanharjoittaja esittää ympäristöluvan vakuudeksi euron suuruista pankkitakausta. ASIAN KÄSITTELY Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksen Mäntsälän ja Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Mäntsälä -lehdessä Ympäristökeskus on kuullut lupahakemuksen johdosta rajanaapurit ja muut mahdolliset asianosaiset. Ympäristökeskus on pyytänyt Mäntsälän kunnanhallitukselta ja Uudenmaan ELY-keskukselta lausuntoa lupahakemuksen johdosta. Lupahakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. E.M. toteaa muistutuksessaan , rasitetien tilalle Saunaharju 5:244 on oltava kulkukelpoinen. Muistutuksessa todetaan myös, että tila Saunaharju on metsämaata ja valumavedet soistuttavat sen, jollei vesiä johdeta läjitysalueen ympäristöojalla pois. Hakija on antanut vastineen muistutukseen Hakija toteaa vastineessaan, että Finkapa Oy tekee uuden kulkukelpoisen rasitetien Saunaharju tilalle, ennen kuin entinen rasitetie poistetaan käytöstä. Lisäksi Finkapa Oy tekee valumavesille ojan lupahakemuksessa olevan suunnitelman mukaisesti, jolla estetään valumavesien pääsy tilalle Saunaharju.

7 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Hakijan kuuleminen määräyksistä Hakijaa on kuultu päätöksessä annettujen lupamääräysten johdosta Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lupamääräysten johdosta. Lisätietoja: ympäristötarkastaja Saku Nurminen, puh Ehdotus Yvp VIRANOMAISEN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Ratkaisu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää myöntää Finkapa Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maankaatopaikalle Mäntsälän kunnan Nummisten kylän kiinteistöille Soramäki Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. LUPAMÄÄRÄYKSET Toimintaa koskevat yleiset määräykset 1. Maankaatopaikka luokitellaan puhtaan maa- ja kiviaineksen kaatopaikaksi (jäteluokitus ). Alueelle saa ottaa vastaan loppusijoitettavaksi ylijäämämaata vuodessa keskimäärin tn/v, kuitenkin alle tn/v. Alueelle saa vastaanottaa ylijäämämaata tällä luvalla yhteensä tn, jolloin maankaatopaikan kokonaistäyttö on enintään tn.(ysl 43 ) 2. Jätetäyttöön sijoitettavaksi saa vastaanottaa vain puhdasta maa-ainesta, jonka seassa ei saa olla purkujätettä, risuja tai kantoja. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan eikä välivarastoida hiekanerotuskaivojen hiekkaa. Alueilta, joita on käytetty ampumaratana, huoltoasematai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn, teolliseen tai muuhun vastaavaan toimintaan, ei saa ottaa vastaan maa- ja kiviaineksia ellei niiden haitattomuutta ole etukäteen luotettavasti selvitetty.(ysl 43 ) 3. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty tässä ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava sellaiseen käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty tai palautettava jätteen haltijalle. (YSL 45, JL 29 ) 4. Alueen täyttö on toteutettava siten, että haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat, penkereen puutteellinen vakavuus ja veden lammikoituminen täyttöalueelle estettään ennakolta. (YSL 43 )

8 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Täyttö tulee järjestää siten, että moottoritien puoleinen täyttöluiska saadaan maisemoitua ja istutettua ennen muuta aluetta. Täyttöalueen luiskat on luiskattava kaltevuuteen noin 1:3 tai loivemmiksi. Täyttöalueelle on istutettava puun taimia metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaisesti. Täytön lopullinen korkeus saa olla enintään lupahakemuksen mukainen +95,00.(YSL 43 ) 6. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen alueelle on estettävä lukittavalla portilla ja tarvittaessa muilla rakenteellisilla keinoilla. (YSL 43 ja 45 ) Päästöt vesiin 7. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pohjaveden tai pintaveden pilaantumista. Maankaatopaikan kuivatusvedet on kerättävä ympärysojiin ja johdettava laskeutusaltaisiin. Kuivatusojat ja laskeutusaltaat on pidettävä asianmukaisessa kunnossa ja varmistuttava siitä, että veden viipymä altaissa on riittävä hienoaineksen laskeutumiseksi. Altaiden pohjalle laskeutunut liete on poistettava säännöllisesti. (YSL 43 ) Melu ja ilmapäästöt 8. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. (YSL 43, VNp 993/1992). 9. Maankaatopaikkatoiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Tarvittaessa pölynsidonnassa on käytettävä kastelua.(ysl 43 ) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen 10. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Alueella ei saa säilyttää kemikaaleja tai polttonesteitä. Työ- ja kuljetuskaluston huolto- ja korjaus kiinteistöllä on kielletty. (YSL 43 ) Jätehuolto 11. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 7 8 ja 43, JL 72 ).

9 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Häiriö- ja poikkeustilanteet 12. Mahdollisista häiriö- tai poikkeustilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Maaperän pilaantumistapauksissa ilmoitus on tehtävä lisäksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajalla on oltava ajantasainen toimintaohje mahdollisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava aina riittävä määrä imeytysmateriaalia. (YSL 43, 76 ) Tarkkailu ja raportointi 13. Kaatopaikkarakenteiden kuntoa, täytön painumia, sortumia ja liukumia on seurattava säännöllisillä tarkastuksilla. Havaittuihin epäkohtiin tulee puuttua viipymättä. Merkittävistä vaurioista ja niiden korjaustoimenpiteistä on raportoitava määräyksessä 14 tarkoitetun vuosiyhteenvedon yhteydessä. Maankaatopaikan pohjavesien tarkkailu on suoritettava ympäristölupahakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti (lisäselvitys Soramäki-tilan pohjavesi- ja maaperätutkimuksiin, kohta 4.2) kaksi kertaa vuodessa (kevät ja syksy) otettavin pohjavesinäyttein. Tarkkailua tulee täydentää kahdella pintavesinäytepisteellä (pohjoisesta saostusaltaasta lähtevä vesi ja eteläisestä saostusaltaasta lähtevä vesi). Kaksi kertaa vuodessa (kevät ja syksy) otettavista pintavesinäytteistä tulee analysoida samat parametrit, kuin pohjavesitarkkailussa. Tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen heti niiden valmistumisen jälkeen. Tarkkailumääräystä voidaan tarvittaessa muuttaa tarkkailusta saatuja tietoja hyväksi käyttäen. (YSL 46 ) 14. Maankaatopaikan toiminnasta on pidettävä kirjaa. Toiminnan vuosiraportti on toimitettava Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain maaliskuu loppuun mennessä. Vuosiraportissa on esitettävä vähintään seuraavat asiat: maankaatopaikalle vuoden aikana loppusijoitetun maa- ja kiviainesten määrä ja laji; yhteenveto lupamääräyksen 13 mukaisesta pohja- ja pintavesitarkkailuista;

10 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta selvitys täytön ja maisemoinnin etenemisestä; ja mahdolliset poikkeukselliset tilanteet ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet. Yhteenvedon perusteena olevat selvitykset, kirjanpidot (ml. läjitettävien ylijäämämaiden syntypaikat) ja tutkimustulokset on säilytettävä vähintään kuusi vuotta. (YSL 46, JL 118 ja 119 ) Toiminnan vastuuhenkilö 15. Toiminnan tulee olla valvottua ja toiminnalla tulee olla riittävän ammattitaitoinen vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava tiedoksi ennen toiminnan aloittamista valvontaviranomaiselle. Vastuuhenkilön tiedot on pidettävä viranomaisessa ajan tasalla. (YSL 43 ) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto 16. Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava laitoksen toimintaan soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon erikseen sovittavien siirtymäaikojen puitteissa.(ysa 37 ) Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 17. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle, joka voi antaa asiaan liittyen tarvittavia määräyksiä. Maankaatopaikan pitäjän on hyvissä ajoin ennen maankaatopaikkatoiminnan lopettamista ilmoitettava asiasta kirjallisesti Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Valvontaviranomainen voi antaa toiminnan lopettamiseen liittyviä määräyksiä. (YSA 30, YSL 43 ja 81 ) Vakuus 18. Toiminnanharjoittajan on asetettava ennen toiminnan aloittamista euron vakuus valvontaviranomaiselle asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa koko tämän ympäristöluvan voimassaoloajan. Vakuuden tulee olla käytettävissä myös ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista ympäristönsuojelulain 101 :n tarkoittamana aloitusvakuutena. Vakuuden määrää voidaan tarkistaa tarvittaessa maisemointitoimien edetessä. (YSL 43a )

11 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Maankaatopaikkatoiminta toteutettuna lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudattaen tässä päätöksessä annettuja määräyksiä, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Oikeusohjeet Ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää tämän ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) 7 9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto); 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Tosiseikat ja johtopäätökset Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei tilalla Soramäki harjoitettavasta maankaatopaikkatoiminnasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka veden-

12 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Lupahakemusta koskevalla kiinteistöllä on harjoitettu aikaisemmin maaainesten ottotoimintaa, johon on liittynyt maisemointimassojen sijoittamista kiinteistölle. Kiinteistö on käytetty myös Ratahallintokeskuksen ylijäämämaiden sijoituspaikkana oikorataa tehtäessä. Tältä osin kyseessä on osittain olemassa oleva toiminta. Toiminta sijoittuu osittain (pinta-alasta noin 50 %) luokan II pohjavesialueelle. Pohjavesialue on otettu huomioon lupapäätöksessä pinta- ja pohjavesien tarkkailumääräyksillä. Olemassa olevan maatäytön osalta toiminnanharjoittaja on tehnyt maaperän pilaantumisselvityksiä. Selvitysten perusteella alueella ei ole havaittu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen 214/ :ssä tarkoittamaa maaperän pilaantumista. Alueella tehtyjen pohjavesiselvitysten perustella vesinäytteissä havaittiin talousvesinormin ylittävä lyijypitoisuus. Havaintopisteiden kunnostamisen jälkeen pohjaveden lyijypitoisuudet olivat kuitenkin alle talousvesinormin. Ympäristöluvassa edellytetystä pinta- ja pohjavesitarkkailusta saatavan tietoja hyväksi käyttäen toiminnalle voidaan tarvittaessa antaa tarkentavia määräyksiä. Lupapäätösharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 6 :n mukaiset sijoituspaikan vaatimukset. Toiminta ei sijoitu asemakaavan vastaisesti. Lupahakemusta koskevalla alueella ei ole luonnonsuojelulain (1096/96) tarkoittamia suojeluvarauksia, eikä alueella ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä tai metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Lähin häiriintyvä kohde sijaitsee noin 220 m etäisyydellä suunnittelualueen kiinteistörajasta kaakkoon Pohjoisen Pikatien (ns. vanhan Lahdentien) toisella puolella. Maastonmuotojen vuoksi toiminta-alueelta ei ole suoraa näkymää lähimpään häiriintyvään kohteeseen. Toiminta-alue sijoittuu alueelle, jonka maankäyttöä rasittavat erilaiset liikenneväylät (Helsinki Lahti moottoritie, Pohjoinen Pikatie ja oikorata). Lupahakemuksen mukaan alueella työskentelee kerrallaan vain yksi kaivinkone, jonka lisäksi kuorma-autot käyvät tyhjentämässä kuormansa alueelle max. 20 kertaa vuorokaudessa. Lupapäätöstä koskeva toiminta ei vaikuta suunnittelualueen olemassa oleviin melutasoihin tai ilmanlaatuun. Muistutuksesta Lupahakemuksen johdosta annettu muistutus on otettu huomioon erityisesti lupamääräyksessä 4 ja 7. Hakija on vastineessaan sitoutunut toteuttamaan alueen rasitetiet muistutuksessa esitetyn mukaisesti.

13 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten on perustuttava parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Toiminnasta on annettu lupapäätöksessä toiminnan järjestämiseen liittyviä määräyksiä, jotka ovat pääosin ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisia. Koska toiminta-alueelta on lähes esteetön näkymä moottoritielle, on tien puoleinen kiinteistönosa edellytetty täytettäväksi ja maisemoitavaksi ensimmäisenä. (määräykset 1 6) Ympäristöluvassa toiminnalle on annettu pintavesi-, melu- ja ilmapäästöjä koskevat yleiset määräykset. Jätehuoltoa koskevat yleiset määräykset (ml. roskaantuminen) on annettu jätelain perusteella. (määräykset 8 11) Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi päätöksessä on annettu määräyksiä alueella varastoitavista öljytuotteista ja kemikaaleista sekä toiminnasta häiriö- ja poikkeustilanteessa. (määräys 12) Pohjaveden tarkkailu on määrätty ympäristölupapäätöksessä pääosin lupahakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisena. Määräystä on kuitenkin täydennetty pintavesien tarkkailuvelvoitteella sekä näytteenotolla 2 krt/v ajankohtana, jolloin vedet (pohja- ja pintavedet) liikkuvat yleensä eniten. Tarkkailumääräyksessä on otettu huomioon myös täytön tekniseen toteuttamiseen liittyvää tarkkailua ja seurantaa. Sekä toiminnanharjoittajalla että valvontaviranomaisella on mahdollisuus tarkkailusta saatua tietoa hyväksi käyttämällä muuttaa tai hakea muutosta lupapäätöksessä edellytettyyn tarkkailuun. Tarkkailua, raportointia, kirjanpitoa, selvilläoloa ja erilaisia ilmoituksia koskevat määräykset ovat tarpeen toiminnan, valvonnan ja tarkkailun tehokkaaksi toteuttamiseksi. Toiminnan lopettamiseen liittyvät velvoitteet on annettu ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisina. (määräykset 13 17) Ympäristölupapäätöksessä jätteen käsittelytoiminnalle on edellytetty ympäristönsuojelulain 43a :n mukainen vakuus. Vakuus edellytetään asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden määrä perustuu hakijan vakuuslaskelmaan. (määräys 18)

14 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan hakijan tulee tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi lupaviranomaiselle mennessä. Tarkistamishakemukseen on liitettävä yhteenveto toiminnan tarkkailusta ja seurannasta ja tiedot toiminnan vaikutuksista ympäristöön. (YSL 55 ) Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YSL 28 ). ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Koska lupahakemuksessa esitetty toiminta liittyy osittain jo aloitettuun toimintaan päättää Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta myöntää toiminnanharjoittajalle ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen luvan aloittaa luvanvarainen toiminta lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnanharjoittajan tulee antaa ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista lupamääräyksen 17 mukainen vakuus ( ), jonka on oltava käytettävissä ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista ympäristönsuojelulain 101 :n tarkoittamana aloitusvakuutena. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Edellä mainittu rajoitetun aloitusluvan myöntäminen ei tee asiassa mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi (YSL 101 ). SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000): 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 43a, 43b, 43c, 45, 46, 51, 52 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 101, 101a ja 105 ; Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000): 1, 7, 16 19, 19a, 20, 30 ja 37 ; Jätelaki (JL 646/2011): 28, 29, 72, ; Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto ); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ); Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ).

15 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan ( ) perusteella 4 580,00. Ympäristöluvan käsittelymaksu määräytyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n, 9.1 :n ja taksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 13.1 mukaan. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Asiaote / Finkapa Oy Uudenmaan ELY-keskus, kirjaamo Mäntsälän kunnanhallitus Lausunnon tai muistutuksen jättäneet Tieto päätöksestä / Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset Mäntsälä -lehti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätöskuulutus Mäntsälän ja Tuusulan kuntien ilmoitustauluilla MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin päätösasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Viimeinen valituspäivä on

16 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Dno KYK:448 / RUDUS OY, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS JA ALOITUSLUPAHAKEMUS, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS, MÄNTSÄLÄ, TILAT PUOLVÄLI JA PENTTILÄ II KU-YK 61/ Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta Mäntsälän kunnassa tiloilla Puolväli ja Penttilä II Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiseen aloituslupahakemukseen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Rudus Oy PL 49, HELSINKI y-tunnus Yhteyshenkilö Arto Solante puh TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemusalue sijoittuu Mäntsälän kylään Polvenniityn alueelle. Liite nro 61 Alueen sijainti on esitetty karttaliitteessä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (YSL) 28 Ympäristönsuojeluasetus (YSA) 1.1 kohdat 7 c ja 7 e LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7.1 :n kohdan 7 perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta). ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty

17 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualueella on osoitettu olevan merkittäviä kiviainesvaroja (1. vaihemaakuntakaavan kiviainesvarantoalue nro 26: Marinsuo, Polvenniittu, Puolimatkanmäki). Oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaavassa 2020 lupahakemusalue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaavamerkinnän mukaan alue varataan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueen rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä. Alueella ei ole asemakaavaa. Mäntsälän ympäristölautakunta on kokouksessaan myöntänyt Rudukselle ympäristöluvan louhinnalle ja murskaamolle tilalle Puolväli (VHO muutos, KHO muutos). Ympäristölupa on ollut voimassa 10 vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupahakemusta koskevalle alueelle on vireillä maa-aineslain 4 :n mukainen lupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Sääksjärvi lk II ) sijaitsee yli 2 kilometrin etäisyydellä ottoalueelta koilliseen. Alueella ei ole vesijohtoverkostoa. Naapurikiinteistöt käyttävät talousvetenä joko rengas- tai porakaivoista otettua vettä. Pohjaveden pinnan seurantaa varten ottoalueelle on asennettu kolme pohjavesiputkea PVP l PVP 3. Kaikissa pisteissä vesi on melko lähellä maanpintaa. Pisteessä PVP 1 se noudattaa likimääräisesti alueen kallion pintaa. Myös PVP 3:ssa vesipinta on lähellä kallion pintaa noin neljän metrin syvyydessä. PVP 2:ssa rinteen alapäässä vesipinta on likimäärin maanpinnan tasolla. Ko. pisteen alueella kallion pinta on tasolla noin +65 ja alueella on noin 10 metriä paksu maakerros. Kalliopohjavesiputkia porattaessa kallion havaittiin olevan hyvin ehjää. Siten vesipintahavainnoilla on vain paikallista merkitystä. Ottamisalueen ympäristön kiinteistöillä on talousvesikäytössä olevia kaivoja, joiden pinnankorkeutta on tarkkailtu ottamisen aikana. Lupahakemuksen mukaan maa-ainesten ottaminen ei vaikuta ympäristön kaivoihin. Alueen pintavedet valuvat pääosin lupahakemusalueen itä- ja länsipuolille. Länsipuolella vedet kulkeutuvat Karhunojaan, joka virtaa etelään päin. Itäpuolella vesi virtaa tien vierusojaa pitkin kohti etelää. Ottamisalueen maaperä muodostuu pääasiassa kalliosta, jonka päällä on vaihtelevan paksuisia irtomaakerroksia: pintahumusta, soraa, hiekkaa ja kiveä. Kalliokiviaineksen laatua on tutkittu ottamisen aikana.

18 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Ottotoiminnan etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin ovat metriä. Lähin loma-asunto sijaitsee 300 metriä suunnittelualueen rajasta luoteeseen. Ottamisalueen pohjois-, itä- ja länsipuolella on talousmetsää. Alueen eteläpuolella sijaitsee kiviainesten ottoalue. Ottoalueen itäpuolella sijaitsee Hermanonkimaantie. Suunnittelualueen kasvillisuus muodostuu kuivan kangasmetsän lajeista. Pääpuulajit ovat koivu ja mänty. Alempana ja lähempänä Karhunojaa kasvillisuus muodostuu tuoreen kangasmetsän lajeista pääpuulajin ollessa kuusi. Ottamisalueen ja lähiympäristön nisäkäslajisto on oletettavasti tavanomainen (mm. supikoira, kettu, jänis ja hirvi). Eläimistöä ja hyönteislajistoa ei ole inventoitu. Suunnittelualue ei kuulu luonnon- tai maisemansuojelun kannalta arvokkaisiin alueisiin, eikä siellä ole luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja luontotyyppejä. Alueella tehdyt tutkimukset ja tarkkailut Rudus Oy on teettänyt selvityksen Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:llä toiminnan vaikutuksista Ahvenlampeen. Selvityksessä on tultu siihen johtopäätökseen, että itse Ahvenlammen vedellä ei ole hydraulista yhteyttä alueen kalliopohjaveden kanssa. Siten kalliokiviaineksen ottamisella ei ole vaikutusta Ahvenlammen vesiolosuhteisiin. Tätä tukee myös ottamisalueella tehdyt kallion laatuhavainnot. SCC Viatek Oy (nykyinen Ramboll Finland Oy) on tehnyt ottamisalueeseen ja sen ympäristöön selvityksiä vuonna Selvityksistä on laadittu raportti "Esiselvitykset ja suunnitelmat, Polvenniityn kalliokiviaineksen ottoalue, Mäntsälä ". Selvitykseen kuului tuolloin naapurikiinteistöjen rakennuksien katselmointi ja kuvaus ennen louhinnan aloitusta, louhintatärinöiden maksimiarvojen määritys sekä lähikaivojen kunnon, vesipinnankorkeuden ja laadun tutkimus. Lisäksi ottamisalueelle asennettiin pohjavesiputki, josta havainnointiin veden pinnan korkeus ja laatu. Pintavesien johtamisesta ja käsittelystä laadittiin suunnitelma. Edellisten lisäksi laadittiin tarkkailuohjelma, jossa esitetään sekä ottamisalueen tarkkailu että ympäristön kiinteistöjen kaivojen tarkkailu. Louhinnan alettua mitattiin tärinöitä naapurirakennuksista. Mitatut tärinät alittivat selvästi sallitut arvot. Tärinäseurannasta laadittiin raportti "Räjähdysainemäärät ja tärinät, Polvenniityn kalliokiviaineksen ottoalue, Mäntsälä SCC Viatek Oy". Ottamistoiminnan aiheuttamaa melua mitattiin viidestä mittauspisteestä lähimpien häiriintyvien asuinrakennusten sekä kurssikeskuksen pihapiireistä. Mittauksen aikana ottamisalueella oli toiminnassa porausta, iskuvasara, murskaus, pyöräkuormaaja, kaivinkone ja traktori. Toiminnan äänet olivat kuultavissa kaikissa mittauspisteissä. Toiminnan synnyttämät äänitasot olivat mittausepävarmuudet huomioiden alle ohjearvon 55 db. Suurimmat äänitasot syntyivät kivien rikotuksesta. Mittauspisteessä, joka oli tilan Not-

19 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta kola 33:0 pihapiirissä, rikotuksen synnyttämät äänitasot ylittivät hetkellisesti 55 db. Mittauksista laadittiin raportti " Rudus Oy, Polvenniityn kalliokiviaineksen ottoalue, Ympäristömelumittaukset Ramboll Finland Oy". LUPAHAKEMUS Rudus Oy hakee lupaa kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen Mäntsälän kunnan Mäntsälän kylässä tiloille Puolväli ja Penttilä II. Kyseessä on Puolvälin tilan alueella jo olemassa oleva toiminta, jota laajennetaan Penttilä II alueelle. Samalle alueelle haetaan myös maa-ainesten ottamislupaa 15 vuodeksi. Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi. Kalliokiviainesta otetaan suunnitelman mukaan useampaan tasoon. Alin ottamistaso on +74,0 +75,0. Tasot viettävät kohti länttä. Toinen ottamistaso on +79,0 +80,0. Kolmannen itäisimmän ottamisalueen osan ottamistaso on +84,0 +85,0. Ottamisalueen ja tilan rajan väliin jätetään 30 metrin suojavyöhyke Hermanonkimaantien laidassa. Suojavyöhykkeen alueelle rakennetaan suojavalleja ylijäämä- ja pintamaista. Muilla tilan laidoilla suojavyöhyke on vähäisempi. Kalliota louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä kalliorintaus 1 3 kertaa viikossa. Räjäytetty louhos kuormataan kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Mahdollisten ylisuurten lohkareiden rikotus tapahtuu hydraulisella iskuvasaralla. Räjäytystyöt teetetään ulkopuolisella räjäytystöihin erikoistuneella urakoitsijalla. Räjäytettävistä kentistä laaditaan ennalta räjäytyssuunnitelma ja niistä pidetään työmaapöytäkirjaa. Työssä noudatetaan yleisiä räjäytystöistä annettuja lupa- ja varomääräyksiä. Kiviaineksen murskaus tehdään siirrettävällä murskaimella. Murskattava kivilouhe kipataan kuljetusautosta mekaaniseen murskaimeen. Murske varastoidaan varastokentälle. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Kalliokiviaineksen otto tapahtuu maa-aineksen ottosuunnitelman osoittamassa laajuudessa. Ottamisalueen koko on 15,5710 ha. Ottoa tehdään louhittavan kiviaineksen kysynnästä riippuen toistaiseksi. Kokonaisottomäärä on m 3 ktr. Toiminta-alueella tuotettaan kiviainesta tn/v (max tn/v). Ottoalueelle ei tuoda muualta kiviainesta murskattavaksi. Kevyttä polttoöljyä kuluu 240 tn/v (max. 570 tn/v), voiteluaineita 2 tn/v (max. 4 tn/v), räjähdysainetta 100 tn/v (max. 200 tn/v) ja pölynsidontaan vettä 50 m 3 /v (max. 100 m 3 /v). Pölynsidontaan käytettävä vesi otetaan alueen pintavesien keräyspaikalta. Tarvittaessa vettä tuodaan alueelle säiliöautolla. Laitoksen toiminta on ympärivuotista ja urakkaluonteista. Vuosittainen ja kuukausittainen toiminta-aika vaihtelee kiviainesten markkinatilanteesta riippuen ja murskausurakat voivat sijoittua mihin vuodenaikaan tahansa. Lupahakemuksessa esitetään seuraavat vuorokautisen toiminta-ajat: murskaa-

20 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta minen arkisin 7 21; poraaminen ma pe klo 7 21; rikotus ma pe klo 7 21; räjäytykset ma pe klo 8 16 sekä kuormaaminen ja kuljetus ma pe Päästöt ilmaan Lupahakemuksen mukaan toiminta aiheutuu seuraavat ilmapäästöt: hiukkaset (sis. pöly) 0,3 0,8 tn/v; typen oksidit (NO x ) 8 16 tn/v; rikkidioksidi (SO 2 ) 0,3 tn/v ja hiilidioksidi (CO 2 ) 630 tn/v. Kiviainesten käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja voidaan vähentää kastelulla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja varastokasojen sijoittelulla. Raaka-aineiden, tuotteiden ja polttoaineiden varastointi Alueen kalliokiviaineksen hyödyntämisessä raaka-ainevarastokasat eli louhekasat sijaitsevat louhitun kallioseinämän alla siihen asti kun louhe kuljetetaan murskaimelle. Kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus tapahtuu alueella pääsääntöisesti samanaikaisesti, joten varsinaista pitkäaikaista louheen varastointia alueella ei tapahdu. Alkuvaiheessa kiviainestuotteiden varastokasat sijoittuvat ottoalueen pohjatasolle kuitenkin niin, että kasoja on eniten lähellä sen hetkistä toiminta-aluetta. Murskauslaitoksen ympärille muodostuu eri raefraktioita olevia tuotekasoja. Varastokasojen sijoittelulla vähennetään murskauslaitoksen pöly- ja melupäästöjen leviämistä ympäristöön. Varastokasat ovat korkeudeltaan noin 4 8 m. Varastokasojen pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kasoja kastelemalla. Pääosa varastokasoista sijoitetaan ylemmälle tasolle alueen pohjois- ja itälaitaan. Ottamisvaiheen I loppupuolella varastointi siirtyy louhitulle ottamistasolle, jonka ympärillä on 5 12 metriä korkeat kallioseinämät. Varastointi ja murskaus tapahtuu tämän jälkeen vaiheiden II ja III aikana kallioseinämien suojaamassa tilassa. Viimeisessä vaiheessa IV louhitaan länsilaidalla oleva kallion osa, joka on toiminut sekä melu- että pölyesteenä. Tämän tilalle kasataan tuotevarastokasoja siten, että ne ehkäisevät melun ja pölyn leviämistä mahdollisimman tehokkaasti. Kasojen korkeus on 4 8 m. Kasat ehkäisevät tehokkaasti melun ja pölyn leviämisen ympäristöön, koska ne ovat lähellä melua ja pölyä aiheuttavaa toimintaa. Varastot pyritään tekemään vuosittain siten, että valmiita kivituotteita riittää seuraavaan murskausjaksoon asti. Keskimäärin varastointiaika on alle yksi vuosi. Polttoaineet varastoidaan rakennetulla tukitoiminta-alueella kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimellä. Öljytuotteet varastoidaan tynnyreissä niille tarkoitetussa valuma-altaallisessa varastossa. Voiteluaineet ja vaaralliset jätteet säilytetään niille erikseen varatussa lukittavassa kontissa. Alueella varastoidaan kerrallaan työkoneiden polttoaineena käytettävää kevyttä polttoöljyä noin litraa. Murskauslaitoksen ylläpitoon käytettäviä öljytuotteita alueella varastoidaan kerralla noin litraa. Voitelu- ja polttoaineiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä varovaisuutta.

21 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Liikenne Liikennemäärät vaihtelevat markkinatilanteen mukaan. Keskimääräinen kuljetusmäärä arkipäivisin on noin 1500 tn/vrk. Kuljetusaika on 15 tuntia/vrk. Siten kuormakoolla 38 tonnia kuljetuksia on tunnissa noin 3 kpl ja päivässä 45 kpl. Suurin osa kuljetusvälineistä on ns. kasettiautoja. Pölyntorjuntaa hoidetaan säännöllisellä kastelulla ja alueelle johtavan liittymän harjauksella. Alueen sisäiset työmaatiet ovat murskepintaisia. Uusia ajouria muodostuu toiminnan edetessä. Alueen sisäisiä työmaateitä ei asfaltoida. Melu Toiminnan melulähteet ovat louhinta, murskaus ja kuljetukset. Louhinta voidaan jakaa poraukseen, panostukseen, räjäytykseen ja ylisuurten lohkareiden rikotukseen. Porauskalustosta ja rikotuksesta syntyy merkittävää voimakasta melua. Räjähdyksestä syntyy hetkellistä äänenpaineen nousua muutamia kertoja viikossa. Murskaustoiminnassa aiheutuva melu on lähinnä mekaanisten murskainten jyskyttävää ääntä ja kuljetuskaluston kippauksesta aiheutuvaa kolinaa. Murskain sijoitetaan louhokseen, kun sille saadaan louhittua riittävästi tilaa. Sijoittaminen louhokseen pienentää melualueita, kun louhoksen seinämät toimivat meluesteinä ympäristöön. Melutasot mitattiin heti toiminnan aloitusaikana vuonna Melumittauksia tehtiin tuolloin viidessä mittauspisteessä. Mittauksen aikana kivienjalostusta (poraus, iskuvasara, murskaus, kuormaus, kuljetus) harjoitettiin tilalla Puolväli. Mittausraportin mukaan toiminnan äänitasot lähimpien häiriintyvien kohteiden pihapiireissä mittausepävarmuus huomioiden oli alle ohjearvotason 55 db(a). Lähimmän loma-asunnon piha-alueella (mittausetäisyys 500 m) melutaso on ollut mittauksen aikana 48,3 db(a) ±6,0 db(a). Melun leviämisestä on laadittu laskennallinen mallinnus erikseen ottamisen eri vaiheille. Melumallin mukaan toiminnan alkuvaiheessa murskaustoiminnan (poraus, rikotus, murskaus ja kuljetus) kokonaismelutaso alittaa valtioneuvoston päätöksessä annetun päiväajan ohjearvon 55 db(a) lähimmissä asuinkohteissa. Noin 300 m päässä sijaitsevan lähimmän loma-asunnon pihaalueella mallinnettu melutaso on noin 47 db(a) ±2,0 db(a). Toiminnan keskivaiheissa melutaso lähimmissä asuin- ja lomakohteissa on pienempi kuin alkuvaiheessa. Oton edetessä murskaustoiminnat sijoittuvat aloitusvaihetta alemmas suhteessa häiriintyviin kohteisiin, mistä syystä louhoksesta ympäristöön leviävä melukuormitus pienenee. Toiminnan loppuvaiheessa kokonaismelutaso lähimmissä asuinkohteissa alittaa ohjearvon. Lähimmässä kesäasuntokohteessa (Notkola) mallinnettu melutaso on noin 47 db(a) ± 2 db(a). Alueelle tehdyssä melumallinnuksessa ei ole huomioitu varasto- ja pintamaakasojen avulla suoritettavaa meluntorjuntaa. Kasojen tarkoituksenmukaisella sijoittelulla voidaan melutasoa edelleen pienentää.

22 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Melun leviämistä ympäristöön ehkäistään sijoittamalla murskauslaitos mahdollisimman alas louhittavan alueen pohjatasolle. Tällöin louhintarintaukset toimivat meluesteinä. Porausmelun leviämistä ehkäistään käyttämällä nykyaikaista porauskalustoa. Louheen rikotus iskuvasaralla tapahtuu lähes aina louhintatason pohjalla, jolloin louhintarintaukset toimivat meluesteinä. Myös pyöräkuormaajien liikenne tapahtuu pääosin louhintatason pohjalla. Melupäästöjä vähennetään myös käyttämällä nykyaikaista murskauslaitosta sekä työkoneita. Tärinä Louhinta aiheuttaa ympäristöön räjähdyksestä syntyvää hetkellistä tärinää, joka toistuu louhinta-aikana noin 1-3 kertaa viikossa. Tärinään voidaan vaikuttaa louhittavan rintauksen korkeudella, käytettävän räjähdysaineen momentaanisella määrällä ja kokonaismäärällä sekä laadulla. Ennen toiminnan aloitusta tehtiin naapurirakennuksiin katselmukset, joissa kuvattiin rakennuksien silloinen kunto ja mahdolliset vauriot. Samalla selvitettiin mahdollisuuksien mukaan rakennusten perustustapa. Näiden tietojen sekä etäisyyden perusteella määritettiin rakennuksille hyväksyttävät tärinän aiheuttaman heilahdusnopeuden arvot (6 13 mm/s). Sallitut arvot on esitetty raportissa Rakennusten tärinän raja-arvojen määritys, SCC Viatek Oy Tärinän suuruutta mitattiin toiminnan aloitusaikana vuonna Mittausten mukaan louhinta ei aiheuttanut mittausjakson aikana merkittäviä tärinöitä mitattuihin rakennuksiin. Suurin kokonaisräjähdysainemäärä oli 3575 kg. Tämä ei aiheuttanut mittauskohteisiin yli tallennusrajan 2,0 mm/s olevaa heilahdusnopeuden arvoa. Vaikutus pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Polttoaineita ja muita öljytuotteita käsitellään ainoastaan suojatulla tukitoiminta-alueella. Tukitoiminta-alue on tiivisalustainen paikka, josta mahdolliset vuodot maaperään eivät pääse leviämään. Työkoneiden kuntoa seurataan säännöllisesti, jotta mahdolliset vuodot havaitaan välittömästi. Alueen pintavedet johdetaan ottamis- ja varastoalueen pinnan kallistuksilla ottamisalueen länsilaidalle ottamisen vaiheessa IV tehtävään laskeutusaltaaseen. Toiminnan aikana hulevesiä käytetään murskaamon pölyntorjuntaan sekä teiden kunnossapitoon. Toiminnasta ei synny jätevesiä. Sosiaalitilojen jäte- ja käymälävedet kerätään umpisäiliöön. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Toiminnassa syntyy sekajätettä 2 tn/v (paikallinen jätehuoltoyhtiö noutaa), sosiaalijätevesiä 50 m 3 /v (umpisäiliöstä loka-autolla jätevedenpuhdistamolle), metalliromua 40 tn/v (romuliikkeeseen tai palautus varaosatoimittajalle) ja vaarallista jätettä 2 tn/v (ongelmajätelaitokseen tai vastaavaan käsittelypaikkaan). Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan toiminnassa syntyy pintamaata m 3 ktr, joka käytetään alueen maisemointiin.