KU-YK 61/ Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Dno KYK:448 / RUDUS OY, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS JA ALOITUSLUPAHAKEMUS, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS, MÄNTSÄLÄ, TILAT PUOLVÄLI JA PENTTILÄ II KU-YK 61/ Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta Mäntsälän kunnassa tiloilla Puolväli ja Penttilä II Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiseen aloituslupahakemukseen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Rudus Oy PL 49, HELSINKI y-tunnus Yhteyshenkilö Arto Solante puh TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemusalue sijoittuu Mäntsälän kylään Polvenniityn alueelle. Liite nro 61 Alueen sijainti on esitetty karttaliitteessä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (YSL) 28 Ympäristönsuojeluasetus (YSA) 1.1 kohdat 7 c ja 7 e LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7.1 :n kohdan 7 perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta). ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty

2 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualueella on osoitettu olevan merkittäviä kiviainesvaroja (1. vaihemaakuntakaavan kiviainesvarantoalue nro 26: Marinsuo, Polvenniittu, Puolimatkanmäki). Oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaavassa 2020 lupahakemusalue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaavamerkinnän mukaan alue varataan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueen rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä. Alueella ei ole asemakaavaa. Mäntsälän ympäristölautakunta on kokouksessaan myöntänyt Rudukselle ympäristöluvan louhinnalle ja murskaamolle tilalle Puolväli (VHO muutos, KHO muutos). Ympäristölupa on ollut voimassa 10 vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupahakemusta koskevalle alueelle on vireillä maa-aineslain 4 :n mukainen lupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Sääksjärvi lk II ) sijaitsee yli 2 kilometrin etäisyydellä ottoalueelta koilliseen. Alueella ei ole vesijohtoverkostoa. Naapurikiinteistöt käyttävät talousvetenä joko rengas- tai porakaivoista otettua vettä. Pohjaveden pinnan seurantaa varten ottoalueelle on asennettu kolme pohjavesiputkea PVP l PVP 3. Kaikissa pisteissä vesi on melko lähellä maanpintaa. Pisteessä PVP 1 se noudattaa likimääräisesti alueen kallion pintaa. Myös PVP 3:ssa vesipinta on lähellä kallion pintaa noin neljän metrin syvyydessä. PVP 2:ssa rinteen alapäässä vesipinta on likimäärin maanpinnan tasolla. Ko. pisteen alueella kallion pinta on tasolla noin +65 ja alueella on noin 10 metriä paksu maakerros. Kalliopohjavesiputkia porattaessa kallion havaittiin olevan hyvin ehjää. Siten vesipintahavainnoilla on vain paikallista merkitystä. Ottamisalueen ympäristön kiinteistöillä on talousvesikäytössä olevia kaivoja, joiden pinnankorkeutta on tarkkailtu ottamisen aikana. Lupahakemuksen mukaan maa-ainesten ottaminen ei vaikuta ympäristön kaivoihin. Alueen pintavedet valuvat pääosin lupahakemusalueen itä- ja länsipuolille. Länsipuolella vedet kulkeutuvat Karhunojaan, joka virtaa etelään päin. Itäpuolella vesi virtaa tien vierusojaa pitkin kohti etelää. Ottamisalueen maaperä muodostuu pääasiassa kalliosta, jonka päällä on vaihtelevan paksuisia irtomaakerroksia: pintahumusta, soraa, hiekkaa ja kiveä. Kalliokiviaineksen laatua on tutkittu ottamisen aikana.

3 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Ottotoiminnan etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin ovat metriä. Lähin loma-asunto sijaitsee 300 metriä suunnittelualueen rajasta luoteeseen. Ottamisalueen pohjois-, itä- ja länsipuolella on talousmetsää. Alueen eteläpuolella sijaitsee kiviainesten ottoalue. Ottoalueen itäpuolella sijaitsee Hermanonkimaantie. Suunnittelualueen kasvillisuus muodostuu kuivan kangasmetsän lajeista. Pääpuulajit ovat koivu ja mänty. Alempana ja lähempänä Karhunojaa kasvillisuus muodostuu tuoreen kangasmetsän lajeista pääpuulajin ollessa kuusi. Ottamisalueen ja lähiympäristön nisäkäslajisto on oletettavasti tavanomainen (mm. supikoira, kettu, jänis ja hirvi). Eläimistöä ja hyönteislajistoa ei ole inventoitu. Suunnittelualue ei kuulu luonnon- tai maisemansuojelun kannalta arvokkaisiin alueisiin, eikä siellä ole luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja luontotyyppejä. Alueella tehdyt tutkimukset ja tarkkailut Rudus Oy on teettänyt selvityksen Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:llä toiminnan vaikutuksista Ahvenlampeen. Selvityksessä on tultu siihen johtopäätökseen, että itse Ahvenlammen vedellä ei ole hydraulista yhteyttä alueen kalliopohjaveden kanssa. Siten kalliokiviaineksen ottamisella ei ole vaikutusta Ahvenlammen vesiolosuhteisiin. Tätä tukee myös ottamisalueella tehdyt kallion laatuhavainnot. SCC Viatek Oy (nykyinen Ramboll Finland Oy) on tehnyt ottamisalueeseen ja sen ympäristöön selvityksiä vuonna Selvityksistä on laadittu raportti "Esiselvitykset ja suunnitelmat, Polvenniityn kalliokiviaineksen ottoalue, Mäntsälä ". Selvitykseen kuului tuolloin naapurikiinteistöjen rakennuksien katselmointi ja kuvaus ennen louhinnan aloitusta, louhintatärinöiden maksimiarvojen määritys sekä lähikaivojen kunnon, vesipinnankorkeuden ja laadun tutkimus. Lisäksi ottamisalueelle asennettiin pohjavesiputki, josta havainnointiin veden pinnan korkeus ja laatu. Pintavesien johtamisesta ja käsittelystä laadittiin suunnitelma. Edellisten lisäksi laadittiin tarkkailuohjelma, jossa esitetään sekä ottamisalueen tarkkailu että ympäristön kiinteistöjen kaivojen tarkkailu. Louhinnan alettua mitattiin tärinöitä naapurirakennuksista. Mitatut tärinät alittivat selvästi sallitut arvot. Tärinäseurannasta laadittiin raportti "Räjähdysainemäärät ja tärinät, Polvenniityn kalliokiviaineksen ottoalue, Mäntsälä SCC Viatek Oy". Ottamistoiminnan aiheuttamaa melua mitattiin viidestä mittauspisteestä lähimpien häiriintyvien asuinrakennusten sekä kurssikeskuksen pihapiireistä. Mittauksen aikana ottamisalueella oli toiminnassa porausta, iskuvasara, murskaus, pyöräkuormaaja, kaivinkone ja traktori. Toiminnan äänet olivat kuultavissa kaikissa mittauspisteissä. Toiminnan synnyttämät äänitasot olivat mittausepävarmuudet huomioiden alle ohjearvon 55 db. Suurimmat äänitasot syntyivät kivien rikotuksesta. Mittauspisteessä, joka oli tilan Not-

4 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta kola 33:0 pihapiirissä, rikotuksen synnyttämät äänitasot ylittivät hetkellisesti 55 db. Mittauksista laadittiin raportti " Rudus Oy, Polvenniityn kalliokiviaineksen ottoalue, Ympäristömelumittaukset Ramboll Finland Oy". LUPAHAKEMUS Rudus Oy hakee lupaa kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen Mäntsälän kunnan Mäntsälän kylässä tiloille Puolväli ja Penttilä II. Kyseessä on Puolvälin tilan alueella jo olemassa oleva toiminta, jota laajennetaan Penttilä II alueelle. Samalle alueelle haetaan myös maa-ainesten ottamislupaa 15 vuodeksi. Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi. Kalliokiviainesta otetaan suunnitelman mukaan useampaan tasoon. Alin ottamistaso on +74,0 +75,0. Tasot viettävät kohti länttä. Toinen ottamistaso on +79,0 +80,0. Kolmannen itäisimmän ottamisalueen osan ottamistaso on +84,0 +85,0. Ottamisalueen ja tilan rajan väliin jätetään 30 metrin suojavyöhyke Hermanonkimaantien laidassa. Suojavyöhykkeen alueelle rakennetaan suojavalleja ylijäämä- ja pintamaista. Muilla tilan laidoilla suojavyöhyke on vähäisempi. Kalliota louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä kalliorintaus 1 3 kertaa viikossa. Räjäytetty louhos kuormataan kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Mahdollisten ylisuurten lohkareiden rikotus tapahtuu hydraulisella iskuvasaralla. Räjäytystyöt teetetään ulkopuolisella räjäytystöihin erikoistuneella urakoitsijalla. Räjäytettävistä kentistä laaditaan ennalta räjäytyssuunnitelma ja niistä pidetään työmaapöytäkirjaa. Työssä noudatetaan yleisiä räjäytystöistä annettuja lupa- ja varomääräyksiä. Kiviaineksen murskaus tehdään siirrettävällä murskaimella. Murskattava kivilouhe kipataan kuljetusautosta mekaaniseen murskaimeen. Murske varastoidaan varastokentälle. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Kalliokiviaineksen otto tapahtuu maa-aineksen ottosuunnitelman osoittamassa laajuudessa. Ottamisalueen koko on 15,5710 ha. Ottoa tehdään louhittavan kiviaineksen kysynnästä riippuen toistaiseksi. Kokonaisottomäärä on m 3 ktr. Toiminta-alueella tuotettaan kiviainesta tn/v (max tn/v). Ottoalueelle ei tuoda muualta kiviainesta murskattavaksi. Kevyttä polttoöljyä kuluu 240 tn/v (max. 570 tn/v), voiteluaineita 2 tn/v (max. 4 tn/v), räjähdysainetta 100 tn/v (max. 200 tn/v) ja pölynsidontaan vettä 50 m 3 /v (max. 100 m 3 /v). Pölynsidontaan käytettävä vesi otetaan alueen pintavesien keräyspaikalta. Tarvittaessa vettä tuodaan alueelle säiliöautolla. Laitoksen toiminta on ympärivuotista ja urakkaluonteista. Vuosittainen ja kuukausittainen toiminta-aika vaihtelee kiviainesten markkinatilanteesta riippuen ja murskausurakat voivat sijoittua mihin vuodenaikaan tahansa. Lupahakemuksessa esitetään seuraavat vuorokautisen toiminta-ajat: murskaa-

5 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta minen arkisin 7 21; poraaminen ma pe klo 7 21; rikotus ma pe klo 7 21; räjäytykset ma pe klo 8 16 sekä kuormaaminen ja kuljetus ma pe Päästöt ilmaan Lupahakemuksen mukaan toiminta aiheutuu seuraavat ilmapäästöt: hiukkaset (sis. pöly) 0,3 0,8 tn/v; typen oksidit (NO x ) 8 16 tn/v; rikkidioksidi (SO 2 ) 0,3 tn/v ja hiilidioksidi (CO 2 ) 630 tn/v. Kiviainesten käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja voidaan vähentää kastelulla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja varastokasojen sijoittelulla. Raaka-aineiden, tuotteiden ja polttoaineiden varastointi Alueen kalliokiviaineksen hyödyntämisessä raaka-ainevarastokasat eli louhekasat sijaitsevat louhitun kallioseinämän alla siihen asti kun louhe kuljetetaan murskaimelle. Kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus tapahtuu alueella pääsääntöisesti samanaikaisesti, joten varsinaista pitkäaikaista louheen varastointia alueella ei tapahdu. Alkuvaiheessa kiviainestuotteiden varastokasat sijoittuvat ottoalueen pohjatasolle kuitenkin niin, että kasoja on eniten lähellä sen hetkistä toiminta-aluetta. Murskauslaitoksen ympärille muodostuu eri raefraktioita olevia tuotekasoja. Varastokasojen sijoittelulla vähennetään murskauslaitoksen pöly- ja melupäästöjen leviämistä ympäristöön. Varastokasat ovat korkeudeltaan noin 4 8 m. Varastokasojen pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kasoja kastelemalla. Pääosa varastokasoista sijoitetaan ylemmälle tasolle alueen pohjois- ja itälaitaan. Ottamisvaiheen I loppupuolella varastointi siirtyy louhitulle ottamistasolle, jonka ympärillä on 5 12 metriä korkeat kallioseinämät. Varastointi ja murskaus tapahtuu tämän jälkeen vaiheiden II ja III aikana kallioseinämien suojaamassa tilassa. Viimeisessä vaiheessa IV louhitaan länsilaidalla oleva kallion osa, joka on toiminut sekä melu- että pölyesteenä. Tämän tilalle kasataan tuotevarastokasoja siten, että ne ehkäisevät melun ja pölyn leviämistä mahdollisimman tehokkaasti. Kasojen korkeus on 4 8 m. Kasat ehkäisevät tehokkaasti melun ja pölyn leviämisen ympäristöön, koska ne ovat lähellä melua ja pölyä aiheuttavaa toimintaa. Varastot pyritään tekemään vuosittain siten, että valmiita kivituotteita riittää seuraavaan murskausjaksoon asti. Keskimäärin varastointiaika on alle yksi vuosi. Polttoaineet varastoidaan rakennetulla tukitoiminta-alueella kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimellä. Öljytuotteet varastoidaan tynnyreissä niille tarkoitetussa valuma-altaallisessa varastossa. Voiteluaineet ja vaaralliset jätteet säilytetään niille erikseen varatussa lukittavassa kontissa. Alueella varastoidaan kerrallaan työkoneiden polttoaineena käytettävää kevyttä polttoöljyä noin litraa. Murskauslaitoksen ylläpitoon käytettäviä öljytuotteita alueella varastoidaan kerralla noin litraa. Voitelu- ja polttoaineiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä varovaisuutta.

6 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Liikenne Liikennemäärät vaihtelevat markkinatilanteen mukaan. Keskimääräinen kuljetusmäärä arkipäivisin on noin 1500 tn/vrk. Kuljetusaika on 15 tuntia/vrk. Siten kuormakoolla 38 tonnia kuljetuksia on tunnissa noin 3 kpl ja päivässä 45 kpl. Suurin osa kuljetusvälineistä on ns. kasettiautoja. Pölyntorjuntaa hoidetaan säännöllisellä kastelulla ja alueelle johtavan liittymän harjauksella. Alueen sisäiset työmaatiet ovat murskepintaisia. Uusia ajouria muodostuu toiminnan edetessä. Alueen sisäisiä työmaateitä ei asfaltoida. Melu Toiminnan melulähteet ovat louhinta, murskaus ja kuljetukset. Louhinta voidaan jakaa poraukseen, panostukseen, räjäytykseen ja ylisuurten lohkareiden rikotukseen. Porauskalustosta ja rikotuksesta syntyy merkittävää voimakasta melua. Räjähdyksestä syntyy hetkellistä äänenpaineen nousua muutamia kertoja viikossa. Murskaustoiminnassa aiheutuva melu on lähinnä mekaanisten murskainten jyskyttävää ääntä ja kuljetuskaluston kippauksesta aiheutuvaa kolinaa. Murskain sijoitetaan louhokseen, kun sille saadaan louhittua riittävästi tilaa. Sijoittaminen louhokseen pienentää melualueita, kun louhoksen seinämät toimivat meluesteinä ympäristöön. Melutasot mitattiin heti toiminnan aloitusaikana vuonna Melumittauksia tehtiin tuolloin viidessä mittauspisteessä. Mittauksen aikana kivienjalostusta (poraus, iskuvasara, murskaus, kuormaus, kuljetus) harjoitettiin tilalla Puolväli. Mittausraportin mukaan toiminnan äänitasot lähimpien häiriintyvien kohteiden pihapiireissä mittausepävarmuus huomioiden oli alle ohjearvotason 55 db(a). Lähimmän loma-asunnon piha-alueella (mittausetäisyys 500 m) melutaso on ollut mittauksen aikana 48,3 db(a) ±6,0 db(a). Melun leviämisestä on laadittu laskennallinen mallinnus erikseen ottamisen eri vaiheille. Melumallin mukaan toiminnan alkuvaiheessa murskaustoiminnan (poraus, rikotus, murskaus ja kuljetus) kokonaismelutaso alittaa valtioneuvoston päätöksessä annetun päiväajan ohjearvon 55 db(a) lähimmissä asuinkohteissa. Noin 300 m päässä sijaitsevan lähimmän loma-asunnon pihaalueella mallinnettu melutaso on noin 47 db(a) ±2,0 db(a). Toiminnan keskivaiheissa melutaso lähimmissä asuin- ja lomakohteissa on pienempi kuin alkuvaiheessa. Oton edetessä murskaustoiminnat sijoittuvat aloitusvaihetta alemmas suhteessa häiriintyviin kohteisiin, mistä syystä louhoksesta ympäristöön leviävä melukuormitus pienenee. Toiminnan loppuvaiheessa kokonaismelutaso lähimmissä asuinkohteissa alittaa ohjearvon. Lähimmässä kesäasuntokohteessa (Notkola) mallinnettu melutaso on noin 47 db(a) ± 2 db(a). Alueelle tehdyssä melumallinnuksessa ei ole huomioitu varasto- ja pintamaakasojen avulla suoritettavaa meluntorjuntaa. Kasojen tarkoituksenmukaisella sijoittelulla voidaan melutasoa edelleen pienentää.

7 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Melun leviämistä ympäristöön ehkäistään sijoittamalla murskauslaitos mahdollisimman alas louhittavan alueen pohjatasolle. Tällöin louhintarintaukset toimivat meluesteinä. Porausmelun leviämistä ehkäistään käyttämällä nykyaikaista porauskalustoa. Louheen rikotus iskuvasaralla tapahtuu lähes aina louhintatason pohjalla, jolloin louhintarintaukset toimivat meluesteinä. Myös pyöräkuormaajien liikenne tapahtuu pääosin louhintatason pohjalla. Melupäästöjä vähennetään myös käyttämällä nykyaikaista murskauslaitosta sekä työkoneita. Tärinä Louhinta aiheuttaa ympäristöön räjähdyksestä syntyvää hetkellistä tärinää, joka toistuu louhinta-aikana noin 1-3 kertaa viikossa. Tärinään voidaan vaikuttaa louhittavan rintauksen korkeudella, käytettävän räjähdysaineen momentaanisella määrällä ja kokonaismäärällä sekä laadulla. Ennen toiminnan aloitusta tehtiin naapurirakennuksiin katselmukset, joissa kuvattiin rakennuksien silloinen kunto ja mahdolliset vauriot. Samalla selvitettiin mahdollisuuksien mukaan rakennusten perustustapa. Näiden tietojen sekä etäisyyden perusteella määritettiin rakennuksille hyväksyttävät tärinän aiheuttaman heilahdusnopeuden arvot (6 13 mm/s). Sallitut arvot on esitetty raportissa Rakennusten tärinän raja-arvojen määritys, SCC Viatek Oy Tärinän suuruutta mitattiin toiminnan aloitusaikana vuonna Mittausten mukaan louhinta ei aiheuttanut mittausjakson aikana merkittäviä tärinöitä mitattuihin rakennuksiin. Suurin kokonaisräjähdysainemäärä oli 3575 kg. Tämä ei aiheuttanut mittauskohteisiin yli tallennusrajan 2,0 mm/s olevaa heilahdusnopeuden arvoa. Vaikutus pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Polttoaineita ja muita öljytuotteita käsitellään ainoastaan suojatulla tukitoiminta-alueella. Tukitoiminta-alue on tiivisalustainen paikka, josta mahdolliset vuodot maaperään eivät pääse leviämään. Työkoneiden kuntoa seurataan säännöllisesti, jotta mahdolliset vuodot havaitaan välittömästi. Alueen pintavedet johdetaan ottamis- ja varastoalueen pinnan kallistuksilla ottamisalueen länsilaidalle ottamisen vaiheessa IV tehtävään laskeutusaltaaseen. Toiminnan aikana hulevesiä käytetään murskaamon pölyntorjuntaan sekä teiden kunnossapitoon. Toiminnasta ei synny jätevesiä. Sosiaalitilojen jäte- ja käymälävedet kerätään umpisäiliöön. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Toiminnassa syntyy sekajätettä 2 tn/v (paikallinen jätehuoltoyhtiö noutaa), sosiaalijätevesiä 50 m 3 /v (umpisäiliöstä loka-autolla jätevedenpuhdistamolle), metalliromua 40 tn/v (romuliikkeeseen tai palautus varaosatoimittajalle) ja vaarallista jätettä 2 tn/v (ongelmajätelaitokseen tai vastaavaan käsittelypaikkaan). Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan toiminnassa syntyy pintamaata m 3 ktr, joka käytetään alueen maisemointiin.

8 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Vaaralliset jätteet säilytetään lukittavassa kontissa niin, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Jäteöljyt säilytetään siten, että hydrauliikka- ja voiteluöljyt säilytetään erikseen. Säiliöt ja tynnyrit säilytetään tiivispohjaisessa lukittavassa kontissa tukitoiminta-alueella. Öljynsuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyjätteet ja akut varastoidaan omiin jätesäiliöihin, jotka sijaitsevat lukittavassa kontissa. Vaaralliset jätteet toimitetaan ongelmajätelaitokseen tai muuhun vastaavaan käsittelypaikkaan. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Murskauslaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle. Ympäristöriski voi aiheutua työkoneiden polttoaine- tai hydrauliikkaöljyvuodoista. Mikäli letkurikko tapahtuu, pilaantunut maa kaivetaan välittömästi ylös ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopisteeseen. Kaikki suunnitelma-alueella työskentelevät ovat tietoisia ympäristö- ja maa-ainesten ottolupaehdoista siinä laajuudessa kuin se heidän työtään koskee. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä ( l), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle sekä Mäntsälän kunnan pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Tarkkailu- ja kirjanpito Murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, jonne kirjataan mm. tuotantomäärät, -ajat, -lajikkeet, tiedot käytetyistä raaka-aineista, ongelmajätetiedot sekä maininnat toimintahäiriöistä ja niiden syistä. Kuormakirjat arkistoidaan ja niistä tehdään yhteenveto vuosittain. Toiminnan käyttötarkkailu on jatkuvaa ja perustuu Rudus Oy:n laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaiseen toiminnan seurantaan ja dokumentointiin. Laitoksen melu- ja pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti ja mikäli aihetta on, ryhdytään toimenpiteisiin päästöjen rajoittamiseksi. Lupahakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaan talousveden laaduntarkkailua tehdään kolmesta ympäristön talousvesikaivosta kerran vuodessa huhtikuussa. Kaivojen pinnakorkeudet (pl. porakaivo) havainnoidaan kaksi kertaa vuodessa huhti-toukokuussa. Louhinnan vaikutuksia kalliopohjaveteen seurataan louhinta-alueelle asennetuista kolmesta pohjavesiputkesta PVP1-PVP3. Pinnankorkeudet mitataan joka toinen kuukausi (helmi-, huhti-, kesä-, elo-, loka- ja joulukuu). Pohjavesiputkien laaduntarkkailua tehdään kaksi kertaa vuodessa. Karhunojaan johdettavasta vedestä otetaan vesinäyte ja virtaama huhti-toukokuussa. Vesinäytteiden analyysivalikoima on esitetty tarkkailusuunnitelmassa. Melu- ja pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti. Tarkkailusta laaditaan vuosiraportti, jossa esitellään toteutunut tarkkailu ja sen tulokset. Raportti toimitetaan Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

9 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Toiminnan aloittaminen Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (YSL 101 ). Aloituslupahakemusta perustellaan jo aloitetun maaainesten ottotoiminnan jatkamisella. ASIAN KÄSITTELY Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksen Mäntsälän ja Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Mäntsälä lehdessä Ympäristökeskus on kuullut lupahakemuksen johdosta rajanaapurit ja muut mahdolliset asianosaiset. Ympäristökeskus on pyytänyt Mäntsälän kunnanhallitukselta ja Uudenmaan ELY-keskukselta lausuntoa lupahakemuksen johdosta. Lupahakemuksen johdosta on jätetty kaksi lausuntoa ja kuusi muistutusta. R.H. vastustaa muistutuksessaan hanketta. Muistutuksen mukaan hanke aiheuttaa haittaa yhä suuremmalle ihmisjoukolle. T.O. et al. muistutuksen mukaan lupahakemus tulee ensisijaisesti hylätä. Muistutuksessa on esitetty mm. myös toiminnalle asetettavia ehtoja mikäli hakemusta ei hylätä. Alueella jo harjoitettu toiminta on aiheuttanut tärinä-, pöly- ja meluvaikutuksia. Mäntsälän seurakunnan muistutuksen mukaan lupaa harkitessa tulee ottaa huomioon seurakunnan leirikeskuksen välitön läheisyys. Alueella jo harjoitetusta toiminnasta on aiheutunut merkittävää haittaa leiritoiminnalle. J.L. et al. muistutuksen mukaan lupahakemus tulee hylätä. Hylkäämisperusteena esitetään mm. pohjaveden pilaantumisriskiä sekä toiminnasta aiheutuvaa haittaa lähistön asukkaille ja ympäristölle. J. ja H.H. perikunnan muistutuksessa vastustetaan hanketta niiden aiheuttamien häiriöiden vuoksi. Muistutuksen mukaan murskaamon valumat ovat jo aiheuttaneet metsävaurioita sekä kaivon ja lähteen kuivumista. A.S. muistutuksen mukaan lupaa ei tule myöntää. Alueella jo harjoitettu toiminta on aiheuttanut tärinä-, pöly- ja meluvaikutuksia. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon mukaan maa-ainesten ottohanke ei todennäköisesti aiheuta laadultaan ja laajuudeltaan, hankkeiden yhteysvaikutukset huomioon ottaen, ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 4 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeeseen ei siten sovelleta YVA-menettelyä.

10 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon mukaan alueelle voidaan myöntää ympäristölupa. Päätöksenteossa on kuitenkin huomioitava Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä lupamääräyksistä todetut seikat. Ympäristölupaan tulee sisällyttää määräykset, joilla varmistetaan, etteivät melulle, pölylle ja tärinälle annetut ohjearvot ylity lähimmässä häiriintyvissä kohteissa sekä polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden varastoinnista ja käytöstä. Lausunnossa edellytetään tarkennuksia hakemusasiakirjoihin tukitoiminta-alueen ja selkeytysaltaiden sijainnin sekä hulevesien hallinnan ja tarkkailun osalta. Hakemuksessa esitetty varikkoalueen rakenne ei ELY-keskuksen käsityksen ole riittävä poistamaan alueelta ympäristöön valuvien vesien mahdollisesti sisältäviä haitallisia aineita pohja- ja pintavesille. Varikkoalueelta tulisi valumavedet kerätä ja johtaa öljynerotuskaivon kautta turvalliseen paikkaan tai esittää jokin muu tapa käsitellä valumavesiä siten, etteivät aiheuta haittaa pohja- ja pintavesille. Pintavesien tarkkailussa tulee myös öljyhiilivedyt jakeisiin jaoteltuina tutkia vuosittain. Lisäksi tulee myös tutkia liukoinen rauta ja mangaani. Suunnitelma ja toiminta alueella ovat oltava sellaiset, että niiden perusteella saadaan täysi varmuus siitä, ettei hanke aiheuta ympäristönsuojelulain tarkoittamaa ympäristön pilaantumista eikä myöskään pohja- ja pintavesien pilaantumisen vaaraa. Hakija on antanut vastineen muistutuksiin ja lausuntoihin Hakija on täydentänyt vastineessa hakemusasiakirjoja ELY:n lausunnossa edellyttämällä tavalla ja vastannut muistutuksissa esitettyihin melu-, pöly- ja tärinävaikutuksiin sekä pohja- ja pintavesivaikutuksiin. Vastineessa on esitetty myös tukitoiminta-alueen parannettua suojaustasoa (mm. asfaltointi ja hulevesien johtaminen öljynerottimeen). Hakijan kuuleminen määräyksistä Hakijaa on kuultu päätöksessä annettujen lupamääräysten johdosta Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lupamääräysten johdosta. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Saku Nurminen, puh Ehdotus Yvp VIRANOMAISEN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Ratkaisu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää myöntää Rudus Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen Mäntsälän kunnan kiinteistöille Puolväli ja Penttilä II Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin.

11 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Lupamääräykset Toimintaa koskevat yleiset määräykset 1. Murskaamista, poraamista, rikotusta, räjäytyksiä, kuormauksia tai kuljetuksia ei saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana; 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana; 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana; 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana; ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana.(ysl 43, VNp 800/2010) 2. Louhintaräjäytyksistä tulee ennen räjäyttämistä antaa varoitussignaali. Luvan haltijan on muutoinkin huolehdittava, ettei louhinta-alueelle ole mahdollista tulla havaitsematta vaarallisia kohtia ja työtilanteita riittävän ajoissa. (YSL 43 ) Melu, tärinä ja pöly 3. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla ja koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. (YSL 43, VNp 800/2010). 4. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on

12 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Kivenmurskaamon melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa meluntorjuntaan liittyviä lisämääräyksiä. (YSL 43, VNp 800/2010) 5. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. (YSL 43, VNp 800/2010, VNp 993/1992). 6. Ennen toiminnan aloittamista on arvioitava toiminnan aiheuttaman tärinän vaikutukset ympäristöön ja määritettävä ne toimenpiteet, joita tarvitaan tärinän aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi. Tärinään liittyvässä riskianalyysissä tulee ottaa huomioon vähintään: käytettävä räjähdysainemäärä, maa- ja kallioperän tärinänjohtavuus, räjäytyskohteen ja arvioitavien rakennusten (tai muiden tärinälle herkkien laitteiden) välinen etäisyys sekä mahdolliset muut tärinän leviämiseen vaikuttavat tekijät. Riskianalyysin tuloksen perusteella on tehtävä tarvittavat kiinteistökatselmukset ja tärinänmittaussuunnitelmat. Tiedot tärinään liittyvästä riskianalyysista ja toimenpiteet tärinän aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi sekä kiinteistökatselmustiedot ja tärinänmittaussuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ennen louhinnan aloittamista. Valvontaviranomainen voi perustelluista syistä antaa räjäytystyötä ja tärinää koskevia lisämääräyksiä. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen 7. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Tukitoiminta-alue on asfaltoitava ja muotoiltava siten, että hulevedet ohjautuvat hallitusti hiekanerotuskaivon kautta rakentamismääräyskokoelman (D1) mukaisen 1 luokan öljynerottimeen. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

13 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa (YSL 43, VNp 800/2010). 8. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Louhinta-alueelta tulevat pinta- ja valumavedet tulee ohjata länteen Karhunojan suuntaan. Ennen Karhuojaan johtamista vedet on ohjattava mitoitukseltaan riittävään tai riittäviin kiintoaineksen laskeutusaltaaseen tai altaisiin. Laskeutusaltaiden ja purkuojien kunto tulee tarkastaa vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Altaisiin ja purkuojaan kertynyt liete tulee tarvittaessa poistaa ja siirtää kuivumaan paikkaan, josta ei tapahdu uudelleenliettymistä. Kuivunut liete voidaan käyttää muuhun maa-ainekseen sekoitettuna louhinta-alueen maisemoinnissa. (YSL 43, VNp 800/2010). Jätehuolto 9. Maa-ainesten ottamisessa syntyneet kaivannaisjätteet (kallio- tai maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen irrotuksessa taikka sen varastoinnissa, rikastamisessa tai muussa jalostamisessa syntyvät jätteet) tulee hyödyntää ensisijaisesti alueen rakentamisessa ja maisemoinnissa. Mikäli alueen maa-aineslain mukaisiin jälkihoitotöihin (maa-aineslupapäätöksen mukaisiin) ei ole riittävästi alueella jo olevia pintamaita, voidaan ko. käyttötarkoituksiin soveltuvia maita tuoda alueen ulkopuolelta. Maa-aineksen tulee olla puhdasta, eikä se saa sisältää haitallisia aineita. Ulkopuolelta tuotavien maiden alkuperä on aina selvitettävä ja kirjattava ylös. (YSL 45a ) 10. Alueelle ei saa vastaanottaa jätteitä eikä aluetta saa käyttää maankaatopaikkatoimintaan. Toiminnassa syntyneet jätteet on lajiteltava. Jätteet saa luovuttaa ainoastaan jätelain 29 :n mukaiselle vastaanottajalle. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteistä. Kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn ja poiskuljetetun jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta mahdollista viranomaistarkastusta varten. (YSL 45, JL 29, 118 ja 119 ) 11. Vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Vaarallisen jätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen haltijan nimi, jätteen nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa tilassa omissa selkeästi merkityissä astioissaan tiiviillä alustalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa

14 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ympäristölle tai terveydelle. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. Vaarallisen jätteen pakkaamisen ja merkitsemisen tulee muilta osin olla jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 179/2012 mukaista. (YSL 45, JL 16 ja 17, VNa 179/2012). 12. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 7 8 ja 43, VNp 800/2010, JL 72 ). Tarkkailu- ja raportointimääräykset 13. Murskauslaitoksen toiminnasta aiheutuvien hiukkaspäästöjen (hengitettävät hiukkaset PM 10 ) vaikutus lähialueen ilmanlaatuun on selvitettävä. Hiukkasmittaus tulee järjestää ensimmäisessä murskausjaksossa luvan myöntämisen jälkeen murskaamon sijoittuessa tilalle Puolväli. Mikäli murskaamo tullaan sijoittamaan myös tilalle Penttilä II, on hiukkasmittaus uusittava tämän määräyksen mukaisesti. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuusmittaus on tehtävä standardin ISO 10473:2000 mukaisella tai muulla sitä vastaavalla mittausmenetelmällä, jonka tarkkuus on em. standardia vastaava. Mittauspaikka tulee valita siten, että se kuvaa läheisille häiriintyville kohteille murskauslaitoksen pölyämisestä aiheutuvaa pölyhaittaa. Mittausjakson pituuden tulee olla riittävä, jotta pitoisuusmittauksen tuloksia voidaan verrata ilmanlaadusta annettuun valtioneuvoston asetukseen 711/2001. Hiukkaspitoisuuden mittaussuunnitelma on esitettävä Keski-Uuden ympäristökeskukselle vähintään 14 vuorokautta ennen suunnitellun mittauksen aloittamista. Tehtyjen mittausten tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti (sis. mittaustulosten vertaaminen asetuksen 711/2001 raja-arvoihin) on toimitettava mittausten jälkeen Keski- Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. (YSL 46, VNa 711/2001, VNp 800/2010) 14. Murskauslaitoksen toiminnasta aiheutuvat melutasot tulee selvittää melumittauksilla vähintään kolmessa, etukäteen arvioiden melulle eniten altistuvassa kohteessa. Mittaukset tulee tehdä vähintään seuraavissa ottovaiheissa: ottovaiheen I alussa ja lopussa; ottovaiheen II alussa ja lopussa ja ottovaiheen IV alussa ja lopussa.

15 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti. Mittaukset tulee suorittaa aikana, jolloin sekä murskaus että kiven rikotus on käynnissä. Melunmittaussuunnitelma tulee toimittaa viimeistään 14 vrk ennen mittauksia Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle tarkastettavaksi. Tehtyjen mittausten tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti (sis. mittaustulosten vertaaminen lupamääräyksen nro 5 mukaisiin raja-arvoihin) on toimitettava tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. (YSL 43, VNp 800/2010, VNp 993/1992). 15. Kiviaineksen jalostustoiminnan ympäristövaikutuksia tulee tarkkailla Rudus Oy:n tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Pintavesien tarkkailussa lisäksi tulee tutkia öljyhiilivedyt (eri jakeisiin jaoteltuna), rauta ja mangaani. (YSL 46 ) 16. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa louhitun ja murskatun kiviaineksen määristä ja työajoista, pölyntorjuntatoimenpiteistä, räjäytyksistä ja niissä käytetyn räjähdysaineen määristä, tarkkailutuloksista, toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä poikkeuksellisista tilanteista. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.4. mennessä (YSL 43 ja 46 ) Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 17. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Keski-Uuden ympäristökeskukselle, joka voi antaa asiaan liittyen tarvittavia määräyksiä. (YSA 30, YSL 43 ja 81 ) Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 18. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristötai terveysvahinkojen riski lisääntyy. Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljy-

16 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta vuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Onnettomuuksista ja häiriötilanteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.(ysl 76, VNp 800/2010) Toiminnan vastuuhenkilö 19. Toiminnan tulee olla valvottua ja toiminnalla tulee olla riittävän ammattitaitoinen vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava tiedoksi ennen toiminnan aloittamista valvontaviranomaiselle. (YSL 43 ) Toiminnan lopettaminen 20. Kivenjalostustoiminnan lakattua alue on viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu käytöstä poistamisen jälkeen maaperän pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa tai vaaraa. Alueelta on poistettava kaikki toimintaan liittyvät laitteet ja varusteet. Toimintaalue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi siten kuin siitä jätelaissa säädetään. Toiminnanharjoittajan tulee pyytää ympäristösuojeluviranomaiselta lopputarkastusta. (YSL 90 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus toteutettuna lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudattaen tässä päätöksessä annettuja määräyksiä, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Oikeusohjeet Ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää tämän ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityi-

17 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta sen edun turvaamiseksi säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) 7 9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto); 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 12 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa kivenmurskaamoa, kivenlouhimoa ja muuta kivenlouhintaa koskevia tarkempia säännöksiä ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (ns. MURAUS-asetus 800/2010) on säädetty normitasoisesti ko. toimialalle vähimmäisvaatimuksia mm. toiminnan sijoittumisesta, ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta, ilmalaadusta ja meluntorjunnasta, työvaiheiden aikarajoista, maaperän ja pohjaveden suojelusta, jäte- ja hulevesistä sekä tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 51 :n mukaan ympäristöluvassa annettu lupamääräys voi olla ympäristönsuojelulain nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi: 1) luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi; 2) asetuksella annetun ympäristön laatuvaatimuksen turvaamiseksi; 3) vesien suojelemiseksi; tai 4) parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi, jos Euroopan yhteisön säädöksen täytäntöönpanemiseksi annetussa valtioneuvoston asetuksessa näin säädetään

18 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Tosiseikat ja johtopäätökset Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei tiloilla Puolväli ja Penttilä II tapahtuvasta kivenlouhinnasta ja murskauksesta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lupapäätösharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 6 :n mukaiset sijoituspaikan vaatimukset. Toiminta ei sijoitu asemakaavan vastaisesti. Lupahakemusta koskevalla alueella ei ole luonnonsuojelulain (1096/96) tarkoittamia suojeluvarauksia, eikä alueella ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä tai metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Lähin häiriintyvä kohde sijaitsee noin 300 m etäisyydellä suunnittelualueen rajasta luoteeseen. Maa-aineslupapäätöksessä ottotoiminnalle on lisäksi määrätty 30 metrin suojaetäisyys naapurikiinteistöjen rajaan. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010, ns. MURAUS-asetus) 3 :n mukaiset sijoittumisedellytykset tältä osin täyttyvät. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Puolvälinmäen maa-ainesten ottoasiassa. Päätöksen mukaan lupahakemusta koskevaan hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristönsuojelulain 4 :ssä säädetään mm. ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan periaatteista, joiden mukaan toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Ympäristönsuojeluasetuksen 37 :n mukainen parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointi on tässä lupapäätöksessä otettu huomioon erityisesti määräyksissä, jotka koskevat muodostuvien päästöjen laatua, määrää ja vaikusta sekä toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisyä (YSA 37.1 kohdat 4 ja 7). Muistutuksista ja lausunnoista Rudus Oy:n ympäristöluparatkaisu on tehty edellä mainitun MURAUSasetuksen mukaisena. Päätöksessä on annettu kuitenkin ympäristönsuojelulain 51 :n perusteella ympäristön laatuvaatimusten turvaamiseksi joitakin MURAUS-asetusta tiukempia määräyksiä mm. toiminta-aikojen, melun- ja

19 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pölyntorjuntavaatimusten sekä ilmalaadun ja melutason mittaamisen osalta. Päätöksessä on annettu myös tärinään liittyvä ennakkoselvitysvelvoite. Rudus Oy on ympäristölupamenettelylain mukaisessa lupahakemuksessaan itse ilmoittanut, että tuotantoalueella louhitaan ja murskataan kalliota ainoastaan syyskuusta huhtikuuhun. Mäntsälän ympäristölautakunnan ympäristölupapäätös on tältä osin tehty lupahakemuksen mukaisesti. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukainen lupaehdon nro 2 muutos louhinnan ja murskaustoiminnan rajoittamisesta syyskuusta huhtikuuhun on sisältynyt jo alkuperäiseen luparatkaisuun eikä se siten ole ollut laitoksen toiminta-aikaa hallintopäätöksellä rajoittava. Ympäristönsuojelulain 43.3 mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupahakemusta koskevan ottoalueen lähiympäristössä ei ole poikkeuksellisen herkkiä kohteita. Kun otetaan huomioon Rudus Oy:n lupahakemusta koskevan alueen ympäristöolosuhteet, lupahakemuksessa esitetyn toiminnan luonne MURAUS-asetuksen soveltamisalaan kuuluvana ja annetut lupamääräykset (joiltain osin MURAUS-asetusta tiukemmat), ei kesäaikaisen toiminnan täyskielto lausunnossa ja muistutuksissa esitetyllä tavalla ole ympäristönsuojelulain 43.3 :n perusteella määrättävissä. Alueella jo harjoitetun kiviainesten oton ei ole havaittu aiheuttaneen ottoalueen ympäristössä sellaisia ympäristönsuojelulain tarkoittamia haitallisia ympäristövaikutuksia, joiden perusteella ympäristölupaa ei voisi myöntää. Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ei ole maa-ainesten ottamisen aikana tehty ilmoituksia talousvesikaivojen kuivumisesta ottoalueen ympäristössä. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten on perustuttava parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

20 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi lähiseudun asukkaille kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa. Toiminta-aikarajoitukset ovat ympäristölupahakemuksen ja MURAUS-asetuksen mukaiset. Maa-ainesten otto suunnittelualueen pohjois- ja eteläpuolella ulottuu asetuksen mukaisen 500 metrin suojaetäisyyden sisäpuolelle (lähimpiin häiriintyviin kohteisiin). Ottoalueen pieni pinta-ala huomioon ottaen MURAUS-asetuksen toiminta-aikoja koskevat vaatimukset on ulotettu kattamaan koko ottoalue. Määräys on annettu myös ottoalueen valvonnan yhtenäistämiseksi. Alueen läheisyydessä liikkuvien turvallisuuden lisäämiseksi päätöksessä on annettu varoitusmerkinantoa koskeva määräys. Muusta alueen suojaamisesta, merkitsemisestä ja varoittamisesta on määrätty toiminnan maa-ainesluvassa. (määräykset 1 2) Toiminnalle on annettu MURAUS-asetuksen mukaiset pöly- ja melupäästöjä koskevat määräykset. Maa-ainesten otto suunnittelualueen pohjois- ja eteläpuolella ulottuu asetuksen mukaisen 500 metrin suojaetäisyyden sisäpuolelle (lähimpiin häiriintyviin kohteisiin). Ottoalueen pieni pinta-ala huomioon ottaen MURAUS-asetuksen melun ja pölyn torjuntaa koskevat vaatimukset on ulotettu kattamaan koko ottoalue. Määräys on annettu myös ottoalueen valvonnan yhtenäistämiseksi. Kohteessa tehtyjen meluselvitysten mukaan haettu toiminta ylittää ilman meluntorjuntatoimenpiteitä tilalla Notkola melutason ohjearvoista annetun asetuksen (993/1992) mukaisen loma-asumiseen annetun ohjearvon. Ohjearvon saavuttaminen edellyttää siksi meluntorjuntatoimenpiteitä (meluvallit, koteloinnit, kumitukset). (määräykset 3 5) Päätöksessä on annettu räjäytystöiden aiheuttamaa tärinää koskeva ennakkoselvitysvelvoite. Määräyksen tarkoituksena on ehkäistä toimenpiteestä aiheutuvan tärinä haitat lähimmissä ja tärinäherkimmissä kohteissa. Tärinää koskeva määräys on annettu BAT raportin Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa Suomen ympäristökeskus 25/2010 mukaisena. (määräys 6) Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi päätöksessä on annettu määräyksiä alueella varastoitavista öljytuotteista ja polttoaineista sekä niiden käsittelystä ja työkoneiden huoltamisesta. Määräyksen mukaan pintavedet tulee johtaa laskeutusaltaan/-altaiden kautta pois alueelta. Laskeutusaltaan mitoituksessa voidaan hyödyntää maa-ainesluvassa edellytettyä irtilouhinnan suodatus-/pidätysominaisuuksia. Lisäksi on annettu määräyksiä onnettomuustilanteista. Määräys on MURAUS asetuksen ja lupahakemusasiakirjojen mukainen. (määräykset 7, 8 ja 18) Jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä on annettu määräyksiä myös jätelain nojalla. Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa tai alueen roskaantumista. Päätöksessä on annettu myös YSL 45a :n mukainen kaivannaisjätteitä koskeva määräys. Koska kaikki kiviaineksen ot-