Läsnä kansalaisjärjestöistä: Anitta Raitanen Kansalaisareena ry, toiminnanjohtaja, kokouksen sihteeri Pinja Nieminen Kansalaisareena ry, suunnittelija
|
|
- Marja-Leena Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄN KOKOUS Aika: Ti klo Paikka: Eduskunta, Sali A 109 MUISTIO Läsnä eduskunnasta: Jouko Jääskeläinen Anne Kalmari Merja Kuusisto Sanna Lauslahti (KD) (Kesk) (SDP) (Kok), puheenjohtaja Läsnä kansalaisjärjestöistä: Anitta Raitanen Kansalaisareena ry, toiminnanjohtaja, kokouksen sihteeri Pinja Nieminen Kansalaisareena ry, suunnittelija 1 Kansanedustaja Sanna Lauslahti avasi kokouksen klo Käsiteltiin haastekampanjaa. Kansalaisareenassa valmistelee haasteluonnoksen. Haasteeseen liittyy webropol-linkki, jolla voi ilmoittautua kampanjaan ja ilmoittaa, mikäli jo tekee mentorointia tai millaisista tarjolla olevista tehtävistä olisi kiinnostunut 3 Haastekampanja julkistetaan huhtikuussa 4 Haastekampanjaan osallistuville järjestetään tunnin koulutus Kansalaisinfossa klo Koulutusohjelma liitteenä. Liite 1. Kansalaisareena valmistelee mentorointi-oppaan (n.8 s), jossa käsitellään samoja asioita kuin koulutuksessa. 5 Käsiteltiin seminaarin johtopäätösten ja muiden ajankohtaisten asioiden eteenpäin työstämistä: 6 Päätettiin tehdä keskustelualoite vapaaehtoistyöstä ja kolmannesta sektorista. Valmistellaan ja lobataan yhdessä, yhteyshenkilönä tekstin luomisessa Anne Kalmarin avustaja Eija Harju. Liitteenä keskustelualoiteteksti (Liite 3). 7 Jaettiin kaksi aikapankkien verotuskysymyksiin liittyvää asiantuntijakirjoitusta aikapankkitoimijoilta (liitteet 4-5). Jouko Jääskeläinen korosti erityisesti suotuisien toimintaympäristöjen luomista tämän tyyppiselle toiminnalle (versus oma-aloitteisesti avun tarjoaminen naapurille kaupunkiolosuhteissa). Pidettiin aikapankkien kehittämistä tärkeänä ja aikapankkeihin palataan myöhemmin.
2 8 Päätettiin tehdä yhdessä kirjallinen kysymys työttömien vapaaehtoistoimintaan liittyen. Valmistelun yhteyshenkilöinä Anne Kalmari ja Sanna Lauslahti avustajineen. Kirjallinen kysymys on liitteenä. Liite 2. Kirjallisen kysymyksen jälkeen valmistellaan asiassa lakialoite. 9 Päätettiin järjestää kuntapäättäjille suunnattu miniseminaari syksyllä. Päätettiin vaihtaa aihetta ja keskittyä nuorten työllistämistä ja yhteiskuntatakuuta sivuaviin asioihin vapaaehtoistoiminnassa. Merja Kuusisto ottaa yhteyttä Kuntaliiton Erja Lindbergiin. Merja Kuusisto ja Kansalaisareena ovat yhteyshenkilöinä asian valmistelussa eteenpäin. 10 Tutustuttiin Vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 toimenpidesuositusten suomenkielisen powerpoint-esityksen aineistoon. 11 Päätettiin olla yhteistyökumppanina mukana klo Vanhalla ylioppilastalolla Vapaaehtoistoiminnan MENU-messujen yhteydessä järjestävässä Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuusseminaarissa. Seminaarin teema liittyy erityisesti Aktiiviseen ikääntymiseen ja sukupolvien väliseen solidaarisuuteen. 12 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo
3 Liite 1. EDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄ MENTOROINTIKAMPANJA KOULUTUS KAMPANJAAN OSALLISTUVILLE KAMPANJA-AIKA: toukokuu joulukuu 2012 Kenelle koulutus on tarkoitettu: Haasteen vastaanottaneille kansanedustajille ja eduskunnan työntekijöille sekä mentorointitehtäviä tarjoaville yhteisöille Aika: klo Paikka: Eduskunnan kansalaisinfo OHJELMA Kahvi Miksi mentorointi haastekampanjan teemana? Eduskunnan tukiryhmän puheenjohtaja Sanna Lauslahti Mistä mentoroinnissa on kysymys? Mentorin valmiudet ja taidot, mentoroinnin tavoitteet, hyvän mentorointisuhteen rakentaminen, valmistautuminen kohtaamiseen, yleiset toimintatavat (luottamuksellisuus, kokoontumistavat ja paikat), sopimukset/ohjeistus Aktorin puheenvuoro: Suomen Mentorit ry Mentoroinnin sudenkuopat ja niiden välttäminen Arviointi ja palaute kampanjassa Yhteiskeskustelu Päivän päättäminen
4 Liite 2. KIRJALLINEN KYSYMYS Vapaaehtoistyön teon oikeutus työttömyyskorvauksen saajalla Eduskunnan puhemiehelle Työttömyysturvalain mukaan työttömällä on oikeus tehdä tavanomaista vapaaehtoistyötä, mutta ei sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa. Sallitun ja kielletyn vapaaehtoistyön muotoilu jättää huomattavan paljon tulkinnanvaraa. Mitä tarkoittaa tavanomainen yleishyödyllinen vapaaehtoistyö suhteessa työhön jota yleisesti tehdään työsuhteessa? Rajanveto näiden välillä on monissa tilanteissa hyvin vaikeaa, ja siksi nykyiset käytännöt TE-toimistoissa vapaaehtoistyön sallimisessa työttömille ovatkin hyvin vaihtelevia. Viranomaiset joutuvat jatkuvasti tulkitsemaan, mikä on tavanomaista ja yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä, ja työttömät joutuvat pelkäämään päivärahojen takaisinperintää lähtiessään vapaaehtoistöihin. Kuitenkin vapaaehtoistyö voi olla työttömälle työnhakijalle kovinkin hyödyllistä esimerkiksi tilanteessa, jossa hänelle ei juuri sillä hetkellä ole tarjolla sopivaa paikkaa työmarkkinoilla. Vapaaehtoistyö voi tarjota mahdollisuuden oppia työelämän taitoja. Se voi myös auttaa työtöntä tuntemaan itsensä yhteisön jäseneksi, jolloin työttömyyden aiheuttamat sosiaalisen eristäytyneisyyden haitat ja syrjäytyminen vähenevät. Jos työtön ei saa vapaaehtoistöissään lainkaan osallistua tehtäviin, joita palkattu henkilöstö tekee, hän voi tuntea itsensä työyhteisön ulkopuoliseksi, ja häneltä saattaa jäädä turhaan oppimatta työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja. Yhteiskunnan rakenteellisissa muutostilanteissa työttöminä on myös yhä enemmän korkean ammattitaidon omaavia ihmisiä. Heidän suuntautuessaan uudelleen elämänsä jäsentämiseen voi monenlainen yleishyödyllinen vapaaehtoistoiminta tarjota tärkeän väylän uuden ammatillisen ja muun elämän hallinnan suunnan löytymiseen. Tämä näkökulma on keskeinen osa myös Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 suosituksia (EYV 2011 Alliance Policy Agenda on Volunteering in Europe P.A.V.E.)
5 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko työnhakijalla on oikeus työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän palkatta osallistuu yleishyödylliseen vapaaehtoistyöhön tai talkootyöhön myös yrityksessä tai työsuhteessa? Miten voidaan osoittaa yksiselitteisesti, että työ täyttää yleishyödyllisen vapaaehtoistoiminnan tunnusmerkit (yleishyödyllisyys, vapaaehtoiselle soveltuva tehtäväkuva), vaikka asianomainen työskentelisi yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yritystoimintana? Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2012 Sanna Lauslahti /kok Anne Kalmari/kesk
6 Liite 3. KESKUSTELUALOITE vapaaehtoistyö ja kolmas sektori Eduskunnan puhemiehelle Kolmannesta sektorista, järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan merkityksestä käydään eri tahoilla keskustelua. Suomen selviytymiseen yhteiskuntana vaikuttaa ihmisten yhteisöllisyys ja tahto toimia myös toisten parhaaksi. Kun ei elä vain omalle itselle, saa itsekin sisältöä elämään. Kolmas sektori voi osaltaan auttaa julkisten palvelujen vastuuta huolehtia kansalaisista. Julkiset toimijat eivät saa paeta vastuutaan, mutta julkisten palvelujen tarve vähenee luontaisesti ihmisten yhteistoiminnan kautta. Vapaaehtoistyö voi pitää sisällään hyvinkin erilaisia tehtäviä. Tärkeintä on yhteiseksi hyväksi tai toisen ihmisen auttamiseksi tehty työ. Syitä voi olla yleinen auttamishalu, yksilön yhteiskuntavastuu, tekemisen puute, opiskelu, uteliaisuus, työttömyys tai ihan mikä vaan. Vapaaehtoistyötä voi tehdä kuka tahansa iästä ja asuinpaikasta riippumatta kykyjensä, aikataulunsa ja voimavarojensa mukaan. Kotimaan lisäksi vapaaehtoistyötä voi tehdä myös ulkomailla. Kolmannen sektorin erityislaatua kuvaavat sellaiset määreet, kuten ei-voittoa tavoitteleva kansalaistoiminta ja vapaaehtoisuus. Järjestäytynyt kansalaistoiminta määräytyy kansalaisten omaehtoisten keskustelujen ja yhteenliittymisen tuloksena. Taustalla ovat aatteelliset, arvo- ja intressiperustat. Kolmannen sektorin organisaatiot vaihtelevat suuresti niin kokonsa kuin toimintojensakin puolesta. Niihin luetaan yleisesti muun muassa naapuruus-yhdistykset, urheiluseurat, virkistys-yhdistykset, yhdyskuntien paikallisyhdistykset, avustusjärjestöt, kirkot, ammatilliset järjestöt, avustussäätiöt ja erilaiset hyvinvointiorganisaatiot. (Esa Konttinen Jyu) Eurooppalaisen vapaaehtoistoiminnan toimenpideohjelman (P.A.V.E = Policy Agenda for Volunteering in Europe) edellyttää, että jokaisessa jäsenvaltiossa tulisi olla oma vapaaehtoistoiminnan strategia, jonka ovat kehittäneet yhteistyössä jäsenmaan vapaaehtoisorganisaatiot. Toimenpideohjelma suosittaa kehittämään vapaaehtoistoiminnalle
7 suotuista toimintaympäristöä ja vapaaehtoistoiminnan laatua. Se perää etsimään sopivia kannustimia vapaaehtoistoiminnan järjestämiseksi ja siihen osallistumiseksi. Myös tietoisuutta vapaaehtoistyöstä ja sen tuottamasta arvosta ja tärkeydestä on lisättävä. Lisäksi on varmistettava vapaaehtoistoiminnan monipuoliset rahoitusmahdollisuudet. Organisaation tai projektin omarahoitusosuus pitää voida kattaa myös vapaaehtoistyöllä. Lahjoitusten tai verovähennysten saaminen ei saa tarkoittaa muun rahoituksen vähenemistä. On myös varmistettava, että vapaaehtoisten oikeudet ja velvollisuudet tunnistetaan ja niitä kunnioitetaan ja että vapaaehtoiset ovat niistä tietoisia. On kehitettävä yhteisiä käytäntöjä vapaaehtoistoiminnan ja sen taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamiseksi On kiinnitettävä huomiota mahdollisiin ristiriitoihin rahoittajien toivomusten ja paikallisten (käytännön) tarpeiden välillä ja ratkaistava niitä Vapaaehtoistyössä hankittu osaaminen pitää tunnustaa Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen ei saa vaikuttaa henkilön saamiin sosiaalitukiin, kuten työttömyyskorvauksiin Vapaaehtoistoimijoiden saamia kulukorvauksia ei tule verottaa Vapaaehtoistoiminnan kannustinjärjestelmiä tulee kehittää On kiinnitettävä huomiota vapaaehtoisten kehittymismahdollisuuksiin, vapaaehtoisten mahdollisuuksiin oppia toisiltaan sekä vapaaehtoisten vaikutus- ja päätöksentekomahdollisuuksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun vapaaehtoistoiminnasta ja kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan merkityksestä kunnissamme. Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2012 Anne Kalmari /kesk
8 Liite 4. Näkökulmia aikapankkien verotusasiaan Työpaperi Tutkija Iikka Lovio, Ajatuspaja Kommon Iikka Lovio on puoluepoliittisesti sitoutumattoman ajatuspaja Kommonin tutkija. Kirjoittaja on tehnyt suomalaista aikapankkitoimintaa käsittelevän sosiaalipolitiikan pro-gradun Helsingin yliopistossa vuonna 2011 ja jatkanut tämän jälkeen aikapankkitoiminnan tutkimista ajatushautomo Demos Helsingissä. Lovio on kansainvälisen Time for Research aikapankkien akateemisen tutkijaverkoston jäsen. Aikapankki ei edistä harmaata taloutta vaan vahvistaa julkisen sektorin tavoitteita ja markkinoiden toimintapohjaa. Tämän paperin viesti on seuraava. Aikapankkityö ei ole tulkittavissa verotettavaksi tuloksi suomen verolainsäädännön mukaan ainakaan ongelmitta. Suomalaisessa mediassa esitetyt argumentit verottajan näkökulmasta ovat ontuvia ja ne perustuvat vaillinaiseen ja teoreettiseen oletukseen toiminnan laadusta. Aikapankit ovat vuonna 1980 Yhdysvalloissa alkanut vapaaehtoistyön muoto eivät harmaantalouden ilmentymä. Miksi aikapankkitoimintaa ei voida verottaa? Toiminnan verottaminen toisi verotulojen menetyksiä kahdella tapaa. Ensinnäkin koska sosiaalisen pääoman positiiviset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset jäisivät saavuttamatta jos toimintaa yritettäisiin verottaa. Toiseksi siksi, että verottaja käyttäisi aikaa sellaisen toiminnan verottamiseen, jossa ei ole verotettavaa. Verottamisen esteenä on siis jo käytännöllinen este: ei ole rahaa, jota verottaa. Aikapankit eivät pienennä BKT:ta tai vähennä työpaikkoja. Aikapankkeihin ei vuoda sellainen työ, joka tapahtuu rahatalouden piirissä. Tästä ei ole yhtään näyttöä kotimaassa tai ulkomailta. Vaikutus on päinvastainen ja tästä on puolestaan vahvaa tutkimustietoa. Tutkimusten mukaan aikapankit edistävät mm. terveyttä ja työllisyyttä.1 London School of Economicsin tutkijat ovat todenneet, että jokainen toimintaan sijoitettu punta on tuottanut yli neljän punnan säästöt ilman palveluiden leikkauksia Englannissa.2 1 Slay, J. (2011). More Than Money. Lontoo: Nesta. 2 Knapp, M., Bauer, A., Perkins, M., Snell, T. (2010). Building community capacity: making an economic case. PSSRU Discussion Paper Britanniassa toiminta käynnistyi New Economics Foundationin ja Tony Blairin hallituksen aloitteesta Olisivatko he tehneet näin, jos se tietäisi verotulojen tai BKT:n pienenemistä? Julkisen ja kolmannen sektorin organisaatiot täydentävät toimintaansa samalla tapaa kuin Suomessa perinteisen vapaaehtoistyön avulla. 3 Aikapankissa ei ole kyse kahden välisestä sopimuksesta. Kyse on vapaaehtoistyöstä,
9 jossa tehty aika merkitään muistiin. Aikapisteet eivät ole itsessään minkään arvoisia ja velvoita vastapuolta. Kyse on vapaaehtoistyöstä, jossa ihmistä ei yksinomaan luokitella avunkohteeksi. Ihmiset maksavat saamansa avun eteenpäin, jolloin toiminnan vaikuttavuus kasvaa. Miksi kukaan kiertäisi veroja tienaamatta euroakaan rahaa? Elämme maailmassa, jossa maksamme asumisesta, ruoasta, energiasta ja liikkumisesta oikealla rahalla. On aiheeton pelko, että S-Market tai pienyrittäjä siirtyisi tekemään työnsä täysin vastapalveluksia vastaan. Mikkelin veroviraston edustaja on verrannut lehdissä toimintaa kahden yrittäjän (puutarhuriyrittäjän ja kirjanpitäjän) vastavuoroiseen vaihtoon. Tämä on tyypillinen argumentti. Tarkennetaanpa näkökulmaa. Tehdäkseen näin, miksi yrittäjät liittyisivät aikapankkiin? Mitä lisäarvoa aikapankki toisi kahdenväliselle lehmänkaupalle? Ei mitään. Aikapankit eivät sen enempää edistä kuin vähennäkään tällaista toimintaa. Lovion4 tutkimuksessa tutkittavat hoitivat vastavuoroisesti toistensa lapsia. Näin he mahdollistivat osa-aikatyön ja lasten kotihoidon. Tutkittavat maksoivat veroja tekemästään palkkatyöstä, eivätkä käyttäneet verovaroja laittamalla lapsia päiväkotiin. Oliko veropetos kirjata lastenhoitoon käytetty aika muistiin? Tuskin kenenkään mielestä. Aikapankki motivoi siihen, mihin markkinat eivät. Aikapankissa vaihdetaan aina palvelun lisäksi myös sosiaalista sitoumusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta (emt). Tästä syystä palveluiden työsuoritteen vertaamiseen perustuva hinnan arvioiminen on mahdotonta. Ihmisten saattaminen aktiivisiksi aikapakissa vaatii suurta työtä. Tästä esimerkkinä toimii suomalaisten verkossa toimivien aikapankkien passiivisuus. Aktiivisimmassa alle 3/10 jäsenestä on kokeillut toimintaa edes kerran. Tämä kertoo siitä, ettei toiminta leviä kulovalkean tavoin markkinoille. Samalla tapaa kuin sokeiden opaskoirille, myös aikapankeille on kohderyhmänsä. Silloin kun aikapankit toimivat, niiden positiivinen taloudellinen ja sosiaalinen vaikuttavuus on suuri. Briteissä aktiivisia aikapankkien jäseniä on alle Tämä 3 Ryan-Collins, J. Stephens, L. & Coote A. (2008). The New Wealth of Time: How timebanking helps people build better public services. Lontoo: NEF. 4 Lovio, I. (2011). Aikapankki Tutkimus lahjaperusteiseen vaihtoon perustuvasta yhteisöllisyyden rakentamisesta Helsingissä. on pieni ihmisryhmä. Näille kyse on kuitenkin todella vaikuttavasta sosiaali- ja terveydenedistämistyön muodosta. Aikapankkien toiminnanohjaajien palkkaukseen sijoitetaan verorahaa samalla tapaa kuin suomessa vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden. Palkatut toiminnanohjaajat yhdistävät avunantajan ja tarvitsijan, esim. ammattimaisia pitkäkestoisia remonttiurakoita ei välitetä. Aikapankki rakentaa sellaisia sosiaalisia suhteita, joita Matti Kortteinen ja Hannu Tuomikoski pitävät merkittävimpänä pitkäaikaistyöttömien sairastumisriskiä pienentävänä ja työhön palaamista edistävänä tekijänä. 5 Britanniassa aikapankit toimivat aktiivisimmin siellä, missä sosiaaliset haasteet ovat suurimpia. Aktiivisimpia jäseniä ovat työttömät, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat, pienituloiset, mielenterveyskuntoutujat, maahanmuuttajat ja eläkeläiset. Näiden ryhmien syrjäytyminen Suomessakin haaste, jonka ratkaisemiseen käytämme paljon (vero)rahaa. Britanniassa ja USA:ssa toimintaa ei veroteta, oikean kontekstin tunnistaminen.
10 Ymmärrämmehän ilmiön marginaalisuuden oikein. Suomessa ei veroteta kirpputoreja, huuto.net verkkopalvelua tai ravintolapäivää. Näissä liikkuu oikeaa rahaa. Näitä ei veroteta, koska verottaminen ei lisäisi verokertymää. Aikapankkien verottamisessa on kyse samasta asiasta ja huomattavasti marginaalisemmasta ilmiöstä. Yhteiskunta ja markkinat ovat riippuvaisia palkatta tehdystä työstä.6 Aikapankki on vain yksi muoto muiden joukossa edistää tätä työtä. Palkatta tehty työ korreloi positiivisesti tehdyn palkkatyön kanssa yhteiskunnassa. Miten meidän tulisi toimia? Meidän tulee siirtää verovaroja sellaiseen toimintaan, jossa aikapankki otetaan työvälineeksi, jolla tähdätään samoihin päämääriin kuin perinteisellä vapaaehtoistyöllä. Sitra on ottanut tässä ensimmäiset askeleet tukiessaan Herttoniemenrannan aikapankkikokeilua. Kaakkois-Helsingin mielenterveysseuraan suunnitellaan perustettavan aikapankkia mielenterveystyön tueksi. Herttoniemenrannan asukastalo tukee aikapankin avulla maahanmuuttajien kotoutumista. Ruotsalaisessa ongelmalähiössä torjutaan nuorten syrjäytymistä aikapankin avulla. Washington Time Dollar Youht Court saattaa nuorisorikollisia kaidalle tielle menestyksekkäämmin kuin muut vastaavat ohjelmat. Toiminta tulee yleistymään myös suomessa. 5 Kortteinen, M. & Tuomikoski, H. (1998). Työtön: tutkimus pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä. Helsinki: Tammi. 6 Lovio (2012). Talkoot ja talous ei mitään puuhastelua. Artikkeli Omin voimin, mutta yhdessä raportissa, s. 48. Toim. Aitamurto & Siivonen. Sitra Hanna Koppelomäki: Liite 5: AIKAPANKKITOIMINNASTA JA VEROTUKSESTA: Aikapankkitoiminta on virallisesti verovapaata ainakin Yhdysvalloissa (ilmeisesti jo vuodesta 1985 lähtien) ja Iso-Britanniassa. Samaan tähdätään mm. Uudessa Seelannissa (ks.taustoja: Ruotsissa käytössä oleva COGS (Circle of Gifts) halutaan nähdä osana lahjataloutta, jolloin ( ) it is our belief that COGS are outside the tax system, as are any gifts below SEK 10,000, remembering that you will get back exactly the same equivalent and not make any profit. (lähde: ) Suomalaisessa aikapankkikeskustelussa esitettyjä näkökulmia: - Aikapankkityyppisessä toiminnassa on kyse modernista talkootoiminnasta, eli se on yksiselitteisesti tuloverotuksen ulkopuolella (ainakin silloin kun kyse ei ole kenenkään elinkeinotoiminnasta). - Aikapankit toimivat rahatalouden ulkopuolella, eikä niitä siitäkään syystä tulisi verotuksellisesti saattaa rahatalouden piiriin. On esitetty ns. toviveroa, eli että vaihdoista maksettaisiin tietty veronkaltainen osuus toveina esimerkiksi kuntatason aikapankkiin, joka puolestaan käyttäisi kertyneet tovit johonkin yleishyödylliseen toimintaan aikapankin kautta ja sen arvoja vastaavasti. Aikaveron avulla voitaisiin mahdollistaa myös oman ammatin tai vaikkapa osuuskuntatoiminnan harjoittaminen ja yhteishyödykkeiden vertaistuotanto aikapankitse. Mahdollisen verotuksen tulisi olla aikapankkitoimintaa ja sen yhteiskunnallisia hyötyjä vahvistavaa, ei niitä heikentävää ja lannistavaa. - Vaihtotyönä saatu etuus katsotaan Suomessa veronalaiseksi. Vaihtotyön määritelmä on, että osapuolet sitoutuvat tekemään vastavuoroisesti palveluksen toisilleen. Aikapankkityyppisessä toiminnassa, jossa osapuolet eivät sitoudu tekemään vastavuoroisesti työtä tai palvelusta toisilleen ei täyty vaihtotyön
11 määritelmä. Aikapankkitoiminnassahan ei ole vastavuoroisuutta kahden osapuolen välillä vaan osapuolet ovat täysin määrittämättömiä, eikä myöskään synny sitoutumista palvelun palauttamiseen, jos on ollut vastaanottavana osapuolena. - Yhden näkökulman mukaan aikapankkien verottaminen on periaatteessa mahdotonta. Se on vapaaehtoistyötä, jossa tehty aika merkitään muistiin. - Joka tapauksessa tärkeä pitää kiinni siitä, että (kuten Britanniassa) aikapankin tovit tms. eivät vaikuta sosiaalietuuksiin eli myös työttömät ja eläkeläiset voivat toimia aktiivisesti aikapankissa. Sinänsä suomalaisilla aikapankkitoimijoilla ei ole halua kopioida Brittejä, USA:a, joiden yhteiskunnallinen tilanne ja verotus muutenkin eroavat suuresti Suomesta. YHTEISKUNNALLISISTA HYÖDYISTÄ Vaihtopiirit ja aikapankit tekevät sitä, mitä veroilla on luvattu tehdä. Esimerkkejä: - yhteisön aktivoiminen, paikallisten palvelujen käytön lisääminen ja tarpeettomiksi käyneiden tavaroiden saaminen hyötykäyttöön. Palveluja voivat hankkia myös sellaiset henkilöt, joilla ei ole niihin varaa yksityisillä markkinoilla. - vähentää tuloerojen merkitystä, tarjoaa palveluita tasa-arvoisesti, saattaa ihmiset kohtaamaan toisensa aidosti viranomaisbyrokratian sijaan ja lisää ihmisten hyvinvointia kaikilla tasoilla, - lisää esimerkiksi työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien mahdollisuuksia oma-aloitteiseen, hyödylliseen toimintaan. Tällainen aktiivisuus voi ylläpitää ja lisätä työttömien työkykyä ja työmarkkinavalmiuksia. - syrjäytymisen ehkäisy (osallistuminen, osallisuus, itsensä kokeminen tarpeelliseksi, myönteinen palaute...) - vanhusten mahdollisuus asua kotonaan pidempään (käytännön apu, henkinen tuki); toipilaiden kotihoidon mahdollistaminen - lapsiperheiden kriisiytymisen välttäminen vaikeissa elämäntilanteissa (pääsevät vetämään henkeä, saavat apua) - maahanmuuttajien kotouttaminen ja integroiminen kantasuomalaisten toimintaan, suomen kielen ja tapojen oppiminen kontakteissa, avun saaminen sopeutumiskriiseissä - yksinäisyyden, masennuksen ym. ongelmien ehkäisy/helpottaminen - tukiverkostojen luominen pahan päivän varalle - tai sen aikana - edistää ekologisesti kestävää kehitystä - vahvistaa talouden demokratisoitumista ja paikallista solidaarisuustaloutta sekä lisää ihmisten mahdollisuuksia yhteisomistukseen ja yhteishyödykkeiden tuotantoon - Hallitusohjelman mukaan suomalainen yhteiskunta perustuu ahkeruudelle, työn ja yrittäjyyden kunnioittamiselle, tasa-arvolle, yhteisvastuulle sekä toisistamme välittämiselle. Hallitusohjelma tähtää myös siihen, että ihmisten omaa vastuuta itsestään, perheistään ja yhteisöistään tuetaan. Vaihtopiirien voi katsoa edustavan tällaista kannatettavaa toimeliaisuutta. ( kirjallinen kysymys vaihtopiirien verotuksesta)
Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana
Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden syysseminaari 29. - 30.10.2014 Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Vapaaehtoistyön nostaminen politiikkaan
Lisätiedot1 Tukiryhmän puheenjohtaja Sanna Lauslahti avasi kokouksen klo 8:20. 2 Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan haastekampanja
1 EDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄN KOKOUS Aika: To 2.10.2014 klo 8.20-9 Paikka: Eduskunta, Sali A 107 MUISTIO 3.10.2014 Läsnä eduskunnasta: Anne Kalmari Sanna Lauslahti Kari Uotila Pirkko Mattila
LisätiedotMitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)
Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012
LisätiedotTeema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat
Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan innovaatioverkosto
Vapaaehtoistoiminnan innovaatioverkosto MUISTIO EDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄN KOKOUS Ke 8.9.2010 klo 14:30-15:50 Pikkuparlamentti, Vaahtera-kabinetti Eduskunnasta: Sanna Lauslahti, pj. (Kok)
LisätiedotKansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus
Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Toimijat yhteisessä työssä Valtakunnallinen kehittämiskeskus Kansalaisareena ry Alueelliset
LisätiedotAutettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
LisätiedotMENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA!
MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI VANTAALAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille TIEDOTUS- JA KOULUTUSTILAISUUS! 15.10.2012
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotVapaaehtoistoiminta ntö. 29.10.2013 Sanna Lauslahti Kansanedustaja
Vapaaehtoistoiminta - lainsäädäntöäädänt ntö Sisältö Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä toiminta Tukiryhmän toiminnasta Aktiviteetit: Vastuu vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä ja lainsäädännöstä
LisätiedotAikavero vaihtoehtona. Teppo Eskelinen
Aikavero vaihtoehtona Teppo Eskelinen Tausta Aikapankkien kasvu loi painetta viranomaisille ottaa jokin kanta aikapankkeihin Viranomaiset päätyivät markkina-arvon kautta tulkitsemista korostavaan luentaan
LisätiedotVihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu
Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin
LisätiedotIKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014
IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 KOLME KYSYMYSTÄ Miksi ikäpuhetta? Mitä ikäosaamisella tarkoitamme? Ikäosaamisella tulevaisuuteen?
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotHyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!
Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen
LisätiedotKeskisuomalaisille kansanedustajille
Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa
LisätiedotTyöyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat
Learning Café 2: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Meri-Lapin vapaaehtoistoimijoiden verkostotilaisuus, Keminmaa 18.11.2009 Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat työnantajan tukemaa työntekijöidensä vapaaehtoistoimintaa
Lisätiedot1 Kansanedustaja Sanna Lauslahti avasi kokouksen klo 14.30.
EDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄN KOKOUS Aika: Tiistai 5.3.2012 klo 14.30 15.30 Paikka: Eduskunta, Sali A 116 MUISTIO 8.3.2013 Läsnä eduskunnasta: Anne Kalmari Merja Kuusisto Sanna Lauslahti Kari
LisätiedotKANSALAISAREENAN LAUSUNTO VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATIOTA JA TOIMINTAEDELLYTYSTEN KEHITTÄMISTÄ SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIIN
1 KANSALAISAREENAN LAUSUNTO VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATIOTA JA TOIMINTAEDELLYTYSTEN KEHITTÄMISTÄ SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIIN EHDOTUS 1 Kansalaisareena verkostoineen pitää hyvänä, että vapaaehtoistyön
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotGreen Care nyt ja tulevaisuudessa
Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotIkäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015
Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotYhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia?
Tutkimusosasto I Syrjäytymisen kustannukset Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Jouko Kajanoja 16.1.2012 Hyvinvointikuntafoorumi
LisätiedotUusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012
Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli Olli Kannas 21.11.2012 Esityksen sisältö Mitä mikrosimuloinnilla tarkoitetaan? Mikrosimulointihankkeen esittely Mallin toimintaympäristö ja etäkäyttö
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotSISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011
SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotIhmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen
LisätiedotViro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?
Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotPALAUTEKYSELYN TULOKSET
Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin
LisätiedotAsuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu
Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden
LisätiedotAikapankit Suomessa HTSY
Aikapankit Suomessa HTSY Verohallinto 4.6.2013 Verohallinto 2 (5) AIKAPANKIT SUOMESSA Mikä on aikapankki Tässä kirjoituksessa tarkastellaan työaikapankkien toimintaperiaatetta ja levinneisyyttä Suomessa
LisätiedotTurun alueen vapaaehtoistoiminnan keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus Vimma
Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 29.9.2009 Vimma Kansalaisareena yhteistyössä Turun alueen VALIKKO-ryhmän kanssa Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskustelu- ja
LisätiedotKulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana
Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Maritta Pohlsin (Suomalainen Naisliitto) ja Paula Syväniemen (Kalevalaisten Naisten Liitto) vetämässä teematyöpajassa Kulttuuri hyvinvoinnin
LisätiedotWomento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.
Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut
LisätiedotVapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry
Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen
LisätiedotVähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010
Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen
LisätiedotVapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015
Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki/Yhdistysverkosto Vanhus- ja vapaaehtoistyön johtaja Pirjo Heikkilä/Setlementti Louhela MITÄ KUULUU?
LisätiedotMitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke
Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Case: Vyyhtipeli Susanna Snellman Vyyhti-hanke Pelillisyys vai peli? - Pelillistäminen tarkoittaa toiminnon tai menetelmän pelillistämistä (joskus se voi olla myös leikillistämistä)
LisätiedotYhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012
Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotKansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.
Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.
LisätiedotKotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille.
KOTO PORTFOLIO Kotoportfolio on teemoitettu ohjauksen työväline opiskelijan kotoutumisprosessin ja oman osaamisen näkyväksi tekemiseen. Se tukee maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan
LisätiedotVapaaehtoisena vaikutat
Vapaaehtoisena vaikutat Teemavuoden lähtökohdat Vapaaehtoistoiminta hyödyttääsekäyksilöitä, yhteisöjäettäkoko yhteiskuntaa. Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan teemavuosi tarjoaa tilaisuuden
LisätiedotHelsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016
Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotMuseotyö muutoksessa!
Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?
LisätiedotSUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät
LisätiedotTIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA
TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen
LisätiedotOhjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa
Ohjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa Tulevaisuuden työ ja ohjaus seminaari (6.11.2015) Puheenjohtaja Eric Carver Uraohjaajat ja valmentajat ry Ohjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa Ohjaus
LisätiedotAleksi Neuvonen Demos Helsinki Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria
Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Demos Helsinki www.demos.fi Demos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank. Sen perusti joukko
LisätiedotOvet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
LisätiedotRIVER projekti. Idea projektin takana
RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of
LisätiedotEduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116
Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116 9:00 Tervetuloa Sanna Lauslahti, Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmän puheenjohtaja 9:05 Vapaaehtois
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotVAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA
1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen
LisätiedotTSL:n strategia vuosille
TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta
LisätiedotInnovatiivinen vapaaehtoistoiminnan organisointi
Innovatiivinen vapaaehtoistoiminnan organisointi Vapaaehtoistyön koordinaattorien valtakunnallinen Syysseminaari, Helsinki 27.-28.10.2016 Lapinlahden Lähde, Lapinlahdentie 1, 00180 Helsinki 2pv/80, 1pv/60,
LisätiedotTEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat
TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto
LisätiedotVelkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011
Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen
LisätiedotEFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015
EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen vuosi 2015 Muistio käytetyistä menetelmistä Bristol-Myers Squibb Julkaisupäivä 31. toukokuuta 2016 Sisällys Johdanto...
LisätiedotSuunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas
Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2019-2023 Hallitusohjelmaan esitetään, että otetaan tasa-arvoinen turvallinen asuminen kaikille hallituksen kärkihankkeeksi.
LisätiedotEduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän uutisviesti Marraskuu 2009 Numero 2
Kansalaisareena ry Kumpulantie 1 A, 6 krs. 00520 Helsinki [09] 2694 2040 etunimi.sukunimi@kansalaisareena.fi www.kansalaisareena.fi Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän uutisviesti Marraskuu 2009
LisätiedotUudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää
Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään
LisätiedotAvustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias
Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotMitä priorisoinnilla tarkoitetaan?
Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,
LisätiedotMeri Heinonen. Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmän kokous 3.12.2008
Meri Heinonen Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmän kokous 3.12.28 Kunnallisvaalikysely 28 yhteisöllisyydestä ja kestävästä kehityksestä Helsingin, Espoon ja Vantaan kunnallisvaaliehdokkaille
LisätiedotSuomalainen kulttuuri ja elämäntapa
2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.
LisätiedotMuutos, kasvu, kuntoutuminen
P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli
Osaava ja ammatillinen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli 14.2.2010 Liisa Reinman Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Asiakas
LisätiedotMaankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?
Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotUUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen
12.11.2014 UUSIA Network Anne Bland Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12-14.11.2014 UUSIA Network Perustettu syksyllä 2014 (ent. Social Business International Oy) UUSIA Network Oy on yhteiskunnallinen
LisätiedotTyökykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia
Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee
LisätiedotOnni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset
LisätiedotMarttajärjestön ja Pohjois- Karjalan Marttojen ympäristöteemat ja toimet. Maarit Sallinen-Uusoksa/Pohjois-Karjalan Martat ry 5.9.
Marttajärjestön ja Pohjois- Karjalan Marttojen ympäristöteemat ja toimet Maarit Sallinen-Uusoksa/Pohjois-Karjalan Martat ry 5.9.2018 TIETOA MARTOISTA 119-vuotias marttajärjestö on Suomen johtava arjen
LisätiedotEvon metsäopisto Arki ja tulevaisuuden ammatit -seminaari 20.8.2009 Outi Suomi SYY ry
Yhteiskunnallinen yrittäjyys haasteet mahdollisuuksiksi Evon metsäopisto Arki ja tulevaisuuden ammatit -seminaari 20.8.2009 Outi Suomi SYY ry Esityksen sisältö 1) Mitkä ovat eri sektoreiden roolit? 2)
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET
YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten
LisätiedotAGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.
Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tuloksellisuus
Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Jouko Kajanoja 28.1.2011 Eduka-messut Teemat 1. Syrjäytymisen ja mentaalisten ongelmien kustannukset ja ehkäisevien toimenpiteiden talous: kustannusten välttäminen 2.
LisätiedotYhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien
Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne
Lisätiedot191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:
Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton
LisätiedotTuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa
LisätiedotJulkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)
Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti
LisätiedotKuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat
14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA
LisätiedotEK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat
EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group
LisätiedotAsukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto
Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto 1) Tulevaisuuden asukastoiminta Millaisessa naapurustossa sinä haluaisit asua? Millainen on toimiva ja tehokas asukastoimikunta?
LisätiedotIÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotKolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
LisätiedotTYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla
TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä
LisätiedotVertaistoiminta Saksassa ja Itävallassa
Vertaistoiminta Saksassa ja Itävallassa Jokke Reimers 11.1.2016 Kansalaisareena 2016 Vertaistoiminta Suomessa Vertaistoiminnan toimintaedellytyksissä on parantamisen varaa.» 1. Mitä meiltä puuttuu?» 2.
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien kuntoutus
Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia
Lisätiedot