2. Marja-radan suunnittelun historia ja tulevaisuus, Heikki Pajunen, Vantaan kaupunki
|
|
- Aila Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SEMINAARIMUISTIO / MP MARJA-RADAN LIIKENNEPALVELUKONSEPTI, IDEASEMINAARI Aika: klo 9-15 Paikka: Osallistujat LT-Konsultit Oy, Kokoushuone Atlantti Aalto Pekka Paikallisliikenneliitto Granberg Mette YTV Herneoja Anne Ratahallintokeskus Hyvärinen Heidi Helsingin kaupunki/ksv Janhunen Outi Espoo Judström Yrjö Junakalusto Oy Juntunen Arno Ilmailulaitos Koskivaara Matti Ilmailulaitos Kullberg Jukka Vantaan kaupunki Linna-Varis Hanna Ilmailulaitos Murole Jussi B&M Pajunen Heikki Vantaan kaupunki Poutanen Olli-Pekka Helsingin kaupunki/ksv Rintapiirto Jyrki Strafica Rosenberg Marja VTT Sinisalo Kimmo YTV Sylberg Juha Näkövammaisten Keskusliitto Teerioja Reijo YTV Yli-Villamo Harri RHK Siitonen Arto HKL Eloranta Tuomo LT-Konsultit Oy Lehmuskoski Mikko LT-Konsultit Oy Lehmuskoski Ville LT-Konsultit Oy Martamo Natalia LT-Konsultit Oy Murole Pentti LT-Konsultit Oy Päätalo Mari LT-Konsultit Oy Siikonen Mari LT-Konsultit Oy 1. Seminaarin avaus Kimmo Sinisalo toivotti seminaariin osallistujat tervetulleiksi. Hän totesi, että Marja-radan liikennepalvelu konsepti -projektissa etsitään ratkaisuja tulevan Marja-liikenteen erityistarpeisiin. Liikennepalvelun tulisi voida palvella sekä lentomatkustajaa että päivittäistä työmatkailijaa. 2. Marja-radan suunnittelun historia ja tulevaisuus, Heikki Pajunen, Vantaan kaupunki Rata Martinlaaksoon suunnittelu on aloitettu Lentoasema on Vantaan kaupungille keskeinen valtti. Lentomelu on kuitenkin maankäyttöä ohjaava tekijä. Marjan suunnitteluprosessin aikana lentoaseman suunnitelmat ovat muuttuneet ja Marja-radan linjaukset sitä mukaan.
2 Sivu 2/9 Lentomatkustajien ja työmatkalaisten myötä samassa junassa on paljon eri tyyppisiä matkustajia. Asukkaiden mielipiteitä on pystytty linjauksia muodostaessa kuulemaan. Merkittävä matkanvarrella tullut muutos on esimerkiksi Aviapoliksen poikkeama, kun Aviapoliksen merkitys työpaikka-alueena on korostunut. Marja-radan yleissuunnitelma on valmistunut vuonna Maankäytön kehittämiseen on kovia paineita. Tikkurilan matkakeskuksen kehittämisellä on tarkoitus mahdollistaa, että myös kaukojunilla tulevat pääsevät kätevästi lentokentälle. 3. Uusien asemien maankäyttöä suunnitellaan, Jukka Kullberg, Vantaan kaupunki 1982 idea Marja-radasta esiintynyt yleiskaavassa ensimmäistä kertaa se merkittiin myös kaupungin kehittämissuunnitelmaan. Lentokentän arvo kaupungille on tunnustettu 1990-luvun alusta alkaen. Suunnittelulähtökohdissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia esim. lentokentän terminaalien sijoittelu voi muuttua, asuntoalueet kehittyvät eritavoin esim. Vantaankoski kehittyy voimakkaasti ja liike-elämän suunnalta voi tulla erilaisia toiveita. Tästä esimerkkinä parin vuoden takainen Festival-Park -projekti, joka kovan alkuinnostuksen jälkeen hiljeni. Maankäyttöä ei voida kuitenkaan suunnitella varastoon odottamaan Marja-rata päätöstä, koska mikään kaava ei yleensä käy sellaisenaan, vaan muutokset ovat yleensä aina tarpeen esim. edellä mainituista syistä. Olli-Pekka Poutanen kysyi suunnitelmista Klaukkalan suuntaan. Kullberg vastasi, että varsinaisia laajentumissuunnitelmia ei ole. 4. Poikittainen joukkoliikenne kehittyy nopeasti, Ville Lehmuskoski, LT-Konsultit Oy Säteittäinen liikenne kasvaa %, mutta poikittaisen liikenteen kasvuksi ennustetaan jopa 80-90%. Terminaalit ovat huomattava kytkentä kaukoliikenteeseen. Imagopalvelut: Göteborgissa oli luvattu matkustajille rahat takaisin matkasta, jos joukkoliikenneyhteys myöhästyy. Käytäntö on parantanut matkustajatyytyväisyyttä huomattavasti. (Kooste kalvoista liitteenä 1) 5. Millaiseksi Marja-asemat suunniteltiin? Jussi Murole, B&M Asemasuunnittelussa keskeistä oli yhdistää aseman molemmat puolet mahdollisimman joustavasti. Asemilla on muutakin sisältöä kun nousta junaan ja jäädä pois, suunnittelussa on haluttu luoda eri asemille oma imago. Suurin osa asemat tulevat leikkaukseen, mikä vaikuttaa suunnitteluun. Tärkeitä asioita suunnittelussa olivat myös liityntäpysäköinti ja polkupyöräpysäköinti. 6. Millaisia matkoja ja minne mennään? Jyrki Rintapiirto, Strafica Oy Tärkeää on huomioida rengasmaisuus. Työ nimenä on suunnista käytetty nimityksiä MP ja PM. Lentokentälle pääsee molempiin suuntiin eikä matka-ajassakaan ole juuri eroa. Molemmat kestävät noin puoli tuntia. Lentoaseman erityispiirteen vuoksi on lentoasemalle suunniteltu noin 1 minuutin pysäystä sen erityispiirteen vuoksi. Tiedotus aikatauluista on keskeistä. Myös nykyiset junamatkustajat matkustavat radalla, heistä muodostuu noin puolet Marjaradan matkustajista. Suunnittelussa on huomioitu ns. työpaikka-asuinpaikka aluepareja. (Kalvot liitteenä 2).
3 Sivu 3/9 7. Tullaanko lentoasemalle junalla? Matti Koskivaara, Ilmailulaitos - ei vaan lentokoneella Erilainen työmatkakäyttö. Lentoasemalla työskentely näyttää vaikuttavan asuinpaikan valintaankin. Ulkomaanliikenteessä noin 40 % jää Helsinkiin. Loput 60 % jatkavat muualle Suomeen. Lentomatkustajista 30 % asuu pääkaupunkiseudulla. Matkatavarat asettaa laatuvaatimukset junayhteydet. Muut vaihtoehdot voivat olla houkuttelevampia. Kriittisiä asioita kulkutapaa valittaessa ovat matka-aika, luotettavuus sekä vaihdottomuus. Tieliikenteen mahdollisuuksista on joka tapauksessa pidettävä huolta. Yksi tulevaisuuden kysymyksistä on pysyykö terminaaliin tulo autolla ilmaisena. Halpalennot voivat muuttaa lentomatkustajien profiilia, tällaiset matkustajat voivat olla uutta ryhmää interreil-porukkaa, jotka olisivat varmasti Marja-yhteyden käyttäjiä. Marja-rata hanke on hyvä, mutta ehkä vielä vähän edellä ajasta. (Kalvot liitteenä 3) 8. Liityntäpysäköinti avainasemassa, Reijo Teerioja, YTV Liityntäpysäköinnin koordinointi voi olla usein vaikeaa. Se on vähän väliinputoaja, sen järjestämiselle on vaikea löytää rahoittajaa. Liityntäpysäköinnin imagon ja brändin tulisi olla hyvä, sillä sen avullahan matkustaja voi yhdistää sekä auton/pyörän ja junan hyvät ominaisuudet. Yksilön näkökulmasta hyödyt ovat seuraavat säästyy aikaa, rahaa ja hyvinvointia. Matka on miellyttävämpi ja mukavampi, kun ruuhkassa omassa autossa seistessä. Asemien yhteydessä olevat palvelut ovat tärkeä liityntäpysäköinnin houkuttelevuustekijä. Liityntäpysäköinnin yksi keskeinen osa on vähentää liikennettä ja pysäköinti on helpompi järjestää kaupungin laidalla. Liityntäpysäköintipaikoille pysäköidään 3700 henkilöautoa ja 3500 polkupyörää vuorokaudessa. Tämä ei ehkä itsessään ole välttämättä suuri määrä, mutta suurin osa näistä matkoista ovat työ- ja opiskelumatkoja. Nämä matkat tapahtuvat useimmiten ruuhkaaikaan. Voi miettiä, että mihin tämä henkilöauto määrä mahtuisi, jos kaikki ajaisivat keskustaan. Yksi keskeinen kysymys viimeaikoina on ollut, että saako liityntäpysäköinti maksaa. Ruoholahdessa on ollut kokeilu, jossa alle 12 tunnin liityntäpysäköinti maksaa 2. Toiminta-ajatuksena olisi, että mitä kauempana liityntäpysäköinti on keskustasta, niin sen halvempaa se olisi. Liityntäpysäköinnin haasteita ovat: tiedonsaannin parantaminen, pysäköintivaihtoehdoista yleisesti sekä tiedonsaanti tienpäälle Ilkivalta, kyselyssä n. kolmannes oli joutunut jonkinlaisen ilkivallan kohteeksi, sosiaalista kontrollia tai valvontaa pitäisi kehittää. 9. Miltä näyttää Marjan junakalusto, Yrjö Judström, Junakalusto Oy Junakalusto OY:stä kunnan omistavat 65 % ja VR 35 %. VR:n vanhaa kalustoa ollaan poistamassa vuoden 2009 aikana.
4 Sivu 4/9 Päästään suureen hankitaerään (50 yksikköä, myöhemmin päätetty 40 yksikköä), joten voidaan käyttää kilpailutusta tehokkaasti. Junakalusto Oy ei muuta YTV:n roolia liikennöitsijänä. Leveä raideleveys aiheuttaa välillä ongelmia kalustoa tilatessa, mutta raideleveys on sinänsä vahvuus, koska korikin on täten leveämpi. Tämä auttaa huomiomaan myös Marja-yhteyden erityistarpeet. (Kalvot liitteenä 4) 10. Marja-radan liikennepalvelukonsepti Mari Siikonen esitteli projektin tavoitteita ja ideoita liikennepalvelun sisällöstä. (Kalvot liitteenä 5) 11. Ryhmätyöt ja niiden purku Seminaarin osallistujat jakautuivat ryhmiin. Marja-liikenteen laatutekijöiden löytämiseksi jokaista ryhmää pyydettiin asettumaan Marja-matkustajan asemaan. Matkustajaryhmät olivat: - Ranskalainen liikemies, joka lentää Pariisista ja on menossa Ruoholahteen Nokialle - Eläkeläisryhmä Kouvolasta tulossa Kivistön kulttuurikeskukseen venäläisentaiteen näyttelyyn vuotias sellisti menossa Viikistä soittotunnille Petakseen - Sokea opiskelija palaamassa Hartwall-Areenalta joulukonsertista kotiinsa Lapinkylään Kukin ryhmä sai reilun tunnin aikaa työstää omaa tehtäväänsä. Ryhmätyöt purettiin siten, että kukin ryhmä esitteli oman matkantekonsa vaiheittain. Selostus ryhmätöiden tuloksista: Ranskalainen liikemies, joka lentää Pariisista ja on menossa Ruoholahteen Nokialle On joulukuu. Kone laskeutuu Helsinki-Vantaalle. Sataa räntää. Lentokoneen kuulutuksissa on sanottu lämpötilan olevan +1 o C. Olen pukeutunut ajattelemattomasti. Asiallinen pukuni on toimiva Pariisissa tähän aikaan vuodessa, mutta ei täällä. Pikkukenkäni eivät paljon lätäköissä seisoskelua kestä. Lentokoneen mainoslehtisestä olen lukenut, että Helsinki/Vantaalle on avattu uusi junayhteys. Yrityshän kyllä maksaa matkateon, joten rahaa ei tässä ensimmäiseksi tarvitse ajatella. Taksijono ei kuitenkaan houkuta, joten päätän selvittää junayhteyden käyttömahdollisuutta. Viimeksi kun olin Suomessa ei junayhteyttä lentoasemalta ollut, taksimatka kesti melko pitkään, koska sattui olemaan ruuhka-aika. Nyt on joulukuu, joten arvelen ihmisten olevan jouluostoksilla ja se ei ruuhkaa ainakaan helpota. Kysyn lisäohjeita lentokentän infopisteestä. Virkailija puhuu auttavaa ranskaa ja vahvistaa, että pääsen Ruoholahdessa olevaan toimistoon näppärästi. Junalla ensiksi Helsingin keskustaan ja sieltä vaihto metroon. Junalle on selkeät opasteet. Lähtevät junat näkyvät jo lentokentän monitorista. Lipun osto sujuu kännykällä. Kun olen ostanut lipun kännykällä, tajuan, että olisinhan sen voinut ostaa automaatistakin. Suomessahan käyvät eurot kuten Ranskassakin. No, ei sillä väliä, kuitin saaminen olisi vain ollut automaatista helpompaa. Juna pysähtyy kesken matkan. Se ei haittaa, koska vaikka kiire onkin niin, heti pysähtymisen jälkeen kerrotaan, että matkaa jatketaan jo viiden minuutin kuluttua. Viivytyksen syykin mainitaan vastaan tuleva juna oli myöhässä aikataulusta.
5 Sivu 5/9 Juna viipyy pitkään tunnelissa se on epämiellyttävää. Kun ei näe ulos, niin tulee epämiellyttävä olo siitä, että mihinkähän tässä ollaan menossa. Kuulutukset ovat myös ärsyttäviä. Mongerruksesta ei saa mitään selvää. Kirjoitettua paikannimeä on vaikea tunnistaa samaksi kuin lausuttu. Oikeastaan olen varsin tyytyväinen. Juna on siisti. Nousin junaan sisätiloissa, joten kenkäni eivät kastuneet taksijonossa. Ehdin vielä selata kokouspaperit. Muistutan itseäni vielä kokouksen perustavoitteista. Saan junamatkastani hyvän keskustelunaiheen illalliselle, pitää muistaa kehua suomalaista IT osaamista tässäkin asiassa. Etukäteen minua kyllä arveluttaa junalla kulkeminen. Olen siististi pukeutunut liikemies, salkustani näkee jo kauas, että siellä on kannettava tietokone. Olen otollinen kohde pikkurikollisille. Junassa on kuitenkin rauhallinen ja miellyttävä tunnelma, saan mukavan istumapaikan ja lentolaukkuni mahtuu viereeni. Tämä on miellyttävää, informaatio on selkeää. Äitinikin osaisi liikkua täällä. Hän kammoksuu ulkomaita ja puhuu ainoastaan ranskaa. Näin selkeiden kuvaopasteiden seuraaminen ei kielitaitoa vaadi! Kun juna saapuu Helsinkiin, lähden etsimään metroyhteyttä. Se epäilyttäisi muuten kovastikin, mutta lentokentän infopisteen virkailija printtasi minulle rautatieaseman pohjapiirroksen, jonka mukaan löydän metroon helposti. Sokea opiskelija paluumatkalla joulukonsertista Hartwal Areenalta Lapinkylään Päälläni on lämmin vaatetus, mukanani on kännykkä ja valkoinen keppi. Reitti on minulle outo, mutta Pasilan asema on onneksi tuttu. Vaikka on ilta, minulla ei ole kiire. Seuraavaksi päiväksi on sovittu vain yksi tapaaminen ja voin nukkua aamulla melko pitkään. Taksin saaminen on Hartwall-areenalla vaikeaa, juna on sitä paitsi nopea ja säännöllinen. Lisäksi haluan vähän säästää taksiseteleitä. Kotona lähtiessä käytän internetin reittiopasta. Saan sieltä tarkan reittiselostuksen kävelyetäisyyksistä ja ilmansuunnista. Harjoittelen reitin kotona. Tallennan reittiselostuksen kännykkääni äänitallenteena. Minulla on mukanani GPS-paikannin, jonka avulla voin tarkistaa sijaintini. Hartwal-areenalta rautatieasemalle helpottaa se, että useilla muillakin konsertista tulijoilla on sama suunta. Väkijoukon mukana on helppo suunnistaa. Asemalla pitää löytää oikea laituri. Laiturinumeron tiedän reittioppaan perusteella. Tarkistan häiriötiedotteet kännykällä. Sen perusteella laiturinumerossa ei pitäisi olla muutoksia. Löydän oikean laiturin laskemalla kulkusuunnasta laitureiden määrän. Tiedän laiturien määrän ennakkoon ja siitä lasken, että pääsen oikealle laiturille. Laiturin oviaukon kuulee liukuportaista, niiden kohdalla on aivan erilainen ääni. Kuulutus laiturilla varmistaa, että olen oikealla laiturilla. Jos ei muuta, niin täytyy kysyä joltakulta näkevältä, että olen oikealla laiturilla. Laiturilla on ohjaava laatta, jonka avulla löydän junan oven. Jos on poikkeuksia, niin täytyy toivoa, että junan ovi avautuu. Jos se avautuu, niin sen kyllä kuulee ja löytää sen perusteella. Jos ovi ei avaudu, niin ei auta muu kuin ojentaa käsi junan kylkeen ja lähteä kulkemaan pitkin junan reunaa, kunnes ovi tulee kohdalle. Kun ovi on löytynyt, täytyy löytää vielä painonappi. Vanhanaikaiset painonapit ovat parempia, koska ne on helpompi löytää. Hipaisunappi on hankalampi löytää.
6 Sivu 6/9 Vaunussa invapaikat on helppo löytää. Vaunut ovat siitä mukavia, että väliovia ja portaita ei ole. Kutsuohjattu palvelulinja on tilattu ennen matkaa Kivistön asemalle. Juna pysähtyi kesken matkan, se ei haittaa, koska ovet eivät avaudu, enkä luule tätä asemaksi. Pysyn siis laskuissa mukana ja tiedän millä asemavälillä milloin olen. Jos pysähdys kestää kauan, niin se huolestuttaa minua: odottaako jatkoyhteys. Soitan MYKiin, että juna seisoo ja kyydin on odotettava. Minulle on tärkeintä matkan luotettavuus, nimenomaan koko matkaketjun luotettavuus. Taksikortti on houkutteleva vaihtoehto junamatkalle, jos matkaan runkomatkan lisäksi liittyy liityntämatka. 12-vuotias sellisti Viikistä Petakseen Käyn soittotunneilla aina tiistaisin. Se on aivan kivaa. Sellon ääni on metka ja mun mielestä on kiva, kun kaikki muut soittaa jotain pianoa tai muuta tavallista. Se huono puolihan sellossa on, että se on iso. Isä kiusaa, että eipä sitten tarvitse mennä salille, kun on selloa kanniskellut. Menen Jokeri bussilla Viikistä Huopalahteen ja siitä vaihdan Marja-junaan. Sellon kanssa liikkuessa on mukavaa, että vaihtaminen on helppoa. Sekä Jokeri että Marja ovat täsmällisiä ja kulkevat usein. Marja-junan ja Jokerin tunnistaa helposti jo kaukaa, tunniste ovenpielessä näkyy kauas vaikka olisi pimeää ja sateista. Oona, mun pikkusysterikin tunnistaa ne. Sanoo Jokerilinjan merkkiä pejjeksi ja Marja-junan merkkiä ompuksi. Matkan kestäessä olen jatkuvasti selvillä sijainnista. Ei tarvitse itse laskea, että milloin pitää jäädä pois. Seinällä on kartta, josta näkee missä juna milloinkin kulkee. On hauska seurata, kun pieni piste vaunun seinässä liukuu asemalta toiselle matkan aikana. Kun eka kertaa tein matkan yksin, niin olihan se aika jännää. En ollut ihan varma osaanko jäädä oikealla paikalla pois. Ne spurgut mua vähän pelottaa, ne kun aina meinaa kommentoida sellostani. Pieni poika ja noin iso soitin. Mitä sä sitä kanniskelet. Ei kai ne mitään pahaa meinaa, mutta silti on mukavampaa, että konnari käy vaunussa aina silloin tällöin. Vitsin siitä, että olisi pitänyt ruveta soitaan nokkahuilua, olen kuullut jo ainakin sata kertaa. Sello on painava ja siksi on mukava, että junan ovi on leveä eikä siinä ole kynnystä. Onneksi lipunlukijoita on joka ovella, ei tarvitse jättää selloa tai kanniskella sitä ympäriinsä lipun leimauksen vuoksi. Tietoa on helppo löytää. Tunnistan tiedon jo kaukaa, sillä kaikki on samannäköistä sekä junassa, asemilla että netissä. Aluksi mua ärsytti nuo kuulutukset, joka asemalla pitää sanoa aseman nimet. Suomeksi, ruotsiksi ja Englanniksi. Sitten hoksasin, että junassa on paikkoja, johon kuulutukset ei kuulu juuri ollenkaan. Saan rauhassa lukea vaikkapa enkun sanoja.
7 Sivu 7/9 Eläkeläisryhmä Kouvolasta tulossa Kivistön kulttuurikeskukseen venäläisen taiteen näyttelyyn Meitä kokoontuu Kouvolan asemalle yhteensä 20 henkeä. Kaikki ovat paikalla hyvissä ajoin ennen junan lähtöä. Ikämme vaihtelee 70 vuoden molemmin puolin. Miehillä on yllään puku ja naisilla leningit. Huomaan, että monet naisista ovat käyneet juuri kampaajalla. Ollaanhan ihan Helsinkiin menossa. Osa meistä liikkuu vähän hitaammin: ainakin puolet meistä käyttää kävelykeppiä ja osa myös kuulolaitetta. Pentti on matkanjohtajamme. Hän on aina ollut kiinnostunut rautateistä. Nyt kun Helsinkiin on rakennettu uusi rautatieyhteys sanovat sitä Marja-radaksi, niin oli päivän selvää, että matkaamme venäläisen taiteen näyttelyyn junalla. Bussilla kai olisimme päässeet periaatteessa kätevämmin, mutta onhan junassa kuitenkin ravintolavaunu, ei tarvitse pysähtyä erikseen kahville. Ja onhan se mukava käydä testaamassa uusia junia, Marja-radasta oli iltauutisissakin. Matkatoimisto järjestää meille edullisen paketin, lieneekö näyttelynjärjestäjällä jotain kytkytkauppaa Matkan suunnittelu on aloitettu hyvissä ajoin. Saamme tietoa Kouvolan matkatoimistosta. Hinnoittelu vain on hölmöjen hommaa lippua Marja-radalle ei voi ostaa Matkatoimistosta. Meille kerrotaan, että liput voi ostaa vasta Helsingistä. Se vähän jännittää, että pysyykö ryhmämme kasassa, etenkin silloin kun vaihdamme junaa ja ostamme lippuja. Miten sitä tämmöinen vanha ihminen pärjäisi yksin siinä vilinässä. Ja miten löytäisi takaisin ryhmään. Aseman hissit ovat todella tilavia. Se on meille tärkeää, koska haluamme ryhmämme pysyvän kasassa ja odotteluaikaa on näin vähemmän ja lisäksi hissit ovat todella siistejä! Liukuportaisiin emme halua mennä, siinä voisi osa joutua hukkaan. Marja-yhteyden vaunut ovat mukavia. Kaikki saavat istumapaikan. Jalkatilaa on runsaasti ja kävelykepin kanssa kulkijoita ilahduttaa erityisesti se, että kynnyksiä ei ole lainkaan. Erityisesti jäi mieleen junavaunun WC, vaikka WC ei ole kovinkaan iso, niin se on poikkeuksellisen tilava ja siisti. Ryhmämme miehiä innostaa myös automainen teknologia. Kulkevathan junat peräti yli 130 km/h. Junassa on näyttötaulu, josta voi seurata junan nopeutta jokaisella hetkellä. Matkalla koemme myös pienen seikkailun: juna pysähtyy kesken kaiken. Mitä nyt! Vilkuilemme hetken toisiamme, mutta asia selviää nopeasti, koska kuulutuksessa kerrotaan pysähdyksen syy ja se, kuinka kauan pysähdyksissä ollaan. Ja itse asiassa saamme vielä hyvitystä: meitä odottavat ilmaiset kahvit ja pullat ravintolavaunussa kotimatkalla. Matkan aikana saamme tietoa sähköisestä reittikartasta, jonka puuhamiehemme Pentti näkee communicaattoristaan. Se on peräti niin fiksu laite, että tiedämme kartalta myös oman sijaintimme. Osa meistä tyytyy ihan vanhanaikaiseen paperiseen yksinkertaistettuun karttaan, joita löysimme rautatieasemalta. Matkustaminen Marja-junalla on mukavaa ja huoletonta. Näin onnistuneen matkan jälkeen voi ryhtyä suunnittelemaan uutta matkaa. Kivistön kulttuurikeskukseen on tulossa on uusi kiinnostava nukkenäyttely jo ensi keväänä.
8 Sivu 8/9
9 Sivu 9/9 12. Loppukeskustelu Kimmo Sinisalo kiitti seminaariin osallistuneita. Sinisalo pyysi osallistujia pyydettiin kertomaan päällimmäisenä mieleen jääneen ajatuksen, kysymyksen tai idean. Ajatuspotpurin sato oli seuraavanlainen: Suurimmalle osalle käyttäjistä ei tapahdu mitään uutta. Yli puolet VR-Lähiliikenteen käyttäjistä tulee käyttämään tätä linjaa. Voitaisiinko tässä samalla houkutella juniin uusia matkustajia. Marja-radan tulisi olla osana koko joukkoliikenteen tietokokonaisuutta, mutta kuitenkin oma selkeästi erottuva palvelunsa Mitkä ovat uuden kaluston vaatimukset? Brändin tulisi olla lentomatkustajille selkeä, mutta se ei saisi kuitenkaan ärsyttää päivittäisiä matkustajia. Lentomatkustaja voisi hyödyntää junamatkaa: junassa voi lukea, työskennellä ja kännykkä toimii. Opastus lentoasemalla kohti junaa on oltava idiootinvarma (Madrid) Olisi hienoa, jos lenkistä saataisiin valmiiksi mahdollisimman paljon kerrallaan. Marja-liikenteen tulee näyttää osalta pääkaupunkiseudun liikennettä. Katkeamaton matkaketju kaluston sisällä toimii hyvin. Pienillä asemilla ei pitäisi olla ongelmia, Pasila, Tikkurila ja Pasila tärkeitä osia matkaketjussa. Visuaalinen informaatio on hyvin tärkeässä osassa. Ihminen tulkitsee ja lukee ympäristöään jatkuvasti usein huomaamattaan. Reittiopas on tärkeässä asemassa: miten se käsittelee eri vaihtoehtoja. Marja-pannan molemmat suunnat olisi saatava kuormitettua tasaisesti, jotta hyöty saadaan kahteen suuntaan. Marja-junaan voisi varata vaunun, joka olisi erityisesti varattu lentomatkustajille matkatavaroineen. Se olisi merkitty esim. matkalaukun kuvalla. (vrt. lemmikkieläinvaunu) Kimmo Sinisalo kehotti kaikkia osallistujia nauttimaan tulevasta aurinkoisesta, vielä kesäisestä viikonlopusta!
10 Liite 1. Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski Poikittaisen joukkoliikenteen visio 2030 & kehittämissuunnitelma vuosille
11 Liite 1. Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski Taustaa % % +20 %
12 Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski Tavoitteet Tavoitteena on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostaminen nykytasosta koko seudulla. PLJ 2002 työn joukkoliikennestrategiassa asetettu määrällinen tavoite on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvu yhdellä prosenttiyksiköllä / 10 vuotta. Poikittaisen joukkoliikenteen päätavoitteena on saavuttaa vuoteen 2030 mennessä noin kolmanneksen kulkumuoto-osuus poikittaisessa liikenteessä, jotta koko seudun joukkoliikennejärjestelmälle asetetut tavoitteet toteutuvat. Tavoite edellyttää poikittaisten joukkoliikennematkojen määrän 2-2,5 kertaistumista. Liite 1.
13 Marja-radan liikennepalvelukonsepti Liite 1. Ville Lehmuskoski
14 Liite 1. Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski Kehittämisperiaatteet Joukkoliikenteen solmupisteet Runkolinjakäytävät Palvelujen ja informaation kehittäminen Liityntä maankäyttöön
15 Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski Pienten teemapakettien asema on turvattava Liite 1.
16 Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski IMAGO JA PALVELUT (1) 1. Poikittaisen joukkoliikenteen imago Liite 1. Myös A-luokan kansalaisen ykkösvaihtoehto Tehokas, kohdennettu markkinointi Passiivisesta tiedottamisesta aktiiviseen tuotemarkkinointiin Markkinoinnin kohderyhmän laajentaminen Markkinointivolyymin kasvattaminen Tiedonsaannin ylitarjonta (Info overflow) Tyrkkylinja Alueelliset ja paikalliset markkinointi -iskut Strategiana positiivinen lobbaus
17 Liite 1. Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski IMAGO JA PALVELUT (2) 2. Runkolinjojen vahva brändi Jokeri, Tiedelinja, Super I, Super II, Super III Tarkoituksena välttää toimintaympäristön visuaalista sekavuutta Brändi on lupaus runkolinjan korkeammasta palvelutasosta (vrt. Pendolino) lupaus myös lunastettava Kalustostandardin parantaminen Visuaalisen informaation yhdenmukaisuus ja loogisuus
18 Liite 1. Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski IMAGO JA PALVELUT (3) 3. Asiakaslähtöinen palvelutarjonta Matkustuskokemuksen kokonaisvaltainen laadukkuus Ongelmina nykyisin sotkuisuus, turvattomuus, ahtaus, epäystävällisyys, epämukavuus Joukkoliikenteen palvelukonseptin laatutekijöille asetettava konkreettiset tavoitteet, budjetti ja seurantamenettelyt myös abstraktimpien laatutekijöiden osalta a) Palveluketjun laatutakuu (joustava kalustonkäyttö, info case Tampere) b) Turvallisuus ja siisteys (vartiointi, yhteistyö, kameravalvonta) c) oheistuotteet
19 Liite 1. Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski IMAGO JA PALVELUT (4) 4. Palvelupaletin monipuolistaminen ja kohdentaminen Eri asiakasryhmille kohdennetut palvelut Laatutasolta ja asiakashinnalta vaihtelevat palvelut a) Aikataulutus asiakastarpeiden mukaan b) Kutsuohjauksen ja KPK:n hyödyntäminen c) Uusien palvelukonseptien rohkea testaus pilotoimalla Kutsuohjauspilotti Espoon/Vantaan reuna-alueilla (2006?) Kutsuohjauksisten integroitujen palvelujen pilotti High-Tech Tiedelinja
20 YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A Marja-radan liikennepalvelukonsepti Millaisia matkoja ja minne mennään? Jyrki Rinta-Piirto Strafica Oy Liite 2 LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
21 YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A Raskaan raideliikenteen käyttö arkivuorokaudessa v LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
22 YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
23 YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A ennuste v LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
24 YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A ennuste v LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
25 YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A ruuhkatunnin ennuste v päivätunnin ennuste v LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
26 YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A Aikahyötyjen ja käyttäjien jakauma vuorokausitasolla % 90 % Läpikulkevat matkat 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Vantaan ja PKS:n ulkopuolisen alueen väliset, muut kuin lentomatkustajat Vantaan ja muun PKS:n väliset, muut kuin lentomatkustajat Vantaan sisäiset, muut kuin lentomatkustajat 10 % 0 % aikahyödyt käyttäjät Lentomatkustajat LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
27 YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
28 YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A v Vantaankoski Vehkala Petas Kivistö Aviapolis Lentoasema Ruskeasanta Asola Käyttäjämäärä vuorokaudessa joista lentomatkustajia Käyttäjistä vuorokaudessa: kevyellä liikenteellä henkilöauto-liityntäpysäköijiä ~ ~ ~ ~ ~ ~ junan ja bussin välisiä vaihtoja Käyttäjämäärä huipputuntina Käyttäjistä huipputunnissa: kevyellä liikenteellä asemalle henkilöauto-liityntäpysäköijiä ~ ~ 280 ~ ~ ~ 290 ~ bussista junaan vaihtavia kevyellä liikenteellä asemalta junasta bussiin vaihtajia LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
29 YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A Asemien käyttäjät vuorokaudessa lentomatkustajia bussi-juna vaihtajia henkilöautoliityntä kevyt liikenne Vantaankoski Vehkala Petas Kivistö Aviapolis Lentoasema Ruskeasanta Asola LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
30 Miksi junalla lentoasemalle - näkökulmia Matkustaja- / Työmatkakäyttö Helsingistä lähtevä / Helsinkiin tuleva Matkan tarkoitus (matkatavaroiden määrä) Vaihtoehtoiset mahdollisuudet Matka-aika Hinta Luotettavuus, täsmällisyys Vaihdottomuus, vaivattomuus Tottumus on toinen luonto
31 Lentokenttien raideliikenneyhteydet EU-alueella 2003 Nopeat junayhteydet: Kaukojunayhteys: Paikallisjunayhteys: Metroyhteys: Raitiotieyhteys: Rakenteilla: Frankfurt, Lyon, Pariisi CDG (18 %), Tukholma, Oslo Amsterdam (31 %), Berliini- Schönefeld, Birmingham (5 %), Kööpenhamina, Leipzig, Manchester (5 %), Southampton, Geneve, Zűrich Barcelona, Belfast City, Bryssel (14 %), Dűsseldorf, Dresden, Friedrichshafen, Glasgow, Graz, Hannover, Lontoo-Gatwick (20 %), Lontoo-Heathrow (7 %), Lontoo- Stansted (19 %), Lontoo-Luton, Malaga, Milano-Malpensa, Műnchen (30 %), Pisa, Rooma, Stuttgart, Wien Lontoo-Heathrow (14 %), Newcastle, Pariisi-Orly (8 %, people mover), Madrid, Nűrnberg Bremen, Essen-Műlheim Köln (2004), Wien (2003, nopea yhteys) Lentoaseman sisäinen raideliikennejärjestelmä: Frankfurt, Lontoo- Stansted, Lontoo-Gatwick, Rooma Lähde: European Union, Energy & Transport in Figures, 2003)
32 Lähtevät ja saapuvat matkustajat EU:n lentoasemilla Lontoo Heathrow 63,4 Frankfurt 48,5 Pariisi, Ch. De Gaulle 48,4 Amsterdam 40,7 Madrid 33,9 Lontoo, Gatwick 29,6 Rooma 25,3 Pariisi, Orly 23,2 Műnchen 23,2 Barcelona 21,3 Manchester 19,0 Kööpenhamina 18,2 Palma de Mallorca 17,8 Milano, Malpensa 17,4 Tukholma 16,5 Lontoo, Stansted 16,1 Dublin 15,1 Dűsseldorf 14,7 Bryssel 14,4 Wien 12,0 Ateena 11,8 Malaga 10,4 Hampuri 10,2 Berliini, Tegel 9,9 Helsinki-Vantaa 9,6 Lähde: European Union, Energy & Transport in Figures, 2003)
33 Lentomatkustajien kulkutapajakaumia eräillä kentillä )* Lontoo (Heathr.) 60 milj. 43 km )*** Frankfurt 48 milj. 10 km Pariisi (CDG) 48 milj. 25 km Amsterdam 40 milj. 15 km Madrid 34 milj. 15 km )** Műnchen 24 milj. 29 km Barcelona 21 milj. 12 km Bryssel 20 milj. 12 km Milano (Malpensa)19 milj. 49 km )**** Tukholma 18 milj. 42 km Kööpenhamina 18 milj. 8 km Oslo 15 milj. 50 km Dűsseldorf 15 milj. 7 km Wien 12 milj. 16 km )** Helsinki-Vantaa 10 milj. 16 km Berliini (Schönef.) 2 milj. 18 km Lähde: org, Airport Accessibility Pilot ( ) Vuosimatkustajia Etäisyys keskust. )* Sisältää myös hotellikuljetukset sekä vuokra-autot )** Uusi raideyhteys valmistunut, tässä vanha tieto )*** Metro + nopea raideliikenneyhteys )**** Juna keskustaan + syöttöyhteys rautatieasemalle ILL/Ky Hli 08.04
34 The Modal Split of the Airports in Norway 2003 Domestics Flights Oslo Other Fornebu/Gardermoen Airports in Norway % % % % Taxi Car (parked on the airport) Car (kiss and ride) Bus Airport Express Regional/local trains International Flights Oslo Other Fornebu/Gardermoen Airports in Norway % % % % Taxi Car (parked on the airport) Car (kiss and ride) Bus Airport Express Regional/local trains Rental car ILL/Ky Hli 08.04
Marja-radan liikennepalvelukonsepti
Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat
LisätiedotKehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta
Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014
LisätiedotMarja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella
Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA
LisätiedotJOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi
JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat
LisätiedotPikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson
Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)
LisätiedotHelsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne BEST tutkimustulokset 2018 Benchmarking in European Service of Public Transport HSLH Taustatiedot Kyselytutkimus, joka mittaa asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen Vuonna
LisätiedotKAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?
KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Moi Radek! Moi! Tunnetko jo Jussin? En tunne. Hän on Jussi, meidän työkaveri. Hauska tutustua. Mä oon Radek. Ootko sä se uus puolalainen? Joo, kyllä olen. Hauska tutustua
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotHelsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Solmu-pilottikohteet Solmu-päätösseminaari 8.2.2017 2 Esittäjän nimi Pitkä- ja lyhytmatkaisen joukkoliikenteen väliset vaihdot HAASTE: Joukkoliikenteen järjestäminen on usean
LisätiedotHSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski
HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen
LisätiedotTulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma
Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on pääkaupunkiseudun vireillä olevien hankkeiden,
LisätiedotMetro Pasilasta eteenpäin
Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on
LisätiedotVR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä
VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen
LisätiedotSuur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä
Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo
LisätiedotMuuton myötä uusille reiteille
Muuton myötä uusille reiteille Hei sinä, jonka kodin tai työpaikan osoite on vaihtumassa tai juuri muuttunut! Mitä, jos siirtyisit uusien reittien myötä joukkoliikenteen käyttäjäksi tai pyöräilijäksi osittain
LisätiedotLahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma
Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,
LisätiedotRaidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia
Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa
LisätiedotKESKUSTELUTEHTÄVIÄ MATKUSTUS
KESKUSTELUTEHTÄVIÄ MATKUSTUS Alla on kuvattu keskustelutilanteita. Ennen tilannetta sinulla on aikaa tutustua siihen. Näet sulkeissa vihjeen, mitä sinun pitää sanoa suomeksi. Kuulet keskustelun toisen
LisätiedotLiikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo
Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne
LisätiedotMiten VR Matkustajaliikenne on kehittänyt ja kehittää palvelujaan?
Miten VR Matkustajaliikenne on kehittänyt ja kehittää palvelujaan? Pro Rautatien seminaari 15.3.2012 Antti Jaatinen Senior Adviser VR Group Käynnissä mittavat kalustoinvestoinnit 1. VR käynnisti vuonna
LisätiedotHelsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Raitiovaunujen ja runkolinjojen pysäkkikuulutukset tutkimuksen tulokset 21.1.2019 24.1.2019 2 Esittäjän nimi 13.2.2019 Vastaajien kokonaismäärä = 627 Tavoitetut ratikat ja bussit
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne
Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen
LisätiedotKehäradan liikennöinti 2015
Kehäradan liikennöinti 2015 Suvi Rihtniemi 14.4.2015 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Kehäradan aikamatka 1975: Martinlaakson rata valmistuu. Aletaan puhua Marja-radasta Martinlaakson radan jatke:
LisätiedotJoukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?
Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös
LisätiedotSujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja
Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa
LisätiedotSähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi
SYÖKSY Väliseminaari 18.1.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Kuvaus palvelumalleista Tampereen teknillinen
LisätiedotViisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille
Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-
LisätiedotKaukoliikenteen matkaketju matkustajan silmin
Kaukoliikenteen matkaketjujen alku- ja loppumatka Kaukoliikenteen matkaketju matkustajan silmin 26.11.2018 Marianne Tenhula / Palmu Työn tausta ja tavoitteet Kaukoliikenteen matkaketjussa toimijoita on
LisätiedotMiten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki
Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat
LisätiedotSuora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS
Rapid T System Transit System 2 6 8 1 12 Km/h Suora Nopea RAIDEYHTEYS Rapid Transit System... Edullisempi metro? Metron kustannukset karkasivat käsistä Hankesuunnitelman kustannusarvio 79 816 M Syksyllä
LisätiedotPendelöintikysely Hämeenlinnan kaupunki Strategia- ja kehittämispalvelut
Pendelöintikysely 2019 Hämeenlinnan kaupunki Strategia- ja kehittämispalvelut Pendelöinti Pendelöinnillä (sukkuloinnilla) tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella. (Tilastokeskus, 2019)
LisätiedotRaitiotien suunnitteluperusteet
Raitiotien suunnitteluperusteet Kaupunginvaltuuston iltakoulu: Raitiotien ja joukkoliikenteen linjaukset Perjantai 16.3.2018 Esitys klo 13.00 13.15 1 projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen, raitiotien kehitysohjelma
LisätiedotLoviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä! Työpajan Yhteenveto
Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä! Työpajan Yhteenveto 7.6.2018 Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä! Työpajan tausta Työpajan tavoitteena oli löytää ideoita Loviisan joukkoliikenteen parantamiseksi.
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat
LisätiedotJuhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne
Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun
LisätiedotRaide Jokeri. Raide Jokeri Maarakennuspäivä 2016
Raide Jokeri Maarakennuspäivä 2016 Juha Saarikoski projektijohtaja, Raide-Jokeri projekti, HKL Raide Jokeri Helsingin ja Espoon yhteinen hanke Itäkeskuksen ja Keilaniemen välinen poikittainen pikaraitiolinja
LisätiedotLiikenteen tavoitteet
HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO
ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5
LisätiedotMiksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö
Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen
LisätiedotVantaan keskustojen kehittäminen
Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015
LisätiedotMatkustajan kokemuksia junaliikenteessä
Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotTampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta
Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta Luonnos Jani Hyvärinen 2010 Tausta ja perustelut Lentorata uhkaa viivästyä, kehärata rakenteilla Lentoradan tarjoama nopea, vaihdoton yhteys tärkeä
LisätiedotKULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA. Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä
Voimassa 1.7.2012 alkaen KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä Taalainmaan liikenne Kuljetuspalvelu on osa Taalainmaan joukkoliikennettä Kuljetuspalvelu täydentää yleistä
LisätiedotSähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi
SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna
LisätiedotMATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA
Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-
LisätiedotAlkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu
Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin
LisätiedotVienna. Oh, Vienna. Oh, Vienna. (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017)
Vienna (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017) Kävelimme kylmässä ilmastossa Pakastunutta hengitystä ruuduissa Valehteleminen ja odottaminen Mies pimeästä kuvakehyksiin Niin mystinen ja sielukas
LisätiedotKIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.
Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.
LisätiedotTURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS
TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin
LisätiedotPolkuja kestävän liikkumisen palveluihin Tampereen kestävät työasiamatkat. Tarpeet jaetuille takseille työasiamatkoilla
Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Tampereen kestävät työasiamatkat Tarpeet jaetuille takseille työasiamatkoilla Taustaa Tavoitteena oli selvittää tamperelaisten yritysten tarpeita työpäivän aikaiseen
LisätiedotMUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU
MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan
LisätiedotMISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?
1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.
LisätiedotLiikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset
Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset Mikäli tutkimus on osoitettu taloudessanne lapselle, pyydämme vanhempia tai huoltajaa vastaamaan lapsen puolesta. Ovatko henkilötietonne oikein saatekirjeessä? Mikäli
LisätiedotPasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma
Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit Oy 1 Esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Pasilan asema 1. kerros Työryhmä: Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit
LisätiedotSeudullinen ratikkalinjasto Östersundomiin metron hinnalla
Seudullinen ratikkalinjasto Östersundomiin metron hinnalla Tämä on kevyt luonnos Östersundomiin päättyvien ratikkalinjojen suunnitelmaksi sisältäen reitit, matka-ajat, kustannukset, Liikennöintisuunnitelman,
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman
LisätiedotKehärata kaupunkirata, joka yhdistää
Kehärata kaupunkirata, joka yhdistää sujuva työmatkaliikenteen poikittaislinja nopeasti Tikkurilasta Vantaankoskelle vaivattomasti junalla lentoasemalle Kehärata yhdistää Kehärata muodostaa joukkoliikenteen
LisätiedotVantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola
Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun
LisätiedotEsimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari
Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,
LisätiedotPäärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.
Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen
LisätiedotLentokenttämetro Toiminnalliset tarkastelut
Lentokenttämetro Toiminnalliset tarkastelut SUY Vepsäläinen, Vatanen D: 3/2006 Sisältö Johdanto 1 Verkot 2 Ennuste 3 Tulokset 3 Väliasemallinen linjaus 4 Lentoasema 4 Aviapolis 4 Vantaanportti 5 Maunula
LisätiedotKehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi
Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi Kehärata lyhyesti Radan pituus 18 kilometriä, josta tunnelia 8 kilometriä Uudet asemat: Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä Asemavaraukset: Ruskeasanta,
LisätiedotBussi-Jokerin ennustetarkasteluja
Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja 17.03.2011 Jyrki Rinta-Piirto Taina Haapamäki Strafica Oy Nykyinen linja 550 Itäkeskus Westendinasema Aamuruuhkan vuorovälit Länteen n. klo 7 8 (Itäkeskuksen lähtöajat)
LisätiedotKalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä
Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus 10.10.2017 Niko Setälä 10.10.2017 1 Sisältö 1. Kalasataman raitioteiden tavoitteet 2. Ehdotettava raitiotien linjaus ja liikennöinti 3. Tarkasteltuja
LisätiedotKÄTEVÄ. Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle. ELSA hankeseminaari 16.3.2006
KÄTEVÄ Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle ELSA hankeseminaari 16.3.2006 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Visio 1.2 Työn tausta 1.3 Liittyminen LVM:n muihin hankkeisiin 1.4 Informaation määrittely
LisätiedotPyörien liityntäpysäköinnin kehittäminen kaukoliikenteen 1-luokan asemilla Asemanseutufoorumi
Pyörien liityntäpysäköinnin kehittäminen kaukoliikenteen 1-luokan asemilla 21.3.2019 Asemanseutufoorumi Maija Rekola, Liikennejärjestelmäasiantuntija, Väylävirasto Asemien liityntäpysäköinnin Hyödyt eri
LisätiedotKaukoliikenteen matkaketju matkustajan silmin
Kaukoliikenteen matkaketjujen alku- ja loppumatka Kaukoliikenteen matkaketju matkustajan silmin Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 1.11.2018 Taina Saarinen, Liikennevirasto Alkuperäinen esitys Marianne
LisätiedotLas Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa
Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat
LisätiedotSkenaario 1: Paavo kokouksessa
Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne
LisätiedotVakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin
Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen
LisätiedotAsemien liityntäpysäköinti- tavoitteet, nykytila ja kustannusjakomallit Liikenne ja maankäyttö 9.10
Asemien liityntäpysäköinti- tavoitteet, nykytila ja kustannusjakomallit Liikenne ja maankäyttö 9.10 Maija Rekola, asiantuntija, liikennejärjestelmä, Väylä Maija Rekola Liityntäpysäköinnin merkitys nousussa
LisätiedotSelvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta
Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu
LisätiedotAviapolis. 12.4.2012 Aviapolis
Aviapolis Aviapolis Osoite: Tietotie, Vantaa Rakennusoikeus: 10 500 m 2 Pysäköinti: Valmistuminen: Nopea aloitusvalmius. 420 autopaikkaa viereisessä autohallissa 2 vuotta aloituspäätöksen jälkeen Aviapolis
LisätiedotHelsingin seudun liikenteen reitit ja aikataulut Tässä.fi:ssä
Adfore Technologies Oy Helsingin seudun liikenteen reitit ja aikataulut Tässä.fi:ssä Adfore Technologies Oy edelläkävijä paikallisuuteen perustuvissa digitaalisissa palveluissa Adfore Technologies Oy kehittää
LisätiedotKehäradan palveluistaminen ja palvelumuotoilun mahdollisuudet Kehäradalla 23.10.2014
Kehäradan palveluistaminen ja palvelumuotoilun mahdollisuudet Kehäradalla 23.10.2014 Mitä palvelumuotoilu on? PALMU??? AJATTELU- JA TOIMINTATAPA MENETELMIEN JOUKKO 23.10.2014 Laura Langer 2 Mitä palvelumuotoilu
LisätiedotSuosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu
Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.
LisätiedotASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY
ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella
LisätiedotKuka maksaa asukaspysäköinnin?
kohtaan 3. Kuka maksaa asukaspysäköinnin? Käyttäjä maksaa todellisten kulujen mukaan EHDOTUS: Pysäköinnin hintaan progressio autojen määrä kotitaloudessa auton koon mukaan peivät p lisää byrokratiaa EHDOTUS:
LisätiedotLiikennevalo-ohjatut suojatiet: Tekevätkö liikennevalot suojatiestä turvallisemman?
Liikennevalo-ohjatut suojatiet: Tekevätkö liikennevalot suojatiestä turvallisemman? Perinteisesti arvellaaan, että liikennevalo-ohjatut suojatiet ovat turvallisempia kuin ilman liikennevaloja olevat suojatiet.
LisätiedotVAASA Liikkumisen ohjauksen loppuraportti 01/2019
VAASA Liikkumisen ohjauksen loppuraportti 01/2019 2 Näille perustamme: Energisyys Hyvinvointi Nopealiikkeisyys Historiallisuus Kansainvälisyys VAASA lukuina 3 67 392 120 97 asukasta eri kansalaisuutta
LisätiedotLIIKKUVUUSVERTAILU 15 KAUPUNGISSA 2014
1 (5) LIIKKUVUUSVERTAILU 15 KAUPUNGISSA 2014 Rooma, Italia Vertailu tehtiin Roomassa kesäkuun lopulla mopolla, moottoripyörällä, autolla ja joukkoliikenteellä (bussi, metro, raitiovaunu). Kaikki vertailuun
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotAlkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu
Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa LENTOLIIKENNE MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ Lentoliikenne muuttui rajusti 90 luvulla. Kilpailu vapautui > halpalentoyhtiöt tulivat markkinoille Jakelukanavat
LisätiedotHSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotTYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY
TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949
LisätiedotPalvelumuotoilu osaksi joukkoliikenteen kehittämistä Liikenneviraston kokemuksia 15.4.2015 Laura Langer
Palvelumuotoilu osaksi joukkoliikenteen kehittämistä Liikenneviraston kokemuksia Laura Langer Esityksen sisältö 1. Mitä palvelumuotoilu on? 2. Miten palvelumuotoilua voi hyödyntää joukkoliikenteessä? 3.
LisätiedotKYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ) 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja
LisätiedotM AT K U S TA J A N A S E M A N S E U T U
M AT K U S TA J A N A S E M A N S E U T U Joensuun kaupunki eli matkustajat palvelupolulla. Juha-Pekka Vartiainen Joensuun kaupunki 1.11.2018 PA R I K Y S Y M Y S TÄ MIKÄ O N A SEMA? MITÄ MATKUSTAJA TA
LisätiedotKYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja (matkojen pituudet, tarkoitus ja kulkutapa)
LisätiedotViisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 30.10.2015 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä
LisätiedotALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU
ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista
LisätiedotNonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko
Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys
LisätiedotKarttapaikannuksen avulla tehty kyselytutkimus toimistotilojen ääniympäristöstä. Sisäilmastoseminaari 2017
Karttapaikannuksen avulla tehty kyselytutkimus toimistotilojen ääniympäristöstä Arto Rauta - toimistotilojen konseptikehittäjä Kyselyn sisältö akustiikan osalta: Ecophon (Arto Rauta, Jyrki Kilpikari ja
Lisätiedot