YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 36/2007/2 Dnro LSY 2001 Y 301

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 36/2007/2 Dnro LSY 2001 Y 301 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ilmailulaitos Finavian ja Satakunnan Lennoston ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen Tampere Pirkkalan lentoaseman toimintaa koskeva ympäristölupahakemus LUVAN HAKIJAT Ilmailulaitos Finavia ( saakka Ilmailulaitos) PL VANTAA Satakunnan Lennosto PL TAMPERE TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tampere Pirkkalan lentoasema sijaitsee Pirkkalan kunnassa viisi kilometriä Pirkkalan kuntakeskuksesta etelään, kahdeksan kilometriä Nokian kaupungista kaakkoon ja kaksitoista kilometriä Tampereen ydinkeskustasta lounaaseen. Lentoasema on Sorkkalan kylässä valtion omistamalla Lentokenttäalue nimisellä kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on Samalla kiinteistöllä lentoaseman eteläpuolella on Satakunnan Lennoston Pirkkalan tukikohta. Lentoaseman kiitotie on siviili ja sotilasilmailun yhteiskäytössä. Lentoasemalla on kaupallista liikenneilmailua, lentokoulutustoimintaa, harrastuslentotoimintaa ja Pirkkalan tukikohdassa Ilmavoimien sotilaslentotoimintaa. Alueella olevat muut toiminnot Lentoaseman kanssa samaan ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettuun tekniseen ja toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvat Oy Shell Ab:n lentobensiinin varastointi ja lentokoneiden tankkaustoiminta sekä Oy Esso Ab:n lentopetrolin varastointi ja lentokoneiden tankkaustoiminta, joille Länsi Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt erikseen ympäristöluvat Nro 38/2004/2 ja Nro 39/2004/2. Lentoaseman alueella sijaitseva Ilmailulaitos Finavian maakaluston polttonesteiden jakeluaseman toiminta sisältyy tähän hakemukseen.

2 2 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Tampereen paikallistoimisto, on toimittanut Pirkanmaan ympäristökeskukselle lentoaseman alueella olevan Satakunnan Lennoston Pirkkalan tukikohdan lämpölaitoksen ympäristölupahakemuksen (dnro PIR 2002 Y 414). Satakunnan Lennosto on toimittanut Pirkanmaan ympäristökeskukselle tukikohdassa olevan maakaluston polttonesteiden jakeluaseman ympäristölupahakemuksen (dnro PIR 2002 Y 415) ja lentoaseman itäpuolella Lempäälän kunnassa osoitteessa Varuskunnantie 274 olevan Tampereen varuskunnan ampumaradan ympäristölupahakemuksen (dnro PIR 2002 Y 416). ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Ilmailulaitos Finavia toimitti Länsi Suomen ympäristölupavirastoon lentoaseman valumavesien johtamista koskevan lupahakemuksen lupaehtojen tarkistamista varten Länsi Suomen vesioikeuden päätöksen nro 63/1991/1, ja vesiylioikeuden päätöksen nro 136/1992, mukaisesti. Ympäristölupavirasto kehotti kirjeessään Ilmailulaitos Finaviaa täydentämään hakemustaan koko lentoaseman toimintaa koskevilla tiedoilla siten, että hakemus koskee sekä siviili että sotilaslentotoimintaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 5 a) ja 12 b) Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi Suomen ympäristölupavirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 7 b) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Aikaisemmat luvat Pirkkalan terveyslautakunnan valvontaosasto on myöntänyt ilmailuhallituksen hakemuksesta terveydenhoitolain (469/1965) mukaisen sijoituspaikkaluvan Tampere Pirkkalan lentokentälle. Hämeen lääninoikeus ja korkein hallinto oikeus ovat osittain muuttaneet päätöstä. Korkeimman hallinto

3 3 oikeuden päätöksen mukainen sijoituspaikkalupa sisältää mm. seuraavat määräykset: Kiito ja yhdysteiden sekä asematasojen pintavedet on viemäröitävä valvontaosastolle esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Valtio toimittaa kustannuksellaan terveyslautakunnan valvontaosastolle Juoksijanojan vesitutkimustulokset neljä kertaa vuodessa ja tarkkailee muutoinkin lentokentän ympäristön pohjavesien laatua, koska mainitun ojan alajuoksulla mm. laidunnetaan karjaa. Ilta ja yölentoja sekä matalalla asutuksen yläpuolella tapahtuvia lentoja on vältettävä. Mahdollisia meluhaittoja on pyrittävä vähentämään myös lennonjohdon toimenpitein ja kenttää koskevin lentomääräyksin. Hakija suorittaa meluhaittojen selvittämiseksi lentokentän ensimmäisen toimintavuoden aikana asianmukaisella tavalla 4 6 lentomelumittausta ja sen jälkeen yhden mittauksen vuodessa, kunnes terveyslautakunnan valvontaosasto ehkä toisin määrää. Mittausten tulokset hakijan on toimitettava tiedoksi terveyslautakunnalle sekä tarvittaessa myös maankäytön suunnittelusta vastaaville kunnallisille ja muille viranomaisille. Länsi Suomen vesioikeus on myöntänyt Ilmailuhallitukselle Tampere Pirkkalan lentoaseman valumavesien johtamiseen Juoksijanojaan, Sikojokeen ja Toritunojaan vesilain (264/1991) mukaisen luvan (nro 63/1991/1), jota vesiylioikeus on osittain muuttanut (nro 136/1992). Päätökset sisältävät mm. seuraavat määräykset: Luvan saajan on kehitettävä kiitotien ja rullausteiden jäänpoistoa siten, että sen haitalliset vaikutukset vesistöön ja pohjavesiin ovat mahdollisimman vähäiset. Erityisesti on pyrittävä typpikuormituksen vähentämiseen esimerkiksi siirtymällä ureaa vähemmän haitallisten aineiden käyttöön. Luvan saajan on niitettävä kiitotietä ja rullausteitä ympäröivät nurmikot riittävän usein sekä kerättävä ja käsiteltävä niitetty ruoho niin, ettei siitä aiheudu vesien pilaantumisvaaraa. Käytettävästä menettelystä on luvan saajan ilmoitettava Pirkkalan ympäristönsuojelulautakunnalle. Glykolin käyttö on pidettävä mahdollisimman pienenä ja keskitettävä lentoaseman seisontaosan alueelle. Luvan saajan on tarkkailtava jäänesto ja jäänpoistoaineiden käyttöä, lentoaseman valumavesien määrää ja laatua sekä niiden vaikutuksia purku uomissa ja vesistössä samoin kuin niiden vaikutusta pohjaveteen Tampereen vesi ja ympäristöpiirin hyväksymällä tavalla. Lisäksi luvan saajan on tarkkailtava lentokentän valumavesien vaikutuksia Pyhäjärven Koto

4 Sopimukset 4 lahden ja Sikojärven kalastoon Hämeen kalastuspiirin hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on välittömästi ilmoitettava vesi ja ympäristöpiirille sekä Pirkkalan kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle, jos vesistöön tai pohjaveteen on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai tavanomaista suurempi määrä muuta jäteainetta sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kunnan paloviranomainen on hyväksynyt Ilmailulaitos Finavian maakaluston palavien nesteiden varastoinnin. Pirkanmaan ympäristökeskus on (nro 1901J ) myöntänyt Ilmailulaitokselle luvan luonnonsuojelulain (1096/1996) 49 :n 3 momentin nojalla lintudirektiivin (79/409/ETY) artiklassa 9 (a) mainituin perustein tahallisesti häiritä ja karkottaa tai tappaa luonnonsuojelulain 39 :n 1 momentin 1 ja 3 kohtien kiellosta poiketen luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja lintudirektiivin artiklassa 1 tarkoitettuja lintuja tietyin ehdoin. Ilmailulaitos Finavialla on lentoaseman alueella maanvuokrasopimus seuraavien yritysten ja yhteisöjen kanssa: Yritys tai yhteisö Finnair Facilities Management Oy Helterm Oy Kari Viio Liikunta ja kulttuuriyhd. TAMPPI Fortum Lämpö Oy Kone Korhonen Oy Tamlento Oy Tamhangaari Oy Ultra Pilots Oy Kojayhtiöt Oy Normirata Oy Oy Esso Ab Oy Shell Ab Pirkkalan kunta Autoliitto ry Alueen käyttötarkoitus rahtivarastorakennus lentokonehallit lentokonehalli virkistyskäyttö lämpölaitos lentokonehalli lentokonehalli lentokonesuoja lentokonehalli lentokonehalli ajoharjoittelurata polttoainevarasto polttoainevarasto aluepelastusasema ajoharjoittelurata Kaavoitus Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä ja valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa lentoasema on lentoliikenteen aluetta (LL) ja sen ympärille lentomelualue 1, jolla melutaso L DEN ylittää 55 dba, ja lentomelualue 2, jolla melutaso L DEN ylittää 60 dba. Lentomelualueen 1 kaavamääräyksen mukaan alueelle ei tule yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkittävästi uutta asutusta tai muuta vastaavaa toimintoa, joka on herkkä melun haitoille. Alueella jo olevan asutuksen

5 5 ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Lentomelualueelle 2 ei tule osoittaa toimintaa, joka on herkkä melun haitoille. Pirkkalan kunnanvaltuuston hyväksymässä Pirkkalan yleiskaavassa 1995 lentoasema on lentoliikenteen aluetta (LL). Sen eteläpuolinen Satakunnan Lennoston toiminta alue on puolustusvoimien aluetta (EP). Muualla lentoasemaa ympäröivät maa ja metsätalousvaltaiset alueet (M), joista lentoasemaa lähimpänä olevia alueita on varattu pitkällä aikavälillä lentoliikenteen laajenemisalueeksi (M LL). Lentoasemalle johtavan tien varressa on teollisuus ja varastoaluetta (T) ja yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PK). Yleiskaavassa on osoitettu lentomelualue L DEN 55 db, jonka maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa on sovellettava valtioneuvoston antamia melutason ohjearvoja (993/1992). Lentoaseman alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lentokentän asemakaava (Nro 199) on tullut Pirkkalassa vireille kaavoituskatsauksen 2006 kuulutuksella LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lentoaseman pohjois ja länsipuolella on Pirkkalan kunnan maa ja metsätalousvaltaista aluetta, jossa on erityisesti pohjoispuolella runsaasti haja asutusta. Neljän kilometrin päässä lentoasemasta pohjoiseen on Pirkkalan kunnan keskustaajama. Pyhäjärvi on noin neljä kilometriä lentoasemasta länteen. Sen länsirannalla on etelässä Vesilahden kunnan haja asutusaluetta ja pohjoisessa Nokian kaupungin haja asutusaluetta sekä Nokian keskusta noin kahdeksan kilometriä lentoasemasta luoteeseen. Lentoaseman ja Satakunnan Lennoston Pirkkalan tukikohdan eteläpuolella on Lempäälän kunnan maatalousvaltaista aluetta. Lentoaseman itäpuolella on metsätalousaluetta sekä kuuden kilometrin päässä Lempäälän kunnan Sääksjärven kyläkeskus sekä Sääksjärvi. Tampereen eteläisiä kaupunginosia on lentoasemasta runsaat kuusi kilometriä koilliseen. Ympäristön tila ja laatu Vesistöt Lentoaseman valumavedet laskevat Pyhäjärveen kolmea reittiä. Pohjoisessa vedet kulkeutuvat Juoksijanojaa pitkin Kotolahteen. Idässä vedet kulkeutuvat Sikojärveen ja edelleen Sikojokeen, joka laskee Isolammin kautta Kirkonniitynlahteen. Etelässä valumavedet joutuvat Hahmojärvestä laskevaa Toritunojaa pitkin Urvantajärven ja Säijärven kautta Säijokeen ja edelleen Säijänselkään. Juoksijanoja ja Toritunoja kuuluvat vesistöalueeseen nro Pyhäjärven lähialue ja Sikojoki vesistöalueeseen nro Sikojoen vesistöalue.

6 6 Ilmanlaatu Ilmanlaatua lentoaseman lähiympäristössä ei ole tutkittu. Ilmatieteen laitos on tehnyt Tampereen seudun typenoksidien päästökartoituksen ja leviämismallilaskelman vuosille 2000 ja Lentoliikenteen päästöt eivät ole mukana laskelmassa. Suurimmat typenoksidien pitoisuudet esiintyivät Tampereen keskustassa sekä vilkkaimpien liikenneväylien ja risteysten välittömässä läheisyydessä. Korkeimmat typpidioksidin pitoisuudet vuonna 2000 ylittivät vuorokausiohjearvon 70 µg/m 3 (VNp 480/1996). Tuntiohjearvon 150 µg/m 3 suuruisia pitoisuuksia sekä vuonna 2010 voimaan tulevan vuosirajaarvon 40 µg/m 3 (VNA 711/2001) ylittäviä pitoisuuksia esiintyi pienillä alueilla. Vuonna 2020 typenoksidien pitoisuuksien ennustetaan olevan hieman vuotta 2000 pienempiä. Pohjaveden tila Lentoasema ei ole tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Hakemuksessa ei ole esitetty tietoa pohjaveden tilasta lentoaseman alueella. Suojeltavat kohteet Pirkkalan kunnassa noin kolme kilometriä lentoasemasta itään on Natura 2000 ohjelmaan kuuluva Pulkajärven alue (FI , aluetyyppi SCI), joka on myös vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Nokian kaupungin alueella Pyhäjärvessä, noin neljä kilometriä lentoasemasta luoteeseen, on Luotosaaren Natura 2000 alue (FI , aluetyyppi SCI), joka on rauhoitettu luonnonsuojelualueena. Kymmenen kilometriä lentoasemalta luoteeseen Nokian kaupungin alueella on Kaakkurijärvet niminen Natura 2000 alue (FI , aluetyypit SCI ja SPA). Se on luonnontilaisten pienten järvien ja lampien muodostama kokonaisuus, joka on uhanalaisen kaakkurin tärkeä pesimäalue. Alue on tarkoitus suojella luonnonsuojelulain ja vesilain avulla, eikä suojelulla rajoiteta puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Ilmailulaitos Finavian mallilaskelmaan perustuvan Tampere Pirkkalan lentoaseman melualueen (L DEN yli 55 db) laajuus vuonna 1993 oli 28 km 2 ja melualueella oli Tilastokeskuksen asukastietojen mukaan 149 asukasta. Nykytilanne vastaa mallilaskelman ennustetilannetta vuodelle Lentomelualueen koko on 61 km 2 ja melualueella oli Tilastokeskuksen asukastietojen mukaan asukasta vuoden 2000 lopussa. Lähin yksittäinen asuinrakennus on Pirkkalassa noin 800 m kiitotiestä, ja kahden kilometrin säteellä on kymmeniä asuinrakennuksia.

7 7 Asemakaavoitettuja asuinalueita on 1,7 ja 2,5 kilometrin päässä kiitotien pohjoispuolella. Lähin koulu on Hyrsingin koulu noin 1,6 kilometriä lentoasemalta pohjoiseen. Tampereen eteläisiä ja itäisiä kaupunginosia on kiitotien lähestymislinjalla. Lähimpänä lentoasemaa ovat Multisillan ja Peltolammin kaupunginosat noin seitsemän kilometrin etäisyydellä kiitotien itäpäästä. Lempäälässä lähimmät asuinrakennukset ovat noin 1,5 kilometrin päässä kiitotiestä. Asutusta on mm. Sääksjärvellä, Säijässä ja Vinnen alueella. Vesilahden kunnassa lentoaseman vaikutusalueella on asutusta Palhon alueella. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Lentoaseman alueella melua aiheuttavat lentotoiminnan ja lentoaseman työkoneiden lisäksi tieliikenne, mm. työmatka ja matkustajaliikenne sekä polttoaine ja tavarakuljetukset. Lentoasemalle on tieyhteys Pirkkalan kuntakeskuksen eteläpuolelta Pyhäjärventieltä Lentoasemantietä pitkin. Lentoasemantieltä on yhteys kiitotien itäpuolitse maantietä nro 3003 Lempäälään. LENTOASEMAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tampere Pirkkalan lentoaseman toiminta alkoi vuonna Vuonna 2001 se oli Suomen seitsemänneksi vilkkain lentoasema matkustajamäärällä ( ) mitattuna. Matkustajia oli vähän enemmän kotimaan liikenteessä (53 %) kuin ulkomaan liikenteessä (47 %). Ilma aluksia laskeutuu lentoasemalle vuosittain noin Laskeutumisten määrissä mitattuna Tampere Pirkkalan lentoasema oli vuonna 2003 Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema. Sotilasliikenteen osuus laskeutumisista on prosenttia ja reittiliikenteen prosenttia. Yleisilmailun osuus laskeutumisista on ollut prosenttia. Tampere Pirkkalan lentoasemalla toimii useita ilmailuyrityksiä, jotka antavat lupakirjakoulutusta. Lentoasemalla on toimintaa myös harrasteilmailijoilla ja laskuvarjohyppääjillä. Purjelentotoiminta on kielletty. Lentoasemalla toimivat tällä hetkellä lentoyhtiöt Aero Airlines As, Blue1 Oy, SAS tytäryhtiöineen, Finncom Airlines, Golden Air Flyg Ab ja Ryanair Ltd. Lentotoimintaan liittyvää lentokoulutusta järjestävät Aero Club Pirkkala ry, Lentopiste Oy, Finavitecin Ilmailijat ry, Tampereen ilmailuyhdistys ry, Tampereen Laskuvarjokerho Oy, Martti Hurula, Air Spark Oy, Tampereen Helikopterikeskus Oy, UL Lento ry, Kevytilmailu Light Aviation ry sekä Hämeenlinnan ja ympäristön urheiluilmailijat ry. Muita lentoasemalla toimivia, lentotoimintaan liittyviä yhtiöitä ovat Airpro, Sas Ground Services Finland Oy, JA AIR, Salpa

8 8 uslento Oy, Tamlento Oy, Tamhangaari Oy, Kone Korhonen Oy, Kiinteistö Oy Heliterm, Pirkkalan Ultrahalli Oy, Ultra Pilots Oy ja Viio Kari. Satakunnan Lennosto siirtyi Porista Pirkkalan tukikohtaan kiitotien eteläpuolelle vuonna Pirkkalan tukikohdan tehtävänä on sotilasilmailun koulutus, valvonta ja tarvittaessa torjuntalennot. Tukikohdassa huolletaan ja kunnossapidetään lentokalustoa, johon kuuluu F 18 Hornet torjuntahävittäjiä, satunnaisesti Hawk suihkuharjoituskoneita sekä mäntämoottorikoneita. Lentotoimintaa on pääasiassa päivisin klo välisenä aikana. Pimeällä tehtävät yölentoharjoitukset lopetetaan viimeistään klo 23. Lentotoimintaharjoituksia voi olla kaikkina vuorokaudenaikoina. Lentoaseman alue on noin hehtaaria, josta puolustusvoimien käytössä on 600 hehtaaria. Kenttäalue muodostuu liikennealueesta eli kiito ja rullausteistä sekä asematasosta, jossa lentokoneiden lastaus, purkaminen, tankkaus ja käyttöhuolto tehdään. Kenttäalueen pohjoispuolella on maaliikennealue, johon kuuluu myös matkustajaliikenteen terminaalialue. Siviililiikenteelle on kiitotien pohjoispuolella kolme rullaustietä kiitotieltä asematasolle. Lentoaseman toimintaalueeseen kuuluvat myös sotilaslentoliikenteelle tarkoitetut Pirkkalan tukikohdan rullaustiet ja asematasot. Lentoasemalla on yksi kiitotie, jonka pituus on metriä ja leveys 45 metriä. Kiitotien suunta koilliseen on nimeltään 06 ja lounaaseen nimeltään 24. Kiitotietä 06 nousevat ja kiitotielle 24 laskeutuvat ilmaalukset lähtevät koilliseen tai lähestyvät koillisesta. Kiitotielle 24 lentoaseman koillispuolelta voidaan laskeutua mittarilaskeutumisjärjestelmän (ILS) avulla. Ilmailulaitos Finavian toimintaan kuuluvat lennonvarmistuspalvelut, lentoasemarakennusten ylläpito, terminaalipalvelut, kenttäalueen kunnossapito, kunnossapitokaluston huolto ja korjaus, palo ja pelastustoiminta sekä katuverkon ja pysäköintialueiden ylläpito. Ilmavoimat osallistuu lennonvarmistustoimintaan ja pelastustoimintaan. Ilmavoimat ostaa Pirkkalan tukikohdan lentoliikennealueiden talvikunnossapidon Ilmailulaitos Finavialta. Kenttäalueiden kunnossapito Liukkauden torjunta Laskeutuva lentokone koskettaa kiitotietä konetyypistä riippuen nopeudella noin km/h, ja koneen on pystyttävä pysähtymään turvallisesti. Koska kiitotien pinnalla oleva aine (jää, kuura, lumi, loska) huonontaa kitkaa, kiitotie pidetään puhtaana lumesta ja jäästä koko talven. Lentoasemalla on käytetty vuodesta 1994 lähtien liukkauden varoitusjärjestelmää, joka koostuu kolmesta sääasemasta kiitotien päissä ja keskellä sekä niihin liitetystä tietojärjestelmästä. Kitka mitataan kit

9 9 kanmittausvaunuilla aina sääolosuhteiden muuttuessa tai vähintään kuuden tunnin välein. Liukkauden torjunnassa käytetään esisijaisesti mekaanisia menetelmiä, aurausta ja harjausta harjapuhallin yhdistelmillä. Kemikaaleja tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivassa liukkauden torjunnassa. Kemikaaleja ei yleensä käytetä lämpötiloissa alle 10 C. Käytettävät kemikaalit ovat kalium ja natriumasetaatti ja natriumformiaatti. Betaiinia käytettiin kokeiluluontoisesti 128,3 tonnia talvikaudella Lisäksi käytettiin ureaa 11,8 tonnia. Nestemäinen kaliumasetaatti soveltuu kuuran ja ohuen jään poistoon. Paksumman jään poistoon käytetään rakeista natriumasetaattia, joka sulattaa jäätä. Sulamisvesi irrottaa lopun jään, minkä jälkeen pinta puhdistetaan auraamalla tai harjaamalla. Kemikaalit levitetään kiitotien metriä leveälle keskikaistalle. Käytettävä kemikaalimäärä on g/m 2 eli yhdellä levityskerralla tarvitaan 1 4 tonnia kemikaalia. Talvikauden käyttömäärään vaikuttaa sään lisäksi mm. liikennetiheys. Liukkauden torjunta aineita on käytetty Tampere Pirkkalan lentoasemalla talvikausittain vuosina ja seuraavasti (t/a): Talvi Asetaatit Formiaatit Urea Betafrost neste rae neste rae neste ,4 8,3 5, ,0 15,0 3, ,9 17, ,7 8, ,4 12,1 6,0 9,3 0, ,5 11,8 128,3 Liukkaudentorjunnassa käytettävät kemikaalit ja niiden varastointi Liukkauden torjunta aineina käytettävät asetaatit sisältävät asetaatin lisäksi vettä ja korroosionestoaineita. Tuotteet eivät sisällä vaaralliseksi luokiteltuja aineosia eikä niillä tiedetä olevan haitallisia hajoamistuotteita. Asetaatit ovat biologisesti helposti hajoavia. Formiaatit ovat kylmissäkin olosuhteissa biologisesti helposti hajoavia. Tuotteet eivät sisällä vaaralliseksi luokiteltuja aineosia eikä niillä tiedetä olevan haitallisia hajoamistuotteita Tuotteet eivät sisällä vaaraa aiheuttavia aineosia.

10 Paloharjoitukset 10 Nestemäistä kaliumasetaattia varastoidaan kahdessa 20 m 3 :n säiliöperävaunussa, joista toinen on sisällä hallissa ja toinen ulkona asfaltoidulla alueella. Rakeista natriumasetaattia varastoidaan suursäkeissä kylmävarastossa, jossa on asfalttipohja. Kokeilukäytössä on ollut Betafrost nimistä liukkaudentorjuntakemikaalia, joka sisältää 50 % betaiinia, n. 50 % vettä ja n. 1 % lisäaineita. Betaiini, joka on aminohappo ((CH 3 ) 3 NCHCOO ), sisältää typpeä n. 15 %. Liukkaudentorjunnassa käytettävien aineiden kemiallinen ja biokemiallinen hapenkulutus (mg O 2 /g) on käyttöturvallisuustiedotteiden mukaan seuraava: Kemikaali BOD 5, mg/g ThOD, mg/g COD, mg/g kaliumasetaatti natriumasetaatti 740 kaliumformiaatti natriumformiaatti 210 urea 210 betaiini 558 Ilmailulaitos Finavian kunnossapidon työkoneet Ilmailulaitos Finavialla oli Tampere Pirkkalan lentoasemalla kuljetuskalustona käytössä vuonna 2002 kolme henkilöautoa, neljä pakettiautoa, kaksi maastoajoneuvoa ja neljä kuorma autoa. Työkoneina on käytössä viisi pyöräkuormainta, pyörätraktori ja puutarhatraktori, tiehöylä, neljä harjapuhallinta, kaksi lumilinkoa ja kemikaalilevitin. Sammutuskalustona on kaksi paloautoa. Kiitotien eteläpuolella on paloharjoitusalue, jonka alla on koko alueen laajuinen suojamuovi. Sade ja sammutusvedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta öljyntarkkailualtaaseen ja siitä maastoon. Alueella järjestetään vuosittain noin viisitoista paloharjoitusta. Harjoituksissa käytetään vettä ja kalvovaahtonestettä, jonka kulutus vuonna 2001 oli 700 litraa. Enintään kerran vuodessa käytetään sammutusjauhetta, jonka kulutus vuonna 2001 oli 250 kiloa. Halonia sisältäviä sammuttimia ei käytetä harjoituksissa. Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä litraa/harjoitus sekä paineellisen polttoainepalon harjoituksissa nestekaasua ja savun muodostamiseen puuta. Vuonna 2001 sammutusjauhetta varastoitiin 300 kiloa lentoaseman varastossa säkeissä ja kalvovaahtonestettä noin litraa aluepelastuslaitoksen tiloissa muovitynnyreissä.

11 11 Maaliikenne Lentotoiminta Lentoaseman sisääntulotien liikennemäärä on pohjoisesta ja etelästä Lempäälän suunnasta 250 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lentoasemalla on noin 800 pysäköintipaikkaa. Lentoasemalla käy päivittäin noin 25 linja autoa. Tavarakuljetuksia lentoasemalle on yhteensä noin vuodessa. Lisäksi liikennettä lisää Satakunnan Lennoston materiaali ja henkilöstökuljetukset sekä Lennoston noin 300 hengen työmatkaliikenne. Lentotoiminnan määrä Vuonna 2003 ilma aluksia laskeutui lentoasemalle lähes kertaa. Laskeutumiset jakautuivat Ilmailulaitos Finavian jaottelun mukaan eri liikennemuotojen kesken seuraavasti: Laskeutumiset, kpl Osuus, % Reittiliikenne Tilausliikenne Yleisilmailu Siviili ilmailu yhteensä Sotilasilmailu Kaikki yhteensä Lentotoiminnan määrää kuvataan laskeutumisten lisäksi operaatioiden määrällä. Operaatiolla tarkoitetaan lentoonlähtöä tai laskeutumista. Lentokoulutukseen liittyvässä läpilaskussa tai matalalähestymisessä operaatioita on kaksi, kun kiitotielle lähestymistä seuraa välittömästi nousuvaihe. Vuoden 2004 kaikista operaatioista 67 prosenttia tehtiin potkuri tai potkuriturbiinikoneilla ja 29 prosenttia suihkukoneilla. Lähes neljännes kaikista operaatioista oli sotilasliikenteen suihkukoneiden operaatioita. Siviililiikenteessä yleisin suihkukonetyyppi oli B733, jonka osuus siviililiikenteen suihkukoneiden operaatioista oli 68 prosenttia. Yleisimmät potkuriturbiinikoneet olivat ATR72 ja SB20. Kummankin konetyypin osuus oli noin 38 prosenttia kaikista potkuriturbiinikoneiden operaatioista. Operaatiot vuonna 2004 Määrä, kpl Osuus, % Potkurikoneet Potkuriturbiinikoneet Siviililiikenteen suihkukoneet Sotilasliikenteen suihkukoneet Muut (helikopterit, purjelentokoneet ym.) Yhteensä

12 12 Vuonna 2004 siviilisuihkukoneet ja potkuriturbiinikoneet laskeutuivat lähes yhtä usein molemmille kiitoteille (kiitotien 24 osuus kaikista laskeutumisista 56 %). Potkurikoneet laskeutuivat selvästi useammin kiitotielle 24 (72 % laskeutumisista). Sotilaslentoliikenteen suihkukoneista 60 prosenttia laskeutui kiitotielle 24. Lentoonlähdöissä käytettiin vuonna 2004 merkittävästi enemmän kiitotietä 24 kuin kiitotietä 06. Kiitotieltä 24 lähti siviililiikenteen suihkukoneista 94 %, sotilasliikenteen suihkukoneista 76 %, potkuriturbiinikoneista 93 % ja potkurikoneista 81 %. Vilkkaimmat kuukaudet olivat vuonna 2003 syyskuu (13 % operaatioista), elokuu (12 %) ja huhtikuu (10 %). Hiljaisimmat kuukaudet olivat heinäkuu (2 %), jolloin kiitotietä päällystettiin, ja helmikuu (5 %). Arvioitaessa lentotoiminnan melua tunnuslukua L DEN käyttäen vuorokausi jaetaan päivään (klo 7 19), iltaan (klo 19 22) ja yöhön (klo 22 7). Vuoden 2004 kaikista operaatioista noin 72 % tehtiin päivällä, 16 % illalla ja 11 % yöllä. Suihkukoneiden operaatioista tehtiin päivällä 83 %, illalla 13 % ja yöllä 4 %. Potkurikoneiden ja potkuriturbiinikoneiden operaatioista tehtiin päivällä 67 %, illalla 18 % ja yöllä 15 %. Sotilasliikenteen suihkukoneiden osuus kaikista vuoden 2004 operaatioista oli päivällä 30 %, illalla 10 % ja yöllä 2 %. Potkuri ja potkuriturbiinikoneiden osuus kaikista operaatioista yöllä oli 90 %. Operaatioiden osuus, % Päivä (klo 7 19) Ilta (klo 19 22) Yö (klo 22 7) Potkurikone Potkuriturbiinikone Suihkukone, siviili Suihkukone, sotilas Operaatioita oli vuonna 2004 keskimäärin 13,6 kpl/yö, joista potkurikoneoperaatioita oli 5 kpl/yö, potkuriturbiinikoneoperaatioita 7 kpl/yö ja suihkukoneoperaatioita 1 kpl/yö. Koko vuoden operaatioista laskettuna suihkukoneiden operaatioita oli vuonna 2004 keskimäärin 35 vuorokaudessa, joista sotilaslentojen osuus oli 28 operaatiota vuorokaudessa. Sotilasliikenteen suihkukoneiden ilta ja yöaikaiset operaatiot (yöllä keskimäärin 0,2/d) keskittyvät muutamille viikoille vuoden aikana. Suihkukoneiden operaatiot, Siviililiikenne, kpl/d Sotilasliikenne, kpl/d Yhteensä, kpl/d Päivä (klo 7 19) Ilta klo (19 22) Yö klo (22 7) 1 <1 1

13 13 Siviililentoliikenteen reittilennot Tampere Pirkkalan lentoasemalla ei ole mittarilentosääntöjen mukaisia vakiolähtöreittejä. Meluselvityksessä matkalentojen lentoonlähtöreitit on määritetty erikseen mittarilentosääntöjen (IFR) ja näkölentosääntöjen (VFR) mukaiselle liikenteelle. Reittiliikenne toimii mittarilentosääntöjen mukaisesti. Tampere Pirkkalan lentoasemalla on julkaistut mittarilentosääntöjen mukaiset vakiotuloreitit molemmille kiitoteille sekä niitä jatkavat mittarilähestymismenetelmät. Lisäksi on julkaistu näkölentosääntöjen mukainen laskeutumiskartta. Meluselvityksessä laskeutumisreitit on määritetty erikseen mittarilähestymiselle, kaupallisen liikenteen näkölähestymiselle ja yleisilmailukoneiden näkölähestymiselle. Mittarilähestymisreitti seuraa kiitotien linjaa jo kilometrin päässä kiitotiestä ja laskeutuminen tehdään välilähestymiskorkeudesta tarkasti kolmen asteen liukukulmalla. Näkölähestymisessä kiitotien suuntaiselle linjalle voidaan saapua jopa 4 5 kilometriä ennen kiitotietä. Näkölähestyminen edellyttää hyviä sääolosuhteita ja joustavuutta lennonjohdolta. Siviililentoliikenteen lentokoulutus Lentokoulutustoimintaan olennaisena osana kuuluu ns. laskukierrosharjoittelu, jossa kierretään kiitotien ympäri laskukierroksia, jolloin välillä laskeudutaan kiitotielle ja noustaan välittömästi uudelle kierrokselle. Laskukierros on Tampere Pirkkalan lentoasemalla lyhimmillään 17 kilometriä ja lentokoneena on yleisimmin yksimoottorinen potkurikone. Matalalähestymisessä lähestytään kiitotietä, mutta noustaan uudestaan ilman kiitotiekosketusta. Siviililentokoulutustoimintaan liittyviä operaatioita oli vuonna 2004 Tampere Pirkkalan lentoasemalla eli 24 prosenttia kaikista lentoaseman operaatioista. Suihkukoneilla tehtiin 259 koulutuslentotoiminnan operaatiota. Koulutuslentojen operaatioita oli koko vuoden operaatioista laskettuna keskimäärin 29 vuorokaudessa, joista yhdeksäntoista päivällä, kuusi illalla ja neljä yöllä. Neljäsosa lentokoulutuksen operaatioista (2 669 kpl) tehtiin vuonna 2004 ultrakevyillä lentokoneilla. Yleisesti koulutustoiminnassa käytettyjä lentokoneita olivat Cessna 152 (2 139 operaatiota) ja AS02 Bravo (964 operaatiota). Sotilaslentoliikenne Sotilaslentotoimintaa Tampere Pirkkalan lentoasemalla on pääsääntöisesti päivällä klo Pirkkalan tukikohdan harjoitusalueet ovat kilometrin (15 32 NM) etäisyydellä lentoasemasta. Lisäksi käytössä on erillisvarauksesta harjoitusalueita Etelä Pohjanmaalla ja Selkämerellä. Lentokorkeuden alaraja on yleensä metriä ja se saavutetaan vain muutaman kilometrin etäisyydellä lentoasemasta. Yleensä lennetään alarajaa selvästi korkeammalla.

14 14 Lähtöreitit kiitotieltä 24 eriytyvät Pyhäjärven yläpuolella. Näkölähestymisreitit kiitotielle 24 on sijoitettu Sääksjärven kylän eteläpuolelta ja näkölähestymiset lännestä kiitotielle 24 tehdään etelänpuoleisen laskukierroksen kautta. Matalalentoharjoitukset tehdään harjoitusalueilla. Lentokorkeus harjoitusalueen ulkopuolella on vähintään 300 metriä. Poikkeuksena tästä esitys ja esittelylentoja ja niiden harjoituksia lennetään matalalla lentoaseman lähellä. Koulutuslentotoimintaan sisältyy mittarilähestymisharjoituksia ja laskukierroksia, kuten siviililiikenteen koulutustoiminnassa. Laskukierrokset ovat laajempia kuin pienkoneilla ja ne tehdään lennonjohtoselvityksen mukaisesti yleensä etelänpuoleisina. Koulutuslentotoiminnassa lentokorkeus on yli 500 metriä (2 000 ft) ja ilma aluksen nopeus sekä tehoasetus pieni. Pimeälentoharjoituksia on vuosittain 8 10 viikon aikana, jolloin lennetään kolmesta neljään iltaa viikossa pääasiassa klo Tavoitteena on päättää lentotoiminta klo 22:een mennessä. Pimeälentoharjoituksiin osallistuu yhtä aikaa keskimäärin 8 10 ilma alusta. Kansallisten ja kansainvälisten lentotoimintaharjoitusten aikana lentotoiminta poikkeaa tavanomaisesta. Ilma aluksia ja lento operaatioita on enemmän ja lentotoimintaa voi olla kaikkina vuorokaudenaikoina. Polttoaineiden varastointi ja jakelu/siviilitoiminta Ilmailulaitos Finavian polttoainevarasto on samalla alueella kuin Oy Shell Ab:n lentobensiinin varasto ja jakelupiste. Lentobensiiniä varastoidaan maanpäällisessä kaksoisvaippasäiliössä, jonka tilavuus on 25 m 3. Työkoneiden polttoöljyä varastoidaan kahdessa ja dieseliä yhdessä maanpäällisessä säiliössä, joista kunkin tilavuus on 10 m 3. Polttoöljysäiliöt on sijoitettu valuma altaaseen. Päämuuntamon varavoimakoneen polttoöljy varastoidaan tilavuudeltaan 5 m 3 :n maanalaisessa säiliössä. Maakalustoa varten hankittiin 29 m 3 dieselöljyä ja 47 m 3 polttoöljyä vuonna Ajoneuvojen bensiini hankitaan yleisiltä jakeluasemilta eikä sen kulutusta ole seurattu vuoden 2002 jälkeen. Kiitotien eteläpuolella on paloharjoitusalue, jossa lentoaseman ja lähialueen palokunnat harjoittelevat noin viisitoista kertaa vuodessa palavien nesteiden sammuttamista. Joka harjoituksessa käytetään kevyttä polttoöljyä litraa. Paloharjoitusalueella varastoidaan polttoöljyä kahdessa tilavuudeltaan 1 m 3 :n säiliössä. Kolmas, tilavuudeltaan 3 m 3 :n säiliö jää pois käytöstä vuonna Säiliöt ovat maan päällä ja ne on sijoitettu valuma altaisiin. Paloharjoituksissa käytetään vuosittain kevyttä polttoöljyä noin 8 m 3. Lentoaseman alueella on Fortum Lämpö Oy:n raskasöljykäyttöinen polttoaineteholtaan 1,9 MW:n (1,3 MW + 0,57 MW) lämpökeskus.

15 15 Polttoöljy varastoidaan tilavuudeltaan 20 m 3 :n säiliössä, joka on sijoitettu tilavuudeltaan samankokoiseen valuma altaaseen. Lämpökeskuksen polttoaineen kulutus oli vuonna 2000 n. 270 tonnia. Polttoaineiden varastointi ja jakelu/satakunnan Lennosto Jäänesto ja poisto Ympäristölupahakemus siltä osin kuin se koskee Satakunnan Lennoston polttoaineiden varastointia ja siirtämistä kiinteässä verkostossa ratkaistaan ympäristölupavirastossa erikseen (asian dnro LSY 2005 Y 307). Tukikohdan lentopolttonesteiden varastointiluvan on myöntänyt varastokohtaisesti Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto, joka myös tarkastaa kohteet 4 5 vuoden välein. Polttoaineen jakelu lentokoneisiin tapahtuu pääsääntöisesti seisontatason tankkauskaivosta, jolloin lentopetroli siirretään varastosta suoraan lentokoneisiin pumppu/suodatinyksikön kautta. Useita koneita voidaan tankata samanaikaisesti. Polttoaineen siirto voi tapahtua myös säiliöautolla, joka ottaa polttoaineen seisontapaikan tankkauskaivosta tai noutaa sen jakeluvarastosta. Lentobensiini varastoidaan perävaunussa ja polttoaineen jakelu tapahtuu erillisistä jakelukärryistä. Propyleeniglykoli ja sen käyttö Lentokoneiden pintaan kerrostuva lumi ja jää on poistettava turvallisuussyistä, sillä ne voivat häiritä siiven aerodynaamista toimintaa tai ohjauslaitteistoja. Jäänestokäsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen ja jääkerroksen muodostuminen koneen pintaan nousun aikana. Jäänpoistoon ja jäänestoon käytetään Suomessa propyleeniglykolin vesiliuosta, jossa on korroosionesto, paksunnos ja väriaineita. Paksunnosaine tehostaa liuoksen kiinnittymistä koneen pintaan ja pidentää liuoksen antamaa suoja aikaa. Jään poistamiseksi lentokone pestään vedellä tai popyleeniglykolipitoisella liuoksella. Lisäksi jäänmuodostumisen estämiseksi liuosta levitetään koneen pinnalle tarkoitusta varten kehitetyillä paineruiskuilla ennen koneen lähtöä. Ruiskutus tehdään mahdollisimman lähellä koneen pintaa, jolloin voidaan nähdä käsittelemättä jääneet alueet ja vähentää kemikaalin roiskumista ympäristöön. Jos koneen odotusaika venyy, jäänestokäsittely voidaan joutua uusimaan. Liuos irtoaa koneen pinnasta rullauksen ja nousun aikana. Propyleeniglykoli on hyvin veteen liukeneva. Sitä käytetään erityyppisinä liuoksina. Tyypin I vesiliuos sisältää 90 % propyleeniglykolia ja 2 % lisäaineita ja sitä käytetään yleisimmin jäänpoistossa. Tyyppien II, III ja IV vesiliuokset sisältävät 65 % propyleeniglykolia ja 2 % lisäaineita. Glykoliliuokset ovat nopeasti biohajoavia ja kuluttavat hajotessaan happea 0,8 1,4 g O 2 /g.

16 16 Siviililentoliikenne Lentokoneiden jäänestoa ja poistoa tekevät lentoasemilla lentoyhtiöt ja maahuolintayritykset. Nestemäistä propyleeniglykolia varastoidaan 12 m 3 :n terässäiliössä ja tilavuudeltaan 1 m 3 :n muovisäiliössä ulkona asfaltoidulla alueella. Talven sääolot, erityisesti sadanta, vaikuttavat propyleeniglykolin vuotuiseen käyttömäärään liikennemäärän lisäksi. Propyleeniglykolin vuosittainen käyttömäärä (kaupallisina tuotteina) liuokseksi muutettuna) on ollut viime vuosina talvikausittain seuraava: Talvi Määrä, m 3 Talvi Määrä, m Glykolinestetyypeittäin käyttö jakautui vuosina seuraavasti: Tyyppi II/IV, Vuosi Glykolinesteet Yhteensä Tyyppi I, m 3 m 3 m ,6 26, ,4 14,5 56, ,9 54,6 131, ,2 45,5 109,7 Sotilaslentoliikenne Lentokoneet pyritään säilyttämään sisätiloissa yöllä ja siksi lunta ja jäätä joudutaan poistamaan lentokoneista harvoin. Lennosto suorittaa pienkoneiden käsittelyn, mutta hävittäjät ja matkustuskoneet käyttävät lentoaseman palveluja. Käsittely tehdään enintään kymmenen kertaa talvikaudella ja käyttömäärä on 5 10 litraa kerrallaan. Talvikaudessa käytetään siten enintään 100 litraa tyypin I propyleeniglykolia. Käsittely tehdään paikoilla, joista ylimääräinen jäänestoaine ei pääse maaperään (betonialusta) ja voidaan tarvittaessa kerätä imuautolla. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Ilmailulaitos Finavian mukaan kiitotien kunnossapitomenetelmät ja laitteistot ovat kansainvälisesti alan kehittyneimpiä ja niitä sovelletaan myös muualla maailmassa. Kentän mekaanisessa puhdistuksessa käytetään kotimaisen laitevalmistajan harjapuhallinyhdistelmiä. Liukkauden varoitusjärjestelmän avulla kemikaalien käyttömäärää voidaan vähentää.

17 17 Teknisen urean käyttö liukkaudentorjunta aineena on lopetettu. Asetaattipohjainen liukkaudentorjunta aine tuli markkinoille 1980 luvun lopulla ja formiaatit 1990 luvun lopulla. Formiaatteja pidetään ympäristölle vähiten haitallisina, mutta niiden epäillään huonontavan sähkökomponenttien, lentokonemateriaalien ja päällysteen kestävyyttä. Hiekoittamisen käyttöä liukkauden estossa rajoittaa sen huono teho kitkan lisääjänä sekä lentokaluston vaurioherkkyys (esim. suihkumoottorit ja potkurit). Kiitotien sulattaminen on teoriassa mahdollista maarakenteeseen sijoitettavalla lämmityslaitteistolla. Sen investointi ja käyttökustannukset ovat suuret. Kiitotien sulattamiseen on aikoinaan testattu jopa suihkumoottorin käyttöä, mutta siitä on luovuttu polttoaineen kulutuksen ja päällysteen vaurioitumisriskin vuoksi. Kiitotien pinnan kuivaamista imurilla on tutkittu, mutta toimivaa laitetta ei ole kehitetty. Asfalttipäällysteiden kuumentamisessa käytettävien laitteiden soveltuvuutta tutkitaan. Menetelmän heikkouksia ovat suuri polttoaineen kulutus, huono kapasiteetti ja päällysteen vaurioitumisriski. Samoin tutkitaan uusien kemikaalien, mm. betaiinin (trimetyyliglysiinin) soveltuvuutta kiitotien sulatusnesteeksi. Ilmailulaitos Finavia seuraa lentoaseman kiinteistöjen lämmön, sähkön ja vedenkulutusta ja on asettanut tavoitteet energiankulutukselle. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Kenttäalue on päällystetty ja koko alueelle on rakennettu hulevesiviemäröinti. Asematasolta ja siviililiikenteen rullausteiltä sekä kiitotien keskiosista noin metrin matkalta valumavedet johdetaan Juoksijanojaan. Kiitotien länsipäästä noin 900 metrin matkalta valumavedet johdetaan Toritunojaan ja itäpäästä noin 300 metrin matkalta Sikojokeen vievään ojaan. Lentoaseman kuormitus vesistöön aiheutuu pääasiassa liukkaudentorjunta aineiden ja jäänesto ja poistoaineiden joutumisesta vesiin ja niiden hajoamisen aiheuttamasta hapenkulutuksesta. Liukkaudentorjunta aineista arvioidaan noin puolet kulkeutuvan sadevesiviemäreihin. Kenttäalueelta tulevasta kuormituksesta noin puolet (53 %) kulkeutuu luoteeseen Juoksijanojaan, runsas kolmannes (36 %) etelään Hahmojärveen ja edelleen Toritunojaan ja loput (11 %) itään Sikojärveen. Siviililentoliikenteen lentokoneiden jäänpoistoa ja estoa tehdään useissa paikoissa asematasolla eikä jätevesien keräystä erikseen muista vesistä ole järjestetty. Propyleeniglykolia sisältävät vedet joutuvat sadevesiviemärissä lentoaseman pohjoispuolelle ja edelleen Juoksijanojaan. Propyleeniglykolin hajoamistuotteet, kuten propyleenialdehydi, ovat pieninäkin pitoisuuksina haisevia yhdisteitä. Lentoaseman alueella on esiintynyt hajua keväällä.

18 18 Päästöt ilmaan Lennostossa likaantuneet lentokoneet pestään erikseen määrätyissä pesupaikoissa, joissa on viemäröinti ja öljynerotus. Urean käytön vähentäminen liukkaudentorjunnassa on huomattavasti vähentänyt typpikuormitusta vesistöön. Seuraavassa taulukossa on esitetty liukkaudentorjuntaan käytettyjen kemikaalien käyttömäärät ja niiden perusteella laskettu hapenkulutus vuosina ja Talvikausi Kemikaalien BOD/COD/ThOD, t Typpi, t käyttömäärä, t Käytössä olevan liukkauden varoitusjärjestelmän avulla keliä voidaan ennustaa vuorokaudeksi eteenpäin ja ennustuksen perusteella optimoida liukkauden estoon käytettävien kemikaalien käyttöä. Jäänpoistossa käytettävää liuosmäärää voidaan vähentää käyttämällä lämmintä liuosta ja säätelemällä liuoksen jäätymispistettä vesipitoisuuden avulla. Sopivissa olosuhteissa jäänpoisto voidaan suorittaa pelkällä vedellä. Irtonainen lumi voidaan poistaa harjaamalla. Paloharjoitusalueella sammutuksissa käytetään vettä ja kalvovaahtonesteitä. Sammutusvedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta maastoon. Kalvovaahtonesteet ovat biologisesti hajoavia. Jätevesien aiheuttamaa kuormitusta ei ole selvitetty. Lentoasemalla syntyvät saniteettijätevedet johdetaan Pirkkalan kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriin. Lentopetrolin eli kerosiinin palaessa syntyy pakokaasuja, jotka sisältävät mm. typenoksideja, palamattomia hiilivetyjä, hiilimonoksidia, hiilidioksidia, vesihöyryä, rikinoksideja ja hiukkasia. Kansainvälinen siviili ilmailujärjestö (ICAO) antaa ohjeet uusien suihkumoottoreiden katsastukseen ja määrittää raja arvot savuluvulle sekä typenoksidien, palamattomien hiilivetyjen ja hiilimonoksidin päästöille. Päästöjen määrä riippuu mm. lentokone ja moottorityypistä, lennon kestosta, kiitotiekapasiteetista ja lentoonlähtöpainosta. Uusien ohivirtausmoottoreiden energiankulutusta ja myös päästöjä on pystytty vähentämään. Polttoaineen palamisprosessin painetta ja lämpötilaa nostamalla saavutetaan alhaisempia hiilidioksidi, hiilimonoksidi ja hiilivetypäästöjä, mutta typenoksidipäästöt lisääntyvät. Typenoksidi

19 19 päästöjen vähentämiseksi on kehitetty ns. kaksoispolttokammiomoottoreita, joita käytetään mm. Finnair Oyj:n A320 sarjan koneissa. Siviililentoliikenne Lentoasemien lentoliikenteen päästöt lasketaan laskeutumisen ja lentoonlähdön aikana jalan (915 m) korkeuteen asti ns. LTO (landing and take off) syklin avulla. Tällä korkeudella tyypillinen suihkumatkustajakone on lähestyessään noin 18 kilometrin päässä lentoasemasta ja lentoonlähdössä kuuden kilometrin päässä lentoasemasta. Tampere Pirkkalan lentoasemalla siviililentoliikenteen (helikoptereita (lukuun ottamatta) lentosyklejä oli vuonna Polttoaineen kulutus lentosyklien aikana oli tonnia. Maakaluston päästöt on laskettu Ilmailulaitos Finavian kaluston määrän, hankitun polttoainemäärän sekä ajoneuvojen yksikköpäästöjen perusteella. Lentoliikenteen ja Ilmailulaitos Finavian maakaluston päästöt (t/a) vuonna 2003 Tampere Pirkkalan lentoasemalla olivat: Lentokoneet Maakalusto Yhteensä Hiilimonoksidi, CO 60 <1 61 Typenoksidit, NO x Hiilivedyt, C x H y 2 <1 3 Rikkidioksidi, SO 2 1 <1 1 Hiilidioksidi, CO Sotilaslentoliikenne Sotilaslentoliikenteen päästöjä ilmaan erityisesti Tampere Pirkkalan lentoasemalla ei ole selvitetty. Lentotekniikkalaitos on selvittänyt sotilaskoneiden päästöjä konetyypeittäin, mutta ei tukikohdittain. Tietoja on julkaistu vuosittain Lentotekniikkalaitoksen ympäristöraportissa. Päästöt maaperään/ilmailulaitos Finavia Liukkaudentorjunta aineista arvioidaan noin puolet imeytyvän maaperään. Maakaluston polttoainesäiliöt ja jakelupisteet ovat alueella, jossa maaperän suojarakenteet ovat kauppa ja teollisuusministeriön päätöksen (415/1998) vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla mukaisia. Maaperä on suojattu HDPE kalvolla ja päällystetty asfaltilla. Vedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta maastoon. Polttoöljyä sisältävät varastosäiliöt on varustettu suoja altailla. Säiliöt on tarkastettu vuonna 2004 lukuun ottamatta paloharjoitusalueen säiliöitä.

20 20 Päästöt maaperään/satakunnan Lennosto Melu ja tärinä Koneet tankataan seisontatasolla betonoidulla alueella, josta maahan pääsyt polttoaine valuu viemäriin. Seisontatasojen viemäreissä on polttoaineenerotuskaivot, jotka on varustettu automaattisella hälytyksellä. Tukikohdan säiliöt on varustettu betonisilla suoja altailla ja putkistot suojaputkilla ja tarkastuskaivoilla. Järjestelmissä on joko pinnankorkeus tai kaasuhälytykset. Moottori ja hydrauliöljyt pumpataan käsi ja jalkavoimin lentokoneisiin suljetuilla täyttölaitteilla. Täyttölaitteissa on ns. tippavapaat pikaliittimet. Tippa altaiden käyttö estää huohotuspetrolin, moottoriöljyjen ja hydraulinesteen pääsyn maahan. Lentokonehuollossa käytettävät kemikaalit varastoidaan puhtausvaatimusten vuoksi kertakäyttöastioissa tai hermeettisesti suljetuissa, täyttölaitteisiin sopivissa pienastioissa. Siviililentoliikenteen melupäästö Kansainvälinen siviili ilmailujärjestö (ICAO) antaa ilma aluksia koskevat melunormit. Ne ovat Suomessa osa lentokelpoisuusvaatimuksia ja niitä valvoo lentoturvallisuushallinto. Normit julkaistaan kansainvälisen ilmailusopimuksen liitteinä, ns. ICAO Annex 16 dokumentissa. Melunormit on annettu ilma aluksen painon ja moottoreiden lukumäärän funktiona erikseen lentoonlähdölle kahdessa eri tarkastelupisteessä sekä laskeutumista varten tapahtuvalle lähestymiselle yhdessä pisteessä. Tavallisille matkustajaluokan ilma aluksille on määritelty meluluokat 2, 3 ja 4. Euroopan Unionin komission antamalla direktiivillä (2002/30/EY), joka Suomessa on julkaistu ilmailumääräyksenä, meluluokan 2 koneet kiellettiin Euroopassa alkaen. Uusin meluluokka 4 on tullut voimaan jälkeen tyyppihyväksyttäville koneille ja se on kolmen tarkastelupisteen yhteenlaskettujen vaatimusten osalta 10 EPNdB tiukempi meluluokkaan 3 verrattuna. Meluntorjunta siviililentoliikenteessä Lentoyhtiöt ovat kehittäneet melua ja polttoaineen kulutusta vähentäviä lentoonlähtömenetelmiä, joissa on pyritty optimoimaan ilmaaluksen suoritusarvot kiitotieltä reittilentokorkeudelle. Melualuetta lähtöreittien alla voidaan supistaa yhdistämällä eri reittien lentoonlähdön alkuvaihe.

21 21 Laskeutumisessa vähiten melua aiheuttaa lähestyminen jatkuvassa liu ussa, jossa suurta moottoritehoa vaativaa vaakalentovaihetta ei ole ja teho sekä nopeus voidaan optimoida. Myös näkölähestymisessä ohjaaja voi säätää lentoreitin ja laskeutumiskaltevuuden lentomelua vähentävällä tavalla. Sotilaslentoliikenteen melupäästö Sotilasilmailun ilma alusten melupäästöistä ei ole kansainvälisiä tai kansallisia melusäädöksiä. Meluntorjunta Satakunnan Lennostossa Satakunnan Lennosto pyrkii kaikin mahdollisin keinoin minimoimaan lentomelua niin, että toiminnan tehokkuus ja lentoturvallisuus eivät siitä kärsi. Lentotoiminnan ja taajamien kasvaessa etsitään uusia ratkaisuja lentomelun vähentämiseksi lentoasemalla ja sen lähialueilla. Tällä hetkellä käytössä olevissa lentomenetelmissä lähdöt pyritään suorittamaan kiitotieltä 24. Lentoonlähdöt suoritetaan melua vähentävällä menetelmällä, hävittäjillä pääsääntöisesti ilman jälkipolttoa. Lentoonlähdön jälkeen noustaan kiitotien suunnassa metriin (5 000 ft), jonka jälkeen kaarretaan kohti harjoitusaluetta tai vakiolähtöreitille kohti taistelunjohtoaluetta, ellei lennonjohtoselvitys muuta edellytä. Vakiolähtöreitit on suunniteltu kiertämään suurimmat taajamat. Laskeutumisiin pyritään käyttämään kiitotietä 06. Lennonjohto määrittää käytettävän kiitotien ottaen huomioon vallitsevat sääolosuhteet, muun lentoliikenteen ja lentoturvallisuuden. Tampere Pirkkalan lentoasemalla tuulee tyypillisesti lounaan suunnasta, jolloin ilma alusten on lentoturvallisuussyistä käytettävä laskuun kiitotietä 24. Näkölento olosuhteissa taistelunjohtoalueilta palattaessa käytetään vakiolähestymismenetelmiä, joilla on pyritty minimoimaan lentomelu. Lähestymiset pyritään tekemään osastoittain laskuympyrän kautta normaalia laskukierroskorkeutta ylempänä. Hajotus laskuympyrästä laskua varten tehdään aina etelänpuoleisena, ellei liikennetilanne tai liikenneturvallisuus muuta vaadi. Näkölähestyminen kaakosta kiitotielle 24 tehdään Sääksjärven eteläpuolelta. Lähialueella suihkukonekalustolla tulee näkölento olosuhteissa pyrkiä käyttämään korkeutta ft MSL (jalkaa keskimääräisestä merenpinnan tasosta) ja 500 m QFE (metriä kentän pinnan tasosta) ja lentonopeutena 250 kts (solmua, 463 km/h). Mittarilento olosuhteissa ilma alus lähestyy kiitotietä alkulähestymispisteen kautta. Mittarilähestymisharjoituksissa ilma alus pyrkii käyttämään mahdollisimman paljon kiitotietä 06. Mittarilento olosuhteissa lähestyttäessä kiitotietä 24 pyritään ennakoivalla tehon käytöllä minimoimaan lentomelu. Harjoitusalueita pyritään käyttämään vaihtelevasti melun haittojen vähentämiseksi. Harjoituslennoilla lentokorkeus on pääsääntöisesti

22 22 vähintään metriä, mutta yleensä lennetään selvästi tätä korkeutta ylempänä. Matalalla toimittaessa pyritään kiertämään taajamat tai nostamaan lentokorkeutta ja vähentämään tehoa niiden yli lennettäessä. Satakunnan Lennoston tiedossa olevat melulle herkät alueet on määritelty karttoihin kaikissa lentävissä yksiköissä. Alueiden määrittelyssä otetaan huomioon tarhauseläimet, ratsastustallit ja alueet, jossa lentomelu saattaa aiheuttaa tuotannollisia tappioita. Lisäksi otetaan erikseen huomioon mahdollisuuksien mukaan lähialueen taajamat. Lentotoimintaharjoituksissa useita ilma aluksia lähtee tai laskeutuu lyhyen ajan sisällä. Harjoituksissa noudatetaan pääsääntöisesti olemassa olevia menetelmiä niin lentoonlähdöissä kuin lähestymisissäkin. Näkölento olosuhteissa pyritään lähestymisiin osastoittain laskuympyrän kautta. Kansainvälisiin lentotoimintaharjoituksiin osallistuu poikkeavaa lentokalustoa, jonka erityisominaisuudet otetaan huomioon. Lennosto tiedottaa kaikesta lentotoiminnasta, jota esiintyy normaalista poikkeavana ajankohtana (esim. pimeälentoharjoitukset) tai joka aiheuttaa normaalia enemmän melua. Tiedotteet lähetetään STT:lle, Aamulehdelle, kolmelle paikallislehdelle ja paikallisradioille. Suuremmista lentoharjoituksista järjestetään avoin tiedotustilaisuus Lennoston tiloissa. Satakunnan Lennosto on toteuttanut lentomelun laskennan päivityksen yhteydessä 1997 esitetyt toimenpiteet lentomelualueen siirtämiseksi kauemmas asutuista alueista. Huolto ja korjaustoiminnan vaatimat lentokoneiden moottoreiden koekäytöt suoritetaan tähän tarkoitukseen rakennetulla koekäyttöpaikalla kiitotien 06 päässä. Toiminta on järjestetty niin, että melu suunnataan vähiten häiriöitä aiheuttavaan suuntaan. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen/ilmailulaitos Finavia Ilmailulaitos Finavia on järjestänyt lentoasemalla jätteiden keräyksen, jota käyttävät muutamat alueella olevista yrityksistä, mm. Northport Oy, SAS ja lentoaseman ravintola. Muutamat yritykset ovat järjestäneet jätehuollon itse. Yhdyskuntajätteeseen verrattava sekajäte ( ), 19 t/a ja biojäte ( ), 9 t/a, toimitetaan Tarastejärven jätteenkäsittelykeskukseen. Hyödynnettävät jätteet, keräyspaperi ( ), 15 t/a, ja pahvi ( ), 5 t/a, toimitetaan Paperinkeräys Oy:lle tai Suomen Keräystuote Oy:lle. Keräyslasi ( ) ja pienmetalli ( ) toimitetaan Tarastejärven jätteenkäsittelykeskukseen. Näiden jätteiden kuljetuksen hoitavat jätteenkuljetusyritykset. Ilmailulaitos Finavia kuljettaa metalliromun metallia vastaanottavalle yritykselle.