ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 131/11/1 Dnro PSAVI/104/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 131/11/1 Dnro PSAVI/104/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJAT Rovaniemen lentoaseman ympäristölupa, Rovaniemi Finavia Oyj PL Vantaa Ilmavoimien esikunta PL Tikkakoski

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUKSET... 5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5 A. FINAVIA OYJ:N HAKEMUSSUUNNITELMA... 5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 6 Toimintaa koskevat luvat... 6 Sopimukset... 6 Kaavoitustilanne... 7 TOIMINTA... 8 Yleiskuvaus toiminnasta... 8 Historia ja nykyinen toiminta... 8 Lentoaseman kehittyminen... 8 Lentoasemalla toimivat tahot... 9 Maanomistus... 9 Lentoasema-alue... 9 Lentoliikenne... 9 Liikennemäärät ja lentokalusto Nykytilanne Siviililiikenteen kehittyminen Yleisilmailu Lentoaseman tekniset tiedot Kenttäalue Ilmatila ja lentoreitit Lentoaseman kunnossapito Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Kemikaalit Polttoaineet Energian käyttö Vedenhankinta ja viemäröinti Maaliikenne ja järjestelyt Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ympäristöjohtamisjärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön maankäyttö Ympäristön laatu Maaperä Pohjavesi Pintavesi Luonnonolosuhteet Ilmanlaatu TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun vaikutus PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET Liukkaudentorjunta Jäänesto ja -poisto Ilmapäästöjen hallinta Melun hallinta... 32

3 3 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Ympäristötarkkailuohjelma Pintavesitarkkailu Jätteet Päästöt ilmaan Melu Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Riskinarviointi B. ILMAVOIMIEN ESIKUNNAN HAKEMUSSUUNNITELMA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI TOIMINNAN KUVAUS Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristökuormitusta aiheuttava toiminta Lentoliikenne, lentokalusto ja maatoiminnot Lentotoiminta Lentotoimintaan liittyvä maatoiminta ja asematasot Lentotoimintaan liittyvä pelastustoiminta Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Jätehuolto TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET Melun hallinta Ilmapäästöjen vähentäminen TARKKAILU RISKINARVIOINTI LUPAHAKEMUSTEN KÄSITTELY Lupahakemusten täydennykset Lupahakemuksista tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijoiden kuuleminen ja vastineet Finavia Oyj:n vastine Ilmavoimien esikunnan vastine Katselmukset ja neuvottelut Merkinnät A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU A. FINAVIA OYJ:N TOIMINTAA KOSKEVAT LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin ja maaperään Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Polttoaineet, kemikaalit ja varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi Käyttötarkkailu Ympäristövaikutusten tarkkailu Mittausten laadunvarmennus Kirjanpito ja raportointi Tiedottaminen Toiminnan lopettaminen B. ILMAVOIMIEN ESIKUNNAN TOIMINTAA KOSKEVAT LUPAMÄÄRÄYKSET... 61

4 4 Päästöt pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään Käyttöhuollon öljyjen ja kemikaalien varastointi ja käsittely Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Melusta tiedottaminen ja meluvalitusten vastaanotto Tarkkailu, raportointi ja kirjanpito Melun tarkkailu Mittausten laadunvarmennus Raportointi Toiminnan lopettaminen Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinnan perusteet Lupamääräysten perustelut A. Finavia Oyj:tä koskevat lupamääräykset B. Ilmavoimien esikuntaa koskevat lupamääräykset VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU... 83

5 5 HAKEMUKSET Finavia ( alkaen Finavia Oyj) on Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Rovaniemen lentoaseman nykyiselle ja ennustetun kehityksen mukaiselle toiminnalle ja Ilmavoimien esikunta toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Rovaniemen lentoaseman lentotukikohdan toiminnalle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 12 b) mukaan lentopaikalla on oltava ympäristölupa. Lapin ympäristökeskus on ja päivätyissä kirjeissään edellyttänyt Ilmailulaitos Finavian hakemaan ympäristölupaa Rovaniemen lentoaseman toiminnalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen lentoasemaa koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 12 b) kohdan nojalla. A. FINAVIA OYJ:N HAKEMUSSUUNNITELMA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Finavia Oyj:n ympäristölupahakemus koskee Rovaniemen kaupungissa sijaitsevan Rovaniemen lentoaseman toimintaa. Lupaa haetaan nykyiselle ja vuoteen 2025 saakka ennustettavissa olevalle tulevaisuuden toiminnalle. Ympäristölupahakemukseen kuuluvat Finavia Oyj:n toiminta lentoasemalla ja Puolustusvoimien osalta Lapin lennoston sotilasasematasoilla tapahtuva lentokaluston päivittäinen käyttöhuolto ja tankkaustoiminta sekä sotilaslentoliikenteen aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä läheisyydessä. Finavia Oyj:n hakemukseen kuuluvat lentoaseman seuraavat toiminnot: lentoaseman kenttäalueen liikennealueen liikenne (ilma-alukset ja maaliikenne) ja niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä läheisyydessä asematasojen, rullausteiden ja kiitoteiden kunnossapito kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta ilma-alusten jäänesto- ja jäänpoistokäsittely kenttäalueiden palo- ja pelastuspalvelut sekä paloharjoitusalue ja sen käyttäminen

6 6 Finavia Oyj:n käyttämien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö Finavia Oyj:n tilojen energiankulutus ja vedenhankinta toiminnassa syntyvät jätteet. Rovaniemen lentoasema sijaitsee Rovaniemen kaupungissa noin 8 kilometrin etäisyydellä Rovaniemen kaupungin keskustasta koilliseen. Osa taajama-alueista sijaitsee kiitotien keskilinjan jatkeilla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat Rovaniemen lentoasemalla ei ole aikaisempia ympäristönsuojeluun tai sijoituspaikkaan liittyviä lupia. Toimintaan liittyvät aiemmat päätökset ja sopimukset ovat seuraavat: Viemäröinti ja vesihuolto Ilmailulaitos Finavia ja Rovaniemen kaupunki (ent. maalaiskunta) ovat tehneet vesihuollosta sopimuksen Ilmailulaitos Finavia ja Rovaniemen kaupunki (ent. maalaiskunta) ovat tehneet sopimuksen Rovaniemen lentoaseman jätevesien johtamisesta Rovaniemen maalaiskunnan verkostoon. Ympäristölupa Rovaniemen maalaiskunnan ympäristölautakunnan ympäristölupa polttonesteiden varasto- ja jakeluasemalle. Lupa koskee kahta 10 m 3 :n dieselsäiliötä, yhtä 16 m 3 :n kevyen polttoöljyn säiliötä ja yhtä 30 m 3 :n kevyen polttoöljyn lämmitysöljysäiliötä. Lintujen torjuntalupa Lapin ympäristökeskus on vuonna 2005 myöntänyt lentoasemalle luvan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Maa- ja metsätalousministeriö on vuonna 2005 myöntänyt Ilmailulaitos Finavialle luvan tappaa lentoasemilla lentoliikennettä vaarantavat rauhoitetut ja rauhoittamattomat eläimet. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Sopimukset Lentoaseman maa-alueet omistaa Suomen valtio ja niitä hallitsee Finavia Oyj. Lentoaseman alueella on seuraavilla yrityksillä maanvuokrasopimukset:

7 7 Yritys Oy Shell Ab Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rajavartiolaitos Puolustusvoimat Rovakaira Oy Rovaniemen Energia Oy Rovaniemen maalaiskunta Alueen käyttötarkoitus Ilmailuhuoltoasema Lentokonehallin sijoituspaikka Helikopterihallin sijoituspaikka Alueen käyttöoikeus Voimansiirtojohto Kaukolämpöjohto Vesi- ja viemärijohto Kaavoitustilanne Maakuntakaava Rovaniemen lentoasema sijoittuu vahvistetun Rovaniemen maakuntakaavan alueelle. Maakuntakaavassa lentoaseman alue on merkitty kaavamerkinnällä LL (= lentoliikenteen alue). Kaavan toteuttamisohjeissa todetaan, että Rovaniemen lentoaseman alueelle voidaan rakentaa ilmailua palvelevia koulutustiloja ja matkailua palvelevia majoitus-, ravitsemus- ja liiketiloja, mikäli niillä ei vaaranneta alueen päämaankäyttöä. Mahdollisessa rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisuuteen, lentomeluun sekä kokonaisuutena korkeatasoiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Maakuntakaavan liitteessä 8 on esitetty Rovaniemen lentoaseman ennustettu lentomelualue vuonna Liitteessä esitetty kokonaisliikenteen L DEN 55 db:n lentomelualue ei vastaa Finavia Oyj:n ennustamaa lentomelualuetta, joka on ilmoitettu lähteenä maakuntakaavan lentomelualueen määrittämisessä. Rovaniemen maakuntakaavan osauudistus on vireillä ( ). Maakuntakaavan osauudistuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on rajattu ne suunnittelualueet, joita osauudistus koskee. Rovaniemen lentoaseman alue ei kuulu osauudistuksen suunnittelualueisiin. Yleiskaava Rovaniemen lentoaseman alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Lentoaseman alueella on oikeusvaikutukseton Lentoaseman ympäristön yleiskaava (hyväksytty ). Lentoaseman aluetta sivuaa valtatie 4:n suunnan osayleiskaava (hyväksytty ), joka on myös oikeusvaikutukseton. Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Lähin asemakaava-alue (Saarenkylän asemakaava) sijaitsee lentoaseman eteläpuolella Lentokentäntien varrella. Etäisyys kiitotieltä asemakaava-alueelle on noin 0,5 km.

8 TOIMINTA 8 Yleiskuvaus toiminnasta Historia ja nykyinen toiminta Rovaniemen lentoaseman kaksi nurmipäällysteistä kiitotietä valmistuivat vuonna 1940 ja saman vuoden kesäkuussa Aero Oy aloitti säännöllisen reittiliikenteen. Vuoden 1942 lopussa Rovaniemen lentoasemasta tuli saksalaisten lentotukikohta. Lentoasemalla oli tällöin neljä kiitotietä ja parisen kymmentä lentokonehallia. Poistuessaan Rovaniemeltä syksyllä 1944 saksalaiset tuhosivat lentokentän ja sen rakennukset. Jälleenrakennustyö alkoi keväällä 1948 ja kesäkuussa Aero Oy aloitti reittiliikenteen DC-2 koneilla. Vuonna 1953 valmistui kolmas lentoasema- ja lennonvarmistusrakennus ja vuonna 1961 Pohjois-Suomen aluelennonjohto siirtyi Kemistä Rovaniemelle. Suihkukoneliikenne alkoi vuonna Vuonna 1970 Ilmatorjuntapatteristo eli nykyinen Lapin ilmatorjuntarykmentti otti tukikohdakseen Rovaniemen lentoaseman. Lapin lennoston siirtyminen Tikkakoskelta Rovaniemelle 1980-luvun alussa vilkastutti lentotoimintaa kaikilla Lapin lentoasemilla ja rakennustoimintaa erityisesti Rovaniemellä. Lentoaseman kiitotietä jatkettiin metriin vuonna 1981, mikä loi edellytykset raskaan sotilas- ja siviililiikenteen kehittämiselle. Vuonna 1984 Lapin lääni nimitettiin Joulupukin maaksi ja Rovaniemen lentoasemasta tuli joulupukin virallinen lentoasema. Rovaniemen maine joulupukin omana lentoasema on kasvattanut joulun ja talviajan tilausliikennettä napapiirille vuodesta 1990 lähtien. Korkean sijaintinsa vuoksi, noin 200 metriä merenpinnasta, Rovaniemen lentoasema on usein päiväkausia matalien pilvien sisällä. Vuonna 1995 lentoasemalla otettiin käyttöön CAT II -lähestymisjärjestelmä, jonka ansiosta matkustajakoneille on voitu taata pääsy lentoasemalle kaikissa sääolosuhteissa. Lentoaseman uusi lentoasemarakennus Lapin portti valmistui vuonna Sitä laajennettiin ja lisättiin kaksi matkustajasiltaa vuonna Kasvanut tilauslentoliikenne aiheuttaa matkustajarakennuksen kehittämiselle jatkuvaa tarvetta. Vuonna 2003 valmistui uusi kunnossapitokeskus ja vuonna 2008 otettiin käyttöön uusi lähilennonjohdon torni. Lentoaseman kehittyminen Rovaniemen lentoasema kehittyy tulevaisuudessakin seutukunnan kasvun ja kehityksen myötä. Kehitystä muokkaa varsin voimakkaasti matkailun kehitys, missä kesämatkailulla on vielä paljon kasvun varaa. Talvimatkailua voi merkittävästikin muuttaa Euroopan ilmaston lämpeneminen, jolloin Alpeille lentävät laskettelumatkailuvirrat suuntautuvat osaltaan Suomen Lappiin ja Rovaniemi saa tästä osansa. Lentoasema on (lento-juna-bussiliikenteessä) matkustajamäärältään suurin portti Lappiin ja säilyttänee asemansa myös tulevaisuudessa.

9 Lentoasemalla toimivat tahot 9 Rovaniemen lentoasemalla toimivat Finavia Oyj:n lisäksi seuraavat toiminnanharjoittajat joko Finavia Oyj:n tiloissa tai erillisissä tiloissa Finavia Oyj:ltä vuokratulla alueella: Toiminta Sotilasliikenne Lentoyhtiöt Maapalvelut lentoyhtiöille Polttoaineiden jakelu Ajoneuvotestausyritykset Muut yritykset/tahot Taho Ilmavoimat, pääasiassa Lapin lennosto Rajavartiolaitos Finnair Oyj Airpro Oy Ready To Go Oy Oy Shell Ab Ilmailu, Airpro Daimler AG Wabco Development GmbH Lapin ammattiopisto Touring Cars Finland Oy Ilmatieteen laitos Autovuokraamoita, useita Maanomistus Lentoaseman maa-alueet omistaa Suomen valtio ja niitä hallitsee Finavia Oyj. Lentoasema-alue Lentoasema-alue koostuu maaliikenne- ja kenttäalueesta. Lentoaseman maaliikennealue käsittää maaliikenneyhteydet ja pysäköintialueet. Lentoaseman tieyhteyksistä päätieverkkoon vastaa Tiehallinto ja sisäisistä katuyhteyksistä Finavia Oyj. Finavia Oyj vastaa lentoaseman pysäköintipalveluista ja luo edellytykset taksi-, joukkoliikenne- ja autonvuokrauspalveluille. Lentoaseman kenttäalue muodostuu asematasosta ja liikennealueesta. Finavia Oyj hoitaa asematasolla maaliikenteen ohjausta ja opastaa asematasolla liikkuvia ja pysäköiviä lentokoneita. Kiito- ja rullaustiet muodostavat lentoaseman liikennealueen, jonka turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta Finavia Oyj vastaa. Finavia Oyj huolehtii myös kenttäalueiden palo- ja pelastuspalveluista. Lentoliikenne Säännöllisessä reittiliikenteessä Rovaniemen lentoasemalta liikennöivät tällä hetkellä Finnair Oyj ja Norwegian Helsinkiin ja Air Baltic Riikaan. Charter-liikennettä lentävät monet ulkomaiset lentoyhtiöt, pääasiassa

10 10 Iso-Britanniasta. Charter-liikenne on merkittävä osa lentoaseman matkustajaliikenteestä. Lapin lennosto lentää pääosin F-18 Hornet torjuntahävittäjäkalustolla. Ilmavoimien yhteyskoneiden ja rahtikoneiden operaatiomäärä ei ole merkittävä. Noin 2 4 viikkona vuodessa ilmavoimat järjestää leirimuotoista toimintaa Hawk mk51 ja mk66 suihkuharjoituskoneilla. Liikennemäärät ja lentokalusto Nykytilanne Rovaniemen lentoasema on matkustajamäärältään Suomen neljänneksi vilkkain lentoasema (noin matkustajaa vuonna 2008). Laskeutumisia oli vuonna 2008 noin Vuosikeskiarvona päivässä on noin seitsemän edestakaista aikataulun mukaista vuoroa Helsinkiin ja muihin kohteisiin. Vuonna 2008 yleisin ilma-alustyyppi matkustajaliikenteessä oli Airbus-320- sarja, jolla tehtiin keskimäärin 7 operaatiota vuorokaudessa. Siviililiikenteessä operaatiomäärät Rovaniemen lentoasemalla klo jakaantuivat vuonna 2008 suurin piirtein tasan lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin, molempia oli keskimäärin 1,5 vuosikeskiarvona kyseisenä vuorokauden aikana. Lentoonlähtöjä on lähinnä klo ja laskeutumisia klo Pääosa näistä lennoista on tehty A320- ja EMB170/190-sarjan suihkumoottorikoneilla. Siviililiikenteen kehittyminen Vuonna 2008 liikenneilmailun operaatiomäärä oli keskimäärin noin 25 päivässä, joista suihkukoneilla operoitiin noin 12 ja mäntä- ja potkuriturbiinikoneilla noin 13 operaatiota. Tulevaisuudessa lentoliikenteen kehitys tapahtuu lähinnä liikenneilmailun puolella. Kotimaisen kilpailun ja ns. Aasian liikenteen tuloksena säännöllinen liikenne lisääntynee lähivuosina Helsingin kautta Aasiasta suuntautuvilla jatkoyhteyksillä Rovaniemelle ja Suomen Lappiin. Näistä perusteista kotimaan liikenne kasvaa kaksinkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä. Charter- ja ns. kausireittilentojen määrä kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Viimeisen 20 vuoden aikana on tilauslentoliikenteen kasvu ollut noin 5 7-kertainen kymmenessä vuodessa. Kokonaisliikenteen kasvun arvioidaan olevan keskimäärin noin 8 % vuodessa, jolloin liikennemäärä kasvaa kaksinkertaiseksi 10 vuodessa ja yli kolminkertaiseksi 15 vuodessa. Kokonaismatkustajamäärän voidaan olettaa olevan noin kolminkertainen vuoteen 2025 mennessä. Kasvuennuste perustuu kansainväliseen lentoliikenteeseen. Matkustajat tulevat lähinnä Britanniasta, Ranskasta, Saksasta, Italiasta ja muista Keski-Euroopan maista. Kaukoidän reitit Helsingin kautta saavat aikaan turismin kasvua Lappiin. Esitettyä kasvuennustetta tukevat tulevat Pyhätunturin kehityshankkeet.

11 Yleisilmailu 11 Yleisilmailulennot painottuvat kesäaikaan ( ), lähinnä kesä elokuuhun. Lennot keskittyvät iltaan ja viikonloppuihin. Yleisilmailu painottuu yksimoottoristen mäntämoottorikoneiden operaatioihin. Ilmaalustyyppeinä yleisimpinä ovat Cessna 150/Cessna 172 ja Piper-28. Valtaosa paikallisesta lentotoiminnasta on ns. laskukierroslentämistä, jossa harjoitellaan laskeutumista ja lentoonlähtöä. Pääperiaate on, että ilma-alus reititetään kentän länsipuoleiseen kierrokseen, jolloin se ei häiritse asuttua seutua. Tyypillinen lentoaika on noin minuuttia. Lentotoiminta tapahtuu valoisaan aikaan. Laskuvarjohyppytoimintaan käytetään yksimoottorista Cessna-konetta (Cessna 172). Ilma-aluksen korkeuden keräys hyppykorkeuteen suoritetaan pääsääntöisesti kentän pohjois-/länsipuolella. Lentoaika on noin 30 minuuttia. Lentotoiminta tapahtuu valoisaan aikaan. Ultrakevyiden ilma-alusten määrä on kasvussa ja niillä tapahtuva koulutustoiminta on lisääntynyt. Yleisin konetyyppi Foxbat A22. Operaatioiden kokonaismäärä vuositasolla on noin 250. Osa ultrakevyistä ilma-aluksista on varustettu ponttoneilla ja toiminta tapahtuu kaupungin vesistöistä Ounasjoelta sekä Kemijoelta. Lentoaika on noin 45 minuuttia. Lentotoiminta tapahtuu valoisaan aikaan. Pimeälentokoulutus on vähäistä. Koulutus painottuu lokakuun alkuun ja on pääsääntöisesti laskukierroslentämistä. Vuositasolla arvio operaatioiden määrästä on noin 5 10 lentoa. Lentoaika on noin 30 minuuttia. Helikopterikoulutusta suunnitellaan aloitettavan Robinson (R44) koneella. Koulutus tapahtunee pääasiallisesti lentokenttäalueella lentoajan ollessa noin 30 minuuttia. Koulutus ajoittuu valoisaan vuodenaikaan. Tällä hetkellä helikopterioperaatioiden lukumäärä vuodessa on noin 150. Kiitoteiden käyttö riippuu vallitsevista tuuliolosuhteista. Vuonna 2008 yleisilmailussa painottui kiitotien 03 käyttö eli laskeutumiset tapahtuvat etelästä ja lentoonlähdöt pohjoiseen. Yleisilmailun laskeutumisia vuonna 2008 oli ja vuonna Vuonna 2008 yleisilmailun operaatioista (4,45) noin 70 % (3,3) tapahtui klo 7 19, 25 % (1,1) klo ja 5 % (0,25) klo Finavia Oyj:n näkemyksen mukaan Rovaniemen lentoaseman ympäristöluvassa ei ole tarpeen asettaa rajoituksia yleisilmailulle ja koulutustoiminnalle. Toiminnan meluvaikutukset ovat vähäisiä verrattuna sotilasliikenteeseen. Finavia Oyj tarkastelee yleisilmailun järjestämiseen liittyviä menetelmiä ja toimenpiteitä laatiessaan Rovaniemen lentoasemalle siviililiikenteen melunhallintasuunnitelman. Lentoaseman tekniset tiedot Kenttäalue Rovaniemen lentoaseman kiitotien pituus on metriä ja leveys 60 metriä. Kiitotien kokonaispinta-ala on noin 18 hehtaaria. Koko asfaltoidun kenttäalueen pinta-ala kiitotie, rullaustiet ja asematasot mukaan lukien on noin 45 hehtaaria.

12 Ilmatila ja lentoreitit 12 Ilmatila on jaettu valvottuun ja valvomattomaan ilmatilaan. Valvottu ilmatila on ala-, ylä- ja sivurajoiltaan määritetty ilmatila, jossa annetaan eriasteista lennonjohtopalvelua ja jossa lentämiseen vaaditaan lennonjohtoselvitys. Lennonjohto vastaa porrastamisesta eli ilma-alusten välisen turvallisen etäisyyden säilymisestä valvotussa ilmatilassa. Valvotun ilmatilan rajat määritellään yleensä kaupallisen ja sotilaslentoliikenteen tarpeiden pohjalta. Tämä liikenne käyttää mittarilentosääntöjä eli navigointi tapahtuu mittarinäyttöjen perusteella. Käytännössä kaupallinen lentoliikenne on aina lennonjohtopalvelun alaista johdettua liikennettä ja se pysyy valvotussa ilmatilassa. Valvomattomassa ilmatilassa saa vastaavasti lentää ilman lennonjohtoselvitystä lentosääntöjä noudattaen. Siellä lentävät pääsääntöisesti yleisilmailijat, jotka vastaavat itse ilma-alusten välisen turvaetäisyyden säilymisestä. Tämä liikenne käyttää pääasiassa näkölentosääntöjä eli navigointi tapahtuu karttojen ja näköhavaintojen avulla. Rovaniemen ilmatila on jaettu kolmeen valvottuun osaan. Lähinnä lentoasemaa on lähialue (CTR = Control Zone), suunnikkaan muotoinen heksagoni, jonka kiitotien suuntaiset pitkät sivut ovat noin 20 kilometriä ja kiitotiehen nähden poikittaiset kapeammat sivut ovat noin 10 kilometriä ja korkeus maanpinnasta 610 metriin. Lähestymisalue (TMA = Terminal Control Area) jatkuu 610 metristä metriin ja on säteeltään keskimäärin 40 km oleva kahdeksankulmio. Sotilasilmailun toiminta-alueeksi on määritelty sotilasharjoitusalue (MIL CTA = Military Control Area). Sen sivuraja on, Rovaniemen kenttä keskipisteenä, säteeltään keskimäärin 80 km oleva ympyrä ja alaraja 610 metriä, ylärajan ulottuessa parin kymmenen kilometrin korkeuteen. Korkeudet on määritelty merenpinnan korkeustasosta (QNH ilmanpaineasetuksella). Lennonjohto Ennen jokaisen johdetun lennon aloittamista ilma-aluksen tulee pyytää lennonjohdolta selvitys, joka on lupa ilma-alukselle, rullata maassa tai lentää ilmassa, paikasta A paikkaan B. Lähestymislennonjohdon aukioloaikana lähilennonjohto (TWR eli Torni ) saa lennonjohtoselvityksen Rovaniemen lähestymislennonjohdolta (APP = Approach Control) ja välittää sen ilma-alukselle. Jos lento suuntautuu pois Rovaniemen lähestymisalueelta, tai sotilasharjoitusalueelta, niin lähestymislennonjohto pyytää selvityksen Suomen aluelennonjohdolta (ACC = Area Control Center). Selvitykseen sisältyy pääsääntöisesti matkalentoreitti määränpäähän ja lupa nousta tietylle korkeudelle. Sopivassa kohdassa ilmaan nousun jälkeen lähilennonjohto luovuttaa ilmaaluksen Rovaniemen lähestymislennonjohdolle, joka johdettuaan ilmaaluksen turvallisesti oman vastuualueensa läpi, ja luovuttaa sen aluelennonjohdon vastuulle. Lähilennonjohdon vastuulla ovat sen vastuualueella toimivat ilma-alukset. Lähialueelle saavutaan ja sieltä poistutaan näkölentosäännöillä lennettäessä määrättyjen tulo- ja menoporttien kautta, jotka on esitetty mm. näkölähestymiskartassa (Visual Approach Chart, VAC). Lähestymislennonjohdon (tutka) ollessa kiinni lähilennonjohto siirtää / vastaanottaa luovutettavan ilma-aluksen suoraan aluelennonjohdolle. Liittymäpintana lähilennonjohdolta aluelennonjohdolle on lentopinta

13 13 95 (2 900 m) tai lähestymisalueen raja. Saapuvan liikenteen aluelennonjohto ohjaa reittejä pitkin ns. tuloporteille. Tuloporteilta on edelleen määritetty tuloreitit, jotka johtavat loppulähestymisen alkuun noin 20 km etäisyyteen kiitotien päästä. Loppulähestymisen ennen kiitotielle laskeutumista ilma-alus suorittaa joko mittarilähestymismenetelmän mukaisesti (ILS, VORDME, NDB, PAR, SRA tai RNAVGPS) tai hyvällä säällä näköyhteydessä kiitotiehen (ns. näkölähestyminen), mikäli saa siihen lennonjohdosta luvan. Näkölähestymisessä ns. finaali eli kiitotien suuntaisesti lennetty lähestymisen vaihe on yleensä lyhyempi kuin mittarilähestymisessä, lyhimmillään muutamia kilometrejä. Lentoonlähdöissä ilma-alukset säilyttävät yleensä kiitotien suunnan tiettyyn korkeuteen asti, ennen kuin kaartavat reitille tai annettuun määräsuuntaan. Lähestymislennonjohto työskentelee tutkan avulla, joten se määrittelee ilma-alusten reitit antamalla tarkkoja suuntia ja korkeuksia. Lähestymislennonjohdon vastuulla ovat sen vastuualueella lentävät ilma-alukset. Lennonjohtoelimen on selvityksiä antaessaan huomioitava, etteivät ilmaalukset joudu säädettyjä etäisyyksiä lähemmäksi toisiaan tai maassa olevia esteitä (ns. porrastuksen säilyttäminen). ACC:n ilmatila koostuu RNAV -määritellyistä lentoreiteistä. Ilma-alukset lentävät näitä reittejä pitkin määrätyllä korkeus-, sivuttais- tai pitkittäiserolla toisiinsa. Navigointiteknologia Ilma-aluksen suunnistus on mittarilentosääntöjen mukaan lennettäessä perustunut maassa olevien laitteiden ohjaamon näyttölaitteisiin antamien signaalien mukaan toimimiseen. Tärkein navigaatiolaite on monisuuntamajakka (VOR), johon liittyy myös etäisyyden mittauslaite (DME). Tyypillisimmin jokin reittimäärittely edellyttää lentämään VOR-laitetta kohti tai siitä poispäin tiettyä suuntasädettä (radiaalia) pitkin, toisin sanoen tietyssä suunnassa laitteen sijaintipisteeseen nähden. Usein reitin suunnan muutoksen aloituskohta on määritetty etäisyytenä jostakin VOR-laitteesta ja ilmoitettu muiden ilmailussa käytettävien etäisyyksien mukaisesti merimaileina (NM). Jos reitti määriteltäisiin koordinaattipisteinä ja ilma-alus lentäisi niiden kautta, puhuttaisiin RNAV-reitistä. Tyypillisesti RNAV-reitti määritellään tietokantaan navigointina reittipisteeltä toiselle (point-to-point -navigation). Ilma-alusten navigointi perustuu enenevässä määrin satelliittipaikannuksen hyödyntämiseen eli RNAV-tekniikkaan (Area Navigation). Lentokoneen suunnistuslaitteet keräävät tietoa erinäisistä tietolähteistä, jotka voivat sijaita maanpinnalla (VOR, DME), avaruudessa (GPS-, GLONASS-satelliitit) tai lentokoneessa itsessään (INS eli inertia). Näistä tietolähteistä tai niiden yhdistelmistä saatujen tietojen perusteella lentokoneen suunnistustietokone suorittaa lentokoneen paikan määrityksen ja avustaa navigoinnissa ennalta määrättyjen reittiohjeiden mukaisesti. Kun RNAV-laitteisto on kytketty lentokoneen lennonhallintajärjestelmään eli FMS:ään (Flight Management System), pystytään lentokoneen suoritusarvoja hyödyntämään optimaalisesti lennon eri vaiheissa ja saavuttamaan merkittäviä polttoainesäästöjä ja vähentämään päästöjä. Lentoreitit lentoasemien lähialueen ulkopuolella on määritetty RNAV-pohjaisesti. Vuonna 2007 julkaistiin Rovaniemellä uudet RNAVGPS-lähestymismenetelmät, jotka mahdollistavat operaattoreille mahdollisimman

14 14 optimaaliset reitit ja FMS:n avulla myös optimaaliset liukuprofiilit lähestymisvaiheessa. Lentoreitit Ilmatilan rakennetta ja lentoreittejä koskevat tiedot laaditaan ja julkaistaan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n määrittelemien menettelyiden mukaisesti käyttäen sen standardoimaa esittämistapaa. Jatkuvan korkeuden vähentämisen toiminta (CDO) Perinteisesti lentokoneiden lähestymismenetelmät on suunniteltu kansainvälisten määräysten mukaisesti siten, että lentokoneet lentävät vaakalentovaiheen ennen liittymistä 3 asteen liukupolkuun esimerkiksi ILS-järjestelmän (Instrument Landing System) ohjaamana. Toimintatapaa, jossa vaakalentovaihe pyritään ympäristösyistä välttämään, kutsutaan jatkuvan korkeuden vähentämisen toiminnaksi (CDO). Toimintaa kuvaava termistö on vakiintumaton, ja käytössä on useita samaa tarkoittavia nimityksiä. Rovaniemen lentoasemalla julkaistiin RNAV-pohjaiset (satelliittinavigointiin perustuvat) tuloreitit Ne ohjaavat ilma-aluksen noin 25 km:n etäisyyteen kiitotien päästä. Lähestymisvaiheessa ilma-aluksille tarjotaan joustavia lennonjohtoselvityksiä, minkä puitteissa ne voivat halutessaan liittyä ilman vaakalentovaihetta ILS-lähestymismenetelmään (kiitotielle 21). Kiitotielle 03 lähestyminen tehdään muulla navigointitekniikalla. Rovaniemellä on lennonjohto tarjonnut lentäjille mahdollisuuden toteuttaa CDA/CDO-toimintaa lähestymisessä RNAV-tuloreittien julkaisemisesta saakka. Samanaikaisesti ILS Y-laskeutumismenetelmän käytön tarve kiitotielle 21 on vähentynyt merkittävästi (kiitotien 21 ollessa käytössä). Menetelmään on liittynyt etelästä saavuttaessa lento Rovaniemen kaupungin yli lentoaseman VOR-navigointilaitteelle, josta on alkanut kaarros pohjoisen kautta lähestymiseen kiitotielle 21. CDA/CDO-toiminnan mahdollistavat RNAV-tulomenetelmät ovat päälähestymismenetelmiä kaupalliselle liikenteelle sekä sotilasliikenteelle lukuun ottamatta ilma-aluksia L90 Redigo, Hornet F18 ja HAWK. Näillä ilmaaluksilla ei ole P-RNAV-kykyä eivätkä niiden laitteet tue ohjaajaa jatkuvan liu un noudattamisessa. Rovaniemen lentoasemalla ei ole teknisiä laitteita seurata tutkatallenteista jälkikäteen, mitkä ilma-alukset ovat tehneet lähestymisen ilman vaakalentovaihetta. Suomessa CDO-toteuman määrää voidaan toistaiseksi tarkkailla vain Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lennonjohdon käsityksen mukaan CDO-toimintaa käytetään lähes aina, mikäli ilma-alus on P-RNAV -kelpoinen ja sen miehistö on saanut siihen koulutuksen. Karkea numeerinen arvio toteumasta on % kaupalliselle liikenteelle. Lentoaseman kunnossapito Finavia Oyj:n kunnossapitoyksikkö vastaa lentoasema-alueen, rakennusten ja maakaluston kunnossapidosta sekä palo- ja pelastustoiminnasta. Lentoaseman kunnossapitoon kuuluu muun muassa kiitoteiden liukkaudentorjunta ja muu talvikunnossapito. Uusi kunnossapitoyksikkö sijaitsee matkustajaterminaalista koilliseen. Huoltotilojen jätevedet johdetaan hiekanerottimien ja hälyttimillä varustettujen öljynerottimien kautta jätevesiviemäriin.

15 15 Vanha kunnossapitoyksikkö sijaitsee matkustajaterminaalista lounaaseen. Alueen rakennuksissa on Finavia Oyj:n kaluston varastointitiloja ja osa tiloista on vuokrattu ulkopuolisille yrityksille. Huoltotilojen jätevedet johdetaan hiekanerottimien ja öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Kunnossapitoyksiköllä on lentoaseman kunnossapitoa varten 5 henkilöautoa, 7 pakettiautoa, 6 kuorma-autoa, 3 pyöräkuormaajaa, 3 lumilinkoa, 1 tiehöylä, 4 harjapuhallinta ja 4 paloautoa. Talvikunnossapito Talvella kiitotien liukkaudentorjunta on välttämätön. Laskeutuva kone koskettaa kiitotietä km:n tuntinopeudella, ja koneen on pystyttävä pysähtymään turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Jokainen lentoonlähtö ja laskeutuminen tarkastetaan ja arvioidaan erikseen. Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta sekä puhallusta. Harjaus aloitetaan kiitotien keskeltä ja lunta poistetaan reunoille päin. Näin lumi saadaan jakautumaan tasaisesti kiitotien molemmille puolille, mikä hidastaa korkeiden lumivallien syntymistä reuna-alueille. Kiitotien reunaan siirretty lumi kootaan kiitotien reunavalorivin sisäpuolelle valliksi, joka heitetään suurteholumilingolla pois kiitotieltä. Kiitotien ulkopuolella on määritelty lumiprofiilit, joita korkeampia lumivalleja ei sallita. Heti kiitotievalojen ulkopuolella lumikerroksen paksuus ei saa olla yli 30 senttimetriä. Lunta saa 15 metrin etäisyydellä olla korkeintaan 1 metri, 20 metrin etäisyydellä 1,5 metriä ja 25 metrin etäisyydellä 3 metriä. Kiitotieltä talven aikana lingottu lumi on noin metriä leveänä mattona kiitotien molemmin puolin. Jos talven lumensyvyys on 80 cm, on reuna-alueilla lunta keskimäärin 1,2 metriä. Asematasoalueella reunavallille ei ole korkeusrajoituksia. Kiitotieltä ja asematasolta kertyneitä lumia ei kuljeteta eikä varastoida muualle. Tarpeen vaatiessa lämpötilan vaihdellessa Celsiusasteen välillä kemiallisia sulatusaineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Kemikaaleina käytetään formiaattia tai asetaattia sekä nestemäisessä että rakeisessa muodossa. Sääolosuhteiden mukaan kiitotielle levitetään kemikaaleja g/m 2 eli yhdellä levityskerralla 1 4 tonnia. Kemikaalit levitetään kiitotien metrin levyiselle keskikaistalle. Äärimmäisissä poikkeusolosuhteissa, nopeasti muuttuvan säätilan yhteydessä, kun lämpötila nousee selkeästä pakkaskelistä nollan yläpuolelle ja sataa räntää tai vettä, formiaateilla ja asetaateilla ei ole saatu Lapin lennoston käyttämiä rullausteitä ja asematasoja liikennöitävään kuntoon ja on jouduttu turvautumaan ureaan. Lennoston asematasojen sekä rullausteiden liukkaus rajoittaa muun muassa hävittäjäkaluston liikkumista. Myös lennoston asematasojen ja kiitotien välillä oleva maaston korkeusero vaikeuttaa hävittäjäkaluston liikkumista rullausteillä. Sotilasliikenteen turvaamiseksi tulee urean käyttö sallia Lapin lennoston alueella poikkeustapauksissa. Urean käytöstä raportoidaan erikseen Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain laadittavan raportin yhteydessä. Lentoasemien talvikunnossapitoa Suomessa koskee ilmailumääräys AGA M3-10 "Lumenpoisto ja liukkaudentorjunta", joka perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen (Annex 14) normeihin ja suosituksiin sekä kansainvälisen ilmailujärjestön ICAO:n julkaisuihin Airport Services Manual ja Air Navigation Plan European Region. Talvikunnossapitoon liittyviä määräyksiä on myös yleisissä määräyksissä lentoaseman

16 16 ylläpidosta (AGA M3-3) sekä määräyksissä AGA M3-8 "Kenttäalueen liikenteen ohjaus ja valvonta". Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Suomen talven olosuhteissa lentokoneen pintaan kerrostuu usein lunta ja jäätä. Lumi ja jää on poistettava koneen pinnasta turvallisuussyistä. Jäänestokäsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen ja jääkerroksen muodostuminen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Koneen lentäessä matkakorkeudella ilmankosteus ja ilmanpaine ovat alhaisia, eikä jäätä yleensä muodostu. Tätä varten ovat lentokoneen omat sähköiset tai mekaaniset jäänpoistolaitteet. Jäänestoon ja -poistoon käytettävien glykoliliuosten määrä kasvaa lentoliikenteen lisääntymisen myötä. Käyttömääriin vaikuttavat merkittävästi myös talven sääolosuhteet, erityisesti sadanta. Kun lämpötila on alle -10 ºC ja ilmankosteus on alhainen, ei koneen pintaan pääse muodostumaan jäätä, eikä jäänesto- tai jäänpoistokäsittelyjä tarvita. Sen sijaan konetyypeissä, joissa polttoainesäiliöt on sijoitettu siipiin, voi kylmenneen siiven pintaan muodostua ohut jääkerros, vaikka lämpöasteita olisi useita. Kemikaalit Lentoasemalla käytetään liukkaudentorjunnassa pääasiassa nestemäistä kaliumasetaattia (CH 3 COOK) tai kaliumformiaattia (HCOOK). Nestemäiset aineet ovat vesiliukoisia, joiden kaliumformiaatti- tai kaliumasetaattipitoisuus on noin 50 %. Nestemäisen aineen lisäksi käytetään jonkin verran rakeista natriumformiaattia (HCOONa) ja ureaa. Liukkaudentorjunta-aineet varastoidaan pääasiassa sisätiloissa erillisissä varastorakennuksissa. Nestemäisen aineen muoviset säiliöt ovat kunnossapitorakennuksen sisällä (säiliöiden tilavuudet 6x4 m 3 ) ja rakeinen aine suursäkeissä (1 000 kg). Lentoasemalla tehdään kunnossapitokaluston ja muiden laitteistojen huolto- ja korjaustöitä, joissa käytetään liuotinpohjaisia pesuaineita ja muita puhdistusnesteitä. Lisäksi lentoasemalla varastoidaan ajoneuvo- ja työkonekaluston huolloissa tarvittavia aineita ja toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä. Kemikaalit ja ongelmajätteet säilytetään kunnossapitohallissa ja varastohuoneessa tynnyreissä. Pääosa jäteöljyistä varastoidaan kunnossapitorakennuksen huoltomontussa olevassa säiliössä (tilavuus 3 m 3 ). Lentokoneiden deicing-käsittelyjä (jäänpoisto ja jäätymisen esto) lentoasemalla tekevät Airpro Oy ja Ready To Go Oy. Käsittelyihin käytetään propyleeniglykolipohjaisia (C 3 H 6 (OH) 2 ) nesteitä. Käsittelyyn tuleva glykoli on erillisissä säiliöissä (3 m 3 ) ja varastoglykoli säilytetään konteissa (á 1 m 3 ) ulkona rakennusten seinustalla. Glykolikäsittelyjä tehdään asematason kahdella seisontapaikalla 7 ja 8 sekä asematasorullaustiellä. Ruuhka-aikoina käsittelyjä joudutaan tekemään myös muilla seisontapaikoilla. Seuraavassa taulukossa on esitetty lupahakemukseen kuuluvat lentoasemalla käytettävät keskeiset kemikaalit.

17 17 Kemikaali tai valmiste Kaliumasetataattiliuos (Safeway KA) tai Kaliumformiaattiliuos (Safeway KF) Natriumformiaatti rae (Safeway SF) Safewing MP I Safewing MP IV Kevyt polttoöljy Koostumus Osuus (%) CAS-nro Luokitus ja lausekkeet Enimmäismäärä prosessissa ja varastossa (t) Keskimääräinen käyttö (t/a) Käyttötarkoitus ja kohde kaliumasetaatti n Ei luok. vaarallis liukkauden lisäaineet 1-2 torjunta vesi n. 50 kaliumformiaatti n Ei luok. vaaralli. lisäaineet 1-2 vesi n. 50 natriumformiaatti n Ei luok. vaarallis liukkauden vesi torjunta lisäaineet 1-2 propyleeniglykoli n Ei luok. vaarallis. 100 lentokoneiden jäänesto/-poisto lisäaineet 1-2 vesi n. 20 propyleeniglykoli n Ei luok. vaarallis. 60 lentokoneiden lisäaineet 1-2 vesi n. 40 jäänesto/- poisto kevyt polttoöljy > Xn, N, carc. cat 3; KT: 27, R40, R65, R66, polttoaineet R51/53 Diesel diesel > Xn, N, carc. cat 3; R /53 Teboil jäähdytinneste KT: 27, polttoaineet etyleeniglykoli n Xn; R22 0,2 0,2 KT: 29, lämmönsiirto-aineet Polttoaineet Kunnossapitoyksikkö käyttää kaluston polttoaineena kevyttä polttoöljyä ja dieseliä. Polttoöljyn kulutus vuonna 2008 oli 148 m 3 ja dieselin kulutus 34 m 3. Maakaluston polttonesteen tankkauspaikka on kunnostettu KTM:n jakeluasemapäätöksen mukaisesti vuonna Jakelualueen vedet johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerottimen kautta. Jakelualueella on oma ympäristölupa. Lisäksi kunnossapitoyksiköllä on jäteöljysäiliöitä, lämmitysöljysäiliöitä ja varavoimasäiliöitä. Lentoaseman polttonestesäiliöiden tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa.

18 18 Kohde Polttoaineen laatu Säiliön tilavuus (m 3 ) Sijainti Valumaallas Materiaali Valm. vuosi lämpökeskus1 polttoöljy 300 maanpäällinen on teräs 1974 lämpökeskus1 polttoöljy 10 maanpäällinen ei teräs ( lämpökeskus2 polttoöljy 30 maanpäällinen ei teräs ( tankkauspaikka polttoöljy 16 maapäällinen ei teräs ( tankkauspaikka diesel 10 maanpäällinen ei teräs ( tankkauspaikka diesel 10 maanpäällinen ei teräs ( varavoima1 polttoöljy 5 maanpäällinen ei teräs ( varavoima1 polttoöljy 1 sisätiloissa on teräs 1994 varavoima2 polttoöljy 1 sisätiloissa on teräs 1979 varavoima3 polttoöljy 0,9 sisätiloissa on muovi 2004 KP-huoltomonttu jäteöljy 3 sisätiloissa ei teräs 2003 (1 2-vaippainen Lisäksi Oy Shell Ab Ilmailulla on polttoaineen varastoalue ja tankkausautojen lastauspaikka sekä lentobensiinin jakeluasema Rovaniemen lentoasemalla, mutta ne eivät kuulu lentopaikan ympäristöluvan piiriin. Varastoalueella jaetaan kerosiinia (Jet-A1) ja jakelupisteessä lentobensiiniä (100LL). Kerosiinia varastoidaan kolmessa maanpäällisessä 100 m 3 :n kiinteässä säiliössä (1-vaippainen, standardin 2733 mukainen, valumaaltaassa) ja lentobensiiniä 25 m 3 :n maanpäällisessä säiliössä (2- vaippainen). Lentobensiinin jakelulla on itsepalveluasema ja kerosiinin jakelu tapahtuu asematasolla tankkausautosta koneeseen. Energian käyttö Rovaniemen lentoaseman uuden kunnossapitokeskuksen rakennukset lämmitetään omalla kevyellä polttoöljyllä toimivalla kattilalaitoksella (lämpölaitos 2), joka valmistui vuonna Muut lentoaseman rakennukset lämmitetään kaukolämmöllä, johon siirryttiin vuodenvaihteessa 2004/2005. Vanha kattilalaitos (lämpölaitos 1), jossa lämmitysöljynä on kevyt polttoöljy, toimii varalaitoksena. Lämpölaitos 2:n kattilat ovat teholtaan 200 kw ja 400 kw ja lämpölaitos 1:n kattilat 650 kw, kw ja kw. Lämpölaitos 1:ä ei ole käytetty kaukolämpöön siirtymisen jälkeen. Lämpölaitos 1:n piipun korkeus on noin 16 metriä ja lämpölaitos 2:n piippujen korkeudet ovat noin 6 metriä. Lämmitysöljyn kulutus vuonna 2008 oli 76 m 3. Vuonna 2008 sääkorjattu lämpöenergian kulutus oli MWh ja sähkönkulutus MWh. Vedenhankinta ja viemäröinti Puhdas käyttövesi lentoasemalle ja lennostolle on otettu vuodesta 1983 lähtien Rovaniemen kaupungin vesiverkostosta. Lentoaseman jätevedet johdetaan Rovaniemen kaupungin viemärivesiverkostoon.

19 Maaliikenne ja järjestelyt 19 Lentoasema sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kentälle suuntautuva liikenne on matkustaja- ja työmatkaliikennettä, jonka määrä on noin 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Rovaniemen lentoaseman alueella mahdollisesti pilaantuneeksi alueeksi epäillään lentoaseman ja lennoston yhteiskäytössä olevaa paloharjoitusaluetta. Alueella on tapahtunut lentoaseman ja lennoston palojen sammutusharjoittelu. Paloharjoitusalue sijaitsee Finavian Oyj:n alueella ja Finavia Oyj vastaa sen ylläpidosta. Alueella on betoniset altaat polttonestepalon sammutusharjoittelua varten, lentokoneen runkoa simuloiva teräsputki ja savusukelluskontti. Alue on ollut käytössä 1970-luvun lopusta alkaen. Alueelle on asennettu eristykseksi PVC-muovikalvo ( lainapeite ). Paloharjoittelussa syntyvät sammutusvedet suotautuvat paloallasalueella maahan ja ohjautuvat suojamuovin päältä öljynerottimeen. Erottimen tarkistus ja tyhjennys tehdään vuosittain. Öljynerottimesta alueen vedet purkautuvat alapuolella olevalle pienelle suoalueelle. Suoalueella kesällä 2008 tehdyn pilaantuneisuustutkimuksen mukaan maaperässä havaittiin pilaantuneisuutta purkuputken suulla ja myös alempana olevalla kosteikkoalueella. Pohjavedessä ei havaittu merkittäviä pitoisuuksia. Vanhan paloharjoitusalueen alueella tehtiin maaperä- ja pohjavesitutkimuksia vuonna Tutkimuksen mukaan aluetta voitiin tällöin pitää varsin puhtaana. Haihtuvien hiilivetyjen, mineraaliöljyn ja analysoitujen alkuaineiden pitoisuudet olivat erittäin pieniä niin maaperässä kuin pohjavedessäkin. Paloharjoitusalueella tehtiin uusia ympäristöteknisiä tutkimuksia lokakuussa Tällöin otettiin maanäytteitä kattavasti koko harjoitusalueelta sekä muovisuojauksen alta. Tutkimuksessa alueen maaperä on todettu pilaantuneeksi. Pilaantuneisuudesta tehdään ilmoitus Lapin ELY-keskukselle ja alue kunnostetaan vuoden 2012 kuluessa. Lentoasemalle mahdollisesti rakennettavalle uudelle harjoitusalueelle tullaan hakemaan erillinen ympäristölupa. Lapin lennosto on tutkinut maaperän pilaantuneisuuden kahden poistettavan lentopolttoaineen jakelupisteen alueella. Tutkimuksen mukaan alueilla todettiin lievää öljypilaantuneisuutta. Alueet kunnostettiin säiliöiden poiston yhteydessä vuonna Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Lentoaseman teknisille toimintaratkaisuille ei ole laadittu parhaan käyttökelpoisen tekniikan arvioimiseen sovellettavaa BAT-vertailuasiakirjaa (BREF). Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Lisäksi hiekoittaminen on mekaaninen menetelmä. Tutkimusten mukaan hiekoittaminen lisää kitkaa vain

20 20 kertaluonteisesti ja hyvin marginaalisesti. Osa lentokalustosta (esimerkiksi suihkumoottorit ja potkurit) on hyvin vaurioherkkää. Osa lentoyhtiöistä ja Ilmavoimat ovat kieltäneet normaalioperoinnin hiekoitetuilla kiitoteillä hiekoitushiekalle asetetuista tarkoista normeista huolimatta. Hiekoittaminen on vain poikkeuksellinen erikoistoimenpide. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan määrätyissä sääolosuhteissa kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon tai ennakoivaan liukkaudentorjuntaan estämään kosteuden jäätymistä. Tekninen urea on ollut aikaisemmin perinteinen ja ainoa lentoasemille soveltuva sulatusaine. Se ei aiheuta metallien korroosiota kuten esimerkiksi tiesuolat. Asetaateilla on eräissä tilanteissa paremmat ominaisuudet kuin urealla. Asetaattien käyttö on lisääntynyt 1990-luvun jälkipuolelta alkaen. Suorien ympäristövaikutusten kannalta parhaita markkinoilla olevia tuotteita ovat asetaatit ja formiaatit. Formiaatteja pidetään ympäristölle vähemmän haitallisina kuin ureaa ja asetaatteja. Euroopan lentoasemilla käytetään yleisimmin asetaatteja, formiaatteja sekä ureaa. Useat lentoasemat käyttävät myös glykoli- ja alkoholipohjaisia tuotteita. Suorien ympäristövaikutusten lisäksi käytettäviä aineita valittaessa otetaan huomioon aineiden vaikutukset lentokoneiden eri materiaaleihin ja päällysteeseen, millä on merkitystä lentoturvallisuuden kannalta. Ennakoiva liukkaudentorjunta vähentää kemikaalien käyttömääriä. Kiitotien sulana pitämiseen tarvitaan vain puolet siitä kemikaalimäärästä, joka tarvitaan saman jäätyneen vesimäärän sulattamiseen. Liukkausvaroitusjärjestelmien avulla pystytään tekemään keliä koskevia ennusteita ja soveltamaan ennakoivaa liukkaudentorjuntaa. Talvikunnossapidon menetelmiä tutkitaan ja kehitetään aktiivisesti. Menetelmien yhtenä oleellisena valintakriteerinä ovat niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Muita menetelmiä ovat muun muassa kiitotien sulattaminen lämmityslaitteistolla, kiitotien pinnan kuivaaminen imurilla ja asfalttipäällysteiden kuumentamiseen käytettävät laitteet. Lisäksi on testattu uusia liukkaudentorjunta-aineita kuten betaiinia lentokoneiden korroosiovaikutusten vähentämiseksi. Ympäristöjohtamisjärjestelmä Finavia Oyj:n ympäristötyötä koordinoi ympäristöjohtoryhmä. Finavia Oyj hyödyntää toiminnassaan ISO standardin mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää. Lentoaseman päällikkö vastaa lentoaseman toiminnasta ja on vastuussa asetettujen ympäristötavoitteiden toteuttamisesta sekä ympäristöasioiden hoidosta lentoasemalla. Lentoaseman päällikön määräämä ympäristövastaava hoitaa käytännössä lentoaseman ympäristöasioita sekä ylläpitää ympäristöjärjestelmän dokumentaatiota lentoasemalla ja vastaa ympäristötietojen toimittamisesta raportointia varten. Lentoaseman muun henkilöstön tehtävänä on ilmoittaa toimintatapoja tai järjestelmää koskevista puutteista ja syntyvistä kehittämisideoista sekä toimia annetun ohjeistuksen mukaisesti. Finavia Oyj:n ympäristöpolitiikassa on määritelty toiminta ilmailun ja yhteiskunnan parhaaksi, osaaminen ja vastuuntunto, ympäristön kuormittumisen ehkäiseminen, ympäristöasioiden hallinta ja kansainvälinen yhteistyö.

21 YMPÄRISTÖKUORMITUS 21 Rovaniemen lentoaseman toiminnassa merkittäviä päästöjä ja ympäristövaikutuksia aiheutuu lentoaseman kenttä-alueen kunnossapidosta, kunnossapitokaluston käytöstä ja huollosta, lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyistä, lentokoneiden liikkumisesta ja lentoaseman rakennusten ylläpidosta. Kiitoteiden talvikunnossapidossa käytetään liukkaudentorjunta-aineita, jotka valumavesien kautta aiheuttavat vesistökuormitusta. Kunnossapitokaluston käyttö, huolto ja korjaus ovat verrattavissa raskaiden ajoneuvojen käyttöön ja ylläpitoon, missä käsitellään polttoaineita ja syntyy jätteitä. Lentokoneiden käyttöhuollossa merkittävin toiminto on lentokoneiden pintojen jäänesto ja -poisto talviaikana. Toiminnassa käytetty propyleeniglykoli voi valumien kautta aiheuttaa vesistökuormitusta. Lentotoiminnasta aiheutuu melua ja pakokaasupäästöjä. Lentoasema-alueen rakennusten ylläpidosta aiheutuu ympäristövaikutuksia energian käytöstä ja jätteistä. Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja käsittelyä, mihin sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö, mutta Finavia Oyj:n pelastuspalvelu hälytetään paikalle mahdollisen vahingon sattuessa. Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Talvikunnossapito Rovaniemen lentoasemalla urean käyttö liukkaudentorjuntaan lopetettiin vuonna 2002, jonka jälkeen ureaa on käytetty vähäisiä määriä lähinnä sotilasasematason liukkaudentorjunnassa. Urean rinnalla käytettiin asetaattia vuodesta 1994 lähtien. Formiaattia on käytetty vuodesta 2002 lähtien. Talvikaudella 2008/2009 käytettiin nestemäistä asetaattia 37 tonnia, rakeista formiaattia 13 tonnia ja ureaa 7 tonnia. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärä oli yhteensä 57 tonnia pinta-alaltaan noin 45 hehtaarin lentoliikennealueella (kiitotie, rullaustiet ja asemataso). Liukkaudentorjuntakemikaalien aiheuttama biologinen hapenkulutus on kaudella 2007/2008 ollut noin 32 tonnia ja kaudella 2008/2009 noin 29 tonnia. Vuonna 2025 liukkaudentorjuntakemikaalien käyttömäärän on arvioitu olevan noin 135 tonnia talvikaudessa ja biologisen hapenkulutuksen noin 43 tonnia. Ilma-alusten jäänpoisto- ja esto Sekä jäänpoistoon (deicing) että jäänestoon (anti-icing) käytetään propyleeniglykolia. Rovaniemen lentoasemalla käytettiin glykolinesteitä talvikautena 2007/ m 3 ja talvikautena 2008/ m 3. Glykolinesteiden aiheuttama biologinen hapenkulutus on talvikaudella 2007/2008 ollut noin 65 tonnia ja kaudella 2008/2009 noin 120 tonnia. Vuonna 2025 glykolinesteiden hapenkulutuksen on arvioitu olevan noin 340 tonnia. Polttonesteet Polttoaineena käytetään suihku- ja potkuriturbiinikoneissa lentopetrolia eli kerosiinia ja mäntämoottorisissa pienkoneissa lentobensiiniä. Lentopetrolia ja -bensiiniä varastoidaan Finavia Oyj:ltä vuokratulla varastoalueella. Isot

22 22 lentokoneet tankataan asematasolla autosta käsin ja pien-koneet itsepalveluasemalla. Lentoaseman rakennusten lämmitykseen käytetään kevyttä polttoöljyä ja kunnossapitokaluston polttoaineena käytetään pääasiassa dieseliä. Öljysäiliöiden vuodon tai täytön yhteydessä voi öljyä päästä maaperään, mutta vuodon todennäköisyys on pieni. Jos vuoto sattuisi, Oy Shell Ab Ilmailulla ja lentoasemalla on öljyvahingon toimenpide-ohjeet, joiden avulla öljyn kulkeutuminen maaperään ja pintavesiin voidaan ehkäistä. Päästöt ilmaan Lentoasema-alueella ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat kenttäalueella operoivat lentokoneet ja maakalusto, maaliikennealueen autoliikenne sekä rakennusten lämmitys. Suihku- ja potkuriturbiinimoottoreiden pakokaasut sisältävät typen oksideja (NO X ), palamattomia hiilivetyjä (HC), hiilimonoksidia eli häkää (CO), hiilidioksidia (CO 2 ), vesihöyryä (H 2 O) ja rikin oksideja (SO X ) sekä hiukkasia. Typen oksidien, palamattomien hiilivetyjen ja hiilimonoksidin määrä vaihtelee lennon eri vaiheissa lentomenetelmästä ja moottoritehosta riippuen. Rullausten aikana palamistehokkuus on pienin ja suhteellinen hiilivetypäästö on suurimmillaan. Rovaniemen lentoaseman lentoliikenteen ja maakaluston päästöt vuonna 2008 ja ennustetilanteessa vuonna 2025 on esitetty seuraavassa taulukossa. LTOsyklimäärä CO [t/a] HC [t/a] NO x [t/a] Hiukkaset [t/a] SO 2 [t/a] CO 2 [t/a] Polttoaine [t/a] Lentoliikenne v ( ,4 16-1, Lentoliikenne ennustetilanteessa ( , Maakalusto v (1-1,5 0,7 4,4 0,24 0, Maakalusto ennustetilanteessa (3-2,3 1,0 6,6 0,35 0, Rovaniemen seudun autoliikenne v (4 470 (1 Finavia, ympäristökatsaus (2 Ennustetilanne on laskettu siten, että liikenneilmailun arvioidaan kolminkertaistuvan ja muun ilmailun pysyvän samana kuin vuonna (3 Ennustetilanteen päästöt on laskettu siten, että polttoöljyn kulutus arvioidaan olevan 50 % suurempi kuin vuonna (4 Rovaniemen seudun vuoden 2003 typpioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat. Ilmatieteenlaitos, Helsinki Melu Lentokoneiden melu Rovaniemen lentoliikenteen meluselvitys on laadittu vuonna Selvitys kattaa melualueet vuoden 2008 liikenteellä sekä arvioidun ennustetilanteen melualueet vuodelle Meluselvityksessä on huomioitu Rovaniemen lentoaseman siviili- ja sotilasliikenne. Rovaniemen lentoaseman operaatiomäärät ovat olleet vuosina 2000, 2003 ja 2008 sekä ennustetilanteessa seuraavat: