Päätös. Tampere-Pirkkalan lentoaseman toimintaa koskevassa ympäristöluvassa nro 36/2007/2, edellytetty hulevesiä koskeva selvitys, Pirkkala

Transkriptio

1 Päätös Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 19/21/1 Dnro LSSAVI/258/4.8/21 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Tampere-Pirkkalan lentoaseman toimintaa koskevassa ympäristöluvassa nro 36/27/2, edellytetty hulevesiä koskeva selvitys, Pirkkala HAKIJA Finavia Oyj ( saakka Ilmailulaitos Finavia Oyj) PL VANTAA ASIAN VIREILLETULO Selvitys on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastolle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 12 b) Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa lain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella. LENTOASEMAN YMPÄRISTÖLUPA Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 36/27/2 myöntänyt Ilmailulaitos Finavialle ja Satakunnan Lennostolle ympäristöluvan Tampere-Pirkkalan lentoaseman toimintaan. Lupa sisältää siviili- ja sotilasilmailun, kenttäalueiden kunnossapidon sekä ilma-alusten asematasoilla tarvitseman käyttöhuollon. Ilmailulaitos Finavialle annettu hulevesiä koskeva lupamääräys 3.5. kuuluu seuraavasti: "3.5. Ilmailulaitos Finavian tulee esittää mennessä Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle selvitys liukkaudentorjuntakemikaaleja sisältävien vesien keräämisen ja käsittelyn tehostamisen tarpeesta ja mahdollisuuksista. Selvityksessä on esitettävä teknistaloudelliset mahdollisuudet auratun kemikaaleja sisältävän lumen keskittämisestä tärkeimpien ojien valuma- LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 2, 6511 Vaasa

2 alueilla, vesien keräämisestä altaisiin, vesien virtaaman viipymän lisäämisestä kenttäalueen lähialueella sekä selvitys muista mahdollisista menettelyistä, joilla voidaan vähentää vesiin joutuvaa kuormitusta sekä näiden eri toimien tehokkuudesta. Tehdyn selvityksen perusteella ympäristölupavirasto antaa tarvittaessa lisämääräyksen liukkaudentorjuntakemikaaleista aiheutuvan ympäristöhaitan rajoittamiseksi. (YSL 4, 7, 8, 43, YSA 37 )" Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 9/14/1 muuttanut ympäristölupaviraston antamaa päätöstä nro 36/27/2 lisäämällä Ilmailulaitos Finaviaa koskevan uuden lupamääräyksen 2.1. Määräys kuuluu seuraavasti: 2.1. Ilmailulaitos Finavian tulee mennessä esittää selvitys Länsi- Suomen ympäristölupavirastolle mahdollisuuksista toteuttaa jäänestossa ja -poistossa käytettävän propyleeniglykolin käyttö rajatulla ja viemäröidyllä alueella. Ympäristölupavirasto voi selvityksen perusteella antaa tarvittavia lisämääräyksiä. Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen ympäristölupa on tullut lainvoimaiseksi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamalla päätöksellään nro 115/29/2 pidentänyt Ilmailulaitos Finavialle annettuja määräyksissä 3.5. ja 2.1. olevia määräaikoja siten, että selvitykset tulee esittää mennessä. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lisäksi päätöksessään nro 36/27/2, antanut Ilmailulaitos Finaviaa koskevat kemikaalien käyttöön ja talteenottoon liittyvät määräykset 2. ja 3.2., jotka kuuluvat seuraavasti: "2. Jäänestossa ja -poistossa käytettävän propyleeniglykolin kulkeutumista maaperään sekä lentoaseman ulkopuolisiin ojiin ja vesistöihin on rajoitettava siten, että alkaen on kerättävä talteen vähintään 5 prosenttia vuosittain käytettävästä propyleeniglykolista. Kerätty propyleeniglykolivesiseos on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. (YSL 4, 7, 8, 43, YSA 37 )" "3.2. Lentoturvallisuuden vaatiessa kemikaalien käyttöä, liukkaudentorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä formiaatteja tai asetaatteja tai muita vastaavia kemikaaleja, joiden aiheuttama ravinnekuormitus tai hapenkulutus on olennaisesti samantasoinen kuin formiaateilla tai asetaateilla. Toissijaisesti liukkaudentorjuntaan voidaan käyttää myös betaiinia tai muuta ympäristökuormitukseltaan vastaavaa kemikaalia. Runsaasti typpeä sisältävien kemikaalien, kuten urean, käyttö liukkaudentorjunta-aineena on sallittu vain, 2

3 jos niiden käyttö on lentoturvallisuuden vuoksi ehdottoman välttämätöntä. (YSL 4, 43, YSA 37 )" 3 HULEVESISELVITYS Tampere-Pirkkalan lentoaseman hulevesiselvityksessä ja siihen liittyvässä täydennyksessä (Tritonet Oy, työ 9185, ) on esitetty lentoaseman kemikaalien käyttö, ympäristökuormituksen vähentäminen sekä teknistaloudellinen tarkastelu lentoaseman valumavesien hallinnan ja käsittelyn vaihtoehdoista. Lentoaseman ympäristökuormitus Tampere-Pirkkalan lentoasemalla käytetyt jäänpoisto/jäänestoaine- ja liukkaudentorjunta-ainemäärät (t/a) vuosina Kemikaali Pitoisuus p-% Jäänpoisto/-esto Propyleeniglykoli, tyyppi I Propyleeniglykoli, tyyppi II ,7 17,3 79,1 58,8 7,5 47,9 81,8 43, 68,9 58,8 Yhteensä 67, 137,9 118,4 124,8 127,7 Liukkaudentorjunta Betaiinimonohydraatti Kaliumasetaatti Kaliumformiaatti Natriumasetaatti Natriumformiaatti Urea ,3 6 17,2,6 52,2 1,5 9,3 4,8 97,7 7 5,1 14,2 214,2 21,6 167,3 65,1 7,4 Yhteensä 193,1 166, ,8 239,8 Kemikaalit yhteensä 26,1 34,7 35,4 36,6 367,5 Selvityksessä on laskettu lentoaseman kemikaalien kuormituspotentiaali sekä COD Cr että BOD 7 :n mukaan. Vuosina kemikaalien sisältämä happea kuluttava kuormitus on ollut noin tonnia COD Cr ja tonnia BOD 7 vuodessa. Ero arvojen välillä johtuu siitä, että betaiinimonohydraatti ei hapetu COD Cr -määrityksessä. Lentoaseman osuus Pyhäjärven pistekuormituksesta on noin 6 % orgaanisen aineen (COD) osalta. BOD-analyysien perusteella happea kuluttava vaikutus saattaa olla kaksinkertainen COD-arvoon nähden, koska betaiinimonohydraatti näkyy huonosti COD-määrityksissä. Typpikuormituksesta lentoaseman osuus on noin 1 % ja fosforikuormituksesta osuus on vain noin,5 %. Osuus vesistökuormituksesta vähenee edelleen, jos tarkastelussa huomioidaan Pyhäjärven yläpuolisesta vesistöstä tuleva kuormitus. Tampere-Pirkkalan lentoaseman valumavedet johdetaan kolmea reittiä (Juoksijanoja, Toritunoja ja Sikojoki) Pyhäjärveen. Kuormitus on selvityksessä laskettu tarkkailutietoja hyväksikäyttäen osavaluma-alueittain. Juok-

4 sijanojan (P2) osavaluma-alueella, jossa tehdään kaikki lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyt, muodostuu kaksi kolmasosaa orgaanisesta kuormituksesta (COD Cr ) ja puolet ravinnekuormituksesta. Lentoaseman valuma-alueiden lähimmissä pisteissä orgaanisen aineen pitoisuudet ovat olleet korkeampia kaudella Juoksijanojan ja Sikojärveen laskevan ojan pisteissä (P2 ja P8) kuin sitä edeltävällä ajanjaksolla. Juoksijanojan korkeat pitoisuudet johtuvat todennäköisesti glykolivesien johtamisesta kyseisen tarkkailupisteen suuntaan. Keskimääräiset typpipitoisuudet ovat kasvaneet kaudella kaudella aikaisempaan verrattuna lähinnä betaiinimonohydraatin koekäytön myötä. Fosforipitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla, joskin jälkimmäisellä jaksolla on mitattu yksittäisiä korkeampia pitoisuuksia. Neljän viime vuoden aikana virtaamat ovat olleet kaikilla pisteillä keskimäärin pienempiä kuin aikaisemmin, mikä saattaa vaikuttaa tuloksiin. Valumavesien keräilyn ja käsittelyn nykytilanne Tampere-Pirkkalan lentoaseman valumavesiä ei tällä hetkellä johdeta yleiseen viemäriin. Lentoasema-alueen rakennuksissa syntyvät jätevedet johdetaan Tampereen Veden Raholan jätevedenpuhdistamolle. Tampere-Pirkkalan lentoaseman jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyä tehdään tällä hetkellä terminaalin eteläpuolella sijaitsevalla asematasolla (3,7 ha), josta valumavedet kerätään imuautolla. Jäänpoisto- ja jäänestoaineita (propyleeniglykolia) sisältävien valumavesien erilliskeräily aloitettiin lentoasemalla vuoden 26 lopulla. Glykolipitoinen lumi ja vesi kerätään talteen imuautolla ja kuljetetaan lentoasemaalueella sijaitsevaan välivarastoon, josta vedet kuljetetaan erissä Tampereen Veden Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon mädättämöön. Käsittely mädättämössä edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Väkevistä valumavesistä tuotetaan biokaasua, jota voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Erilliskerätyn glykolipitoisen veden käsittelyn kustannukset Tampereen Viinikanlahden puhdistamon mädättämöllä ovat sopimuskaudella Finavialle 5 euroa/m 3. Vuonna 27 veden käsittelyn ja kuljetuksen kustannukset olivat yhteensä 16 5 euroa ja vuonna vesimäärän kasvusta johtuen 27 3 euroa. Erilliskerättyjen valumavesien sisältämän energian arvo,1 euroa/kwh energian hinnalla laskettuna on noin 2 euroa. Finavia ja Tampereen kaupunki (Tampereen Vesi) ovat tehneet sopimuksen glykolipitoisten vesien vastaanottamisesta ja käsittelystä sopimuskaudelle Liukkaudentorjuntakemikaaleja sisältävien vesien keräämisen ja käsittelyn tehostamisen tarve ja mahdollisuudet 4

5 Jäänpoisto/jäänesto- ja liukkaudentorjuntakemikaaleja sisältävien valumavesien käsittelyvaihtoehdoista selvityksessä tarkasteltiin väkevien glykolivesien kierrätystä, biologisia käsittelymenetelmiä ja maaperä- ja kosteikkokäsittelyä. Kiito- ja rullausteiltä muodostuvien laimeiden liukkaudentorjunta-ainetta sisältävien valumavesien kokoaminen ja käsittely eivät ole teknisesti ja taloudellisesti perusteltua, kun otetaan huomioon vesien laimeus ja suuri määrä. Laimeiden valumavesien maaperäkäsittely on haasteellista Suomen olosuhteissa. Käytännössä valumavesiä pitäisi varastoida kylmänä vuodenaikana ja käsitellä suhteellisen lyhyenä lämpimänä kautena. Vesistötarkkailun perusteella särkikalavesille annetut ohjeelliset laatuvaatimukset ovat täyttyneet lähes kaikilta osin Tampereen lentoaseman ympäristön virtavesipisteissä, joten kiito- ja rullausteiltä muodostuvat laimeat valumavedet voidaan jatkossakin johtaa ympäristöön. Muut vesistökuormitusta vähentävät menettelyt ja näiden eri toimien tehokkuus Tampere-Pirkkalan lentoaseman vesistökuormituksen ehkäisyssä ja minimoinnissa olennaista on jäänpoisto/jäänestokemikaalien ominaiskulutuksen pitäminen nykyisellä matalalla tasolla. Ominaiskulutuksen seurantajärjestelmää kannattaa kehittää toiminnan ohjaamiseksi. Jäänpoisto ja/tai jäänestokemikaalien vaihtamista vähemmän kuormittaviin kannattaa harkita, jos uusia tuotteita tulee markkinoille. Liukkaudentorjuntakemikaaleissa on luovuttu typpipitoisen urean käytöstä 2-luvun alussa. Korvaavina kemikaaleina käytetyt formiaatti- ja asetaattipohjaiset kemikaalit ovat osoittautuneet ongelmallisiksi sotilaslentokoneille korroosion vuoksi. Korvaavina tuotteina on kokeiltu betaiinimonohydraattia, jonka ominaiskuormitus (hapenkulutus ja typpipitoisuus per g kemikaalia) on formiaattia ja asetaattia selvästi suurempi. Sotilasilmailussa liukkaudentorjuntaan käytettävien kemikaalien vaihtoehdot ovat vähäiset. Valumavesien kuormituksen vähentämiseksi esitetään kemikaalien vuorottelukäyttöä, jossa betaiinimonohydraattia käytettäisiin sotilasilmailun tarpeen mukaan arkisin päiväsaikaan. Muulloin liukkaudentorjuntaan käytettäisiin asetaattipohjaisia kemikaaleja. Lentoasemalla kannattaa kehittää sähköistä tiedonhallintajärjestelmää, josta voidaan jalostaa erilaisia tunnuslukuja lentoaseman toiminnan ohjaamiseksi. Tällöin toimenpiteet voidaan kohdistaa kustannustehokkaasti. Valumavesien tarkkailua kannattaa kehittää enemmän operatiivista toimintaa palvelevaksi ja säätietoja hyödyntäväksi. Lentoaseman kemikaalien talteen keräysasteen tarkkailussa kannattaa siirtyä käyttämään kemiallisen hapenkulutuksen parametria COD Cr. Orgaanisen kuormituksen ja ravinnekuormituksen taseiden määrittämisessä tulisi huomioida näytteenoton edustavuus ja kuormituksen laskentatavat. Valumavesien näytepisteiden keskittäminen muutamaan kohtaan helpottaisi päästöjen seurantaa. Lentoaseman etelä-lounaiskulman osavaluma-alueen näytepiste kannattaisi 5

6 sijoittaa virtavesipaikkaan järven sijasta. Päästöjen merkittävyys suhteessa muihin kuormittajiin kannattaisi arvioida vuosittain. Mahdollisuudet propyleeniglykolin käyttöön rajatulla ja viemäröidyllä alueella Selvityksessä vaihtoehtoina on tarkasteltu erillisen käsittelyalueen ja siihen liittyvän lumen varastointialueen (1,5 ha) rakentamista terminaalin lähelle ja koko lentoaseman hulevesialueen (kiitotiet ja rullaustiet, yhteensä 127 ha) valumavesien kokoamista yhteen ja viemäröintiä. Jäänpoisto/jäänestoaineita sisältävien valumavesien tasauksen, pumppaamisen ja viemäröinnin rakentamiskustannuksia on vertailtu neljässä vaihtoehdossa. Tarkastelu ei ota huomioon lentoasemalla valumavesien keräysjärjestelmiin tarvittavia muutoksia eikä erillisen jäänpoisto/jäänestokäsittelyalueen rakentamiskustannuksia. Valumavesien johtaminen kunnalliseen viemäriin edellyttää,8 2,5 milj. euron investointia tasausaltaaseen, pumppaamoihin ja siirtoviemäriin. Erillisen jäänpoisto/jäänestokäsittelyalueen rakentaminen vähentää selvästi valumavesien viemäröintiin liittyviä investointikustannuksia. Suurimmat vaihtelut tulevat tasausaltaan rakentamiskustannuksista. Viemäröinnin ja pumppaamojen hinta saattaa muuttua, jos viemäröinnin pituus kasvaa tai runkoviemärin kustannuksia jaetaan muiden jätevedentuottajien kesken. Investointikustannusten lisäksi valumavesien viemäröinnistä tulee maksettavaksi korotettu jätevesimaksu, joka riippuu viemäröitävän valumaveden väkevyydestä ja vaihtelee 2 6 euroa/m 3. Lentoaseman jäänpoisto/jäänesto aineita sisältävien valumavesien viemäröinnin kustannukset vuodessa ovat euroa riippuen siitä, kuljetetaanko osa asematason valumavesistä jätevedenpuhdistamon mädättämöön nykyiseen tapaan vai viemäröidäänkö koko jäänpoisto/jäänestoaineista tuleva kuormitus (oletus 8 %). Jatkotoimenpiteet valumavesien hallitsemiseksi ja vesistökuormituksen vähentämiseksi Vesistökuormituksen minimoimiseksi jäänpoisto/jäänestokemikaalien ominaiskulutus tulee pitää matalalla tasolla, ominaiskulutuksen seurantajärjestelmää kehittää ja kemikaalien vaihtamista harkita kun ympäristöä vähemmän kuormittavia uusia tuotteita tulee markkinoille. Kiito- ja rullausteiden valumavesien kuormituksen vähentämiseksi tulisi selvittää liukkaudentorjuntakemikaalien vuorottelukäyttö. Vuorottelukäytössä betaiinimonohydraattia käytettäisiin sotilasilmailun tarpeisiin yleensä arkipäivisin päiväaikaan. Muulloin liukkaudentorjuntaan käytettäisiin asetaattipohjaisia aineita. Kaikkien viemäröityjen alueiden valumavesien kokoaminen yhteen ja johtaminen kunnalliseen puhdistamoon ei ole teknisesti eikä taloudellisesti järkevää. Valumavesien kerääminen erilliseltä jäänpoisto/jäänestoalueelta 6

7 tai terminaalien vieressä olevalta alueelta on teknisesti mahdollista, jos valumavedet kootaan ensin tasausaltaaseen ja pumpataan sieltä tasaisena virtaamana viemäriin. Tarvittava tasausallastilavuus on huomattava, jos valumavedet kootaan koko asematasolta, minkä vuoksi jäänpoisto/jäänestokäsittelyt kannattaa keskittää erilliselle käsittelyalueelle. Jäänpoisto/jäänestoaineiden nykyinen erilliskeräys ja käsittely jätevedenpuhdistamon mädättämössä ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Jäänpoisto/jäänestoaineiden talteen keräystä voidaan tehostaa ja vesistökuormitusta vähentää viemäröimällä jäänpoisto/jäänestokäsittelyalueiden valumavedet kunnalliselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Yhteiskäsittelyn etuna ovat pienemmät yksikkökustannukset kuin pienillä puhdistamoilla, puhdistusprosessi on paremmin hallittavissa ja ravinteiden lisäystä ei tarvita. Valumavesien viemäröinti ei onnistu nykytilanteessa sillä alueen vedet johdetaan Raholan jätevedenpuhdistamolle, joka toimii kapasiteetin ylärajoilla ja jonne ei oteta lisäkuormitusta. 21-luvun lopussa rakennettavaan uuteen Pirkanmaan keskuspuhdistamoon jäänpoisto/jäänestoaineita sisältävät valumavedet voidaan johtaa ilman, että ne häiritsevät puhdistusprosessia. 7 ASIAN KÄSITTELY Ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti aluehallintovirasto on pyytänyt selvityksestä lausunnot Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pirkkalan kunnanhallitukselta, Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Tampereen Vedeltä. Lausunnot 1) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehty hulevesiselvitys on ansiokas, mutta lähinnä teoreettinen selvitys hulevesistä ja niiden käsittelyvaihtoehdoista. Teknistaloudellisia mahdollisuuksia auratun lumen keskittämistä ja viipymän lisäämistä ei ole tarkasteltu kattavasti. Lentokentän hulevesien viipymän lisäämiseen on tarvetta. Tällä hetkellä lumikasojen sulamisvedet päätyvät hulevesien mukana suoraan valuma-alueiden ojiin vaikuttaen ajoittain voimakkaasti esimerkiksi ojavesien happitalouteen. Propyleeniglykolin käyttöä rajatulla viemäröidyllä alueella ei ole riittävästi selvitetty. Finavia on vuonna 26 selvittänyt alustavasti mahdollisuuden rakentaa erillinen jäänpoisto/ jäänestokäsittelyalue terminaalin lähelle. Kemikaalien talteenottoprosentin parantamista ja edellä mainitun käsittelyalueen teknistaloudellisia mahdollisuuksia toteutusaikatauluineen olisi tullut käsitellä tässä selvityksessä. Velvoitetarkkailujen ja erillistarkkailujen yhteydessä kemikaalien vaikutuksia on havaittu Juoksijanojan, Sikojoen ja Toritunojan reitillä. Vaikutukset talvella erillistarkkailuraportin (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen raportti, 29) mukaan olivat mm. korkea kokonaistyppipitoisuus, korkeahko ammoniumtyppipitoisuus, glykolin haju ja ajoittain korkea orgaanisen aineksen pitoisuus. Kokonaistyppipitoisuus oli 1 18-kertainen luonnontasoon verrattuna. Enimmillään typpipitoisuus

8 ja biologisen hapenkulutuksen arvot olivat yhdyskuntajätevesien tasoa. Kemikaalien vaikutus happipitoisuuteen oli ajoittain voimakas. Vesien ollessa kylmiä, suurikaan potentiaalinen kuormitus ei välttämättä johda happikatoon. Vaikutuksia Kotolahden ja Saviselän alueella ei todettu. Voimakkaimmillaan vaikutukset olivat ajankohtina, joita oli edeltänyt sään lauhtuminen ja lämpötilan nousu pakkasjakson jälkeen plussan puolelle. Virtaamat kasvoivat lumen sulamisen tai sateiden vuoksi aiheuttaen kemikaalien huuhtoutumista. Vuoden 29 velvoitetarkkailutulosten mukaan todettiin lisäksi suuria typpipitoisuuksia Juoksijanojassa maaliskuun lopun sulamisvirtaaman aikana. Lentoaseman välittömässä läheisyydessä olevia virtavesihavaintopisteiden vedenlaatua on verrattu kalavesidirektiivin särkikalaveden ohjeellisiin vaatimuksiin. Siinä esitetyt pitoisuudet poikkeavat suuresti suomalaisista luonnontilaisen vesien pitoisuuksista, eikä niiden perusteella voida luokitella vesien yleistä tilaa. Pirkanmaalla kalavesidirektiivin mukaisia särkiveden havaintopaikkoja ovat ainoastaan Vanajaveden- Pyhäjärven reitin Vanajanselkä, Tampereen Pyhäjärvi ja Nokiankoski. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 215 mukaan Pyhäjärvi kuuluu ekologisen luokittelun mukaan tyydyttävään tilaan ja vesienhoitosuunnitelman mukaan tavoitteena on saavuttaa hyvä tila vuoteen 215. Tilatavoitteet perustuvat biologisen tiedon puutteen vuoksi pääosin veden kokonaisfosforiin, kokonaistyppeen, ph-arvoihin ja a-klorofyllipitoisuuteen ja ne ovat paljon tiukemmat kuin särkikalaveden ohjeelliset vaatimukset. Kuormituslaskelmia on tehty laskennallisen valunnan ja mitattujen pitoisuuksien avulla. Laskelmissa ei ole käytetty mitattuja virtaamia, mutta kylläkin kyseisissä virtaamatilanteissa mitattuja pitoisuuksia. Kemikaalien aiheuttama kuormituspotentiaalilaskenta tulee perustua käytettyjen ainemäärien kuormituspotentiaaliin eikä edellä mainittuihin laskelmiin. Selvityksen mukaan laskennallinen biologinen hapenkulutus (BOD 7 -kuormitus) pisteillä P1, P2, P5, P8, P11 ja J2 oli vuonna 28 vain 26 tonnia, mutta ainetaseen perusteella tehdyn laskelman mukaan valunnan mukana vesistöön päätyi vuonna noin 213 tonnia BOD 7 -kuormaa. Mitattuihin pitoisuuksien perustuvaa kuormituslaskentaa voidaan tässä tapauksessa tehdä luotettavasti vain, jos mittaukset perustuvat jatkuvatoimiseen virtaamapainotteiseen mittaukseen. Lentokentän aiheuttama BOD 7 -kuorma on merkittävä verrattuna Pyhäjärven muihin suuriin pistekuormittajiin. Esimerkiksi vuonna 28 Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon BOD 7 -kuorma oli 314 tonnia ja Raholan jätevedenpuhdistamon 91 tonnia ja M-Real Oyj Takon tehtaan 282 tonnia. Biologinen hapenkulutus kuvaa nopeasti hajoavan orgaanisen aineksen hapen kulutusta. Velvoitetarkkailussa sen seuranta on välttämätöntä, sillä lentokentän hulevesien BOD 7 -kuorma kohdistuu kuormitetulle Pyhäjärven Saviselälle. Hitaampaa kemiallista hapen kulutusta mittaavalla COD:llä ei purkuvesistön kannalta ole merkitystä, koska Pyhäjärven viipymä on lyhyt. 8

9 9 Hakijan kuuleminen Tärkeintä on selvittää tarkemmin kemikaaleja sisältävän lumen keskittämisen ja laimeiden hulevesien viipymän lisäämisen teknistaloudelliset vaihtoehdot varsinkin, kun liukkaudentorjunta-aineena käytetään enenevässä määrin betaiinia, sekä keskitetyn jäänesto- ja jäänpoistokemikaalien talteenoton teknistaloudelliset mahdollisuudet aikatauluineen. Liukkaudentorjunta-aineiden ja jäänesto- ja poistoaineiden käytölle ja lentokentän hulevesien käsittelylle on löydettävä yhteiskäyttökentälle sopiva paras käyttökelpoinen tekniikka ja parhaat käytännöt. Henkilökunnan koulutus liukkaudentorjunnassa ja liukkaudentorjuntakemikaalien vuorottelukäyttö voivat osaltaan vähentää valumavesiin kohdistuvia vaikutuksia. 2) Pirkkalan kunnan ympäristölautakunta Hulevesien käsittelyä lentoasemilla on käsitelty laajasti ja asiantuntevasti. Kuormituksen synnyn ehkäisemistoimet ovat tärkeitä jatkossa. Kaikkien glykolivesien johtaminen viemärin kautta ei ole ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Glykolivedet ja -lumet tulee hyödyntää niin, että väkevät hulevedet erotetaan mahdollisimman paikallisesti imuautokeräyksellä ja erillisviemäröinnillä keskitetyllä alueella. Keskitetyltä alueelta väkevät glykolivedet johdetaan keräysaltaaseen tai viemäriin. Kesäaikana hulevedet lienee järkevää johtaa lähiojiin. Glykolivedet, jotka eivät ole erilliskerättävissä ja hyödynnettävissä, tulee johtaa viemärin kautta puhdistamolle silloin, kun se puhdistamokapasiteetin puolesta on mahdollista. Laimeat, vain liukkaudentorjunta-aineita sisältävät hulevedet tulisi pyrkiä käsittelemään paikallisesti ennen ojaan tai viimeistään ennen järveen johtamista esimerkiksi maaperä- tai kosteikkokäsittelyllä. Finavia Oyj Teknistaloudellisia mahdollisuuksia kiito- ja rullausteiltä muodostuvien hulevesien/lumen sulamisvesien viipymän lisäämiseen ei tarkasteltu kovin yksityiskohtaisesti, koska Liikenteen turvallisuusviraston TraFi:n ilmailumääräysten noudattaminen ei mahdollista tällaista toimintatapaa lentoasemalla tai sen läheisyydessä. Ilmailumääräyksellä on kielletty lentoasema hallinnassa olevalla alueella sellainen toiminta, joka voi lisätä tai ylläpitää ilma-aluksille vaarallista eläinkantaa, kuten lintuja. Lisäksi kiito- ja rullausteiltä tulevien hulevesien keräily ja käsittely on vaadittuun panostukseen nähden kannattamatonta. Tehdyn selvityksen mukaan sellaista paikalla tapahtuvaa käsittelyjärjestelmää ei ole, jolla Suomen oloissa voitaisiin puhdistaa liukkaudentorjunta-ainepitoisia, vähän ravinteita sisältäviä hulevesiä. Betafrost-liukkaudentorjunta-ainetta koekäytetään Tampere-Pirkkalan lentoasemalla Ilmavoimien vaatimuksesta TraFi:n myöntämällä poikkeusluvalla. Kokeilun jatkamisesta päätetään Ilmavoimien kanssa vuosittain. Nor-

10 maalitilanteessa lentoasemalla käytetään asetaattipohjaisia liukkaudentorjunta-aineita, joista vähäisemmän käyttötarpeen ja aineen ominaisuuksien kautta vesiin aiheutuva kuormitus on merkittävästi pienempää kuin Betafrostilla. Finavian näkemyksen mukaan kiito- ja rullausteiden hulevesien käsittelyä ei tarvita käytettäessä asetaatteja tai formiaatteja. Mikäli Betafrostin käytöstä seuraa hulevesien keräys- ja käsittelyvelvoite, tulee Finavia harkitsemaan kokeilun lopettamista. Mikäli Ilmavoimat vaatii edelleen kokeilun jatkamista, edellyttää Finavia, että Ilmavoimat maksaa vesien keräilystä ja käsittelystä aiheutuvat lisäkustannukset. Teknistaloudellisia mahdollisuuksia kiito- ja rullausteiltä auratun lumen keskittämisestä tärkeimpien ojien valuma-alueilla ei tarkasteltu, koska Tra- Fi:n ilmailumääräysten noudattaminen ei mahdollista tällaista toimintatapaa lentoasemalla kiitotien ollessa avoinna liikenteelle. Kiito- ja rullausteille sataneen lumen lastaus autoihin ja kuljetus keskitetylle varastoalueelle kaupunkien tapaan tarkoittaisi lentoliikenteen pysäyttämistä pahimmillaan vuorokausiksi. Lentoaseman kemikaalipitoisten hulevesien hallinnassa tulee Finavian näkemyksen mukaan keskittyä rajoittamaan lentokoneiden jäänesto- ja jäänpoistoaineiden pääsy purkuojaan (Juoksijanoja). Lentoaseman asematason hulevesien keräilyn ja käsittelyn ratkaisut liittyvät olennaisesti laajempaan Tampereen seudun yhdyskuntajätevesien käsittelyssä käynnissä olevaan suunnitteluun. Nykyisin lentoaseman yhdyskuntajätevedet johdetaan Pirkkalan kunnan Raholan puhdistamoon, jolla ei ole kapasiteettia käsitellä glykolivesiä. Tampereen keskuspuhdistamon tulisi suunnitelman mukaan olla valmiina 22 mennessä. Finavia on vuonna 25 tarkastellut mahdollisuuksia rakentaa etäjäänpoistoalue Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Alueen rakentamisen kustannukset lumialueineen olisivat arviolta 1,9 miljoonaa euroa, jonka lisäksi tulevat vielä pumppaamon, yhdysviemärin ja tasausaltaan rakentamisen kustannukset,8 1,5 milj. euroa. Finavia toteaa, ettei jäänpoistojen keskittäminen yhdelle alueelle onnistu Tampere-Pirkkalan olosuhteissa. Lentoasemalle operoivien koneiden lyhyt kääntöaika ei mahdollista koneiden siirtoa asematasolla paikasta toiseen. Jäänpoistotoiminnan rajoittaminen suppeammalle alueelle tulee mahdolliseksi mikäli kaavaillut muutokset EU-lainsäädännössä toteutuvat. Siinä tapauksessa low cost- ja muu lentoliikenne voisivat tulevaisuudessa käyttää yhteistä terminaalia ja sen myötä samaa asematasoaluetta. Lentoasemalta aiheutuva kuormitus on selvityksessä laskettu usealla eri tavalla ja todellinen vesistökuormitus on jossain saatujen tulosten välillä. Käytettyjen kemikaalien sisältämien ainemäärien pohjalta laskettu kuormituspotentiaali kuvaa maksimaalista kuormitusta, josta kaikki ei kuitenkaan päädy vesistöön. Lentoaseman kuormituspotentiaalilukuja ei voi suoraan verrata muiden pistekuormittajien kuormituslukuihin, jotka ovat todellisia 1

11 mitattuja päästöjä. Vesitarkkailua lentoasemalla tehdään velvoitetarkkailuna viranomaisen hyväksymällä tavalla sekä Betafrost-kokeiluun liittyvänä. Finavia toteaa, että hulevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta tulee tarkkailla sekä biologisena että kemiallisen hapenkulutuksena. United States Environmental Protection Agency (US EPA) on julkaissut ehdotuksen ohjeista lentoasemien päästöjen rajoittamiseksi. Ehdotetun ohjeistuksen perusteella Tampere-Pirkkalan lentoasemalla liukkaudentorjunta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Liukkaudentorjunta hoidetaan ensisijassa mekaanisesti auraamalla ja harjaamalla ja kemiallisessa liukkaudentorjunnassa käytetään ureaa vähemmän kuormittavia aineita. Edellytyksenä lentoaseman asematason hulevesien nykyistä laajamittaisemmalle keräilylle ja käsittelylle on Tampereen aluepuhdistamon rakentaminen, joka suunnitelman mukaan tapahtuu vuoteen 22 mennessä. Finavia rajoittaa tulevana talvena glykolin pääsyä Juoksijanojaan tehostamalla imuautokeräystä. Finavia on myös käynnistänyt suunnittelun glykolipitoisten lumien aiheuttaman pintavesikuormituksen vähentämisestä. Vaihtoehtoina on nykyisen toiminnan kehittäminen siten, että asematasolta koottavat lumet ajetaan nurmetetulle alueelle kauemmas ojista, jolloin lumessa olevat kemikaalit eivät päädy pintavaluntana ojiin, vaan hajoavat maaperän bakteerien toiminnan tuloksena, tai erillisen sulamisalueen rakentaminen. Finavia on yhtä mieltä Pirkkalan kunnan esittämistä periaatteista koskien glykolipitoisten hulevesien hallintaa. Edellytyksenä lentoaseman asematason hulevesien nykyistä laajamittaisemmalle keräilylle ja käsittelylle on kuitenkin Tampereen aluepuhdistamon rakentaminen, joka suunnitelman mukaan tapahtuu vuoteen 22 mennessä. Edellä esitettyjä asioita on selvitetty yksityiskohtaisemmin vastineen liitteenä olevassa konsultin laatimassa muistiossa ( ). Muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Muistiossa todetaan mm. kemikaalien talteenottoasteen lisäämisestä seuraavaa: "Jäänpoisto/jäänestoaineiden (propyleeniglykolin) talteenottoaste lentoasemalla on ollut % COD Cr -analyysien mukaan laskettuna (41 45 % BOD 7 -analyysien mukaan laskettuna) vuosina Lentoaseman ympäristöluvan mukaan propyleeniglykolista on kerättävä talteen vähintään 5 %. Siten Tampere-Pirkkalan lentoasemalla saavutetaan ympäristöluvan mukainen talteenottoaste. United States Environmental Protection Agency (US EPA) on julkaissut alustavan ehdotuksen lentoasemien päästöjen rajoittamiseksi (US EPA 29). Sen mukaan lentoasemien tulisi ottaa talteen 6 % käytetyistä jäänpoisto/jäänestoaineista (COD Cr ), kun aineita käytetään vähintään 1 74 m 3 vuodessa. Talteenottoasteeksi riittää 2 %, jos aineita käytetään 11

12 tätä vähemmän. Aikaisemmassa selvityksessä (US EPA 2) arvio oli, että lentoasemilla päästään 7 % talteenottoasteeseen. Keskeistä hyvän talteenottoasteen saavuttamisessa on jäänpoisto/jäänestokäsittelyjen tekeminen rajatulla asfaltoidulla alueella ja muodostuvan lumisohjon ja väkevien glykolivesien talteen kokoaminen imuautojen ja/tai erillisen viemäröinnin avulla. Helsinki-Vantaan lentoasemalla talteenottoaste vuosina on ollut % COD Cr -analyysien mukaan laskettuna ja % BOD 7 - analyysien mukaan laskettuna. Talteenottoaste lasketaan sekä imuautolla talteen otettujen että jätevedenpuhdistamolle viemäröityjen vesien sisältämän yhteenlasketun kuormituksen pohjalta. Erilliskerätyt vedet ovat muodostaneet 6 86 % talteenottoasteesta eli ilman viemäröintiä jätevedenpuhdistamolle jäänpoisto/jäänestoaineiden talteenottoaste olisi ollut % (COD Cr ). Edellisen perusteella Helsinki-Vantaan ja Tampere-Pirkkalan lentoasemien talteenottoasteet ovat samankaltaiset erilliskeräyksen osalta. Tampere- Pirkkalassa on mahdollista tehostaa erilliskeräystä imuautojen avulla hieman, sillä Helsinki-Vantaalla on parhaimmillaan saavutettu 62 % talteenottoaste ilman viemäröintiä. Lisäksi voidaan arvioida, että Tampere-Pirkkalan talteenottoaste saataisiin nostettua 7 %:iin mikäli jäänpoisto/jäänestokäsittelyihin käytetyt aineet viemäröitäisiin talviaikaan jätevedenpuhdistamolle. Vuosien välillä voi olla kuitenkin eroja säävaihteluista johtuen." Satakunnan Lennosto Ilmavoimien puheoikeutta viranomaisyhteyksissä käyttää Ilmavoimien esikunta. Tästä syystä vastineen Tampere-Pirkkalan lentoaseman hulevesiselvitys asiassa antaa Ilmavoimien esikunta. Vastine on valmisteltu yhteistyössä Satakunnan Lennoston ja Ilmavoimien Materiaalilaitoksen kanssa. Betaiinia (tuotenimi Betafrost) käytetään kiitoteiden liukkaudentorjunnassa Tampere-Pirkkalan lentoasemalla Ilmavoimien vaatimuksesta asetaattien ja formiaattien aiheuttamien korroosio-ongelmien vuoksi. Betaiinia käytetään liukkauden torjuntaan Ilmavoimien vaatimuksesta myös Kauhavan ja Kuopion lentoasemilla. Korroosio-ongelmat ovat aiheuttaneet lentoturvallisuuden heikentymistä ja lisääntyneitä lentokaluston korjaus ja kunnossapitokustannuksia. Sotilasilma-alukset ovat herkempiä asetaattien ja formiaattien aiheuttamille korroosio-ongelmille kuin siviili-ilma-alukset, joissa niissäkin on raportoitu vastaavia ongelmia. Tästä syystä Ruotsin ja Norjan sotilaslentokentillä käytetään liukkaudentorjuntaan edelleen ureaa. Betaiinin käyttökokeilun aikana, vuodesta 25 lähtien, kaluston korroosio-ongelmat ovat merkittävästi vähentyneet. Asetaattien ja formiaattien käyttö kiitoteiden liukkaudentorjuntaan ei sotilasilmailun näkökulmasta täytä BATperiaatteen (Best Available Technology) vaatimuksia, koska aineiden käytön on todettu lisänneen toiminnan onnettomuusriskejä ja kustannuksia. Korroosiovaurioiden aiheuttamien kustannuksien vuoksi voidaan myös ar- 12

13 vioida, ettei asetaattien ja formiaattien käyttöä voida sotilasilmailussa toteuttaa lain edellyttämällä tavalla kohtuullisin kustannuksin. Kustannusten kohtuullisuutta tulee lähtökohtaisesti arvioida toimialakohtaisesti. Sotilasilmailua ei kuitenkaan voida suoraan rinnastaa siviili-ilmailuun kalustojen olennaisten erojen vuoksi. Siksi taloudellista kohtuullisuutta tulee arvioida nimenomaan sotilasilmailun alalla. Taloudellisen kohtuullisuuden arvioinnissa on huomioitava myös kasvaneiden riskien aiheuttamat välilliset kustannukset mm. lisääntyvinä onnettomuuksina tai vaaratilanteina. Tampere-Pirkkalan tapauksessa ei myöskään ole esitetty vallitsevan sellaisia paikallisia tai maantieteellisiä olosuhteita, jotka erityisesti edellyttäisivät asetaattien ja formiaattien käyttöä. Betafrost on ympäristövaikutuksiltaan formiaatteja ja asetaatteja huonompaa, mutta kuitenkin selvästi ureaa parempi vaihtoehto. Käytön huolellisella suunnittelulla Betafrostin ympäristövaikutuksia pystytään vähentämään. Betaiinin optimoitu käyttö liukkauden torjuntaan sotilasilmailussa onkin katsottava BAT-periaatteen mukaiseksi ratkaisuksi. United States Environmental Protection Agency (US EPA) julkaiseman asiakirjan mukaan ureaa sisältävien sulatusaineiden välttäminen ja sitä korvaavien liukkaudentorjunta-aineiden käyttö mekaanisen liukkaudentorjunnan ohella, täyttää BATperiaatteen vaatimukset lentoasemilla. Betaiinin käyttötapoja on kehitetty kokeilukäytön aikana. Esimerkiksi kevättalvella 29 aloitettiin rakeisen betaiinin kokeilu. Rakeisen betaiinin teho liukkaudentorjunnassa näyttäisi olevan nesteliuoksena levitettävää parempi. Tämä tarjoaa mahdollisuuden betaiinin käyttömäärien vähentämiseen. Betaiinin käyttömäärät tonneina ja suhteessa muihin liukkaudentorjuntaaineisiin ovat vähentyneet Tampere-Pirkkalan lentoasemalla talvesta alkaen. Osittain syynä ovat liukkaudentorjunnan kannalta helpommat sääolosuhteet, mutta osansa on myös betaiinin käyttötapojen kehittämisellä. Ilmavoimien esikunta esittää, että betaiinin ympäristövaikutusten hallitseminen perustuisi jatkossakin aineen käyttömäärien optimointiin ja tuotteen käytön kehittämiseen yhdistettynä riittävään ympäristövaikutusten seurantaan. Tuotteen kehitystyön ja levitystekniikan kehittymisen kautta on todennäköisesti mahdollista vielä vähentää sen käyttömääriä. Samanaikaisesti kehitetään edelleen myös ilma-aluksiin kohdistuvia teknisiä toimenpiteitä korroosio-ongelmien hallitsemiseksi. Ilma-aluksiin kohdistuvat toimenpiteet eivät kuitenkaan yksin riitä ongelman hallitsemiseen. Tekniset ratkaisut kiitotien hulevesien käsittelemiseksi tulisivat todennäköisesti suhteettoman kalliiksi saavutettuun hyötyyn nähden. Betaiinin käytöllä ei ole havaittu olevan vesistövaikutuksia suuremmissa järvissä, joihin lentoasema-alueelta tulevat ojat laskevat. Kohonnutta BOD ja typpikuormaa on havaittu ojissa talvikuukausina, jolloin virtaamat ovat olleet erittäin pieniä. Pienet virtaamat tuovat mukanaan epävarmuutta ojista saatujen 13

14 tarkkailutulosten tulkintaan. Keväällä lumien sulaessa ja virtaaman kasvaessa tilanne ojavesissä on normalisoitunut nopeasti. Betafrost-kokeilun ympäristövaikutuksia Tampere-Pirkkalan lentoaseman ympäristössä on seurattu viiden vuoden ajan. Betaiinin käyttömäärät ja - tavat eivät ole vielä kaikilta osin vakiintuneet. Talvien sääolosuhteissa on ollut myös suurta vaihtelua. Selkeää kuvaa betaiinin vaikutuksista on näillä perusteilla vielä hankalaa muodostaa. Joka tapauksessa lentoasemaa lähimpinä olevien pienien järvien tila on vesistöseurannan tulosten perusteella ollut Betafrost-kokeilun aikana parempi kuin aikoinaan laajamittaisen urean käytön aikana. 14 LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Tampere- Pirkkalan lentoaseman toimintaa koskevassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 36/27/2 lupamääräyksessä 3.5. ja Vaasan hallinto-oikeuden antaman päätöksen nro 9/14/1 lupamääräyksessä 2.1. edellytetyt selvitykset ja hyväksyy ne em. päätöksissä tarkoitetuiksi selvityksiksi. Selvitysten johdosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa ympäristölupapäätöksen lupamääräykset 2. ja 3.2. kuulumaan jäljempänä esitetyn mukaisiksi (muutokset alleviivattuina) ja antaa lisäksi uuden määräyksen Jäänestossa ja -poistossa käytettävän propyleeniglykolin kulkeutumista maaperään sekä lentoaseman ulkopuolisiin ojiin ja vesistöihin on rajoitettava siten, että alkaen on kerättävä talteen vähintään 65 prosenttia vuosittain käytettävästä propyleeniglykolista COD Cr -analyysien mukaan laskettuna. Talteenkeräysaste on määritettävä kolmen (3) vuoden liukuvana keskiarvona ja ilmoitettava vuosittain vuosiraportoinnin yhteydessä. Kerätty propyleeniglykoli-vesiseos on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. (YSL 4, 7, 8, 43, YSA 37 ) 3.2. Lentoturvallisuuden vaatiessa kemikaalien käyttöä, liukkaudentorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä formiaatteja tai asetaatteja tai muita vastaavia kemikaaleja, joiden aiheuttama ravinnekuormitus tai hapenkulutus on olennaisesti samantasoinen kuin formiaateilla tai asetaateilla. Toissijaisesti liukkaudentorjuntaan voidaan käyttää betaiinia tai muuta ympäristökuormitukseltaan vastaavaa kemikaalia, kun sen käyttö on sotilaslentokonekaluston kannalta tarpeen. Betaiinin käyttö on pyrittävä minimoimaan. Runsaasti typpeä sisältävien kemikaalien, kuten urean, käyttö liukkaudentorjuntaaineena on sallittu vain, jos niiden käyttö on lentoturvallisuuden vuoksi ehdottoman välttämätöntä. (YSL 4, 43, YSA 37 )

15 3.6. Finavia Oyj:n on esitettävä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle päivitetty teknistaloudellinen selvitys jäänpoisto-/jäänestoaineita sisältävien hulevesien keräilystä ja johtamisesta jätevesikäsittelyyn aikatauluineen ja kustannuksineen Tampere-Pirkkalan lentoaseman toimintaa koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä viimeistään mennessä. (YSL 4, 7, 8, 43, YSA 37 ) 15 RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Määräysten perustelut Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää ympäristölupaa luvassa velvoitettujen lain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisten selvitysten perusteella. Selvitysten käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin lupamenettelyä koskevia säännöksiä. Kyseessä on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Tampere- Pirkkala lentoaseman toiminnalle antaman päätöksen nro 36/27/2 lupamääräyksen 3.5. ja Vaasan hallinto-oikeuden antaman päätöksen nro 9/14/1 uuden lupamääräyksen 2.1. mukaisesta selvityksestä annettava päätös. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu pääosin edellä mainitussa päätöksessä. Tässä päätöksessä lupamääräyksiä 2. ja 3.2. on muutettu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat lentoaseman toiminnalle myönnetyn ympäristölupapäätöksen perusteita. Toimittaessa aiemmin määrätyn ja tässä päätöksessä määrätyn mukaisesti lentoaseman toiminnan voidaan katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Selvityksessä esitetyt muutokset Tampere-Pirkkalan lentoaseman ympäristötarkkailuohjelmaan voidaan voimassa olevan ympäristölupapäätöksen määräysten mukaisesti tarvittaessa lisätä Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla siten, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. Tarkkailusta ei ole tarpeen antaa erillistä lupamääräystä. Lupamääräys 2. Propyleeniglykolin talteen keräystä on määrätty edelleen tehostettavaksi aiemmin määrätystä vesistövaikutusten vähentämiseksi. Asetettuun tavoitteeseen on mahdollista päästä, kun propyleeniglykolin ominaiskulutus minimoidaan, kemikaalien levitykseen ja keräämiseen käytettyä kalustoa uusitaan säännöllisesti ja käyttöhenkilöstöä koulutetaan. Talteenottoasteen laskeminen liukuvana keskiarvona tasaa säistä johtuvaa vuosivaihtelua. Glykolivesien keskitetty keräily on vaikeaa tällä hetkellä, koska eri lentoyhtiöt eivät käytä samaa asematasoa ja yleiseen jätevesiviemäriin liittyminen ei ole mahdollista. Luvan saaja on tehostanut ja tehos-

16 taa edelleen glykolivesien erilliskeräilyä asematasolla. Toimenpiteet ovat tässä vaiheessa riittävät ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.. Lupamääräys 3.2. Tampere-Pirkkalan lentoaseman liukkaudentorjuntaaineiden aiheuttama kuormitus on lisääntynyt ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä 3. vaaditusta vuosien keskimääräisestä kuormituksesta, kun betaiinin käyttö liukkaudentorjunnassa aloitettiin. Vuonna betaiinin osuus käytetyistä liukkaudentorjunta-aineista oli 7 9 %. Osuus on hieman alentunut viime vuosina. Esitettyjen selvitysten mukaan betaiinia on kuitenkin tarpeen käyttää liukkaudentorjunnassa, koska asetaatit ja formiaatit aiheuttavat sotilaslentokonekalustolle korroosiota. Betaiinin käyttöä on kokeiltu Tampere-Pirkkalan kentällä vuodesta 25 lähtien ja sen käyttö tulee jatkumaan toistaiseksi. Toiminnan ei voida katsoa olevan enää kokeilua. Betaiini on käytössä myös eräillä muilla Suomen lentoasemilla kuten Kuopiossa, joka on Tampere-Pirkkalan lentoaseman tapaan ns. yhteistoimintalentoasema, ja Kauhavalla, joka on sotilaslentoasema. Hulevedet kuormittavat nykyisellään läheistä Pyhäjärveä. Pyhäjärvi kuuluu ekologisen luokittelun mukaan tyydyttävään tilaan ja Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan tavoitteena on saavuttaa hyvä tila vuoteen 215 mennessä. Liukkaudentorjunta-ainekuormituksen vähentäminen ja kiitoradan hulevesien keräys ja käsittely on teknisesti vaikeaa. Tällä hetkellä lentoaseman kokonaiskuormituksen vähentämisessä on tehokkainta rajoittaa glykolipitoisten vesien pääsyä ympäristöön. Lisäksi betaiinin käyttöä voidaan rajoittaa lisäämällä rakeisen betaiinin osuutta, kehittämällä aineen levitystekniikoita, kunnossapitämällä levityskalustoa ja kouluttamalla henkilökuntaa. Lupamääräys 3.6. Tehtyjen selvitysten mukaan Tampere-Pirkkalan lentoaseman jäänpoisto-/jäänestoaineiden talteen keräystä voidaan tehostaa ja samalla vesistökuormitusta ja muuta ympäristökuormitusta edelleen vähentää esimerkiksi viemäröimällä jäänpoisto-/jäänestokäsittelyalueiden valumavedet kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Tampere- Pirkkalan lentoaseman valumavesien käsittely kunnallisessa jätevedenpuhdistamossa ei ole tällä hetkellä eikä myöskään lähivuosina teknisesti kapasiteettipulasta johtuen mahdollista. Tilanne tulee kuitenkin 21-luvun lopulla muuttumaan, sillä alueelle ollaan suunnittelemassa uutta Pirkanmaan keskuspuhdistamoa. Keskuspuhdistamohankkeen rakentaminen on tarkoitus aloittaa noin vuonna 215 ja toiminta on tarkoitus käynnistää vuonna 22. Koska jäänpoisto-/jäänestoaineiden talteen keräystä on tarpeen edelleen tehostaa ja lentoaseman kuormittavien hulevesien vähentämismahdollisuudet nyt ovat rajalliset, on määrätyn selvityksen tekeminen tarpeen. 16

17 17 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 36, 41 43, 46, 52 55, 96 Ympäristönsuojeluasetus (169/2) 1, 5, 18, 19, 37 Valtion maksuperustelaki (15/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/29) Laki aluehallintovirastoista (896/29) 4 Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (93/29) 4 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristölupa-asian käsittelystä perittävä maksu on Maksu laskutetaan myöhemmin erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (15/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/29) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan muun ympäristölupa-asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 45 tuntia. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Finavia Oyj PL VANTAA Jäljennös päätöksestä Satakunnan Lennosto, PL 761, 3311 TAMPERE Ilmavoimien Esikunta, PL 3, TIKKAKOSKI Pirkkalan kunta Pirkkalan kunnan ympäristölautakunta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tampereen Vesi, PL 487, 3311 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Varastokatu 3 A, 331 TAMPERE Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Pirkkalan kunnan ilmoitustauluilla.

18 18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Pekka Häkkinen Anne Puska Päätöksen on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt ylitarkastaja Anne Puska.

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (3) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 24, 6511 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,652 Vaasa postiosoite: PL 2, 6511 Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.