ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ. Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008

Transkriptio

1 ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 Muistio, v Konsernihallinto, Ympäristö

2 Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella ILMI - SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella Muistio Ilmailulaitos Finavia, ympäristöyksikkö 1. Vantaa. TIIVISTELMÄ Ilmailulaitos Finavia on laskenut vuosittain ilmaliikenteen energiankulutuksen ja pakokaasupäästöt Suomen lentotiedotusalueella. Päästöjen maantieteellinen alue kattaa Suomen ilmatilan, eikä sisällä tietoja siitä osasta lentoa, joka tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella. Laskenta kattaa yleisilmailun (pääasiassa mäntämoottorikoneet), kotimaan liikenneilmailun ja kansainvälisen liikenneilmailun. Erikseen on myös esitetty tiedot ylilennoista eli lennoista, jotka eivät laskeudu Suomessa. Vuonna 2008 kotimaan liikenneilmailun lentojen määrä kasvoi noin prosentin, mutta polttoaineen kulutus väheni noin kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtui käytetyn suihkukonekaluston koon pienenemisestä. Polttoaineen kulutus oli yhteensä tonnia ja typen oksidien päästöt 916 tonnia. Kansainvälisen lähtevän ja saapuvan liikenteen yhteismäärä kasvoi noin kuusi prosenttia, ja polttoaineen kulutus noin kolme prosenttia. Polttoaineen kulutus oli lähtevillä ja saapuvilla lennoilla yhteensä tonnia ja typen oksidien päästöt 2100 tonnia. Yleisilmailun lentotuntien määrä pieneni noin kolme prosenttia, samoin päästöt. Ylilennoista aiheutuvat päästöt eivät kuulu Suomen lentoliikenteen tai kotimaisten lentoyhtiöiden Suomessa aiheuttamiin päästöihin, joten ylilentoja koskevat tiedot on mainittu erikseen muusta liikenteestä. Päästölaskennassa käytetyn liikenneaineiston perusteella ylilentojen määrä kasvoi noin kahdeksan prosenttia ja polttoaineen kulutus noin kymmenen prosenttia. Laskentajärjestelmän kehittäminen edellyttäisi sen täydellistä uudistamista. Finavia ei ole varautunut järjestelmän jatkokehittämiseen tai -ylläpitämiseen. Tämän vuoksi päästötietojen tulisi jatkossa pohjautua Eurocontrol lin tuottamiin tietoihin. Lisäksi tulisi voida hyödyntää tietoja, joita lentoyhtiöt tulevaisuudessa keräävät polttoaineen kulutuksestaan päästökauppajärjestelmää varten. 1 Ilmailulaitos Finavia, PL 50, Vantaa. Puhelin *. Yhteydenotot:

3 Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 1. JÄRJESTELMÄKUVAUS Taustaa Järjestelmän rakenne LASKENTATULOKSET Siviililiikenteen päästöt Suomen lentotiedotusalueella Vuoden 2008 päästöjen arviointi edellisvuoteen verrattuna Arvio vuodesta 1980 lähtien ja ennuste vuoteen JÄRJESTELMÄN KEHITYSVAIHEET PÄÄSTÖTIETOJEN TOIMITTAMINEN JATKOSSA... 11

4 Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella JÄRJESTELMÄKUVAUS 1.1. Taustaa ILMI on LIPASTO-laskentajärjestelmän ilmaliikennettä koskeva alamalli, joka laskee siviililentoliikenteen päästöt kaikille lentotyypeille (kotimaan, kansainväliset saapuvat ja lähtevät lennot sekä ylilennot) Suomen lentotiedotusalueella. ILMI -laskentajärjestelmä on tehty Ilmailulaitos Finaviassa. Pääosa laskentajärjestelmästä on tehty vuosina 1994 ja 1995 ja kehitystyö on kuulunut Kauppa- ja teollisuusministeriön MOBILE tutkimusohjelmaan. Työstä on julkaistu raportti 2, jossa laskentamenetelmä on kuvattu tarkemmin. Järjestelmää ei ole tarkoitettu yleiseen käyttöön. Finavia on päivittänyt laskennat vuosittain edellisvuoden liikennetiedoilla ja tulokset syötetään LIPASTO-ärjestelmään. Finavia on tehnyt vuodesta 2005 alkaen Tilastokeskuksen kanssa yhteistyötä, jonka puitteissa siviililentoliikennettä koskevat päästötiedot on tuotettu Tilastokeskukselle käytettäväksi ja hyödynnettäväksi Suomen kasvihuonekaasupäästöjä koskevassa Kioton pöytäkirjan ja EU:n raportoinneissa. Finavia ei ole varautunut yhteistyön jatkamiseen tämän raportin jälkeen. Finaviassa yhteyshenkilö on Mikko Viinikainen ( etunimi.sukunimi@finavia.fi) Järjestelmän rakenne ILMI -laskentajärjestelmä koostuu sovelluksesta, jolla lasketaan liikenneilmailun (suihku- ja potkuriturbiinikoneiden) polttoaineenkulutus ja päästöt sekä erillisestä osasta, jolla lasketaan karkeammalla menetelmällä yleisilmailun (mäntämoottorikoneiden) polttoaineenkulutus ja päästöt. Kuva 1 esittää laskentajärjestelmän yleistä rakennetta. Suihku- ja potkuriturbiinikoneiden typenoksidi (NO x )-, hiilivety (HC)-, hiilimonoksidi- (CO) ja metaanipäästöt (CH 4 ) sekä polttoaineenkulutus Suomen lentotiedotusalueella on laskettu liikennetiedoista, moottori- ja suoritusarvotiedoista sekä päästökertoimista. Lasketusta polttoaineenkulutuksesta on edelleen laskettu hiilidioksidi (CO 2 )-, rikkidioksidi- (SO 2 ) ja typpioksiduulipäästöt (N 2 O). Liikenneaineisto Liikenneaineisto on Finavian liikennetietosovelluksesta (LIKE), johon kerätään johdettujen lentojen tiedot lennonvarmistuskeskuksista sekä lentoasemilta. LIKE sisältää kaikki toistuvaislentosuunnitelmat sekä tiedot sinne erikseen syötetyistä lennoista. Liikenneaineistossa on mukana lentoyhtiöiden rahti-, tilaus-, siirto- ja koulutuslennot sekä esimerkiksi teknisistä syistä johtuvat paluut lähtökentälle. Se myös sisältää ulkomaan lennot kahteen kertaan (kansainväliset lähtevät ja saapuvat lennot on käsitelty erikseen). Tämän vuoksi liikennemääriä ei voida suoraan verrata Finavian vuosittain julkaisemiin liikennetilastoihin, joissa liikenteen määrä on yleensä esitetty laskeutumisten lukumääränä. Liikenneaineistoa ei myöskään voida suoraan verrata lentoyhtiöiden julkaisemiin säännöllistä liikennettä koskeviin tilastoihin vaikka lennot olisikin huomioitu vain kertaalleen. Liikenneaineistosta on poistettu mäntämoottorikoneet, ilmaa kevyemmät ilma-alukset, helikopterit sekä sotilasliikenne. 2 Savola M. & Viinikainen M., Lentoliikenteen päästöt Suomessa. Vantaa Ilmailulaitos, lennonvarmistusosasto. Ilmailulaitoksen julkaisusarja A21/95. MOBILE tutkimusohjelma MOBILE 212Y s.

5 Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella LIKE-järjestelmästä on saatu seuraavat tiedot: - lentokonetyyppi - moottoriluokka - lentoyhtiö - lähtö- ja laskeutumispaikat - lentoaika tarkasteltavalla lentoreitillä - lentoaika Suomen lentotiedotusalueilla - lentojen lukumäärä tarkasteltavalla lentoreitillä Liikenneaineisto - lentokonetyyppi - nousu- ja laskukenttä - lentoyhtiö - lentoaika - identtisten lentojen lkm LASKENTASOVELLUS - tietojen yhdistäminen - päästöjen ja pa-kulutuksen laskeminen lennonvaiheittain jokaiselle lennolle - NOx-korkeuskorjaus - lentokohtaisten tulosten yhteenlasku Moottori- ja suoritusarvotiedot Potkuri- ja suihkuturbiinikoneet Päästökertoimet - moottorityyppi - moottorityyppi Mäntämoottorikoneet - koneen painot - päästökertoimet eri - lentotuntitilastot 1- ja 2- moottorisille koneille - tehoasetukset lennon eri vaiheissa tehoasetuksilla eri yhdisteille - NOx, CO, HC päästökertoimet ja polttoaineen - lennonvaiheiden kesto eri koneille kulutus - CO2, SO2 ja Pb polttoaineen laadun ja lasketun polttoaineen kulutuksen mukaan Tulokset - polttoaineen kulutus - NOx, CO, HC päästöt - SO2, CO2, CH4, N2O and Pb polttoaineen kulutuksen perusteella Kuva 1. ILMI-laskentajärjestelmä. Laskennassa kukin lento on jaettu lennonvaiheisiin, joita ovat lähtörullaus, lentoonlähtö, nousulento, matkalento, liuku, lähestyminen ja tulorullaus. Eri lennonvaiheissa käytetään erilaisia tehoasetuksia, ja kullekin lennonvaiheelle on määritetty päästökertoimet erikseen. Kuhunkin lennonvaiheeseen käytetty aika eri pituisilla lentomatkoilla on saatu konetyyppikohtaisista suoritusarvomanuaaleista. Kustakin Suomessa laskeutuneesta lennosta on otettu huomioon vain ne lennonvaiheet, jotka ovat tapahtuneet Suomen lentotiedotusalueella (liite 1): - kotimaan lennot on tarkasteltu lentoina lähtökentältä määräkentälle - kansainväliset lähtevät lennot on laskettu Suomen lähtökentältä vain lentotiedotusalueen rajalle saakka - kansainväliset saapuvat lennot on laskettu vain lentotiedotusalueen rajalta alkaen määräkentälle Suomessa. Suomen lentotiedotusalueella toimii kaksi aluelennonjohtoa (ACC), Tampere ja Rovaniemi.

6 Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella Ylilennoista on otettu huomioon se lennon kestoaika, jonka lento on ollut Suomen ilmatilassa. Aineistossa ovat mukana myös Merenkurkun, käsivarren ja pohjoisimman Suomen poikki menevä liikenne, jota johdetaan Ruotsista tai Norjasta. Tämä liikenne on Norjan ja Ruotsin välistä liikennettä tai näiden maiden sisäistä liikennettä. Liikenneilmailun päästöjen laskenta (suihku- ja potkuriturbiinikoneet) Eri konetyyppien päästötiedot pohjautuvat Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n tietopankin tietoihin. Suihkuturbiinikoneissa käytettävistä moottorityypeistä lähes kaikista on saatavilla päästötiedot. Potkuriturbiinikoneiden osalta moottorityyppien päästötietoja löytyy ainoastaan muutamien osalta. Tästä syystä eräille potkurikonetyypeille on käytetty mahdollisimman vastaavia oletusmoottorityyppejä. Hiilidioksidi- ja rikkidioksidipäästömäärät on laskettu polttonesteen kulutuksesta Suomessa toimitettavan polttonesteen laadun perusteella. Polttonesteen laatutiedot on saatu Fortum Oil and Gas Oy:ltä. Hiukkasten päästömäärät on arvioitu yhden yksittäisen polttoaineen energiasisältöön perustuvan päästökertoimen avulla ja tulokset ovat vain suuntaa antavia. Typpioksiduulin ja metaanin päästöt on laskettu yleistettyjä päästökertoimia käyttäen. Kertoimet on johdettu IPCC:n päästökertoimista (Revised 1996 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories. Reference Manual (Vol 3), Table 1-50.). Metaanin määräksi oletetaan 10 % hiilivetyjen määrästä ja typpioksiduulin yleistettynä päästökertoimena on käytetty g/mj polttoainetta. Tulokset antavat vain suuruusluokkatiedon. Lentokorkeudet on arvioitu lennon keston ja koneen maksimilentoonlähtöpainon perusteella. Typenoksidipäästöjen laskennassa on käytetty korkeuskorjauskerrointa, koska ilmanpaine ja kosteus vaikuttavat typenoksidipäästöjen määrään. Yleisilmailun päästöjen laskenta (mäntämoottorikoneet) Yleisilmailun mäntämoottorikoneiden päästöt on laskettu erikseen Ilmailuhallinnon julkaisemien yleisilmailun ansio- ja yksityislentotoiminnan kokonaislentotuntimäärien 3 perusteella, koska kaikki mäntämoottorikoneiden lennot eivät välity LIKE -tietojärjestelmään. Päästölaskentaa ei näiden osalta suoritettu lennoittain, vaan erikseen yksityis- ja ansiolentojen kokonaislentotuntimäärien sekä yleistettyjen polttoaineen kulutus- ja päästökertoimien perusteella. Yleisilmailun tuntimääristä arvioitiin 1-moottoristen lentokoneiden yksityis- ja ansiolentotoiminnan tuntimäärät sekä 2-moottoristen koneiden yksityislentotoiminnan tuntimäärät käyttäen vuoden 2001 tuntimääristä johdettuja prosenttiosuuksia. Oletus on, että kokonaistuntimääristä pois jätetyt 2-moottoristen koneiden ansiolentotoiminnan lentotunnit tehdään pääasiassa johdettuina lentoina (2-moottorisilla) potkuriturbiinikoneilla ja näin ne sisältyisivät LIKE-tietokannasta laadittavaan liikenneaineistoon eli tulisivat liikenneilmailun tarkemman laskentamenetelmän piiriin. Kokonaislentotuntimäärien perusteella lasketut yleisilmailun päästöt ovat tarkkuudeltaan vain suuruusluokkaa antavia. Yleisilmailun (mäntämoottorikoneiden) merkitys lentoliikenteen kokonaisenergiankulutuksessa on vähäinen. Helikoptereita ei ole otettu mukaan laskelmiin. Myöskään ilmaa kevyempien ilma-alusten lentoja ja sotilasilmailua ei ole käsitelty. 3

7 Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella LASKENTATULOKSET 2.1. Siviililiikenteen päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 Vuoden 2008 siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt on esitetty taulukossa 1. Aikasarja vuosille on esitetty taulukossa 2 ja kuvassa 1. Taulukko 1. Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella vuonna Ylilennot ovat lentoja, jotka lentävät Suomen ilmatilan kautta laskeutumatta Suomessa Liikenne Polttoainemäärä CO2 SO2 NO2 CO HC NMVOC CH4 N2O PM Pb t TJ t t t t t t t t t t Kotimaan liikenneilmailu, suihku- ja potkuriturbiinikoneet ,0 Yleisilmailu, mäntämoottorikoneet ,6 Kotimaan lentoliikenne yhteensä ,6 Kv. liikenneilmailu, lähtevät lennot ,0 Kv. liikenneilmailu, saapuvat lennot ,0 Siviililentoliikenne, yhteensä ,6 Ylilennot Suomen ilmatilan kautta , Vuoden 2008 päästöjen arviointi edellisvuoteen verrattuna Päästölaskelmissa käytetyn liikenneaineiston mukaan kotimaan liikenneilmailun lentojen määrä kasvoi noin prosentin verran ja lentoaika noin puoli prosenttia. Kansainvälisen lähtevän ja saapuvan liikenteen yhteismäärä kasvoi noin kuusi prosenttia, mutta lentoaika Suomen ilmatilassa kasvoi vain noin kolme prosenttia. Kotimaan liikenteessä neljän päästöiltään merkittävimmän potkuriturbiinikoneen yhteinen osuus lentojen määrästä säilyi suunnilleen edellisvuoden 45 prosentissa. Airbus 319- ja 321-suihkukoneiden lentojen määrä pieneni ja Airbus 320-koneen kasvoi. Embraer 190- koneiden lentojen määrä kaksinkertaistui samalla kun Embraer 170-koneiden lentojen määrä pieneni. Airbus 320-sarjan koneiden vähentynyttä lentojen määrää korvasivat Embraer-koneiden lennot. Kotimaan lennoilla käytetyn suihkukonekaluston keskimääräinen koko pieneni. Kotimaan liikenteessä polttoaineen kulutus väheni noin kolme prosenttia. Typen oksidien päästö pieneni vain prosentin verran. Päästöjen muutokset johtuvat konekaluston muutoksista. Kansainvälisen liikenteen polttoainekulutus Suomen ilmatilassa kasvoi kolme prosenttia. Yleisilmailun lentotuntien määrä pieneni noin kolme prosenttia, samoin päästöt.

8 Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella Ylilennoista aiheutuvat päästöt eivät kuulu Suomen lentoliikenteen tai kotimaisten lentoyhtiöiden Suomessa aiheuttamiin päästöihin, joten ylilentoja koskevat tiedot on mainittu erikseen muusta liikenteestä. Päästölaskennassa käytetyn liikenneaineiston perusteella ylilentojen määrä kasvoi noin kahdeksan prosenttia ja polttoaineen kulutus noin kymmenen prosenttia Arvio vuodesta 1980 lähtien ja ennuste vuoteen 2025 Liikenneilmailun historia-arviossa on otettu huomioon vuosina liikennetilastojen laskeutumismäärät ja vuosina operaatio- ja laskeutumismäärät sekä konekaluston energiankulutuksen ja päästöjen muutokset verrattuna ns. perusvuoteen Arvioissa ei ole otettu huomioon lentoreiteissä tapahtuneita muutoksia. Liikenneilmailun tulevaisuusennuste on laadittu ottaen huomioon konekaluston tekninen kehittyminen ja sen aiheuttama muutos energiankulutukseen ja päästöihin vuoteen 2025 mennessä. Ennustetiedot pohjautuvat vuoden 2008 operaatio- ja päästömääriin sekä energiankulutukseen. Ennusteessa oletetaan kaikille lentotyypeille (kotimaan, kansainväliset saapuvat ja lähtevät lennot sekä ylilennot) samanlainen kehitys sekä operaatio- ja päästömäärissä että energiankulutuksessa. Liikenneilmailun lentojen määrän vuosittaiseksi kasvuksi oletetaan 2 % vuodesta 2007 alkaen. Ilma-alusten ominaisenergiankulutuksen on oletettu pienentyvän 15 % vuodesta 2007 alkaen vuoteen 2025 mennessä.ominaispäästökertoimien on oletettu muuttuvan vuoteen 2025 mennessä seuraavasti: hiilivedyn päästökerroin 0.9-, hiilimonoksidin 2.0- ja typenoksidin 0.9-kertaiseksi vuoteen 2007 verrattuna. Yleisilmailun ennusteessa on käytetty vuoden 2008 lentotuntimääriä. Vuosittaiseksi polttoaineenkulutuksen ja päästöjen kasvuksi on oletettu 1 % vuodesta 2008 alkaen vuoteen 2025.

9 Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella Taulukko 2. Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella vuosina sekä arvio vuoteen Luvuissa ei ole mukana ylilentoja eli lentoja, jotka lentävät Suomen ilmatilan kautta laskeutumatta Suomessa. Vuosi Polttoainemäärä CO2 SO2 NO2 CO HC NMVOC CH4 N2O PM Pb (t) TJ (t) (t) (t) (t) (t) (t) (t) (t) (t) (t) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7

10 Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella Siviililentoliikenteen päästöt ja energiankulutus Suomen lentotiedotusalueella (ei sisällä ylilentoja) Polttoainemäärä (t) HC (t) Polttoaineen kulutus, tonnia/a CO (t) NO2 (t) Päästö, tonnia/a Vuosi 0 Kuva 2. Siviililentoliikenteen energiankulutus (polttoainemäärä) ja päästöt (NO2, CO ja HC) Suomen lentotiedotusalueella vuosina Luvuissa ei ole mukana ylilentoja eli lentoja, jotka lentävät Suomen ilmatilan kautta laskeutumatta Suomessa. 3. JÄRJESTELMÄN KEHITYSVAIHEET Vuosina laadittua laskentaohjelmaa Finavia kehitti yhdessä Kuopion yliopiston kanssa kahdessa eri vaiheessa vuosien välisenä aikana. Kehitystöiden ensisijainen tavoite oli tarkentaa eri ilma-alusten matkalentovaiheen polttoaineen kulutusindeksejä. Vuonna 2004 menetelmään lisättiin yleistetyt päästökertoimet suihku- ja potkuriturbiinikoneiden typpioksiduulin (N 2 O) ja metaanin (CH 4 ) päästöille. Tämän jälkeen ohjelmaan ei ole tehty suuria muutoksia, ainoastaan pieniä tarkennuksia tai laajennuksia käytettävien referenssikoneiden luetteloon. Järjestelmän kehittämistä ja kehitysvaiheiden vaikutusta tuloksiin on kuvattu vuoden 2007 päästötietojen raportissa 4 Vuosittain ohjelman tietokantaan lisätään tarvittaessa puuttuvia konetyyppejä ja laajennetaan korvaavina käytettävien referenssikoneiden luetteloa. Yksittäiset konetyyppipäivitykset eivät merkittävästi muuta kokonaistuloksia. 4 Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella Muistio, v. 1.1, , Ilmailulaitos Finavia.

11 Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella PÄÄSTÖTIETOJEN TOIMITTAMINEN JATKOSSA Laskentamenetelmä on kehitetty 1990-luvulla ja koostuu Excel-sovellukseen rakennetuista laajoista taulukoista ja laskennan suorittavasta ohjelmakoodista. Tulosten yhteenvedot on koostettu Access-ohjelmiston avulla. Sovellus on teknisesti monimutkainen. Itse laskentatyössä kuitenkin eniten aikaa edellyttävä vaihe on liikennetilastojen systemaattisten tai vaihtelevien virheiden etsiminen ja korjaaminen. Laskentaohjelmiston merkittävä jatkokehittäminen edellyttäisi sen siirtämistä kokonaan uudelle sovelluspohjalle ja tietokantarakenteen uusimista. Ilmailulaitos Finavia ei ole varautunut ylläpitämään tai kehittämään ILMI-järjestelmää vuotta 2008 koskevien tietojen valmistumisen jälkeen. Suomi on jäsen Euroopan lennonvarmistuksen turvallisuusjärjestössä Eurocontrol issa, joka kehittänyt lentoliikenteen päästölaskentajärjestelmän 5 koko Euroopan alueelle. Laskennan tulosten ennakoidaan olevan saatavilla jäsenmaiden käyttöön sopimusperusteisesti viimeistään vuoden 2010 kuluessa. Suomen tulisi lentoliikenteen päästöjen arvioinnissa siirtyä käyttämään Eurocontrol lin tuottamia tietoja. Lentoliikenne liitetään EU:n päästökauppajärjestelmään vuoden 2012 alusta. Tätä varten lentoyhtiöt tulevat jatkossa raportoimaan polttoaineen kulutuksensa hyvin yksityiskohtaisesti. Suomen päästöjen raportoinnissa tulisi voida hyödyntää myös lentoyhtiöiden päästökauppaa varten keräämiä polttoainetietoja. Liite 1. Suomen lentotiedotusalue ATS-reitteineen. 5

12