YMPÄRISTÖTIEDOT

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖTIEDOT

2 SOPEUTUSTOIMILLA SUOTUISA YMPÄRISTÖVAIKUTUS Suuret muutokset kysynnässä ja tarjonnassa näkyivät vahvas ti Finnairin toiminnassa vuonna Kysynnän muutoksesta johtuvaa vaikutusta ympäristötehokkuutta kuvaaviin tunnuslukuihin voitiin kompensoida arvioimalla uudelleen reittikohteet ja lentojen määrät. Rahdin kasvu piristi toimintaa erityisesti myös ympäristönäkökulmasta. Tonnikilometrejä kohti lasketut päästöt ja polttoaineenkulutus vähenivät odotetusti. Uusia koneita otettiin käyttöön nopeammassa tahdissa kuin koskaan Finnairin historiassa. Laivastoon hankittiin viisi uutta Airbus 320 -koneperheen konetta ja kaksi uutta B757-konetta. Muutos on ympäristön kannalta positiivinen, ja sillä saavutetaan paremmat polttoaine-, päästö- ja melutaseet. EU:n toimet ympäristömelun hallitsemiseksi nähdään Finnairissa positiivisena kehityksenä Euroopan lentoliikenteessä. Meluisimmille luvun 3 lentokoneille asetettiin operointien rajoitus toimia koskeva direktiivi maaliskuussa, luvun 2 lentokoneilla ope roiminen loppui huhtikuussa, ja lisäksi EU hyväksyi ympäristömelun hallintaa koskevan direktiivin kesäkuussa. Finnair päätti osin tämän kehityksen saattelemana luopua DC-9 -koneistaan aiempaa suunnitelmaa nopeammin. Päätöksen myötä lentomelu vähenee erityisesti kotimaan lentoasemilla kesällä Finnairin palveluilmettä raikastettiin virkapuku-uudistuksella: 3000 työntekijän virkapuvut vaihdettiin uusiin kestävän kehityksen hengessä. Tunnisteita ja logoja sisältäneet vanhat virkapu- vut rouhittiin lumpuksi ja osa vaatteista toimitettiin kirkon avun kautta uudelleen käytettäviksi. Lisäksi ympäristöystävälliseen palvelukonseptiin perustettiin kattava kartonkipakkausten ja pikarien keräily ja lajittelu. Finnairin Tekniikassa tapahtui vuoden aikana kolme ympäristövahinkoa. Kussakin, toisistaan riippumattomassa tapauksessa, orgaanisia liuottimia oli päässyt maaperään ja vahingot havaittiin rutiinitarkastuksissa. Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin välittömästi, lisäpilaantuminen ehkäistiin ja tapaukset raportoitiin ympäristöviranomaisille. Vuoden 2003 aikana Finnair sopeuttaa organisaatiotaan uusiin ympäristöhaasteisiin. Laivastoa uudistetaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla ja toimintaa kehitetään kestävän kehityksen hengessä. Tavoitteita ovat kasvihuonekaasupäästöjen, lentomelun ja lajittelemattoman jätteen määrän vähentäminen. Jarmo Vilenius Teknillinen johtaja Ympäristöasioista vastaava johtaja Finnair Oyj FINNAIRIN LAIVASTON MELUARVOT Koneen tyyppi Moottorityyppi Melukategoria Lentoonlähtömelu/ Sivulinjamelu/ Lähestymismelu/ ICAO:n meluraja ICAO:n meluraja ICAO:n meluraja MD-11 GE CF6-80C2D1F luku 3 94,7 / 102,3 96,2/101,8 104,1 / 105,0 B P&W 2040 luku 3 87,3 / 93,7 94,4 / 98,2 98,1 / 101,8 B P&W 2040 luku 3 89,7 / 94,1 94,2 / 98,4 98,1 / 102,0 A CFM56-5B6/2P luku 3 83,4 / 90,9 93,0 / 96,4 94,7 / 100,2 A CFM56-5B4/2P luku 3 83,6 / 91,3 94,1 / 96,7 96,0 / 100,4 A CFM56-5B4/2P luku 3 84,9 / 91,6 93,9 / 96,9 96,0 / 100,6 A CFM56-5B3/2P luku 3 86,4 / 92,2 97,9 / 97,2 97,0 / 100,9 A CFM56-5B3/2P luku 3 88,3 / 92,6 97,6 / 97,5 97,0 / 101,1 MD-82 P&W JT8D-219 luku 3 87,7 / 90,8 97,2 / 96,3 92,9 / 100,1 MD-82 P&W JT8D-219 luku 3 88,6 / 91,0 97,1 / 96,5 92,9 / 100,2 MD-82/83 P&W JT8D-219 luku 3 90,8 / 91,4 97,2 / 96,7 93,7 / 100,5 DC-9-51* P&W JT8D-17A luku 3 91,0 / 89,8 97,3 / 95,7 96,1 / 99,5 ATR 72 P&W124B luku 3 86,5 / 89,0 84,7 / 94,0 94,1 / 98,0 22 Taulukko 1. Finnairin lentokoneet, moottorityypit, melusertifiointiluokat, melusertifiointiarvot ja ICAO:n melurajat eri mittauspisteissä yksiköissä EPNdB (havaittu vaikuttava melu). Saman konetyypin toisistaan poikkeavat meluarvot johtuvat eri lentoonlähtöpainoista. * DC koneen hush-kit -versio.

3 LENTOLIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN Operaatioiden Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen Lentoaika lukumäärä hiilivedyt kulutus tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia tuntia Muutos 01/02-9,3 % -4,4 % -7,9 % 12,5 % -4,2 % -4,2 % -4,7 % Taulukko 2. Lentojen lukumäärä, moottoripäästöt ilmakehään, polttoaineen kulutus ja kokonaislentoaika vuosina 2000, 2001 ja Lisäksi on ilmoitettu vuoden 2002 tunnuslukujen suhteellinen muutos edellisestä vuodesta. Miljoonaa Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen henkilö- hiilivedyt kulutus kilometriä g/hkm g/hkm g/hkm g/hkm g/hkm ,56 0,041 0, ,56 0,042 0, ,61 0,044 0, Muutos 01/02-11,6 % 8,1 % 4,2 % 27,2 % 8,3 % 8,3 % Miljoonaa Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen tonni- hiilivedyt kulutus kilometriä g/tkm g/tkm g/tkm g/tkm g/tkm ,1 0,38 1, ,4 0,41 2, ,0 0,36 2, Muutos 01/02-3,9 % -8,3 % -11,5 % 8,0 % -8,0 % -8,0 % Taulukko 3. Lentoliikenteen aiheuttamat päästöt suhteutettuna maksettuihin henkilökilometreihin (hkm) ja maksettuihin tonnikilometreihin (tkm). Liikennemäärät ovat laskeneet lähes kaikilla mittareilla mitattuina. Rahdin suotuisa kehitys auttoi suoritekohtaisia päästölukuja kehittymään oikeaan suuntaan. Airbus 320 -koneperheen koneiden käyttöönotto on laskenut hiilidioksidi- ja typpioksidipäästöjä. Vaikka moottorityyppi nostaa hiilimonoksidipäästöjä, niiden taso on edelleen alhainen. 3

4 HAIHTUVIEN LIUOTTIMIEN PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN Vuoden 2002 VOC-päästöjen eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen määrä lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnassa oli kg. Tarkempi erittely ilmakehään tapahtuneista haihtuvien orgaanisten liuottimien päästöistä on esitetty taulukossa 4. Alifaat- Aromaat- Ketonit Alko- Haloge- Sekalaiset Yhteensä Yhteensä Yhteensä tiset hiili- tiset hiili- holit noidut liuottimet vuonna vuonna vuonna vedyt vedyt hiilivedyt kg kg kg kg kg kg kg kg kg Maalit Maalinpoistoaineet Liimat Liuottimet Ruosteenestoaineet Puhdistusaineet Pesubensiini Trikloorietyleeni Muut halogenoidut Yhteensä Taulukko 4. Liuotinpäästöt ilmakehään Finnairin teknisellä alueella vuonna 2002 ja vertailuluvut vuosilta 2001 ja Taulukossa on ilmoitettu lisäksi liuottimen laatu ja päästölähde. VEDENKULUTUS JA JÄTEVEDET Vedenkulutus (m3/a) Taulukko 5. Finnairin käytössä olevien Helsinki-Vantaan lentoaseman kiinteistöjen vedenkulutus vuosina Taulukon 5 luvuista tekniikan osuus on noin 50 % ja Finnair Cateringin osuus noin 30 %. Vedenkulutukseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja kulutus on saatu laskemaan. Lentokoneiden jäänpoistonesteet aiheuttavat valtaosan Finnairin jätevesikuormasta. Niiden kulutus on kerrottu tulevien materiaalivirtojen määriä esittävässä taulukossa 15 sivulla 8. Jätevesien laatua tarkkaillaan kolmesta pisteestä otettavien kokoomanäytteiden avulla. Lisäksi kadmiumpitoisten vesien käsittelytulosta tarkkaillaan erikseen. 44

5 FINNAIR CATERING JA MATKUSTAMOPALVELU Catering- ja matkustamopalvelutoiminnasta syntyvät jätteet kulkevat Finnair Cateringin kautta. Jätteiden lajittelua tehostettiin edelleen. Uutena lajittelun ja kierrätyksen kohteena ovat juomapakkaukset ja pikarit. Matkustamossa voidaan lajitella erikseen alumiini ja lasi sekä osa muovijätteestä. Finnair Cateringillä on standardin ISO mukainen ympäristöjärjestelmä. Yhteensä Yhteensä Yhteensä vuonna 2002 vuonna 2001 vuonna 2000 tonnia tonnia tonnia (arvio) Sekajäte Biojäte 75,0 56,3 54,1 Energiajäte 81,4 70,8 28,1 Lasi Pahvi Paperi Muovi (kierrätys) 11,4 15,3 17,8 Alumiini (yhteensä) 10,8 48,4 18,4 Metalli 19,6 2,7 19,9 Hyödynnettävä yhteensä Kaikki Hyöty-% 35,5 37,1 29,1 Taulukko 6. Finnairin matkustamopalvelusta ja Finnair Cateringista tulleet jätemäärät jakeittain vuosina Vuonna 2002 Finnair Cateringissa vedenkulutusta saatiin vähennetyksi tarkastelemalla ja säätelemällä vettä kuluttavia toimintoja litraa litraa litraa 6,6 7,6 7,5 Taulukko 7. Vedenkulutus valmistettua annosta kohti Finnair Cateringissa (litraa). LENTOKONEIDEN HUOLTOTOIMINNAN JÄTE Finnair Tekniikassa huolletaan Finnairin koneiden lisäksi useiden muiden lentoyhtiöiden koneita. Jätteiden lajittelu- ja kierrätysaste pyritään pitämään korkeana. Jäte Jätteen määrä Jätteen määrä Jätteen määrä vuonna 2002 vuonna 2001 vuonna 2000 tonnia tonnia tonnia Ultrasuodatinkonsentraatti Metallihydroksidisakka 2,0 2,5 1,9 Pesuliuotin Öljyjäte Liima- ja maalijäte Maaliohenne ,9 Muu jäteliuotin 3, Raskasmetalleja sisältävät erät kuten akut ja paristot 18 5,4 6,6 Muoviraepuhaltimien pöly 4,1 5,0 6,5 SER (sähkö- ja elektroniikkajäte) 3,4 Metallijäte Renkaat Pahvi Paperi Biojäte henkilöstöravintoloista Yhdyskuntajäte Taulukko 8. Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta syntyneen jätteen määrät vuosina

6 MAAKALUSTON POLTTOAINEEN KULUTUS JA PÄÄSTÖT litraa litraa litraa Bensiini 95E Diesel Polttoöljy Taulukko 9. Finnairin maakaluston nestemäisten polttoaineiden käyttömäärät vuosina Voimakas lasku polttoaineen kulutuksessa johtuu lentojen määrän vähenemisestä ja ympäristöystävällisestä maakalustosta tonnia tonnia tonnia Hiilidioksidi (CO 2 ) Hiilimonoksidi (CO) Hiilivedyt (HC) 8,4 8,5 7,3 Typpioksidit (NOx) Hiukkaset 3,9 3,8 3,3 Taulukko 10. Finnairin maakaluston päästöt ilmakehään Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosina Muilla kotimaan lentoasemilla maakaluston päästöt olivat noin 4 % Helsinki-Vantaan lentoaseman maakaluston päästöistä. KIINTEISTÖJEN LÄMPÖENERGIAN KULUTUS Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä, MWh Normitettu lämpöenergian ominaiskulutus Finnairin kiinteistöissä, kwh/m , , ,3 Taulukko 11. Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä Taulukko 12. Astepäiväluvun perusteella normitettu lämpöenergian ominaiskulutus Finnairin kiinteistöissä vuosina SÄHKÖNKULUTUS Sähköenergian kulutus Finnairissa, MWh Sähköenergian ominaiskulutus Finnairissa, kwh/m , , ,2 Taulukko 13. Sähköenergian kulutus Finnairissa vuosina Taulukko 14. Sähköenergian kulutus rakennuskuutiometriä kohti Finnairissa vuosina

7 TULEVAT MATERIAALIVIRRAT Finnair Tekniikkaan tulleet raaka- ja tarveainemäärät tonneina Jäänpoistonesteet ) Liimat ja tiivisteaineet 2,9 4,1 3,5 Maalit 12,0 9,3 8,7 Maalinpoistoaineet Hitsaus- ja termisen ruiskutuksen apuaineet 0,9 0,7 1 Pintakäsittely- ja vedenkäsittelykemikaalit Korroosionestoaineet 1,8 2,7 2,5 Puhdistusaineet Öljyt ja hydraulinesteet Taulukko 15. Finnair Tekniikkaan tulleet ympäristön kannalta keskeisten raaka- ja tarveaineiden määrät vuosina ) Jäänpoistonesteiden kulutus talvikaudella 2000/2001. Taulukossa ei ole otettu huomioon Finnair Cateringin tulevia materiaalivirtoja eikä hankittujen laitteiden, varaosien ja metallisten materiaalien määriä. Polttoaineiden kulutustiedot on esitetty lentokoneiden moottoripäästöjä käsittelevässä kappaleessa. Toteutus: Miltton Oy, kannen kuva: Jani Kahrama, painopaikka: Edita Prima Oy 7

8 Finnair Oyj Tietotie 11 Helsinki-Vantaan lentoasema PL Finnair Puhelin (09)