PÄÄTÖS Nro 58/08/1 Dnro ISY-2007-Y-163 Annettu julkipanon jälkeen ASIA. Joensuun lentoaseman ympäristölupa. HAKIJA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 58/08/1 Dnro ISY-2007-Y-163 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Joensuun lentoaseman ympäristölupa. HAKIJA Ilmailulaitos Finavia PL VANTAA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Joensuun lentoasema sijoittuu Liperin ja Kontiolahden kuntien ja Joensuun kaupungin rajojen yhtymäkohtaan. Etäisyys lentoasemalta Joensuun keskustaan on 12 km, Liperiin 17 km ja Kontiolahden keskustaan 24 km. Lentoasema sijaitsee Kontiolahden kunnan Lehmon kylässä, tilalla Lentokenttä III (12:28) ja Liperin kunnan Liperin kylässä tiloilla Lentokenttä (300:1) ja Jaama (143:7) ja Vaivion kylässä tilalla Lentopuisto (10:54) sekä Joensuun kaupungin Pielisensuun kylässä tilalla Kenttä-Koskela II (9:43). Maa-alueet omistaa Suomen valtio ja niitä hallitsee hakija. Ympäristölupahakemuksen piiriin kuuluu hakijan ylläpitämän lentoaseman toiminta seuraavin osin: - Lentoaseman kenttäalueen liikenne (ilma-alukset sekä maaliikenne), ja niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä läheisyydessä. - Asematasojen, rullausteiden ja kiitoteiden kunnossapito. - Kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta. - Ilma-alusten jäänesto- ja poistokäsittely. - Kenttäalueiden palo- ja pelastuspalvelut sekä paloharjoitusalue ja sen käyttäminen. - Finavian käyttämien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö. - Finavian tilojen energiankulutus, vedenhankinta. - Toiminnassa syntyvät jätteet ja jätehuolto.

2 Alueella olevat muut toiminnot, jotka eivät kuulu lupahakemuksen piiriin: - Kaupallisten lentoyhtiöiden muu kuin lentotoiminta lentoasemalla. - Lentokoneiden huolto- ja korjaustoiminta sekä niihin liittyvät hallitilat. - Muiden toiminnanharjoittajien toiminta lentoasemalla. - Neste Oil, teollisen polttoaineen varastointi ja tankkaustoiminta. - Puolustusvoimien asematason ulkopuolella tapahtuvat toiminnot (esim. kemikaalien ja polttoaineiden varastointi). 2 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Lentoasemalle tarvitaan ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 12 b) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen lentoasemaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 7 b) nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Viemäröintisopimus Lintujen torjuntalupa Seutukaava Joensuun lentoasemalla ei ole aikaisempia ympäristönsuojeluun tai sijoituspaikkaan liittyviä lupia. Ilmailulaitos Finavia ja Liperin kunta ovat tehneet sopimuksen ( ) Joensuun lentoaseman jätevesien johtamisesta Liperin kunnan viemäriverkostoon. Joensuun lentoasemalla on Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen myöntämä lupa (Dnro 0701L0024/254) poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun asti. Maa- ja metsätalousministeriö on päätöksellään (Dnro 1931/722/2005) myöntänyt Ilmailulaitos Finavialle luvan tappaa lentoasemilla lentoliikennettä vaarantavat rauhoitetut ja rauhoittamattomat eläimet. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun asti. Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Joensuun seudun seutukaava. Vuonna 1997 tehtiin seutukaavan tarkistus (Ympäristöministeriön vahvis-

3 Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava tuspäätös ). Tässä yhteydessä lentoaseman alueeseen ei kohdistunut muutoksia. Seutukaavassa lentoasema ja sitä ympäröivä alue on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL), jota ympäröi kaavaan piirretty meluvyöhyke. Maakuntavaltuuston hyväksymä Pohjois-Karjalan maakuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntakaavassa lentoaseman alue on merkitty kansainväliseksi lentoliikenteen alueeksi (LL) ja maakunnallista tai seudullista tarvetta palvelevaksi lentopaikaksi. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Joensuun seudun seitsemän kunnan yhteinen yleiskaavan valmistelu käynnistyi vuonna Yhteisen yleiskaavan tavoitevuosi on Tarkoitus on, että yleiskaava hyväksyttäisiin vuonna Joensuun kaupungin, Kontiolahden ja Liperin kunnat ovat laatineet lentoaseman aluetta koskevan yhteisen Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski osayleiskaavan (hyväksytty Liperissä ja Kontiolahdessa sekä Joensuussa ). Kaavassa lentoasema on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL). Kaavaan on merkitty melualue (me), joka muodostuu lentoaseman, moottoriurheilukeskuksen ja ampumaratojen yhteisvaikutuksesta. Kaavamääräyksissä on todettu, että alueelle ei tule ohjata uutta rakentamista. Lähin kaavan mukainen asutusalue (AP) sijaitsee kiitotien itäpäädystä noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Alueella ei ole asemakaavoja. 3 YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Maaperä Lentoasema sijoittuu harjualueelle, joka on pääosin metsävaltaista aluetta. Lähin taajaman luonteinen asutus sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä Onttolan alueella lentoasemasta kaakkoon. Joensuun lentoasema sijaitsee II-Salpausselän Jaamankankaan reunamuodostumaalueella. Lentoaseman kohdalla alue on tasaista hiekkakangasta, jossa päämaalaji on hieno hiekka. Paikoin esiintyy silttistä tai karkeaa hiekkaa. Lentoaseman koillispuolella noin kilometrin etäisyydellä on luode-kaakkoissuuntainen pitkittäisharju, jonka ydinosa on vettä hyvin johtavaa kivistä karkeaa hiekkaa ja soraa. Höytiäisen kanavan vanhan purkautumisuoman kohdalla harju leviää deltaksi, jolle on ominaista kerroksellinen rakenne ja vettä huonosti johtavat kerrokset. Kanavan itäpuo-

4 lella harju jatkuu kapeana selänteenä edelleen itä-kaakkoon. Salpausselän luoteispuolella harju jatkuu Polvijärven välisen kannaksen kautta luoteeseen. Maaperän kerrospaksuuksia ei ole tutkittu lentoaseman kohdalla, mutta aseman ympäristössä tehtyjen kairausten ja seismisten luotausten (GTK 1995, Kerolankankaan, Jynkän ja Lykynvaaran räjäytysseismisten luotausten kokoomaraportti) pohjalta maaainesten kerrospaksuuden arvioidaan olevan noin metriä. Lentoasema-alueella korkeimmillaan maanpinta on aseman eteläpuolella (noin ), josta maanpinta laskee kiitotieltä kaakkoon. Kenttäalueella maanpinta on varsin tasainen (+106,0 +106,4). Kiitotien ja harjun ytimen välisellä alueella esiintyy pääasiassa hiekkoja. Seismisten luotausten mukaan kiitotien ja harjun välissä on laaja Iso- Mertajärveltä Lykynlammelle ulottuva kalliopainanne, jossa irtomaakerrosten paksuus on metriä. Painanteesta pohjoiseen kallionpinta nousee harjun ytimen alueella ja sen pohjoispuolella edelleen laajalla alueella pohjavedenpinnan yläpuolelle. 4 Pohjavesi Lentoasema sijaitsee Lykynlammen I luokan pohjavesialueella ( ). Sivukiitotie ja pääkiitotien länsipääty sijoittuvat Konivaaran II luokkaan kuuluvan pohjavesialueen B-osa-alueelle ( B). Kiitotien alueella pohjavesi on noin kahdeksan metrin syvyydessä tasolla Vedenpinta laskee kiitotieltä melko jyrkästi koilliseen kohti pitkittäisharjua tasolle +84 ja sieltä edelleen kohti Lykynvaaran vedenottamoa tasolle +76. Kiitotien eteläpuolella pohjaveden virtaus suuntautuu etelään kohti Jaamanlampea ja Onttolan suuntaan. Sivukiitotien eteläpäässä, josta pohjavesi virtaa etelään, pohjavedenpinta on tasossa Lykynlammen pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 10,25 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 8,17 km 2. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 6000 m 3 /d imeytymiskertoimella 0,8. Pohjavesimuodostuma on tyypiltään antikliininen eli ympäristöönsä pohjavettä purkava harju. Lykynlammen pohjavesialueella sijaitsee Lykynvaaran vedenottamo, josta Joensuun kaupunki ottaa vettä noin 2000 m 3 /d. Pohjavettä muodostuu luode-kaakko -suuntaisessa pitkittäisharjussa, joka on ainekseltaan vettä hyvin johtavaa lajittunutta karkeaa hiekkaa ja soraa, sekä reuna-alueilla lännessä ja etelässä, jotka ovat hienompaa hiekkaa. Pohjaveden päävirtaussuunta on harjun suunnassa luoteesta kaakkoon. Harjun pääpurkautumisalue on vedenottamon kaakkoispuolelle leviävä deltamainen, vettä huonosti läpäisevä silttisiä välikerroksia sisältävä hiekkamuodostuma. Pohjavettä kerääntyy myös lentoasema-alueelta, jossa pohjavedenpinta on harjuosaa ylempänä. Harjuun imeytyy pintavettä Hupenevanlahdesta ja Keskimmäisestä Polvijärvestä sekä Höytiäisen kanavasta. Vuonna 1996 tehdyn Kontiolahden kunnan alueen tärkeiden pohjavesivarojen suojelusuunnitelman mukaan Lykynlammen pohjavesialueen riskitekijöitä olivat tiesuolaus, viemäriverkosto, maanalainen öljysäiliö, motocrossrata, ampumaradat, Onttolan rajavartiolaitoksen vanha kaatopaikka ja lentoasema-alue.

5 Lykynlammen vedenottamolla on todettu Suomen keskiarvopitoisuuksiin (< 5 µg/l) nähden kohonneita nikkelipitoisuuksia (9 17 µg/l). Pitoisuudet alittavat kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön laatuvaatimuksen (20 µg/l). Alueella voi olla luontaisesti kohonneita raskasmetallipitoisuuksia, koska se kuuluu Laatokan Perämeren (erityisesti Outokummun seudun) sulfidimalmivyöhykealueelle. Lentoaseman länsiosassa sijaitseva Konivaara B pohjavesiosa-alueen kokonaispinta-ala on 8,62 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 7,81 km 2. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 4400 m 3 /d imeytymiskertoimella 0,35. Pohjavesimuodostuma on tyypiltään ympäristöönsä pohjavettä purkava reunamuodostuma. Pohjavesialueella ei ole vedenottamoita. Lentoasema sijoittuu pohjavesialueen pohjoisosiin, josta pohjaveden virtaussuunta on luoteeseen Polvijärven suuntaan. 5 Pintavesi Luonnonolosuhteet Natura-alueet Lentoasema-alue kuuluu kahteen vesistöalueeseen: Höytiäisen (04.81) ja Pyhäselän (04.32) valuma-alueisiin. Suurin osa kiitotiestä ja lentoasema-alueesta kuuluu Pyhäselän valuma-alueeseen. Höytiäisen valuma-alueella kiitotien läheisyydessä sijaitsee Iso Polvijärvi, Iso Mertalampi ja Pieni Mertalampi, Lykynlampi sekä muutama muu pienempi lampi. Kiitotien itäpuolelta kulkee Höytiäisestä lähtevä Höytiäisen kanava, joka laskee Pyhäselkään. Pyhäselän valuma-alueella kiitotien eteläpuolella on ainoastaan Jaamanlampi ja 3 kilometrin etäisyydellä Pyhäselkä. Iso Mertalampi sijaitsee kiitotiestä alle kilometrin etäisyydellä pohjoiseen. Iso Mertalampi on erittäin syvä, kokonaissyvyyden ollessa 30 metriä. Lammesta on tuloksia ainoastaan 1980-luvulta ja 1990-luvun alusta, jolloin veden laatu oli hyvä. Myös Iso Polvijärvi on 28 metriä syvä. Ison Polvijärven käyttökelpoisuus oli erinomaisella tasolla 2000-luvun alussa tehdyn veden laadun käyttökelpoisuuskartoituksen mukaan. Pyhäselän valuma-alueeseen kuuluva Jaamanlampi on matala lampi (alle 3 metriä) ja se sijaitsee kiitotiestä noin 1,3 kilometrin etäisyydellä etelässä. Jaamanlammesta analyysituloksia on ainoastaan 1980-luvulta, jolloin veden laatu todettiin hyväksi. Jaamanlammesta lähtee laskuoja Pyhäselkään. Pyhäselän veden käyttökelpoisuus todettiin tyydyttäväksi 2000-luvun alussa tehdyn veden laadun käyttökelpoisuuskartoituksessa. Samassa kartoituksessa Höytiäisen kanavan veden käyttökelpoisuus oli hyvällä tasolla. Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia suojelualueita sijoittuu kaksi lentoaseman läheisyyteen (Soikkelin metsä ja Munakukkula-Niinivaaran harjualue) ja kaksi kauemmaksi lentoasemasta (Noljakanmäen alue ja Mattisenlahti). Kiitotien koillispuolella noin 1,3 kilometrin etäisyydellä Kontiolahden kunnan alueella sijaitsee luonnonsuojelulain nojalla suojeltu Soikkelin metsä (SCI F ). Alueen pinta-ala 20,8 ha. Alue on merkittävä Pohjois-Karjalan keskiosien boreaalisten metsien ja niiden lajistojen suojelun kannalta. Alueella tavataan useita lintudirektiivin lajeja,

6 FINIBA-alue muun muassa pikkusieppo ja pohjantikka. Alue on vanhojen metsien suojeluohjelmakohde, joka on hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Metsähallitus on päättänyt joulukuussa 1999 suojella alueen luonnonsuojelulain perusteella, suojelualuetta ei vielä ole perustettu. Kiitotien länsipuolella sijaitsee geomorfologisesti erittäin monimuotoinen edustava Munakukkula-Niinivaaran harjualue (F ). Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta alue on valtakunnallisesti arvokas. Alueen pinta-ala on 181,2 ha. Harjujensuojeluohjelmarajauksen sisällä sijaitsee ainoa sisämaassa tavattu lehtokattaran kasvupaikka. Lentoasemasta kaakkoon noin neljän kilometrin etäisyydellä Joensuun kaupungin alueella sijaitsee Noljakanmäen alue (SCI F ). Alueen pinta-ala on 50,2 ha. Alue on suojeltavissa luonnonsuojelu- ja maankäyttö- ja rakennuslain nojalla, mutta aluetta ei ole vielä suojeltu. Noljakanmäen alue rajautuu lännessä Höytiäisen kanavan suiston luonnonsuojelualueeseen (YSA071924), jonka koillispuolella on tiivistä asutusta. Alueella elää runsas ja monipuolinen linnusto. Lentoasemasta lounaaseen noin 5,5 kilometrin etäisyydellä Liperin kunnan alueella sijaitsee valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva Mattisenlahti (SPA F ). Sen pinta-ala on 62,7 ha. Mattisenlahti on kansainvälisesti arvokas lintuvesikohde, jonka arvokkaimpia pesiviä lintulajeja ovat kaulushaikara, luhtahuitti ja luhtakana. Rajaus poikkeaa lintuvesiohjelmasta siten, että pohjoisosasta on poistettu suojeluarvon menettänyt alue. Joensuun lentoaseman eteläpuolella on Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA) kuuluva Pyhäselän pohjoisosa -alue (570375). Pinta-alaltaan 642 hehtaarin kokoinen alue on kahden lintuveden ja niihin liittyvän, pienen selkävesialueen kokonaisuus Pyhäselän aivan pohjoisimmassa osassa. Alue on luonnonsuojelualuetta ja se on lintuvesiensuojeluohjelmassa. Osa alueesta on myös luokiteltu Natura-alueeksi (SPA F ). Alueelta on kerätty lintuhavaintoja vuosilta Näiden perusteella alueen kriteerilajeiksi on määritetty kaulushaikara, ruskosuohaukka, pikkulokki, naurulokki, selkälokki, harmaalokki ja rastaskerttunen. Joensuun lentoasema-alue Ilmanlaatu Joensuun lentoasema-alueella on havaittu seitsemän uhanalaista perhoslajia vuonna 2004 tehdyssä selvityksessä. Yksi lajeista on äärimäisen uhanalainen (Sophronia humerella), yksi erittäin uhanalainen (Gnorimoschema streliciellum) ja viisi vaarantunutta lajia (Endothenia oblongana, Gnorimoschema nordlandicolellum, Pyrausta cingulatus, Rhopobota stagnana ja Scopula rubiginata). Lisäksi selvityksessä havaittiin kaksi silmälläpidettävää lajia (Epiblema graphana ja Merrifieldia leucodactyla). Vuonna 2005 ilmanlaatu Joensuun keskustassa oli hakemuksen mukaan typen oksidien (NO 2 ) ja pölyarvojen (PM 10 ) perusteella hyvä. Typen oksidien päästöistä noin puolet tulee liikenteestä, loput energiantuotannosta ja teollisuudesta. 6

7 Maantieliikenne 7 Kentälle suuntautuva liikenne on pääasiassa matkustaja- ja työmatkaliikennettä, jonka määrä on noin 740 ajoneuvoa vuorokaudessa (vuonna 2006). Raskaan liikenteen osuus on noin 2 %. Julkisilla kulkuneuvoilla pääsee Joensuun keskustaan. Lentoasemalla on myös autonvuokraus- ja taksipalveluja. LENTOASEMAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta J oensuun lentoaseman rakentaminen aloitettiin vuonna Jatkosodan aikana lentoasema oli jo vilkkaasti liikennöity. Sodan jälkeen kenttää käytti Joensuun Ilmailukerho purjelentotoimintaa varten. Vuonna 1950 aloitti Veljekset Karhumäki Oy liikenteen Joensuun ja Helsingin välillä kesäkuukausina. Aero, nykyinen Finnair, alkoi liikennöidä reittiä Helsinki-Joensuu-Helsinki 1950-luvun puolivälissä. Lentoaseman pääkiitotie päällystettiin vuonna 1961 ja ILS-järjestelmä otettiin käyttöön saman vuosikymmenen lopulla. Suihkukonekauteen Joensuussa siirryttiin 1970-luvun alussa ja tilauslentoliikenne pääsi vauhtiin 1980-luvun lopussa. Vuonna 1993 kiitotietä jatkettiin 2500 metriin ja koko lentoasema-alue matkustajaterminaali, lennonvarmistusrakennus ja pysäköintialueet uudistettiin ja laajennettiin. Joensuun lentoasema EU:n itärajalla toimii sekä porttina itään että pääteasemana idästä länteen tuleville matkailijoille. Tilauslentoja Joensuusta lennetään muutaman kerran vuodessa Välimeren maihin. Joensuun lentoaseman kehittyminen riippuu paikallisen kysynnän kehittymisestä. Ympäristölupahakemus lähtee siitä olettamuksesta, että Ilmailulaitoksen meluselvityksessä (A15/2001) esitetty kysyntäarvio vuodelle 2020 voisi kaupallisen ilmailun osalta suotuisissa oloissa toteutua vuodelle Tämän mukaan kaupallinen liikenne noin kaksinkertaistuisi vuodesta 2000 vuoteen Yleisilmailu todennäköisesti saattaa jopa vähentyä, mutta ympäristölupahakemuksessa yleisilmailun määräarvio esitetään kuten Ilmailulaitoksen meluselvityksessä. Ympäristövaikutusten kannalta muulla kuin kaupallisella liikenteellä on hyvin vähäinen merkitys. Joensuun lentoasemalla toimii hakijan lisäksi eri toiminnanharjoittajia. Eri tahot toimivat joko hakijan tiloissa tai erillisissä tiloissa, jotka sijaitsevat hakijalta vuokratulla maa-alueella.

8 8 Toiminta Sotilasliikenne Lentoyhtiöt Maapalvelut lentoyhtiöille Pienkoneiden huolto Polttoaineiden jakelu Muut yritykset/tahot Taho Ilmavoimat, pääasiassa Karjalan lennosto (satunnaista, ei erillistä tukikohtaa) Rajavartiosto (satunnaista, ei erillistä tukikohtaa) Finnair Oyj Finncomm Airlines Golden Air Ab Airpro Oy (satunnaisesti) Ready to Go Oy SAS Ground Services Joen Service Oy Neste Oy Ravintola Eija Könönen Lentoasema-alueen maaliikenne- ja kenttäalue. Lentoliikenne Lentoaseman maaliikennealue käsittää maaliikenneyhteydet ja pysäköintialueet. Lentoasemien tieyhteyksistä päätieverkkoon vastaa Tiehallinto, mutta hakija vastaa lentoasema-alueen sisäisistä katuyhteyksistä. Hakija vastaa lentoasemien pysäköintipalveluista ja luo edellytykset taksi-, joukkoliikenne- ja autonvuokrauspalveluille. Lentoaseman kenttäalue muodostuu asematasosta ja liikennealueesta. Hakija hoitaa asematasolla maaliikenteen ohjausta ja opastaa asematasolla liikkuvia ja pysäköiviä lentokoneita. Kiito- ja rullaustiet muodostavat lentoaseman liikennealueen, jonka turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta hakija vastaa. Samoin se huolehtii myös kenttäalueen palo- ja pelastuspalveluista. Joensuun lentoaseman kiitotien 10/28 pituus on metriä ja leveys 52 metriä, jolloin pinta-ala on 13 hehtaaria. Koko kenttäalueen pinta-ala (kiitotie, rullaustiet, asematasot) on noin 25 hehtaaria. Suunnitteilla on kiitotien 17/35 sulkeminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen, mutta asiasta ei ole tehty vielä päätöstä. Säännöllisessä reittiliikenteessä Joensuun lentoasemalta liikennöivät nykyisin Finnair Oyj ja Finncomm Airlines. Kaikki vuorot suuntautuvat Helsinkiin. Charter-liikennettä lentävät sekä kotimaiset että ulkomaiset lentoyhtiöt. Lisäksi Joensuuhun lennetään jonkin verran taxi-lentoja. Ilmavoimien lentotoiminta on satunnaista. Vuonna 2006 oli Joensuun lentoaseman kokonaisoperaatiomäärä noin ja laskeutumismäärä noin Laskeutumismäärästä yleisilmailua (konetyyppien perusteella) oli noin 700 eli noin 27 %. Kesäkuukausina yleisilmailu on vilkkaimmillaan. Vilkkain kokonaisoperaatiomäärä oli kuukausikeskiarvona syyskuussa, noin 28 operaatiota/vrk. Aikataulun mukainen liikenne hoidetaan pääasiassa ATR72- ja ATR42-potkuriturbiinikoneilla sekä A320-sarjan suihkukoneilla. Vuositasolla potkuriturbiinikoneiden operaatioita noin 6 päivässä ja suihkukoneiden operaatioita noin 5.

9 9 v v v ennuste Liikenneilmailu Yleisilmailu Sotilasilmailu Kaikki yht J oensuun lentoaseman laskeutumismäärät vuosina 2000 ja 2006 sekä hakemuksessa esitetty ennuste vuodelle Ilmatila ja lentoreitit Finavian lentoasemien lentoliikennetietojen raportissa vuodelta 2006 on esitetty seuraavat seikat Joensuun lentoaseman liikenteestä: - Matkustajien lukumäärät vuonna 2006 ja vuosina Laskeutumiset vuosina Operaatiot kuukausittain, operaatiot konelajeittain ja vuorokaudenajoittain, operaatiot vuorokaudessa kiitoteittäin ja vuorokaudenajoittain vuonna Meluselvityksen lähtötilanteessa vuonna 2000 oli Joensuun lentoaseman laskeutumismäärä noin 4 400, josta yleisilmailun osuus oli noin eli 55 %. Lentoliikenteen kaksinkertaistuminen vuoteen 2025 mennessä merkitsisi vuodessa laskeutumista. Ympäristövaikutusten kannalta merkittävintä liikennemäärässä olisi matkustajaliikenteen kaksinkertaistuminen sekä potkuriturbiini- että suihkumatkustajakoneilla. Yleisilmailun määrä on voimakkaasti laskenut viime vuosina. Ilmatila on yleisesti jaettu valvottuun ja valvomattomaan ilmatilaan. J oensuussa ilmatila on jaettu kahteen valvottuun osaan. Lähinnä lentoasemaa on lähialue (CTR = Control Zone), jonka säde on kentästä keskimäärin 17 kilometriä ja korkeus maanpinnasta 330 metriin. Lähestymisalue (TMA = Terminal Control Area) jatkuu 330 metristä metriin, ja on säteeltään keskimäärin 40 kilometriä. Korkeudet on määritelty QNH:lla (korkeustaso merenpinnasta). Ilmatilan rakennetta ja lentoreittejä koskevat tiedot on laadittava ja julkaistava kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n määrittelemien menettelyjen mukaisella tavalla käyttäen sen standardoimaa esittämistapaa. Valvomattomassa ilmatilassa saa vastaavasti lentää ilman lennonjohtoselvitystä lentosääntöjä noudattaen. Siellä lentävät pääsääntöisesti yleisilmailijat, jotka vastaavat itse ilma-alusten välisen turvaetäisyyden säilymisestä. Tämä liikenne käyttää pääasiassa niin sanottuja näkölentosääntöjä eli navigointi tapahtuu karttojen ja näköhavaintojen avulla. Lentoaseman kunnossapito Finavian kunnossapitoyksikkö vastaa lentoasema-alueen, rakennusten ja maakaluston kunnossapidosta sekä palo- ja pelastustoiminnasta. Lentoaseman kunnossapitoon kuuluu muun muassa kiitoteiden liukkaudentorjunta ja muu talvikunnossapito.

10 Kunnossapitoyksikkö sijaitsee matkustajaterminaalin vieressä. Alueen rakennuksissa ovat kaluston huolto- ja varastointitilat. Huoltotilojen jätevedet johdetaan hiekanerottimien ja öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Kunnossapitoyksikön käytössä oleva kalusto on esitetty seuraavassa taulukossa. Kunnossapitokaluston käyttö, huolto ja korjaus on verrattavissa tavalliseen raskaiden ajoneuvojen käyttöön ja ylläpitoon. 10 Konelaji Henkilöautoja Pakettiautoja Kuorma-autoja Pyöräkuormaajia Lumilinkoja Harjapuhaltimia Traktoreita Lukumäärä 4 kpl 2 kpl 3 kpl 2 kpl 1 kpl 2 kpl 1 kpl Talvikunnossapito Kiitotien liukkaudentorjunta, niin mekaaninen kuin kemiallinenkin, on välttämätöntä talvisaikaan. Laskeutuva kone koskettaa kiitotietä km:n tuntinopeudella, ja koneen on pystyttävä pysähtymään turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Kiitotiet pidetään puhtaana lumesta ja jäästä koko talven, jotta kentän pinnassa on riittävästi pitoa. Kitkaa huonontaa kaikki kiitotien pinnalla oleva ylimääräinen aine: jää, kuura, lumi ja loska. Kiitoteiden liukkauden kannalta vaikeimmat tilanteet syntyvät silloin, kun lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin: tällöin kiitotien pinta vuorotellen sulaa ja jäätyy ja tulee helposti erittäin liukkaaksi. Kiitotien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti, jotta toimenpiteet kitkan parantamiseksi voidaan aloittaa ajoissa. Kitkanmittaus suoritetaan erityisellä mittauslaitteistolla aina olosuhteiden muuttuessa tai vähintään kuuden tunnin välein. Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Normaalisti harjaus aloitetaan kiitotien keskeltä, jolloin lunta poistetaan reunoille päin. Näin lumi saadaan jakautumaan tasaisesti kiitotien molemmille puolille, mikä puolestaan hidastaa korkeiden lumivallien syntymistä reuna-alueille. Kiitotien reunaan siirretty lumi kootaan kiitotien reunavalorivin sisäpuolelle valliksi, joka lingotaan suurteholumilingolla pois kiitotieltä. Lingon suurin heittopituus on noin 60 metriä. Kiitotieltä ja asematasolta kertyneitä lumia ei kuljeteta eikä varastoida muualle. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Sääolosuhteiden mukaan kiitotielle levitetään tarvittaessa kemikaaleja g/m 2, eli yhteen levityskertaan aineita tarvitaan 1 3 tonnia. Kemikaalit levitetään kiitotien metriä leveälle keskikaistalle. Lentoasemien toimintaa säädellään kansainvälisen ilmailujärjestön ICAO:n määräyksiin perustuvilla kansallisilla ilmailumääräyksillä. Lentoasemien talvikunnossapitoa Suomessa koskee erityisesti ilmailumääräys AGA M3-10 "Lumenpoisto ja liukkaudentorjunta", joka perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen (Annex 14) normeihin ja suosituksiin sekä ICAO:n julkaisuihin Airport Services Manual ja Air Navigation Plan European Region.

11 Lentokoneiden jäänesto ja -poisto 11 Kylmissä ja kosteissa olosuhteissa lentokoneen pintaan kerrostuu usein lunta ja jäätä. Jää ja lumi on poistettava koneen pinnasta turvallisuussyistä. Jäänestokäsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen ja jääkerroksen muodostuminen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Koneen lentäessä matkakorkeudella ilmankosteus ja ilmanpaine ovat alhaisia, eikä jäänmuodostusta yleensä tapahdu. Tätä varten ovat lentokoneen omat sähköiset tai mekaaniset jäänpoistolaitteet. Jäänestoon ja -poistoon käytettävien glykoliliuosten käyttömäärä kasvaa lentoliikenteen lisääntymisen myötä. Käyttömääriin vaikuttavat merkittävästi myös talven sääolosuhteet, erityisesti sadanta. Kun lämpötila on alle 10 ºC ja ilmankosteus on alhainen, ei koneen pintaan pääse muodostumaan jäätä, eikä jäänesto- tai jäänpoistokäsittelyjä tarvita. Sen sijaan konetyypeissä, joissa polttoainesäiliöt on sijoitettu siipiin, voi kylmenneen siiven pintaan muodostua ohut jääkerros, vaikka lämpöasteita olisi useita. Polttoaineet ja kemikaalit Kunnossapitoyksikkö käyttää kaluston polttoaineena polttoöljyä ja dieseliä. Vuonna 2006 polttoöljyn kulutus oli 36 m 3 ja dieselin kulutus 83 m 3. Maakaluston polttonesteen tankkauspaikka on kunnostettu KTM:n ns. jakeluasemapäätöksen mukaiseksi vuosina 2000 ja Jakelualueen vedet johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerottimen kautta terminaalin kaakkoispuolella olevaan lampeen (La2), joka sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella. Lisäksi kunnossapitoyksiköllä on yksi maanpäällinen jäteöljysäiliö ja varavoimasäiliö. Lentoasemalla on oma lämpölaitos, joka käyttää keskiraskasta polttoöljyä. Säiliöt ovat erillisessä rakennuksessa betonisissa valuma-altaissa. Säiliöissä on ylitäytönestimet ja hälyttimet. Kohde Polttoaineen Säiliön laatu tilavuus (m 3 ) Tankkauspaikka polttoöljy 10 1) Tankkauspaikka diesel 10 1) Lämpöpolttoainerakennus, sisätiloissa kevyt polttoöljyt 50 1) Lämpöpolttoainerakennus, sisätiloissa kevyt polttoöljyt 50 1) Lämpöpolttoainerakennus, sisätiloissa kevyt polttoöljyt 3 1) JO001, sisätiloissa kevyt polttoöljyt 2 x 7,5 JO001, sisätiloissa kevyt polttoöljyt 1 JO001, sisätiloissa jäteöljy 1 1) 2-vaippainen

12 Käytetyt kemikaalit 12 Joensuun lentoasemalla on syksystä 2003 lähtien käytetty liukkaudentorjuntaan pääasiassa kaliumformiaattia (HCOOK; nestemäinen) ja jonkin verran natriumformiaattia (HCOONa; rakeinen). Aiemmin lentoasemalla on käytetty liukkaudentorjuntaan myös asetaatteja (CH 3 COOK, CH3COONa) ja ureaa. Urean käyttö lopetettiin vuonna Nestemäistä formiaattia varastoidaan sisätiloissa erillisessä rakennuksessa (lentokonesuoja 2, J0003) kahdessa 10 m 3 säiliössä. Raemaista formiaattia säilytetään säkeissä hiekkavarastossa (JO030). Lentoasemalla tehdään kunnossapitokaluston ja muiden laitteistojen huolto- ja korjaustöitä, joissa käytetään mm. liuotinpohjaisia pesuaineita ja muita puhdistusnesteitä. Lisäksi lentoasemalla varastoidaan ajoneuvo- ja työkonekaluston huolloissa tarvittavia aineita ja toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä. Kemikaalit ja ongelmajätteet säilytetään kunnossapitohallissa (JO001) tynnyreissä. Jäteöljyt varastoidaan 1 m 3 :n maanpäällisessä säiliössä, joka sijaitsee myös kunnossapitohallissa. Muiden toimijoiden käyttämät polttoaineet ja kemikaalit Neste Oil Oyj:llä on polttoaineen varastoalue ja jakelupiste Joensuun lentoasemalla, mutta se ei kuulu lentopaikan ympäristöluvan piiriin. Pisteessä jaetaan sekä kerosiinia (Jet-A1) että lentobensiiniä (100LL). Kerosiinia varastoidaan kuorma-autossa (tilavuus 55 m 3 ) ja lentobensiiniä 20 m 3 :n maanpäällisessä kiinteässä säiliössä (2-vaippainen, standardin 2733 mukainen). Lentobensiinin jakelulla on itsepalveluasema ja kerosiinin jakelu tapahtuu tankkausautosta koneeseen. Neste Oyj:llä on suunnitteilla polttoainevarastojen kaksinkertaistaminen vuoden 2008 aikana. Lentokoneiden deicing-käsittelyjä (jäänpoisto ja jäätymisen esto) Joensuun lentoasemalla tekee Northport Oy (jatkossa Ready To Go Oy) ja Airpro Oy. Käsittelyihin käytetään propyleeniglykolipohjaisia (C 3 H 6 (OH) 2 ) nesteitä. Glykolia säilytetään konteissa (á 1 m 3 ) häkkivarastossa (JO040). Asematasolla on kaksi lentokoneiden seisontapaikkaa, joista yhdellä tehdään glykolikäsittelyä. Seuraavassa on esitetty Joensuun lentoasemalla käytettävät kemikaalit, jotka kuuluvat lupahakemuksen piiriin.

13 13 Liukkaudentorjunta- ja jäänestokemikaalit kaliumformiaatti Kaliumformiaatti neste (Safeway KF) Safewing MP I Safewing MP IV Koostumus Osuus (%) lisäaineet 1-2 vesi n. 50 CAS-nro n Ei luokiteltu vaaralliseksi propyleeniglykoli n Ei luokiteltu vaaralliseksi lisäaineet 1-2 vesi n. 20 propyleeniglykoli n Ei luokiteltu vaaralliseksi lisäaineet 1-2 vesi n. 40 Luokitus ja lausekkeet Enimmäismäärä prosessissa ja varastossa Keskimääräinen käyttö Käyttötarkoitus ja -kohde 22 m 3 55 t liukkauden torjunta 11 m 3 10 m 3 lentokoneiden jäänesto/- poisto 11 m 3 10 m 3 lentokoneiden jäänesto/- poisto Poltto- tai muu öljy Kevyt polttoöljy Koostumus Kevyt polttoöljy Osuus (%) CAS-nro > Diesel diesel > Teboil super HDP 15W-40 Teboil Hypoid Xn, N, carc. cat 3; R40, R65, R66, R51/53 Xn, N, carc. cat 3; R /53 10 m 3 18 m 3 KT: 27, polttoaineet 0,4 m 3 0,2 m 3 moottoriöljy voiteluöljy >80 - sinkkialkyyliditiofosfaatti < 1,5 Xi, N; R DSMO uutos < 3 voiteluöljy > oleiinifulfidi <5 R53 fosforihappoesteri <2 N; R51/53 alkenyyliamiini < C, N;R /53 substioitu tiadiatsoli <0, N, Xi; R /53 Luokitus ja lausekkeet Enimmäismäärä prosessissa ja varastos- Keskimääräinen käyttö Käyttötarkoitus ja -kohde sa 113 m m 3 KT: 27, polttoaineet 0,2 m 3 < 200 l vaihteisto-öljy

14 14 Energian käyttö Palontorjuntakemikaalit Amron special Sthamex AFFF 3% BC Koostumus Osuus (%) CAS-nro kaliumsulfaatti - Ei luokiteltu vaaralliseksi kalsiumkarbonaatti sa 200 kg 50 kg TOL:99, KT: 36, Sammutus-aine (jauhe) 2-butoksietanoli fluorattu pintaakt. aine synteettinen pinta-akt. aine Xl-aineosien pinta-akt. aineet < Xn; R20/21/22-36/38 <5 R36/38 <10 R38-41 <20 Luokitus ja lausekkeet Enimmäismäärä prosessissa ja varastos- Keskimääräinen käyttö Käyttötarkoitus ja -kohde 1,6 m 3 0,4 m 3 TOL: 99, KT: 3, Sammutusvaahtotiiviste Joensuun lentoasemalla on kevyellä polttoöljyllä toimiva kattilalaitos. Laitoksessa on 500 kw ja 900 kw kattilat. Polttoöljyn keskimääräinen kulutus vuosina on ollut 193 m 3 /a. Lämpölaitos korvataan mahdollisesti pellettilaitoksella. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Lentoaseman teknisille toimintaratkaisuille ei ole laadittu parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT, Best Available Techniques) arvioimiseen sovellettavaa BAT-vertailuasiakirjaa (BREF). BREF -dokumentin tarkoitus on muun muassa antaa yhteistä tietopohjaa lupamääräyksille. Seuraavassa on arvioitu lentoasematoiminnan parhaita teknisiä ratkaisuja koskien kiitotien talvikunnossapitoa. Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan määrätyissä sääolosuhteissa kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon tai ennakoivaan liukkaudentorjuntaan estämään kosteuden jäätymistä. Suomessa kenttäalueiden puhdistukseen käytetään kotimaisen laitevalmistajan harjapuhallinyhdistelmiä. Suomalaisia talvikunnossapidon periaatteita ja laitteistoja sovelletaan käyttöön myös muualla maailmassa. Aurauksen ja harjauksen lisäksi mekaaniseksi keinoksi lasketaan hiekoittaminen. Tutkimusten mukaan hiekoittaminen lisää kitkaa vain kertaluonteisesti ja silloinkin hyvin marginaalisesti. Lisäksi osa lentokalustosta (esim. suihkumoottorit ja potkurit) ovat hyvin vaurioherkkiä hiekalle. Osa lentoyhtiöistä on kieltänyt normaalioperoinnin hiekoitetuilla kiitoteillä. Tämän vuoksi hiekoittamista on pidettävä poikkeuksellisena erikoistoimenpiteenä.

15 Tekninen urea on ollut aikaisemmin perinteinen ja ainoa lentoasemille soveltuva sulatus-aine: se ei aiheuta metallien korroosiota siinä kuin esim. tiesuolat. Kemikaalivalmistajat ovat kehittäneet 1980-luvulla glykolipohjaisia aineita, joita Suomessa ei kuitenkaan ole käytetty. Ensimmäinen asetaattipohjainen tuote (Clearway 1) tuli markkinoille 1980-luvun lopulla. Sitä kokeiltiin hyvällä menestyksellä Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuonna Asetaateilla on eräissä tilanteissa paremmat ominaisuudet kuin urealla luvun jälkipuolella asetaattien käyttö lisääntyi. Suorien ympäristövaikutusten kannalta parhaita markkinoilla olevia tuotteita ovat asetaatit ja formiaatit, jotka ovat Finavian lentoasemilla lähes yksinomaan käytettäviä aineita. Formiaatteja pidetään ympäristölle vähemmän haitallisena kuin ureaa ja asetaatteja. Norjalaisella formiaattituotteella on ainoana liukkaudentorjunta-aineena myönnetty joutsenmerkki. Suorien ympäristövaikutusten lisäksi käytettäviä aineita valittaessa on otettava huomioon aineiden vaikutukset lentokoneiden eri materiaaleihin ja päällysteeseen, joilla molemmilla on merkitystä lentoturvallisuuden kannalta. Ennakointiin pyrkivä liukkaudentorjunta on kemikaalien käyttömäärän vähentämisen vuoksi tärkeätä. Kiitotien sulana pitämiseen tarvitaan vain puolet siitä kemikaalimäärästä, joka tarvitaan saman, jäätyneen vesimäärän sulattamiseen. Lentoasemien liukkausvaroitusjärjestelmien avulla pystytään tekemään keliä koskevia ennusteita ja soveltamaan ennakoivaa liukkaudentorjuntaa. Talvikunnossapidon menetelmiä tutkitaan ja kehitetään aktiivisesti. Menetelmien yhtenä oleellisena valintakriteerinä ovat niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Kiitotien sulattaminen on mahdollista maarakenteeseen sijoitetulla lämmityslaitteistolla, esim. sähkölämmitys. Menetelmän haittoina ovat suuret investointi- ja käyttökustannukset. Kiitotien pinnan kuivaamista imurilla on myös tutkittu. Isossa, koko kentän mittakaavassa toimivaa laitetta ei ole pystytty rakennuttamaan. Tällä hetkellä tutkitaan asfalttipäällysteiden kuumentamiseen käytettävien laitteiden soveltuvuutta. Menetelmän heikkouksia ovat suuri polttoaineen kulutus, huono kapasiteetti ja päällysteen vaurioitumisriski luvulla markkinoille tulleiden asetaattien ja formiaattien vaikutuksia eräiden sähkökomponenttien, lentokonemateriaalien sekä päällysteiden kestävyyteen tutkitaan edelleen. Tästä syystä Finavian lentoasemilla testataan uusia, markkinoille tulevia liukkaudentorjunta-aineita. Talven aikana testattiin ilmavoimien pyynnöstä betaiinipohjaista (trimetyyliglysiini) liukkaudentorjunta-ainetta Tampere-Pirkkalan ja Kauhavan lentoasemilla ja kokeilua on jatkettu talven aikana. Betaiini eli trimetyyliglysiini ((CH3)3NCHCOO-) on varsin hyvin hajoava myrkytön orgaaninen yhdiste, jota on käytetty muun muassa rehuissa ja lämmönsiirtonesteissä. Kokeiltava tuote, Betafrost, sisältää noin 50 % betaiinia ja 50 % vettä. Betafrostin biologinen hapenkulutus (BOD 28 ) on 759 mg/g (BOD mg/g) ja se sisältää typpeä noin 6 %. BOD-arvo on kaliumasetaattiin verraten noin kaksinkertainen ja kaliumformiaattiin verraten noin viisinkertainen. Mikäli tulokset erityisesti korroosiovaikutuksia koskevista tutkimuksista edellyttävät, saattaa betaiinin käyttö lentoasemilla jatkossa lisääntyä. 15

16 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 16 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Finavian jätehuoltoon tukeutuvat kaikki lentoasemalla toimivat tahot, jotka toimittavat jätteensä jäteastioihin, joiden tyhjentämisestä Finavia on tehnyt sopimukset jätehuoltoyritysten kanssa. Jätemäärät vuodelta 2006 Jätelaji Määrä (kg) Sekajäte Metalli 350 Keräyspaperi 2200 Pahvi 800 Ulkomailta tuleva jäte 0 Rakennusjäte 1225 Voiteluöljyjäte 0 Muu nestemäinen ongelmajäte 0 Öljynerottimen jäte 1360 Liuotinjäte 0 Maali- ja liimajäte 348 Loisteputket ja lamput 28 Pienakut ja paristot 11 Ajoneuvojen renkaat 8 kpl Ajoneuvojen akut 72 Sähkö- ja elektroniikkaromu 0 Jätelajien lajittelu ja keräyspisteet Jätelaji Lajittelu Keräyspiste Sekajäte lajittelematon kaatopaikkajäte Jätekatos JO042 Metalli erilliskerätty pienmetalli ja Lentokonesuoja 2 JO003 metalliromu Keräyspaperi keräyspaperi toimistopaperi Jätekatos JO042 Pahvi Pakkauspahvi Jätekatos JO042 Ulkomailta tuleva jäte EU ulkopuolelta tuleva Sopimus RTG / L&T ruokajäte Rakennusjäte Laudat, lankut / puutavara Lentokonesuoja 2 JO003 Voiteluöljyjäte Öljynkeräyssäiliö Autosuoja JO001 Muu nestemäinen Pakkasneste / erillinen tynnyri Autosuoja JO001 ongelmajäte Öljynerottimen jäte Öljynerotuskaivot Autosuoja JO001 ja työkonesuoja JO028 Liuotinjäte Erillinen tynnyri Autosuoja JO001 Maali- ja liimajäte Purkinpohjat hyllyssä Autosuoja JO001 Loisteputket ja lamput Erillinen keräyslaatikko Lentokonesuoja 2 JO003

17 17 Pienakut ja paristot Erillinen astia Autosuoja JO001 Ajoneuvojen renkaat Lentokonesuoja 2 JO003 Ajoneuvojen akut Akkuhuone Autosuoja JO001 Sähkö- ja elektroniikkaromu Lentokonesuoja 2 JO003 Toimituspaikat jätelajeittain Jätehuoltoyritys Toimituspaikka Tyhjennysväli Sekajäte Lassila & Tikanoja Kontiosuon jäteasema Viikko Metalli Oma kuljetus Kuusakoski Oy Tarvittaessa Keräyspaperi Joensuun Kierrätys- Tarvittaessa Kuljetus Oy Pahvi Joensuun Kierrätys- Tarvittaessa Kuljetus Oy Ulkomailta tuleva Lassila & Tikanoja Charterkoneiden jäte yhteydessä Rakennusjäte Oma kuljetus Uusiokäyttö Voiteluöljyjäte Lassila & Tikanoja Tarvittaessa Muu nestemäinen Lassila & Tikanoja Tarvittaessa ongelmajäte Öljynerottimen jäte Lassila & Tikanoja Tarvittaessa tai Ekokem Liuotinjäte Lassila & Tikanoja Tarvittaessa Maali- ja liimajäte Lassila & Tikanoja Tarvittaessa Loisteputket ja lamput Lassila & Tikanoja Tarvittaessa Pienakut ja paristot Lassila & Tikanoja Tarvittaessa Ajoneuvojen renkaat Oma kuljetus Vianor Oy Tarvittaessa Ajoneuvojen akut Oma kuljetus Akku Sinkkonen Tarvittaessa Sähkö- ja elektroniikkaromu Oma kuljetus Kuusakoski Oy Tarvittaessa Vedenhankinta ja viemäröinti Puhdas käyttövesi lentoasemalle on otettu vuodesta 1998 lähtien Liperin kunnan Ylämyllyn vedenottamosta. Lentoaseman kuukausittainen vedenkulutus vuonna 2006 on ollut keskimäärin 400 m 3 ja vuosittainen vedenkulutus ( ) on vaihdellut välillä m 3. Lentoaseman jätevedet johdetaan Liperin kunnan viemärivesiverkostoon. Lentoaseman viemäriin liittymissopimukset ovat hakemuksen liitteenä. Sopimukset koskevat normaaleja yhdyskuntajätevesiä sekä kemikaalivarastosta ja jätekatoksesta mahdollisesti tulevia vesiä.

18 Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet 18 Joensuun lentoasemalla on oma paloharjoitusalue, jossa harjoitellaan lentoonnettomuuden varalta polttonestepalojen sammuttamista. Alue on rakennettu luvulla. Polttoharjoituksia on noin 10 kertaa vuodessa. Harjoituksissa poltot tapahtuvat betonialtaissa siten, että altaisiin kaadetaan vettä ja sen pinnalle polttoaine. Palo sammutetaan joko vedellä tai sammutevaahdolla. Lisäksi alueella on lentokoneen runkoa simuloiva teräsputki, jossa poltetaan savun muodostamiseksi olkia, puuta ynnä muuta sellaista. Alueella on noin 30 cm syvyydessä muovikalvo, joka estää polttonestepäästöt syvemmälle maaperään ja pohjaveteen. Vedet kootaan kalvon päältä ja johdetaan öljynerottimeen. Samoin polttoaltaista vedet johdetaan putkia pitkin öljynerottimeen. Maaperän pilaantuneisuutta alueella ei ole tutkittu. Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset ilmanlaatuun Lentoasema-alueella ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat kenttäalueella operoivat lentokoneet ja maakalusto, maaliikennealueen autoliikenne sekä rakennusten lämmitys. Suihku- ja potkuriturbiinimoottoreiden pakokaasut syntyvät lentopetrolin eli kerosiinin palaessa moottorin polttokammiossa. Pakokaasut sisältävät tyypillisiä palamiskaasuja, kuten typen oksideja (NO X ), palamattomia hiilivetyjä (HC), hiilimonoksidia eli häkää (CO), hiilidioksidia (CO 2 ), vesihöyryä (H 2 O) ja rikin oksideja (SO X ) sekä hiukkasia. Typen oksidien, palamattomien hiilivetyjen ja hiilimonoksidin määrä vaihtelee lennon eri vaiheissa riippuen lentomenetelmästä ja sen mukaisesta moottoritehosta. Rullausten aikana palamistehokkuus on pienin ja suhteellinen hiilivetypäästö on suurimmillaan. Lentoliikenteen ja maakaluston päästöt Lentokoneiden melu LTOsyklimäärä CO HC NO x Hiukkaset SO 2 CO 2 Polttoaine [t/a] [t/a] [t/a] [t/a] [t/a] [t/a] [t/a] Lentoliikenne v ( Lentoliikenne ennustetilanteessa ( Maakalusto v ( Maakalusto ennustetilanteessa ) Finavia, ympäristökatsaus ) Ennustetilanne on laskettu siten, että lentoliikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuodesta ) Ennustetilanteen päästöt on laskettu siten, että polttoaineenkulutuksen arvioidaan olevan 10 % suurempi kuin vuonna Hakija on laatinut Joensuun lentoaseman meluselvityksen vuonna Selvitys kattaa melualueet vuoden 2000 liikenteellä, sekä silloin arvioidun ennustetilanteen melualueet vuonna Meluselvityksen melulaskelmissa on matkalennoille käytetty yleistetty-

19 jä, ainoastaan suoria lentoreittejä. Selvityksessä on huomioitu sekä Joensuun lentoaseman siviili- että sotilasliikenne. Joensuun lentoasemalla yleisilmailun liikennemäärät ovat lähes puolittuneet vuodesta Liikenneilmailun liikennemäärät ovat myös laskeneet, mutta hillitymmin. Lentokalustossa on tapahtunut muutoksia vuodesta Meluselvityksessä ennustettu lentoyhtiöiden konekaluston uudistamistyö on alkanut ja tuonut ennakoitua nopeammin useampia uusia konetyyppejä. Tämä tarkoittaa sitä, että vielä vuonna 2000 käytetyt DC9- ja MD80-suihkukoneet ovat lähes kokonaan korvautuneet uusiin Embraer 170- tai Airbus 320-sarjan suihkukoneisiin. DC9-koneet, joiden vaikutuksen meluun voidaan arvioida olleen suurin siviililiikenteen vuoden 2000 liikenneaineistossa, ovat poistuneet kokonaan. Poistuma on aluksi näkynyt MD80-koneiden määrän kasvuna, mikä on kuitenkin taittunut uusien, edellä mainittujen konetyyppien nopean käyttöönoton jälkeen. Meluselvityksessä DC-9- ja MD80-koneiden oletettiin vaihtuvan lähinnä Airbus 320-sarjan koneisiin. Vuonna 2006 Airbus 320-sarjan koneiden osuus liikenneilmailussa oli jo yli 20 % ja melutasoltaan pienempien Embraer 170-koneiden lähes kuusi prosenttia, kun MD80-koneiden osuus oli enää vajaa viisi prosenttia. Joensuun lentoaseman liikenteen operaatiot keskimäärin vuorokaudessa vuonna 2006 on esitetty seuraavassa taulukossa. Konetyyppi v moottoriset potkurikoneet 3,9 A320-suihkumatkustajakone 1,9 E170-suihkumatkustajakone 0,6 MD80-suihkumatkustajakone 0,4 ATR72- ja AT45-potkuriturbiinikoneet 5,2 Muut 2- tai 3-moottoriset potkuriturbiinikoneet 0,6 Muut suihkumatkustajakoneet 0,3 Helikopterit 1,3 Purjekoneet 2,6 Ilmavoimien Hawk- ja Hornet-koneet 0,03 Yhteensä 16,7 Vuonna 2001 valmistuneen selvityksen mukaan Joensuun lentoaseman liikenteen kokonaismelualueiden laajuus määräytyi lähes pelkästään liikenneilmailun suihkukoneoperaatioiden mukaan. Selvityksessä esitettyä siviililiikenteen ennustetta vuodelle 2020 voidaan nykyisten liikennetietojen perusteella pitää yliarviona vuoden 2006 toteutunutta tilannetta koskien, sillä liikenneilmailun kasvu on kehittynyt hitaammin ja konekalusto on muuttunut hiljaisemmaksi kuin meluselvityksessä aiemmin arvioitiin. Sotilasilmailun osalta (kokonaisliikenteen) meluselvityksen ennustetta voidaan pitää suuruusluokaltaan riittävän hyvänä arviona kuvaamaan nykytilannetta, vaikka vuonna 2006 Joensuussa operoi Hawk-suihkuharjoituskoneiden lisäksi meluisampia Hornettorjuntahävittäjiä, joita ei meluselvityksessä ennustettu lainkaan operoivan. Vuonna 19

20 2006 Hawk-koneiden operaatiomäärä vuorokaudessa oli 0,01 ja Hornet-koneiden 0,02, joten ne eivät merkittävästi suurenna melualueen laajuutta. Lentokoneiden melu ennustetilanteessa 2025 Ympäristölupahakemuksessa on arvioitu nykyisen kehitysstrategian pohjalta lentoaseman liikenteen kehittymistä vuoteen 2025 saakka. Hakemusta varten tehdyt arviot liikenteen kehittymisestä vastaavat vuoden 2001 meluselvityksessä käytettyjä arvioita viiden vuoden viiveellä. Konekaluston meluominaisuudet kehittyvät edelleen positiivisesti. Nämä seikat huomioon ottaen voidaan arvioida, että siviililiikenteen melualue ei vuonna 2025 ylitä meluselvityksessä vuodelle 2020 ennustettua aluetta pinta-alaltaan, ja että kokonaisliikenteen osalta aiempi meluarvio vastaa pinta-alaltaan edelleen nykyistä liikenteen kehitysennustetta vuodelle TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ilman laatuun Melun vaikutukset Joensuun lentoaseman läheisyydessä ei ole merkittäviä ilmapäästön aiheuttajia. Lentoasematoiminnasta syntyvät suurimmat ilmapäästöt ovat lentoliikenteen päästöt. Päästöistä voidaan todeta, että ne ovat hyvin alhaisia esimerkiksi Joensuun kaupungin tieliikenteeseen verrattuna. Lentoasemien lentoliikenteen päästöjen leviämisen kartoittamiseksi on vuonna 1996 tehty Helsinki-Vantaan lentoasemalle leviämisselvitys, joka kuvaa Suomen vilkkaimman lentoaseman vaikutuksia seudun ilmanlaatuun. Leviämismallilaskelmin saatiin lentoaseman alueelle ohjearvoihin verrannollisia lentotoiminnan päästöjen aiheuttamia typpidioksidipitoisuuksia, jotka olivat vuosiarvoina n. 5 μg/m 3 (raja-arvo 40 μg/m 3 ), vuorokausiarvoina n μg/m 3 (ohjearvo 70 μg/m 3 ) ja tuntiarvoina n μg/m 3 (ohjearvo 150 μg/m 3 ). Joensuun lentoaseman toiminnan ja liikenteen ilmanlaatuvaikutukset ovat huomattavasti vähäisemmät johtuen pienemmästä toiminnan volyymista. Yleisesti voidaan todeta, että lentokoneiden päästöjen aiheuttamat pitoisuudet voivat muodostua merkittäviksi vain lentoaseman alueella tai aivan sen välittömässä läheisyydessä. Suurimmat pitoisuudet jäävät kuitenkin alle voimassa olevien ohje- ja raja-arvojen eivätkä ne erotu vilkkaiden tieliikenneväylien pitoisuuksista. Joissakin leviämisolosuhteissa voi olla mahdollista aistia kerosiinin makeahko tuoksu lentoasemalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Ilmaan höyrystynyt polttoaine voi olla peräisin esimerkiksi käynnistys- tai tyhjäkäyntipäästöistä. Pitoisuudet ovat vähäisiä, eikä niillä oletettavasti ole mitään vaikutuksia terveyteen. Hakija arvioi, ettei ennustetun liikennemäärän kasvu ja päästöjen lisääntyminen aiheuta merkittävää ilmanlaadun heikkenemistä lentoasemalla tai sen välittömässä ympäristössä. Joensuun lentoaseman siviili- ja sotilasliikenteen yhteensä aiheuttama L den 55 db melualue ulottuu vuoden 2020 ennusteessa lännessä 1,3 kilometrin ja idässä 4,0 kilometrin päähän kiitotien päistä ja 0,5 kilometrin päähän sekä etelään että itään kiitotien keski-

21 linjasta. Vuoden 2020 ennustetun kokonaisliikenteen L den 55 db melutason piirissä asuu noin 90 asukasta, ja melualueen laajuus on noin 5 km 2. Melualue (L den 55 db) ulottuu Onttolan taajama-alueeseen ja melualueelle (L den 55 db) jää osittain Naturaalueisiin kuuluva Munakukkula-Niinivaaran harjualue (F ). Lentoliikenteen melualueilla ei karkean tason karttatarkastelun mukaan olisi kouluja tai laitoksia, joissa lentomelu saattaisi vaikuttaa oppimistuloksiin tai opetukseen. Mahdollisia yöaikaisia unihäiriötä aiheuttavia siviililiikenteen operaatioita oli 2005 vuosikeskiarvona klo välillä keskimäärin 0,5 kappaletta. Hakijan käsityksen mukaan näin pieni lentojen määrä ei aiheuta merkittäviä/mitattavissa olevia unihäiriöitä melun piirissä asuville, erityisesti, kun otetaan huomioon Suomen rakennuskannan yleinen hyvä ääneneristävyystaso. Vaikutukset luonnonympäristöön J oensuun lentoaseman ympäristössä sijaitsee neljä Natura ohjelmaan kuuluvaa aluetta sekä yksi Finiba-alueisiin kuuluva alue: - Soikkelin metsä on merkittävä Pohjois-Karjalan keskiosien boreaalisten metsien ja niiden lajistojen suojelun kannalta. - Munakukkula-Niinivaaran harjualue on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokas. - Noljakanmäen lehdoista, runsaslajisesta niitystä ja vanhoista hakamaametsistä muodostuu tärkeä kokonaisuus. - Mattisenlahti on kansainvälisesti arvokas lintuvesikohde (Pohjois-Karjalan läänin kuudenneksi arvokkain). Koko Pyhäselän pohjoisosa kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin, Finiba-alueisiin. Hakijan käsityksen mukaan lentoliikenteen ei yleensä ole todettu häiritsevän lintuja. Yhden asiaa koskevan selvityksen hakija on teettänyt koskien Helsingin Vanhankaupunginlahden aluetta. Selvityksen mukaan pienlentokoneiden tai helikoptereiden lentotoiminnasta ei ole todettu haittaa linnustolle lentojen noudattaessa 500 jalan (150 m) lentokorkeutta. Kuumailmapallojen on sen sijaan todettu aiheuttavan häiriötä niiden lentäessä matalalla ja käyttäessä ääntä aiheuttavaa poltinta. Satunnaisesti haittaa on havaittu myös (lähinnä ilmailunäytöksiin liittyen) esim. DC-3-museokoneen lennoista matalalla. Hakijalla ei ole tiedossa, että melulla olisi havaittavaa vaikutusta em. Natura-alueiden luonnonympäristöön ja linnustoon. Linnut eivät mitenkään erityisesti karkoitu lentoasemien ympäristöstä. Pikemminkin eräät lajit esiintyvät runsaina lentoaseman muodostamassa avoimessa elinympäristössä. Ennustetilanteessa 2025 lentoliikenteen määrän on arvioitu kasvavan kaksinkertaiseksi, mikä aiheuttaa lisääntyvää törmäysriskiä lintuihin. Lintujen karkottaminen lentokoneiden operoidessa kentällä kuuluu lentoasemien rutiinitoimintoihin. Lisäksi Naturaan liittämisen perusteina käytetyt linnusto- ja luontotyyppitiedot on kerätty ajalta, jolloin Joensuun lentoasema on ollut vilkkaassa käytössä. Tämä viittaa vahvasti siihen, että lentotoiminnasta ei ole ko. Natura -alueelle ulottuvia haitallisia vaikutuksia. Lentoasematoiminnalla on myös positiivista vaikutusta luonnonolosuhteisiin. Joensuun lentoasemalla on todettu seitsemän uhanalaista perhoslajia. Perhosten esiintymistä alu- 21

22 eella suosii alueen käyttö lentoasematoiminnassa, jolloin alueella esiintyy esimerkiksi sopivaa kasvillisuutta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Finavian käyttötarkkailu sisältää seuraavaa: - Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärät. - Lentokoneiden jäänestoaineiden käyttömäärät. - Pinta- ja pohjavesien laadun seuranta. - Finavian maakaluston polttoaineiden hankintamäärät. - Ongelmajätteen määrä. - Matkustaja- ja operaatiomäärien seuranta. - Lentomeluselvitykset ja -mittaukset. - Lentoliikenteen pakokaasupäästöjen laskenta. Näiden lisäksi seurataan: - Energian ja veden kulutusta. - Hävitettyjen lintujen ja muiden eläinten määrää. Lentoaseman lennonjohto tallentaa tiedot operaatiomääristä konetyypeittäin sekä henkilöliikenne ja rahtiliikenne eriteltynä Finavian LIKE -tietokantaan. Finavia vastaa lentoaseman liikennealueen (kiito- ja rullaustiet) turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta. Hakijalla on käytössä Joensuun lentoasemalla liukkaudenvaroitusjärjestelmä, joka valvoo kiito- ja rullausteiden pinnan olosuhteita. Kelianalysaattorin avulla voidaan määritellä erilaisten hoitotoimenpiteiden tarpeellisuus ja oikea-aikainen ajoitus, esimerkiksi auttaako kiitotien harjaaminen tilanteeseen vai pitääkö kiitotielle levittää kemikaalia. Kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineiden käyttömääriä seurataan talvikausittain. Jokaisesta levityskerrasta kirjataan säätila, liikennealueen olosuhdetiedot, kemikaali ja kemikaalin levitysmäärä. Hakija pyytää raportit lentokoneiden jäänesto- ja jäänpoistoaineiden kokonaiskäyttömääristä operaattoreilta ja huolitsijoilta. Ilmoitus käyttömääristä pyydetään puolivuosittain. Lentoaseman rakennusten sähkö- ja lämpöenergian sekä vedenkulutusta seurataan kiinteistökohtaisilla mittareilla. Seurantatulokset tallennetaan tietokantaan. Lentoasemakohtaiset lentokonemeluselvitykset suoritetaan tapauskohtaisesti laadittavan työohjelman mukaisesti. 22 ESITYS TARKKAILUOHJELMAKSI Pinta- ja pohjavesitarkkailu Joensuun lentoasemalla pinta- ja pohjavesien laatua on tarkkailtu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen (Dnro 0799Y , muutos ) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohessa on hakijan esitys uudesta tarkkailuohjelmasta.