PORIN PERUSTURVAKESKUS Pori Ulvila Merikarvia SUOMI MERI- KARVIA PORI SATAKUNTA ULVILA

Transkriptio

1 PORIN PERUSTURVAKESKUS Pori Ulvila Merikarvia SUOMI MERI- KARVIA PORI ULVILA SATAKUNTA

2 Sisällys PORIN PERUSTURVAKESKUS Pori Ulvila Merikarvia 1 Väestön palvelutarpeet 4 2 Palvelurakenne ja kehittäminen Terveys- ja hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Vanhuspalvelut Talous- ja hallintopalvelut 16 3 Kuntakohtaiset palvelusuunnitelmat Merikarvian palvelusuunnitelma Porin palvelusuunnitelma Ulvilan palvelusuunnitelma 24 4 Seminaariarviot kuntien palveluista 26 ja rakenteesta sekä toimintaympäristön PL 33, PORI puh. (02) fax (02) perusturva(@)pori.fi etunimi.sukunimi(@)pori.fi LY -tunnus: Porin perusturvakeskuksen viestintä 2013 Ulkoasusuunnittelu ja taitto: Salla Rajala Kuvat: Porin kaupunki, Ulvilan kaupunki, Merikarvian kunta kehittämisestä 5 Talous 28 6 Kuntakortit 29 2

3 Johdannoksi lukijalle Porin kaupunki, Merikarvian kunta ja Ulvilan kaupunki ovat sopineet järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta alkaen allekirjoitetulla sopimuksella. Sopimuksella Merikarvia ja Ulvila ovat siirtäneet terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluiden järjestämisvastuun Porin kaupungille. Palvelujärjestelmä muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jota vastuukunta ja sopijakunnat kehittävät yhdessä. Sopimuksella turvataan yhteistoiminta-alueen kuntien asukkaille hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut tarkoituksenmukaisella ja taloudellisesti kestävällä palvelurakenteella. Palveluiden tarkempi määrittely perustuu lautakunnan vuosittain vahvistamaan palvelusuunnitelmaan. Palvelusuunnitelma sisältää kuvauksen palvelurakenteesta ja palvelutason määrittelyn. Palvelurakenteen keskeiset linjaukset määritellään valtuustokaudeksi kerrallaan. Palvelutason arviointi ja määrittely tehdään vuosittain perustuen kuntakohtaiseen väestötarpeeseen ja käytettävän resurssin oikeaan kohdentamiseen. Palvelusuunnitelmassa määritellään tarkemmin myös palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kriteerit. Perusturvalautakunta hyväksyy suunnitelman samassa yhteydessä, kun se hyväksyy talousarvion käyttösuunnitelman. Palvelusuunnitelman luonnoksesta pyydetään sopimuskuntien lausunto mennessä. Palvelurakennetyöryhmän raportti taustalla Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmä on valmistellut ehdotuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi. Palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä nykyisin riittämättömästi toimivien peruspalvelujen vahvistaminen. Raportin mukaan haaste on hyvinvoinnin ja terveyserojen kaventaminen sekä painopisteen siirtäminen ehkäiseviin ja oikeaaikaisiin palveluihin. Uudistuksella parannetaan väestön yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin, vahvistetaan ja monipuolistetaan lähipalveluja, parannetaan asiakaskeskeisten palvelu- ja hoitopolkujen toimivuutta, vähennetään tarpeetonta palvelutarjonnan päällekkäisyyttä ja kilpavarustelua sekä puretaan hallinnonalojen välisiä raja-aitoja. Loppuraportissa korostetaan laadukkaiden ja kattavien lähipalvelujen (mm. liikkuvat ja sähköiset palvelut) turvaamista, joka on varmistettava tarkoituksenmukaisin osin lainsäädännöllä. Palveluiden asianmukaiseen järjestämiseen riittävän väestöpohjan tulisi työryhmän näkemyksen mukaan olla vähintään Väestöpohja mahdollistaa ympärivuorokautisen perustason päivystyksen, johon kuuluisivat sekä sairaanhoito että sosiaalipäivystys. Palvelurakennetyöryhmän mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun minimiedellytyksiä ei voida alueiden erilaisuuden vuoksi säätää pelkästään väestömäärään sidottuna. Järjestämisvastuu edellyttää riittävää kantokykyä, jota määrittävät väestöpohjan lisäksi seuraavat tekijät: talouden kestävyys ja vakaus, riittävä osaaminen, ammattihenkilöstön riittävyys ja saatavuus sekä tarvittava infrastruktuuri. Järjestämisvastuussa olevien kuntien sote-alueiden riittävä ja mahdollisimman tasainen kantokyky luo yhdenvertaiset edellytykset palvelutuotannon laadukkaalle ja tehokkaalle toteuttamiselle koko maassa. (Palvelurakennetyöryhmän loppuraportti 2012) Lainsäädäntömuutokset ja vaikutukset toimintaan Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyöryhmän ehdotukset toteutuessaan alentaisivat lääkkeestä MERI- KARVIA PORI potilaalle maksettavaa peruskorvausta 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempaa erityiskorvausta 72 prosentista 65 prosenttiin. Korvausten aleneminen lisäisi toimeentulotuen kustannuksia. Toimeentulotukea uudistetaan säätämällä työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat etuoikeutetuksi tuloksi, jolloin ne eivät pienennä asiakkaalle myönnettävää toimeentulotukea. Pienituloisten ostovoiman tukemiseksi esitetään vuoden 2013 ajaksi ylimääräistä 0,7 prosenttiyksikön indeksikorostusta, joka vastaa arvolisäverokannan nousun vaikutusta. Indeksikorotus koskee toimeentulotukea. Sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain mukaan velvollisuus laatia lääkemääräykset sähköisesti tulee voimaan kuntien ja valtion terveydenhuollon toimintayksiköissä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä velvoittaa liittymään ULVILA SATAKUNTA valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttäjäksi viimeistään Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ns. vanhuslain tavoitteena on taata ikäihmisille oikeus tarpeenmukaiseen hoivaan. Joka neljäs yli 75-vuotias ikäihminen tarvitsee säännöllisiä palveluita. Niitä ovat kotipalvelu, kotisairaanhoito, omaishoidon tuki ja ympärivuorokautinen hoiva. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan , , Lain tavoitteena on edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja, tukea osallisuutta, edistää itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskeihin. Laki perustuu palvelutarpeen arviointiin ja lisää asiakkaan vaikuttamismahdollisuuksia. Uuden terveydenhuoltolain perusteella sosiaali- ja ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan asetustekstiä, joka tulee koskemaan suun terveydenhuollon ympärivuorokautista ja kokoviikkoista päivystystoimintaa. Uudistus tulee velvoittamaan terveyskeskuksia (yhteistyössä) sairaanhoitopiirien kanssa näihin uusiin päivystysjärjestelyihin. Koska asetusteksti ei ole tiedossa, tarkkaa kustannusvaikutusta ei voi arvioida. Voidaan kuitenkin ennakoida, että esim. Porin perusturvakeskuksen osalta tämä velvoite tulee joka tapauksessa tarkoittamaan selvää kustannusten kasvua nykyiseen verrattuna. Nykykäytännön mukaan on lisäksi ennakoitavissa, että sekä Valvira että aluehallintovirastot tulevat valvomaan järjestelyjen toteutusta tehokkaasti. Lisäksi vuoden 2013 toimintaan vaikuttaa neuvola-asetus ja vammaispalveluiden henkilökohtainen apu. Lain edellyttämiä vaatimuksia ei kaikilta osin ole pystytty täyttämään vuoden 2012 aikana. 3

4 1 Väestön palvelutarpeet IKÄRAKENNE Yhteistoiminta-alueen kuntien väestömäärän ja ikärakenteen kehitys näkyvät oheisissa taulukoissa. Merikarvialla yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa tulevina vuosina suhteessa eniten ja samalla työikäisten osuus vähenee. Merikarvian väestöennuste ikäryhmittäin Yht Porin väestöennuste ikäryhmittäin Yht Ulvilan väestöennuste ikäryhmittäin Yht

5 Merikarvia: yli 65-vuotiaiden määrä Pori: yli 65-vuotiaiden määrä Ulvila: yli 65-vuotiaiden määrä

6 SAIRASTAVUUS Terveyspuntarin sairastavuusindeksi 2011 Indeksi Merikarvia Pori Ulvila Satakunta Kuolleisuus 99,1 106,6 97,7 102,3 Lääkekorvausoikeus 99,0 95,7 95,2 96,2 Työkyvyttömyys 136,7 111,5 93,5 105,3 Sairastavuus 111,6 104,4 95,5 101,3 Kansantaudit 2011 Kansantauti Merikarvia Pori Ulvila Satakunta Diabetes 90,0 99,7 94,8 99,0 Psykoosit 94,5 82,7 77,7 96,2 Sydämen vajaatoim. 93,2 89,9 75,8 86,5 Nivelreuma ,5 104,8 96,8 Astma 72,6 97,6 77,6 75,6 Verenpainetauti 104,4 81,4 95,7 99,2 Sepelvaltimotauti 102,5 89,5 79,8 80,1 Kansantauti-indeksi 93,8 89,5 86,6 90,5 6

7 TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotukimenot 2012 Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti Maalis Helmi Perustoimeentulotuki Täydentävä toimeentulotuki (sis. ennaltaehk.) Tammi Toimeentulotukimenot ja työttömyysaste vuosina 2011 ja Tammi 13,1 12,7 12,3 11,7 11,2 12,0 12,6 11,3 10,9 11,0 11,2 12,3 12,1 11,9 11,6 11,2 10,6 11,7 12,2 11,5 11,5 12,1 12,3 13,3 Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Toimeentulotuki 2011 Toimeentulotuki 2012 Työttömyysaste 2011 Työttömyysasteprosentti

8 2 Palvelurakenne ja kehittäminen TOIMINTA-AJATUS Perusturvakeskus edistää alueensa asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta yhteistyössä suunniteltujen oikea-aikaisten ja lähipalveluina tuotettujen peruspalvelujen avulla. Perustehtävän toteuttamisen mahdollistavat asiakkaita kunnioittava, osaava ja määrätietoinen johtaminen sekä asiantunteva, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Kaikki toiminta pohjautuu sekä alueelliseen että moniammatilliseen yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Missä pitää erityisesti onnistua? 1 Lähipalvelukokonaisuuden moniammatillisen toimintamallin kehittämisessä ja resursoinnissa 2 Vanhuspalveluiden rakenteen uudistamisessa ja kotiin annettavien palveluiden integraatiossa 3 Psykososiaalisten palvelujen uudelleen järjestelyissä ja resursoinnissa 4 Akuuttisairaanhoidon kehittämisessä kansanterveydellisesti merkittävien sairausryhmien kuntouttavana osaamiskeskuksena 5 Kaikessa joka koskee henkilöstöä 8

9 PORIN KAUNPUNGIN TALOUSARVIO 2013 JA -SUUNNITELMA Perusturvakeskuksen toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat Porin strategiaohjelmasta johdettuihin tavoitteisiin. Tavoitteet 1 Taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen 2 Ammatillinen uudistava, tuloksellinen ja hyvinvoiva henkilöstö 3 Pori on lasten ja nuorten kaupunki 4 Palvelujen laatu, tuottavuus ja alueellinen kattavuus VAIKUTTAVUUS 1. Toimiva palvelurakenne. PROSESSIT 4. Hoito- ja plaveluprosesseja tukevien tietojärjestelmien ja teknologian kehittäminen. TALOUS 2. Tuottavuuden parantaminen ja kustannustietoisuuden lisääminen. 3. Kiinteistöjen järkevä ja tehokas käyttö. OSAAMINEN 5. Ammattitaitoinen, uudistuva, tuloksellinen ja hyvinvoiva henkilöstö. 6. Hyvä johtaminen. 7. Tavoitteellinen ja moniammatillinen yhteistyö. Toimenpiteet ja tavoitetasot 2013 ( ) TOIMENPIDE/MITTARI TAVOITETASO Toimiva palvelurakenne. - 6 toimivaa lähipalvelukeskusta. - Ahlaisten ja Kaanaan alueiden asukkaiden terveyspalvelut turvataan myös vuonna (KV) 2. ja 3. Kustannustietoisen toimintavan juurruttaminen - Toimitaan kustannustietoisesti ja esimiehet osaavt käyttää taloushallinnon järjestelmiä tehokkaasti. 4. Sähköisen ajanvarauksen ja asioinnin itseilmoittautumisen toteuttaminen. - Sähköinen ajanvaraus ja web-lomake otettu käyttöön. 5., 6. ja 7. Työhyvinvoinnin kehityksen seuraaminen. - Kehityskeskustelujen yhteydessä kerätään palaute työhyvinvoinnin kehityksestä ja kehityskeskustelujen vaikuttavuudesta. 9

10 Toiminnalliset ja taloudelliset muutokset PALVELUALUE TOIMINNALLINEN MUUTOS VAIKUTUS SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT - Sosiaali- ja perhepalvelujen hallinto- ja tukipalveluiden keventäminen - Lasten kuntoutustyöryhmä perustetaan budjetin mahdollistamissa puitteissa - Turvakotitoiminnen toteuttaminen omana toimintana - Lastensuojelun avohuollon ostopalvelujen vähentäminen ja korvaaminen omalla toiminnalla - Lähisuhde- ja perheväkivallasta aiheutuvan turvan tarpeessa oleville palveluiden järjestäminen omana toimintana - Satakunnan sosiaalipäivystyksen laskutusperusteiden tarkistus - Ehkäisevän toimeentulotuen arvioidun tarpeen vähentäminen - Vähennetään vammaispalvelujen laitoshoidon ostopalveluja TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUT - Päihde- ja mielenterveyspalvelujen uusi profiloiminen ja määrällinen vähentäminen - Suun terveydenhuollon toiminnan keskittäminen ja tehostaminen - Toimipisteiden vähentäminen ja toiminnan keskittäminen - Vähennykset osotopalveluista KUNTOUTUS- JA SAIRAALAPALVELUT - Viikonloppupäivytstysten uudelleen järjestely sairaaloissa VANHUSPALVELUT - Tehostetun palveluasumisen maksukorotukset - Kotihoidon maksujen korotus - Hallinnon ja tilojen tiivistäminen

11 2.1 Terveys- ja hyvinvointipalvelut KESKEISET TEKIJÄT Lähipalvelukeskusten toiminnan kehittäminen, Noormarkun suunnitelmien toteuttaminen. Valmistelu Ulvilassa aloitetaan. Länsi-Porin, Keski- ja Itä-Porin suunnittelu aloitetaan. Toiminnan tiivistäminen lähipalvelukeskuksiin eli pienten toimipisteiden yhdistäminen. Opiskelijaterveydenhuollon toiminnan ja tilojen keskittäminen kahteen toimipisteeseen. Suun terveydenhuollon toiminnan tehostaminen ja keskittäminen ennen kaikkea Puuvillan tiloihin. Päihde- ja mielenterveysasumisyksiköiden toiminnan kehittäminen edelleen kuntouttavaan suuntaan ja koko Veturin käyttöönotto sekä määrällinen vähentäminen. Nuorten ennaltaehkäisevään päihdetyöhön panostaminen moniammatillisena yhteistyönä, nuorisopäivystyksen edelleen kehittäminen osa etsivää nuorisotyötä. Päivystyksen/ensihoidon toiminnan uudelleenarviointi. Vähennykset ostopalveluista. Muutokset, jotka eivät sisälly tilinavaukseen: Ensihoidon siirtyminen Shp:iin. Kiireetön sairaankuljetus ja siihen liittyvät hoitokäynnit ja turvapuhelinkäynnit (menevät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti tilaajille/asiakkaille). Mahdollinen ympärivuorokautinen hammashoidon päivytys. 11

12 2.2 Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalvelut muodostuvat seuraavista vastuualueista: perheneuvola, lastensuojelu, aikuissosiaalityö ja vammaispalvelu. Sosiaali- ja perhepalvelut tuottavat lähipalvelualueille sosiaalityön- ja ohjauksen palveluja ja muita avohuollon palveluja huomioiden alueiden erilaiset tarpeet. Tavoitteena on asiakaslähtöiset, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut. Tämä tarkoittaa palvelurakenteen kehittämistä entistä enemmän ehkäisevään suuntaan ja avohuoltopainotteisemmaksi koko sosiaali- ja perhepalveluiden saralla huomioiden uudistetun sosiaalihuoltolain mukana tuomat suositukset ja vaatimukset. Aikuissosiaalityössä pyritään aktivoimaan asiakkaita erilaisin toimenpitein, aktivointisuunnitelman kautta muun muassa kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen laativat asiakkaan kanssa. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakkaan elämän- ja ajanhallintaa sekä työ- ja toimintakyk y ä sekä ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin. Vammaispalveluissa toiminnan tarkoi- tuksena on antaa vammaiselle henkilölle mahdollisuus tasa-arvoiseen elämään monipuolisten ja yksilöllisten tukipalveluiden, ohjauksen ja hoidon avulla voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen. Lastensuojelu jakaantuu ehkäisevään lastensuojeluun ja lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Lisäksi lastensuojeluun kuuluu perheasioiden yksikkö ja maakunnallisia toimintoja. 12

13 KESKEISET TEKIJÄT Aikuissosiaalityö Nuorten toimeentuloasiakkaiden aktivointi ja kuntouttavan työtoiminnan lisääminen sekä nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteiden toteuttaminen. Ehkäisevän toimeentulotuen sopeuttaminen toiminnan tarpeisiin. Muutokset, jotka eivät liity tilinavaukseen: Kotouttamislaki tuli voimaan Laki edellyttää kuntien panostusta maahanmuuttajien kotoutumiseen, erityisesti alkuvaiheessa opastukseen, neuvontaan ja ohjaukseen. Pakolaisten vastaanotto Poriin lisää työntekijätarvetta konkreettisessa työssä asiakkaiden kotona, asiointiapuna sekä tulkkaustarvetta sosiaali- ja perhepalveluissa. Tällä hetkellä työpanos turvataan hankkeiden avulla. Lastensuojelu Tavoitteena on painopisteen siirtyminen laitoshoidosta avopalveluihin, perhehoidon lisääminen sekä huostaanottojen vähentäminen. Painopisteenä tulee olla avohuollon tukitoimenpiteiden tarjoaminen lastensuojelun asiakasperheille omana palveluna. Sosiaali- ja perhepalveluiden hallinnon ja tukipalveluiden uudistaminen keventämällä esimiestasoa ja tukipalveluhenkilöiden määrää. Johtavan sosiaalityöntekijän virka muutetaan sosiaaliohjaajan viraksi, kanslistin toimi muutetaan sosiaaliohjaajan viraksi. Näillä toimenpiteillä voidaan vähentää lastensuojelun ostopalveluita. Lisätään avohuollon työntekijöiden määrää kahdella, jolloin ostopalveluihin varattuja määrärahoja voidaan vähentää. Lähisuhde- ja perheväkivallasta tai sen uhasta aiheutuvan turvan tarpeessa olevien palvelut järjestetään jatkossa uudella ja asiakkaiden yksilöllistä palveluntarvetta vastaavalla tavalla perusturvan omana toimintana. Uudessa palvelumallissa hyödynnetään Porin perusturvakeskuksen moniammatillista palvelujärjestelmää, asiakkaan omaa lähiverkostoa sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Näillä toimenpiteillä lähi- ja perheväkivallan aiheuttamaan palveluntarpeeseen voidaan vastata nykyistä toimintatapaa monipuolisemmin, joustavammin ja kustannustehokkaammin sekä samalla huomioida asiakkaiden yksilölliset palveluntarpeet. Satakunnan sosiaalipäivystyksen laskutusperusteita tarkistetaan alkaen ja jatkossa esitetään laskutettavaksi yleis- ja esimieskuluja. Muutokset, jotka eivät sisälly tilinavaukseen: Avohuollon ostopalveluiden vähentäminen lisäämällä omaa toimintaa uusilla vakansseilla. Omien laitosten henkilökuntamitoituksen parantaminen. Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteiden kilpailuttaminen, vaikutus euroa ja laitospaikkojen kilpailuttaminen, vaikutus euroa. Perheneuvola Nopean työskentelymallin toteuttaminen ja ryhmätoiminnan lisääminen. Muutokset, jotka eivät sisälly tilinavaukseen: Nopean työskentelymallin toteuttaminen ja ryhmätoiminnan lisäämiseen tarvittavat vakanssit. Vammaispalvelut Palvelurakennetta kevennetään kehitysvammaisten asumispalveluita lisäämällä ja laitosasumista vähentämällä ja panostamalla avohuollon palveluihin. Muutokset, jotka eivät sisälly tilinavaukseen: Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankintaa koskeva uusi laki ja asetus tulivat voimaan Asia on ennen kuulunut sairaanhoitopiireille, joka nyt tulkitsee, että heidän kuuluu tarjota ainoastaan apuvälineet, jotka edistävät asiakkaan terveydentilaa ja liikkumista. Vammaispalvelusuunnitelman mukaisten vakanssien lisäyksen vaikutus on euroa. Lisäksi kehykseen eivät sisälly vammaisten ja vaikeavammaisten asumispalvelujen kilpailuttamisen hinnankorotukset, vaikutus euroa. 13

14 2.3 Kuntoutus- ja sairaalapalvelut KESKEISET TEKIJÄT Kuntoutus- ja sairaalapalveluiden tulevaisuuden toimintamallin suunnittelu moniammatillisessa yhteistyössä perusturvan eri palvelualueiden ja Satakunnan sairaanhoitopiirin eri erikoisalojen kanssa. Toiminnan suunnittelua aikatauluttaa sairaalarakennusten investointi- ja rakentamissuunnitelma, jota valmistellaan yhdessä teknisten palvelujen kanssa. Suunnitelma tulee valmistella perusturvalautakunnan käsittelyyn toukokuuhun 2013 mennessä. Jatkohoitokäytänteiden kehittäminen moniammatillisessa yhteistyössä perusturvan eri palvelualueiden ja Satakunnan sairaanhoitopiirin, erityisesti yhteispäivystyksen kanssa. Jatkohoitokäytänteillä tarkoitetaan yhdessä sovittuja toimintatapoja siirrettäessä potilas Satshp:n osastolta tai yhteispäivystyksestä jatkohoitoon Porin perusturvakeskukseen ja käytöntöjä siirrettäessä potilas kuntoutus- ja sairaalapalveluiden osastolta kotiin tai vanhuspalveluiden yksikköön tai päinvastoin. Avainasemassa on kotisairaalatoiminta. Kuntouttavan sairaalahoidon kehittäminen vaatii seudullista yhteistyötä. Tavoitteena on olla mukana luomassa seudullista kuntoutuksen ketjua yhdessä Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Kun- toutus- ja sairaalapalveluissa kehitetään fysiatria- ja kuntoutushenkilökunnan toimenkuvia ajatuksena tukea potilaan kuntoutumista osastolta kotiin. Kuntoutus- ja sairaalapalveluiden päivystyksen, erityisesti viikonloppupäivystyksen kehittäminen selkiinnyttämällä toimintaohjeita ja valmistelemalla viikonloppupäivystyksen järjestämistä omana toimintana. 14

15 2.4 Vanhuspalvelut TAVOITE: HYVÄ JA ARVOKAS VANHUUS Vanhuspalvelurakenteen muuttaminen edelleen avohoitopainotteisemmaksi ja kotihoidon vahvistaminen. Yhteistyön lisääminen pelastuslaitoksen kanssa mm. Potku-auton käyttö, turvapuhelimet. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja vanhuspalveluiden palveluprosessien yhtenäistäminen. Omaishoitajien tukeminen. Palveluohjauksen ja neuvontapalveluiden lisääminen. Toiminnan keskittäminen lähipalvelukeskuksiin (moniammatillisuus). Kilpailutukset: tehostettu palveluasuminen ja kauppapalvelut. Logistiikkakeskuksen hyllytyspalvelun käytön lisääminen. Hyvinvointiteknologian käyttöönotto. Muutokset, jotka eivät sisälly tilinavaukseen: Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankinta, uusi laki ja asetus tulivat voimaan Ennen kuulunut sairaanhoitopiirille. Sairaanhoitopiiri tulkitsee, että heidän kuuluu tarjota ainoastaan apuvälineet, jotka edistävät asiakkaan terveydentilaa ja liikkumista. Vaikutus euroa. Tehostetun palveluasumisen kilpailuttaminen, apuvälineiden hankinta ja hoitotyön mitoituksen nosto. Kilpailutuksen vaikutus euroa ja mitoituksen nosto euroa. Turvapuhelimien siirto pelastuslaitokselle, vaikutus tulojen vähentymisestä euroa. 15

16 2.5 Talous- ja hallintopalvelut KESKEISET TEKIJÄT Sähköisten järjestelmien tehokkaampi käyttö. Työnkuvien tarkistaminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Kaupunginsairaalan neuvonta on jatkossa auki vain arkisin ja kiinni viikonloppuisin. Kolmesta työntekijästä siirrytään kahteen työntekijään ja pois jäävä työntekijä siirtyy muihin tehtäviin perusturvassa. Muutokset, jotka eivät sisälly tilinavaukseen: Kuntalaskutuksen mahdolliset muutokset. Lautakunnan työskentelyn mahdolliset muutokset. 16

17 3 Kuntakohtaiset palvelusuunnitelmat Merikarvia Pori Ulvila 17

18 Merikarvia 3.1 Merikarvian palvelusuunnitelma SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Merikarvian syntyvien ikäluokkien koko mahdollistaa entistä paremmin panostuksen varhaiskasvatuksessa ja koulutoimessa erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluihin yhdessä perusturvan sosiaali- ja perhepalveluiden kanssa. Perheneuvolan palveluiden käyttöä voidaan lisätä ennalta ehkäisevässä mielessä ja näin pystytään laskemaan kalliita erikoissairaanhoidon menoja lasten ja nuorten kohdalla. Yhteistoiminta-alueella Merikarvialla väkiluvun ennakoidaan vähenevän suhteellisesti eniten. Hyvinvointi-indikaattorit ja palvelut Yhteistoiminta-alueella on vaihteluja sairastavuudessa, ennenaikaisessa eläköitymisessä ja toimeentulotukea hakeneiden ja myönnetyn tuen määrässä. Nämä indikaattorit huomioiden myös sosiaali- ja perhepalveluiden tuottamat palvelut tulee resursoida asiakastarpeen mukaisesti. Enenneenaikaista eläköitymistä vastaan tulisi panostaa Merikarvialla muun muassa kuntouttavan työtoiminnan ja psykososiaalisten palveluiden kautta yhdessä kunnan työllisyyden hoidosta vastaavien henkilöiden kautta. Merikarvialla nuorten osuus toimeentulotukea hakeneiden kohdalla on laskussa. Jotta asiakasmäärät nuorten toimeentulotukiasiakkaiden kohdalla ei lähtisi jatkossakaan nousemaan, niin tälle kohderyhmälle tulisi kehittää laaja-alaista ja monipuolista virikkeellistä toimintaa sekä mahdollistaa opiskelijoiden työllistäminen kesäkuukausina toimeentulotuen myöntämisen sijasta. Tulisi harkita eräänlaista palvelukeskusta, jossa olisi tarjolla työtoimintaa ja kevyempää terapeuttista tukea sekä erilaisia aktivoivia palveluja. Toimintaa voisi toteuttaa yhteistyössä perusturvan toimijoiden kanssa sekä kunnan peruspalveluiden kanssa esim. koulu- ja vapaa-aikatoimi ja työllisyyspalvelut. Toiminnassa tulisi huomioida myös koulupudokkaat ja nuorisolaista tulevat velvollisuudet erityisnuorisotyötä unohtamatta. Koulupudokkaiden, nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömyyden tilanteen parantamiseksi yhtenä vaihtoehtona on tehdä yhteistyötä seudullisten toimijoiden kanssa. Myös Merikarvialla toimivan työkeskuksen toiminnan laajentamista tulee pohtia esimerkiksi neuropsykiatristen asiakkaiden kohdalla. Kuntouttavan työtoiminnan ylläpitämiseksi tulee kunnasta löytyä jatkossakin työtoimintaan soveltuvia työpisteitä. Mietittäväksi Ennalta ehkäisevien palveluidentehostaminen yhteistyöllä kunnan peruspalveluiden kanssa esim. nuorisotyö ja työllistämispalvelut. Oikea palvelu oikealle asiakkaalle oikeassa paikassa -periaatteen käytännön toteuttaminen. Teknologian ennakkoluuloton käyttöönotto ja hyödyntäminen joka palvelualueella mm. pitkien välimatkojen vuoksi, sähköiset palvelut mm. toimeentulotuen hakemiseen. Lähipalvelukeskusten kehittäminen toimiviksi todellisen yhteistyön muodoin huomioiden alueen erilainen väestörakenne ja asukkaiden palvelutarve. 18

19 VANHUSPALVELUT Yksiköt Luoteinen kotihoito, Merikarvian alue Ryhmäkoti Suvanto, 5 asukaspaikkaa Kiilarinteen palveluasunnot, 41 asukaspaikkaa, joista 11 muodostaa muistisairaiden yksikön Kiilarinteen vanhainkoti 34 asukaspaikkaa, joista 6 lyhytaikaishoitopaikkoja Kotihoito Henkilökunta Kotihoito 15,5 (esimies 0,5, sairaanhoitajat 2, kodin-, lähi-, ja perushoitajat 11, kotiavustajat 2) Ryhmäkoti Suvanto, 2 hoitoapulaista Kiilarinteen palveluasunnot 26,5 (esimies 0,5, sairaanhoitajat 2, lähi- ja persuhoitajat 17, hoitoapulaiset 7) Kiilarinteen vanhainkoti 22 (esimies, sairaanhoitajat 2, lähija perushoitajat 16, hoitoapulaiset 2, vaatehuoltajat (avoin)) Suunitelma Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen, Wassan tilojen ja toiminnan kehittäminen ja palveluohjauksen selkeyttäminen Kotihoidon käynnit Kotihoidon asukkaat Omaishoidon tuen saajat Ympärivuorokautinen hoito Vanhainkodin hoitopäivät Siitä ostopalvelut Asiakasmäärät Siitä ostopalvelut Asiakasmäärä

20 Pori 2.6 Porin palvelusuunnitelma SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Aikuissosiaalityö Porissa vuonna 2011 toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli keskimäärin 1662 kuukaudessa. Vuonna 2012 kyseinen luku oli 1588 kotitaloutta/kk. Vammaispalvelut Omaishoidontukea myönnettiin vuonna 2011 kaikille kriteerit täyttäville. Tuensaajia oli vuoden lopussa 332. Vuoden 2012 aikana tukea myönnettiin määrärahan puitteissa. Arvio tulevien vuosien asumistarpeesta: YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON PAIKAT AUTETTU ASUMINEN OHJATTU ASUMINEN TUETTU ASUMINEN Omat asumisyksiköt 161 Satshp, asumisyksiköt 43 Satshp, laitospaikat 37 Yksityisiltä ostetut 81 Yhteensä 322 Heti-1 v. 1-5 v. yli 5 v Porin vammaispalveluiden ja Satshp:n sosiaalipalveluiden tilastoissa on 80 porilaista henkilöä, jotka eivät oel palveluiden piirissä ja joiden tilanteesta ja tarpeesta ei ole mitään tietoa 20

21 Lastensuojelu Lastensuojelun asiakkuudet 2011 ja Lastensuojeluilmoitukset Avohuollon asiakkaat Kiireelliset sijoitukset Huostaanotot Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset (avo-, sijais- ja jälkihuolto) ovat 64,1 % perhehoidossa, 29,9 % ostopalveluissa ja omissa laitoksissa 6 %. Porin perhehoidon osuus on valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Sijaishuollon painopistettä pyritään edelleen siirtämään laitoshoidosta perhehoitoon. Haasteita Painopistettä ostoplavelu laitoshoidosta avohuoltoon sekä ennaltaehkäisyyn, mahdollisesti oma kuntouttava laitos. Kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö. Sosiaalityöntekijän asiakasmäärän vähentäminen suositusten mukaiseksi (35 asiakasta/tt). Sosiaaliohjauksen lisääminen ja tehtävärakenteiden selkiyttäminen edelleen. Avohuollon tukitoimien monipuolistaminen ja saatavuuden parantaminen esim. perhetyön lisääminen ja ostopalveluiden käyttö. Perhehoidon kehittäminen. Omien lastensuojelyksiköiden resurssien ja toiminnan turvaaminen 21

22 VANHUSPALVELUT Vuosina vanhuspalvelurakennetta muutettiin. Kaksi pitkäaikaishoidon osastoa (62 paikkaa), Ulvilan vanhainkoti (13 paikkaa), Ahlaisten vanhainkoti (25 paikkaa) lakkautettiin. Kyläsaaren vanhainkoti (47 paikkaa) ja Himmelin vanhainkodista 90 paikkaa muutettiin tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Noormarkun sairaala siirtyi vanhuspalveluiden yksiköksi muuttuen Luoteisen alueen lähiplavelukeskukseksi. Kotihoito Kotihoidon käynnit Kotihoidon asiakkaat Omaishoidon tuen Ympärivuorokautisen hoidon paikat 2012 Tehostettua palveluasumista 332 Tehostettua ostopalveluna 518 Vanhainkotipaikkoja 153 Pitkäaikaishoitoa 116 Yhteensä

23 Ympärivuorokautinen hoito Sairaalaosastot Vanhainkodin hoitopäivät Siitä ostopalvelut Asiakasmäärät (Sairaala7-12)* Asiakasmäärä vanhainkodit * Tehostetun hoitopäivät Siitä ostopalvelut Asiakasmäärä * Suunnitelma Riittävän ja ammattitaitoisen henkilökunnan turvaaminen. Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ja hankkiminen. Karjarantaan 56-paikkaisen tehostetun palveluasumisyksikön suunnittelu. Porin Vanhustenkotiyhdistyksen Puutarhakodin ja päivätoiminnan liiketoiminnan siirto vanhuspalveluihin henkilöstöineen ( henkilöä) 23

24 Ulvila 2.7 Ulvilan palvelusuunnitelma VÄESTÖ Ulvilassa arvioidaan syntyvyyden olevan noin 150 lasta vuodessa. 50 lasta pidetään vähimmäismääränä lasten ikäluokan kokona opetuksen, hoidon järjestämisen ja pedagogisten tekijöiden näkökulmasta. Tästä johtuen tulee panostaa varhaiskasvatukseen ja koulutoimessa myös erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluihin yhdessä perusturvan sosiaali- ja perhepalveluiden kanssa, perheneuvolan palveluiden käytössä Ulvilan käyttö jatkunee samana tai jopa kasvaa. Ulvilassa tulee turvata koulun oppilashuollon palvelut sekä koulun erityistyöntekijöiden (kuraattori, psykologi) saatavuus. Ulvilassa arvioidaan syntyvyyden olevan noin 150 lasta vuodessa. 50 lasta pidetään vähimmäismääränä lasten ikäluokan kokona opetuksen, hoidon järjestämisen ja pedagogisten tekijöiden näkökulmasta. Tästä johtuen tulee panostaa varhaiskasvatukseen ja koulutoimessa myös erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluihin yhdessä perusturvan sosiaali- ja perhepalveluiden kanssa, perheneuvolan palveluiden käytössä Ulvilan käyttö jatkunee samana tai jopa kasvaa. Ulvilassa tulee turvata koulun oppilashuollon palvelut sekä koulun erityistyöntekijöiden (kuraattori, psykologi) saatavuus. HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT JA PALVELUT Yhteistoiminta-alueella on vaihteluja sairastavuudessa, ennenaikaisessa eläköitymisessä ja toimeentulotukea hakeneiden ja myönnetyn tuen määrässä. Nämä indikaattorit huomioiden myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamat palvelut tulee resursoida asiakastarpeen mukaisesti. Ennenaikaista eläköitymistä vastaan tulisi panostaa Ulvilassa mm. kuntouttavan työtoiminnan ja psykososiaalisten palveluiden kautta sekä kunnan omalla työllisyyspolitiikalla. Ulvilassa nuorten osuus toimeentuloa hakeneiden kohdalla on nousussa. Tälle kohderyhmälle tulisi kehittää laaja-alaista ja monipuolista virikkeellistä toimintaa sekä mahdollistaa opiskelijoiden työllistäminen kesäkuukausina toimeentulotuen myöntämisen sijasta. Yksi vaihtoehto voisi olla eräänlainen palvelukeskus, jossa olisi tarjolla työtoimintaa ja kevyempää terapeuttista tukea sekä erilaisia aktivoivia palveluja. Toimintaa voisi toteuttaa yhteistyössä perusturvan toimijoiden kanssa sekä kunnan peruspalveluiden kanssa esim. koulu- ja vapaa-aikatoimi ja työllisyyspalvelut. Toiminnassa tulisi huomioida myös koulupudokkaat ja nuorisolaista tulevat velvollisuudet erityisnuorisotyötä unohtamatta. Koulupudokkaiden, nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömyyden tilanteen parantamiseksi yhtenä vaihtoehtona on tehdä yhteistyötä Porin nuorten työpajan kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan lisäämiseksi ulvilalaisten kohdalla tulee löytyä kunnasta työtoimintaan soveltuvia työpisteitä. Mietittäväksi Ennaltaehkäisevien palveluiden tehostaminen yhteistyöllä kunnan peruspalveluiden kanssa esim. nuorisotyö ja työllistämispalvelut. Vammaispalvelussa valtakunnalisten linjauksen mukaisesti laitoshoidon purkaminen. Perinteisesti ulvilalaisten kehitysvammaisten palvelut on hankittu shp:n sosiaalipalveluista. Miten jatkossa? Oikea palvelu oikealle asiakkaalle oikeassa paikassa -periaatteen käytännön toteuttaminen. Teknologian ennakkoluuloton käyttöönotto ja hyödyntäminen joka palvelualueella. Lähipalvelualuekeskusten kehittäminen toimiviksi todellisen yhteistyön muodoin huomioiden alueen erilainen väestörakenne ja asukkaiden palvelutarve. 24

25 VANHUSPALVELUT Ulvilan vanhuspalvelurakenteen kustannukset ovat korkeat, johtuen esim. kalliista ympärivuorokauden hoidon ostopalveluista, pienen erillään sijaitsevan Kotola-yksikön kustannusrakenteesta. Ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelee 39 työntekijää. Ulvilalaiset saavat vanhainkotihoitoa Kuullaankodon vanhainkodissa. Ulvilalaisten vanhuspalveluiden asiakkaiden lyhytaikaishoito on järjestetty vanhainkoti-päiväkeskus Himmelissa sekä palvelukoti Jokihelmessä Porissa. Himmelin pitkäaikaishoidon paikat ovat myös ulvilalaisten käytössä. MRSA-asiakkaiden hoito on keskitetty Liinaharjan vanhainkotiin. Tällä hetkellä ympärivuorokautisen hoidon paikkoja on ostettu myös Pappilanlammen palvelukeskuksesta ja palvelukoti Esperistä. Kotihoito Kotihoidon käynnit Kotihoidon asiakkaat Omaishoidon tuen Ympärivuorokautinen hoito Vanhainkodin hoitopäivät Siitä ostopalvelut Asiakasmäärät yhteensä Tehostetun hoitopäivät Siitä ostopalvelut Asiakasmäärät yhteensä Suunnitelma Vanhainkoti Kullaankodon paikkaluvun vähentäminen neljällä paikalla, jotta saadaan luovuttua kolmen hengen huoneista ja joistakin pienistä kahden hengen huoneista. Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen, Ikäpisteen/Kohtaamispaikka Santran ja palveluohjauksen selkeyttäminen. Ulvilan sairaalan toiminnan muuttaminen moniammatilliseksi lähipalvelukeskukseksi. Kohtaamispaikka Santran toiminnan sisällön ja ennaltaehkäisevän työn kehittäminen ja yhdistäminen lähipalvelukeskuksen tiloihin. Ulvilan kotihoidon tilojen keskittäminen lähipalvelukeskuksen yhteyteen, jolloin yhteistyö muiden palvelualueiden kanssa tiivistyy. 25

26 4 Seminaariarviot Yhteistoiminta-alueen kunnille järjestettiin syksyllä 2012 kuntakohtaiset seminaarit, joiden tavoitteena oli selvittää kuntien palvelutarvetta sekä kuulla kuntien luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita palveluiden järjestämiseksi. Seminaarien työpajoissa kerättiin kuntien päättäjien ja viranhaltijoiden käsityksiä ja näkemyksiä perusturvan yhteistoiminta-alueen palveluista ja niiden kehittämisestä kunnissa. Seuraavassa on koottu tiivistetysti Merikarvian ja Ulvilan työpajoissa esille nostetut asiat. ULVILA Terveys- ja hyvinvointipalvelut Jalkautuva työ Kuraattori - kouluterveydenhoitaja - psykologinen sairaanhoitaja järjestetty hyvin Ulvilan sairaalan tulevaisuus Vanhuspalveluiden tilat Lähipalvelukeskus/terveyskeskuksen peruskorjaus Psykiatrinen hoito ok Terveystarkastukset ja ikäkausitarkastukset säilytettävä Sairaala/lähipalvelukeskus --> Noormarkun malli Palvelubussi/Kullaan palvelut Harjunpään neuvolan tilanne Sosiaali- ja perhepalvelut Ennaltaehkäisevä lastensuojelu Lastensuojelutarpeen selvittämiseen mukaan koulu ja päivähoito Etsivä nuorisotyö Jalkautuminen Ulvilaan Kotikäyntien lisääminen Yhteistyötä lisättävä kuntien toimijoiden kanssa Vanhuspalvelut Omaa palvelutuotantoa, koska joukkoliikenne Poriin ei toimi Vanhusneuvostojen rooli enemmän toimintaa, vähemmän keskustelua Omaisten ääni kuuluviin Palveluseteli ja yhteistyötahojen selvittäminen Henkilökohtaisen avun selvittäminen sama henkilö hoitaa kaikki asiat Millä rahalla peruspalvelut ostetaan? Kullaa kirjaston hyötykäyttö ja tilojen tarkastelu Ulvilassa ei tällä hetkellä riittävästi tehostettua palveluasumista omana toimintana Tehostettu palveluasuminen keskustan alueelle Omaa tehostettua palveluasumista Santra hakee vielä paikkaansa 3. sektorin toimijoita kaivataan Santraan Santraa voisi käyttää myös Porn ulkopuolelta (Harmaalinna= Santra palvelee keskustassa asuvia vanhuksia Santran toiminnan tehostaminen (iltakäyttö) ja yhteistyö vanhusneuvoston kanssa Santraa ei voi sijoittaa sairaalan tiloihin Päivätoiminnan turvaaminen Palveluita kotiin: aikaa kotityöhön, nuoret työttömät ulkoiluttajiksi Pitääkö yhteiskunnan järjestää kaikki omavastuu mukaan Omaishoidontukea ei pitäisi joutua odottamaan Omaisten vastuu Päätös: Terveyskeskuksen yhteyteen tehostettu palveluasuminen Mitä sairaalan tiloihin mahtuu? Sairaala ei käy Kotolan tiloiksi, koska vaatii remonttia Erikoissairaala, Porin sairaala ja Ulvilan lähipalvelukeskus ok Sairaala ei voi olla Porissa Muutos koskee kaikkia Keskittäminen hyvä asia vastuun jakaminen tuen saaminen Mobiilipalvelut siten, että toimivat ennen kuin palvelut lopetetaan Talous- ja hallintopalvelut Muutokset ja perustelut näkyville talouden raportointiin Toimenpiteet, joita tehdään tilanteen korjaamiseksi yhdistettynä seurannalla Raportoinnin läpinäkyvyys eli todelliset kustannukset näkyviin Ajankohtainen tieto 3 kuukauden välein Tietoa siitä, mistä maksetaan Tietoa taloudesta ja palveluista myös kuntalaisille Sähköinen asiointi Kaupunginjohtajan mahdollisuus seurata kustannuksia reaaliajassa Tuotteistaminen --> mitä palvelu todella maksaa Raportointi virkamiestasolle 1 kk välein 26

27 MERIKARVIA Terveys- ja hyvinvointipalvelut Huolta väestövastuun toteutumisesta lääkäripalveluissa Päivystys säilytettävä Merikarvialla siten, että päivittäiset lääkäripalvelut saatavissa Merikarvialla Kaksi lääkäriä paikalla esim. osan aikaa päivästä Lähipalvelut turvattava Psykologin palvelut Merikarvialle Oikomieshammaslääkäri tai ainakin kontrollit Merikarvialla Mobiilit palvelut (esimerkiksi näytteenotto) Toimiva nettiyhteys/puhelinpalvelut/saavutettavuus Sosiaali- ja perhepalvelut Yksi perhetyöntekijä lisää Sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä 5 pv/vko (+ palveluohjaus) Toimistotyöntekijä tekemään kirjallisia töitä, etuuskäsittely keskitetty Työttömiin panostaminen Ennaltaehkäisy Kuntouttava työtoiminta Vanhuspalvelut Vanhukset tulisi hoitaa Merikarvialla, jos hoidetaan muualla tieto siitä omaisille Etäisyydet Vanhusneuvoston rooli Yhteistyö eläkejärjestöjen kanssa Omaishoitajien vapaapäivät, virkistys ja tuki Vanhusten rivitalojen yhteiskäyttö Wassan kanssa Yksityisten palvelujen kehittäminen/valinnanvapaus MRSA --> Liinaharja Kuntoutusryhmät/kuntouttava työte Henkilökunta: koulutukset Merikarvialle; sijaiset, työilmapiiri; oppisopimusjärjestelmä; henkilökunnan asenteet; ei Facebookia Oma vastuu vanhuksilla Vanhuspalveluiden uudelleen organisoiminen Virkistystoimintaa ei ole budjetoitu Kotihoidon aika asiakkaalle Budjetin pitävyys. Talous- ja hallintopalvelut Talousraportointi mitä paremmin toimii sitä paremmin kaikkien etu Selitteet, mistä muutokset johtuvat esiin Lautakunnan jäsenten ja kunnan päättäjien välinen tiedonkulku Voiko tehdä päätöksiä toisen kunnan asioista (vrt. Kaanaan neuvola)? Raportit 4 x vuodessa (eurot, suoritteet, muutokset, toimenpiteet) Piikit heti tiedoksi, mtä maksaa? Asiakkuuden ja suoritteiden määrittely Henkilöstön koulutus Keskustelu: uskottava tieto; aihealueittain tilaisuudet; tilastot selkeiksi; kustannusten nousu suhteessa kunnan maksukykyyn; rohkeaa ajatustenvaihtoa ja ehdotuksia muutoksiin päätöksenteon tueksi; luottamuksen ilmapiirissä Laskutus: kustannukset ja hallinnon kulut avoimesti esiin; tilintarkastajan kanssa asioiden läpikäynti; työnjako ja yhteistyö eri henkilöryhmien välillä Muuta: sähköinen asiointi; lähipalvelut Merikarvialla; asiointi omassa kunnassa; kannattaako maksaa seinistä; mobiilit palvelut vai oma terveysasema, jossa palvelut illallakin; miksi hankintakielto, vaikka kunta maksaa kustannukset? 27

28 5 Talous TOIMINTATUOTOT JA -KULUT Tulosalueen T20 toimintatuloista merkittävimmät ovat yhteistoimintakorvaukset kunnilta, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiakasmaksut, asuntojen vuokratuotot sekä valtionosuus perustoimeentulotuen kustannuksiin. Toimintakulut muodostuvat henkilöstökuluista, palveluiden ostoista (mm. kuntayhteisön, yksityiset palvelutuottajat, ateria- ja siivouspalvelut), tarvikeostoista (mm. lääkkeet ja hoitotarvikkeet) ja avustuksista (mm. toimeentulotuki, vanhusten ja vammaisten omaishoidontuki sekä vammaisille myönnettävät avustukset) sekä vuokrista. Tulosalueen T22 menot ovat erikoissairaanhoidon ostopalveluja. Kuntien talousluvut on esitelty kuntakorteissa. 28

29 6Kuntakortit KUNTAKORTTI Merikarvia KUNTAKORTTI Pori KUNTAKORTTI Ulvila 29

30 KUNTAKORTTI Merikarvia ASUKKAITA: 3308 ( ) Tunnusluvut Sos.- ja terv. huollon nettokustannukset /as Avoimet virat Väestöennuste Yht Kuntaindeksit Vanhuspalveluiden esimies 1 Terveyskeskuslääkäri 1 Tk-hammaslääkäri 2 Sairastavuusindeksi Kuolleisuusindeksi Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäöisestä väestöstä 2010 Työttömyysindeksi Sepelvaltimotauti 115,8 112,4 7,3 135,5 99,8 Merikarvian tilinpäätös ja talousarvio TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 Sosiaali- ja perhepalvelut Terveys- ja hyvinvointipalvelut Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Vanhushuollon palvelut Talous- ja hallintopalvelut 30

31 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 TA 2013 Sosiaali- ja perhepalvelut Sos.- ja perhepalv. yht. palv Aikuissosiaalityö Lastensuojelu Perheneuvola Vammaispalvelut Terveys- ja hyvinvointipalv Terveyspalv. yht. palvelut Avosair.hoid. ja terv.hoid. palv Psykososiaaliset palvelut Suun terveydenhuolto Kuntoutus- ja sairaalapalv Kunt.- ja sairaalapalv. yht. palv Kaupungin sairaala Fysiatrian palveluyksikkö Vanhushuollon palvelut Vanhushuollon yht. palvelut Kotihoitopalvelut Ympärivuorokautinen hoito Talous- ja hallintopalvelut Talous- ja hallintopalvelut Perusturvan yhteishallinto Yhteensä

32 KUNTAKORTTI Pori ASUKKAITA: ( ) Tunnusluvut Sos.- ja terv. huollon nettokustannukset /as Väestöennuste Yht Kuntaindeksit Sairastavuusindeksi Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäöisestä väestöstä 2010 Verenpainetauti Psykoosit Diabetes Kansatauti-indeksi 104,4 5,2 97,6 99,8 99,7 89,5 Porin tilinpäätös ja talousarvio TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 Sosiaali- ja perhepalvelut Terveys- ja hyvinvointipalvelut Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Vanhushuollon palvelut Talous- ja hallintopalvelut 32

33 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 Sosiaali- ja perhepalvelut Sos.- ja perhepalv. yht. palv Aikuissosiaalityö Lastensuojelu Perheneuvola Vammaispalvelut Terveys- ja hyvinvointipalv Terveyspalv. yht. palvelut Avosair.hoid. ja terv.hoid. palv Psykososiaaliset palvelut Suun terveydenhuolto Kuntoutus- ja sairaalapalv Kunt.- ja sairaalapalv. yht. palv Kaupungin sairaala Fysiatrian palveluyksikkö Vanhushuollon palvelut Vanhushuollon yht. palvelut Kotihoitopalvelut Ympärivuorokautinen hoito Talous- ja hallintopalvelut Talous- ja hallintopalvelut Perusturvan yhteishallinto Yhteensä

34 KUNTAKORTTI Ulvila ASUKKAITA: ( ) Tunnusluvut Sos.- ja terv. huollon nettokustannukset /as Ulvilan väestöennuste ikäryhmittäin Yht Kuntaindeksit Sairastavuusindeksi Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäöisestä väestöstä 2010 Verenpainetauti Nivelreuma Diabetes 95,5 5,2 95,7 104,8 94,8 Ulvilan tilinpäätös ja talousarvio TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 Sosiaali- ja perhepalvelut Terveys- ja hyvinvointipalvelut Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Vanhushuollon palvelut Talous- ja hallintopalvelut 34

35 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 TA 2013 Sosiaali- ja perhepalvelut Sos.- ja perhepalv. yht. palv Aikuissosiaalityö Lastensuojelu Perheneuvola Vammaispalvelut Terveys- ja hyvinvointipalv Terveyspalv. yht. palvelut Avosair.hoid. ja terv.hoid. palv Psykososiaaliset palvelut Suun terveydenhuolto Kuntoutus- ja sairaalapalv Kunt.- ja sairaalapalv. yht. palv Kaupungin sairaala Fysiatrian palveluyksikkö Vanhushuollon palvelut Vanhushuollon yht. palvelut Kotihoitopalvelut Ympärivuorokautinen hoito Talous- ja hallintopalvelut Talous- ja hallintopalvelut Perusturvan yhteishallinto Yhteensä

36 PORIN PERUSTURVAKESKUS Pori Ulvila Merikarvia 36