Kymmenen kysymystä keskustelun pohjaksi
|
|
- Päivi Ahonen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kymmenen kysymystä keskustelun pohjaksi Toisen koheesiokertomuksen päätelmissä ja suosituksissa esitetään 10 kysymystä koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käytävän keskustelun pohjaksi. Seuraavassa selvitetään näitä kysymyksiä. Lisäksi esitetään joitakin lisäkysymyksiä koheesiofoorumissa 21. ja 22. toukokuuta 2001 käytävää keskustelua varten. 1. Mikä on koheesiopolitiikan asema nopeiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten muutosten aikana lähes 30 jäsenvaltion laajentuneessa unionissa? Millä tavoin on mahdollista kannustaa taloudellista lähentymistä ja säilyttää eurooppalainen yhteiskuntamalli? Toteamuksia Kehityserot 27 jäsenvaltion unionissa ovat suurempia ja useimmissa ehdokasvaltioissa väestön elintaso jää alle puoleen jäsenvaltioiden keskiarvosta. Kilpailukyky on avainasemassa kansallisella ja alueellisella tasolla tapahtuvan kasvun ja todellisen lähentymisen suhteen. Kilpailukykyyn vaikuttavat henkilöresurssien laatu, fyysisiin infrastruktuureihin varatut määrärahat, investoinnit (myös osaamiseen ja innovaatiovalmiuteen) eli lyhyesti sanottuna fyysinen ja henkinen pääoma. Väestöpoliittiset näkymät ja odotettava aktiiviväestön vähentymisen todennäköiset seuraukset seuraavalla vuosikymmenellä vaikeuttavat osaltaan näitä ongelmia. Henkilöresurssien maksimaalinen käyttö asettaa unionille merkittäviä pitkän aikavälin haasteita. Onko yksinomaan varojen siirtoon perustuva järjestelmä riittävä tuleviin sosioekonomisiin ja alueellisiin eroihin nähden? Miten yhteisön tuki voidaan keskittää kilpailukyvyn edistämisen ja suuren alueellisen epätasapainon vähentämisen kannalta tärkeimpiin tekijöihin? Ovatko jotkut tekijät tärkeämpiä kuin toiset? Minkälaisella kansallisella talous- ja sosiaalipolitiikalla voidaan parhaiten lisätä kasvua ja rakennerahastojen ja koheesiorahaston vaikutusta?
2 2. Millä tavoin yhteisön politiikkojen johdonmukaisuutta olisi parannettava? Millä tavoin yhteisön muiden politiikkojen osuutta koheesion edistämisessä olisi parannettava? Muilla yhteisön politiikoilla on omat tavoitteensa, ja joidenkin yhteisön politiikkojen vaikutusta koheesioon on vaikea arvioida. Koheesiopoliittiset varainsiirrot, jotka ovat välttämättä rajallisia, eivät riitä "korvaamaan" muiden politiikkojen koheesion kannalta kielteisiä vaikutuksia. Joidenkin politiikkojen osalta tätä olisi painotettava entistä enemmän jo nyt. Niiden koheesiovaikutusten arviointi kolmen vuoden välein ei ole riittävää. Tämä ei tarkoita sitä, että sellaisissa yhteisön politiikoissa kuin yhteisessä maatalouspolitiikassa olisi unohdettava niiden omat erityistavoitteet. Mutta koheesiovaikutukset pitäisi ottaa huomioon jo niiden suunnitteluvaiheessa esimerkiksi tarkasteltaessa valintakelpoisia eri vaihtoehtoja. Miten yhteisön politiikkojen ja koheesiopolitiikan välistä synergiaa ja täydentävyyttä voitaisiin parantaa? Mitkä ovat tältä osin merkittävimmät yhteisön politiikat (yhteinen maatalouspolitiikka, valtiontukia koskeva kehyspolitiikka, ympäristöpolitiikka, liikennepolitiikka, muut)? 3. Millä tavoin koheesiopolitiikkaa olisi muutettava valmistauduttaessa unionin tähän asti merkittävimpään laajentumiseen? Olisiko koheesiopolitiikassa käsiteltävä myös alueellista koheesiota, jotta unionin suurimmat aluekehityserot voitaisiin ottaa paremmin huomioon? Sisällyttäessään koheesiopolitiikkaan koheesiokertomuksen päätelmissä alueellisen ulottuvuuden komissio ei vaadi uudenlaisia toimivaltuuksia aluekehityksen ja -suunnittelun alalla. Se noudattaa toimivaltansa osalta yksinkertaisesti 15:n aluepolitiikasta vastaavan ministerin Potsdamissa toukokuussa 1999 järjestetyn kokouksen antamaa suositusta, jonka mukaan aluesuunnittelu (ESDP) olisi otettava huomioon niillä aloilla, joilla vastuu on komissiolla.
3 Alueellinen epätasapaino on suurinta vauraimpien ja kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden välillä. Elinkeinoelämä ja väestö on unionissa kuitenkin todistettavasti keskittynyt hyvin pienelle ydinalueelle. Tällainen keskusalueet vastaan syrjäseudut -asetelma, joka vahvistuu 12 uuden jäsenvaltion liittymisen myötä, on vastoin esimerkiksi Yhdysvalloissa vallitsevan elinkeinoelämän tasapainoisempaa jakautumista. Kokonaisvaltainen ja strateginen näkemys ei ole ristiriidassa rakennepoliittisten toimien täytäntöönpanon alueellistamisen kanssa. Kaupungeilla on tältä osin alueellisessa kehityksessä avaintehtävä. Jos varojen kohdentamisessa alueilla tulevaisuudessa päädytään "välilliseen aluejakoon", on alue- ja paikallisviranomaisten mukanaolo välttämätöntä varmistaa.. Miten tämä alueellinen ulottuvuus voitaisiin parhaiten sisällyttää koheesiopolitiikkaan alueiden tasapainoisemman ja monikeskuksisen kehityksen edistämiseksi? Miten koheesiopolitiikka olisi keskitettävä maantieteellisesti? Onko nykyinen tavoite 2 -alueiden jako liian pirstaleinen? Olisiko syytä määrittää sellaisia keskeisiä maantieteellisiä kokonaisuuksia, joiden koon perusteella voidaan hyödyntää kyseisten alueiden vahvuudet sekä kaupunkien ja maaseudun välistä täydentävyyttä ja kannustaa verkottumista? 4. Millä tavoin koheesiopolitiikassa voidaan painottaa toimenpiteitä, joista yhteisö saa huomattavaa lisäarvoa? Osaamiseen ja uuteen viestintätekniikkaan tehtävät investoinnit luovat varmasti edelleen pitkän aikavälin kasvun perustan Euroopassa. Innovaatiovalmiuden vuoksi yritysten toimintaympäristöön on kiinnitettävä enemmän huomiota. Yritysten, etenkin pk-yritysten, ja tutkimuskeskusten, yliopistojen ja julkishallinnon välistä synergiaa olisi erityisesti parannettava. Infrastruktuurien erot ovat unionissa pienentyneet merkittävillä aloilla kuten televiestintä ja maantieliikenne. Tällä hetkellä käytössä olevien arvioiden mukaan, vaikkakin tiedot ehdokasmaissa ovat vielä puutteellisia, erot talouden keskeisissä infrastruktuureissa ovat suuret.
4 Komissio julkaisi jäsenvaltioiden ja alueiden avuksi ohjeet tavoite 1- ja 2 - alueiden sekä tavoitteen 3 tukitoimia koskevien ohjelmien strategisten suunnitelmien laatimiseksi ohjelmakautta varten. Mikä tärkeysasema olisi annettava infrastruktuureille vuoden 2006 jälkeen nykyisten jäsenvaltioiden alueilla ja toisaalta uusien jäsenvaltioiden alueilla? Mitkä ovat uuden talouden seuraukset alueille? Miten välttää "digitaalikuilu" laajentuneessa unionissa? 5. Mitkä ovat unionin tasapainoisen ja kestävän aluekehityksen painopistealueet? Yhtenä lähtökohtana on jäsenvaltioiden ja komission yhteistyössä laatima ja Potsdamissa vuonna 1999 hyväksytty ESDP, jossa korostetaan monikeskuksisuuteen pyrkivää kaupunkien aluekehitystä, kaupunkien ja maaseudun uudenlaista yhteyttä, kaikkien unionin alueiden yhtäläistä pääsyä osalliseksi infrastruktuureista ja osaamisesta sekä luonnonvarojen ja kulttuuriperinnön järkevää hoitoa. Tämän työn jatkona komissio kehittää parhaillaan jäsenvaltioiden kanssa erilaisia tulevaisuuden skenarioita (Interreg- yhteisöaloitteesta osarahoitettava ORATE-ohjelma) unionin alueiden kestävää kehitystä varten ja voi myöhemmin tehdä ehdotuksen alueiden kehittämisstrategiasta. Miten vastuu jaetaan komission, valtion ja aluehallinnon kesken, kun pannaan täytäntöön koko unionin alueen tasapainoiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävää strategiaa? Minkälainen asema olisi annettava investoinneille, joilla pyritään rajoittamaan teollisuuden, maatalouden ja kotitalouksien ympäristölle mahdollisesti aiheuttamia vaurioita (jätevesien, kotitalouksien ja teollisuuden jätteiden käsittelylaitokset jne.)?
5 Onko yhteisön tukitoimien edellytyksissä painotettava enemmän kestävän kehityksen periaatteen noudattamista? 6. Millä tavoin taloudellista lähentymistä olisi kannustettava Euroopan unionin kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla? Koheesiokertomuksen tiedoista käy ilmi, että lähentymistä on viimeisten 10 vuoden aikana tapahtunut enemmän valtioiden kuin alueiden tasolla. Lähentyminen ei ole ainoastaan koheesiopolitiikan ansiota vaan sitä ovat edistäneet myös (vaikkakin enemmän kansallisesti kuin alueellisesti vaikuttavat) yhtenäismarkkinat sekä talous- ja rahaunioni. Perustamissopimuksen mukaan yhteisö toimii "edistääkseen... sopusointuista kehitystä" ja pyrkii erityisesti "vähentämään alueiden välisiä eroja sekä kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden tai saarien jälkeenjääneisyyttä, maaseutu mukaan luettuna" (158 artikla). Henkeä kohti laskettu keskimääräinen BKT unionissa on laajentumisen jälkeen huomattavasti alhaisempi. Jos tiukasti sovellettavana valintaperusteena laajentumisen jälkeen on edelleen BKT asukasta kohti (alle 75 % keskiarvosta), nykyisten jäsenvaltioiden tavoite 1 -alueiden väestömäärä putoaisi puoleen. Nyt yli kaksi kolmasosaa yhteisön käytössä olevista varoista osoitetaan tavoite 1 -alueille. Miten olisi suhtauduttava niihin nykyisten jäsenvaltioiden vähemmän suotuisiin alueisiin, joiden tilanne parantuu suhteellisesti mutta ei tosiasiallisesti, koska ongelmat ovat laajentumisen jälkeen samoja kuin sitä ennenkin? Missä määrin, nykytilanteeseen verrattuna, olisi varat keskitettävä kehityksessä jälkeen jääneille alueille, jotta rakennepoliittisten tukitoimien todellinen ja kestävä vaikutus näillä alueilla voitaisiin varmistaa?
6 7. Millaisia tukitoimia olisi toteuttava muilla alueilla? Rakenteellisia ongelmia ei esiinny ainoastaan kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla. Muiden alueiden ja kaupunkien välillä on edelleen suuria eroja. Koheesiopolitiikka on yksi harvoista yhteisön toimintamuodoista, joihin kansalaiset voivat osallistua käytännössä paikallistasolla. Kertomuksesta käy ilmi, että nykyisen aluepolitiikan näkyvyyttä ei aina ole varmistettu parhaalla mahdollisella tavalla tavoite 1 -alueiden ulkopuolella. Kertomuksessa avataan keskustelu kymmenestä ehdotetusta ensisijaisesta toimintalinjasta, joista kuusi on luonteeltaan alueellisia: vähiten kehittyneet alueet, kaupunkipoliittiset kysymykset, maaseudun toimintojen monipuolistaminen, rajat ylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö, teolliset rakennemuutosalueet sekä maantieteellisistä tai luonnonoloista johtuvista haitoista kärsivät alueet. Neljän horisontaalisen toimintalinjan tarkoituksena on lisätä työpaikkojen määrää ja parantaa niiden laatua, tukea uutta taloutta ja osaamisyhteiskuntaa, edistää sosiaalista osallistumista ja tasa-arvoa. Nyt kaikkien toimintalinjojen osalta on selvitettävä, minkälaisilla yhteisön tukitoimilla saadaan merkittävää lisäarvoa, sillä unioni ei pysty ratkaisemaan kaikkia ongelmia. Sillä ei ole siihen tarvittavia varoja eikä edes tarvetta pyrkiä siihen. Ovatko toimintalinjat oikeita? Löytyisikö yhteisön tasolla muita ensisijaisia toimintalinjoja? Mitä? Miten entistä rajallisemmat varat olisi kohdennettava suhteessa enemmälle määrälle kehityksessä jälkeen jääneitä alueita?
7 8. Mitä menetelmiä olisi käytettävä määritettäessä varojen jakautumista jäsenvaltioiden ja alueiden kesken? Varat on jaettava mahdollisimman objektiivisesti ja tarpeiden mukaan. Agenda päätöksillä tässä onkin edistytty ottamalla käyttöön kaikkialla unionissa sovellettavat objektiiviset kriteerit. Tavoite 1 -alueiden ulkopuolella eri toimintalinjojen ohjelmointi voisi perustua yhteen jäsenvaltiokohtaiseen määrärahaan. Jäsenvaltiot laatisivat muutamaan, mm. edellä mainittuihin toimintalinjoihin perustuvat kansallisen ja alueellisen tason toimintaohjelmat. Komission yhteisön tarpeiden perusteella vahvistama näkemys toimintalinjoista ja haasteista voisi olla hyödyllinen väline tarkasteltaessa kussakin jäsenvaltiossa toteutettavia tukitoimia yhteisön kannalta. Onko nyt käytössä olevia kriteereitä väestömäärä, alueellinen ja kansallinen vauraus sekä työttömyysaste tavoitteessa 1 täydennettävä muilla, esimerkiksi työllisyysasteella työmarkkinoiden nykyisten näkymien ja Lissabonin Eurooppa-neuvoston työllisyysastetta koskeneiden päätelmien perusteella? Jos tosiasiallinen lähentyminen tukikelpoisilla alueilla on rakenteellisesti riittämätöntä, voitaisiinko tätä käyttää varainjaon perusteena? Pitäisikö suoritusvarauksen osuuden rakennerahastovaroista olla suurempi? Pitäisikö suoritusvarauksen käyttöönoton ehdollisuutta lisätä, jotta toivotut tulokset saavutettaisiin myös moitteettoman varainhoidon osalta? Kuinka suuri pitäisi osarahoitusosuuden (yhteisön tuen osuus tukikelpoisista kokonaiskustannuksista) olla uusissa jäsenvaltioissa, kun otetaan huomioon suhteellinen vauraus ja kansalliset budjettivarat ja toisaalta yhteisön varoja saavien alueiden vastuullisuuden ja sitoutumisen ylläpitäminen?
8 9. Mitä periaatteita yhteisön tukitoimien toteuttamisessa olisi noudatettava? Agenda 2000 toi mukanaan merkittäviä muutoksia koheesiopolitiikan ja - hallinnon eri näkökohtiin. Muutoksilla pyrittiin erityisesti lisäämään hajauttamista, edistämään kumppanuutta ja sisällyttämään arviointi tehokkaammin osaksi päätöksentekoa. Lisäksi tiukennettiin varainhoitoa ja sen valvontaa parantamalla ja selkiyttämällä jäsenvaltioiden ja komission välistä vastuunjakoa. Tällä pyritään merkittävästi vähentämään petoksia ja etenkin väärinkäytöksiä, jotka muodostavat komission tietoon tulleista tapauksista selvän enemmistön. Kumppanuuden osalta päätöksentekoprosessin hajauttamista sovelletaan entistä enemmän kansallisen ja yhteisön tason politiikassa. Voisiko ohjelmatyö olla kaksivaiheista? Ensinnä komissio laatisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kansallisen ja valtioiden välisen tason strategian, joka sisältäisi taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen ulottuvuuden ja jossa keskityttäisiin ensisijassa yhteisön kannalta hyödyllisiin toimintalinjoihin. Tämän jälkeen ohjelmatyö hajautettaisiin asianmukaiselle tasolle (esimerkiksi alue, kaupunki tai valtioiden välinen). Onko integroitu ohjelmatyö edelleen paras tapa saada positiivisia tuloksia kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden taloudellisessa, sosiaalisessa ja alueellisessa kehityksessä? Voitaisiinko täydentävyysperiaatetta (eli rakennerahastovaroilla täydennetään kansallisia varoja eikä suinkaan korvata niitä) soveltaa jokaiseen ohjelmaan eikä vain jäsenvaltion tasolla (kaikkiin yhteen tavoitteeseen liittyviin ohjelmiin) kuten nyt? Miten varainjaon ja tulosten välistä yhteyttä voitaisiin tiivistää?
9 10. Millä tavoin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion kasvaviin tarpeisiin olisi vastattava? Kertomuksessa esitettyjen analyysien mukaan taloudelliset ja sosiaaliset erot unionissa kasvavat huomattavasti laajentumisen myötä. Taloudellisen ja sosiaalisen koheesion säilyttäminen on näin ollen entistä haastavampaa Rahoitus on luonnollisesti suunnattava pääosin uusille jäsenvaltioille. Se, kuinka paljon unioni haluaa investoida nykyisissä jäsenvaltioissa ja varsinkin niiden kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla edelleen esiintyvien ongelmien ratkaisemiseen, vahvistetaan kokonaisrahoituspaketissa. Nämä ovat koheesiopolitiikkaan varattavasta budjetista käytävän keskustelun raamit. On liian aikaista tehdä vuoden 2006 jälkeisiä budjettiehdotuksia, jotka otetaan joka tapauksessa esiin yhteisön tulevista politiikoista käytävässä yleiskeskustelussa. Berliinissä kokoontunut Eurooppa-neuvosto myönsi neuvotteluissa 213 miljardia euroa eli keskimäärin 30 miljardia euroa vuodessa rakennepoliittisiin toimiin 15 jäsenvaltiossa kaudella Tämän lisäksi varattiin erilliset määrärahat liittymistä valmisteleviin tukiin (3 miljardia euroa vuodessa) ja vuosien välillä unioniin liittyville maille. Uusille jäsenvaltioille on myös varattu liittymisen jälkeen käyttöönotettavia määrärahoja, joiden määrä lisääntyy asteittain saavuttaen 12 miljardin euron enimmäismäärän vuonna Näiden päätösten mukaan määrärahat ovat 0,45 % 21 jäsenvaltion laajentuneen unionin BKT:sta vuonna 2006 eli käytännössä yhtä paljon kuin 15 jäsenvaltion unionissa ohjelmakauden alussa. Onko 0,45 % BKT:sta koheesiopolitiikan rahoituksen kannalta sopiva viitemäärä tulevaisuudessa? Miten voidaan varmistaa alue- ja koheesiopolitiikan uskottavuus 15 jäsenvaltion ja uusien jäsenvaltioiden tarpeita vastaavilla riittävillä varoilla? Mikä on koheesiorahaston tehtävä?
Uusi koheesiokumppanuus
Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/215. Tarkistus
20.3.2019 A8-0094/215 215 João Ferreira, Miguel Viegas, João Pimenta Lopes, Marisa Matias Johdanto-osan 9 kappale (9) Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja vastata uusiin haasteisiin,
LisätiedotB8-0362/58. Miguel Viegas, Matt Carthy, Estefanía Torres Martínez, Paloma López Bermejo GUE/NGL-ryhmän puolesta
20.5.2015 B8-0362/58 58 Miguel Viegas, Matt Carthy, Estefanía Torres Martínez, Paloma López Bermejo Johdanto-osan 4 kappale (4) On havaittu, että erityisesti tuoreiden hedelmien ja vihannesten, mukaan
LisätiedotSeminaari. Rakennerahastojen tuleva hallinnointi: miten vastuu jaetaan? Brysselissä 3. ja 4. maaliskuuta 2003
EUROOPAN KOMISSIO ALUEPOLITIIKAN PÄÄOSASTO Suunnittelu, vaikutukset, koordinointi ja arviointi Seminaari Rakennerahastojen tuleva hallinnointi: miten vastuu jaetaan? Brysselissä 3. ja 4. maaliskuuta 2003
LisätiedotLaajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että
Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä
LisätiedotOsasto Nimike Talousarvio 2013 lisätalousarvioesitys nro: 7/2013 Uusi määrä Maksusitoumuks et
LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO: 7/2013 SECTION III COMMISSION MAKSUT MAKSUT Osasto Nimike Talousarvio 2013 lisätalousarvioesitys nro: 7/2013 Uusi määrä ks ks ks 01 Talous- ja rahoitusasiat 555 684 796 428 350
LisätiedotTuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0358/11. Tarkistus. Laura Agea, Marco Valli, Rolandas Paksas, Sylvie Goddyn EFDD-ryhmän puolesta
8.11.2018 A8-0358/11 11 1 kohta 1. korostaa, että vuosien 2021 2027 monivuotisen rahoituskehyksen on taattava unionin vastuu ja valmiudet vastata tuleviin tarpeisiin, lisähaasteisiin ja uusiin kansainvälisiin
LisätiedotEhdotus. Muutos komission ehdotukseen COM(2012) 496 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 12.3.2013 COM(2013) 146 final 2011/0276 (COD) Ehdotus Muutos komission ehdotukseen COM(2012) 496 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2019(BUD) Lausuntoluonnos László Surján. PE v01-00
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 18.4.2011 2011/2019(BUD) TARKISTUKSET 1-13 László Surján (PE462.573v01-00) vuoden 2012 talousarvioesitystä käsittelevän kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista
LisätiedotEDUSKUNNAN SUURELLE VALIOKUNNALLE
SISÄASIAINMINISTERIÖ SM-2001-00692/Ka-0 EDUSKUNNAN SUURELLE VALIOKUNNALLE 14.3.2001 Viitaten perustuslain 97 :ään sisäasiainministeriö lähettää kunnioittavasti eduskunnan suurelle valiokunnalle tiedoksi
LisätiedotOikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. koheesiorahastosta. (komission esittämä)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 14.7.2004 KOM(2004) 494 lopullinen 2004/0166 (AVC) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS koheesiorahastosta (komission esittämä) FI FI PERUSTELUT Perustamissopimuksen 161 artiklan
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 16. kesäkuuta 2003 (26.06) (OR. en) 8642/1/03 REV 1 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2002/0303 (COD)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 16. kesäkuuta 2003 (26.06) (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2002/0303 (COD) 8642/1/03 REV 1 ADD 1 EDUC 79 CODEC 518 OC 348 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: Neuvoston 16.
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 24/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: JULISTUKSET EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotBudjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS
Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita
6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin
LisätiedotLeipzigin julistus: EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuus
Leipzigin julistus: EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuus Me allekirjoittaneet, alue- ja paikalliselinten edustajat kaikkialta Euroopasta pyydämme Euroopan komissiota, EU:n jäsenvaltioiden hallituksia ja
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Budjettivaliokunta 2009 2007/0145(COD) 22.4.2008 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.4.2011 KOM(2011) 226 lopullinen Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta
Lisätiedot15466/14 team/hkd/akv 1 DGG 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. marraskuuta 2014 (OR. en) 15466/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 14799/14 FSTR 66 FC 46 REGIO 126 SOC 777 AGRISTR
LisätiedotEUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2017 (OR. en) 2017/0247 (COD) PE-CONS 53/17 FSTR 73 FC 83 REGIO 104 SOC 681 AGRISTR 98 PECHE 408 CADREN 106 POLGEN 135 CODEC 1685 SÄÄDÖKSET
Lisätiedot9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9878/19 SOC 406 EMPL 303 ECON 537 EDUC 255 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2014 C(2014) 1410 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 11.3.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 täydentämisestä siltä osin
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2013(BUD) Lausuntoluonnos Victor Boștinaru (PE v01-00)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2015/2013(BUD) 6.3.2015 TARKISTUKSET 1-14 Victor Boștinaru (PE549.331v01-00) lisätalousarviosta nro 2/2015: maksusitoumusten siirtäminen ja jaettu hallinnointi;
LisätiedotPUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE
Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku
LisätiedotEnsimmäisen koheesiota koskevan väliraportin (Tammikuu 2002) Euroopan yhtenäisyys, kansojen solidaarisuus, alueiden monimuotoisuus
fi ENSIMMÄISEN KOHEESIOTA KOSKEVAN VÄLIRAPORTIN TAMMIKUU 2002 1 Ensimmäisen koheesiota koskevan väliraportin (Tammikuu 2002) Euroopan yhtenäisyys, kansojen solidaarisuus, alueiden monimuotoisuus 2 ENSIMMÄISEN
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta VÄLIAIKAINEN 14. maaliskuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta aluepolitiikka-, liikenne-
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus
9.1.2019 A8-0482/25 25 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Jäsenvaltioiden talous kaipaa pikaisesti sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten suunnattua julkista investointisuunnitelmaa,
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.12.2018 C(2018) 8841 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 12.12.2018, Ruotsin ja Suomen yhteistyöohjelman Interreg V-A Ruotsi-Suomi-Norja (Pohjoinen), johon Norja
LisätiedotEUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Euroopan alueellinen yhteistyö on koheesiopolitiikan väline, jolla pyritään ratkaisemaan ongelmia yli rajojen ja kehittämään yhdessä eri alueiden potentiaalia. Euroopan aluekehitysrahastosta
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 358 lopullinen Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta
LisätiedotMiniseminaari Lauri, Mikonkatu 4
Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006
LisätiedotKOMISSION SUOSITUS, annettu , verosopimusten väärinkäytön vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.1.2016 C(2016) 271 final KOMISSION SUOSITUS, annettu 28.1.2016, verosopimusten väärinkäytön vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta KOMISSION SUOSITUS, annettu 28.1.2016,
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. kesäkuuta 2019 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9892/19 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto ENV 525 CLIMA 152 AGRI 283 PECHE
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.9.2013 COM(2013) 639 final 2013/0313 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 19. marraskuuta 2002 PE 319.720/34-42 TARKISTUKSET 34-42 Mietintöluonnos (PE 319.720) Marianne L.P. Thyssen Ehdotus Euroopan
Lisätiedot05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
Lisätiedot(6) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston komitean lausunnon mukaiset,
9.5.2017 L 119/7 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/788, annettu 8 päivänä toukokuuta 2017, meri- ja kalatalousrahastosta annetun asetuksen (EU) N:o 508/2014 nojalla annettavista säännöistä, jotka
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en) 7003/17 BUDGET 2 PERUSTELUT Asia: Esitys Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 1 varainhoitovuoden 2017 yleiseen talousarvioon oheisasiakirjaksi
Lisätiedot10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10416/19 SOC 496 EMPL 384 ECON 649 EDUC 328 SAN 310 GENDER 30 ANTIDISCRIM 20 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotTalous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden
LisätiedotSijoituksia Euroopan tulevaisuuteen
Sijoituksia Euroopan tulevaisuuteen 1 Viides taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota käsittelevä kertomus Uusi koheesiopolitiikka vastaa uuden vuosikymmenen haasteisiin I. Tausta II. III.
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 2010/0059(COD) 2.7.2010 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
LisätiedotCAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014
CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun
LisätiedotPUBLIC. Bryssel, 17. maaliskuuta 2000 (28.03) (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 7085/00 LIMITE ELARG 34
Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 17. maaliskuuta 2000 (28.03) (OR. en) 7085/00 PUBLIC LIMITE ELARG 34 ILMOITUS: I-KOHTA Lähettäjä: Laajentumistyöryhmä Päivämäärä: 13. maaliskuuta 2000 Vastaanottaja:
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä
LisätiedotKOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020
YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa
LisätiedotLUOVA EUROOPPA ( ) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ. EACEA 26/2016: Eurooppalaisten teosten edistäminen verkossa
LUOVA EUROOPPA (-) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ EACEA 6/6: Eurooppalaisten teosten edistäminen verkossa. TAVOITTEET JA KUVAUS Tämä ehdotuspyyntöilmoitus perustuu kulttuurialan ja luovien alojen tukiohjelman
LisätiedotEU:n vuoden 2012 talousarvioesitys vastaa 500 miljoonan eurooppalaisen tarpeisiin tiukan talouden aikoina
IP/11/499 Bryssel 20. huhtikuuta 2011 EU:n vuoden 2012 talousarvioesitys vastaa 500 miljoonan eurooppalaisen tarpeisiin tiukan talouden aikoina Komissio on tänään hyväksynyt EU:n vuoden 2012 talousarvioesityksen.
LisätiedotB7-0079/139. Sandra Kalniete, Joseph Daul, Albert Deß, Michel Dantin, Jarosław Kalinowski ja muut
6.3.2013 B7-0079/139 139 Sandra Kalniete, Joseph Daul, Albert Deß, Michel Dantin, Jarosław Kalinowski ja muut Johdanto-osan 21 kappale (21) Ottaen huomioon, että tilatukijärjestelmään on sisällytetty vaiheittain
LisätiedotEuroopan yhteisöjen virallinen lehti. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1261/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999,
26.6.1999 L 161/43 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1261/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, Euroopan aluekehitysrahastosta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
LisätiedotEhdotus. Muutos komission ehdotukseen KOM(2011) 607 lopullinen/2: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 12.3.2013 COM(2013) 145 final 2011/0268 (COD) Ehdotus Muutos komission ehdotukseen KOM(2011) 607 lopullinen/2: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan sosiaalirahastosta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10694/17 FIN 416 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 27. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/2. Tarkistus. Tiziana Beghin, David Borrelli, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/2 2 Johdanto-osan I a kappale (uusi) I a. katsoo, että monenlaisia julkisia palveluja koskevalla horisontaalisella varaumalla ei pystytä suojelemaan riittävästi julkisia palveluja, koska
LisätiedotSuomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010
Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.2.2017 COM(2017) 101 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2017/000 TA 2017 komission aloitteesta
Lisätiedot***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA
Euroopan parlamentti 2014-2019 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 13.6.2017 EP-PE_TC1-COD(2016)0384 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. kesäkuuta 2017 Euroopan parlamentin
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta
Lisätiedot10667/16 team/mmy/vb 1 DGG 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10667/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat FSTR 35 FC 29 REGIO 42 SOC 434 AGRISTR
LisätiedotBudjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 2011/0399(COD) 3.7.2012 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotPE-CONS 39/1/16 REV 1 FI
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Strasbourg, 23. marraskuuta 2016 (OR. en) 2016/0193 (COD) LEX 1707 PE-CONS 39/1/16 REV 1 FSTR 63 FC 55 REGIO 79 SOC 560 EMPL 370 BUDGET 26 AGRISTR 51 PECHE
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien
LisätiedotA7-0193/16. Guy Verhofstadt, Carl Haglund, Anne E. Jensen, Alexander Graf Lambsdorff ALDE-ryhmän puolesta
1.6.2011 A7-0193/16 16 Guy Verhofstadt, Carl Haglund, Anne E. Jensen, Alexander Graf Lambsdorff 163 kohta 163. toistaa, että jollei vuoden 2013 jälkeiselle monivuotiselle rahoituskehykselle myönnetä riittävästi
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/3. Tarkistus. Sven Giegold, Jordi Solé, Tilly Metz, Bas Eickhout Verts/ALE-ryhmän puolesta
10.1.2019 A8-0482/3 3 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a) InvestEU-ohjelman olisi voimaannutettava kansalaisia ja yhteisöjä, jotka haluavat investoida kestävämpään, hiilivapaaseen yhteiskuntaan, energiakäänne
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotTARKISTUKSET esittäjä(t): Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
27.11.2018 A8-0370/ 001-014 TARKISTUKSET 001-014 esittäjä(t): Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta Mietintö Miriam Dalli A8-0370/2018 Neuvoston päätösten (EU) 2015/1523 ja (EU) 2015/1601
LisätiedotBudjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 12.10.2012 2012/2237(BUD) MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta
LisätiedotEU:n strategia ja maaseutuohjelman arviointi
EU:n strategia ja maaseutuohjelman arviointi Seminaari - Maaseutuohjelman tuloksia ja vaikuttavuutta Helsinki 10.10.2019 Kai Heikkilä Johtava asiantuntija Euroopan komissio DG AGRI Tausta: EU:n yhteinen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0047/13. Tarkistus. Sophie Montel, Mireille D Ornano, Florian Philippot EFDD-ryhmän puolesta
7.3.2018 A8-0047/13 13 Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että kohentunut taloustilanne tarjoaa mahdollisuuksia kunnianhimoisten ja sosiaalisesti tasapainoisten rakenneuudistusten toteuttamiseen ja erityisesti
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI Aluekehitysvaliokunta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2014/2040(BUD) 5.9.2014 TARKISTUKSET 1-18 Derek Vaughan (PE537.191v01-00) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2015 kaikki
LisätiedotJULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA
JULISTUS I COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA Cotonoun sopimuksen 8 artiklaa kansallisen ja alueellisen vuoropuhelun osalta sovellettaessa 'AKTvaltioiden ryhmällä' tarkoitetaan AKT-suurlähettiläskomitean
Lisätiedot8165/16 team/vj/kkr 1 DGE 1A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. huhtikuuta 2016 (OR. en) 8165/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 21. huhtikuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat ENV
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Ian Duncan, Jadwiga Wiśniewska ECR-ryhmän puolesta
9.2.2017 A8-0003/151 151 Johdanto osan 11 kappale (11) Olisi perustettava nykyaikaistamisrahasto, johon sijoitetaan 2 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, ja nämä päästöoikeudet
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotEuroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe
EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN PUHE Luxemburg, 10. joulukuuta 2013 ECA/13/45 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe Varainhoitovuotta 2012 koskevan vuosikertomuksen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
6.12.2017 A8-0350/1 1 42 kohta 42. katsoo, että vahvan puolustusteollisuuden kehittäminen vahvistaa EU:n teknologista riippumattomuutta; pyytää kehittämään teollisia ja teknologisia resursseja, joita tarvitaan
Lisätiedot10368/1/19 REV 1 team/rir/mls 1 LIFE.2.B
Bryssel, 18. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10368/1/19 REV 1 AGRI 306 VETER 36 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 18. kesäkuuta 2019 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotSuurelle valiokunnalle
HALLINTOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 20/2007 vp Valtioneuvoston selvitys EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuudesta ja valmistautumisesta keskusteluun koheesiopolitiikan tavoitteista ja sisällöstä Suurelle valiokunnalle
LisätiedotViimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin
IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/XXXX(INI) liikenne- ja matkailuvaliokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2015/XXXX(INI) 23.6.2015 LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle Euroopan unionin yleisestä talousarviosta
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Budjettivaliokunta 2004 29. elokuuta 2001 PE 303.592/12-18 TARKISTUKSET 12-18 Lausuntoluonnos (PE 303.592) Heide Rühle Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi eurooppalaisen
Lisätiedot7075/16 team/sj/si 1 DGG 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. maaliskuuta 2016 (OR. en) 7075/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 6334/16, 15362/15
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan
Lisätiedot7DXVWDD. Brysselissä 11 toukokuuta 2000
,3 Brysselissä 11 toukokuuta 2000,17(55(*,,,.RPLVVLR K\YlNV\L UDMDW \OLWWlYll YDOWLRLGHQ YlOLVWl MD DOXHLGHQ YlOLVWl \KWHLVW\ Wl NRVNHYDDQ XXWHHQ \KWHLV DORLWWHHVHHQ OLLWW\YlW VXXQWDYLLYDW MD PllUlUDKRMHQ
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0010 (APP) 5479/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: N 49 CADREN 5 REGIO 7 FSTR 6 FC 7 SOC 21 AGRISTR 2 PECHE
LisätiedotEd. asiak. nro: 8944/17 COMPET 305 IND 103 Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta Hyväksyminen
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2017 (OR. en) 9110/17 COMPET 336 IND 120 ILMOITUS Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) Vastaanottaja: Neuvosto Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.4.2010 KOM(2010)182 lopullinen Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Aluekehitysvaliokunta 2009 2008/2100(INI) 15.9.2008 MIETINTÖLUONNOS koheesiopolitiikan täydentävyydestä ja sen yhteensovittamisesta maaseudun kehitystoimien kanssa (2008/2100(INI))
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto
Lisätiedot8463/17 team/paf/ts 1 DGG 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. huhtikuuta 2017 (OR. en) 8463/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 25. huhtikuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 29.4.2015 2015/2079(BUD) MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014
LisätiedotESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander
ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut
LisätiedotEU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013
MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka
Lisätiedot