7DXVWDD. Brysselissä 11 toukokuuta 2000

Transkriptio

1 ,3 Brysselissä 11 toukokuuta 2000,17(55(*,,,.RPLVVLR K\YlNV\L UDMDW \OLWWlYll YDOWLRLGHQ YlOLVWl MD DOXHLGHQ YlOLVWl \KWHLVW\ Wl NRVNHYDDQ XXWHHQ \KWHLV DORLWWHHVHHQ OLLWW\YlW VXXQWDYLLYDW MD PllUlUDKRMHQ RKMHHOOLVHQ MDRQ MlVHQYDOWLRLWWDLQ (XURRSDQNRPLVVLRRQK\YlNV\Q\WXXWWD,QWHUUHJ,,,\KWHLV DORLWHWWDNRVNHYDW VXXQWDYLLYDW VHNl RKMHHOOLVHW UDKRLWXVRVXXGHW MlVHQYDOWLRLWWDLQ (XURRSDQ DOXHNHKLW\VUDKDVWRQ RVXXV DORLWWHHVWD RQ \KWHHQVl PLOMRRQDD HXURD.RPLVVLRQ K\YlNV\QWl YRLWLLQ DQWDD VHQ YLLPH ORNDNXXVVD K\YlNV\PLl VXXQWDYLLYDHKGRWXNVLD NRVNHYDQ NXXOHPLVPHQHWWHO\Q SllWW\PLVHQ MlONHHQ.XXOHPLVPHQHWWHO\\Q RVDOOLVWXLYDW MlVHQYDOWLRW (XURRSDQ SDUODPHQWWL DOXHLGHQNRPLWHDMDWDORXVMDVRVLDDOLNRPLWHD Komission antaman hyväksynnän jälkeen aluepolitiikasta vastaava komissaari Michel Barnier totesi seuraavaa: "Interreg III on olennainen osa Euroopan unionin alueellisen koheesion lisäämiseen tähtäävää strategiaa. Tämä aloite tuo ihmiset ja yhteisöt lähemmäs toisiaan kaikkialla Euroopassa, ja se on erityisen merkittävä unionin laajentumisen valmistelun kannalta. " Komissaari Barnier oli tyytyväinen Euroopan parlamentin kuulemismenettelyn aikana antamaan myönteiseen panokseen. Komissio kiinnitti erityistä huomiota parlamentin huomautuksiin, jotka koskivat suuremman joustavuuden tarvetta valtioiden väliseen ohjelmalohkoon liittyvien toimien osalta, ulkoisten rahoitusvälineiden kanssa toteutettavan paremman koordinoinnin merkitystä ja tarvetta kiinnittää erityistä huomiota syrjäisimpiin alueisiin. 7DXVWDD Alunperin vuonna 1990 käynnistetyn Interreg-yhteisöaloitteen tavoitteena oli kehittää rajat ylittävää yhteistyötä ja auttaa unionin sisä- ja ulkorajoilla sijaitsevia alueita ratkaisemaan niiden syrjäisestä sijainnista johtuvia ongelmia. Uudessa kauden Interreg-aloitteessa tähän tavoitteeseen on lisätty alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö. Euroopan unionin laajentumiskehityksen lisätessä sisärajojen määrää ja siirtäessä ulkorajoja itään tämänkaltainen yhteistyö on entistäkin tärkeämpää. Interreg III -aloitteen tärkein haaste on hyödyntää jo toteutetusta yhteistyöstä saatuja myönteisiä kokemuksia ja laajentaa tätä tuloksekasta yhteistyötä naapurivaltioiden kanssa kaikkialla unionissa.

2 2KMHOPDORKNRW Interrg III -aloitteen johtavana periaatteena on, että kansalliset rajat eivät saisi olla este Euroopan tasapainoiselle ja sopusointuiselle kehitykselle. Tätä tavoitetta tuetaan Interreg III -aloitteesta kolmen eri yhteistyötyypin avulla. Ne ovat seuraavat: - 2KMHOPDORKNR $ vierekkäisten rajaseutuyhteisöjen välinen UDMDW \OLWWlYl \KWHLVW\, jonka tavoitteena on kehittää rajojen yli toimivia taloudellisia ja sosiaalisia keskuksia sekä edistää yhteisen aluesuunnittelun kehittämistä. Tämänkaltainen yhteistyö keskittyy unionin sisä- ja ulkorajojen paikalliseen ulottuvuuteen. - 2KMHOPDORKNR% paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten avulla toteutettava YDOWLRLGHQ YlOLQHQ \KWHLVW\, jonka tavoitteena on edistää Euroopan yhdentymistä ja Euroopan unionin kestävää ja tasapainoista kehitystä sekä yhdentymisen lisääntymistä naapurimaiden kanssa. Noin 13:lla koko Euroopan kattavalla ohjelmalla kannustetaan omaksumaan aluesuunnittelukysymyksissä entistä strategisempi lähestymistapa. - 2KMHOPDORKNR & DOXHLGHQ YlOLQHQ \KWHLVW\, jolla pyritään lisäämään aluekehityksessä käytettävien välineiden tehokkuutta luomalla verkostoja erityisesti heikommassa asemassa olevia alueita ja teollisesta taantumisesta kärsiviä alueita varten. Tässä ohjelmalohkossa keskitytään muuhun kuin vierekkäisten alueiden väliseen yhteistyöhön. Liitteessä 1 esitetään lisätietoja ja karttoja..dxghq±,qwhuuhjrkmhopdw Interreg III -aloitteen suuntaviivat perustuvat kaudelta saatuihin kokemuksiin ja niiden tavoitteena on hyödyntää jo saatuja tuloksia varmistamalla, että asianomaiset alueet koordinoivat toimiaan ja toimivat todella yhteistyössä. Tämä merkitsee sitä, että niiden on toteutettava yhteisiä strategioita ja ohjelmia. Alueiden on myös otettava käyttöön yhteisiä hallintorakenteita näiden ohjelmien laatimista ja toteuttamista, toimien valintaa, kokonaishallintoa ja koordinointia sekä ohjelmien täytäntöönpanon seurantaa varten. Interreg III -ohjelmiin on otettava mukaan toimielinten lisäksi yhteiskunta- ja talouselämän toimijoita, kansalaisjärjestöjä ja oppilaitoksia. Toteutettavien ohjelmien on täydennettävä rakennerahastojen tavoitteisiin 1, 2 ja 3 liittyviä toimenpiteitä, ja ne on koordinoitava Euroopan unionin ulkopoliittisten välineiden (PHARE, TACIS ja MEDA) kanssa.,17(55(*,,,$guldqphuhqdoxhhood Komissio on erittäin tietoinen Adrianmeren alueen poliittisesta tilanteesta, jota se tarkkailee tiiviisti. Komissio on laatinut Interreg III -aloitteen suuntaviivoihin liitetyn erityisen julkilausuman, jossa todetaan seuraavaa: "Kun poliittiset edellytykset Interreg-aloitteen mukaisen yhteistyön edistämiseksi Italian ja kolmansien maiden Adrianmeren alueiden välillä täyttyvät, komissio tarkastelee sopivimpia menetelmiä kannustaa tähän yhteistyöhön muiden yhteistyövälineiden kanssa." 5DKRLWXV EAKR:sta kaudeksi varatuksi Interregin kokonaisrahoitusosuudeksi on vahvistettu miljoonaa euroa vuoden 1999 hintoina. Yhteisrahoitusaste on 75 prosenttia hankkeiden ja ohjelmien kokonaiskustannuksista tavoite 1 -alueilla ja 50 prosenttia muilla alueilla. 2

3 Komissio hyväksyi tänään myös Interreg III -aloitetta koskevien määrärahojen ohjeellisen jaon jäsenvaltioittain. Nämä osuudet (katso liite 2) on laskettu puolueettomien perusteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi myönnettävä ohjeellisesti vähintään 50 prosenttia Interreg III -aloitteen kokonaismäärärahoistaan rajat ylittävään yhteistyöhön (ohjelmalohko A). Komissio kehottaa jäsenvaltioita ja nimettyjä alueviranomaisia toimittamaan sille yksityiskohtaiset ehdotuksensa kuuden kuukauden kuluessa lopullisen tiedonannon julkaisemisesta (XURRSDQ\KWHLV MHQYLUDOOLVHVVDOHKGHVVl. Lisätietoja Internet-osoitteesta 3

4 LIITE 1,17(55(*,,,±/LVlWLHWRMD 2+-(/0$/2+.2$5$-$7</,77b9b<+7(,67<g 0bb5,7(/0b Naapurimaiden rajat ylittävällä yhteistyöllä (ohjelmalohko A) pyritään kehittämään taloudellisia ja sosiaalisia keskuksia rajaseuduille kestävään aluekehitykseen tähtäävien yhteisten strategioiden avulla. 78.,.(/32,6(7$/8((7 - Kaikki NUTS III -tason alueet, jotka rajoittuvat Euroopan unionin sisäisiin tai ulkoisiin maarajoihin. Näiden NUTS III -tason alueiden naapurialueet voidaan myös ottaa mukaan rajat ylittävän yhteistyön ohjelmaan kyseisessä alueella. - Eräät rannikkoalueet. 2+-(/0$/2+.2%9$/7,2,'(19b/,1(1<+7(,67<g 0bb5,7(/0b Kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason viranomaisten harjoittaman valtioiden välisen yhteistyön tarkoituksena on lisätä alueiden yhdentymisastetta muodostamalla suuria eurooppalaisten alueiden ryhmiä Euroopan unionin kestävän, sopusointuisen ja tasapainoisen kehityksen saavuttamiseksi sekä alueellisen yhdentymisen lisäämiseksi ehdokasmaiden ja muiden naapurimaiden kanssa. Syrjäisimpiin ja saaristoalueisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Ohjelmalohkon B osana voidaan myös tukea yhteistyötä sellaisten alueryhmien välillä, jotka kärsivät samanlaisista haitoista (esim. vuoristoalueet). NUTS: "Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques" eli yhteisön tilastollinen alueluokitus. 4

5 78.,.(/32,6(7$/8((7 Valtioiden väliseen yhteistyöhön voivat osallistua kaikki Euroopan unionin alueet ja naapurialueet. Alueita on ohjelmatyötä varten ryhmitelty nykyisten INTERREG II C -aluesuunnitteluohjelmien ja EAKR-asetuksen 10 artiklan perusteella seuraavasti : - Välimeren alueen läntiset osat, - Alpit, - Lounais-Eurooppa, - Luoteis-Eurooppa, - Pohjanmeren alue, - Itämeren alue, - Pohjoinen reuna-alue, - Euroopan keskiosat, Adrianmeren, Tonavan ja kaakkoisosan alueet, - Archimed, jonka muodostavat Kreikka ja neljä Italian aluetta: Sisilia, Calabria, Apulia ja Basilicata, - Atlantin alue, - syrjäisimmät alueet: Kanariansaaret, Ranskan merentakaiset departementit, Azorit ja Madeira. 2+-(/0$/2+.2&$/8(,'(19b/,1(1<+7(,67<g 0bb5,7(/0b Alueiden välisellä yhteistyöllä pyritään tukemaan "verkottumista" keinona aluekehitykseen liittyvien politiikkojen ja välineiden tehokkuuden lisäämiseksi erityisesti kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla ja rakennemuutosalueilla. Interregin uuden vaiheen ohjelmalohkoon C on sisällytetty EAKR:sta annetun asetuksen 10 artiklan mukaisesti kaudella käynnistetyt RECITE ja ECOS-Ouverture ohjelmat. 78.,.(/32,6(7$/8((7 Koko Euroopan unioni on tukikelpoinen. Mittavien tukitoimien lisäksi EAKR rahoitti kaudella EAKR-asetuksen 10 artiklan mukaisia tutkimuksia ja pilottihankkeita. 5

6

7 INTERREG III B -ALUEET

8 LIITE 2,17(55(*,,,.l\WHWWlYLVVlROHYLHQPDNVXVLWRXPXVPllUlUDKRMHQRKMHHOOLQHQMDNR MlVHQYDOWLRLWWDLQ PLOMRRQDDHXURD±YXRGHQKLQWRLQD -b6(1 9$/7,2 B 104 DK 34 DE 737 GR 568 E 900 F 397 IRL 84 I 426 L 7 NL 349 A 183 P 394 FIN 129 S 154 UK 362 Verkot 47 $/867$9$ (85