Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Viite Asia Yleisten asioiden neuvosto , ml. art. 50 yleisten asioiden neuvosto Suomea edustaa kokouksessa eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Neuvosto käy periaatekeskustelun komission monivuotisen rahoituskehysehdotuksen painotuksista. Valtioneuvoston kannat rahoituskehysehdotukseen on tuotu esille E 29/2018 -kirjeessä sekä U 45/2018 -kirjelmässä. Valtioneuvosto pitää komission rahoituskehysehdotuksessa esittämiä poliittisia painopisteitä oikeansuuntaisena. Etenkin uudet painotukset, kuten puolustusyhteistyö ja muuttoliikkeeseen vastaaminen, ovat tärkeitä EU-tason prioriteetteja, joilla on myös selvää eurooppalaista lisäarvoa. Lisäksi valtioneuvosto pitää tärkeänä EU-tason lisäpanostuksia tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Rahoituskehyksen kokonaistason tulisi asettua mahdollisemman lähelle nykyistä jäsenmaiden yhteistä BKTL-tasoa. On tärkeää löytää taso, joka ei kasvata maksutaakkaamme kohtuuttomasti mutta mahdollistaa keskeiset painotukset ja turvaa merkittävimpiä saantojamme. Maatalouden osalta komission esittämä leikkaus kohdentuisi suhteessa enemmän maaseudun kehittämisrahastoon kuin maatalouden suoriin tukiin, mikä ei ole Suomen edun mukaista. Komission ehdotuksen rahoituksen mitoitukseen otetaan erikseen kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. Neuvosto keskustelee myös komission vuotta 2019 koskevasta aiekirjeestä. Loppukaudella pääpaino on jo annettujen ehdotusten tehokkaassa käsittelyssä. Suomi pitää tärkeänä komission toimia kasvun, kestävän kehityksen ja vakauden edistämiseksi (sisämarkkinoiden syventäminen, teollisuuspolitiikan uudistaminen ml. data-, bio- ja kiertotalous sekä digitalisaation ja vapaakaupan edistäminen) sekä EU:n sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden (puolustus ja hybridiuhkien vastaiset toimet) ja ulkoisen toiminnan vahvistamiseksi. Suomi painottaa myös kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeen hallintaan sekä yhteisten arvojen noudattamista ja sääntelyn toimivuuden parantamista. Komission tulee jatkaa työtä näiden painopisteiden eteen. Samalla vahvistetaan perustaa tulevan komission toimille kasvun ja turvallisuuden edistämiseksi ja kansalaisten odotuksiin vastaamiseksi. Neuvosto ottaa tiedoksi lokakuun 2018 Eurooppa-neuvoston asialistan, jonka aiheita ovat muuttoliike, sisäinen turvallisuus ja ulkosuhteet. Lisäksi neuvosto jatkaa Puolan kuulemista EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Suomi pitää keskeisenä, että kuulemisesta saadaan neuvostolle vankka pohja arvioida tilannetta ja tarkoituksenmukaista etenemistapaa. Kuulemisen pohjalta Suomi arvioi jatkomenettelyn. Itävalta esittelee neuvostossa puheenjohtajakautensa prioriteetit. EU27-kokoonpanossa neuvosto saa komission tilannekatsauksen brexit-neuvotteluista ja ottaa tiedoksi lokakuun Eurooppa-neuvoston (art. 50) asialistan.

2 Asialista: 2(26) Yleisten asioiden neuvosto Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Monivuotinen rahoituskehys s. 3 Periaatekeskustelu Muut kuin lainsäädäntöasiat Itävallan puheenjohtajakauden prioriteettien esittely s. 7 Lainsäädäntötyön suunnittelu s. 10 a) Aiekirje Komissio esittelee Keskustelu b) Lainsäädäntöasiat Tilannekatsaus 18. lokakuuta 2018 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston valmistelu: Selityksin varustettu esityslistaehdotus s. 15 Keskustelu Oikeusvaltioperiaate Puolassa / SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen perusteltu ehdotus SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen Puolan kuuleminen s. 17 Muut asiat Yleisten asioiden neuvosto (artikla 50) s. 22 Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo Muut kuin lainsäädäntöasiat Neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan toimitettua SEU 50 artiklan mukaisen ilmoituksen Tilannekatsaus 18. lokakuuta 2017 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston (50 art.) valmistelu Selityksin varustettu esityslistaehdotus Keskustelu Muut asiat

3 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Tikkanen Joanna(VNK), Kaunisvaara Johanna(VNK) (26) Asia YAN-neuvosto ; Monivuotinen rahoituskehys Periaatekeskustelu Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus E 29/2018 vp, U 45/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Neuvoston puheenjohtaja antaa yleisten asioiden neuvostossa tilannekatsauksen monivuotisen rahoituskehysehdotuksen tähänastisesta käsittelytilanteesta. Neuvostossa käytävää periaatekeskustelua ohjaavat puheenjohtajamaan esittämät seuraavat kysymykset: Heijastaako komission ehdotus monivuotiseksi rahoituskehykseksi hyvin EU:n poliittisia painopisteitä ja eurooppalaista lisäarvoa? Mikä on jäsenmaiden näkemys (riippumatta monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistason mitoituksesta) eri politiikka-aloille ehdotetusta allokaatiosta? Neuvoston periaatekeskustelun jälkeen puheenjohtajan tavoitteena on edetä nk. neuvottelulaatikko-asiakirjan elementtien määrittelyssä. Neuvottelulaatikko-asiakirjan pohjalta käydään varsinaiset rahoituskehysneuvottelut. Puheenjohtajan tavoitteena on antaa edistymisraportti kehysehdotuksen käsittelystä joulukuun Eurooppa-neuvostolle. Puheenjohtajan tilannekatsaus on esillä Coreper-kokouksessa osana yleisten asioiden neuvoston valmistelua. Suomen kanta Valtioneuvoston kannat komission rahoituskehysehdotukseen on tuotu esille E 29/ kirjeessä sekä U 45/2018 -kirjelmässä. Yleisten asioiden neuvostolle esitettyjen kysymysten osalta valtioneuvosto toteaa seuraavaa: Valtioneuvosto pitää komission rahoituskehysehdotuksessa esittämiä poliittisia painopisteitä oikeansuuntaisena. Etenkin uudet painotukset, kuten puolustusyhteistyö ja muuttoliikkeeseen vastaaminen, ovat tärkeitä EU-tason prioriteetteja, joilla on myös selvää eurooppalaista lisäarvoa. Lisäksi valtioneuvosto pitää tärkeänä EU-tason lisäpanostuksia tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.

4 4(26) Komission eri politiikka-aloille ehdottaman allokaation osalta valtioneuvosto tarkastelee edelleen komission ehdotuksen yksityiskohtia ja tarkentaa syksyllä kantaansa neuvottelujen edetessä. Rahoituskehyksen kokonaistason tulisi asettua mahdollisemman lähelle nykyistä jäsenmaiden yhteistä BKTL-tasoa. On tärkeää löytää taso, joka ei kasvata maksutaakkaamme kohtuuttomasti mutta mahdollistaa keskeiset painotukset ja turvaa merkittävimpiä saantojamme. Maatalouden osalta komission esittämä leikkaus kohdentuisi suhteessa enemmän maaseudun kehittämisrahastoon kuin maatalouden suoriin tukiin, mikä ei ole Suomen edun mukaista. Suomi kannattaa komission esitystä lisätä EU:n rahoitusta muuttoliikkeen hallintaan. Suomen tavoitteiden mukaisesti komission ehdotuksessa muuttoliikkeen lisärahoitusta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti käyttäen budjetin eri otsakkeita. Suomi kannattaa EU-budjetin kautta puolustusyhteistyöhön kanavoitavan rahoituksenmäärän kasvattamista. Euroopan kilpailukykyä tulee vahvistaa ja siinä tärkeää on EU-tason panostus innovaatioihin, tutkimukseen, osaamiseen ja investointeihin. Suomen tavoitteena on lisätä tämän politiikkasektorin suhteellista rahoitusosuutta ja komission ehdotus on tämän mukainen. Tarkasteltaessa eri vaihtoehtoja kokonaistason alentamiseksi leikkausten lähtökohdaksi voitaisiin ottaa esimerkiksi sektoreita, joihin komissio esittää huomattavimpia määrärahalisäyksiä. Komission ehdotuksen rahoituksen mitoitukseen otetaan erikseen kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajan tilannekatsaus on jaettu neljään osaan. Johdanto-osassa puheenjohtaja summaa komission ehdotusten käsittelyä neuvostossa kesän 2018 aikana ja antaa tilannekatsauksen neuvoston työskentelystä. Toisessa osiossa kuvataan jäsenvaltioiden kantoja liittyen erityisesti tilannekatsauksessa mainittuihin teemoihin (kuten mm. rahoituskehyskauden kesto, kehysrakenne ja prioriteetit, EU-hallinto, kehyksen sisältämä joustavuus ja omat varat). Muistion kolmannessa osassa kuvataan seuraavat askelmerkit rahoituskehyskäsittelyssä ja neljännessä osassa esitetään kysymyksiä yleisten asioiden neuvostossa käytävää periaatekeskustelua varten. Puheenjohtajan tavoitteena on raportoida säännöllisesti yleisten asioiden neuvostossa kehyskäsittelyn etenemisestä. Puheenjohtajan tilannekatsauksen mukaan jäsenvaltiot tukevat laajasti komission ehdotusta rahoituskehyksen kestoksi (seitsemän vuotta). Useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät myös rahoituskehyksen ehdotetun rakenteen ja prioriteetit. Tilannekatsauksen mukaan jäsenvaltioita jakaa kuitenkin niiden suhtautuminen esimerkiksi Euroopan kehitysrahaston sisällyttämiseen osaksi rahoituskehystä sekä kehyksen ulkopuoliset rahoitusvälineet. Useimpien jäsenvaltioiden näkemyksen mukaan on tarpeen selvittää lisää hallinnon menotason vähentämistä, ottaen erityisesti huomioon UK:n EU-ero. Tilannekatsauksessa todetaan myös, että suurin osa jäsenvaltioista arvioi, että on tärkeää löytää oikea tasapaino rahoituskehyksen joustavuuden ja ennustettavuuden välille. Kehykseen sisältyvään

5 5(26) joustavuuteen liittyen jäsenvaltioiden kannat kuitenkin jakautuvat muun muassa seuraavissa teemoissa: marginaalien suuruus, varojen siirtoon otsakkeen sisällä ja niiden välillä, erityisvälineiden koko, määrä ja niiden käytön ehdot. Jäsenvaltiot tukevat pääosin synergioiden hyödyntämistä ja vahvistamista komission ehdotuksen mukaisesti. Samalla jäsenvaltiot ovat myös tuoneet esiin riskejä muun muassa ohjelmien päällekkäisyyteen liittyen. Tilannekatsauksen mukaan monet jäsenvaltiot pääosin tukevat komission ehdotusta kohdentaa 25 prosenttia kaikkien EU-ohjelmien kokonaisrahoituksesta ilmastorelevantteihin toimiin. Omien varojen osalta puheenjohtajan tilannekatsauksessa todetaan jäsenvaltioiden välillä vallitsevan yhteisymmärrys sitä, että EU-budjetin rahoituksen tulee olla yksinkertainen, läpinäkyvä, ennustettavissa ja oikeudenmukainen. Katsauksen mukaan suuri enemmistö jäsenvaltioista katsoo, että BKTL:ään perustuvat omat varat täyttävät nuo kriteerit eivätkä näe tarvetta vähentää sen osuutta. Osa jäsenvaltioista suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin uusista omista varoista, mutta samalla on myös ilmaistu huolia näihin liittyen. Tilannekatsauksen mukaan useat jäsenvaltiot olisivat valmiit poistamaan ALV-perusteiset omat varat kokonaan. Puheenjohtajan tilannekatsauksen perusteella jäsenvaltioiden kannat ovat vielä varsin jakautuneet katsauksen sisältämien teemojen osalta. Seuraavien askelmerkkien osalta puheenjohtaja toteaa aikovansa vaiheittain käsitellä ja määritellä mahdollisia osia nk. neuvottelulaatikko-asiakirjaluonnokseen, jonka pohjalta käydään varsinaiset rahoituskehysneuvottelut. Puheenjohtaja korostaa, että rahoituskehyskäsittelyä ohjaa periaate, että mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikki on sovittu. Puheenjohtajan tavoitteena on pohjustaa rahoituskehyksestä käytäviä varsinaisia neuvotteluja. Puheenjohtaja antaa rahoituskehysehdotuksen käsittelystä edistymisraportti joulukuun Eurooppa-neuvostolle. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvosto antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksen, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän. Rahoituskehysasetus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 312 artiklaan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen (Euratom-sopimus) 106a artiklaan. Käsittely Euroopan parlamentissa EP:n yleisesittelijöinä toimivat Jan Olbrycht (EPP, PL) sekä Isabelle Thomas (S&D, FR). EP:n on määrä hyväksyä monivuotisen rahoituskehysehdotuksen osalta mietinnön (Interim Report) marraskuussa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely Eduskuntakäsittely

6 6(26) Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotuksilla ei ole välitöntä vaikutusta Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset Komission ehdotuksen taloudelliset vaikutukset kuvataan tarkemmin valtioneuvoston U 45/2018 -kirjelmässä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Puheenjohtajan tilannekatsaus, (11871/18); Multiannual Financial Framework ( ): State of Play Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Joanna Tikkanen, EU-erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia, , joanna.tikkanen@vnk.fi Johanna Kaunisvaara, EU-avustaja, valtioneuvoston kanslia, , johanna.kaunisvaara@vnk.fi EUTORI-tunnus EU/2018/0986, EU/2018/0993 Liitteet Viite

7 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Jokelainen Jaana(VNK) (26) Asia Yleisten asioiden neuvosto ; Itävallan puheenjohtajakauden prioriteettien esittely Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Itävalta esittelee yleisten asioiden neuvostossa puheenjohtajakautensa prioriteetit. Itävallan puheenjohtajuusohjelma perustuu neuvoston 18 kuukauden työohjelmaan eli kolmen peräkkäisen pj-maan Viron, Bulgarian ja Itävallan sekä korkean edustajan yhteiseen ohjelmaan, joka hyväksyttiin yleisten asioiden neuvostossa Puheenjohtajatrio on osaltaan vastuussa Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2014 sopiman viiden vuoden strategisen ohjelman ( ) toteuttamisesta. Suomen kanta Suomi ottaa Itävallan puheenjohtajuusohjelman tiedoksi. Pääasiallinen sisältö Itävallan kolmannen EU-puheenjohtajakauden teemana on suojeleva Eurooppa (Europe that protects), joka viittaa laajasti unionin vahvistamiseen vakautta luovana toimijana sekä kansalaisten odotuksiin vastaamiseen. Itävallan puheenjohtajakaudesta odotetaan kiireistä, sillä pyrkimyksenä on saattaa pöydällä olevat lainsäädäntöehdotukset päätökseen ennen ensi kevään Euroopan parlamentin vaaleja. Itävalta korostaa yleisesti toissijaisuusperiaatetta ja sitä, että unionin tulee keskittyä yhteistä ratkaisua vaativiin isoihin kysymyksiin ja jättää pienemmät asiat jäsenvaltioiden tai alueiden vastuulle. Toissijaisuusperiaatteesta järjestetään korkean tason konferenssi. Lisäksi Itävalta linkittää kansalaisten luottamuksen parantamiseen kansalaiskeskustelut unionin tulevaisuudesta ja kansalaisaloitteen uudistamisen loppuunsaattamisen. Yleisten asioiden neuvoston (ml. artikla 50 YAN) aiheita Itävallan kaudella ovat muun muassa Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelu ja seuranta, tuleva monivuotinen rahoituskehys (MFF), koheesiopolitiikan uudistaminen, oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset (ml. neuvoston vuosittainen oikeusvaltiovuoropuhelu) ja brexit. Laajentumisen suhteen Itävallan tavoitteena on etenkin vauhdittaa Serbian ja

8 8(26) Montenegron jäsenyysneuvotteluja. Itävalta pyrkii myös edistämään kestävän kehityksen agendan 2030 toimeenpanoa. Itävallan puheenjohtajakauden kolme painopistettä ovat 1) turvallisuus ja laittoman maahanmuuton vastaiset toimet, 2) hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn vahvistaminen digitalisaation avulla sekä 3) EU:n naapuruston vakaus, erityisesti Länsi-Balkanilla. Turvallisuus ja laittoman maahanmuuton vastaiset toimet Sisäasioissa Itävallan puheenjohtajaohjelman fokus on laittoman maahanmuuton vastaisissa toimissa ja EU:n ulkorajojen valvonnassa. Tarkoitus on pyrkiä ehkäisemään laittomia muuttovirtoja toimilla lähtö- ja kauttakulkualueilla ja varmistaa tehokas palautuspolitiikka. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen on keskeinen avoin kysymys. Muuttoliikettä on tarkoitus käsitellä Salzburgin epävirallisessa päämieskokouksessa Lisäksi keskeistä Itävallalle on järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin sekä radikalisoitumisen torjunta. Kyse on varsinkin tietojenvaihdon ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden parantamisesta. Hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn vahvistaminen digitalisaation avulla Hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn vahvistaminen tarkoittaa Itävallalle erityisesti ylisääntelyn välttämistä sekä innovaatioiden ja digitaalisaation edistämistä. Ajankohtaisia hankkeita ovat digitaalisten sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen ja teollisuuspolitiikan uudistaminen, samoin kuin julkisen talouden suojelu verokilpailulta ja veronkierrolta sekä digitalouden verotuskysymykset. EU:n naapuruston vakaus, erityisesti Länsi-Balkanilla Itävallan kolmantena prioriteettina on EU:n naapuruston, erityisesti Länsi-Balkanin, vakaus. Työ jatkuu Bulgarian kauden ja komission laajentumisstrategian (helmikuulta 2018) pohjalta. Tavoitteena on tarjota kaikille alueen maille selkeä eurooppalainen perspektiivi, joka perustuu kunkin maan omaan edistymiseen ja selkeisiin kriteereihin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU 16 artikla 9 kohta Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz esitteli maan puheenjohtajakauden painopisteitä Euroopan parlamentin täysistunnossa EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely Eduskuntakäsittely

9 Suuri valiokunta (26) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajamaan ohjelma Neuvoston 18 kuukauden ohjelma (asiakirja 9934/17) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Jaana Jokelainen (VNEUS), EUTORI-tunnus Liitteet Viite

10 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Jokelainen Jaana(VNK) (26) Asia Yleisten asioiden neuvosto ; lainsäädäntötyön suunnittelu; aiekirje ja tilannekatsaus lainsäädäntöasioista Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Yleisten asioiden neuvosto keskustelee komission vuotta 2019 koskevasta aiekirjeestä parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti. Lisäksi neuvosto saa tilannekatsauksen lainsäädäntöasioihin. Komission aiekirje toimitetaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille puheenjohtaja Junckerin unionin tila -puheen yhteydessä. Siinä korostettaneen annettujen ehdotusten käsittelyn loppuunsaattamista ennen Euroopan parlamentin vaaleja toukokuussa Kaikkiaan noin 280 ehdotuksen käsittely on kesken. Näistä yli 50 koskee tulevaa monivuotista rahoituskehystä. Komissio on lähtökohtaisesti lopettanut uusien lainsäädäntöehdotusten antamisen toukokuussa Joitakin aiemmin ilmoitettuja pidemmän tähtäimen (2025) tiedonantoja tulee vielä. Komission odotetaan myös vastaavan Eurooppa-neuvoston toimeksiantoihin ja esille nousseisiin tarpeisiin. Varsinaista uutta työohjelmaa 2019 ei ole kuitenkaan odotettavissa. Tästä syystä neuvoston keskustelu komission ensi vuoden painopisteistä käytiin kesäkuun yleisten asioiden neuvoston sijaan Coreper-tasolla Neuvosto on toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti vaihtanut näkemyksiä myös valmiista komission työohjelmasta, mutta näkemysten vaihto jäänee tänä vuonna suppeaksi. Uutta toimielinten välistä julistusta tulevan vuoden prioriteeteista ei myöskään anneta, vaan joulukuussa 2017 allekirjoitettu julistus kattaa vuodet Julistuksessa määritellään ne lainsäädäntöaloitteet, jotka toimielimet sitoutuvat asettamaan lainsäädäntömenettelyssä etusijalle merkittävän edistyksen tai mahdollisen sovun saavuttamiseksi ennen Euroopan parlamentin vaaleja. Suomen kanta Suomi pitää hyvänä, että nykyinen komissio on työssään keskittynyt isojen asiakokonaisuuksien edistämiseen ja tulosten aikaansaamiseen. Suomen näkemyksen mukaan syksyllä 2018 ja alkuvuodesta 2019 on tärkeää keskittyä jo annettujen

11 11(26) ehdotusten tehokkaaseen käsittelyyn ja hyväksytyn lainsäädännön asianmukaiseen täytäntöönpanoon. Muun muassa EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen tulee saattaa päätökseen ja toimeenpanna tehokkaasti. Suomi pitää neuvotteluja tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä tärkeinä ja valmistautuu myös tulevana puheenjohtajamaana edistämään tarvittaessa tähän liittyvää kokonaisuutta. Suomi on pitänyt ja pitää edelleen tärkeänä komission toimia kasvun, kestävän kehityksen ja vakauden edistämiseksi (erit. sisämarkkinoiden syventäminen, teollisuuspolitiikan uudistaminen ml. data-, bio- ja kiertotalous sekä digitalisaation ja vapaakaupan edistäminen) sekä unionin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden (erit. puolustus ja hybridiuhkien vastaiset toimet) ja ulkoisen toiminnan vahvistamiseksi. Suomi on painottanut myös kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeen hallintaan. Lisäksi yhteisten arvojen noudattaminen, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista koskevien mekanismien vahvistaminen, ja sääntelyn toimivuuden parantaminen ovat unionin tehokkaan toiminnan, uskottavuuden ja kansalaisten luottamuksen kannalta keskeisiä asioita. Nämä painopisteet ovat hyvin esillä komission vuoden 2018 työohjelmassa, ja komission tulee edelleen jatkaa työtä niiden eteen. Samalla vahvistetaan perustaa tulevan komission toimille kasvun ja turvallisuuden edistämiseksi ja kansalaisten odotuksiin vastaamiseksi. Suomi pitää myös tärkeänä, että komissio vastaa Eurooppa-neuvoston toimeksiantoihin. Erityisen keskeistä on, että komissio valmistelee sisämarkkinoiden mahdollisuuksia koskevan analyysin vielä vuoden 2018 aikana. Sitä tarvitaan pohjaksi uuden komission työlle sisämarkkinoiden syventämiseksi. Sisämarkkinoiden kannalta on yhtä lailla tärkeää, että sisämarkkinastrategiaan ja digitaalisia sisämarkkinoita (DSM) koskevaan strategiaan sisältyvien lainsäädäntöhankkeiden käsittely pyritään saamaan valmiiksi viimeistään keväällä Kauppapolitiikassa on tärkeää, että komissio jatkaa työtä avoimen ja sääntöihin perustuvan kauppajärjestelmän vahvistamiseksi, protektionismin vastustamiseksi ja WTO:n toimintakyvyn (ml. riitojenratkaisu) turvaamiseksi. Tiivistä dialogia keskeisten kauppakumppaneiden kanssa on jatkettava näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi katsoo, että komission tulee jatkaa EU:n kahdenvälisten ja alueellisten kauppasopimusten laajentamista ja varmistaa, että EU:lla on mahdollisimman ajan tasalla olevat ja kattavat järjestelyt kaikkien keskeisten maiden kanssa. Huomiota tarvitaan myös kauppasopimusten toimeenpanoon. Puolustuksen alalla Suomi pitää tärkeänä työtä saavutetun edistyksen vakiinnuttamiseksi ja puolustusyhteistyön syventämiseksi. Komission panos on keskeistä erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden edistämisessä, hybridiuhkiin vastaamisessa ja EU:n avaruuspolitiikassa. Komission aktiivinen osallistuminen EU:n ja Naton yhteisjulistuksen toimeenpanoon ja olemassa olevien yhteistyöalojen syventäminen on jatkossakin tärkeää. Suomi kannattaa eurooppalaista koordinoitua ratkaisua ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeen hallintaan. Muuttoliikkeen hallinnan painopistettä tulisi pyrkiä siirtämään kolmansissa maissa toteutettaviin toimiin (perimmäisiin syihin vastaaminen, uudelleensijoittaminen suoraan pakolaisleireiltä). Kun tässä onnistutaan, paine ulkorajavalvonnassa ja EU:n sisäisissä toimissa (solidaarisuus poikkeustilanteessa, palauttaminen) vähenee. Suomen näkemyksen mukaan on tarpeen edelleen vahvistaa keinoja varmistaa unionin yhteisten arvojen kunnioittaminen jäsenvaltioissa. Unionin tason ennakollisia ja muita

12 12(26) mekanismeja tulisi kehittää ja tehostaa. Suomi tukee komission keskeistä roolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa EU:ssa. Ilmastopolitiikan osalta Suomi katsoo, että EU tarvitsee kunnianhimoisen pitkän aikavälin strategian, joka määrittelee unionille päästövähennyspolun vuoteen 2050 ja joka on linjassa Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Pariisin sopimuksen globaalin toimeenpanon edistäminen tasoittaa kilpailutilannetta, vähentää hiilivuodon riskiä, lähentää energiavaltaisen teollisuuden kustannuksia muun maailman kanssa ja luo maailmanlaajuisia markkinoita vähähiiliteknologioille. Pääasiallinen sisältö Aiekirjettä ei ole saatu ennen tämän muistion laatimista, vaan se julkaistaan Komission vuosittaiset työohjelmat perustuvat Junckerin komission kymmeneen painopistealueeseen, joita ovat: 1) uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin; 2) yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat; 3) joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka; 4) syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja; 5) syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto (EMU); 6) kauppa: globalisaation hallinta tasapainoisen ja kehittyvän kauppapolitiikan avulla; 7) luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue; 8) kohti uudenlaista maahanmuuttopolitiikkaa; 9) vahvempi maailmanlaajuinen toimija ja 10) demokraattisen muutoksen unioni. Komission vuoden 2018 työohjelmassa esitettiin yhtäältä toimia ja aloitteita, joiden tarkoituksena oli saattaa työ komission valitsemalla kymmenellä painopistealueella päätökseen ennen Euroopan parlamentin vaaleja, toisaalta aloitteita, joiden perspektiivi ulottui pidemmälle tulevaisuuteen. Tällaisia 2025-perspektiivin tiedonantoja odotetaan vielä, esimerkiksi kestävästä kehityksestä ja määräenemmistöpäätöksenteon laajentamisesta. Sen sijaan uudet ehdotukset rajoittuvat pääasiassa Eurooppa-neuvostolta saatuihin toimeksiantoihin. Ne käsittelevät seuraavia asioista: EU:n rajavalvonnan vahvistaminen, turvapaikka-asioiden tuen vahvistaminen, terrorismisisältöjen kitkeminen verkkoalustoilta, kyberturvallisuus (viraston vahvistaminen), vaalien suojaaminen, rahanpesun estäminen ja Afrikkaan liittyen toimien tehostaminen. Lisäksi komissio tulee ehdottamaan Suomen vahvasti ajamaa kesäaikajärjestelystä luopumista vastauksena julkiseen kuulemiseen saatuun ennennäkemättömän laajaan palautteeseen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Toimielinten välisellä parempaa lainsäädäntöä koskevalla sopimuksella (15506/2015) toimielimet sopivat tehostavansa unionin vuotuista ja monivuotista ohjelmasuunnittelua noudattaen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan komissio tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi. Komissio käy Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa vuoropuhelua sekä ennen vuotuisen työohjelmansa hyväksymistä että tämän jälkeen. Vuoropuhelu kattaa näkemysten vaihdon ennen komission aiekirjettä, aiekirjeen pohjalta sekä jo hyväksytystä työohjelmasta. Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston vuoropuhelun kussakin vaiheessa esittämät näkemykset, mukaan lukien niiden pyytämät aloitteet.

13 13(26) Komission työohjelman pohjalta toimielimet vaihtavat näkemyksiä tulevan vuoden aloitteista ja sopivat vuotuista toimielintenvälistä ohjelmasuunnittelua koskevasta yhteisestä julistuksesta. Siinä yksilöidään poliittisesti merkittävimmät asiat, joita olisi käsiteltävä lainsäädäntöprosessissa ensisijaisina. Toimielimet seuraavat säännöllisesti koko vuoden ajan yhteisen julistuksen täytäntöönpanoa. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Komission puheenjohtaja Juncker pitää vuotuisen unionin tila -puheensa Euroopan parlamentissa Ministeriöt toimittivat kesäkuussa VNK:n EU-asioiden osastolle alustavia näkemyksiä komission vuoden 2019 työohjelmaan ja loppukauteen liittyen. EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajamaan kirje komissiolle neuvoston näkemyksistä ennen aiekirjettä (WK 9320/2018 INIT) Komission aiekirje julkaistaan Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Jaana Jokelainen, VNEUS, Veera Kojo, VNEUS, Liitteet Viite

14 14(26)

15 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Koskinen Anniina(VNK) (26) Asia YAN; Lokakuun Eurooppa-neuvoston ( ) asialista Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Yleisten asioiden neuvosto ottaa lokakuun Eurooppa-neuvoston asialistan tiedoksi. Suomi ottaa asialistan tiedoksi. Eurooppa-neuvosto käsittelee seuraavia aiheita: 1. Muuttoliike Eurooppa-neuvosto palaa käsittelemään muuttoliikettä. Kesäkuun päätelmien mukaisesti Eurooppa-neuvosto saa raportin edistymisestä. 2. Sisäinen turvallisuus Eurooppa-neuvosto hyväksyy päätelmät sisäisestä turvallisuudesta päämiesten Salzburgissa käymän keskustelun pohjalta. 3. Ulkosuhteet Eurooppa-neuvosto voi käsitellä ajankohtaisia ulkosuhdekysymyksiä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu

16 EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely (26) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 11814/18 CO EUR-PREP 37 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus VNEUS/Koskinen Liitteet Viite

17 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Pietarinen Päivi(VNK) (26) Asia Yleisten asioiden neuvosto ; Oikeusvaltiotilanne Puolassa; Komission ehdotus neuvoston päätökseksi Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus E 7/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Päätösehdotuksessa komissio esittää ehdollisesti, että neuvosto käynnistäisi EU-sopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn ensimmäisen vaiheen (7 artiklan 1 kohta). Komissio ilmoitti olevansa valmis harkitsemaan uudelleen tekemäänsä ehdotusta, jos Puola toimeenpanee komission antamassa neljännessä oikeusvaltiosuosituksessa esitetyt toimenpiteet asetetussa määräajassa, mennessä. Komissio esitteli päätösehdotuksensa ja antoi tilannekatsaukset yleisten asioiden neuvostossa 20.3., ja Puolaa kuultiin EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn ensimmäisen vaiheen mukaisesti yleisten asioiden neuvostossa Kuulemista on tarkoitus jatkaa yleisten asioiden neuvostossa EU perustuu yhteisiin arvoihin, joita ovat muun muassa vapaus ja kansanvalta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita EU:n perussopimusten noudattamiseen ja näihin arvoihin. Unionin yhteisten arvojen noudattaminen tulee varmistaa. EU-sopimuksen 7 artiklan mukainen mekanismi ja komission toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi mahdollistavat puuttumisen oikeusvaltioperiaatetta koskevaan uhkaan. On hyvä, että komissio on ottanut mekanismin käyttöön. On kuitenkin tarpeen edelleen vahvistaa keinoja varmistaa unionin yhteisten arvojen kunnioittaminen jäsenvaltioissa. Suomi toimii aloitteellisesti, jotta unionin tason ennakollisia ja muita mekanismeja kehitettäisiin ja tehostettaisiin. On myös tärkeää löytää keinoja vahvistaa EU:n rahoituksen ja EU:n perusarvojen noudattamisen, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, välistä yhteyttä. Suomi arvioi komission tätä koskevaa toukokuussa 2018 antamaa ehdotusta myönteisessä hengessä. Suomi tukee komission keskeistä roolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa EU:ssa, mukaan lukien EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn käynnistämisen arviointi. Suomi suhtautuu vakavasti EU:n perustana olevien arvojen loukkaamiseen tai sen vaaraan.

18 Pääasiallinen sisältö 18(26) Suomi luottaa siihen, että komissio on arvioinut perinpohjaisesti ja asiantuntevasti tilannetta ehdottaessaan EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan aktivoimista ja kyseisen artiklan mukaista Puolan kuulemista. Komission asettama määräaika toimenpiteille päättyi jo maaliskuussa. Suomi rohkaisee edelleen komissiota ja Puolaa etsimään ratkaisuja. Puola on tärkeä jäsenvaltio EU:lle ja Suomelle. On huolestuttavaa, mikäli riittävää edistystä ei tapahdu. Tällöin on harkittava tarvittavia toimenpiteitä, jotta oikeusvaltioperiaatteesta voidaan pitää tiukasti kiinni. Jäsenvaltion kuuleminen on olennainen osa EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaista menettelyä ja edellytys menettelyn asianmukaiselle etenemiselle. Suomi on tukenut etenemistä kuulemiseen. On keskeistä, että kuulemisesta saadaan neuvostolle vankka pohja arvioida tilannetta ja tarkoituksenmukaista etenemistapaa. Kuuleminen on tärkeää toteuttaa siten, että menettely on asianmukainen kaikkien osapuolten osalta. Kuulemisen pohjalta Suomi arvioi jatkomenettelyn. Kyse on myös EU:n yhtenäisen ja uskottavan toiminnan turvaamisesta. Perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, erityisesti tuomioistuinten riippumattomuus, tukee kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuksiensa toteutumiseen ja siten myös talouskasvua ja investointeja. Vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan oikeudellisen yhteistyön edellytyksenä on jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus toistensa oikeusjärjestelmiin. Komission oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen soveltaminen Puolaan ja komission perusteltu päätösehdotus Komissio hyväksyi vuonna 2014 oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen. Se sisältää ns. varhaisvaroitusjärjestelmän tilanteisiin, joissa oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuu tietyssä jäsenvaltiossa järjestelmätason uhka. Toimintakehys sisältää kolmivaiheisen menettelyn (1. arvio ja lausunto, 2. suositus, 3. seuranta). Menettelyssä keskeistä on komission ja kyseessä olevan jäsenvaltion jatkuva oikeusvaltiodialogi. Tarkoituksena on löytää komission ja jäsenvaltion välillä yhteinen ratkaisu ja ennaltaehkäistä tarve turvautua EU-sopimuksen 7 artiklan mukaiseen menettelyyn. Puolan tilanne on ensimmäinen tapaus, jossa komissio on käyttänyt oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevaa toimintakehystä. Komissio käynnisti menettelyn Komissio on antanut Puolalle toimintakehyksen puitteissa lausunnon sekä suositukset 27.7., , ja Komissio ja Puola ovat esittäneet näkemyksiään dialogin puitteissa menettelyn käynnistämisestä lähtien. Menettely jatkuu edelleen. Puola antoi vastauksensa komission neljänteen oikeusvaltiosuositukseen Puola myös esitti näkemyksensä oikeusvaltiotilanteestaan päivätyssä ns. valkoisessa kirjassa. Siinä perustellaan Puolassa tehtyjä oikeudenhoitojärjestelmän muutoksia. Puola täydensi asiakirjaa Komissio antoi perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Päätösehdotuksessa

19 19(26) komissio esittää ehdollisesti, että neuvosto käynnistäisi EU-sopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn ensimmäisen vaiheen (7 artiklan 1 kohta). Komissio on kuitenkin ilmoittanut olevansa valmis harkitsemaan uudelleen tekemäänsä ehdotusta, jos Puola toimeenpanee komission antamassa neljännessä oikeusvaltiosuosituksessa esitetyt toimenpiteet asetetussa määräajassa, mennessä. Komission perusteltua päätösehdotusta kuvataan E-kirjeessä 7/2018 vp. Komissio esitteli päätösehdotuksensa ja antoi tilannekatsaukset yleisten asioiden neuvostossa 20.3., ja Komissio totesi kesäkuussa 2018, että Puolassa on tehty joitain lainsäädäntömuutoksia, mutta komissio oli edelleen huolestunut Puolan tilanteesta ja katsoi, että neuvoston tulisi edetä EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen menettelyyn kuuluvaan kuulemiseen Puolan osalta. Puolaa kuultiin yleisten asioiden neuvostossa Ensimmäisessä kuulemisessa käsittelyn kohteena olivat komission perustellussa ehdotuksessa käsittelyt asiakokonaisuudet, etenkin korkeimman oikeuden tuomarien pakollista eläköitymistä koskeva tilanne. Puolan kuulemista edellä mainituista kokonaisuuksista on tarkoitus jatkaa yleisten asioiden neuvostossa Puolan oikeusvaltiotilanteen neuvostokäsittelyssä jäsenvaltioiden näkemyksissä on ollut havaittavissa painotuseroja. Tilannekehityksestä Puolassa kesä syyskuussa 2018 Puolassa ryhdyttiin keväällä 2018 tiettyihin lainsäädäntö- ja hallinnollisiin muutoksiin Puolan ja komission välisen oikeusvaltiodialogin myötä. On esitetty arvioita, että toimet eivät olisi sisällöllisesti niin merkittäviä, että ne vastaisivat komission esittämiin huoliin. Puolassa aiemmin toteutettujen lainsäädäntömuutosten perusteella korkeimman oikeuden yli 65-vuotiaat jäsenet, mukaan lukien sen presidentti, joutuivat jäämään eläkkeelle , elleivät he olleet pyytäneet virkakautensa jatkamista tasavallan presidentiltä. Tämä muutos koski noin 40 prosenttia korkeimman oikeuden jäsenistä. Komissio on nostanut muutoksen esille oikeusvaltiosuosituksissaan ja päätösehdotuksessaan neuvostolle. Komissio käynnisti rikkomusmenettelyn asiassa. Komissio pyysi asian käsittelyä kiireellisessä menettelyssä. Kyseisessä menettelyssä on muun muassa lyhennetty eräitä määräaikoja. Puolan korkein oikeus on tehdyt elokuussa 2018 EU:n tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön (C-522/18), joka liittyy edellä mainittuun tuomareiden eläkeiän alentamista koskevaan lakiin. Se on myös lykännyt korkeinta oikeutta koskevan lain soveltamista tietyiltä osin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely KOM(2014) 158 lopullinen, komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle uusi toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi. Kyse on komission toimintakehyksestä, jossa Euroopan parlamentilla ja neuvostolla ei ole päätöksentekoasemaa. Tiedonanto perustuu keskeisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklaan, jossa määrätään unionin arvoista. Sillä on myös yhteys SEU 7 artiklaan, jossa määrätään menettelyistä arvojen turvaamiseksi. Komissio on esittänyt SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisen ennaltaehkäisevän menettelyn aktivoimista. SEU 7 artiklan mukainen mekanismi jakaantuu kahteen vaiheeseen, SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen ensimmäiseen vaiheeseen (ennaltaehkäisevä vaihe) ja SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaiseen toiseen vaiheeseen (sanktiomahdollisuus). SEU 7 artiklan

20 20(26) 1 kohdan mukaan neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai Euroopan komission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja. Ennen tämän toteamista neuvosto kuulee kyseistä jäsenvaltiota ja voi, tehden ratkaisunsa samaa menettelyä noudattaen, antaa sille suosituksia. SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti todeta, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti näitä arvoja. Tämän jälkeen neuvosto voi päättää sanktioista. Asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien äänioikeus neuvostossa, voidaan pidättää väliaikaisesti. Unionin arvoista määrätään SEU 2 artiklassa. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti on käsitellyt Puolan oikeusvaltiotilannetta seuraavasti: Euroopan parlamentin päätöslauselma Puolan tilanteesta (2015/3031(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma Puolan viimeaikaisista tapahtumista ja niiden vaikutuksesta Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin (2016/2774(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa (2017/2931(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma komission päätöksestä käynnistää SEUsopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely Puolan tilanteen johdosta (2018/2541(RSP)). EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely E 7/2018 vp jatkokirjeineen. Muun muassa VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 47/2018 vp). Ks. myös E 66/2013 vp ja E 106/2017 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Oikeusvaltioperiaate ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat perustuslaissa vahvistettuja Suomen valtiosäännön keskeisiä periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä sopimusvelvoitteitaan. Perusoikeuksista säätäminen kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 27 :n 1 ja 2 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan.

21 Taloudelliset vaikutukset 21(26) Ei taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Komissio antoi asetusehdotuksen EU:n talousarvion suojaamiseksi (COM(2018) 324 final). Komissio esittää ehdotuksessaan ehdollisuuden luomista EUvarojen vastaanottamisen ja käytön sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen välille. Ehdotuksesta on laadittu U-kirjelmä 40/2018 vp, jota eduskunta parhaillaan käsittelee. EU:n tuomioistuin antoi ratkaisun koskien irlantilaisen tuomioistuimen ennakkoratkaisupyyntöä henkilön luovuttamisesta eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla Puolaan. Kyse oli siitä, miten eurooppalaista pidätysmääräystä tulisi soveltaa suhteessa Puolaan tilanteessa, jossa oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta kyseisessä maassa on esillä epäilyjä. Tuomion mukaan oikeusviranomaisen tulee poikkeuksellisesti pidättäytyä pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta, jos sen arvion mukaan on olemassa todellinen riski, että kyseessä olevan henkilön oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukattaisiin, ottaen huomioon ne puutteet, jotka voivat vaikuttaa pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuteen. - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Päivi Pietarinen, VNEUS, paivi.pietarinen@vnk.fi, Heidi Kaila, VNEUS, heidi.kaila@vnk.fi, Tia Möller, OM, tia.moller@om.fi, Terhi Bunders, UM, terhi.bunders@formin.fi, Tapio Puurunen, SM, tapio.puurunen@intermin.fi, Marketta Henriksson, VM, marketta.henriksson@vm.fi, EUTORI-tunnus EU/2017/1820 Liitteet Viite

22 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Leppo Johannes(VNK) (26) Asia Ison-Britannian eroprosessi EU:sta Kokous Yleisten asioiden neuvosto (Artikla 50) U/E/UTP-tunnus E 125/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Neuvosto saa komission tilannekatsauksen ja ottaa pidettävän Eurooppaneuvoston asialistan tiedoksi. Päätöksiä ei tehdä. Myös jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet käyvät aiheesta lounaskeskustelun (Artikla 50 kokoonpanossa ilman UK:ta) Itävallan Salzburgissa järjestettävän epävirallisen kokouksen yhteydessä. UK:n sisäpoliittinen tilanne on haastava ja neuvottelut ovat edenneet viime kuukausina hitaasti. Merkittäviä tuloksia on tuskin odotettavissa ennen UK:n konservatiivipuolueen päättyvää puoluekokousta. EU:n tavoitteena on kuitenkin edelleen saada erosopimusta koskevat neuvottelut päätökseen pidettävään Eurooppa-neuvostoon mennessä. Samalla on tarkoitus antaa UK:n kanssa yhteinen, erosopimukseen liitettävä poliittinen julistus tulevan suhteen puitteista. Neuvottelukierroksille perustuvasta rytmistä on luovuttu. UK:n kanssa on sovittu neuvottelujen olevan nyt jatkuvasti käynnissä. Neuvottelujen venyminen marraskuulle on silti mahdollista ja yhä todennäköisempää. Suomen kanta Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi. Suomen tai EU:n kantojen muuttamiselle ei ole tässä vaiheessa tarvetta. Suomi ottaa pidettävän Eurooppa-neuvoston asialistan tiedoksi.

23 23(26) Pääasiallinen sisältö Erosopimus Erosopimusluonnoksen tekstistä on UK:n kanssa sovittu n. 80 %. Vaikein jäljellä oleva avoin kysymys on edelleen Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen raja. Asian käsittelyssä ei ole EU:n maaliskuussa erillisen pöytäkirjan muodossa esittämän vararatkaisun jälkeen juurikaan edetty. UK:n EU-eron on määrä tulla voimaan , jolloin eroneuvotteluille SEU 50 artiklassa varattu kahden vuoden määräaika päättyy. Erosopimuksen olisi oltava tällöin voimassa. Tästä syystä EU:n tavoitteena on edelleen, että erosopimus on lokakuun Eurooppa-neuvoston jälkeen kokonaisuudessaan valmis lähetettäväksi Euroopan parlamentin, UK:n parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi. UK:n kanssa on sovittu neuvottelujen olevan nyt jatkuvasti käynnissä. Niiden venymistä marraskuun puolelle pidetään silti mahdollisena ja yhä todennäköisempänä. Erosopimus on yksi kokonaisuus. Sen on sisällettävä myös oikeudellisesti sitova ja toimiva vararatkaisu Irlannin kysymykseen. Mikäli sopimus tulee voimaan, alkaa vuoden 2020 loppuun ulottuva siirtymäaika. Siirtymäaikana jatkettaisiin EU:n nykysääntöjen soveltamista, mutta UK jäisi eropäivänä pois kaikista unioin elimistä eikä enää osallistuisi unionin päätöksentekoon. Mikäli erosopimusta ei saada voimaan mennessä, vaihtoehtoina ovat sopimukseton ero tai neuvotteluille varatun määrärajan pidentäminen kaikkien jäsenvaltioiden (ml. UK) yksimielisellä päätöksellä. Tuleva suhde Erosopimus voi sisältää vain määräyksiä, jotka ovat tarpeen UK:n hallitun EU-eron järjestämiseksi. Viralliset neuvottelut tulevasta suhteesta voidaan aloittaa vasta eropäivän jälkeen, kun UK:sta on tullut kolmas maa. SEU 50 artiklassa kuitenkin edellytetään, että erosopimus tehdään ottaen huomioon puitteet, jotka sääntelevät eroavan valtion myöhempiä suhteita unioniin. Komissio on aloittanut Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen pohjalta UK:n kanssa keskustelut, jotka tähtäävät yhteiseen julistukseen tulevan suhteen puitteista. Julistus on tarkoitus liittää erosopimukseen. Julistus on - toisin kuin oikeudellisesti sitova erosopimus luonteeltaan poliittinen instrumentti. Julistuksella odotetaan kuitenkin olevan suurta merkitystä etenkin UK:n parlamentin äänestäessä erosopimuksen mahdollisesta hyväksymisestä. Keskusteluissa on toistaiseksi tapahtunut vain vähän edistystä, vaikka UK esittikin tulevaa suhdetta koskevia kantojaan ja tavoitteitaan heinäkuussa 2018 julkaisemassaan valkoisessa kirjassa (White Paper). Vaikeimmaksi kysymykseksi on noussut tuleva taloudellinen suhde. Sen osalta valkoinen kirja ei juurikaan huomioinut Eurooppaneuvoston suuntaviivoissa jo huhtikuussa 2017 ja maaliskuussa 2018 linjattuja keskeisiä perusperiaatteita. Kuten esimerkiksi sitä, että: neljä vapautta ovat jakamattomia, eikä unionin säännöstöstä voi poimia parhaita paloja osallistumalla sisämarkkinoille

24 24(26) alakohtaisen toimintamallin perusteella, koska se heikentäisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyttä ja moitteetonta toimintaa. EU:n näkökulmasta ensisijaista on erosopimuksen viimeistely ja saaminen voimaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tulevaa suhdetta koskevan yhteisen poliittisen julistuksen kunnianhimon ja yksityiskohtaisuuden tasosta saatetaan joutua tinkimään. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU 50 artikla antaa toimivallan sopia eroamiseen sovellettavista yksityiskohtaisista määräyksistä. Siirtymäajan järjestelyt sisältyvät näihin määräyksiin ja ovat osa erosopimusta. SEU 50 artiklassa edellytetään, että erosopimus tehdään ottaen huomioon puitteet, jotka sääntelevät eroavan valtion myöhempiä suhteita unioniin. Tämä antaa mahdollisuuden käydä UK:n kanssa Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen pohjalta pitkällekin meneviä keskusteluja tulevan suhteen sisällöstä. Erosopimus on EU:n ja UK:n välinen sopimus, jonka tekee unionin puolesta neuvosto vahvistetulla määräenemmistöllä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Erosopimuksen voimaantulo ei edellytä jäsenvaltioiden kansallisia ratifiointeja. Siitä ei voi tulla ns. sekasopimusta. Tulevaa suhdetta koskevat sopimukset ja järjestelyt neuvotellaan ja tehdään myöhemmin erikseen valittavien oikeusperustojen nojalla, ottaen huomioon kunkin sopimuksen ja järjestelyn tavoite ja sisältö. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Perussopimusten mukaan Euroopan parlamentilla ei ole roolia varsinaisissa neuvotteluissa, mutta erosopimuksen tekeminen edellyttää sen hyväksyntää. Parlamentti pidetään täysimääräisesti informoituna neuvottelujen kaikissa vaiheissa. Eroneuvotteluista joulukuussa 2016 annetun julkilausuman mukaisesti neuvoston puheenjohtaja tiedottaa EP:tä ja vaihtaa näkemyksiä sen kanssa ennen ja jälkeen YANkokousten. Parlamentti on perustanut brexit-ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana on Guy Verhofstad. Parlamentti on hyväksynyt neljä ( , , ja ) eroneuvotteluja koskevaa päätöslauselmaa. EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely Valtioneuvoston E-selvitys E 125/2016 vp E-jatkokirjelmät: EJ 5/2017 vp EJ 7/2017 vp EJ 9/2017 vp

25 EJ 10/2017 vp EJ 25/2017 vp EJ 34/2017 vp EJ 36/2017 vp EJ 38/2017 vp EJ 8/2018 vp 25(26) SuVEK 48/2017 vp SuVL 9/2017 vp SuVL 1/2018 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johannes Leppo, VNK, p Silja Pasanen, VNK EUTORI-tunnus Liitteet Viite

26 26(26) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi brexit, Euroopan komissio, Eurooppa-neuvosto, Oikeusvaltioperiaate, puheenjohtajuus, rahoituskehykset, YAN Yleisten asioiden neuvosto, toimielinten väliset suhteet VNK EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, SP, STM, TEM, TK, TPK, TULLI, UM, VH, VM, VTV, YM