1 Johdanto 2. 2 Toteutus 3. 3 Vastaajien profiilit 4. 4 Työnhaku ja palkkaus 6. 5 Työllistyminen 9. 6 Palkkasuositukset ja KELAn tulorajat 14

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 1 Johdanto 2 2 Toteutus 3 3 Vastaajien profiilit 4 4 Työnhaku ja palkkaus 6 5 Työllistyminen 9 6 Palkkasuositukset ja KELAn tulorajat 14 7 Avoin palaute 16 8 Reliabiliteetti ja validiteetti 17 9 Yhteenveto 18 Taulukkoluettelo 20 1

2 1 JOHDANTO Suomen Ekonomiliitto SEFE on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu ja etujärjestö. Liiton muodostavat 25 ekonomiyhdistystä ja 14 opiskelijayhteisöä. Noin jäsenellään Ekonomiliitto on Akavan neljänneksi suurin jäsenjärjestö. SEFEn tavoitteena on tukea kauppatieteiden opiskelijoita eli kyltereitä heidän ekonimiuransa eri vaiheissa, myös valmistumisen jälkeen. Kesä 2010 oli 14. kesä, kun SEFE teetti tutkimuksen kyltereiden kesätyöllistymisestä. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa sekä kyltereiden kesätyön hankkimiseen, työllistymiseen kuin palkkaukseen liittyvistä asioista. Tutkimuksesta saatavien tuloksien avulla SEFE laatii ensi kesän palkkasuositukset. Raportista ja sen tuloksista on hyötyä paitsi SEFElle myös itse kyltereille. Jokakesäiset palkkasuositukset ovat kaikkien kyltereiden käytettävissä, ja niiden tarkoituksena on helpottaa ja auttaa kyltereitä palkkaneuvotteluissa heidän hakiessaan kesätöitä. Tutkimus antaa kyltereille myös mahdollisuuden verrata omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan toisten kyltereiden vastaaviin. Erityisesti kahteen kuluneeseen kesään voimakkaasti vaikuttanut taloustilanne on varmasti aiheuttanut huolta monelle kylterille. Raportti tarjoaa apua ongelmiin, joita kylterit mahdollisesti kohtaavat kesätöissä ja niitä hakiessaan, sekä vertailupohjan muiden ratkaisuihin. 2

3 2 TOTEUTUS Tänä vuonna kysely toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena digium.fi ohjelmistopalvelimen avulla. Kysely koottiin lokakuun aikana. Kutsu kesätyötutkimukseen lähetettiin kylterille, joista jokainen oli opiskellut kauppatieteitä yli vuoden. Kylterit saivat kutsun kaksikielisenä sähköpostiviestinä, jossa oli suora linkki vastauslomakkeeseen. Jokaisella vastaajalla oli mahdollisuus vastata kyselyyn anonyymisti vain kerran. Vastauksia saatiin yhteensä kappaletta. Vastausprosentti (14 %) pysyi lähes muuttumattomana viime vuoteen verrattuna. Kuitenkin, näyttäisi siltä, että kyltereiden kiinnostus kesätyötutkimusta kohtaan on laskenut, sillä aiempina vuosina vastausprosentit ovat ylittäneet 20 prosentin rajan. Vaikka itse tutkimus suoritettiin anonyymisti, jolloin kyselyn vastauksia ja vastaajien sähköpostiosoitteita ei voitu yhdistää keskenään, kyltereillä oli mahdollisuus jättää omat yhteystietonsa arvontaa varten kyselyyn vastattuaan. Palkintona arvottiin kolme kappaletta Lippupalvelun 30 euron arvoisia lahjakortteja sekä kaksi kappaletta Delicardeja, arvoltaan 60 euroa. Voittajille ilmoitettiin henkilökohtaisesti, ja nimet julkistettiin vuoden 2010 viimeisessä Ekonomi lehden Kylterit kesätöissä jutussa. Tämän vuoden kysely lähetettiin kyltereille yhdessä osassa. Kyselypohjana käytettiin viime vuoden kyselypohjaa, jota hieman muokattiin. Vuonna 2009 käyttöön otettu kaksikielisyys sekä kysymyksissä että vastauksissa säilyi muuttumattomana siten, että ruotsinkieliset käännökset erotettiin suomenkielisistä sinisellä värillä. Vuoden 2010 kysymykset ja vastaukset ruotsiksi käänsi Hankenin kylteriyhdyshenkilö Richard Varis. Pieniä muutoksia pohjaan tehtiin myös muokaten sitä ajankohtaisemmaksi. Viime vuonna paljon keskustelua aiheuttaneet ja palautetta saaneet kysymykset kesätyöntekijöiden bruttopalkasta ja bruttokuukausipalkasta selvennettiin ja erotettiin selkeästi toisistaan esimerkkien avulla. Vuosilukuja päivitettiin ja vastausvaihtoehtoja muutamiin kysymyksiin lisättiin. Kyselypohjaa laajennettiin myös parilla uudella, relevantilla kysymyksellä. 3

4 3 VASTAAJIEN PROFIILIT Kesää 2010 koskevaan kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä kylteriltä. Heistä hieman yli puolet, 54 prosenttia, oli naisia, miesten vastausmäärän jäädessä 46 prosenttiin. Sekä naisten että miesten vastausaktiivisuus kesätyökyselyä kohtaan on muutaman viime vuoden aikana pysynyt lähes muuttumattomana, sukupuolijakauman jakautuessa lähestulkoon tasan puoliksi kummallekin. Kesätyökyselyn alussa vastaajilta kysyttiin henkilökohtaisia taustoja. Vastaajien profiili muokkautui melko selkeästi omanlaisekseen, eikä suuria hajontoja missään kysymyksissä syntynyt. Vastanneista lähes 70 prosenttia oli syntynyt vuosien välillä. Vuonna 1988 syntyneiden vastausaktiivisuus oli suurin (15 %). Tänä vuonna oli myös positiivista huomata, että vuonna 1975 tai sitä aikaisemmin syntyneet ottivat osaa tutkimukseen suuremmalla aktiivisuudella kuin yleensä aikaisempina vuosina. Jopa lähes kolme prosenttia kyselyyn vastanneista kuului tähän ikäkategoriaan. Kirkkaasti yleisin opiskelupaikka näytti kyselyn vastanneiden keskuudessa olevan edelleen Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu 21 prosentilla, Turun kauppakorkeakoulun pitäessä toista sijaa 14 prosentilla. Aktiivisimmin vastauksia kyselyyn antoivat toisen vuoden opiskelijat. Kuitenkin, kysely onnistui tavoittamaan melko tasaisesti jokaisen opintovuosikategorian, sillä vain ennen vuotta 2004 aloittaneet kylterit jäivät vastausasteissaan alle 10 prosenttiin. Eri opintovuosikategorioiden aktiivisuus kyselyä kohtaan näkyi selvästi myös vastaajien opintopistesaldoissa. 33 prosenttia vastanneista oli suorittanut jo yli 220 opintopistettä, vaikka alle 120 opintopistettä saaneita oli myös 30 prosenttia. Tämä selittynee toisen vuoden kyltereiden vastausaktiivisuudella. Perinteisesti yleisin pääaine SEFEn kesätyötutkimuksessa on ollut laskentatoimi, eikä se menettänyt valtasijaansa vieläkään. Myös johtaminen ja markkinointi säilyttivät tittelinsä suosituimpien pääaineiden joukossa. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskellaan pääaineiden sijaan ohjelmakohtaisesti. 4

5 Alla oleva piirakkadiagrammi selkeyttää pääainekohtaista jakoa vastanneiden kyltereiden joukossa. Kuvio 1. Pääainekohtainen jako lukuvuotena

6 4 TYÖNHAKU JA PALKKAUS Muutamaan edelliskesään vaikuttanut heikko työmarkkinatilanne näkyi selvästi vielä tämän vuoden tuloksissa, muun muassa kyltereiden entistä aktiivisempana työnhakuprosessina. Aiempien vuosien kyselyjen perusteella selvästi suurin osa kyltereistä (yleensä noin %) on ollut kesätöitä etsiessään yhteydessä vain alle viiteen mahdolliseen työpaikkaan. Vastaavasti yli viiteen yritykseen yhteydessä olleiden kyltereiden vastausprosentit ovat aiempina vuosina jääneet marginaalisen pieniksi. Kuitenkin, tänä vuonna, kylterit olivat erittäin aktiivisia kesätyönhaussa. Työnhakunsa aikana yli 20 työpaikkaan ilmoitti olleensa yhteydessä jopa 15 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vaikka enemmistö oli tänäkin vuonna hakenut kesätöitä alle viidestä työpaikasta, jäi heidän vastausasteensa kuitenkin selvästi aiempia vuosia pienemmäksi (33 %). Lähes viidennes vastaajista ilmoitti, ettei ollut osallistunut työnhakuun millään tavalla. Töitä hakeneet kylterit olivat olleet liikkeellä ajoissa. Kymmenesosa vastanneista ilmoitti aloittaneensa työnhakunsa jo joulukuussa tai jopa aiemmin. Yleisimmin (32 %) kylterit olivat kuitenkin aloittaneet työnhakuprosessinsa tammikuun aikana. Vastanneista 23 prosenttia aloitti kesätyöpaikan etsimisen helmikuussa ja seitsemän prosenttia aloitti sen vasta maaliskuussa. Huhtikuun ja toukokuun osuudet jäivät luonnollisesti alle viiteen prosenttiin. Alla oleva kuvio osoittaa, milloin kylterit saivat tiedon kesätyöllistymisestään. Suurimmalle osalle työllistyneistä tieto tuli vasta huhtikuun jälkeen. Kuvio 2. Tieto palkkauksesta kesällä

7 Kylterit kokivat, että tänä vuonna aiempi työkokemus sekä oma aktiivisuus työnhaussa olivat valttikortit kesätyöpaikkaa etsiessä. Myös työnhakijan erityisosaaminen sekä henkilökohtaiset suhteet koettiin tärkeiksi osatekijöiksi työpaikan saantiin. Kyselyn lopussa olleessa palauteosiossa yllättävän moni oli käyttänyt hyväksi mahdollisuutta kommentoidakseen kesätyöpaikan löytämisen ja vastaavasti saamisen vaikeutta kuluneina kesinä. Palautetta antaneet kylterit kertoivat, että työpaikan saanti, erityisesti suurimmissa kaupungeissa, on välillä erittäin vaikeaa. He kokivat, että on lähes mahdotonta päästä edes työhaastatteluun ilman aikaisempaa oman alan työkokemusta ja oikeita kontakteja. Tästä johtuen osa jopa koki ajautuneensa työnhaussaan noidankehään, sillä ilman työkokemusta ei pääse työhaastatteluun, jolloin ei voi saada omaa koulutusta vastaavaa työkokemusta. Heikon taloustilanteen aikana aikaisemmat työkokemukset ovat kultaakin kalliimpia työllistymisen suhteen. Kolmasosa kyltereistä kertoi olleensa kuluneena kesänä jo kolmatta kertaa saman työnantajan palveluksessa, ja vastaavasti viidesosa toista kertaa. Positiivista oli kuitenkin huomata, että huonoista ajoista huolimatta, puolet kyltereistä oli onnistunut löytämään kesätyöpaikkansa uuden työantajan leivistä. Hieman reilut 50 prosenttia vastanneista kertoi kuluneen kesän olleen ensimmäinen kesätyönantajansa palveluksessa. Alla olevasta taulukosta näkee, mitä kautta kylterit onnistuivat löytämään kesätyöpaikkansa kesällä Kuvio 3. Väylät, joiden kautta kylterit löysivät kesätyöpaikkansa 7

8 Lukuun ottamatta aikaisempaa työkokemusta työnantajan palveluksessa, henkilökohtaisia suhteita tai oma aloitteisuutta, taulukosta selviää, että Internet on viime vuosien aikana nostanut suosiotaan kesätyönhakuvälineenä kyltereiden joukossa syöden suosiota lehtiilmoituksilta. Myös työvoimatoimisto sekä yliopistojen omat rekrytointipalvelut säilyttivät asemansa työnhakukanavina edellisvuoteen verrattuna. Lähes 10 prosenttia vastaajista ilmoitti olleensa onnellisessa asemassa, kun työnantaja oli tarjonnut työtä kylterille omaaloitteisesti. Kyltereitä, joilla oli mahdollisuus valita kesätyöpaikkansa useammasta vaihtoehdosta, pyydettiin arvioimaan tekijöitä, jotka vaikuttivat heidän kesätyöpaikan valintaansa. Huonon työmarkkinatilanteen voi nähdä heijastuvan vastauksista, sillä työpaikan sijaintia opiskelu tai kotipaikkakunnilla sekä työstä saatavaa palkkaa ei koettu tärkeiksi tekijöiksi valintaa tehdessä. Vastanneiden mukaan kokemuksen tuoma hyöty sekä mielenkiintoinen työ olivat tärkeimmät kriteerit. Myös mahdollisuutta työskennellä myöhemmin samassa työpaikassa sekä työympäristön viihtyisyyttä arvostettiin korkealle. 8

9 5 TYÖLLISTYMINEN Kyltereitä pyydettiin arvioimaan myös aikaisempia työkokemuksiaan. Kyselyyn osallistuneiden melko laaja ikäjakauma näkyi selvästi annetuista vastauksissa. Lähes puolet vastanneista ilmoitti työkokemuksekseen, ennen kesää 2010, yhdestä neljään vuotta, kun taas 15 prosenttia arvioi työkokemuksensa olevan puolesta vuodesta vuoteen. Vastanneista 44 prosenttia ei ollut työskennellyt lainkaan lukuvuoden aikana. Osa aikaisessa, koulutusta vastaamattomissa tehtävissä kertoi lukuvuoden aikana työskennelleen 24 prosenttia kyltereistä, ja 18 prosenttia ilmoitti työskennelleensä osaaikaisissa, koulutusta vastaavissa tehtävissä. Kyselyyn osallistuneista seitsemän prosenttia työskenteli päätoimisesti koulutusta vastaavissa työtehtävissä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vastaajista suurin osa oli työllistynyt viime kesänä. Kokopäiväisiä kesätöitä oli onnistunut saamaan noin 70 prosenttia vastanneista kyltereistä, ja osa aikaisia töitä noin seitsemän prosenttia. Heikko taloustilanne heijastui kuitenkin myös kyltereiden työllistymiseen vielä kuluneenakin kesänä. Hakuyrityksistä huolimatta kyselyyn osallistuneista noin viisi prosenttia oli jäänyt ilman kesätöitä. Tämä oli kuitenkin 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin aikaisempana kesänä Todellisuudessa osuus saattaa nousta vieläkin suuremmaksi, sillä mitä luultavimmin töitä saaneet kylterit osallistuivat kyselyyn aktiivisemmin. Jopa kolmasosa vastaajista koki kesätyönhakuprosessin vaikeammaksi aikaisempiin kesiin verrattuna, ja lähes kymmenesosa koki hakuprosessin erittäin vaikeaksi. Kuitenkin, 70 prosenttia vastaajista kertoi olleensa tyytyväinen tilanteeseensa kesällä Ottaen huomioon huonon työllistymistilanteen suurin osa kyltereistä kertoi tyytyväisyytensä johtuvan siitä, että oli onnistunut ylipäänsä saamaan kesätyöpaikan, vaikka se ei täysin vastannutkaan omaa koulutusta. Osa vastanneista kertoi saaneensa juuri sen kesätyöpaikan, jota olivat eniten halunneetkin. Lähes viidesosa vastanneista, jotka eivät olleet tyytyväisiä kuluneeseen kesäänsä, kertoi syynä olleen työttömyys tai koulutusta vastaamaton työtoimenkuva. Runsaasti yli puolet (85 %) kyltereistä, jotka löysivät kesätöitä, työskenteli yksityisellä sektorilla. Julkinen sektori työllisti 11 prosenttia työllistyneistä kyltereistä. Toimialoista selvästi suosituimpia olivat kauppa (24 %), pankki, rahoitus ja vakuutusala (21 %) sekä teollisuus (18 %). 9

10 Kuvio 4. Työnantajien toimialat kesällä 2010 Lähes puolet työllistyneistä kyltereistä löysi työpaikkansa pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo, Vantaa). Myös Turku työllisti hieman yli kymmenesosan kyltereistä. Tampereella kertoi työskennelleensä kuusi prosenttia ja Jyväskylässä viisi prosenttia vastanneista kyltereistä. Alla oleva taulukko havainnollistaa työpaikan sijaintijakaumaa. Kuvio 5. Työpaikan sijaintijakauma 10

11 Suurin osa kyltereistä työskenteli toimihenkilöinä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. 39 prosenttia vastanneista työllistyi henkilön yritykseen ja yli henkilön yritykseen pääsi työskentelemään kolmasosa kyltereistä. Kuvio 6. Kyltereiden pääasialliset tehtäväalueet kesällä 2010 Kuten yllä olevasta taulukosta huomataan, pääasiallisena tehtäväalueena oli kesän aikana yksinomaan ollut asiakaspalvelu ja myyntitehtävät. Näissä työtehtävissä oli työskennellyt 32 prosenttia vastanneista. Myös taloushallinnollisiin tehtäviin oli päätynyt huomattava 16 prosentin osuus. Vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa, joka kesti yli kesän, ilmoitti olleensa lähes puolet (45 %) vastanneista. Melkein saman verran kyselyyn osallistuneista kertoi saaneensa töitä vain kesän ajaksi, jolloin he olivat työskennelleet keskimäärin 12,7 viikkoa. Kyselyssä pyydettiin kyltereitä arvioimaan sekä heidän koko viime vuoden aikana ansaitsemaansa bruttopalkkaa, sisältäen luontaisedut, että kesän 2010 aikana ansaitsemaansa bruttokuukausipalkkaa. Kylterit arvioivat vuotuiseksi bruttoansiokseen kuluneena vuonna keskimäärin euroa, joka oli hieman yli euroa enemmän kuin edellisvuonna. Kesätöiden bruttokuukausipalkaksi ilmoitettiin keskimäärin vähän yli 11

12 2 100 euroa, joka taasen oli viime vuoteen verrattuna hieman yli 300 euroa vähemmän. Kyltereiden kesätöiden bruttokuukausipalkka mediaanitasolla oli euroa. Yleisesti ottaen voidaan bruttokuukausipalkkojen jakaumasta todeta, että naiset ansaitsivat keskimäärin 150 euroa huonompaa palkkaa kuin miehet. Naisten keskimääräinen bruttokuukausipalkka koko maassa oli noin euroa, kun taas miehillä vastaava oli euroa. Helsingin talousalueella ansaittiin hieman keskimääräistä parempaa palkkaa, mikä näkyy myös korkeampina palkkasuosituksina pääkaupunkiseudulle. Kesällä 2010 Helsingin talousalueella keskimääräinen bruttokuukausipalkka oli euroa, joka mediaanitasolla oli euroa. Naiset ansaitsivat Helsingin talousalueella keskimäärin euroa kuukaudessa, ja miehet vastaavasti euroa. Muualla Suomessa kuin Helsingin talousalueella kylterit ansaitsivat bruttokuukausipalkkanaan euroa. Mediaanitasolla palkka oli euroa. Naisten keskimääräinen bruttokuukausipalkka kohosi euroon, ja miesten vastaava euroon. Alla oleva taulukko havainnollistaa bruttokuukausipalkkojen jakautumista sekä sukupuolten että paikkakuntien välillä. MIEHET NAISET KAIKKI HELSINGIN keskiarvo TALOUSALUE mediaani MUU SUOMI keskiarvo mediaani KOKO SUOMI keskiarvo mediaani Taulukko 7. Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen sekä sukupuolittain että paikkakunnittain kesällä 2010 Kuten aiemmin todettiin, kylterit arvioivat, että työkokemus oli yksi tärkeimmistä tekijöistä työpaikan saannissa kuluneena kesänä. Bruttokuukausipalkoissa mitattuna näyttäisi myös siltä, että työnantajatkin arvostavat kokemuksen tuomaa hyötyä. Kylterit, joilla ei ollut lainkaan työkokemusta ennen kesää 2010, ansaitsivat keskimäärin euroa kuukaudessa kesällä Suurin osa kyselyyn vastanneista kyltereistä kertoi kuitenkin omaavansa työkokemusta jo 1 4 vuoden takaa, jolloin heidän 12

13 bruttokuukausipalkkansa kohosi lähes euroa korkeammaksi kuin bruttokuukausipalkka kyltereillä, joilla ei ollut lainkaan työkokemusta ennen kesää Kylterit, joilla oli työkokemusta jo 1 4 vuoden edestä, ansaitsivat keskimäärin euroa kuukaudessa. Työnantajan henkilöstömäärällä on kyselyn mukaan myös huomattava vaikutus kesätyöntekijän bruttokuukausipalkkaan. Suurin osa kyltereistä työllistyi kesällä 2010 pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden maksama bruttokuukausipalkka kyltereille oli keskimäärin euroa kuussa. Kolmasosan kyselyyn osallistuneista kyltereistä työllistyi kuitenkin yli hengen yrityksiin, jolloin heidän bruttokuukausipalkkansa kohosi jopa euroon. Tämä oli peräti 345 euroa enemmän kuin pienten ja keskisuurten yritysten maksama bruttokuukausipalkka kesällä Myös kyltereiden pääasiallinen tehtäväalue vaikutti jossain määrin heidän bruttokuukausipalkkaansa. Kesätyötutkimus paljasti yleisesti tiedetyn tosiasian; rahoitusalalla työskentelevät ansaitsevat hieman muita paremmin. Kylterit, jotka kesällä 2010 työllistyivät rahoitustehtäviin, ansaitsivat bruttokuukausipalkkanaan keskimäärin euroa. Myös muissa taloushallinnon tehtävissä työskennelleet kylterit ansaitsivat yli euroa kuukaudessa. Eniten kyltereitä työllistyi kuitenkin asiakaspalvelu ja myyntitehtäviin, jolloin heidän bruttokuukausipalkkansa oli keskimäärin euroa. Muissa kuin edellä mainituissa tehtävissä työskennelleet kylterit ansaitsivat bruttokuukausipalkkanaan kesällä 2010 keskimäärin euroa. TYÖKOKEMUS ei työkokemusta vuotta HENKILÖSTÖMÄÄRÄ henkilöä yli henkilöä TEHTÄVÄALUE asiakaspalvelu ja myyntitehtävät taloushallinnolliset tehtävät rahoitustehtävät muut tehtävät Taulukko 8. Bruttokuukausipalkat eri muuttujilla BRUTTOKUUKAUSIPALKKA ( /kk) KESKIMÄÄRIN 13

14 6 PALKKASUOSITUKSET JA KELAN TULORAJAT Koska SEFEn kesätyökyselyn yksi päätavoitteista on muodostaa palkkasuositukset tulevalle kesälle, on myös tärkeää tiedostaa kyltereiden mielipide edeltävän kesän palkkasuosituksista. Tutkimustulosten mukaan SEFEn kesätyöpalkkasuositukset tunnetaan varsin hyvin kyltereiden keskuudessa. Reilusti yli puolet vastaajista (71 %) piti SEFEn viime kesän palkkasuosituksia sopivina. Vastaajista 13 prosenttia katsoi niiden olleen liian korkeat, kun taas vastanneista lähes viidennen mielestä ne olivat olleet liian matalat. SEFEn palkkasuositukset kesälle 2010 olivat seuraavanlaiset: OPINTOPISTEET VUOSIKURSSI HELSINGIN MUU MAA TALOUSALUE alle 120 I II II III III IV yli 240 IV Taulukko 9. SEFEn palkkasuositukset kesälle 2010 Vaikka suurin osa vastaajista ilmoitti kyselyssä olleensa tietoinen SEFEn palkkasuosituksista, vain viidennes heistä oli käyttänyt niitä palkkaneuvotteluissaan. Vain viisi prosenttia kyselyyn osallistuneista ilmoitti, että ei tiennyt kyseisistä suosituksista. Yli puolet heistä, jotka eivät olleet työnhaussa käyttäneet SEFEn palkkasuositusta, kertoivat, että palkka ei ollut heidän kohdallaan neuvoteltavissa. SEFEn palkkasuositusten kesälle 2010 voidaan katsoa olleen hyvin onnistuneet. Vaikka vain viidennes vastanneista oli pyytänyt palkkasuositusten mukaista palkkaa, hieman yli 30 prosenttia vastaajista kertoi silti saaneensa SEFEn suositusten mukaista palkkaa. Kyselyyn osallistuneista lähes kolmannes kertoi saaneensa kesätöidensä aikana työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Viiden prosentin osalla työnantaja oli pitänyt suosituksen mukaista palkkausta liian korkea. Vastaajista 23 prosenttia sitä vastoin oli ollut suotuisassa asemassa, sillä työnantaja oli tarjonnut suosituksia parempaa palkkaa. 14

15 Kuvio 10. Syyt, miksi kylterit eivät saaneet SEFEn suositusten mukaista palkkaa kesällä 2010 Kyselyyn osallistuneet kylterit olivat erittäin tietoisia KELAn tarkoista tulorajoista. Reilusti yli puolella kyselyyn vastanneista vuositulot eivät ylittäneet sallittua määrää, ja vain noin kaksi prosenttia heistä oli joutunut takaisinperintään. Vapaaehtoisesti tukia KELAlle oli palauttanut noin kymmenesosa vastanneista. Vain kuusi prosenttia ei nostanut lainkaan KELAn tukia. Työttömyyskassat eivät tänäkään vuonna olleet onnistuneet nostamaan suosiotaan kyltereiden joukossa. 76 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei kuulu mihinkään työttömyyskassaan. Suurin osan työttömyyskassaan kuulumattomista kertoi syyksi sen, että he eivät ole kokeneet sitä vielä itselleen ajankohtaiseksi. Vastaavasti 24 prosenttia vastanneista ilmoitti kuuluvansa johonkin työttömyyskassaan. SEFEn kautta työttömyyskassaan kuuluneita oli 21 prosenttia. 15

16 7 AVOIN PALAUTE Kesätyökyselyn viimeisenä kysymyksenä pyydettiin kyselyyn osallistuneita kyltereitä antamaan palautetta, niin ruusuja kuin risujakin, kyselyn suhteen. Palautetta tuli runsain mitoin, joista selvästi suurin osa oli positiivista. Rakentavaa kritiikkiä vastaajat olivat antaneet lähinnä siitä, että kysely ei huomioinut kysymyksillään, eikä vastausvaihtoehdoillaan, riittävästi jo vakituisessa työsuhteessa olevia vastaajia. Palautetta antaneiden mielestä olisi ollut myös relevanttia kysyä aikaisempaa koulutusta, tai huomioida selkeämmin maisteriväylän kautta tulleet aikuisopiskelijat. Tämän vuoden kyselyn pohjana käytettyä vuoden 2009 kysymyspohjasta poistettiin koulutustaustaa koskeva kysymys. Mikäli kysely suoritetaan ensi vuonna uudestaan, saattaisi olla relevanttia lisätä kysymys takaisin kyselypohjaan. Kysely sai kuitenkin rakentavan kritiikin lisäksi myös paljon positiivista palautetta. Selkeästi suurin osa vastaajista piti kyselyä hyvin onnistuneena, ja kyltereiden aseman kannalta tärkeänä. Kylterit kiittivät siitä, että edellisvuoteen verraten kysymyksiä oli selvennytty ja yhtenäistetty sekä vastausvaihtoehtoja lisätty ja laajennettu. Näin ollen mielekkään ja oikean vastauksen antaminen koettiin helpommaksi. Kylterit kokevat kesätyökyselyn ja sen tulokset tarpeelliseksi erityisesti miettiessään palkkatoiveitaan. Palautetta antaneet kertoivat, että SEFEn palkkasuositusten avulla saa hyvän perustelun palkkatoiveilleen, vaikka vastaajista osa toivoikin SEFEn lujittavan asemaansa palkkasuositusten antajana, esimerkiksi muotoilemalla palkkasuositukset pdf tiedostoksi allekirjoituksineen. Kyltereiden mielestä tämä voisi lisätä uskottavuutta työnantajien piirissä. 16

17 8 RELIABILITEETTI JA VALIDITEETTI Tutkimusta voidaan yleisesti ottaen pitää onnistuneena tavoitteisiinsa nähden. Vaikka kiinnostus SEFEn kesätyökyselyä kohtaan on kyltereiden joukossa vähentynyt vuosi vuodelta, on tutkimus silti luotettava. Tutkimuksen reliabiliteetin voidaan katsoa olevan korkea, sillä vastaajaryhmä on tarkoin harkittu ja valittu. Verraten edellisiin vuosiin, tutkimustulokset eivät ole paljoa vaihdelleet. Näin ollen tutkijasta kiinni olevat subjektiiviset vaikutukset tutkimukseen ovat lähtökohtaisesti hyvin pienet. Mikäli tutkimus suoritettaisiin uudestaan, voidaan olettaa, että mittaustulokset pysyisivät jokseenkin muuttumattomina ja johdonmukaisina. Tutkimus suoritettiin, kuten aikaisempinakin vuosina, sähköisenä kyselyversiona. Tutkimuksen kysymykset olivat tarkoin laaditut, ja niiden katsottiin mittaavan juuri niitä asioita, joista SEFE tarvitsee tietoa palkkasuosituksia laatiessaan. Kysymykset ja vastausvaihtoehdot muodostettiin siten, että ne olivat selkeitä, hyvin jäsenneltyjä sekä helposti ymmärrettävissä. Mahdollisia tulkinnanvaraisia kohtia pyrittiin välttämään. Näin ollen voidaan katsoa, että kesätyökyselyn validiteetti on hyvä. Kukin vastaaja vastasi lähes jokaiseen kysymykseen. Palautteissa ei ilmennyt, että kysely olisi sisältänyt epäselviä tai tulkinnanvaraisia kysymyksiä tai vastausvaihtoehtoja. Avokysymyksien vastaukset toivat tarvittavaa lisätietoa, joka tuki jo muilla kysymyksillä saatua informaatiota. 17

18 9 YHTEENVETO Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa sekä kyltereiden kesätöiden hankkimiseen että työllistymiseen liittyvistä asioista. Tulosten pohjalta SEFE laatii vuoden 2011 palkkasuositukset, joiden tehtävänä on helpottaa kyltereiden asemaa palkkaneuvotteluissa. Kutsu kesätyötutkimukseen lähetettiin kyltereille ympäri Suomen toisesta vuosikurssista alkaen. Vaikka osallistumisaktiivisuus kyselyä kohtaan onkin hieman laskenut, saatiin vastauksia kerättyä tänä vuonna noin kylteriltä. Vastaajien profiili pysyi lähes muuttumattomana aikaisempien vuosien tuloksiin verrattuna, eikä suuria hajontoja syntynyt. Heikko taloustilanne heijastui tämän vuoden kyselyn tuloksissa vielä monessa kohtaa. Työnhakunsa aikana yli 20 työpaikkaan ilmoitti olleensa yhteydessä jopa 15 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kymmenesosa vastanneista kertoi aloittaneensa kesätyöpaikan etsimisen jo joulukuussa tai jopa aikaisemmin. Kuitenkin, hakuyrityksistä huolimatta, kyselyyn osallistuneista noin viisi prosenttia oli jäänyt ilman kesätöitä. Kolmasosa vastaajista koki kesätyöhakuprosessin vaikeammaksi kuin aikaisemmin ja lähes kymmenesosa koki hakuprosessin erittäin vaikeaksi. 49 prosenttia työskenteli saman työnantajan palveluksessa kuin aikaisemminkin. Mitään muita suurempia muutoksia tutkimustuloksissa ei ollut kuitenkaan havaittavissa. Hieman yllättävää ehkä kuitenkin oli huomata, että vastanneista 44 prosenttia ei ollut työskennellyt lainkaan lukuvuoden aikana. Kylterit kokivat, että tänä vuonna aiempi työkokemus sekä oma aktiivisuus työnhaussa olivat valttikortit kesätyöpaikkaa etsiessä. Kyselyssä kävi ilmi, että vastaajista suurin osa oli työllistynyt viime kesänä kokopäiväiseen työhön ja hieman alle kymmenesosa osaaikaisiin tehtäviin. Lähes puolet työllistyneistä kyltereistä löysi kesätyöpaikkansa pääkaupunkiseudulta. Yksityinen sektori työllisti 85 prosenttia töissä olleista. Päätoimisena tehtäväalueena enemmistöllä oli ollut asiakas ja myyntitehtävät pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Kylterit työskentelivät kesän aikana keskimäärin 12,7 viikkoa. SEFEn palkkasuositukset tunnetaan hyvin kyltereiden keskuudessa. Kylterit kertoivat kokevansa SEFEn kesätyökyselyn tärkeäksi ja hyödyntävänsä sen antamia tuloksia erityisesti miettiessään palkkatoiveitaan. Suurin osa kyselyyn osallistuneista piti kesän 2010 palkkasuosituksia sopivan suuruisina. Kuitenkin vain neljännes oli pyytänyt 18

19 palkkasuositusten mukaista palkkaa. Yli puolet kyltereistä, jotka eivät olleet työnhaussa käyttäneet SEFEn palkkasuositusta, kertoi, että palkka ei ollut heidän kohdallaan neuvoteltavissa. SEFEn palkkasuositusten kesälle 2010 voidaan katsoa onnistuneen hyvin. Vaikka vain viidennes oli pyytänyt palkkasuositusten mukaista palkkaa, hieman yli 30 vastaajista kertoi silti saaneensa SEFEn suositusten mukaista palkkaa. 19

20 TAULUKKOLUETTELO: Kuvio 1. Pääainekohtainen jako lukuvuontena Kuvio 2. Tieto palkkauksesta kesällä Kuvio 3. Väylät, joidet kautta kylterit löysivät kesätyöpaikkansa 7 Kuvio 4. Työnantajien toimialat kesällä Kuvio 5. Työpaikan sijaintijakauma 10 Kuvio 6. Kyltereiden pääasialliset tehtäväalueet kesällä Taulukko 7. Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen sekä sukupuolittain että paikkakunnittain 12 Taulukko 8. Bruttokuukausipalkat eri muuttujilla 13 Taulukko 9. SEFEn palkkasuositukset kesälle Kuvio 10. Syyt, miksi kylterit eivät saaneet SEFEn suositusten mukaista palkkaa kesällä