Kylterien kesätyöraportti 2011

Transkriptio

1 SEFEN RAPORTTEJA 1/2012 Kylterien kesätyöraportti 2011 Ossi Kainulainen SUOME S EKONOMF

2 Johdanto SEFEn kyltereiden kesätyötutkimus toteutettiin 15. kerran lokakuun aikana. Kysely toteutettiin verkossa ja se lähetettiin kaikille kyltereille toisesta vuosikurssista eteenpäin. Tavoitteena oli kerätä tietoa liittyen kyltereiden kesätyön hankkimiseen, työllistymiseen ja palkkaukseen. Kyselyn tuloksia käytetään hyväksi SEFEn vuosittaisten palkkasuosituksien laadinnassa. Kyselyssä pyrittiin selvittämään vain ne tiedot, joita palkkasuosituksien ja vertailujen laatimiseen vaadittiin. Tästä syystä kyselylomaketta tiivistettiin huomattavasti ja kyselystä saatiin tehtyä houkuttelevampi. Kesätyötutkimuksen perusteella laadittujen SEFEn palkkasuosituksien tarkoituksena on helpottaa kyltereiden palkkaneuvotteluja. Palkkasuositukset ovat helposti saatavilla SEFEn internetsivuilta. Kylterin on helppo perustella palkkasuositusten perusteella esitetty palkkatoive. Tutkimuksen tuloksista on myös mahdollista nähdä millainen työllistymistilanne kyltereillä oli vuonna 2011 ja miten kylterit löysivät työpaikkansa. Tutkimuksessa pyritään mahdollisimman usein vertaamaan asioita edellisen vuoden tuloksiin, jotta on mahdollista nähdä palkkoihin ja työllistymiseen vaikuttavien tekijöiden kehitys. 1

3 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Sisällysluettelo Toteutus Vastaajien profiilit Työnhaku Työllistyminen Palkkaus SEFEn palkkasuositukset Yhteenveto Kuvioluettelo

4 1 Toteutus Edellisen vuoden tapaan kysely toteutettiin sähköisenä digium.fi -sivuston välityksellä. Kyselyyn oli mahdollista vastata lokakuun 4. aina lokakuun 25. päivään saakka. Kesätyökysely lähetettiin yhteensä kylterille. Kyselyä ei lähetetty ensimmäisen vuoden kylteriopiskelijoille, joten kaikki vastaajat ovat vähintään toisen vuosikurssin opiskelijoita. Kysely toteutettiin molemmilla kotimaisilla kielillä, jotta kukin kykeni vastaamaan siihen äidinkielellään. Kysely suoritettiin anonyymistä, jolloin kyselyn vastaajaa ei kyetty yhdistämään vastauksiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 2454 kylteriä, joka edusti 19 prosenttia koko otoksesta. Tavoitteena oli saavuttaa yli 20 prosentin vastausaktiivisuus. Tästä tavoitteesta jäätiin, mutta vastaajamäärä saatiin aikaisempiin vuosiin verrattuna kuitenkin hieman nousemaan. Edelliseen vuoteen verrattuna vastausprosentti kohosi viidellä prosentilla. Kyselyä pyrittiin tiivistämään jättämällä turhaksi koettuja kysymyksiä pois. Myös useita avoimia kysymyksiä karsittiin, jotta vastaaminen olisin nopeampaa ja sujuvampaa. Vastaamisajaksi arvioitiin noin 5-7 minuuttia. Näillä toimilla pyrittiin minimoimaan kyselyn keskenjättävien vastaajien osuus. Kyltereillä oli mahdollisuus jättää yhteystietonsa kyselyyn vastaamisen jälkeen. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin ipad2 -taulutietokone. Arvonnan onnettarena toimi Tampereen yliopiston kylteriyhdyshenkilö Heidi Kivelä. Palkinto päätyi arvonnan tuloksena naispuoliselle opiskelijalla Oulun yliopistoon. Kyselyn pohjana käytettiin edellisen vuoden kyselyä, josta kuitenkin karsittiin useita kysymyksiä epäolennaisuuden tai kyselyn tiivistämisen vuoksi. Monissa kysymyksissä vastausvaihtoehtoja vähennettiin tai niiden valitseminen tehtiin helpommaksi alasvetotaulukkojen avulla. Kaikki edellisen vuoden lomakkeesta johdetut kysymykset päivitettiin koskemaan vuotta

5 2 Vastaajien profiilit Kyselyn 2454 vastaajasta 47 prosenttia oli miehiä ja 53 prosenttia naisia. Naisten ja miesten välinen jakauma on säilynyt ennallaan viimeisimpien vuosien aikana. Naiset ovat kuitenkin olleet viime vuosina miehiä hieman aktiivisempia vastaajia. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat, joita vastaajista oli 20 prosenttia. Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita vastaajista oli noin 14 prosenttia. Samoista yliopistoista tulivat myös edellisen vuoden suurimmat vastaajamäärät. Vastausprosentit korreloivat opiskelupaikkojen opiskelijamäärien kanssa. Vastaajien ikäjakauma oli suhteellisen laaja. Nuorimmat vastaajat olivat syntyneet vuonna 1992 ja vanhimmat vuonna 1975 tai aikaisemmin. Kolme suurinta ikäluokkaa vastaajien keskuudessa olivat vuonna 1986, 1987 ja 1988 syntyneet opiskelijat. Vuonna 1985 ja sen jälkeen syntyneiden kohdalla tilastoista on havaittavissa valmistumisen aiheuttama vastaajakato. Viime vuodesta poiketen aktiivisimmin kyselyyn vastasivat kolmannen vuoden opiskelijat. Toisen, kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoiden vastaaja määrät olivat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan, joten niiden osalta otos oli hyvin tasainen. Viidennestä vuodesta eteenpäin valmistuminen syö vastaajamääriä tasaisesti. Vastaajista 55 on aloittanut opintonsa vuonna 2002 tai aikaisemmin. 50 prosenttia vastaajista oli suorittanut yli 180 opintopistettä ja 35 prosenttia yli 220 opintopistettä. 42 prosenttia vastaajista oli suorittanut kandidaatintutkinnon, joten yli 180 opintopistettä suorittaneista vain 8 prosenttia oli vailla kandidaatintutkintoa. Noin 10 prosenttia vastaajista oli suorittanut jonkun muun yliopistotutkinnon. 4

6 Vastaajien keskuudessa suosituin pääaine oli edellisvuosien lailla laskentatoimi. Markkinointi ja johtaminen olivat myös säilyttäneet paikkansa suosituimpien pääaineiden joukossa. Kuvio 1 Pääainejakaumat Vastaajista 40 prosenttia käytti lukuvuoden päätoimisesti opiskellen, eivätkä työskennelleet tänä aikana ollenkaan. Päätoimisista opiskelijoista poiketen 13 prosenttia vastaajista työskenteli päätoimisesta ja 44 prosenttia vastaajista työskenteli osa-aikaisesti opiskelun ohessa. Kauppatieteilijät ovat yleisesti ottaen hankkineet hyvin työkokemusta jo opiskelujen ohessa. Yli puolet vastaajista omasi yli 2 vuotta työkokemusta ja vain 1 prosentti ilmoitti olevansa vailla minkäänlaista työkokemusta. 5

7 3 Työnhaku Kyltereiden työnhakuun on viimeisimpien vuosien aikana vaikuttanut taantuma ja tästä seurannut varovaisuus rekrytoinneissa. On ollut havaittavissa, että työnhaussa on oltava entistä aktiivisempi ja ettei työllistyminen usein ensi hakemalla onnistu. Noin 31 prosenttia vastaajista ilmoitti olleensa yhteydessä 1-4 työnantajaan työnhaun yhteydessä. Vastaajista 28 prosenttia ilmoitti, ettei ollut ollut yhteydessä yhteenkään työnantajaan kesätyönhakuprosessin aikana. Tällöin kesätyöpaikka on todennäköisesti saatu aiempaa työsuhdetta jatkamalla. Viiteen tai useampaan työnantajaan yhteydessä olleiden määrä oli 41 prosenttia. Vastaajista 10 prosenttia ilmoitti olleensa yhteydessä jopa yli 20 työnantajaan hakuprosessin aikana. Näin useaan työnantajaan yhteydessä oleminen oli edellisestä vuodesta vähentänyt. Vain harva kylteri aloitti kesätyönhakuprosessin kesää edeltävänä vuotena. Suosituin ajankohta työnhakemisen aloittamiselle kyltereiden keskuudessa oli tammi-helmikuu, jolloin työnhaun aloitti 48 prosenttia vastaajista. Maaliskuussa tai sen jälkeen työnhaun aloitti 16 prosenttia vastaajista. Noin kolmannes kyltereistä oli kesätöissä yrityksessä, jonka palveluksessa he olivat olleet aikaisemmin. Tehokkaiksi tavoiksi kylterien työnhaussa osoittautui myös henkilökohtaiset suhteet, joiden kautta työn löysi noin 15 prosenttia vastaajista. Sama määrä ilmoitti löytäneensä työtä internetin välityksellä. Tässä suhteessa perinteinen printtimedia on menettänyt asemaansa kyltereiden työnhaun välineenä. Jopa 12 prosenttia vastaajista oli saanut työnsä oma-aloitteisesti kysymällä. Tästä voidaan todeta, että kesätöitä on mahdollista löytää myös ilmoitettujen paikkojen ulkopuolelta. 6

8 4 Työllistyminen Vastaajista 66 prosenttia työskenteli kokopäiväisessä työssä kesällä Kokopäiväisiksi työskentelijöiksi voidaan myös laskea 13 prosenttia vastanneista, jotka ilmoittivat työskennelleensä kesällä 2011 vakituisessa työsuhteessa. Osa-aikaisessa työsuhteessa vastaajista työskenteli 7 prosenttia. Työllisyystilanne on kuitenkin tuloksien perusteella hieman parantunut edellisiin vuosiin verrattuna. Työtä tuloksetta hakeneita vastaajia oli vuonna 2011 vain noin 2 prosenttia, kun vuonna 2010 heitä oli noin 5 prosenttia ja 2009 noin 7 prosenttia. Kyltereistä 83 prosenttia työskenteli kesällä 2011 yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla työskenteli 11 prosenttia vastaajista. Yksityisen- ja julkisen sektorin jako on säilynyt hyvin samanlaisena vuodesta toiseen. Noin neljä prosenttia vastaajista jakautui tasaisesta yksityisyrittäjiksi ja järjestötoiminnan parissa työskenteleviksi. Vastaajien keskuudessa suosituin työnantajien toimialoista oli vuonna 2011 rahoitus- ja vakuutusala, jolla työskenteli 22 prosenttia vastaajista. Jakautuminen eri alojen välille oli kuitenkin hyvin tasaista. Kuvio 2 Työnantajien toimialojen jakauma 7

9 Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat vuodesta toiseen toimineet suurimpana kylterikeskittymänä kesätyöpaikkojen suhteen. Myös vuonna 2011 noin 44 prosenttia vastaajista työllistyi Helsingin, Espoon tai Vantaan alueelle. Muita suurimpia työllistäjiä olivat Turun, Tampereen ja Jyväskylän alueet. Kuvio 3 Työllistyneiden maantieteellinen jakauma Pienet ja keskisuuret yritykset työllistivät 38 prosenttia kyltereistä ja noin kolmannes työskenteli yli 1000 henkilöä työllistävien yritysten palveluksessa. Vastaajista 30 prosenttia työskenteli asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä ja 16 prosenttia taloushallinnollisissa tehtävissä. Kuvio 4 Kyltereiden jakauma yrityksen koon mukaan 8

10 5 Palkkaus Vastaajia pyydettiin antamaan arvio vuotuisesta bruttopalkastaan, sisältäen luontaisedut, sekä kesän 2011 aikana ansaitusta, luontaisedut sisältävästä, bruttokuukausipalkasta. Kylterit arvioivat vuotuiseksi bruttoansiokseen vuonna 2011 keskimäärin euroa, joka on noin 1500 euroa edellisvuotta enemmän. Edellisenä vuotena nousua oli tapahtunut vuoteen 2009 verrattuna noin 2000 euroa, joten kyltereiden palkkakäyrä näyttää olevan tasaisessa nousussa. Kesätöiden bruttokuukausipalkaksi arvioitiin keskimäärin 2125 euroa, joka ei eronnut huomattavasti edellisen vuoden vastaavasta luvusta. Kesätöiden bruttokuukausipalkan mediaani oli 1900 euroa, joka oli 50 euroa vuotta 2010 mediaania korkeampi. Kyltereiden vuotuinen bruttopalkka on siis noussut, mutta kesätöiden bruttokuukausipalkka on säilynyt lähestulkoon ennallaan. Vastanneet miehet tienasivat kesällä 2011 keskimäärin 2174 euroa kuukaudessa, kun taas naisten keskimääräinen bruttokuukausipalkka oli 2007 euroa. Myös nämä luvut olivat muutaman kymmenen euron noususta huolimatta lähestulkoon samalla tasolla vuoden 2010 keskiarvojen kanssa. 9

11 Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Vantaa ja Espoo) työskennelleiden kylterien keskimääräinen bruttokuukausipalkka oli 2195 euroa. Pääkaupunkiseudun bruttokuukausipalkkojen mediaani oli 2000 euroa. Naiset tienasivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 2134 euroa (mediaani 2000 euroa) ja miehet 2257 euroa (mediaani 2050 euroa). Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Suomessa työskennelleiden kyltereiden keskimääräinen bruttokuukausipalkka oli 2007 euroa ja mediaani 1800 euroa. Miehet tienasivat muualla Suomessa keskimäärin 2097 euroa (mediaani 1850 euroa) ja naiset 1909 euroa (mediaani 1800 euroa) Kuvio 5 Bruttokuukausipalkkojen maantieteellinen jakauma Työkokemuksen merkitys palkkaan ei ollut kovinkaan suuri, jos työ kokemusta oli kertynyt maksimissaan 2 vuotta. Palkka kyllä kohosi työkokemuksen kerryttyä, mutta varsinainen ero oli havaittavissa vasta kun työkokemusta oli kertynyt yli 2 vuotta. Tällöin keskimääräinen bruttokuukausipalkka oli noin 200 euroa korkeampi. Kuvio 6 Bruttokuukausipalkkojen jakauma työkokemuksen perusteella 10

12 Pienissä, alle 10 henkilöä työllistävissä, yrityksissä työskennelleiden kyltereiden keskimääräinen bruttokuukausipalkka oli 1890 euroa. Jos yrityksen henkilöstömäärä sijoittui yhdentoista ja tuhannen työntekijän välille, ei palkan suuruudessa ollut huomattavaa eroa. Kun tarkastellaan yli tuhat henkilöä työllistäviä yrityksiä, on huomattavissa yli 120 euron nousu keskimääräisissä bruttokuukausipalkoissa. Kuvio 7 Bruttokuukausipalkkojen jakauma yrityksen koon perusteella Julkisen sektorin palkat eivät tutkimuksen mukaan ole kilpailukykyiset yksityisen sektorin palkkojen kanssa. Julkisella sektorilla työskennelleiden kyltereiden keskimääräinen bruttokuukausipalkka oli 1989 euroa (mediaani 1800 euroa) ja yksityisellä sektorilla 2103 euroa (mediaani 1950 euroa). Henkilökohtaisesti olisin odottanut eron olevan vielä suurempi. Toimialoista parhaiten palkattuja olivat rahoitus- ja vakuutusala sekä teollisuuden ala. Huonointa palkkaa maksettiin liike-elämän palveluiden alalla. Kaupan ja muiden palveluiden ala sijoittuivat palkkavertailussa keskelle. Kuvio 8 Bruttokuukausipalkkojen jakauma yrityksen toimialan perusteella 11

13 Palkan suuruudessa on huomattavissa huomattavia eroja työntekijän pääasiallisen tehtäväalueen perusteella. Vastaajista noin 30 prosenttia työllistävät asiakaspalvelu- ja myyntitehtävät sijoittuivat kyltereiden keskuudessa huonoiten palkatuiksi työtehtäviksi. Perinteisesti parasta palkkaa nauttivat rahoitustehtävissä toimivat kylterit. Heidän keskimääräinen bruttokuukausipalkkansa kesällä 2011 oli 2345 euroa, kun asiakaspalveluja myyntitehtävissä toimineiden keskipalkka oli 1960 euroa. Suosituimpaan pääaineeseen, taloushallintoon, liittyvät työtehtävät työllistivät suuren määrän kyltereitä. Näissä tehtävissä keskipalkka oli 2081 euroa. Kuvio 9 Bruttokuukausipalkkojen jakauma työtehtävien perusteella Vastaajista 42 prosenttia oli suorittanut kandidaatin tutkinnon. Kandidaatin tutkinnon suorittaneiden kyltereiden keskimääräinen bruttokuukausipalkka oli 2183 euroa (mediaani 2000 euroa). Kandidaatin tutkinnon suorittaneiden palkka on yleisen keskiarvon yläpuolella, joten tästä voidaan päätellä, että kandidaatin tutkinnon suorittaneet ovat olleet hyvissä asemissa palkoista neuvoteltaessa. 12

14 6 SEFEn palkkasuositukset Kyselyn pohjimmaisena tarkoituksena on luoda SEFEn kesätyöpalkkasuositukset vuodelle 2012, joten on tärkeää tietää miten kylterit suhtautuvat menneisiin suosituksiin. Vastaajista 75 prosenttia piti SEFEn kesätyöpalkkasuosituksia sopivina. Liian korkeina SEFEn suosituksia piti 11 prosenttia vastaajista ja liian matalina 14 prosenttia. Voidaankin todeta, että jäsenistö on suurimmilta osin ollut tyytyväinen suosituksiin. SEFEn suositusten mukaista palkkaa nautti 45 prosenttia vastanneista. Vastaavasti 55 prosenttia sai huonompaa tai parempaa palkkaa. Tästä joukosta 45 prosenttia ilmoitti syyksi SEFEn suosituspalkan saamattomuuteen sen, ettei palkasta ollut mahdollista neuvotella. 36 prosenttia ilmoitti, että heille maksettiin työehtosopimuksen mukaista palkkaa eikä SEFEn palkkaa ollut tästä syystä mahdollista saada. 16 prosenttia ilmoitti, ettei SEFEn palkoista keskusteltu, sillä työnhakija ei ottanut niitä puheeksi. Kuitenkin vain 3,5 prosenttia ilmoittaa olleensa täysin tietämätön SEFEn palkkasuosituksista, joten tieto palkkasuosituksista on saavuttanut jäsenet varsin hyvin. Työnantaja on pitänyt SEFEn palkkasuositusta liian korkeana ainoastaan 6 prosentissa tapauksista, joissa SEFEn suosituspalkkaa ei ole maksettu. Tämä osoittaa, että suosituspalkkoja pidetään sopivina myös työnantajapuolella. Kylterit osasivat tänäkin vuonna suunnitella tulotasonsa KELAn vaatimissa rajoissa. Vain 3 prosenttia vastaajista oli joutunut opintotukien takaisinperintään. Vastaajista 61 prosentilla tulot eivät ylittäneet KELAn asettamia tulorajoja. Osa kyltereistä pärjäsi ilman tukia, sillä 11 prosenttia ilmoitti olleensa nostamatta tukia lainkaan. Noin kymmenes osa vastaajista ilmoitti joutuneensa rajoittamaan työntekoaan, jotteivät tukirajat ylittyisi. Vapaaehtoisesti tukia KELAlle palautti 12 prosenttia vastaajista ja 13 prosenttia ilmoitti, etteivät kyenneet nostamaan kaikkia tuki kuukausia. 13

15 7 Yhteenveto Tutkimustulokset ovat monelta osin hyvin samankaltaiset edelliseen vuoteen verrattuna. Palkkatasoissa on huomattavissa pientä kohoamista, joka voidaan tulkita yleisen palkkatason kohoamisena tai pahimman taantuman jälkeen tapahtuneen talouden elpymisen merkkinä. Tutkimus antoi tutkijalle edellistä vuotta huomattavasti vähemmän tilaa subjektiivisille tulkinnoille. Tämä johtui avoimien kysymysten radikaalista karsimisesta. Toisaalta näiden avoimien kysymysten karsiminen auttoi kyselyä keskittymään sen varsinaiseen tavoitteeseen ja saattoi rohkaista useampia vastaajia vastaamaan lyhyempään kyselyyn. Vastaajien määrässä tavoitteeksi oli asetettu 20 prosenttia. Vaikka tästä jäätiin yhden prosenttiyksikön päähän, voidaan vastaajien määrää pitää edellisiin vuosiin verrattuna hyvänä. Vastaajamäärä nousi 4 prosenttiyksikköä vuoteen 2010 verrattuna. Vastaajien jakauma laitoksittain pysyi lähes ennallaan. Eniten vastaajia löytyi suurimmista laitoksista, kuten Aalto-yliopiston ja Turun kauppakorkeakouluista. Kolmannen vuoden opiskelijat olivat aktiivisimpia vastaajia, mutta ero toisen vuoden opiskelijoihin ei kuitenkaan ollut kovinkaan suuri. Tutkimusta voidaan pitää luotettavana, sillä vastaajat ovat tarkoin valitusta ryhmästä. Useiden kysymysten jakaumat vastasivat edellisen vuoden vastaavia. Mies/nais jakauma, sekä pääaineiden jakauma säilyivät lähes identtisinä edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä kertoo osaltaan, että kysely on ollut samoilla linjoilla edellisvuosien kanssa. Tämä oli odotettavissa, sillä suurien ja näkyvien erojen muodostuminen tapahtuu vain pitkällä aikavälillä tai radikaalin muutoksen aiheuttamana. 14

16 Avoimien kysymysten poistaminen vähensi mahdollisuuksia tulkita tuloksia muiden, kuin numeroiden perusteella. Mahdollisuudella suorittaa kysely sujuvammin ja nopeammin oli varmasti vaikutusta vastaajamäärän nousussa. Työllistymistilanteen voidaan tulkita kylterien osalta olevan paranemaan päin. Vain noin 3 prosenttia vastaajista ilmoitti hakeneensa kesätöitä tuloksetta. Työnhaun aikana yli 20 paikkaan yhteydessä olleita kyltereitä oli noin 10 prosenttia, kun taas näin laajamittaisen hakuprosessin suoritti vuonna prosenttia vastaajista. Tämäkin luku osoittaa, että työn löytäminen on vaatinut pienempiä ponnisteluja edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaajista 31 prosenttia työllistyi kesänä yritykseen, jonka palveluksessa oli ollut aikaisemmin. Myös henkilökohtaiset suhteet ja internet nousivat esiin työn löytymisestä kysyttäessä. Internet on korvaamassa perinteistä printtimediaa työnhaun välineenä. Yksityisellä sektorilla työskenteli 83 prosenttia vastaajista. Julkinen sektori työllisti noin 11 prosenttia ja 4 prosenttia jakautui tasaisesta yksityisyrittäjiksi ja järjestötoiminnan parissa työskenteleviksi. Lähes puolet vastaajista työllistyi pääkaupunkiseudulle Helsingin, Espoon tai Vantaan alueelle. Muita suurimpia työllistäjiä olivat Turun, Tampereen ja Jyväskylän alueet. Kyltereiden vuotuiset bruttoansiot kohosivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 1500 euroa, ollen vuonna 2011 keskimäärin euroa. Summa kohosi toista tuhatta euroa jo toisena perättäisenä vuotena, joten kyltereiden palkkakäyrän voidaan sanoa olevan nousussa. Kesätöiden bruttokuukausipalkka pysyi edelliseen kesään verrattuna lähes samana ja oli tänä vuonna euroa. Kesätöiden bruttokuukausipalkka on siis säilynyt lähestulkoon ennallaan, mutta vuotuinen bruttopalkka on noussut. Pääkaupunkiseudulla kylterit tienasivat keskimäärin euroa kuukaudessa, kun muualla Suomessa sama summa oli euroa. Työkokemusta yli 2 vuotta omannut kylteri tienasi lähes 200 euroa enemmän verrattuna vähemmän työkokemusta omaavaan kylteriin. 15

17 SEFEn kesätyöpalkkasuosituksia piti sopivina suurin osa vastaajista. Noin 45 prosenttia ilmoitti saaneensa SEFEn suositusten mukaista palkkaa. Suurin osa vastaajista, jotka eivät saaneet SEFEn suositusten mukaista palkkaa, ilmoittivat, ettei palkasta ollut mahdollista neuvotella. Myös työehtosopimukset estivät isolla osalla vastaajista SEFEn suositusten toteutumisen. Kylterit tunsivat SEFEn palkkasuositukset kuitenkin hyvin, sillä vain 3,5 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei tiennyt SEFEn palkkasuosituksista. Työnantajat pitivät SEFEn palkkasuosituksia sopivina, sillä vain 6 prosenttia vastaajista ilmoitti työnantajan pitäneen palkkasuositusta liian korkeana. 16

18 Kuvioluettelo Kuvio 1 Pääainejakaumat... 5 Kuvio 2 Työnantajien toimialojen jakauma... 7 Kuvio 3 Työllistyneiden maantieteellinen jakauma... 8 Kuvio 4 Kyltereiden jakauma yrityksen koon mukaan... 8 Kuvio 5 Bruttokuukausipalkkojen maantieteellinen jakauma Kuvio 6 Bruttokuukausipalkkojen jakauma työkokemuksen perusteella Kuvio 7 Bruttokuukausipalkkojen jakauma yrityksen koon perusteella Kuvio 8 Bruttokuukausipalkkojen jakauma yrityksen toimialan perusteella Kuvio 9 Bruttokuukausipalkkojen jakauma työtehtävien perusteella