Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Esitutkimuksen loppuraportti (luonnos) Pekka Lahti
|
|
- Marjut Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Esitutkimuksen loppuraportti (luonnos) Pekka Lahti matti matalan ja tiiviin asuntoalueen kehittämisprojekti Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, lokakuu 2001
2 kansikuva: Puu-Vallila, Helsinki (Lahti 2001) 2
3 3 Matalaa ja tiivistä - miksi ja miten? Esitutkimuksen loppuraportti (luonnos) Pekka Lahti matti matalan ja tiiviin asuntoalueen kehittämisprojekti YMPÄRISTÖKLUSTERIN TUTKIMUSOHJELMA EKOINFRA Kestävän yhdyskunnan infrastruktuuri Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo lokakuu 2001
4 4 SISÄLLYSLUETTELO (tarkistettava) Esipuhe 5 1. Esitutkimuksen tausta ja tavoite 6 Esitutkimuksen tavoite 6 Esitutkimuksen sisältö 7 Esitutkimuksen viitekehikko 7 2. Matalan ja tiiviin taustaa 9 Ensimmäinen suuri linja: perinteinen keskiaikainen kaupunkirakenne 9 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne 15 Kolmas suuri linja: englantilainen puutarhakaupunki 32 Suomalainen muunnelma: Munkkiniemi-Haaga ja Suur-Helsinki 40 Ruotsalainen puutarhakaupunki 45 Lähiöt ja muut teollisen kaupungin reuna-alueet 49 Yksittäisiä, moderneja matalan ja tiiviin esimerkkejä 53 Uusia matalan ja tiiviin asuntoalueen suunnitelmia Suomessa Rakentamistehokkuudet suomalaisilla asuntoalueilla Matalien ja tiiviiden suunnitteluratkaisujen arviointi 86 Talous 86 Ekologia 90 Ympäristöpsykologiset ja sosiaaliset ominaisuudet 91 Arviointiprosessin testaus Matalan ja tiiviin asuntoalueen arviointi- ja suunnittelukriteerit Tutkimus- ja kehittämisohjelma Lähteet ym. kirjallisuus
5 5 Esipuhe Esitutkimus on toteutettu VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa johtava tutkija Pekka Lahden johdolla. Projektiin ovat lisäksi osallistuneet kirjallisuustutkimusosan tiedonkeruun sekä kokous- ja arviointiraadin aineiston jalostamisen osalta FM Saija Niskanen ja maanmittausteknikko Tapio Ahonen kuvamateriaalin jalostamisessa sähköiseen muotoon. TKK/YTK:n osuudesta (ympäristöpsykologia ja sosiologia) ovat vastanneet tutkimuspäällikkö Rauno Sairinen, tutkijat Marketta Kyttä (YTK) ja Jani Päivänen (LT-Konsultit Oy). Tutkimuksen ovat rahoittaneet ympäristöministeriö (ympäristöklusteri/eko-infra tutkimusohjelma) ja Helsingin kaupunginkanslian kehittämistoimisto. Tutkimus on myös osa EU:n COST C8 Best Practice in Sustainable Urban Infrastructure hanketta ( Tutkimusta varten perustettiin projektiryhmä, jonka kokouksiin ovat osallistuneet ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi, yliarkkit. Aila Korpivaara, yli-insinööri Mauri Heikkonen, ympäristöklusterin koordinaattori Pekka Harju-Autti, arkkit. Harri Hakaste ja ylitarkastaja Peter Fredriksson ympäristöministeriöstä, kehittämispäällikkö arkkit. Jussi Kautto ja projektipäällikkö Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunginkanslian kehittämistoimistosta, arkkit. Riitta Jalkanen, arkkit. Marianna Timperi, arkkit. Suvi Tyynilä ja arkkit. Vesa Jakkula Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosastolta sekä arkkit. Jukka Turtiainen (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) ja arkkit., TL Kimmo Kuismanen (Case Consult Ltd). VTT:n johdolla tehtyyn tutkimukseen on liittynyt osaselvitys koskien ympäristöpsykologisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia, jonka on tehnyt TKK/YTK (ks. yhteenverto luvussa 4). Esitutkimuksen aikana on luotu lisäksi laaja, eri kaupunkeja, rakennuttaja,-, rakentaja-, ym. tahoja käsittävä yhteysverkko lähinnä jatkotutkimushankkeiden suunnittelemiseksi ja käynnistämiseksi (ks. luku 6 Tutkimus- ja kehittämisohjelma ). Matalan ja tiiviin suunnitteluperiaatteita pohtivan ja arvioivan arviointiraadin työhön ovat osallistuneet kehittämispäällikkö arkkit. Jussi Kautto, arkkit. Riitta Jalkanen, arkkit. Marianna Timperi sekä arkkit. Jukka Turtiainen ja arkkit., TL Kimmo Kuismanen sekä arkkit., TL Pekka Lahti ja FM (maantiede) Saija Niskanen. Tutkimustyön on tehnyt ja raportin kirjoittanut Pekka Lahti. Erikoistutkija, DI Reijo Martamo ja tutkimusharjoittelija yhteiskuntatieteen yo Mira Nenonen ovat tehneet rakennusrekistereihin ja paikkatietojärjestelmiin perustuvat tehokkuuslukutarkastelut luvussa 3 Rakentamistehokkuudet suomalaisilla asuntoalueilla.
6 6 1. Esitutkimuksen tausta ja tavoite Esitutkimuksen tavoite Esitutkimus perustuu ympäristöklusterin EKO-INFRA -ohjelmaan jätettyyn tutkimus- ja kehityshankkeen suunnitelmaan. Tutkimussuunnitelmassa määriteltiin hankkeen tavoite seuraavasti: Tutkimus- ja kehityshanke edistää ympäristöklusterin tutkimusohjelman päämäärää etsiä ja tuotteistaa uusia keinoja säästää ympäristöä, ja tehostaa tutkijoiden, elinkeinoelämän, viranomaisten ja rahoittajien yhteistyötä. Tutkimuksessa pyritään tutkimusohjelman lähtökohdan mukaisesti olemassa olevan ja uuden tutkimustiedon muuntamiseen käytännössä toimiviksi ohjausvälineiksi tai tuotteiksi. Suomen yhdyskuntarakenne on kansainvälisesti vertailtuna hajanainen ja tehoton, mikä merkitsee mm. kuntien kannalta korkeita käyttö- ja ylläpitokustannuksia sekä huomattavia liikennesuoritteita. Pientaloasumisen suosio edellyttää kuitenkin varautumista kaavoituksessa uusien pientaloalueiden kaavoittamiseen. Suomalainen pientaloasumisen perinne - omakotitalo suurella tontilla - kaipaa rinnalleen uusia muotoja, joissa yhdistyvät pientaloasumisen hyvät puolet ja tiiviin yhdyskuntarakenteen taloudellisuus. Hallitusohjelmassa todetaankin: "Maankäytön suunnittelussa pyritään kasvukeskuksissa lisäämään ihmisläheistä tiivistä pientaloasumista ja kerrostaloasumisessa suositaan rakennuskooltaan pienimuotoisia kaupunkimaisia aluekokonaisuuksia" (Ympäristöklusterin tutkimusohjelma, toinen ohjelmakausi , Esitutkimuksen tarkoitus on samalla luoda tiedollista pohjaa laajemmalle tutkimus- ja kehittämishankkeelle. Esitutkimuksella asetettiin siten kaksi päätavoitetta: 1) Esitutkimuksen avulla kyetään määrittelemään tiiviin ja matalan asuntorakentamisen konsepti, peruskäsitteet ja kriteerit tarkemmin ja mitattavasti sekä vastaamaan kysymykseen: mitä hyvä tiivis ja matala tarkoittaa suomalaisissa olosuhteissa ja miten siihen vaikuttavat erilaiset paikalliset olosuhteet (ilmasto, paikkakunnan koko ja sijainti yhdyskuntarakenteessa: kantakaupunkialueella, esikaupunkialueilla, lähiöissä ja reunaalueilla). Kriteereissä pyritään ottamaan kantaa ainakin tehokkuuslukuun (alue, kortteli ja tonttitehokkuus), tonttikokoon, talotyyppiin, kerroslukuun, erillistalo/kytketyt talot vaihtoehtoihin, viheralueiden määrään ja liikenneverkkoratkaisuihin. 2) Esitutkimuksen tuloksena voidaan käynnistää usean yhteistyötahon laaja tutkimus- ja kehittämishanke, jossa tiiviin ja matalan asuntorakentamisen konseptia voidaan kehittää, soveltaa ja testata todellisissa, eri puolilla maata suunnitteilla tai toteutuksen alla olevissa kohteissa. Esitutkimuksen jälkeen käynnistettävän laajemman T&K-hankkeen (ks. tutkimussuunnitelma ) tavoitteeksi asetettiin: 1) selvittää tiiviin ja matalan asuntoalueen suunnittelu- ja kehittämisvaihtoehtoja suomalaisessa kaupunkiympäristössä, 2) tutkia tiiviin ja matalan asuntoalueen toiminnallisia ym. laadullisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia sekä kehittää vaikutusten arviointimenetelmiä ja 3) tutkia, kehittää ja testata kohdealueiden suunnittelu- ja toteutusratkaisuja. Laajan T&K-hankkeen sisältö on tarkennettu tämän esitutkimuksen tuloksien perusteella laaditussa tutkimusohjelmasssa (luku 6).
7 7 Esitutkimuksen sisältö Esitutkimus on toteutettu kuudessa vaiheessa/osatehtävässä: Suppea kirjallisuuskartoitus, jossa on tarkasteltu Suomessa ja ulkomailla matalan ja tiiviin asuntorakentamisen suunnitelluissa ja/tai toteutetuissa vaihtoehtoissa käytettyjä matalan ja tiiviin kriteereitä ja mittaustapoja. Kirjallisuutta ym. lähteitä on käytetty kriteerien kehittämis- ja arviointityön (osatehtävän 3) pohja-aineistona. Luotu matalan ja tiiviin tutkimus- ja kehityshankkeiden yhteysverkosto, jossa on vaihdettu meneillään olevien hankkeiden välisiä tietoja ja kokemuksia. Matalan ja tiiviin asuntorakentamisalueen kriteereiden (mittareiden ja mahdollisten raja-arvojen) alustava määrittely Suppea suomalaisten, parhaillaan suunnittelun tai toteutuksen alla olevien, tiiviiden ja matalien kohdealueiden katsaus (perustietojen keräys, alustava vertailu) Keskeisten tutkimus- ja kehittämistarpeiden määrittely sekä T&K-hankkeen tutkimusohjelman laatiminen raportointi Esitutkimukseen ja luotuun yhteysverkostoon kuuluu yhtenä osana lisäksi TKK/YTK:ssa toteutettu Rauno Sairisen, Marketta Kytän sekä Jani Päiväsen toteuttama tutkimushanke, jonka tulokset on hyödynnetty erityisesti osatehtävässä 1, ja josta on tuloksien ja johtopäätösten osalta lyhyt yhteenveto luvussa 4 (kohta Ympäristöpsykologiset ja sosiaaliset ominaisuudet ). Esitutkimusprojekti on toiminut myös tiedonsiirtokanavana kansainvälisen tutkimus- ja kehitysyhteistyöhankkeen COST C8 Action Best Practice in Sustainable Urban Infrastructure suuntaan. Tarkoitus on, että myös jatkohankkeissa tutkimustiedot ja tulokset siirtyvät mahdollisimman joustavasti ja nopeasti sekä kotimaisten että kansainvälisten hankkeiden välillä. Esitutkimuksen viitekehikko Esitutkimuksen alussa laaditun tutkimuksen viitekehikon mukaan hankkeen keskeinen osa on matalan ja tiiviin konsepti (ks. kaavio alla). Matalan ja tiiviin suunnitteluperiaatetta, ideologiaa tai iskulausetta on käytetty suunnittelijakunnan piirissä melko aktiivisesti jo 1970-luvulla, erityisesti silloin kuin ao. käsite tuli, silloin muodossa tiivis ja matala, pohjoismaissa hyvin tunnetuksi tanskalaisten arkkitehtien ja muiden kaupunkisuunnittelijoiden toimesta (tæt-lav). Tanskan rakennustutkimuslaitos SBI (Statens Byggeforskningsinstitut, nykyisin By og Byg) järjesti vuonna 1971 asiaa koskevan kilpailun. Uudelleen suosituksi matala ja tiivis nousi 1990-luvulla kun eheyttävän, tiivistävän ja täydentävän kaupunkirakentamisen tavoitteet nousivat ajankohtaiseksi johtuen yhdyskuntataloudellisten ja - ekologisten (kestävän kehityksen periaatteiden mukaisten) suunnitteluperiaatteiden arvostuksen noususta. Matalan ja tiiviin suunnittelutavoitteen tarpeellisuutta on viime vuosikymmenten keskusteluissa useimmiten perusteltu melko epäsuorasti ja intuitiivisesti. Samalla itse käsitekin on jäänyt melko löysien määrittelyjen varaan. Useimmiten on riittänyt viittaus tehokkuusluvun nostamiseen, taloudellisuuteen, tehokkuuteen tai vain paremmin asukkaiden asumistavoitteita tyydyttävien, inhimillisten tai ihmisläheisten ratkaisujen suosimiseen. Esitutkimuksen yhtenä tavoitteena on ollut tämän melko intuitiivisen matala ja tiivis käsitteen aikaisempaa analyyttisempi avaaminen ja sitä kautta perustellumpi kuvaus osana kaupunkisuunnittelun tavoiteasettelua. Tai vähintään saada tämä määrittelyprosessi alulle.
8 8 Kuva 1. Tutkimuksen viitekehikkoa ja tavoitteita kuvaava kaavio. Suunnittelutavoitteena matala ja tiivis ei kuitenkaan ole tai 1990-lukujen tuote, vaan sen juuret ulottuvat vähintään viime vuosisadan kaupunkisuunnittelukeskusteluun aikaan, jolloin teollinen kaupunkirakentaminen alkoi. Tällöin rakentamisesta ja siihen liittyvästä maanomistamisesta ja myymisestä tuli liiketoimintaa, mikä vaikutti maankäyttöä tehostavasti, ja samanaikaisesti rakennustekniikka mahdollisti entistä korkeammat rakennukset. Kun pitkälle kehittyneissä teollisuusmaissa taloudelliset ja rakennustekniset mahdollisuudet sallivat rakentamisen miltei mihin ja miten (esimerkiksi kuinka korkeasti) tahansa, ne siteet, mitkä perinteisesti olivat yhdistäneet kapunkirakenteet osat kiinteästi toisiinsa, rapautuivat vähitellen. Tältä taustalta syntyi nopeasti kaupungistuvissa maissa kehittämistarve, joka johti maasta, kulttuuritaustasta ym. olosuhteista riipuen moniin erilaisiin ratkaisuihin.
9 9 2. Matalan ja tiiviin taustaa Matalaa ja tiivistä kaupunkirakentamisen perinnettä tarkastellaan seuraavien kolmen suuren linjan valossa: - perinteinen esiteollinen ja keskiaikainen pikkukaupunki - pohjoismainen puukaupunki - englantilainen puutarhakaupunki Tämän lisäksi tarkastellaan teollisen kaupungin jatkuvasti paisuvien lievealueiden muita ratkaisuvaihtoehtoja, joiden joukossa oli myös matalan ja tiiviin ihanteeseen pyrkiviä ratkaisuja sekä joitakin, lähinnä modernismin perinteeseen kuuluvia (1950-luvun jälkeisiä) matalan ja tehokkaan yksittäisiä kokeiluja ja esimerkkejä. Lähinnä käytettävissä olevasta lähdeaineistosta ja myös tutkimushankkeen omista tavoitteista johtuen tarkastelu keskittyy pohjoismaiseen, pohjoiseurooppalaiseen ja eurooppalaiseen kaupunkirakentamisen kulttuuriin. Euroopan ulkopuolisia esimerkkejä on suhteellisen vähän. Tämä käytännöllinen valinta ei tarkoita sitä, etteikö muualta maailmasta (esimerkiksi Japanista, Kiinasta tai Etelä-Amerikasta) voisi löytyä hyviäkin esimerkkejä matalan ja tiiviin asuntorakentamisen tavoista. Tällaisten kohteiden etsiminen ja analysointi on jätettävä jatkotutkimusten tehtäväksi. Ensimmäinen suuri linja: perinteinen keskiaikainen kaupunkirakenne Tiivis ja matala rakentamistapa on peräisin vanhasta ja perinteisestä esiteollisen aikakauden rakentamistavasta. Esimerkkejä tällaisesta on runsaasti jäljellä keskieurooppalaisissa kaupungeissa, keskiaikaisten kaupunkien ydinalueiden, nykyisin useimmiten ns. kävelykeskustojen alueilla. Keskiaikaisen kaupungin taustalla ovat tietenkin vielä vanhemmat esikuvat, aina varhaisimmista, monesti hyvinkin tiiviistä ja matalista kaupunkirakenteista lähtien: antiikin Kreikan ja Rooman kaupungit (esimerkiksi Priene lähes 2500 vuotta sitten) tai vaikkapa Egyptin pyramidinrakentajien kaupungit (Deir el Medina vuotta siten) (Benevolo 1980, Lahti 1981), mutta näihin esimerkkeihin ei tässä ole syytä tarkemmin syventyä. Mataluus syntyi luonnostaan rakennusteknisten rajoitusten ja käytännöllisyyden kautta ja tiiveys kaupungin toiminnallisten tarpeiden (hallinnon, kaupankäynnin ym. palvelujen keskinäisten, tiiviiden vuorovaikutussuhteiden sekä läheisyys- ja turvallisuustarpeiden) kautta. Kävelyetäisyys oli keskiaikaisen kaupungin eräs toiminnallinen peruselementti. Kuva 2. Visbyn keskiaikainen kaupunkirakenne 1300-luvulta. Kuvan on piirtänyt Hans Henriksson Waldemar Falckin (Riksantikvarieämbetet I Visby) arkeologisten kaivauksien pohjalta. (Forskning och framsteg 7/1981).
10 Kuvat 3-4. Suomalaisen keskiaikaisen kaupungin rakenne oli matala ja tiivis. Turun Luostarinmäen vanha puutaloalue, joka on säästynyt useista laajoista ja tuhoisista kaupunkipaloista huolimatta jo 200 vuotta, koostuu kapeista kujista sekä1-kerroksisista puutaloista, jotka on rakennettu kujien varteen umpikortteleiksi. Aluetehokkuus on 0,20. Nykyisin alue toimii museona. (Lahti 2001) 10
11 11 Kuva 5. Keskiaikaista kaupunkirakennetta Vanhassa Porvoossa. Talot ovat useimmiten 1-2- kerroksisia, sekä puu- että kivitaloja (Lahti 2001). Kuva 6. Tallinnan vanhaa kaupunkia (Lahti 2001). Keskiaikainen tiivis kaupunkirakenne oli pääosin matalaa, enintään kolmekerroksista. Poikkeuksena suuret julkiset rakennukset kuten linnat, linnoitusrakenteet ja kirkot. Kapeat kadut ja pienet piha-alueet lisäsivät aluetehokkuuden sille ylärajalle, mille se ylipäänsä on mahdollista tällä talotyypillä ja kerrosluvulla.
12 Kuva 7. Bryggen keskiaikainen kaupunkirakenne Marcus Gerardsin mukaan (Gerards 1562). Pääosa rakennuksista on kaksikerroksista, mutta joukossa on myös 3-kerroksisia. Suuret julkiset rakennukset ovat sekä korkeudeltaan että muulta mittakaavaltaan selkeitä, tarkoituksellisia poikkeuksia. 12
13 Kuva 8. Hollantilainen versio kaupunkirivitalosta on erittäin kapeatonttinen. Kuvan katujulkisivut ovat Caspar Philipsin Grachtenboeckin esimerkkejä Amsterdamin Keizersgrachtilta, jossa ja lukujen rakennustyypit sopeutuvat hyvin korttelirakenteeseen (Tafuri 1980, s. 161). Tonttien leveydet vaihtelivat, mikä oli yksi tekijä lisäämässä kaupunkirakenteen rakeisuutta ja julkisivuestetiikan rikkautta, mutta kertoi myös omistajan varallisuudesta, koska veronmaksuperusteena oli katujulkisivun leveys - jolla puolestaan on melko suora ja ymmärrettävä yhteys kaupungin ylläpitämän infrastruktuurin (katujen ym. verkostojen) aiheuttamiin kustannuksiin. 13
14 Kuvat Etelä-eurooppalaista, tähän päivään asti säilynyttä vanhaa kaupunkirakennetta. Alonissos (yllä) ja Astypalaia (alla), Kreikka. (The Greek National Tourism Organisation ). Esimerkit edustavat vanhinta kaupunkirakentamisen perinnettä välimeren piirissä poikkeuksetta matalaa ja tiivistä. 14
Kuvat 142-143. Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri
Kuvat 142-143. Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri Tuokko). Talotyyppi on eurooppalaista kaupunkirivitalomallia,
LisätiedotPohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.
15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon
LisätiedotMatalan ja tiiviin mittarit ja indikaattorit
Esitutkimus, esimerkkejä Matalan ja tiiviin mittarit ja indikaattorit Johan Rådbergin ja Rolf Johanssonin (KTH) kaavioita matalan ja tiiviin asunto- ja kaupunkirakentamisen ominaisuuksista Esitutkimus,
LisätiedotYMPÄRISTÖKLUSTERI / EKO-INFRA / Matala-Tiivis MAT-TI Esitutkimus, osatehtävät/vaiheet
Esitutkimus, osatehtävät/vaiheet "Matalan ja tiiviin" konsepti (mielikuvapohjainen) - vanhat kaupunkikulttuurit (alkaen n. 3500 v. sitten) - etelä- ja keski-eurooppalainen kaupunki (alkaen n. 2000-3000
LisätiedotPerinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle
Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla
Lisätiedot4. Matalan ja tiiviin asuntoalueen arviointi
86 4. Matalan ja tiiviin asuntoalueen arviointi Matalien ja tiiviiden asuntoalueiden arvioinnissa ja ao. suunnitelmien perusteluissa useimmin käytetyt perustelut liittyvät tavalla tai toisella taloudellisuuteen
LisätiedotKESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014
KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät
LisätiedotMonikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)
Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017
1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki
Lisätiedot5. Matalan ja tiiviin asuntoalueen arviointi- ja suunnittelukriteerit ( suunnittelutekijäkortit )
94 5. Matalan ja tiiviin asuntoalueen arviointi- ja suunnittelukriteerit ( suunnittelutekijäkortit ) Esitutkimuksen aikana käännettiin tanskalaista esikuvaa (tæt-lav) noudattavan tiivis ja matala käsiteparin
LisätiedotJUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä
JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA O T A N I E M I JUHANI KARANKA H E L S I N K I JUHANI KARANKA M E R I H A K A JUHANI
LisätiedotMatalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Kolmas suuri linja: englantilainen puutarhakaupunki
Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? 32 Kolmas suuri linja: englantilainen puutarhakaupunki Ajatus tiiviistä ja matalasta kaupunkirakenteesta sisältyy olennaisena osana perinteiseen puutarhakaupunki-ideaan,
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotVantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta
Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen
LisätiedotTaimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa
Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke Sauli Valkonen Metla Vantaa Tarkoitus Tuottaa tutkimustuloksia ja niiden sovelluksia taimikonhoidon menetelmien kehittämiseksi, jotta sen toteuttamista
LisätiedotDanske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011
16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest
LisätiedotKorkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
Korkean rakentamisen selvitys Oulussa Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys työryhmässä yleiskaavoitus, asemakaavoitus
LisätiedotAsemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008
Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS KAAVOITUKSESSA. Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos
ENERGIATEHOKKUUS KAAVOITUKSESSA Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVA TUTKIMUKSEN AIHEENA MM. SEURAAVISSA HANKKEISSA ECODRIVE SKAFTKÄRR VTT, HELSINGIN YLIOPISTO, AALTO-YLIOPISTO
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen
LisätiedotTOWNHOUSE. Onko townhousella kysyntää? monialainen tutkimushanke TOWNHOUSE -talotyypin soveltuvuudesta suomalaiseen elämänmuotoon ja tarpeisiin
TOWNHOUSE Onko townhousella kysyntää? monialainen tutkimushanke TOWNHOUSE -talotyypin soveltuvuudesta suomalaiseen elämänmuotoon ja tarpeisiin AALTO YLIOPISTO HELSINGIN KAUPUNKI ARKKITEHTUURI RAKENNUSTEKNIIKKA
LisätiedotHIPPOSKYLÄ korttelikortit
HIPPOSKYLÄ korttelikortit 13.8.2010 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu HIPPOSKYLÄ korttelikortit SISÄLTÖ Lukijalle Hipposkylä 1960-luvun asemakaava Asemakaavatilanne
LisätiedotPuurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola
Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puu sopii omakotitalorakentamiseen mainiosti tunnelmallinen ja kustannustehokas materiaali 2 Puu palaa ja lahoaa urbaaniin
LisätiedotPohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus
Pohjolankatu 25, Tampere Toukokuu 2010 Joulukuu 2010 täydennetty Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT... 3
LisätiedotAkm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-
LisätiedotAsumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?
Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin
LisätiedotSaimaanharjun asemakaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN
YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN UUDENLAISET KAUPUNKIPIENTALOKONSEPTIT JOONAS MIKKONEN - ARKKITEHTI SAFA LÄHTÖKOHDAT YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU = Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
LisätiedotVihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO
Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena
LisätiedotSÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011
SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/ *********************** ( )
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 1 (7) 1135 Poikkeamishakemus (Vartiokylä, tontti 45270/17) HEL 2012-006696 T 10 04 01 Rakvv 45-640-12-S Päätös Rakennuspaikka Hakemus Säännökset, joista poiketaan
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan
LisätiedotKuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan
Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan pienkerrostalot, koska rakennuksissa on porrashuoneet, joista
LisätiedotTutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle
Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori, TkT RAKENNUSTEKNIIKAN LAITOKSEN VUOSIPÄIVÄ, RAKSA 3.0 - Rakennusalan uudistuva
LisätiedotPELTOLAMMI korttelikortit
PELTOLAMMI korttelikortit 0..009 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Yleiskaavoitus Sisältö Lukijalle... 960-luvun asemakaava... 3 Asemakaavatilanne... 4 Asemakaavamuutokset... 5 Korttelirajat-
LisätiedotKAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA
KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA SARI NIEMI IISALMEN KAUPUNKI 8.5.2012 Safa-palkinto 2011 Omaleimaisuutta ja perinteitä vaalivasta yhdyskuntasuunnittelusta IISALMI KUOPIO 85
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotLINNAINMAA korttelikortit
LINNAINMAA korttelikortit 13.8.2010 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu LINNAINMAA korttelikortit SISÄLTÖ Lukijalle Linnainmaa 1970-luvun asemakaavat Asemakaavatilanne
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa
Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:
LisätiedotKANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS HUUTIJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MYLLYTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 14.2.2017 ASEMAKAAVAN NUMERO 790 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE HUUTIJÄRVI/33 KORTTELI 3127 OSA KAAVA-ALUEEN
LisätiedotPuu- ja viherrakentaminen. tutkimus. Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen. Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi,
Puu- ja viherrakentaminen tutkimus Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi, 28.-29.8.2018 Lähtökohtia 1 Urbaani puurakentaminen ja houkuttelevat asumis-
LisätiedotSUISTAMONKATU ASEMAKAAVA MUUTOS
SUISTAMONKATU ASEMAKAAVA MUUTOS Luonnos vaiheen yleisötilaisuus 6.3.2018 klo 18.00 Kimmo Kymäläinen SUOMALAINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN JÄRJESTELMÄ TOTEUTUSSUUNNITTELU ASEMAKAAVA YLEISKAAVA/ OSAYLEISKAAVA
LisätiedotSAUKONMÄKI korttelikortit
SAUKONMÄKI korttelikortit 3.8.200 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu SAUKONMÄKI korttelikortit SISÄLTÖ Lukijalle Saukonmäki 950- ja 960-luvun asemakaavat Asemakaavatilanne
LisätiedotPuutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi
Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Vantaan Kartanonkoski viihtyisää asuinympäristöä! Puutarhakaupungin arkkitehtuurikilpailun visiosta, kaupunkisuunnittelusta Viheralueiden
LisätiedotSaamentutkimus Norjassa
Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla
LisätiedotAsuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve
Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot
LisätiedotTIIVIS JA MATALA PIENTALOALUE HELSINGIN SUURSUOLLE
TIIVIS JA MATALA PIENTALOALUE HELSINGIN SUURSUOLLE OPINNÄYTETYÖ Lahden ammattikorkeakoulu Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnitttelun suuntautumisvaihtoehto / Aikuiskoulutus 31.5.2006 Sari
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 25.4.2014
Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin
LisätiedotKaupunkikehitysryhmä Keskustahanke
TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu
LisätiedotKaupunkisuunnittelulautakunta Vp/
Kaupunkisuunlautakunta 1 (5) 3 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) HEL 2011-007110 T 10 03 08 Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen
LisätiedotRakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?
Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotPORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4
PORVOO Maapolitiikka Tarjouspyyntö 15.5.2015 Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 1 1. Yleistä... 2 2. Kilpailun kohde... 4 Tontit... 4 Asemakaava ja rakennustapaohje...
LisätiedotYli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja
Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen
LisätiedotKarkkilan kaupungin. Myytävät omakotitontit 2008
Karkkilan kaupungin Myytävät omakotitontit 2008 Karkkilan kaupungin vaihde Puhelin (09) 22 5051 Mittaus- ja kiinteistötoimi Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela puh. 044 553 3421 tapio.jokela@karkkila.fi
LisätiedotKAARILA korttelikortit
KAARILA korttelikortit 13.8.2010 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu KAARILA korttelikortit SISÄLTÖ Lukijalle Kaarila 1960-luvun asemakaava Asemakaavatilanne Taulukko
LisätiedotInnovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014
Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos
LisätiedotKuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE
KORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE 9.5.2014 Kehto foorumi Vanhempi asiantuntija, 1 1. Kertausta 2. Laskentaexcelin kehitys Yleistä kehityksestä Katumallit Vihermallit 3. Laskentaexcelin tilanne 4. Yhteenveto
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa
LisätiedotLähiöt ja muut teollisen kaupungin reuna-alueet
49 Lähiöt ja muut teollisen kaupungin reuna-alueet Myöhempi, mm. amerikkalaisen Clarence Perryn kehittelemä lähiö (neighbourhood unit) -periaate (1929) on satelliitimaisen puutarhakaupunkiajatuksen eräs
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019
KH 23.3.2015 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 TEKNINEN TOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 1 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin
LisätiedotKEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI
KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä
LisätiedotKYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A:N ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto
KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE A:N ASEMAKAAAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA..07 Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto 0 Helsingin uusi yleiskaava (KSLK.0.0) 00 metriä 00 Kulosaen kerrostaloalueen
LisätiedotPuurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino
Puurakentamisen osaaminen Kehitysasiantuntija Petri Heino Osaamiskartoitushanke Hankkeessa kartoitetaan: puurakentamisen kansallinen osaaminen sekä osaajat rakentamisen koulutuksen nykytila puurakentamisen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosa, Ylikylä kortteli 27 tontit 6 ja 7, kortteli 20 tontti 1, kortteli 21 sekä katu ja VL -alueet Ylikyläntie - Pihkaporintie OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotJÄRVENSIVU korttelikortit
JÄRVENSIVU korttelikortit 13.8.2010 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu JÄRVENSIVU korttelikortit SISÄLTÖ Lukijalle Järvensivu 1950-luvun asemakaavat Asemakaavatilanne
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotARKKITEHTUURIN TULEVAISUUS TUOTANTOTALOUDEN JA RAKENTAMISEN TIEDEKUNTA
ARKKITEHTUURIN TULEVAISUUS TUOTANTOTALOUDEN JA RAKENTAMISEN TIEDEKUNTA TUOTANTOTALOUDEN JA RAKENTAMISEN TIEDEKUNTA ARKKITEHTUURIN LAITOS TUOTANTOTALOUDEN JA RAKENTAMISEN TIEDEKUNTA ARKKITEHTUURIN LAITOKSEN
LisätiedotAuvaisten asemakaavan laajennus A3440
Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotEuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet
EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet Edut paperiversioon nähden: Paperin poistuminen, koska tiedot kerätään sähköisesti. Kaikki instrumentit on sisällytetty ohjelmaan kokonaisuudessaan. Myös paperille
LisätiedotMatti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti
Aika klo 8.30 10.10 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö
LisätiedotKäsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto
Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-
LisätiedotKUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa
6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,
LisätiedotYMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014
1 YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarinumero 2310-2014 Asemakaavatunnus 9/2014 Asemakaava laaditaan Skanssin
LisätiedotRUOTULA korttelikortit
RUOTULA korttelikortit 11.11.2009 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Yleiskaavoitus RUOTULA korttelikortit SiSältö Lukijalle 1960-luvun asemakaava Asemakaavatilanne Taulukko asemakaavamuutoksista
LisätiedotPöytäkirja 2/2016 :t 5-13 4.2.2016. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 4.2.2016 klo 8.30 10.50 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
Aika klo 8.30 10.50 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Vesa Karisalo, aluearkkitehti
Lisätiedotammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana.
LAUSUNTO 1 (5) Uudenmaan liitto toimisto@uudenmaanliitto.fi Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Viite: Lausuntopyyntö 14.6.2010 KOKO UUDENMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014, LUONNOS Lausunnonantajasta Asunto-,
LisätiedotEKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella
EKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella Ladec 21.1.2013 Arkkitehtikilpailu ja masterplan Henna: lähellä kaikkea Henna on uusi ekologinen ja yhteisöllinen asuinalue hyvien liikenneyhteyksien
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotNaantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos
Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 49 15.05.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 58 12.06.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 56 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 64 08.09.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto
LisätiedotIlmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun ILKKA-hanke
Työkaluja ilmastonkestävään kaupunkisuunnitteluun ILKKA-nke 9.5.2014 Kuntien 7.ilmastokonferenssi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun ILKKA-nke Edistää ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua:
LisätiedotÖstersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank
Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet
LisätiedotOPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ
LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,
LisätiedotPAIKALLISPOLITIIKAN, ASUMISPREFERENSSIEN JA KESTÄVYYDEN TASAPAINOTTAMINEN MAASEUTU-KAUPUNKI -VÄLIVYÖHYKKEIDEN UUSILLA ASUINALUEILLA (BALANCE)
1 PAIKALLISPOLITIIKAN, ASUMISPREFERENSSIEN JA KESTÄVYYDEN TASAPAINOTTAMINEN MAASEUTU-KAUPUNKI -VÄLIVYÖHYKKEIDEN UUSILLA ASUINALUEILLA (BALANCE) ASU-LIVE -tutkimusohjelman päätösseminaari 22.10.2015 Toivo
LisätiedotKaakinmaa VI ja 6, Koulukatu 14, Mariankatu 41, Tampere
Rambøll Finland Oy Tampereen ruotsalainen koulu Kaakinmaa VI-102-4 ja 6, Koulukatu 14, Mariankatu 41, Tampere Meluselvitys 18.1.2007 Tampereen ruotsalainen koulu Kaakinmaa VI-102-4 ja 6, Koulukatu 14,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.6.2010 Harjunpään asemakaava ja asemakaavan muutos: Korttelit 17-18, osa korttelia 16 sekä maatalous ja katualueet 1. Suunnittelualue ja nykytilanne Suunnittelualue
LisätiedotAleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset
Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä
LisätiedotTaide rakentamisen yhteydessä kokemuksia ja näkökulmia TAIDETTA SAIRAALOIHIN - SEMINAARI 23.1.2014
Taide rakentamisen yhteydessä kokemuksia ja näkökulmia TAIDETTA SAIRAALOIHIN - SEMINAARI 23.1.2014 Ympäristötaiteen säätiö Perustettu 1990 OKM ja RAKLI Suomalaisen rakennetun ympäristön parantaminen edistämällä
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotAmsterdam, vanha keskusta. Gdansk
*TOWNHOUSE kaupunkipientalo Amsterdam, vanha keskusta Gdansk Bergen Lontoo / Notting Hill Lontoo / Dunworth Mews Bourgogne San Francisco New York, East Village Amsterdam, Borneo Townhouse, Tokyo Keiji
LisätiedotOmakotitalon rakentajanopas
opas Omakotitalon rakentajanopas Muistathan, että rakennuslupa tulee hakea vuoden kuluessa kunnan tontin varaamisesta, ja rakentaminen tulee aloittaa kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Asiantuntijat
Lisätiedot