VIRKISTYSKALASTUS JA SEN KEHITTÄMINEN METSÄHALLITUKSEN KALASTUSKOHTEISSA VUONNA 2007

Transkriptio

1 Opinnäytetyö VIRKISTYSKALASTUS JA SEN KEHITTÄMINEN METSÄHALLITUKSEN KALASTUSKOHTEISSA VUONNA 2007 Ari Sirkka Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma 2008

2 TURUN TIIVISTELMÄ AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Tekijä: Ari Sirkka Työn nimi: Virkistyskalastus ja sen kehittäminen Metsähallituksen kalastuskohteissa vuonna 2007 Kala- ja ympäristötalous Ohjaajat: Raisa Kääriä(Amk), Pekka Hernejärvi(Amk), Mika Opinnäytetyön valmistumisajankohta Huhtikuu 2008 Laakkonen(Metsähallitus) Sivumäärä 70 Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää virkistyskalastusasiakkaiden kalastustottumukset ja palveluiden käyttö Metsähallituksen kalastuskohteissa vuonna Kalastuskohteiden kehittämiseen liittyvien asioiden tiedustelu asiakkailta ja tulosten pohjalta kustannustehokkaiden kehittämistapojen löytäminen, olivat myös tutkimuksen tavoitteita. Opinnäytetyön aineiston kerääminen toteutettiin lomakehaastatteluna. Tutkimuksen kohdeperusjoukkona olivat Metsähallituksen virkistyskalastuskohteissa vuonna 2007 kalastaneet asiakkaat ja kehikkoperusjoukkona tutkimukseen valittujen Metsähallituksen virkistyskalastuskohteiden kalastusasiakkaat. Kaikkiaan vastauksia saatiin 344 kappaletta. Tutkimuksessa haastateltiin myös neljää asiantuntijaa Suomen virkistyskalastusta koskevista asioista. Tutkimuksessa selvisi, että Metsähallituksen virkistyskalastusasiakkaat ovat aktiivisia kalastuksen harrastajia. Heistä hieman alle puolet kalastaa Metsähallituksen kalastuskohteissa 5-10 vuorokautta vuodessa ja alle vuorokauden kerrallaan. Mieluisin kalastuskohde on Lapin erämaiset kalastusvedet ja kalastustapa heittokalastus uistimella. Tietoa kalastajat saavat Metsähallituksen kalastuspaikoista Internetistä, kavereilta sekä Metsähallituksen eräelämysoppaasta. Palvelurakenteista tärkeimpinä pidettiin opasteita ja kohteen majoituspalvelut oli kolmanneksi tärkein. Majoitusmuodoista teltta tai laavu sekä vuokramökki olivat käytetyimmät. Kalastuskohde valittiin yleisimmin luonnonläheisyyden, aikaisempien hyvien kokemusten tai paikan sijainnin perusteella. Matkapuhelimen avulla ostettava kalastuslupa eli mobiililupa oli ylivoimaisesti suosituin luvanhankkimistapa. Istutuslampikohteissa ja jokikalastuskohteissa pyyntikokoisen kalan istutus koettiin pääosin kohteen tärkeimmäksi kehittämissuunnaksi. Lapin erämaisissa kohteissa luontainen kalakanta oli selkeästi tärkein asia kohteen kehittämisen kannalta. Myös saalisvarmuus ja kalastuksen valvonta olivat tärkeitä, kun taas syöttitahnalla tapahtuvan onginnan kokonaan kieltäminen sekä pyydä ja päästä - kalastusalue kohteessa, eivät olleet kalastajien mielestä tärkeitä kehittämissuuntia. 77 prosenttia vastaajista aikoo kalastaa kyseisessä kohteessa uudestaan. Tutkimuksen kohteiden kehittämisessä tulisi keskittyä opasteiden uusimiseen, saalisvarmuuden ja kalaston hoidon kehittämiseen osassa kohteista sekä kohderyhmälähtöiseen asiakasmarkkinointiin jossa muun muassa perheet ja eri kalastajaryhmät on huomioitu. Hakusanat: Virkistyskalastus, vapaa-ajankalastus, kalastusmatkailu, kalastuskohde Säilytyspaikka: Turun ammattikorkeakoulun kirjasto

3 TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Fisheries and environmental care Author: Ari Sirkka Title: Recreational fisheries and the developing in fishing destinations of Metsähallitus in 2007 Environmental care Instructors: Raisa Kääriä(Amk), Pekka Hernejärvi(Amk), Mika Laakkonen(Metsähallitus) Date April 2008 Total number of pages 70 The main purpose of this research, was to examine the fishing habits and the use of services of those recreational fishermen, who used recreational fishing destinations of Metsähallitus in The data of this research was collected by an application form survey. The target group of this survey was those fishermen who visited in recreational fishing destinations of Metsähallitus in Answers were received 344 total. This research showed that an average user of recreational fishing areas of Metsähallitus, is an active fisherman who fishes approximately 11 days a year in Metsähallitus fishing destinations. The most common fishing time spent on a destination, is under 24 hours. The natural fishing areas in Lapland, are the most pleasant fishing environments. Casting is the most popular method of fishing. The information about Metsähallitus fishing areas was usually received from the Internet, friends or the guide of recreational services of Metsähallitus The most important service of a fishing area according to the fishermen, was the guidance. Also an accommodation was important, especially for travelling fishermen. Pure nature, earlier good experiences and the location of the place were the reasons why the place in question was chosen. The importance of the fishing license bought by mobile phone, has increased significantly recently. The stocking of catchable size fish was estimated as the most important way of developing a fishing destination in lake and river destinations. In Lapland`s natural destinations natural stock of trout, grayling and arctic char was clearly the most important choise. Other significant ways of developing the destination were the supervision of fishing and the certainty of catch. Catch and release areas were not found as a popular way of developing in this survey. 77 percent of those who answered, will come back again to the destination they fished. The main subjects of the development were the renewal of guiding signs, individual care of the fish stocks, targeted marketing for the customers including families and co-operation with fishing related communities. Keywords: Recreational fisheries, sports fishing, fisherman, Finnish fisheries Deposit at: In the library of Turku University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 7 2 TUTKIMUSMENETELMÄT Lomakehaastattelu Asiantuntijoiden haastattelut Virhelähteet 10 3 TUTKIMUSAINEISTO Lomakehaastattelun kohdejoukko Tutkimukseen osallistuneet Metsähallituksen kalastuskohteet 16 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Vastaajien yleiset kalastustottumukset Kalastuslupien myynti ja markkinointi Palvelut kalastuskohteessa Kohteen valitsemiseen vaikuttaneet asiat Vastaajien kalastustottumukset kohteessa Kalastuslupien myynti kohteessa Kohteen kehittämiseen liittyvät asiat Saalistyytyväisyys Asiakkaiden kalastus kohteessa jatkossa Asiantuntijoiden haastattelut 52

5 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA VIRKISTYSKALASTUKSEN KEHITTÄMINEN Kalastusasiakasryhmät Lapset, nuoret ja perheet Perhokalastajat Vakiokävijät Ensikertalaiset ja satunnaiset kävijät Kalastusmatkailijat ja paikalliset virkistyskalastajat Kalastuskohteiden kehityssuunnat Ahvenlampi Peurajärvi Pyhäjärvi Saarijärvi Karvionkoski Ruunaan kosket Vikaköngäs Yli-Vuokki Enontekiön kalastusalue Korvatunturin virkistyskalastusalue Meltausjoki 67 Lähteet 69 LIITTEET Liite 1: Tutkimuskohteiden kuvaus Liite 2: Metsähallituksen kalastusluvat Liite 3: Metsähallituksen Apaja -luokittelu Liite 4: Kohteiden kalastajien jakautuminen asuinläänin mukaan Liite 5: Paikkakuntalaisten virkistyskalastajien osuudet kohteittain Liite 6: Kalastuskerrat kohteittain Liite 7: Kohteessa useita kertoja vuodessa kalastavien jakautuminen Liite 8: Kalastuskerran kesto kohteittain Liite 9: Kyselylomake

6 KUVIOT Kuva 1. Tutkimukseen osallistuneiden kalastajien ikäjakauma 12 Kuva 2. Vastaajien asuinläänit 13 Kuva 3. Kyselyyn vastanneiden koulutusrakenne 14 Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden ammattiryhmien jakautuminen 14 Kuva 5. Vastaajien vuosituloluokkien jakautuminen 15 Kuva 6. Tutkimuksen virkistyskalastuskohteet vertailuryhmittäin ja niiden sijainti 17 Kuva 7. Vastaajien mieluisimmat kalastusvedet 19 Kuva 8. Vastaajien käyttämät pyydykset 21 Kuva 9. Vastaajien arviot kalastuspäivien lukumäärästä Metsähallituksen kalastuskohteissa. 22 Kuva 10. Eri tietolähteiden merkitys vastanneiden tiedonsaannissa kalastuskohteesta 24 Kuva 11. Kalastuslupien suosituimpien hankkimistapojen vertailu, vuodet 2002 sekä Kuva 12. Kalastuskohteen tärkeimmät palvelut vastanneiden mielestä 27 Kuva 13. Vastaajien majoituspalveluiden käyttö kalastusmatkoilla 28 Kuva 14. Kalastuskohteen palveluiden taso vastaajien mielestä istutuslampikohteissa 29 Kuva 15. Kalastuskohteen palveluiden taso vastaajien mielestä koski- ja jokikalastuskohteissa 30 Kuva 16. Kalastuskohteen palveluiden taso vastaajien mielestä Lapin erämaisissa kalastusk.ssa 31 Kuva 17. Kohteen valintaan vaikuttaneet syyt 33 Kuva 18. Kuinka usein vastaajat kalastavat kohteessa 34 Kuva 19. Vastaajien kalastuskerran keston jakautuminen 35 Kuva 20. Kalastaako vastaaja kohteessa myös talvella 36 Kuva 21. Kohteen kalastuslupien sopivuus kalastajalle 37 Kuva 22. Mitä kalastoa kohteessa pitäisi olla? Istutuslampikohteiden vertailuryhmä 43 Kuva 23. Mitä kalastoa kohteessa pitäisi olla? Karvionkoski 44 Kuva 24. Mitä kalastoa kohteessa pitäisi olla? Jokikalastuskohteiden vertailuryhmä 46 Kuva 25. Mitä kalastoa kohteessa pitäisi olla? Lapin erämaisten kalastuskohteiden vertailur. 47 Kuva 26. Aikooko vastaaja kalastaa kohteessa myös jatkossa. Istutuslampikohteet 50 Kuva 27. Aikooko vastaaja kalastaa kohteessa myös jatkossa. Koski- ja jokikalastuskohteet 51 Kuva 28. Aikooko vastaaja kalastaa kohteessa myös jatkossa. Lapin erämaiset kalastuskohteet 52 TAULUKOT Taulukko 1. Istutuslampimaisten kalastuskohteiden kehittämiseen liittyvät asiat 39 Taulukko 2. Koski- ja jokikalastuskohteiden kehittämiseen liittyvät asiat 41 Taulukko 3. Lapin erämaisten kalastuskohteiden kehittämiseen liittyvät asiat 42 Taulukko 4. Saalistyytyväisyys istutuslampikohteiden vertailuryhmässä 48 Taulukko 5. Saalistyytyväisyys koski- ja jokikalastuskohteiden vertailuryhmässä 48 Taulukko 6. Saalistyytyväisyys Lapin erämaisten kalastuskohteiden vertailuryhmässä 49

7 1 JOHDANTO Metsähallitus on Suomen valtion omistama liikelaitos. Se hallinnoi yli 12 miljoonaa hehtaaria maa- ja vesialueita. Metsähallituksen luontopalvelut vastaavat julkisista hallintotehtävistä, joita ovat muun muassa luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden hoitaminen sekä luonnonsuojelun ja virkistyskäytön edistäminen valtion maa- ja vesialueilla. Metsästys, kalastus ja maastoliikennepalvelut kuuluvat yhtenä osana Metsähallituksen luontopalveluiden piiriin. Metsähallituksen kalastusalueisiin kuuluu 54 maksullista virkistyskalastuskohdetta tai yhteislupa-aluetta ympäri Suomea. Tässä tutkimuksessa keskityttiin näistä kohteista valittujen maksullisten virkistyskalastuskohteiden tutkimiseen. Opinnäytetyöni tarve syntyi Metsähallituksen kalastuspalveluiden kehittämistyöryhmän esityksen pohjalta. Metsähallitus halusi tutkia maksullisten virkistyskalastuskohteiden käyttöä vuonna 2007 ja käytön kehityssuuntia. Tämä on jatkoa Metsähallituksen vuonna 2006 alkaneelle virkistyskalastuskohteiden tarkalle seuranta- ja kehittämisprojektille, jonka tavoitteina ovat kalastajakohderyhmien tarpeisiin vastaaminen ja kalavesien hoidon kehittäminen (Aho, Liukkonen & Joensuu 2007, 32). Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää Metsähallituksen virkistyskalastusasiakkaiden suuntautuneisuus kalastuksen ja sen ympärille rakentuneiden palveluiden käytössä. Asiakkaiden mielipiteiden kartoittaminen kohteiden kehittämiseen liittyvissä asioissa, oli myös tärkeä tutkimuksen alue. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös auttaa Metsähallitusta löytämään kustannustehokkaita tapoja kehittää virkistyskalastuskohteitaan ja palveluitaan. Lisäksi virkistyskalastukseen liittyvän kohdekohtaisen tutkimustyön vähäinen määrä asetti tarpeen tutkimukselle.

8 8 2 TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Lomakehaastattelu Tutkimustavaksi valittiin otantatutkimus ja se toteutettiin lomakehaastatteluna tutkimuskohteiden virkistyskalastusluvan ostaneille kalastajille. Otantatutkimus valittiin tutkimusmenetelmäksi, koska perusjoukko oli suhteellisen suuri. Kokonaistutkimus olisi vaatinut huomattavasti suurempia resursseja ja tinkimistä tutkimuksen aihepiirin laajuudesta. Otantatutkimusta on myös helpompi hallita, ja se on ajankäytön kannalta edullisempi (Holopainen, Pulkkinen 2002, 28). Kohdeperusjoukkona tutkimuksessa olivat Metsähallituksen kalastusasiakkaat. Kehikkoperusjoukon muodostivat tutkimukseen valituissa kohteissa kalastusluvan ostaneet henkilöt. Kyselylomakkeen laatimisessa keskityin kolmeen pääalueeseen. Kysyin kalastajan taustatietoja mukaan lukien sukupuolen, iän, asuinalueen ja ammattiryhmän sekä tulotason. Näillä tiedoilla on mahdollista profiloida kalastuspalveluiden keskimääräisen käyttäjän tunnusmerkit. Tiedot ovat tärkeitä verrattaessa niitä aikaisempien tutkimuksien tulosten kanssa. Toisena kysymysalueena oli kalastajan kalastustottumuksiin, kalastusluvan hankkimiseen ja kalastuksen yhteydessä tapahtuvaan majoittumiseen liittyviä kysymyksiä. Kolmantena ja laajimpana kysymyskokonaisuutena olivat kyseiseen Metsähallituksen kalastuskohteeseen liittyvät kohdekohtaiset kysymykset. Kysymysten rakenne noudatti neljää kysymystyyppiä. Yleisimpänä kysymystyyppinä oli viiden vaihtoehdon monivalintakysymys, jossa vastaaja valitsi sopivimman arvon väliltä 1-5. Toinen yleinen kysymys oli monivalintakysymys, jossa vastaaja valitsi joko yhden tai useamman hänelle sopivan vaihtoehdon. Yhdessä kysymyksessä vastaajan piti valita kolme hänelle sopivinta vaihtoehtoa tärkeysjärjestyksessä. Yksi kyselylomakkeen kysymys oli avoin.

9 9 Otoskoko määriteltiin kohteiden aikaisempien kalastajamäärien mukaan, ja kaikkien kyselylomakkeiden palauduttua se muodostui 21:n ja 48:n välille kohteesta riippuen. Metsähallituksen eräsuunnittelijoilla oli mahdollisuus vaikuttaa oman alueensa kysymyksiin niiden laatimisvaiheessa. Näin varmistettiin kohteiden kehittämiseen liittyvien asioiden tiedusteleminen kalastajilta etenkin kohdekohtaisissa kysymyksissä. Kysymysten laatimisessa huomioitiin myös aikaisempien lomakehaastatteluiden kysymykset tavoitteena tulosten vertailtavuus. Kyselylomakkeet toimitettiin kesäkuun 2007 alussa Metsähallituksen alueellisten eräsuunnittelijoiden toimesta virkistyskalastuslupien myyntipaikkoihin ja jaettiin kalastajille luvanmyynnin yhteydessä. Täytettyään lomakkeen kalastaja palautti sen luvanmyyntipaikkaan tai lomakkeiden keräyslaatikkoon. Luvanmyynnistä vastaava taho, useimmiten Metsähallituksen luontokeskus tai yksityinen yrittäjä, postitti palautuskuoret Metsähallituksen päätoimipaikkaan Vantaalle. Koska täytettyjä kyselylomakkeita palautui syyskuuhun mennessä ainoastaan 197 kappaletta, päätettiin tutkimusta täydentää puhelimitse tapahtuvalla kyselyllä. Täydennysvaiheen ajatuksena oli soittaa puhelu mobiililuvan ostaneelle henkilölle ja kysyä, voiko hänelle lähettää kyselyn palautuskuorineen postitse. Otantamenetelmänä kehikkoperusjoukkoja muodostettaessa käytettiin yksinkertaista satunnaisotantaa. Tällä menetelmällä saatiin 147 palautettua lomaketta lisää. Puhelimitse tapahtuneen lomakehaastattelun täydennysvaiheen lomakkeiden palautusprosentti oli noin 79 prosenttia. Motivointina kyselyyn vastaamiseksi kaikkien lomakkeen yhteystietoineen palauttaneiden kesken arvottiin kalastusaiheisia palkintoja.

10 Asiantuntijoiden haastattelut Haastattelin opinnäytetyöhöni liittyen neljää virkistyskalastuksen parissa työskentelevää henkilöä. Veli Autti on toiminut aikaisemmin Suomen Urheilukalastajien Liiton toiminnanjohtajana sekä tehnyt perhokalastusta tunnetuksi Suomessa. Ilkka Mäkelä toimii Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtajana. Peter Nissén työskentelee kalatalouskonsulenttina Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestössä. Jari Tuiskunen on kalastustoimittaja, joka kirjoittaa virkistyskalastusaiheisia artikkeleita urheilukalastuslehtiin. 2.3 Virhelähteet Tutkimustuloksissa on huomioitava muutamia mahdollisia virhelähteitä. Ennen kuin tuloksia alettiin laskea, aineisto tarkastettiin ja virheelliset vastaukset huomioitiin. Osassa lomakkeista vastausta imputoitiin siten, että siitä saatiin vastaukseksi kelpaava. Tästä esimerkkinä tilanne, jossa vastaajalta kysyttiin kysymys, johon annettiin kolme vaihtoehtoa: kyllä, ei, ja en tiedä. Jos vastaaja valitsi vaihtoehdot kyllä ja ei, hänen vastauksekseen muutettiin en tiedä. Puuttuvien vastausten aiheuttama erävastauskato oli yleinen tässä tutkimuksessa, jossa kysymyksiä oli suhteellisen paljon. Kysymysten painotus määräytyi kunkin kysymyksen tai sen osan vastausten lukumäärän mukaan. Tässä tutkimuksessa vain saatuja vastauksia käytettiin tuloksina ja kunkin kysymyksen tai sen osan vastaajamäärä(n), ilmoitettiin erikseen.

11 11 Vastauskato lomakehaastattelun ensimmäisessä vaiheessa kun kyselylomakkeet jaettiin luvanmyyntipaikoilta kalastajille, korvattiin soittokierroksella mobiiluvan ostaneista arvotuille henkilöille. Kalastustapahtuman ja kyselyyn vastaamisen välinen aika vaihteli myös kohteen kalastajien välillä. Tämä johtui siitä, että osa kalastajista vastasi lomakkeeseen heti kalastettuaan kesällä ja osa vasta syksyllä kun lomake saapui postin mukana. Puhelimella suoritettu soittokierros oli tärkeä aineiston luotettavuuden kannalta, koska tällöin saatiin myös osa mobiililuvan ostaneista kyselyn piiriin. Ainoastaan Korvatunturin virkistyskalastusalueen ja Enontekiön kalastusalueen asiakkaille ei markkinoitu kyselyä soittamalla, koska riittävä määrä vastauksia saatiin jo ensimmäisessä vaiheessa. Enontekiön kalastusalueella ei ollut mobiililupavaihtoehtoa käytössä toisin kuin tutkimuksen muissa kohteissa. Kyselyn palautusprosentti laskettiin vain puhelimella suoritetun täydennysvaiheen osalta. Tämä johtuu siitä, että kyselylomakkeita palautui kohteista ensimmäisen palautusvaiheen jälkeen hyvin erilaisia määriä, jolloin palautusten määrän ei voida katsoa johtuneen kyselyn kohdeperusjoukosta. Osasta kohteista ei palautunut yhtään lomaketta ja osasta palautui otoskoon vaatima määrä. 3 TUTKIMUSAINEISTO 3.1 Lomakehaastattelun kohdejoukko Virkistyskalastuskyselyyn vastanneita oli kaikkiaan 344 kappaletta, joista naisia oli 47 (16 %). Vastaajien keski-ikä oli 44 vuotta, ja enemmistö heistä (24 %) asui Etelä- Suomessa. Koulutuksena suurimmalla osalla heistä (35 %) oli ammatillinen tutkinto, ja 41 prosenttia vastanneista kuului työväestöön.

12 12 Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma noudatti pääpiirteissään aikaisemmin julkaistujen virkistyskalastustutkimusten ikärakennetta. RKTL:n vuonna 2007 julkaiseman Vapaaajankalastus selvityksen (Moilanen 2007, 14 [viitattu ]) mukaan suurimmat vapaa-ajankalastajamäärät löytyivät ikäryhmistä vuotta (29 %) sekä vuotta (27 %). Myös tässä tutkimuksessani kyseiset ryhmät olivat suurimmat (kuva 1) prosenttiosuuksien ollessa 44 (45-64 vuotiaat) ja 43 (25-44-vuotiaat). Metsähallituksen aikaisemmassa kalastusasiakastutkimuksessa (Aho, Liukkonen & Joensuu 2007, 13) puolet kyselyyn vastanneista oli yli 50-vuotiaita. Suurimpana erona RKTL:n julkaisemaan Vapaa-ajankalastus tutkimukseen oli alle 10-vuotiaiden sekä vuotiaiden kalastajien määrä. Niin tässä tutkimuksessani kuin Metsähallituksen aikaisemmassa tutkimuksessa nuoria kalastajia oli selvästi vähemmän kuin edellä mainitussa RKTL:n julkaisussa, jossa alle 10-vuotiaita oli 11 prosenttia ja vuotiaita 15 prosenttia vastanneista. Tämä johtuu pääosin siitä, että Metsähallituksen lupakäytännössä alle 15-vuotiaat voivat kalastaa huoltajan mukana hänen kalastusluvallaan. Myös perheluvat vaikuttavat lupamääriin, koska kaikki perheenjäsenet ovat oikeutettuja kalastamaan yhdellä luvalla. Prosenttiarvo < < Kalastajien ikä Kuva 1. Tutkimukseen osallistuneiden kalastajien ikäjakauma (n=344).

13 13 Suurin osa kyselyyn vastanneista asui Etelä-Suomen läänissä (kuva 2). Sen sijaan Lapissa ja Oulun läänissä asuvia oli vastaajista kaikkein vähiten, vaikka Metsähallituksen kalastuskohteita on näissä lääneissä eniten. Ahvenanmaalaisia ei ollut vastaajien joukossa yhtään. Vastaajien asuinläänien jakautuminen kalastuskohdekohtaisesti on esitetty liitteessä Prosenttiarvo Etelä- Suomen lääni Itä-Suomen lääni Länsi- Suomen lääni Lapin lääni Oulun lääni Kuva 2. Vastaajien asuinläänit (n=344). Tutkimukseeni vastanneiden koulutusrakenne on esitetty kuvassa 3. Koulutusrakenteessa suurin ero aikaisempaan tutkimukseen (Aho ym. 2007, 14) oli se, että tässä tutkimuksessani suurin osa vastanneista oli ammattikoulutuksen saaneita. Aikaisemmassa tutkimuksessa suurin osa vastaajista oli kansakoulun tai peruskoulun suorittaneita. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli kaksinkertaistunut edellisestä tutkimuksesta. Muuten koulutusrakenne oli samansuuntainen.

14 14 ylioppilas/lukio yliopistotutkinto 4 % 7 % korkeakoulututk into 10 % kansakoulu/per uskoulu 22 % ammattikoulu 35 % opistotasoinen tutkinto 22 % Kuva 3. Kyselyyn vastanneiden koulutusrakenne (n=343) Vastaajien ammattiryhmien osuudet (kuva 4) olivat niin ikään samansuuntaiset kuin aiemmin mainitussa tutkimuksessa (Aho ym. 2007, 14). Työväestön osuus oli kasvanut aikaisemmasta 35:stä 39 prosenttiin, johtavassa asemassa olevien tai yrittäjien osuus 12:sta 17 prosenttiin ja opiskelijoiden 4:stä 6 prosenttiin. Eläkeläisten osuus kalastajista oli vähentynyt reilulla puolella. muu 2 % opiskelija 6 % eläkeläinen 13 % johtavassa asemassa/yritt äjä 17 % maanviljelijä työtön 1 % 2 % toimihenkilö 20 % työväestö 39 % Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden ammattiryhmien jakautuminen (n=344).

15 15 Tähän tutkimukseen vastanneiden vuosituloluokkien jakautuminen on esitetty kuvassa 5. Verrattaessa vuosituloluokkien jakautumista Metsähallituksen vuoden 2002 aineistosta tehdyn tutkimukseen vastanneiden vuosituloihin (Aho ym. 2007, 15), voidaan todeta, että luokkiin ja yli euroa sijoittuvia on huomattavasti enemmän vuoden 2007 aineistossa euroa ansaitsevia on eniten molemmissa tutkimuksissa. Alle euroa ansaitsevien määrä on laskenut 30 prosentista 16 prosenttiin. Huomioitava on, että Metsähallituksen vuoden 2002 tutkimuksessa luokat olivat alle 16818, , ja yli euroa. Prosenttiarvo alle yli Euroa/vuosi Kuva 5. Vastaajien vuosituloluokkien jakautuminen (n=334).

16 Tutkimukseen osallistuneet Metsähallituksen kalastuskohteet Tutkimuksessani virkistyskalastuskohteiden asiakkaille suunnatun kyselyn kohteiden valinnassa keskityttiin erityisesti niihin kohteisiin, joiden kävijämäärissä oli tapahtunut muutoksia viimeisten vuosien aikana. Mukana oli myös sellaisia kohteita, joihin oli jo alustavasti suunniteltu kehittämistoimenpiteitä. Kohteet pyrittiin valitsemaan eri puolilta Suomea, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva virkistyskalastajien kalastustottumuksista valtakunnallisella tasolla. Pääosa lopullisista tutkimukseen osallistuvista kohteista sijaitsee kuitenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa johtuen kyselylomakkeiden palautusmääristä. Kuusi valituista kalastuskohteista sijaitsee Lapin läänissä, Oulun läänissä kaksi ja Itä-Suomen läänissä kolme. Tutkimukseen valitut virkistyskalastuskohteet olivat Ahvenlampi, Enontekiön kalastusalue, Karvionkoski, Korvatunturin virkistyskalastusalue, Meltausjoki, Peurajärvi, Pyhäjärvi, Ruunaan kosket, Saarijärvi, Vikaköngäs ja Yli-Vuokki. Kohteet jaettiin kolmeen pääryhmään, joissa niitä vertailtiin keskenään. Istutuslampikohteita oli tutkimuksessa neljä, koski- ja jokikalastuskohteita neljä ja Lapin erämaisia kalastuskohteita kolme. Kohteiden luonne ja erityispiirteet ilmenevät kalastuskohteiden kuvauksesta liitteestä 1. Tutkimukseen osallistuneiden Metsähallituksen virkistyskalastuskohteiden jaottelu vertailuryhmiin ja sijainti kartalla on esitetty kuvassa 6.

17 17 Istustuslampikohteet 1. Ahvenlampi 2. Peurajärvi 3. Pyhäjärvi 4. Saarijärvi 9 Koski- ja jokikalastuskohteet 5. Karvionkoski 6. Ruunaan kosket 7. Vikaköngäs 8. Yli-Vuokki Lapin erämaiset kalastuskohteet 9. Enontekiön kalastusalue 10. Korvatunturin virkistyskalastusalue 11. Meltausjoki Kuva 6. Tutkimuksen virkistyskalastuskohteet vertailuryhmittäin ja niiden sijainti (Metsähallitus 2008 [viitattu ]).

18 18 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 4.1 Vastaajien yleiset kalastustottumukset Tutkimuksessa kartoitettiin aluksi vastanneiden kalastustottumuksia koko kalastusharrastukseen liittyen. Tarkoituksena oli löytää kävijäkunnassa tapahtuneet mahdolliset muutokset vertailemalla tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin. Tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon aikaisempien tutkimusten kohdejoukko sekä tutkimustapa. Aikaisemmissa Metsähallituksen kalastusasiakkaisiin kohdistuneissa tutkimuksissa (Turunen 2004 sekä Aho, Liukkonen & Joensuu 2007), kyselytutkimus toteutettiin Internetissä, jolloin vastaajakunta luultavasti jonkin verran valikoitui. Turusen tutkimuksessa kohderyhmänä olivat vain perhokalastajat ja Ahon ym. tutkimuksessa vastaajina olivat kaikki Metsähallituksen kalastusasiakkaat, myös passiivisilla pyydyksillä kalastaneet. Mieluiten kyselyyn vastanneet kalastivat kavereiden kanssa (44 %), ja seuraavaksi tärkeimmäksi kalastusseuraksi koettiin perhe (31 %). Yleensä yksin kalastaneita oli otoksessa vähiten eli neljännes vastaajista. Myös Riina-Kaisa Turusen perhokalastusta osana Suomen kalastusmatkailua käsittelevän opinnäytetyön (2004, 45-47) vastaajien suosituin kalastusseura olivat kaverit. Seuraavaksi suosituin oli yksin tapahtuva kalastusmatka, ja perhe oli kolmanneksi suosituin matkaseura. Turusen tutkimusaineisto koostui ainoastaan perhokalastajista, kun taas tämän tutkimuksen aineistossa oli useiden kalastuslajien harrastajia. Tässä tutkimuksessa pelkästään perholla kalastaneista 51 kalastajasta 45 prosenttia kalasti useimmiten kavereiden seurassa, 29 prosenttia yksin ja loput perheen kanssa.

19 19 Kyselyyn vastanneiden mieluisin kalastuspaikka olivat Lapin erämaiset virkistyskalastusvedet (kuva 7). Metsähallituksen virkistyskalastuskohteet olivat toiseksi suosituin kalastuspaikka. Osalle kalastajista kalastuspaikalla ei ollut merkitystä. Vastausvaihtoehdon Muu valinneille vastaajille mieluisia kalastuspaikkoja olivat muun muassa Norjan lohijoet ja merialueet, Suomen suuret joet, kuten Teno, sekä isot järvet, joista esimerkkinä mainittakoon Inarinjärvi. Metsähallitus julkaisi vuonna 2007 tutkimuksen (Aho ym. 2007, 19), jossa selvitettiin Metsähallituksen kalastusasiakkaiden mielipiteitä kalastuspalveluista vuonna Kysyttäessä asiakkailta, millaisilla vesillä he kalastavat, tärkeimmiksi kalastusvesikseen vastaajat ilmoittivat verkkovedet (32 %), Metsähallituksen virkistyskalastuskohteet (23 %) ja Lapin erämaiset virkistyskalastuskohteet (19 %). Kyseisen tutkimuksen kohdejoukossa olivat mukana Metsähallituksen kaikki kalastusasiakkaat talouskalastusvesissä kalastaneet mukaan lukien. Lisäksi vastaajista 57 prosenttia ilmoitti kalastavansa seisovilla pyydyksillä kuten verkoilla, katiskoilla ja koukuilla. Tämä on huomioitava vertailtaessa tuloksia tämän tutkimuksen kanssa. Lapin erämaiset virkistyskalastusvedet Metsähallituksen virkistyskalastuskohteet(istutuskalat) Järvet ja lammet(myös passiiviset pyydykset) Virkistyskalastuskohteet(ei Metsähallituksen) Ei ole merkitystä Merialueet Isot reittivedet Muu Prosenttiarvo Kuva 7. Vastaajien mieluisimmat kalastusvedet (n=344).

20 20 Kun vastaajilta tiedusteltiin mieluisinta kalastustapaa, suurin osa valitsi uistimella tapahtuvan heittokalastuksen sekä lisäksi myös muita kalastustapoja. Suosituin yhdistelmä oli perhon sekä uistimen käyttö kalastuksessa (8 %). Ainoastaan perholla kalastavia oli 15 prosenttia vastanneista, kun taas eri kalastusmuotojen yhdistelmät huomioiden perhon osuus vastaajien käyttämistä pyydyksistä oli 20 % (kuva 8). Vastausvaihtoehdon Muu valinneiden vastaajien käyttämiä kalastustapoja olivat passiivisin pyydyksin tapahtuva verkkokalastus ja katiskakalastus. Myös niin sanottu oottoonginta eli syöttitahnalla tai muulla syötillä suoritettava ongintatapa, jossa onki jätetään passiivisesti odottamaan kalan iskemistä, oli yleinen etenkin järvikalastuskohteissa. Koko Suomen vapaa-ajankalastuksesta tehty tutkimus (Mikkola & Yrjölä 2003, 15) osoitti onkimisen olevan valtakunnallisesti suosituin kalastusmuoto, jota kolmannes vastanneista harrasti. Seuraavaksi tärkeimmät kalastustavat olivat heittovapakalastus perhokalastus mukaan lukien (23 %), verkkokalastus (19 %), vetouistelu (9 %) ja pilkkiminen (8 %). Tulokset eivät ole sikäli vertailukelpoisia tämän tutkimuksen kanssa, että Metsähallituksen virkistyskalastuskohteissa kalastavat suosivat yleensä niitä kohteita, joissa viehekalastusta on mielekkäämpää harjoittaa ja joissa passiivisten pyydysten käyttö on yleensä kielletty. Suomalaisten vapaa-ajankalastustottumuksista tehdyssä tutkimuksessa tärkein kalastuspaikka oli kesämökin järvi tai lampi, kun taas Metsähallituksen kalastusasiakkaiden mieluisin kohde olivat Lapin erämaiset virkistyskalastusvedet.

21 Prosenttiarvo Uistin(heitto) Perho Uistin(veto) Pilkki Onki Muu Kuva 8. Vastaajien käyttämät pyydykset. Vastaaja on voinut valita useamman kuin yhden vastausvaihtoehdon (n=344). Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monena vuorokautena vuodessa he yleensä kalastavat nimenomaan Metsähallituksen virkistyskalastuskohteissa. Vastaukset vaihtelivat 0:n ja 100:n vuorokauden välillä. Vuonna 2007 kalastaneiden keskimääräinen kalastusvuorokausien määrä Metsähallituksen kalastuskohteissa oli 11 vuorokautta vuodessa.

22 22 Tutkittaessa Metsähallituksen kalastusasiakkaiden Metsähallituksen vesillä viettämien kalastusvuorokausien määrän kehittymistä (kuva 9), verrattiin tämän tutkimuksen, eli vuoden 2007 tuloksia, ja Metsähallituksen aikaisemman tutkimuksen ( Aho ym. 2007, 17), joka käsitteli vuoden 2002 tuloksia, keskenään. Vertailussa on huomioitava aikaisemman tutkimuksen kalastajien runsas passiivisten pyydysten käyttö sekä se, että tämän 2007 suoritetun kyselyn kalastajat olivat pääsääntöisesti viehekalastajia. Vuoden 2002 aineistossa kalastusvuorokaudet ovat jakautuneet selvästi tasaisemmin kuin vuoden 2007 aineistossa, jossa lähes puolet vastaajista sijoittui 5-10 kalastusvuorokauden kohdalle. Syitä suurille eroille ovat todennäköisesti kalastajien kotipaikkojen sijainti sekä edellä mainittu passiivisten pyydysten suurempi käyttö. Aikaisemmassa tutkimuksessa valtaosa vastaajista oli kotoisin Itä-Suomen tai Oulun lääneistä, joiden alueella Metsähallituksen kalastuspaikkoja on enemmän kuin Etelä-Suomen läänissä, josta valtaosa tämän tutkimuksen vastaajista oli kotoisin. Prosenttiarvo alle yli 60 Kalastusvuorokaudet 2007 (n=334) 2002 (n=324) Kuva 9. Kyselyyn vastanneiden arviot kalastuspäivien lukumäärästä Metsähallituksen virkistyskalastuskohteissa.