Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Päätös Nro 4/2012/2 Dnro ESAVI/356/04.09/2010 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen asiassa, joka koskee maaaineksen ottoa kiinteistöllä Kolinummen yhteismetsä RN:o 1:0 Kosken Tl kunnan Yhteismetsät kylässä LUVAN HAKIJA Kolinummen yhteismetsä HAKEMUS Kolinummen yhteismetsä on aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessaan pyytänyt vesilain mukaista lupaa pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen asiassa, joka koskee maa-aineksen ottoa hakijan omistamalla kiinteistöllä Kolinummen yhteismetsä RN:o 1:0 Kosken Tl kunnan Yhteismetsät kylässä. SUUNNITELMA Ottamisalueen sijainti ja ympäristö Ottamisalue sijaitsee noin 5,5 kilometrin etäisyydellä Kosken Tl keskustasta pohjoiseen kantatien nro 10 pohjoispuolella ja maantien nro 2260 itäpuolella. Ottamisalueen vaikutusalueella ei ole vakituista asutusta. Alueen länsipuolella noin 200 metrin etäisyydellä ottamisalueen reunasta kiinteistöllä Suokangas RN:o 5:28 on vapaa-ajan käytössä oleva rakennus. Hakijan kiinteistö Kolinummen yhteismetsä RN:o 1:0 ottamisalueineen on metsätalouskäytössä. Myös siihen rajoittuvat tilat ovat metsätalouskäytössä. Ottamisalueen länsipuolella olevalla kiinteistöllä Hietala RN:o 10:2 on kotitarvekuoppa. Ottamisalueelta on tieyhteys kiinteistön Hietala RN:o 10:2 kautta ja edelleen Ruonan yksityistietä pitkin maantielle nro Tieyhteyden käyttämisestä on tehty sopimus maanomistajan kanssa ja siitä sovitaan yksityistiekunnan kanssa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Geologia Luonnollisen maanpinnan korkeus vaihtelee ottamisalueella välillä +82 m +72 m. 2 Kasvillisuus Pohjavesi Kiinteistö Kolinummen yhteismetsä RN:o 1:0 on suurelta osin mäntypuuvaltaista kangasmaata. Kiinteistön pohjoispuolella, osittain kiinteistön alueella on Linturahkan suoalue ja eteläpuolella Säärensuon suoalue. Ottamisalue sijaitsee Säärensuon pohjavesialueella. Ottamisalueen vaikutusalueella ei ole kaivoja eikä lähteitä. Pohjaveden pinta on ottamisalueen itäpäässä tehdyn havainnon mukaan tasolla +100,5 m. Ottamisalueen luoteispuolella kiinteistöllä Santajärvi RN:o 5:19 noin 300 metrin etäisyydellä ottamisalueesta olevassa lammessa on vedenpinnan korkeus tehdyn havainnon mukaan tasolla +100,55 m. Pintavesi Maisema Kaavoitus Suojelualueet Alueen pintavedet purkautuvat kiinteistön Kolinummen yhteismetsä RN:o 1:0 pohjoisosasta ojia pitkin pohjoiseen Niiniojaan ja eteläosasta eteläkaakkoon ojia pitkin Paimionjokeen. Maisema on tavanomaista metsä- ja suomaisemaa. Alueella ei ole maisemallista merkittävyyttä eikä se edusta kaunista maisemakuvaa eikä luonnon merkittäviä kauneusarvoja. Alueella ei ole erikoisia luonnonesiintymiä. Luonnontilaiset alueet suunnittelualueen ympäristössä ovat havupuuvaltaisen metsän peittämää loivapiirteistä metsä- ja suomaastoa. Varsinais-Suomen vahvistuneiden seutukaavojen yhdistelmässä ei ole ottamisalueeseen kohdistuvia suunnitteluvarauksia. Kiinteistöä Kolinummen yhteismetsä RN:o 1:0 halkoo itä-länsisuunnassa Ruonan yksityistie, Huovintienä tunnettu tieura, joka on seutukaavassa merkinnällä Su Maakuntakaavaluonnoksessa ottamisalueeseen kohdistuu merkintä pv eli pohjavesiesiintymäalue, luokkien 1 2 mukaiset pohjavesialueet. Kiinteistöä Kolinummen yhteismetsä RN:o 1:0 halkova tie on maakuntakaavaluonnoksessa varustettu merkinnällä kulttuurihistoriallisesti arvokas tie. Alue ei sisälly mihinkään vahvistettuun eikä valmisteilla olevaan yksityiskohtaisempaan kaavaan. Aluetta ei ole luokiteltu luonnon- tai maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi kallioalueeksi. Alue ei sijaitse Natura verkostoon kuuluvalla alueella eikä sellaisen läheisyydessä. Missään valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa suojeluohjelmissa ei ole aluetta koskevia rajoituksia.

3 3 Ottamistoiminta Toiminta-alue Toimintojen ajoitus Otettava massamäärä Kiinteistön Kolinummen yhteismetsä RN:o 1:0 pinta-ala on noin 1 673,4 ha. Ottamisalueen pinta-ala on noin 3,95 ha ja kaivualueen pinta-ala noin 2,92 ha, josta noin 2,20 ha on pohjavedenpinnan alapuolista ottoaluetta. Ottaminen toteutetaan neljässä vaiheessa ja aloitetaan länsiosasta noin 1,59 ha:n kokoiselta alueelta, jolla ottaminen ulotetaan I-vaiheessa lähelle vedenpinnan tasoa ja II-vaiheessa vedenpinnan alapuolelle. Ottamisalueen itäosasta noin 2,63 ha:n alueelta otetaan maa-ainesta III-vaiheessa vedenpinnan yläpuolelta ja IV-vaiheessa vedenpinnan alapuolelta. Ottamisalueen eteläpuolella olevaan Ruonan yksityistiehen (Huovintiehen) jätetään noin 30 metrin koskematon suoja-alue, jolta ei poisteta puustoa eikä aluskasvillisuutta. Suoja-alueelle ei kasata pintamaita. Liikennöinti ottamisalueelle toteutetaan alueen länsipäästä kiinteistöllä Hietala RN:o 10:2 olevan kotitarvekuopan kautta. Naapurikiinteistöjen rajoihin jätetään vähintään 45 metrin koskematon suoja-alue lukuun ottamatta kiinteistöä Hietala RN:o 10:2. Suoalueeseen ja ojiin jätetään vähintään viiden metrin koskematon suoja-alue. Ottamisaika on 10 vuotta. Oletettua suurempi kiviaineksen kysyntä lyhentää ottamisaikaa. Ottaminen toteutetaan mahdollisuuksien mukaan järjestelmällisesti edeten ja niin, että jälkihoitotyöt tehdään ottamisen etenemisen mukaan. Otettava maa-aines on soraa ja hiekkaa. Jalostettavaksi otettavan maaaineksen määrä on noin m 3, josta noin m 3 otetaan pohjaveden pinnan alapuolelta. Ottamisajan ollessa 10 vuotta on vuotuinen ottamismäärä keskimäärin m 3. Määrä voi vaihdella suurestikin kiviaineksen kysynnän mukaan. Mahdolliset jalostettavaksi kelpaamattomat maa-ainekset ja kallion esiintyminen saattavat pienentää otettavaa massamäärää. Ottamisen aloitus ja etenemissuunnat Kaivu pyritään toteuttamaan järjestelmällisesti edeten. Kiviaineksen laadun vaihtelu alueella voi kuitenkin vaikuttaa ottamisen etenemiseen.

4 4 Ottamissyvyys Reunaluiskat Kaivu ulotetaan alimmillaan tasolle +95,5 m. Suunnitellun kaivutason yläpuolista kalliota ei poisteta. Työnaikainen reunaluiskien kaltevuus voi olla 1:1 tai loivempi. Lopulliset reunaluiskat muotoillaan vedenpinnan yläpuolella kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi ja vedenpinnan alapuolella 1:2. Kalliopaljastumat jätetään luonnolliseen kaltevuuteensa. Alueen suojaaminen ottotoiminnan aikana Koneet ja laitteet Tarkkailutoimenpiteet Maisemointi ja jälkihuolto Ottamistoiminnassa noudatetaan erityistä varovaisuutta öljyjen maaperään pääsemisen estämiseksi. Alueella ei varastoida öljytuotteita eikä huolleta tai korjata kalustoa. Mikäli alueella säilytetään öljytuotteita, ne säilytetään katetuissa, lukituissa ja vähintään tilavuuttaan vastaavilla suoja-altailla varustetuissa säiliöissä luonnontilaisella alueella kaivualueen ulkopuolella. Koneiden hydrauliikkaöljynä käytetään bioöljyä. Ottamisalueelle tullaan sijoittamaan ottamistoiminnassa kulloinkin tarvittavaa kaivu-, kuormaus- ja jatkojalostuskalustoa. Liikkuva kalusto säilytetään luonnontilaisella alueella kaivualueen ulkopuolella. Ottotoiminnasta mahdollisesti aiheutuvia ympäristöhaittoja tarkkaillaan viranomaisen esittämien vaatimusten mukaisesti ja tarvittaessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten ympäristöhaittojen pienentämiseksi yleisesti hyväksyttävälle tasolle. Ottamisalue sekä kaivualue ja -tasot merkitään maastoon niin, että valvontaviranomaiset voivat valvoa ottamistoiminnan etenemistä. Ottamisalue pyritään sopeuttamaan mahdollisimman hyvin ympäröivään maisemaan ja palauttamaan mahdollisimman nopeasti luonnontilaan. Ottamistoiminnan etenemisen aikana kuorittavat pintamaat sijoitetaan ottamisalueen pohjoisreunalle. Maisemointitoimenpiteitä tehdään mahdollisimman paljon jo ottotoiminnan aikana niillä alueilla, joilla se on tarkoituksenmukaista kun otetaan huomioon työtekniset seikat ja ottamisen yleisjärjestys. Ajourien, varastokasojen pohjien ja muiden tiivistyneiden alueiden pinnat muokataan pehmeiksi. Maisemoinnista mahdollisesti ylijäävät pintamaat jätetään ottamisalueen pohjoisosaan ja muotoillaan ympäristöönsä sopiviksi kumpareiksi. Otta-

5 misalueelle ei jää metsitettäviä alueita. Ottamisalueen reunalla oleva kivi, jossa sijaitsee korkeuskiintopiste, jätetään koskemattomana paikalleen. Lampi tehdään siten, että vesirajan alapuolelle jäävä maa-aines on pinnaltaan mahdollisimman puhdasta soraa ja hiekkaa, jolloin lämmin vesi pysyy kirkkaana. Lammen rannat jätetään puhtaalle hiekalle noin 10 m vesirajasta ylöspäin lammen roskaantumisen vähentämiseksi. Moottoriajoneuvojen pääsy lammen ranta-alueille estetään muotoilemalla reuna-alueet pehmeällä hiekalla. 5 Ympäristövaikutukset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ottotoiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöhaittoja. Etäisyyksien ja maasto-olosuhteiden johdosta toiminnasta ei aiheudu merkittävää pöly- tai meluhaittaa. Ottamistoiminta ei aiheuta haitallisia muutoksia pohjaveteen eikä turmele maisemakuvaa. Ottamisen päätyttyä alue muuntuu ympäristöönsä sopivaksi painanteeksi, jonka keskellä on noin 2,2 ha:n kokoinen lampi. Alueen kasvillisuus on tällöin nykyistä metsätyyppiä vastaava. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Koski Tl kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että ottamisalue sijaitsee yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla Säärensuon pohjavesialueella (pohjavesialueluokka II). Pohjavesialueen eteläosa kuuluu jatkeena Loimaalta tulevaan harjujaksoon ja pohjoisosan hiekka-alueet ovat tasoittunutta harjuainesta. Aines on pääosin keskikarkeaa hiekkaa ja se on hyvin lajittunutta ja puhdasta. Lajittuneiden kerrosten alla on paksu soramoreeni- ja moreenikerros. Kerrospaksuus alueella on 5 10 m. Alueella muodostuva pohjavesi purkautuu ympäröiville suo- ja peltoalueille. Vedenhankinnan kannalta alue on tyydyttävä. Säärensuon pohjavesialue muutettiin pohjavesialueluokasta III luokkaan II kuuluvaksi pohjavesialueeksi vuonna Pohjavesialueen luokitus perustuu alueella tehtyihin pohjavesitutkimuksiin ja arvioon alueen hyödyntämiskelpoisuudesta yhdyskuntien vedenhankinnassa. Alueella on tehty pohjavesitutkimuksia pohjavedensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisprojektin (POSKI) yhteydessä vuonna Pohjavesialueen sovel-

6 tuvuutta yhdyskuntien vedenhankintaan on käsitelty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmässä viimeksi vuonna 2007, jolloin Säärensuon eteläosan pitkittäisharjujaksoon kuuluvilla alueilla ei rajausmuutoksiin arvioitu nykyisten tietojen perusteella olevan tarvetta, koska eteläosa kuuluu katkeamattomana jatkeena laajaan pitkittäisharjujaksoon. Hakemuksen tarkoittama alue on kapea luonnontilainen metsävyöhyke Ruonan yksityistien ja Linturahkan suon välissä. Ottamissuunnitelman mukaan otettava aines on soraa ja hiekkaa. Karttatietojen ja maastokäynnin perusteella ottamisalueen länsiosassa on kuitenkin kallioalueita ja pohjoisosa rajautuu suoalueeseen. Suunnitelman yhteydessä ei ole selvitetty suoalueeseen liittyvän ja myös ottamisalueelle todennäköisesti ulottuvan hienoainespitoisen ja vettä pidättävän maakerroksen laatua, laajuutta eikä sijaintia. Noin 80 metrin päässä ottamisalueesta tehdyssä POSKI-projektin koepumppauspaikassa (P6) suovesien ja suoalueisiin liittyvien hienoainespitoisempien maakerrosten vaikutukset näkyvät, sillä pohjaveden laatu on ollut hapanta, pehmeää ja rauta- ja mangaanipitoista. Pohjavedenpinnan alapuolelle ulottuva kaivu lisää pohjaveden likaantumisriskiä, kun pohjavettä suojaavat maakerrokset poistetaan. Lammikon eliötoiminta ja veden korkeuden, lämpötilan sekä laadun vaihtelut lisääntyvät. Pohjavesialueen reuna-alueilla riskinä on myös huonolaatuisten suovesien pääsy pohjaveteen. Jos suon reunassa tapahtuvan kaivun seurauksena suovesiä pääsee harjuun lisää, pohjavesialueen pohjaveden laatu ja hyväksikäyttökelpoisuus heikentyvät merkittävästi. Hakemuksen tarkoittamassa kapeassa pohjavesialueen kohdassa pohjavedenpinnan alapuolelle ja suon reunaan ulottuva kaivu saattaisi vaikuttaa Säärensuon pohjavesiluokitukseen. Suunnitelmassa ei ole selvitetty, katkaiseeko ottamisalueen länsiosassa oleva kallio hydraulisen yhteyden pitkittäisharjumuodostumaan. Edellisen perusteella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on katsonut, että hakemuksen tarkoittama pohjavedenpinnan alapuolelle ja suon reunaan ulottuva maa-ainesten ottaminen saattaa heikentää merkittävästi Säärensuon pohjavesialueen hyväksikäyttömahdollisuuksia. Hakemus on kuitenkin alueen maaperä- ja pohjavesiselvitysten osalta puutteellinen ja edellyttäisi täydentämistä, jotta mahdolliset hydraulista yhteyttä katkaisevat kalliokynnykset, suon reunassa olevat hienoainespitoiset vettä pidättävät maakerrokset ja hyödynnettävän aineksen todellinen määrä saataisiin kartoitettua. Vastuualueen käsityksen mukaan luvan hakijalla on velvollisuus selvittää ottamisalueen maaperän laatu ja pohjavesiolosuhteet sekä osoittaa, etteivät pohjavesialueen hyväksikäyttömahdollisuudet heikenny toiminnan seurauksena. Lupakäsittelyn yhteydessä tulisi ottaa huomioon ainakin seuraavaa: Täydennettyjen maaperäselvitysten perusteella ottamisalueen ja suon väliin jätettävän suojavyöhykkeen leveys ja ottamisalueen rajaus määritetään siten, ettei suovesiä pääse imeytymään harjuun. 6

7 Hakijan tulisi osoittaa maaperäselvityksin (esim. kairaukset, maatutkaluotaukset), että ottamisalueen länsiosassa olevat kalliokynnykset katkaisevat hydraulisen yhteyden pitkittäisharjumuodostumassa. Mikäli yhteys on olemassa, alin ottotaso tulisi määrittää siten, että pohjavedenpinnan päälle jää neljän metrin suojakerros maa-ainesta. 2) Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunta on muistuttanut, että maaainesten ottaminen vaikuttaa pohjaveden muodostumiseen ja pohjaveden laatuun, jolloin mahdollisuudet pohjaveden hyödyntämiseen talousveden ottamisessa heikkenevät. Ottamisalueelle muodostuvat pohjavesilammet vaikuttavat pohjaveteen muuttamalla pohjaveden ominaisuuksia. Maaainesten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta aiheuttaa aina pohjaveden pilaantumisen riskin. 3) Kosken Tl tekninen lautakunta on muistuttanut, että maa-aineksen otto sijoittuisi Säärensuon II-luokan pohjavesialueelle. Vedenkulutuksen tulevaisuus näyttää siltä, että Säärensuon pohjavesivaroja tullaan tarvitsemaan lähivuosina vedenhankintaan. Päätöstä tehtäessä tulisi Säärensuon pohjavesialuetta pitää I-luokan pohjavesialueena. Maa-aineksen ottamisesta ei saa aiheutua vaaraa pohjaveden muodostumiselle eikä laadulle eikä siitä saa aiheutua pohjaveden pinnan alentumista. 4) Kosken Tl kunta on yhtynyt ympäristönsuojelulautakunnan ja teknisen lautakunnan muistutuksiin. 5) Museovirasto on lausunut, että ottoalue sijaitsee muinaismuistilain (295/63) rauhoittaman kiinteän muinaisjäännöksen, historiallisen Huovintien läheisyydessä. Tie kuuluu myös valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin (RKY 1993). Museovirasto ei ole puoltanut Kolinummen maa-ainesten lupahakemuksia (lausunnot ja ), koska lupahakemus on ollut ristiriidassa kiinteän muinaisjäännöksen ja koko kulttuuriympäristön suojelun kanssa. Museovirasto on edellyttänyt, että tien suojavyöhyke on yli 20 m ja lisäksi ettei Huovintielle avata maa-aineksen ottoalueilta uusia teitä tai sitä käytetä raskaan liikenteen väylänä. Suunnitelmassa Huovitielle on varattu 30 metrin suojavyöhyke ja raskas liikenne ohjataan Hietalan kiinteistön kautta. Mikäli maa-aineslupa myönnetään, lupaehtojen tulee olla sellaiset, että ne turvaavat Hovintien suojelun ympäristöineen. 7 HAKIJAN SELITYS Hakijalle on annettu tilaisuus selityksen antamiseen muistutusten johdosta. Hakijan tuli selityksessään kiinnittää erityisesti huomiota Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen esiin ottamat seikat suon vaikutuksesta ja tarvittavasta suojavyöhykkeestä sekä kalliokynnysten vaikutuksesta pitkittäisharjumuodostuman hydrauliseen yhteyteen ja alimpaan ottotasoon. Hakija on toimittanut Kolinummen Säärensuon alueelta laaditun maatutkaluotauksen. Maastotutkimukset on suoritettu Linturahkan ja Säärensoiden välissä sijaitsevalla harjumuodostumalla. Tutki-

8 musten tarkoituksena oli selvittää maaperän paksuutta ja laatua. Tutkimuslinjoja luodattiin 11 kpl. Linjojen pituus oli yhteensä m. Tutkimuksen mukaan kallion määrä on selkeästi suurempi kuin ennen luotausta pystyttiin arvioimaan. Suunnitellun ottoalueen positiiviset muodot ovat pääosin kalliosta johtuvia. Ainoastaan alueen itäosassa oleva selänne on hiekkaa ja soraa. Luotauksen mukaan varsinainen harjumuodostuma nojaa kalliota vasten ja sen pääosa sijaitsee tien kohdalla ja sen eteläpuolella. Hakija on tutkimustuloksiin perustuen esittänyt, että soranottolupa myönnetään mahdollisimman suurena haetusta määrästä m 3. 8 LAUSUNTO Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on päivätyssä, hakijan selityksen johdosta pyydetyssä lausunnossa todennut, että Säärensuon pohjavesialueen on aiemmin tehdyssä POSKI-projektin tutkimuksissa todettu kuuluvan katkeamattomana jatkeena laajaan pitkittäisharjujaksoon. POSKI-projektin tulosten mukaan kallion pinnan päällä on kairauspisteissä P6, P7 ja P8 useiden metrien paksuinen maakerros (6,1 8,9 m). Hakemukseen täydennyksenä liitetyssä GEO-Work Oy:n päivätyssä maatutkaluotausselvityksessä on selvitetty maaperän paksuutta ja laatua ottamisalueella ja sen välittömässä läheisyydessä 11 maatutkaluotauslinjan avulla. Tutkimuksessa on käytetty topokartan korkeuksiin verrattuna GPS:ltä saatuja korkeuksia, jotka antavat kuvan maaston muodoista ja arvioidun pohjaveden korkeudesta ja sen yläpuolisen materiaalin määrästä. Korkeudet eivät ole tarkkoja eikä niitä ole varmistettu kairauksin tai koekuoppatiedoin. Hakemus koskee maa-ainesten ottamista alimmillaan tasolle +95,5 m, jolloin hakemuksen mukaan kaivu ulottuisin noin 5 m pohjaveden pinnan alapuolelle. GEO-Work Oy:n maatutkaluotaustulosten perusteella kallion pinta on pääosalla ottamisaluetta 0 3 m:n syvyydessä maanpinnasta. Korkeuskäyrän 105 yläpuolella olevat alueet ovat ottamisalueen itäosaa lukuun ottamatta kalliokynnyksiä, jotka nousevat pohjavedenpinnan yläpuolelle. Vain ottamisalueen itäosassa on tasoon +105 m kohoava hiekkaa ja soraa sisältävä selänne. Varsinainen pitkittäisharjun kapea, karkearakeinen ydinosa kulkee itä-länsi -suuntaisesti ottamisalueen eteläpuolella Huovintiellä ja sen eteläpuolisella kapealla alueella. Ottamisalueen keskiosassa ja itäosassa olevat karkearakeiset kerrokset ovat tutkimustietojen perusteella yhteydessä ydinvyöhykkeeseen. Tutkimustietojen perusteella ei ole osoitettu, että kalliokynnykset katkaisisivat pitkittäisharjun ydinosan hydraulisen yhteyden kokonaan. Tällä perusteella kalliohavainnoilla ei olisi suoraan vaikutusta pohjavesialueen rajaukseen. Pohjavedenpinnan korkeuksista ja virtaussuunnista ottamisalueella ja sen läheisyydessä ei ole tarkkaa tietoa ja ainoa havaittu pohjavedenpinnan taso ottamisalueella on ottamisalueen itäosassa oleva havainto , jolloin pohjavedenpinta on ollut tasolla +100,5 m. Mahdollisista pohjavesialueen rajaukseen vaikuttavista pohjaveden jakajista ei ole tietoa.

9 9 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Maatutkaluotaustietojen perusteella ottamisalueen keskiosassa suoalueeseen liittyy silttipitoinen maakerros (maatutkauslinja LF58R), joka saattaa pidättää suovesien pääsyä harjumuodostumaan. Silttikerros jatkuu ainakin noin 25 m:n etäisyydelle suon reunalta, joten viiden metrin suojavyöhyke suon kohdalta vaikuttaa vähäiseltä. Mahdollisesta pinta- tai orsivesien esiintymisestä alueella ei ole kuitenkaan tarkempaa tietoa. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että hakemus ja siihen liitetty ottamissuunnitelma eivät vastaa ottomäärän, leikkauspiirustusten eikä lopputilanteen kuvauksen osalta maatutkaluotausselvityksessä saatuja yleispiirteisiä tuloksia kallionpinnan tasosta, sora- ja hiekkakerrosten paksuudesta, pohjavedenpinnan korkeudesta eikä suon reunassa olevien silttikerrosten esiintymisestä. Tutkimustulosten perusteella ottamisalueelle muodostuisi kaksi pientä matalaa lammikkoa, jotka rehevöityvät helposti ja heikentävän harjun ydinosaan hydraulisessa yhteydessä olevaa pohjaveden laatua. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella lammikoiden kaivaminen ei olisi perusteltua, kun otetaan huomioon ottamisalueen sijainti pohjavesialueella. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Kolinummen yhteismetsälle luvan pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen maa-ainesten ottamiseksi kiinteistöllä Kolinummen yhteismetsä RN:o 1:0 Kosken Tl kunnan Yhteismetsät kylässä hakemukseen liitetystä suunnitelmasta poiketen siten, kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa on voimassa saakka. Vahingot Lupamääräykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä: 1) Maa-ainesten otto saa ulottua alimmillaan korkeudelle +104,5 m saakka. Suon reunan ja ottoalueen välille on jätettävä 5 metrin suojavyöhyke. 2) Ottotoiminta on toteutettava vaiheittain siten, että pintamaakerrokset omaavaa metsämaata avataan ja kaivetut kohdat maisemoidaan osaalueittain ottamisen etenemisen mukaan suunnitelman mukaisesti. 3) Maa-ainesten otosta ja varastoinnista ei saa aiheutua tarpeetonta pohjaveden pilaantumisvaaraa tai pohjavedenkorkeuden haitallista alenemista. Luiskat on kaivettava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi siten, että alue sopii korkeussuhteiltaan ympäröivään maastoon.

10 4) Maa-ainesten otto on järjestettävä niin, että polttoaineiden, öljyjen tai muiden haitallisten aineiden joutuminen maaperään estyy. Ottoalueella ei saa säilyttää polttoaineita, öljyä eikä muita pohjavettä pilaavia aineita. Tällaisia aineita ei saa käyttää siten, että pohjaveden pilaantuminen on mahdollista. Ottoalueella ei saa säilyttää, huoltaa tai tankata työkoneita tai kuljetuskalustoa. Alueen pintamaat on mahdollisuuksien mukaan käytettävä jo otetun alueen viimeistelyyn ja muutoin sijoitettava alueen reunaosiin siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden laadun huonontumista. 5) Luvan saajalla on oltava öljyvahingon varalta toimintasuunnitelma ja -valmius. Öljyvahingosta on välittömästi ilmoitettava Kosken Tl kunnan öljyvahinkojen torjuntatyön vastuuhenkilölle ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 6) Luvan saajan on valvottava, ettei ottoaluetta maa-ainesten oton aikana käytetä kaatopaikkana ja ettei alueelle muutenkaan joudu pohjaveden laadulle haitallisia aineita. Ottoalueelle johtavat ajoväylät on tarvittaessa varustettava lukittavilla puomeilla. Huovintien ja ottoalueen väliin on varattava 30 metrin suojavyöhyke. 7) Luvan saajan on tarkkailtava maa-ainesten oton vaikutusta pohjaveden korkeuteen ja laatuun sekä hankkeen vaikutusalueella olevien talousvesikaivojen vedenpinnan korkeuteen ja laatuun Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen maa-ainesten oton aloittamista. Tarkkailu on aloitettava ennen maa-ainesten oton aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailusuunnitelmassa mainittavalla tavalla. 8) Luvan saajat ovat vastuussa maa-ainesten ottamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vesilain mukaan korvattavasta vahingosta ja haitasta. Mikäli lupamääräyksessä 7) tarkoitetussa tarkkailussa tai muutoin havaitaan, että tässä päätöksessä tarkoitetusta maa-ainesten ottamisesta aiheutuu pohjaveden määrän olennaista vähenemistä tai laadun heikkenemistä, on luvan saajan viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sanottujen haittojen poistamiseksi ja ilmoitettava asiasta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-ainesten otto on tällöin välittömästi keskeytettävä. Mikäli maa-ainesten ottamisesta on seurauksena, että veden saanti joltakin alueelta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sel- 10

11 laisiin toimenpiteisiin, kuin alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetään. 9) Maisemointityöt on saatettava loppuun viimeistään kahden vuoden kuluttua maa-ainesten oton lopettamisen jälkeen. 10) Tämän päätöksen mukaisesta maa-aineksen ottamisen aloittamisesta on kirjallisesti hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ottamisen päättymisestä on 60 päivän kuluessa ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. 11) Maa-aineksen ottaminen on aloitettava neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 11 Perustelut Ottamisalue sijaitsee Säärensuon II-luokan pohjavesialueella. Maakuntakaavaluonnoksessa ottamisalueeseen kohdistuu merkintä pv eli pohjavesiesiintymäalue, luokkien 1 2 mukaiset pohjavesialueet. Hakemus koskee maa-ainesten ottamista alimmillaan tasolle +95,5 m, jolloin hakemuksen mukaan kaivu ulottuisi noin 5 m pohjaveden pinnan alapuolelle. Hakemus ja siihen liitetty ottamissuunnitelma eivät vastaa ottomäärän, leikkauspiirustusten eikä lopputilanteen kuvauksen osalta GEO-Work Oy:n maatutkaluotausselvityksessä saatuja tuloksia kallionpinnan tasosta, soraja hiekkakerrosten paksuudesta, pohjavedenpinnan korkeudesta eikä suon reunassa olevien silttikerrosten esiintymisestä. Tutkimustietojen perusteella ei ole osoitettu, että kalliokynnykset katkaisisivat pitkittäisharjun ydinosan hydraulisen yhteyden kokonaan. Ottamisalueelle muodostuisi kaksi pientä matalaa lammikkoa, jotka rehevöityvät helposti ja heikentävät harjun ydinosaan hydraulisessa yhteydessä olevaa pohjaveden laatua. Soranottoalueen sijoittaminen pohjavesialueelle edellyttää ympäristöministeriön ohjeen mukaan pääsääntöisesti, että pohjavedenpinnan yläpuolelle jätetään 3 6 metrin vahvuinen maakerros pohjaveden suojaksi. Pohjaveden suojaavan maakerroksen poistaminen kokonaan ja kaivun ulottaminen pohjaveden pinnan alapuolelle lisää pohjaveden likaantumisriskiä. Lammikoiden kaivaminen ei ole perusteltua, kun otetaan huomioon ottamisalueen sijainti pohjavesialueella. Aluehallintovirasto katsoo, että pohjavesialueen vesivarojen tulee olla käytettävissä myös pitkän aikavälin käyttötarpeita tai ennalta arvaamattomia tilanteita varten. Säärensuon pohjavesivaroja tullaan mahdollisesti tarvitsemaan lähivuosina vedenhankintaan. Kun otetaan huomioon alueen sijainti tärkeällä pohjavesialueella, pohjavedenpinnan päällä olevat riittävät suojamaakerrokset sekä valtakunnallisiin pitkäaikaisiin tutkimuksiin perustuvat, tiedossa olevat pohjavedenpinnan alapuoliseen soranottoon liittyvät riskit pohjavedelle, perusteita kaivun ulottamiseen pohjavedenpinnan alapuolelle ei ole.

12 Hankealue sijaitsee Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueella. Maa-ainesten otolla ei ole vaikutusta vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen pohjavettä koskevien tavoitteiden toteuttamisedellytyksiin. Lupa on myönnetty suunnitelmasta poiketen siten, että alin ottokorkeus on lupamääräyksen 1 mukainen. Tällöin suojakerroksen paksuudeksi tulee arviolta noin 4 m ja otettavan maa-aineksen määrä pienenee m 3 :stä noin m 3 :in suuruusluokkaan. Lupamääräysten mukaisesti toteutettava hanke ei vaaranna pohjaveden ja pohjavesialueen veden laatua. Hankkeesta saatavaa hyötyä voidaan pitää huomattavana siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna vesilain mukaan arvioituna. Sovelletut säännökset Vesilain 2 luvun 3, 9 luvun 8 ja 16 luvun 23 a Lausunto muistutuksista, vaatimuksista ja mielipiteistä Muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 12 KÄSITTELYMAKSU euroa, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinto laskuttaa erikseen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan maa-aineksen ottamista koskevan asian käsittelystä peritään euron suuruinen käsittelymaksu ottomäärän ollessa yli m 3. Päätös Kolinummen yhteismetsä Jäljennös päätöksestä Kosken Tl kunta Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kosken Tl tekninen lautakunta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Museovirasto Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kosken Tl kunnan virallisella ilmoitustaululla.

13 13 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Merja Ahti Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja ympäristölakimies Merja Ahti. Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/sl

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.