2. Ottopaikka Lappeenranta, Nyrhilän kylä, Rantala ( /1). Sijainti on esitetty kuvassa 1.

Transkriptio

1 1/9 Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu LAPPEENRANTA MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Hakija MikonSju Oy Martinpellontie LAPPEENRANTA 2. Ottopaikka Lappeenranta, Nyrhilän kylä, Rantala ( /1). Sijainti on esitetty kuvassa 1. Ottoalueen pinta-ala on 7,0 ha, ensimmäisen vaiheen pinta-ala on 2,0 ha. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. 3. Asian vireille tulo Maa-aineslupahakemus soran ja hiekan ottamiseen, jonka hakija on päivännyt , on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen Hakemuksena on toimitettu allekirjoitettu lupahakemuslomake, selvitys ottamisalueen omistus- ja hallintaoikeudesta sekä ottosuunnitelma ja suunnitelmapiirustukset (3 kpl) (Suunnitelmakartta, nykytilanne , suunnitelmakartta, lopputilanne sekä poikkileikkaukset ) ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. 4. Selvitys kaavoituksesta ja luvista Vahvistetussa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa alue on metsä- ja maatalousvaltaista aluetta. Alueella ei ole tiedossa uhanalaisten, harvinaisten tai erityistä suojelua vaativien eliölajien tai vastaavia luontotyyppejä eikä maa-aineslain 3 :n tarkoittamia erikoisia luonnonesiintymiä.

2 2/9 5. Kohde, ympäristön tila ja laatu Ottoalue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Nyrhilän kylässä n. 10 kilometriä Lappeenrannasta lähteen. Alueelta on tieyhteys Vt6:lle Sotkurannantieltä. Ottoalue sijaitsee Kärjen II-luokan pohjavesialueella. Alueella ei ole pohjavedenottamoa. Ottoalue on pääsääntöisesti metsämaata. Suunnitellun ottoalueen alueen viereisellä tilalla on harjoitettu maa-ainestenottoa jo aiemmin, Rudus Oy. Ottotaso +96 mpy. Lähimmät asuinrakennukset (kesämökki) ovat 475 metrin päässä ottoalueesta luoteeseen. 6. Ottotoiminta ja sen laajuus 6.1 Soran otto Toiminta ja kokonaistuotanto Ottoalueen pinta-ala on 2,0 ha, ja vuosittain maa-aineksen ottomäärä on n m 3 ktr (1. vaihe) Alueen kokonaisottamismäärä on n m 3 ktr, josta pintamaita on n m 3 ktr ja hiekkaa sekä soraa n m 3 ktr. Toiminta Maa-ainesten otto ulotetaan tasolle +93,0 mpy, mutta kuitenkin niin että pohjaveden ja ottotason väliin jää aina 5 metrin paksuinen suojakerros hiekkaa. 6.2 Liikennöinti Ottoalueelle liikennöintiin käytetään olemassa olevia liittymiä, Sotkurannan tien kautta. 1.vaiheessa tiehen ei ole tulossa muutoksia. Kolmannessa vaiheessa Sotkurannan tie pudotetaan ottoalueen pohjalle. 6.3 Varotoimenpiteet Ottoalue merkitään asianmukaisesti ja pintamaat kasataan

3 3/9 maisemointia varten. Alueen siisteydestä huolehditaan sekä jyrkät reunat lippusiimoitetaan. 6.4 Polttoaineiden säilytys ja jätteet Ottoalueella ei varastoida poltto- eikä voiteluaineita. Suojaetäisyys pohjaveteen aina vähintään 5 metriä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan ottotoiminnassa n m 3 ktr pintamaata. Pintamaa käytetään alueen maisemoinnissa Jälkihoito Ottoalueen reunat luiskataan loiviksi. Luiskat viimeistellään pintamaalla. Pohjatasolle ja luiskiin siirretään kasvialustaksi pintamaata ja alueelta saatua karkeampaa kiviainesta. Maaston muotoilun jälkeen luiskat metsitetään. 7. Hakemuksen käsittely Maa-aineslupahakemus kiviainesten ottamiseen, jonka hakija on päivännyt , on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustaululla välisen ajan sekä Etelä-Saimaassa Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on kuullut naapurit. Maa-ainestenottolupahakemukseen on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Lappeenrannan kaupungin kaavoitukselta, Etelä-Karjalan museolta, Lappeenrannan Energia Oy:ltä sekä Etelä-Karjalan liitolta. 8. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet 8.1. Lausunnot Maa-ainestenottolupahakemukseen on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta ja Lappeenrannan

4 4/9 kaupungin kaavoitukselta, Lappeenrannan Energialta, Etelä-Karjalan liitolta sekä Etelä-Karjalan museolta. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus, Etelä-Karjalan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on myös pohjavesialueen merkintä (pv). Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavaa, eikä vireillä ole uutta kaavoitusta. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus lausuu, että maa-aineslupaa haetaan tilalle, joka sijaitsee 2-luokan pohjavesialueella. Maakuntakaava ei osoita merkinnöillä alueelle maa-ainestenottoa. Teknisen toimen kaavoitus ei puolla uutta maa-ainesten ottoa alueelle, jota ei ole maakuntakaavassa osoitettu maa-ainesten ottoon sopivaksi ja joka sijaitsee maakuntakaavaan merkityllä pohjavesialueella Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kaakkois-Suomen ELY-keskus esittää asiasta seuraavaa: Suunniteltu ottamisalue sijaitsee luokkaan II luokitellulla Kärjen pohjavesialueella. Otettavan maa-aineksen kokonaismäärä hakkeen I-vaiheessa on n m3ktr. MikonSju Oy:n suunnittelema ottoalue sijoittuu 6-tien viereen metsävaltaiselle alueella Lappeenrannan kaupungin Nyrhilän kylässä noin 10 km Lappeenrannasta lähteen. Alueella ei ole aiempaa ottotoimintaa. Etelä-Karjalan POSKI-projektin yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella Kärjen pohjavesialue on luokiteltu pohjaveden suoleluperustein ja muinaismuistokohteiden sijoittumisen vuoksi maa-ainesten ottoon soveltumattomaksi alueeksi. Kärjen pohjavesialueelle on 2000-luvun alkupuolella (ennen POSKI -projektin valmistumista) myönnetty useita niin määrällisesi suuria kuin myös pinta-alaltaan laajaoja maa-aineslupia. Ottotoiminnan lisäännyttyä myös riski pohjaveden laadulle on kasvanut siinä määrin, että maa-ainesten ottoa pohjavesialueella on tarpeen rajoittaa. POSKI-projektiin viitaten ELY-keskus katsoo, ettei ottotoiminnan lisäämiselle Kärjen pohjavesialueella ole edellytyksiä. Uusia ottoalueita ei Kärjen pohjavesialueelle ole syytä avata. Kaakkois-Suomen ELY -keskus esittää, että lupaa maa-ainesten ottamiseen ei myönnetä Etelä-Karjalan museolta Hakemuksen alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu rakennetun kulttuuriympäristön kannalta

5 huomionarvoisia kohteita tai alueita. Lausunnossa museo toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa rakennetun kulttuuriympäristön osalta maa-aineslupahakemukseen. Etelä-Karjalan museon ja Museoviraston välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvät lausunnot antaa Museovirasto.. 5/9 Lappeenrannan Energia Oy:ltä, Kaupungin vesihuollosta vastaavalla Lappeenrannan Energialla ei ole tällä hetkellä suunniteltua vedenottoa länsipuolisilta pohjavesialueilta, eikä niitä pidetä siten laajamittaisen vedenhankinnan kannalta tärkeinä alueina Etelä-Karjalan liitolta, Suunniteltu ottamisalue sijoittuu voimassaolevan Etelä-Karjalan maakuntakaavassa valkoiselle alueelle Vt 6:n tuntumaan. Ottamisalue sijoittuu II-luokan pohjavesialueelle, joka on myös maakuntakaavassa merkitty. Etelä-Karjalan liitto pitää tärkeänä, että pohjavesialueesta huolehditaan suunnitellulla tavalla siten, ettei toiminnalla heikennetä alueen pohjaveden tilaa. Etelä-Karjalan liitolla ei ole muuta huomautettavaa lupahakemukseen, mutta pyytää ympäristötoimea tarkistamaan, aiheutuuko ilmoitetusta ottosyvyydestä mahdollisia vaikutuksia pohjavesien tilaan Muistutukset Kuulutusaikana saapui yksi muistutus. Muistutus 1. (2 hlö) 3-30 Koivikko palstan pyykki No.99 sijoittuu Sotkurannantien keskikohdalle, jo on haetun maa-aineksen ottoalueen reuna. Sotkurannan tiellä pyykki No.99 tuntumassa on nykyinen liittymä ojarumpuineen, josta on kulku palstalle Sotkurannantielle on tieoikeus. Vaadimme uuden liittymän haetun luvan 3-viheen aikana, jolloin tie putoaa soramontun pohjalle. Palstalle johtava liittymä ei saa sijaita luiska-alueella eikä rinteessä. Palstalle on oltava pääsy ympäri vuoden esim. tukkiautolla. Olemme piirtäneet ehdotukseemme uuden liittymän sijainnista maa-aines-hakemuksessa olevaan karttaan. Maa-ainesten ottamiseen haettavaa lupaa emme vastusta 8.3. Vastine lausuntoihin ja mustutuksiin

6 6/9 Juho Mikonsaari (MikonSju Oy), luvan hakija vastaa annettuihin lausuntoihin ja mustutukseen seuraavaa: Suunniteltu alue kuuluu II-luokan Kärjen pohjavesialueeseen, ei kuitenkaan tärkeään I-luokan alueeseen. Muita luokituksia ei nykyisin ole. Projektissa on laadittu ehdotus alueelliseksi yleissuunnitelmaksi, jossa muodostumat on luokiteltu maa-aineksenottoon soveltuviksi, maa-aineksenottoon osittain soveltuviksi ja maa-aineksenottoon soveltumattomiksi alueiksi. Alue-ehdotukset eivät ole viranomaisia oikeudellisesti sitovia... Tällä nykyisellä pohjavesialueella on kuitenkin olemassa olevia tai päättyneitä ottopaikkoja 7 kpl (kts. liitekartta) josta viimeisin on myönnetty kesällä 2008 poskiprojektin raportin jälkeen projektissa mukana olleelle toimijalle. Yhdenvertaisuuden nimissä emme ymmärrä ELY-keskuksen perusteluja. Alueen luonto eivätkä maisema-arvot muutu. Pohjaveden pintaa tarkkaillaan alueelle sijoitettavalla pohjavesiputkella. Pohjaveden suojelu voidaan ottaa huomioon varustamalla työkoneiden tankkaus- ja säilytyspaikka mahdolliset öljyvahingot eristävällä HDPE-kalvolla ja keräyskaivoilla. MikonSju on:n suunnitelma sijoittuu Kärjen alueen länsireunaan kahden olemassa olevan suorakuopan väliseen alueeseen, jolla ei ole esim. kulttuuriympäristön kannalta huomioarvoisia kohteita (vrt. museotoimen lausunto) ja puustokin on pääsoin nuorta taimikkoa. Suunniteltua aluetta halkova Sotkurannantiekin jää Vt6:n liittymineen pois tieprojektin käynnistyttyä syksyllä Lisäksi alueen ja tiealueen väliin jää suojapuusto eikä alue näy ohiajaville tienkäyttäjille. Rajanaapurin lausunto oli aiheellinen sekä perusteltu. Tilalle Koivikko tullaan järjestämään kulkuyhteys hänen ehdottamallaan tavalla. Muilla lausunnonantajilla ei suunnitelmaan ollut huomautettavaa 9. Kohteen lupatarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on tehnyt lupavalmisteluun liittyvän tarkastuksen alueelle Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.

7 7/9 Kuva 1. Karttakuva suunnitellusta ottoalueesta Lappeenranta, Nyrhilän kylä, Rantala ( /1) II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 10. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää hylätä MikonSju Oy:n maa-aineslupahakemuksen Lappeenrannan Nyrhilän kylän, tilalle Rantala 3-29/ Päätöksen perustelu Ottotoiminnalle ei voida myöntää maa-aineslain 4 :n mukaista lupaa, koska ottotoiminta saattaa vaarantaa

8 8/9 vedenhankintaan soveltuvan pohjaveden laadun. ELY-keskuksen lausunnon mukaan Lappeenrannan Nyrhilän kylän tilalle Rantala 3-29/1 ei tule myöntää maa-ainestenottolupaa. Alue kuuluu Kärjen pohjavesialueeseen (II-luokka). Pohjaveden suojelun ja maa-ainesten oton yhteensovittamista toteutetussa POSKI-projektissa (2008) on todettu, että Kärjen pohjavesialue on luokiteltu pohjaveden suojeluperustein ja muinaismuistokohteiden sijoittumisen vuoksi maa-ainesten ottoon soveltumattomaksi. Kärjen pohjavesialueella on 2000-luvun alkupuolella (ennen POSKI -projektin valmistumista) myönnetty useita niin määrällisesti suuria kuin myös pinta-alallisesti laajoja maa-aineslupia. Ottotoiminnan lisäännyttyä myös riski pohjaveden laadulle on kasvanut siinä määrin, että maa-ainesten ottoa pohjavesialueelle on tarpeen rajoittaa. Maa-ainestenotto vaarantaa pohjaveden laatua siten, että maaperän pintakerros poistuu. Pintakerros toimii pohjaveden laatua suojaavana kerroksena. Suojaavan kerroksen poistuttua pohjaveden laatu voi heikentyä sadeveden tai yllättävän ulkoisen vahingon kautta. Laajat maa-ainesten-ottoalueet lisäävät riskiä pohjaveden pilaantumiselle. Maakerrosten poistaminen vähentää vajovedessä tapahtuvia kemiallisia ja biokemiallisia reaktioita oleellisesti. Maaperän pintaosan puskurikapasiteetti happosateita vastaan vähenee. Maannoksen poistaminen lisää pohjaveden likaantumisherkkyyttä selvästi ja pohjaveden happamoitumisriski suurenee. Raskasmetallilaskeuma pidättyy maannokseen lähes täydellisesti. Soranotto-alueella maanpinta peittää metalleja selvästi huonommin. Jos pohjaveden yläpuolinen maakerros on ohut, metalli voivat kulkeutua niiden ominaisuuksista riippuen pohjaveteen. Alueelle on myönnetty ja sieltä on otettu paljon maa-aineksia, mikä tarkoittaa luokituksen mukaiselle pohjavesialueelle merkittävää riskiä sekä laadun että antoisuuden osalta, mikäli uusia lupia alueelle myönnetään. Pohjeveden pinnan korkeuden ja lämpötilan vaihteluta kasvavat. Edellä kuvatut vaikutukset lisääntyvät kumulatiivisesti maa-ainesten oton laajetessa. Uuden maa-aineskohteen avaaminen asettaa näin ollen maa-aineslain 3 :n 1 mom. kohdan 4 mukaisen esteen luvan myöntämiselle.

9 9/9 Kyseiselle pohjavesialueelle on ennen POSKI-projektia myönnetty varsin suuria maa-ainestenottolupia, joista osassa maa-ainestenottoa ei ole aloitettu. Maa-aineskohteen avaaminen tilalle Rantala 3-29/1 aiheuttaa myös maisemahaittoja. Tämän kuitenkin arvioidaan yksin olevan estettävissä maa-ainestenottoa suunnittelemalla sekä lupaehdoin, jolloin maisemahaitan ei yksin katsota olevan esteenä luvan myöntämiselle. Kärjen alueella on myös paikallisesti arvokas geologinen ratakerrostuma nimeltään Mannunkangas. I Salpausselän eteläsivulla on Mannunkankaan kohdalla usean kilometrin matkalla nähtävissä Baltian jääjärven loppuvaiheessa syntynyt lähes yhtenäinen rantatörmä noin 102 metrin korkeustasolla. Törmän korkeus vaihtelevat 4-6 metrin välillä. Rantatörmiä on Salpausselällä samalla korkeustasolla lähes yhtenäisenä nauhana Lappeenrannan suuntaan valtatie 6:n välittömässä tuntumassa, esimerkiksi Selkäharjun kohdalla. Kaakkois-Suomen alueella arvokkaita tuuli- ja rantakerrostumia on luokiteltu 10 kpl ja Lappeenrannassa tämä on ainoa. Maa-ainestenotto tuhoaa geologisen muodostelman ja aiheuttaa maa-aineslain 3 1 mom kohdassa 2 mainitun erikoisen luonnonesiintymän tuhoutumista. Alueelle POSKI-projektin hyväksymisen jälkeen alueelle ei ole myönnetty maa-ainestenottolupia. Lohja-Ruduksen lupahakemus tilalle Koivikko (3-30) on myönnetty ennen POSKI projektin päättymistä. Tätä lupaa koskevassa lausunnossa Kaakkois-Suomen ELY-keskus on todennut ( ), seuraavaa: Etelä-Karjalan POSKI-projektin yhteydessä tehtyjen tarkempien selvitysten perusteella Kärjen pohjavesialue on luokiteltu pohjaveden suojeluperustein maa-ainesten ottoon soveltumattomaksi alueeksi. Projektin valmistumisen jälkeen ottotoimintaa ko. alueelle tulee rajoittaa. Lupa on myönnetty ja POSKI -projektin loppuraportti on julkaistu joulukuussa Lupa on laitettu vireille POSKI-projektin aikana. 12. Maksu Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa euroa. Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille

10 10/9 tuloajankohtana voimassaolevaa taksaa, joka on hyväksytty Lappeen-rannan seudun ympäristölautakunnassa ja Suunnitelmaa kohti ottamisalueen pinta-alan mukaan 50,00 /ha ->100 + hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden ( m 3 ) mukaan 0,010 /m 3 -> kuulemiset (3 kpl) -> 90 = Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti (Maa-aineslaki 23 ). 13. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) Asetus maa-ainestenottamisesta (926/2005) Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2008: Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Etelä-Karjalan loppuraportti 14. Jakelu Toiminnan harjoittaja: MikonSju Oy Kaakkois-Suomen ELY-keskus