Maa-aineslupa Uudenmaan ELY-keskus / Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue, kiinteistö Soramaa ( )

Transkriptio

1 OTE PÖYTÄKIRJASTA Lahden kaupunki Lahden seudun ympäristölautakunta Maa-aineslupa Uudenmaan ELY-keskus / Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue, kiinteistö Soramaa ( ) D/4562/ /2012 Perusteluosa Uudenmaan ELY-keskus/Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue, PL 36 (Opastinsilta 12 B), HELSINKI, on jättänyt Lahden seudun ympäristölautakunnalle maa-aineslain (555/1981 muutoksineen) mukaisen lupahakemuksen maa-ainesten ottamiseen Nastolan kunnan Uusikylän kylässä tilalle Soramaa (kiinteistötunnus ). Ottamisalueen kiinteistö on Suomen valtio/liikennevirasto/uudenmaan ELY-keskus, Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue omistuksessa. HAKIJA Hakija on Uudenmaan ELY-keskus/Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue, PL 36 (Opastinsilta 12 B), HELSINKI. Hakijan yhteyshenkilönä toimii Merja Rajala, Opastinsilta 12 B, PL 36, HELSINKI, puh Ottamissuunnitelman laatija on Ramboll Finland Oy, Oscar Lindfors, geologi, PL 25, ESPOO, puh TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Suunnittelukohde on Soramaan soranottoalue, joka sijaitsee Nastolassa Uusikylän kylässä. Arolantie (Valtatie 12) kulkee ottamisalueen eteläpuolella noin 250 m etäisyydellä ja junarata kulkee alueen eteläpuolella noin 160 m etäisyydellä. Alueelle on tieyhteys Ylämaantietä pitkin. Nastolan keskus sijaitsee noin 8 km ottamisalueelta länteen. Lahden keskustaan on etäisyyttä noin 25 km. Nastolan ja Iitin välinen kuntaraja kulkee noin 200 m etäisyydellä ottamisalueen pohjoispuolella. Alueella varsinainen soranotto on jo päättynyt, ottotoimintaa ei ole ollut alueella vuoden 2005 jälkeen. Alue on vielä maisemoimatta. Viimeisin ottolupa on umpeutunut Koska alueen maisemointi ei ole suoritettu edellisellä lupakaudella, haetaan alueelle nyt uutta maa-ainesten ottolupaa. Varsinaista ottotoimintaa alueella ei enää ole, ainoastaan maisemointiin liittyvää kaivua (luiskien loivennusta) tullaan suorittamaan. Alueella ei ole kaivettu aiempien lupien mahdollistamassa laajuudessa, joten maisemoitava alue tulee olemaan pienempi kuin alkuperäisessä ottosuunnitelmassa oli suunniteltu. Alueella ei myöskään ole kaivettu myönnettyyn ottotasoon asti, lukuun ottamatta pientä osaa alueen pohjoisosassa. Alueella jää siis soravaroja hyödyntämättä.

2 Alueella on harjoitettu maa-ainesten ottoa ainakin 1990 luvulta lähtien. Edellisen suunnitelman ja ottoluvan mukainen ottoalue (mikä asiakirjoissa tuolloin kutsuttiin kaivualueeksi ) oli pinta-alaltaan 6,5 ha. Koska koko ottoaluetta ei sittemmin koskaan valmistettu ottotoimintaan (puuston poisto ja pintamaan kuorinta), on tämän uuden ottosuunnitelman ottoalue pinta-alaltaan pienempi kuin vanhan suunnitelman mukainen ottoalue (kaivualue). Suunnitelman mukainen ottoalue on 5,3 ha (avoinna oleva soranottoalue + metsittynyt itäosa). Ns. ottamisalue on pinta-alaltaan 8,0 ha. Vanhoissa asiakirjoissa ottamisaluetta kutsuttiin ottoalueeksi. Uudessa suunnitelmassa käytetään Maa-aineksen kestävä käyttö oppaan (2009) mukaisia termejä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Maa-aineslain (1981/555) 1 :n ja 4 :n mukaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi tarvitaan lupa lukuun ottamatta tavanomaista kotitarvekäyttöä. Maa-aineslain (1981/555 7 ) mukaan luvan maa-ainesten ottoon myöntää kunnan määräämä viranomainen. Nastolan alueella viranomainen on Lahden seudun ympäristölautakunta, jolle kuuluvat Lahden kaupungin sekä Hollolan ( saakka) ja Nastolan kuntien maa-aineslain mukaiset viranomaistehtävät. Lahden seudun ympäristölautakunnan alainen Lahden seudun ympäristöpalvelut tulosyksikkö valmistelee maa-aineslupapäätökset ja valvoo ympäristölautakunnan päättämien lupien lupamääräysten toimeenpanoa. ASIAN VIREILLE TULO Hakemus on tullut vireille Lahden seudun ympäristölautakunnalle LUPATILANNE Nastolan tekninen lautakunta myönsi alueelle ottoluvan päätöksellään Lupa koski m3ktr ottomäärää ja lupa oli voimassa vuoden 2002 loppuun. Kyseisenä lupakautena otettiin soraa vain noin m3ktr. Luvan umpeuduttua haettiin uusi ottolupa. Nastolan ympäristölautakunta myönsi alueelle ottoluvan päätöksellään Tuolloin haettiin myös lupaa ns. vaiheelle 2 mutta sitä ei sallittu, sillä otto laajennusalueella olisi ollut seutukaavan vastaista. Myönnetty ottomäärä oli k-m 3, josta on otettu vain pieni osa. Vuoden 2005 jälkeen alueella ei ole ollut ottotoimintaa lainkaan. Lupa on umpeutunut ALUEEN KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ Ottamisalue sijaitsee Nastolan nauhataajaman osayleiskaavan alueella (kv ja ). Kaavalla ei ole oikeus-

3 vaikutuksia ja se on monin osin vanhentunut. Uudenkylän osayleiskaavahanke on laitettu vireille vuonna 2012 (osallistumis- ja arviointisuunnitelma ). Kaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksessa ottamisalueella ja alueen itäpuolella on EO/M merkintä, eli maa-ainesten ottoalue / maa- ja metsätalousvaltainen alue. Muutoin ympäröivät alueet ovat M-aluetta, eli metsätalousaluetta. Ottamisalueen läpi on merkitty virkistysreitti, jota tulee säilyttää ja sen käytön edistämistä turvata. Tämä huomioidaan alueen maisemoinnissa. Kaavassa on myös Salpausselkä merkintä ottamisalueen kohdalla. Reunamuodostumalla on huomattava merkitys maiseman, geologian, pohjaveden, luonnonympäristön, ilmaston, kulttuurihistorian ja virkistyksen kannalta. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa ottamisalueen kohdalla on eomerkintä, eli maa-ainesten ottoalue. Ottamisalueen länsipuolella on sg-merkintä, eli arvokas harjualue tai geologinen muodostuma. Ottamisalue ei ulotu ko. alueelle. Asutus Ottamisalueen lähialue on pääosin haja-asutusaluetta. Lähin asuintalo sijaitsee varsinaisen ottoalueen pohjoispuolella noin 80 m etäisyydellä ottoalueen rajalta. Muuta asutusta on pohjoisessa Selkolantiellä m etäisyydellä. Eteläpuolella junaradan toisella puolella on asutusta noin m etäisyydellä ottoalueesta. Kaakossa asutukseen on etäisyyttä m. Alueen itä- ja länsipuolella asutukseen on yli 2 km etäisyys. Maisema Soranoton myötä ottamisalueen, kuten myös alueen itäpuolisen alueen, maisema on muuttunut. Vaikutus on nähtävissä lähinnä lähimaisemakuvassa. Kauempaa alueen ulkopuolelta katsottuna muutos ei juuri ole nähtävissä, sillä varsinkin ottamisalueen pohjois-, länsi- ja eteläpuolella kasvaa kangasmetsää. Erityisiä maisema-arvoja ottamisalueella ei nykytilassa ole, vaan alue on avoinna olevaa vanhaa soranottoaluetta. Ottamisalueen länsipuolinen alue on maakuntakaavassa merkitty arvokkaaksi harjualueeksi. Ottoalue ei kuitenkaan ulotu ko. arvokkaalle alueelle. Alueen maaperä ja pinnanmuodot Ottamisalue sijaitsee Salpausselän reunamuodostumalla. Maaperä koostuu ottamisalueella hiekasta ja sorasta, alueen läpi kulkee kaakkoisluodesuuntaisesti kalliokynnys. Kynnyksestä ei tarkkaa tutkittua tietoa, mutta se kohonnee korkeimmillaan tasoon noin Kalliopaljastumia ei kuitenkaan alueella ole. Kallio nousee pintaan ottamisalueen koillis-, länsi- ja lounaispuolella ( m etäisyydellä). Ottamisalueen pohjoispuolella maaperä koostuu moreenista ja savesta, reunamuodostuman eteläpuolella maaperä on niin ikään pääosin savea. Ottamisalueen itäosaan on aikoinaan tuotu savipitoisia maamassoja. Ko. alue on sittemmin metsittynyt.

4 Suunnitelman mukaisen ottamisalueen lähialueella maaston topografia vaihtelee siten, että alueen etelä- ja lounaispuolella maasto on pääosin tasolla Maasto laskee nopeasti länteen/luoteeseen mentäessä tasoon noin +80. Maasto laskee myös pohjoiseen/koilliseen nopeasti; Selkojärven vedenpinta on tasolla +74,1. Ottamisalueen itä-/kaakkoispuolella on soranottoa suoritettu siten, että maanpinta on alimmillaan tasolla noin Kauempana kaakossa on kaivettu alimmillaan tasoon Maasto laskee nopeasti junaradan eteläpuolella siten, että se reunamuodostuman eteläpuolisilla peltoalueilla on tasovälillä noin Varsinaisella ottoalueella maanpinta on alimmillaan tasolla +111 pienellä noin 0,3 ha kokoisella alueella alueen pohjoisosassa. Muutoin ottoalueen pohjataso vaihtelee tasovälillä Ottamisalueen pohjois- ja eteläosassa maasto kohoaa korkeimmillaan Koska alueella ei enää tehdä maa-ainesten ottoa alueen topografia ei juuri muutu nykyisestä, lukuun ottamatta luiskien osalta ja pohjatason mahdollisen tasoittamisen myötä. Luonnonolot ja suojelualueet Erityisiä luontoarvoja alueella ei nykytilassa ole. Ottoalue on avoinna olevaa soranottoaluetta. Paikoitellen on alkanut kasvaa taimia, mutta pitkälti ne kuitenkin puuttuvat. Ottamisalueen itäosassa ottoa ei ole ollut yli 15 vuoteen, sillä alue on pitkälti metsittynyt itsestään. Alueella kasvaa lähinnä lehtipuustoa. Puusto on ilmeisesti lähtenyt hyvin kasvamaan, koska ko. alueelle on aikoinaan tuotu maamassoja, jotka toimivat kasvualustana. Vireillä olevaan osayleiskaavoitukseen liittyen on tehty luontoselvitys (FCG, 2014). Sen mukaan Salpausselän harjuympäristössä metsät ovat pääasiassa tuoreita mustikkatyypin (MT, myrtillus-tyyppi) sekä kuivahkoja puolukkatyypin (VT, vaccinium-tyyppi) mäntykankaita. Alueella runsaslukuisimpina esiintyviä kasvilajeja ovat mustikka, puolukka, variksenmarja ja kangasmaitikka. Luontoselvityksessä ei ole esitetty, että tämän suunnitelman mukaisella ottamisalueella olisi erityisiä luontoarvoja tai suojeltavia kohteita/lajeja. Lähin liito-oravan elinalue on ottamisalueelta länteen noin kilometrin etäisyydellä. Alueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin suojelualue on Kärmesniemenkallion Natura-alue (tunnus FI ), joka sijaitsee noin 2,5 km etäisyydellä ottamisalueen pohjoispuolella. Pohjavesi Ottamisalue sijaitsee Nastonharju-Uusikylä B:n I-luokan pohjavesialueella (tunnus B). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 11,87 km2 ja siinä arvioidaan muodostuvan pohjavettä 3800 m3/d. Arolan peltojen kohdalla pohjavesialue laajenee etelään. Pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa. Niistä lähin, Linnilän vedenottamo, sijaitsee ottamisalueen eteläpuolella reunamuodostuman eteläpuolisella peltoalueella noin 3 km etäisyydellä. Ottamisalue sijaitsee kui-

5 tenkin vedenottamon kaukosuojavyöhykkeen rajalla (suojavyöhykkeelle ei ole haettu lupaviranomaisen vahvistusta). Ottamisalueen läheisyydessä on talousvesikaivoja, joita ei kuitenkaan ole selvitetty tarkemmin tätä ottosuunnitelmaa varten. Tarkkailussa on kolme pohjavesiputkea; PVP 8, PVP 9 ja PVP 10. Putki PVP 8 sijaitsee ottamisalueen länsipuolella alempana rinteessä, pohjavesi on siinä alempana kuin ottoalueella. Vuosien seurannassa pohjavesi on ollut kyseisessä havaintoputkessa tasolla noin +83,3 +83,8. Putkessa PVP 10, joka sijaitsee ottoalueen länsiosassa, pohjavesi on tasolla noin ,4 ja putkessa PVP 9, joka sijaitsee ottoalueen pohjois-/itäosassa, pohjavesi on tasolla noin +106, Putkien etäisyys toisistaan on vain noin 200 m. Vanhan suunnitelman mukaan ero pohjaveden tasossa johtuu siitä, että alueen läpi kulkee kaakkois-luoteissuuntainen kalliokynnys, mikä estää pohjaveden virtauksen ko. alueella. Ottamisalueen länsipuolella olevassa lähteessä (n. 220 m etäisyydellä ottoalueesta) vesi purkautuu tasossa noin +83 ja alueen koillispuolessa olevassa lähteessä (n. 200 m etäisyydellä ottoalueesta) vesi purkautuu tasolla noin Pohjaveden pinnankorkeushavaintojen ja alueen peruskartta- ja maaperäkartta-aineiston perusteella ottamisalueen läpi kulkeva kalliokynnys ohjaa pohjaveden virtausta siten, että ottoalueen pohjois- /itäosassa virtaussuunta on kohti koillista ja ottoalueen länsi- /eteläosassa virtaussuunta on kohti luodetta. Pohjaveden laatua on tutkittu vuonna 2011 pohjaveden havaintoputkesta otetun vesinäytteen avulla. Vesi oli laadultaan hyvää ja se täyttää esim. talousveden laatuvaatimukset. Ainoastaan sameus oli lievästi koholla. Veden happipitoisuus oli hyvällä tasolla ja veteen liuenneiden aineiden määrä alhainen. Pintavesi Lähimpään järveen, Selkojärveen, on etäisyyttä noin 500 m pohjoiseen. Pohjoisessa kaksi muuta suurehkoa järveä ovat Kotojärvi ja Haramaanjärvi. MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA Tavoite ja nykytilanne Suunnitelman tavoitteena on loppuunsaattaa ottotoiminta maisemoimalla aluetta siten, että se istuu maisemakuvaan mahdollisimman hyvin. Ottoalueen länsipuolella oleva alue on maakuntakaavassa merkitty arvokkaaksi harjualueeksi ja tämä huomioidaan maisemoinnissa. Ottoalue ei sijoitu ko. arvokkaalle alueelle. Maisemoinnin myötä maisemallinen tila alueen kokonaisuutta ajatellen paranee huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna, kun luiskat loivennetaan ja alue metsitetään. Suunnitelman mukainen ottamisalue on pinta-alaltaan 8 ha. Ottamisalueen raja on sama kun vanhan suunnitelman ottoalue -rajaus. Ai-

6 koinaan pintamaista kuorittu alue on pinta-alaltaan noin 5,3 ha, mikä on lupahakemuksen suunnitelman mukainen ottoalue. Tuolla alueella on ollut ottotoimintaa ja se maisemoidaan. Kokonaisuudessaan vanhan suunnitelman mukaista ottoaluetta (6,5 ha) ei koskaan kuorittu kokonaan pintamaista eikä kaikkea puustoa kaadettu, vaan pohjois- ja eteläosassa ottamisaluetta on luonnontilassa olevaa aluetta. Koska itäosa jo on metsittynyt itsestään, ehdotetaan, ettei siinä tehtäisiin toimenpiteitä. Alueelta kuorittuja pintamaita on paikoin läjitetty alueen reunoille ja alueen sisällekin. Merkittäviä pintamaavalleja ei kuitenkaan ole maastossa nähtävissä, todennäköisesti kasat ovat laajalti kasvaneet umpeen/metsittyneet). Alueen pohjataso vaihtelee pääosin nykytilassa tasovälillä noin , lukuun ottamatta noin 0,3 ha:n kokoista aluetta pohjoisosassa, jossa maanpinta on alimmillaan Pohjataso on melko tasainen eikä siihen enää tehdä muokkauksia, lukuun ottamatta vähäistä tasoittamista paikoin. Itäosassa ei ole ollut ottotoimintaa yli 15 vuoteen ja alue on metsittynyt. Täyttöjä ei ole tarpeen alueella tehdä, koska otto ei ole ulottunut missään kohtaa myönnetyn ottotasoon +110 alapuolelle. Pohjaveden suojaksi piti edellisen luvan mukaisesti jättää vähintään 4 m suojakerros pohjaveteen. Suojakerros jää nyt huomattavasti paksummaksi, varsinkin länsi-/eteläosassa, jossa se yleisesti on noin 15 m. Pohjoisessa ja idässä suojakerrosta jää noin 5 10 m. Savimaat Ottoalueen itäosaan on tuotu savipitoisia maita. Ko. alue, joka on noin hehtaarin kokoinen, on metsittynyt itsestään. Avoinna oleva alue, josta pintamaakerros ja puusto puuttuvat, on pinta-alaltaan noin 4,3 ha. Itäosan savipitoiset maat ehdotetaan jätettäväksi paikoilleen, sillä alue on hyvin lähtenyt metsittymään itsestään. Alue, johon savipitoisia maita on tuotu, on niin pieni (n. hehtaari) ettei se häiritse pohjaveden muodostumista. Alueella tullaan tarvittaessa ennen maisemointitoimenpiteitä ottamaan savimassoista näytteet massojen puhtauden varmistamiseksi. Jos ilmenee, että aineksessa on hyväksyttävät pitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tullaan nämä maa-ainekset poistamaan ja aluetta metsitetään muun ottoalueen tavoin. Koska alueella ei ole riittävästi omia pintamaita levitettäväksi pohjatasolle ja luiskiin, joudutaan niitä kuljettamaan alueelle muualta. Toisaalta alueelle ehdotetaan myös jätettäväksi avoimempia alueita, joihin pintamaita ei siten tarvitse levittääkään. Ottomäärä Koska varsinainen ottotoiminta alueella on päättynyt, tullaan alueella enää suorittamaan ainoastaan maisemointiin liittyviä toimenpiteitä. Uusi ottolupa on kuitenkin välttämätön maisemoinnin suorittamista varten. Nyt suunniteltu lopputilanne poikkeaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesta lopputilanteesta, koska ottoa ei ole suoritettu

7 suunnitellussa laajuudessa. Tukitoiminta-alue Ottamisalueella ei ole tukitoiminta-aluetta ja hakija esittää, ettei sellaista olisi tarpeen rakentaa. Alueella ei enää säilytetä työkoneita eikä poltto- tai voiteluaineita. Maisemointitöiden ajaksi alueelle tuodaan tilapäisesti polttoainetta työkoneiden tarvetta varten. Polttoainesäiliö on kaksoisvaippasäiliö, joka on varustettu ylitäytönestimellä. Polttoainesäiliö poistetaan maisemointitöiden jälkeen. Vaarallisia jätteitä tai sekajätettä alueella ei muodostu. Työkoneiden mahdolliset huollot tehdään muualla, eikä koneita varastoida alueella. Tiejärjestelyt Ottamisalueen läpi kulkee työmaatie. Tie yhtyy etelässä Ylämaantielle ja idässä se jatkuu toisen soranottoalueen läpi yhtyen Selkolantielle. Ylämaantie yhtyy myös Selkolantiehen. Uusia tiejärjestelyitä ei ole tarpeen rakentaa. Tieyhteys pidetään auki niin kauan kun alueella tehtävät maisemointitoimenpiteet vaativat. Osayleiskaavassa on tien kohdalla merkitty virkistysreitti, joten tämä huomioidaan maisemoinnissa. Tie tullaan siis säilyttämään jossain muodossa. MAISEMOINTI Luiskien sekä pohjatason muotoilu ja verhoilu Ottamisalue muotoillaan mahdollisimman hyvin ympäristöön istuvaksi. Tämä tarkoittaa lähinnä luiskien loiventamista etelä- ja pohjoisosassa. Luiskat muotoillaan kaltevuuteen noin 1:3. Ottoalueen rajaus on muotoiltu siten, että loivennus onnistuu. Pääosin rajaus on vanhan kaivualue -rajauksen sisäpuolella, lounaisosan pientä aluetta lukuun ottamatta. Eteläosan luiskan yläreuna tulee olemaan tasolla noin +125, jolloin luiskan pituudeksi muodostuu enimmillään noin 30 m pohjatason ollessa noin Pohjoisosaan muodostuu myös pienelle alueelle luiska, muutoin pohjataso yhtyy ympäröivän maaston kanssa. Itäosassa ottoalueen ja naapurin ottoalueen välille jää näillä näkymin pienialainen harjanne. Loivennettavaa luiskaa on lähinnä naapurikiinteistön puolella. Luiskanvaihdosta ei ole sovittu, eikä se ole hakijan mukaan maisemanäkökulmastakaan tarpeen harjanteen pienehkön koon takia. Luiskien ylä- ja alapäät pyöristetään, jotta ne istuvat paremmin maisemaan. Ottamisalueella on joitakin vanhoja murskevarasto- ja kivikasoja, joita voidaan sijoittaa alueen pohjatasolle sopiviin kohtiin maisemakuvan elävöittämiseksi. Siinä kohdin, missä puusto on jo itsestään alkanut kasvamaan, ei tehdä toimenpiteitä. Pintamaita kuljetetaan tarvittavassa laajuudessa alueelle muualta, sillä alueella varastoituja pintamaita ei ole tarpeeksi. Muulta tuodun pintamaaksi käytettävän maa-aineksen osalta varmis-

8 tetaan, että mahdolliset haitta-ainepitoisuudet alittavat hyväksyttävät pitoisuudet ennen niiden tuontia alueelle. Verhoilun tavoitteellinen paksuus on noin 20 cm. Myös mahdollinen hyödyntämättä jäänyt hienorakeinen siltti sopii hakijan mukaan hyvin kasvualustaksi metsälle, kun siihen sekoitetaan 3-5 paino - % esimerkiksi turvetta tai kuorikariketta. Pintamateriaalin valinnassa on otettava huomioon, ettei maa-aines ole liian hienorakeista ja että se sisältää kasvualustalle tarpeellisen määrän orgaanista ainesta. Pintamaan sekaan voidaan myös sekoittaa hiekkaa. Savi ei sovellu pintamateriaaliksi, sillä se vähentää oleellisesti sadeveden imeytymistä pohjavedeksi. Alueelle ehdotetaan myös jätettäväksi paljaita alueita, jolloin alueelle voi mahdollisesti muodostua harvinaisten harjukasvien ja hyönteisten elinympäristöjä ja alueesta muodostuu muutoinkin monimuotoisemmaksi. Pohjatason alueilla, joilla maaperä on saattanut tiivistyä (esim. ajourilla), tulisi maanpinta rikkoa ja möyhentää ennen kuin siihen levitetään pintamaat. Tämä edesauttaa kasvien ja taimien juurtumista. Istutukset Hakija esittää, että istutukset tehdään metsänhoitoyhdistyksen suositusten mukaisesti. Alueen metsittämisessä otetaan huomioon ympäröivän maaston metsätyyppi, jotta lopputuloksesta saadaan mahdollisimman hyvin maisemaan mukautuva alue. Ympäröivän alueen metsätyypin vallitseva puulaji on mänty, joten alue metsitetään männyillä. Mäntyjen istutustiheys on keskimäärin noin kpl/ha. Nopean metsittymisen varmistamiseksi pyritään käyttämään suositusten mukaisesti 2-vuotiaita paakkutaimia. Havupuiden paras istutusaika on keväällä roudan sulamisen jälkeen ennen silmujen puhkeamista. Havupuita voidaan istuttaa myös syksyllä. Parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi taimien kasvuun lähtöä on tarkkailtava ja alueelle on tehtävä täydennysistutuksia, mikäli suuria määriä taimia kuolee. Istutukset olisi mahdollista tehdä suoraan hiekkapohjalle. Tältä osin olisi käytettävä yksivuotisia taimia, jotka eivät ole yhtä herkkiä kuiville olosuhteille kuin kaksivuotiset taimet. Kaksivuotisissa taimissa on haihduttavaa pinta-alaa enemmän ja ne vaativat viljavamman kasvualustan. Kokemuksen mukaan yksivuotiset taimet selviytyvät hyvin niillä jälkihoidettavilla soranottoalueilla, joilla pinta-maakerros on ohut tai se puuttuu. Maisemoinnin aikataulu ja kustannukset Maisemointitoimenpiteiden toteutusajankohdasta ei tässä vaiheessa ole tarkkaa tietoa. Maisemointi tullaan kuitenkin todennäköisesti suorittamaan kerralla koko alueella, sillä alue on pinta-alaltaan verrattain pieni. Karkeasti arvioiden ottoalueiden jälkihoidon kustannukset (sisältäen työkustannukset sekä taimien hankinnan) ovat keskimäärin noin euroa/ha. Tämän suunnitelman mukainen maisemoita-

9 va alue on noin 4,3 ha oletuksena, ettei itäosan jo metsittyneellä alueella tehdä toimenpiteitä. Näin ollen maisemoinnin kustannukset olisivat arviolta noin euroa. Todelliset kustannukset selviävät kuitenkin vasta maisemoinnin myötä. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA TOIMET YMPÄRISTÖHAITTOJEN VÄHENTÄMISEKSI Pohjavesi Yleisesti ottaen sorakerrosten ja kasvillisuuden poistaminen lisää pohjavedenpinnan tason vaihteluita ja vaihteluvälin suurenemista. Olosuhteista riippuen myös pohjaveden laadun vaihtelu saattaa lisääntyä (mm. lämpötila, veteen liuenneen hapen määrä, happamuus, hiilidioksidi, bikarbonaatti, kalsium, sulfaatti ja piihappo). Vuosina 1992 (PVP 8) ja 2002 (PVP 9) tehdyissä yksittäisissä mittauksissa pohjaveden pinnankorkeudet ovat olleet noin 1-1,5 metriä alemmalla tasolla kuin vuosien seurannassa. Ottamisalueella maa-ainesten otto on päättynyt. Pohjaveden suojaksi jää etelä-/länsiosassa noin 15 m paksuinen suojaava maakerros. Pohjois-/itäosassa suojakerrosta on 5 10 m. Nyt tehtävä maisemointi parantaa pohjaveden suojelutavoitteita, sillä alueelle istutettava kasvillisuus sitoo ilmakehästä kulkeutuvia mahdollisia haitallisia aineita ja parantaa maaperään imeytyvän veden laatua. Maisemoinnissa on huomioitava, ettei pohjakerrokseen levitetä huonosti vettä läpäisevää maa-ainesta, jotta sadeveden imeytyminen pohjavedeksi ei häiriinny. Ottamisalue on osittain Linnilän vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä, joskin vedenottamoon on melko pitkä etäisyys, noin 3 m. Alueen itäosaan jo sijoitetut heikosti vettä läpäisevät savimaat vähentävät pohjaveden muodostumista ja niiden päälle voi muodostua erillisiä orsivesikerroksia. Koska savialue on pienialainen (n. hehtaarin kokoinen), tulee saven yläpuolella muodostuva pohjavesi kulkeutumaan savialueen reunalta varsinaiseen pohjavesikerrokseen. Tällöin savialueella ei ole merkittävää vaikutusta pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden kokonaismäärään. Tästä syystä ei esitetä alueella jo olevan savitäyttöalueen poistamista (ks. kpl 3.2). Jos savi sijaitsee lähellä maanpintaa voi se aiheuttaa veden allastumista maanpinnalle ja lähelle sitä. Tällöin savialue vaikuttaa sen yläpuolella olevaan kasvillisuuteen ja pohjavedeksi imeytyvän veden määrään kokonaishaihdunnan lisääntyessä. Suurin riski pohjavedelle ovat ottotoiminnasta aiheutuvat mahdolliset öljyvuodot onnettomuustilanteessa. Tämä riski on Soramaan ottamisalueella olematon, sillä alueella ei säilytetä poltto- tai voiteluaineita eikä työkoneita. Sen sijaan ilkivallan seurauksena voi tapahtua maaperän pilaantumista. Alue on tähän mennessä pysynyt siistinä, eikä alueelle merkittävissä määrin ole kerääntynyt sinne kuulumattomaa tavaraa. Melu ja pöly

10 Melua aiheutuu jatkossa vain vähän, sillä alueella ei harjoiteta maaaineksen jalostustoimintaa. Vähäistä melua aiheutuu lähinnä työkoneista, joita käytetään maisemointitoimenpiteissä (lähinnä maansiirtokoneita, traktoreita). Vähäiset meluhaitat ovat hyvin tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Maansiirtotoimenpiteistä muodostuu hetkellisesti vähäistä pölyämistä, lähinnä luiskien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi jonkin verran pölyämistä voi aiheutua alueen työmaateillä kulkevista ajoneuvoista. Pöly laskeutuu pääosin työmaalle, eikä siitä aiheudu haittaa alueen ulkopuolelle. Erityisiin pölyntorjuntatoimenpiteisiin ei alueella hakijan mukaan ole tarvetta. Luonto ja maisema Tehtävän maisemoinnin myötä alueen maisemallinen tila paranee huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Maisemoinnin jälkeen aluetta voidaan käyttää esim. virkistys-/ulkoilualueena. POHJAVEDEN SEURANTA Alueella on kolme pohjavesiputkea; PVP8, PVP9 ja PVP10. Koska ottotoimintaa alueella ei ole ollut vuoden 2005 jälkeen, eikä sitä myös jatkossakaan ole (lukuun ottamatta maisemointitoimenpiteitä), hakija ehdottaa pohjaveden tarkkailun supistamista nykyisistä lupamääräyksistä. Jatkossa hakija esittää, että pinnanmittaus pohjavesiputkista tehtäisiin kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä). Vesinäyte otettaisiin yhdestä putkesta (PVP10) joka kolmas vuosi. Näytteestä ehdotetaan analysoitavaksi ph, sähkönjohtavuus, happi, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani sekä kemiallinen hapenkulutus. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävinä maa-aineslain 13 :n mukaisesti kuulutusaikana ympäristölupaviranomaisella (Lahden seudun ympäristölautakunta) Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan asiakaspalvelupisteessä osoitteessa Vesijärvenkatu 11 C, Lahti, sekä Nastolan kunnanviraston palvelupisteessä osoitteessa Pekkalantie 5, Nastola. Naapurien kuuleminen Lahden seudun ympäristöpalvelut yksikkö on suorittanut naapurien kuulemisen seuraavien kiinteistöjen omistajilta: KIINTEISTÖ KIINTEISTÖTUNNUS Arvila Sorapesä Arola Osmonkivi

11 Hiisiö Rouvankivi Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Nastolan kunnan maankäytöltä ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Nastolan kunnan maankäyttö antoi seuraavan lausunnon: Maa-ainesten otto- ja maisemointisuunnitelmassa on hyvin huomioitu alueen kaavoitus ja alueen sijoittuminen arvokkaan geologisen muodostuman läheisyyteen. Maankäytön näkökulmasta on hyvä, että alueen ottotoiminta saatetaan loppuun ja alue maisemoidaan. Maisemallisten tekijöiden ja alueen jatkokäytön kannalta maisemointitöiden yhteydessä tulisi poistaa hakemuksen mukaisen kiinteistön ja viereisen Sorapesäkiinteistön 5:63 rajalla oleva harjanne. Tällöin alueesta muodostuisi yhtenäisempi kokonaisuus, jolla metsätalouden harjoittaminen tulevaisuudessa olisi järkevämpää toteuttaa. Alueen maisemointitöiden yhteydessä tulee huomioida ottamisalueen läpi kulkeva ulkoilureitti. Ennen töiden toteuttamista tulee olla yhteydessä kunnan ulkoilureiteistä vastaavaan viranomaiseen. Muilta osin lupahakemukseen ei ole huomautettavaa. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi seuraavan lausunnon: Ottaen huomioon alueen nykyisen tilan Hämeen ELY keskus katsoo, että suunniteltu maa-ainesten ottaminen ja alueen maisemointi on mahdollista toteuttaa siten, ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :n rajoitusten kanssa. Asian käsittelyssä tulee ottaa huomioon seuraavaa: Alueen jälkihoito tulee toteuttaa suunniteltua lyhemmässä ajassa. ELY -keskus suosittelee luvan myöntämistä korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Pohjaveden pinnan ja laadun tarkkailua tulee jatkaa ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Ennen oton aloittamista ja maisemointitöiden päätyttyä tulee pohjavedestä kuitenkin tehdä myös liitteenä olevan ohjeen mukaisen laajan analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi Hämeen ELY -keskukselle. Tarkkailuraportin lisäksi pohjaveden laatunäytteiden tulokset pyydetään toimittamaan VYHDAT tiedonsiirtomuodossa pohjavesitietojärjestelmään (POVET) tallennettavaksi. Ottamisalueelle Iäjitettyjen savimaiden haitta-ainepitoisuudet on tarpeen selvittää. Selvityksen tulokset tulee toimittaa tiedoksi Hämeen ELY -keskukselle. Hämeen ELY:n lausunnon liite: Soranoton pohjavesivaikutusten seuranta,

12 Laaja analyysi ottamisen alkaessa ja sen jälkeen vähintään 3 vuoden välein: Lämpökestoiset koliformiset bakteerit, aistinvarainen arviointi, alkaliniteetti, alumiini, ammonium (x), fluoridi (x), happi, kloridi, KMnO4 luku, kokonaiskovuus, lämpötila, mangaani, nitraatti, ph luku, rauta, sameus, sulfaatti, sähkönjohtavuus, väri, TVOC, mineraaliöljy (x = vain alkunäytteestä, mikäli aineelle ei todeta kohonnutta pitoisuutta) Suppea analyysi vuosittain: Lämpökestoiset koliformiset bakteerit, aistinvarainen arviointi, KMnO4 -luku, ph luku, sähkönjohtavuus, happi, kovuus, kloridi, sulfaatti, sameus, rauta, mangaani, mineraaliöljy Lähde: Tuomo Hatva, Juho Hyyppä, Jukka Ikäheimo, Heikki Penttinen ja Matti Sandborg: soranoton vaikutukset pohjaveteen. Raportti V: Soranotto ja pohjaveden suojelu. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja B, 15/ Vastine Hakijalta pyydettiin vastine Lahden seudun ympäristöpalveluihin lähetettyyn lausuntoon. Hakija ei jättänyt vastinetta. LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Lahden seudun ympäristölautakunta myöntää Uudenmaan ELY keskuksen Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueelle maa-ainesten ottamisluvan Nastolan kunnan Uudenkylän kylässä tilalle Soramaa (kiinteistötunnus ) hakemuksen mukaisesti seuraavilla lupamääräyksillä: Lupa-aika ja ottamisen aloittaminen (MAL 10, 21, 23 a ja b, MAA 9 ) 1. Lupa myönnetään kolmeksi (3) vuodeksi. Ottamissuunnitelman noudattaminen (MAL 11 ) 2. Hakijan on noudatettava maisemointisuunnitelmaa siltä osin, mitä ei ole esitetty lupamääräyksissä. Kaivu-, rajaus- ja valvontamerkinnät sekä varotoimenpiteet (MAL 11, 14, MAA 1, 2 ja 7 ) 3. Ennen maisemoinnin aloittamista maisemointiraja on merkittävä selvästi maastoon valvontaa varten. Ottamisalueelle on asetettava riittävä määrä korkeusmerkintöjä, joista sekä maa-ainesten ottaja että valvontaviranomainen voivat seurata maisemoinnin etenemistä. 4. Asiattomien pääsy maisemointialueelle on estettävä ja luvaton liikkuminen alueella on kiellettävä ilmoittamalla siitä näkyvästi.

13 Pohjaveden ja maaperän puhtauden varmistaminen (MAL 5, MAA 2 ) 5. Alueen maisemointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden, pintavesien tai maaperän pilaantumista tai sen vaaraa. 6. Pohjaveden pinnan ja laadun tarkkailua tulee jatkaa ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Ennen oton aloittamista ja maisemointitöiden päätyttyä tulee pohjavedestä kuitenkin tehdä myös Hämeen ELY:n lausunnon liitteenä olevan ohjeen mukaisen laajan analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa analyysitulosten valmistuttua sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle että Lahden seudun ympäristöpalveluille. 7. Ottamisalueelle läjitettyjen savimaiden haitta-ainepitoisuudet on tarpeen selvittää. Selvityksen tulokset tulee toimittaa Lahden seudun ympäristöpalveluille viimeistään 1 kuukautta ennen maisemoinnin aloittamista ja ne tulee lähettää tiedoksi Hämeen ELY -keskukselle. 8. Mikäli Nastolan kunnassa järjestetään pohjavedenlaadun seurannan yhteistarkkailu, on toiminnanharjoittajan osallistuttava siihen. Polttonesteiden säilytys ja käyttö (MAL 3 ja 11, MAA 2 ) 9. Alueella tuotavan polttoainesäiliön suojausrakenne ja tankkausalue on rakennettava siten, ettei toiminnasta voi aiheutua maaperän, pintaveden tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toiminta on järjestettävä siten, että säiliön, työkoneiden tai muiden laitteistojen rikkoutuessa aineiden valuminen ja liukeneminen ympäristöön on estetty. 10. Polttoainesäiliön on oltava huollettu, hyväkuntoinen kaksoisvaippasäiliö ja sen on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöön törmääminen on estettävä. Säiliö on varustettava tyyppikilvellä, laponestolla, ilmaputkella, lukittavalla täyttöaukolla sekä ylitäytönestimellä. Säiliön polttoaineletkulla on oltava kannaketeline. Säiliössä on oltava lukittava pumppu sekä lukittavilla sulkuventtiileillä varustettu tankkauslaitteisto (lukittava pistooli tai vastaava) työajan ulkopuolella tapahtuvan asiattoman käytön estämiseksi. Säiliön käyttövarusteet on säilytettävä lukittavassa suojakotelossa. Kaksoisvaipallinen säiliö on sijoitettava vähintään säiliön tilavuutta vastaavaan, reunoiltaan korotettuun sekä nesteitä läpäisemättömään tiiviiseen suoja-altaaseen. 11. Mikäli työkoneita tankataan alueella, tulee tankkausalue rakentaa niin suureksi, että tankattava kone mahtuu kokonaisuudessaan tankkausalueelle. Tankkausalueen pohjarakenteen on oltava vet-

14 tä ja polttoaineita läpäisemätön, tankattavan konekaluston aiheuttamaa mekaanista kulutusta kestävä sekä reunoiltaan korotettu. 12. Mikäli polttoainesäiliötä tai työkoneita säilytetään kahta kuukautta pitempään alueella, on hulevesien syntyminen estettävä tankkaus- ja säiliöalueella joko kattamalla se tai kattamattoman alueen hulevedet on ohjattava hallitusti kallistuksin umpikaivoon ja toimittava sieltä edelleen asianmukaiseen käsittelyyn pohjavesialueen ulkopuolelle. Mikäli alue katetaan, on huolehdittava siitä, ettei viistosadetta kerry alueelle. Ennen tankkaus- ja säiliön sijoitusalueen rakentamista on niiden suunnitelmat hyväksytettävä Lahden seudun ympäristöpalveluilla. 13. Alueella ei saa huoltaa koneita tai laitteita. 14. Mikäli alueella tapahtuu öljyn tai muun ympäristölle vaarallisen aineen vuoto, on siitä viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaiselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille sekä ryhdyttävä välittömästi toimiin vahingon leviämisen ehkäisemiseksi. Vahinkoja varten alueelle on varattava helposti saataville imeytysmateriaalia sekä työkoneisiin että lähelle varastoitavia kemikaaleja. Työntekijät on koulutettava toimimaan oikein vahinkotilanteissa. Työkoneissa ja laitteissa on oltava pelastus- ja ympäristöviranomaisen yhteystiedot sekä opastus mahdollisia vaaratilanteita varten. Maisemointi ja lopputarkastus (MAL 3, 5 ja11, MAA 2 ) 15. Maisemointitöiden on oltava valmiit luvan voimassaoloaikana. Ennen maisemointitöiden aloittamista luvan saaja tulee pyrkiä sopimukseen viereisen Sorapesäkiinteistön rajalla olevan harjanteen poistamisesta maisemoinnin yhteydessä. 16. Mikäli koko suunnitelma-alueen maisemointiin tähtääviä jälkihoitotoimenpiteitä ei ole aloitettu viimeistään vuotta ennen sitä ajankohtaa, jolloin maa-ainesluvan mukaan jälkihoito on oltava suoritettu, korotetaan perittävää valvontamaksua 30 %. 17. Alueelle ei saa tuoda maa-aineksia muualta ilman valvontaviranomaisen suostumusta. Savi ja siltti soveltuvat heikosti maisemointiin ja niitä tulee välttää. Alueen humuskerroksen palauttamiseen voidaan käyttää alueen ulkopuolisia puhtaita humusmaita, mutta niiden puhtaus on varmistettava ja massojen käytöstä on sovittava etukäteen Lahden seudun ympäristöpalveluiden kanssa. Maiden lähtöpaikoista, määrästä sekä laadusta on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on näytettävä valvovalle viranomaiselle vuositarkastusten yhteydessä. 18. Maa-ainesluvan voimassaoloajan päättyessä hakijan on pyydettävä lopputarkastusta maa-ainesten ottoa valvovalta viranomaiselta.

15 Ottajan korvausvelvollisuus (MAL 9 ) 19. Luvan hakija vastaa korvausvelvoitteista, jotka maa-ainesten ottamisesta saattavat aiheutua. PERUSTELUT LUVAN MYÖNTÄMISELLE Luvan myöntämisen perusedellytykset Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-aineslain 3 :n 1 momentissa rajoitetaan ainesten ottamista siten, ettei aineksia saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista; luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Maa-aineslain 3 :n 2 momentissa edellytetään, että alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava on katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineslain 3 :n 3 momentti rajoittaa maa-ainesten ottamista meren tai vesistön rantavyöhykkeeltä. Maa-aineslain 3 :n 4 momentissa edellytetään, että ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Yksilöidyt perustelut Lupa-aika ja ottamisen aloittaminen (lupamääräys 1) Hakija hakee 10 vuoden maa-aineksen ottolupaa. Lupa maaainesten ottamiseen on mahdollista myöntää maa-aineslain 10 :n mukaan määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi. Lupaa haetaan vanhan ottoalueen maisemoinnille, jolle on myönnetty ensimmäinen ottolupa v ja toinen 10 vuoden lupa vuonna Alue on ollut siis luvitettuna ottoalueena 20 vuotta. Vuoden 2004 luvassa velvoitettiin jälkihoito tekemään luvan aikana, mutta niin luvanhaltija, ja nyt hakija, ei vastoin määräyksiä ollut tehnyt. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, että ottoalue maisemoidaan aina mahdollisimman pian oton jälkeen. Ottoalue on ollut käyttämätön ja maisemoimaton pitkään. Alueelta ei ole otettu valvontatie-

16 tojen mukaan maa-aineksia vuoden 2005 jälkeen. Koska alueelta ei suunnitelman mukaan oteta enää maa-aineksia ja koska kysymys on maisemointiin liittyvästä pienimuotoisesta kaivusta, tulee maisemointi tehdä huomattavasti 10 vuotta lyhyemmässä ajassa eli 3 vuodessa. Ottamissuunnitelman noudattaminen (lupamääräys 2) Lupamääräyksellä vältetään ja rajoitetaan maa-aineslain 3 :n tarkoittamia maa-ainesten ottamisesta aiheutuvia haittoja. Muutoin tulee noudattaa maisemointisuunnitelmaa. Kaivu-, rajaus- ja valvontamerkinnät sekä varotoimenpiteet (lupamääräykset 3-4) Jotta valvontaviranomaisen on mahdollista valvoa maisemointia maa-aineslain 14 :ssä ja maa-ainesasetuksen 7 :n edellyttämällä tavalla, on ottamisalueelle asennettava riittävä määrä ottamisalueen pohjatason korkeusmerkintöjä. Jotta lupa-alueen ylityksiä ei pääse tapahtumaan ottamisen aikana, on kaivuraja merkittävä maastoon maa-aineslain 11 :n mukaisesti ennen maisemoinnin aloittamista. Alueella on todettu roskaantumista vuosittaisten valvontatarkastusten yhteydessä mm. 2014, 2010 ja Asiattomilta pääsy alueelle on kiellettävä maa-aineslain 11 :n perusteella. Alueelle johtavat kulkuväylät on katkaistava siten, että asiattomilta pääsy alueelle estyy. Liikenne alueelle ja sieltä pois on järjestettävä muuta liikennettä vaarantamatta. Pohjaveden ja maaperän puhtauden varmistaminen (lupamääräykset 5-8) Maa-aineslain 5 :n mukaan suunnitelmaa laadittaessa on tarvittavassa laajuudessa selvitettävä vallitsevat luonnonolosuhteet, ainesten määrä ja laatu sekä hankkeen vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin. Suunniteltu maa-ainesten ottamisalue sijaitsee tärkeällä, vedenhankintaan käytetyllä pohjavesialueella. Laajennetut pohjaveden näytteenottoanalyysit on syytä tehdä, jotta selviää tämänhetkistä tarkemmin pohjaveden nykytila. Laajalla analyysillä varmistetaan myös maisemoinnin loputtua, ettei jälkihoito ole vaikuttanut pohjaveden tilaan. Savimaiden laadusta ei ole tietoa. Mikäli ne ovat puhtaita (pitoisuudet alle kynnysarvojen), voidaan ne jättää suunnitelman mukaisesti alueelle. Pohjavesialueen pohjavesiä tarkkaillaan pääosin luvanhaltijoittain. Pohjaveden suojelu on kuitenkin lähtökohtaisesti tehokkainta järjestää siten, että kerätään olemassa olevat pohjavesitiedot yhteen ja tarkkaillaan koordinoidusti pohjavesiä kokonaisuutena. Polttonesteiden säilytys ja käyttö (lupamääräykset 9-14) Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-aineksen ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi. Polttoaineiden käsittely- ja säilytysmääräyksillä varmistetaan maa-aineslain 11 :n ja maa-ainesasetuksen 2

17 :n mukaisesti, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä. Polttonesteiden ja muiden ympäristölle vaarallisten aineiden käsittelyssä on noudatettava erityistä huolellisuutta, jotta näiden aineiden joutuminen maaperään voidaan estää. Maisemointi ja lopputarkastus (lupamääräykset 15-18) Maa-ainesasetuksen 2 :ssä on esitetty maa-aineslupahakemuksen ja sen liitteeksi vaadittavan maa-aineslain 5 :n mukaisen ottamissuunnitelman sisältö. Asetuksen 2 :n mukaan suunnitelmassa on esitettävä mm. ottamisalueen jälkihoito ja arvio jälkihoitokustannuksista sekä, mikäli mahdollista, alueen myöhempi käyttö. Maaaineslain 3 :n mukaan ottaminen on suoritettava siten, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi. Kasvillisuus ja maannoskerros estävät ja hidastavat merkittävästi haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen. Maisemoimalla valmis alue mahdollisimman nopeasti ottamisen jälkeen pienennetään kerrallaan ilman maapeitettä olevaa aluetta. Maisemointimääräys pitää toteuttaa viimeistään luvan loppuun mennessä. Lahden seudun ympäristölautakunnan (37 ) hyväksymän maa-ainestaksan mukaisella valvontamaksun korotuksella luvan loppuvaiheessa pyritään varmistamaan se, että alueen maisemointi tehdään määrätyssä ajassa. Koska ottamisen alussa kuorittu orgaaninen pintamaa ei normaalisti riitä uuden maannoksen rakentamiseen, voi luvansaaja tuoda rajoitetusti ja valvotusti puhtaita humusmaita alueen ulkopuolelta uuden kasvualustan muodostamiseen jälkihoitovaiheessa. Kiinteistöä ei saa käyttää maankaatopaikkana. Luiskien loivennukset ja maisemointi tulee tehdä pääsääntöisesti lupa-alueelta kuorituilla ja jyrkistä rintauksista luiskatuilla massoilla. Mikäli ottamisalueen ulkopuolelta halutaan tuoda maamassoja alueen jälkihoitoa varten, on niiden puhtaudesta ja sopivuudesta käyttökohteeseen varmistuttava. Lupamääräyksellä varmistetaan, etteivät nämä massat aiheuta pohjaveden pilaantumisvaaraa tai lähialueen asutukselle maa-aineslain 3 :n mukaista haittaa. Lopputarkastuksessa on mahdollista todeta maa-ainesasetuksen 7 :n ja 8 :n mukaisesti, onko luvansaaja noudattanut asetettuja lupaehtoja lupa-aikana. Ottajan korvausvelvollisuus (lupamääräys 19) Maa-aineslain 9 :ssä todetaan, että jos ainesten ottaminen alentaa viereisen tai lähistöllä sijaitsevan kiinteistön arvoa tai aiheuttaa muuta sellaista vahinkoa kiinteistön käyttämiselle, mitä ei ole pidettävä vähäisenä, on haittaa kärsineen kiinteistön omistajalla tai haltijalla oikeus saada ainesten ottajalta täysi korvaus haitasta, joka ainesten ottamisesta hänelle aiheutuu. Korvausta on vaadittava viiden vuoden kuluessa vahingon tai haitan aiheutumisesta. Sovelletut säännökset ja ohjeet

18 Maa-aineslaki (555/1981) Maa-ainesasetus (926/2005) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Maa-ainesten kestävä käyttö, Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten, Ympäristöhallinnon ohjeita 1, Ympäristöministeriö, Helsinki 2009 LUPAMAKSU Tämä lupahakemus on tullut vireille , joten lupapäätöksestä perittävien kulujen maksutaksana käytetään Lahden seudun ympäristölautakunnan hyväksymää ja voimaan tullutta maaainestaksaa (LSYL , 37). Lupataksan 1 :n mukaisesti maa-aineslupakäsittelystä aiheutuvat kulut peritään Lahden seudun ympäristöpalveluille. Lupahakemuksen käsittelykuluista peritään hakemuksen tarkastusmaksu (2 ) ja kuulemismaksu (4 ). Hakemuksen ja suunnitelman tarkastus (2 ) Tarkastusmaksu (2 ) sisältää perusmaksun ja maa-ainestilavuuden mukaisen maksun. Perusmaksu suunnitelmaa kohti on 420,00 euroa. Tarkastusmaksun osana peritään hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainestilavuuden mukaan 0,007 /k-m³, kuitenkin vähintään 1 500,00, kun myönnetty ottomäärä on alle k-m3. Tätä suuremman määrän osalta tarkastusmaksu on 50 %. Koska hakemuksessa ei ole suunniteltu varsinaista maa-aineksenottoa, on hakemuksen ja maisemointisuunnitelman yhteenlaskettu tarkastusmaksu siten 1 920,00 euroa. Naapurien ja asianosaisten kuuleminen (4 ) Naapurin tai asianosaisen kuulemisesta peritään kuultavaa kohden maa-ainestaksan (4 ) mukainen kuulemismaksu 50,00 euroa/kuultava. Koska kuultavia oli 6 maanomistajaa, on kuulemismaksu 6 x 50,00 eli 300,00 euroa. Lupamaksu yhteensä Tarkastusmaksu Kuulemismaksu Lupamaksu yhteensä 1 920,00 euroa 300,00 euroa 2 220,00 euroa LUPAMÄÄRÄYSTEN VALVONTAMAKSU Lahden seudun ympäristöpalvelut yksikkö valvoo lupamääräysten noudattamista ja tarkastaa lupa-alueen vuosittain maa-aineslain 7 :n mukaisesti. Lahden seudun ympäristölautakunnan päättämän ja

19 voimaan tulleen maa-ainestaksan mukainen nykyinen valvontamaksu (3 ) määräytyy lupapäätöksessä otettavaksi myönnetyn vuotuisen ottomäärän mukaan jokaiselta alkavalta k-m 3 :ltä 0,04 /k-m 3, ollen kuitenkin aina vähintään perusmaksu 420,00 euroa. Lupahakemuksessa on esitetty, että ottamisalueella ei tehdä enää myyntiin tarkoitettua maa-ainesten ottoa ja että kaivua tehdään ainoastaan nykyisten luiskien loiventamisten yhteydessä. Koska alue ainoastaan maisemoidaan, veloitetaan luvan vuosittaisena valvontamaksuna kulloinkin voimassa oleva perusmaksu eli nykytaksalla 420,00 euroa. Valvontamaksu peritään sinä vuonna, kun maisemointi on valmis ja lopputarkastettu. Jos maisemointi viivästyy siten, ettei se ole valmis ennen viimeistä luvan voimassaolovuotta, peritään lopputarkastusmaksu taksan mukaisesti korotettuna. Mikäli lupa-alueella joudutaan tekemään ylimääräisiä tarkastuksia roskaantumisen tms. takia, peritään niiltä osin erillinen, tapauskohtaisesti perusteltu maksu. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on Liitteenä Esittelijä Päätösehdotus Päätös Liite 1. Sijaintikartta Ympäristöjohtaja Kari Porra Lahden seudun ympäristölautakunta päättää edellä esitetyn mukaisesti myöntää maa-ainesten ottamisluvan Uudenmaan ELY-keskus / Liikenne- ja Infrastruktuurivastuualue yksikölle kiinteistölle Soramaa ( ). Ehdotus hyväksyttiin Tarja Laitinen selosti asiaa kokouksessa. Asian valmistelija / Lisätietojen antaja Toimenpiteet Muutoksenhaku ympäristönsuojelutarkastaja Jari Mäntylä, p ote hakijalle ja lausunnonantajille Hallintovalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Otteen oikeaksi todistaa syyskuun 3. päivänä 2015 viran puolesta: Hannu Kulmala Lakimies Pöytäkirjanpitäjä

20 Otteen saaja: Uudenmaan ELY-keskus / Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue, PL 36, Helsinki Nastolan kunta, Maankäyttö, PL 4, Nastola Hämeen ELY-keskus, PL 29, Lahti

21 VALITUSOSOITUS Liitetään pöytäkirjanotteeseen Lahden kaupunki Maa-aineslaki/ottamislupa Viranomainen: Päivämäärä: Pykälä: Lahden seudun ympäristölautakunta Valitusoikeus Valitusviranomainen ja valitusaika Valitusoikeus ottamislupaa koskevasta päätöksestä on - sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen); - kunnan jäsenellä; - alueellisella ympäristökeskuksella ja - hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valitusviranomainen ja sen yhteystiedot Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna Telekopio hameenlinna.hao(at)oikeus.fi Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on julkipanopäivää seuraava arkipäivä. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Päätöksen antopäivä Valituskirjelmä Pvm Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava 1) päätös, johon haetaan muutosta; 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä 1) päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin Hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle valitusajan kuluessa ennen sen viimeisen päivän virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

22 Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 97 euroa. Tiedoksianto asianosaiselle Lähetetty tiedoksi kirjeellä xx.xx.2012 Asianosainen: Annettu postin kuljetettavaksi, pvm/tiedoksiantaja Luovutettu asianosaiselle Asianosainen: Paikka, pvm ja tiedoksiantajan allekirjoitus Vastaanottajan allekirjoitus Muulla tavoin, miten