Friedreichin ataksia on peittyvästi periytyvien
|
|
- Hannes Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Uusi aikuisiän ataksia suomalaisperheessä Maria Rantamäki, Ralf Krahe, Anders Paetau, Bru Cormand, Ilkka Mononen ja Bjarne Udd Kuvaamme tapauksen, jossa kolme perheen viidestä sisaruksesta sairastui kolmenkymmenen vuoden iässä etenevään ataksiaan. Taudin muut kliiniset piirteet olivat dysartria, nystagmus, lievä kognitiivinen heikkeneminen, sensomotorinen polyneuropatia ja yhdellä sisaruksella epilepsia. Aivojen magneettikuvauksessa todettiin epätavalliset molemminpuoliset talamuksen leesiot, jollaisia ei aikaisemmin ole kuvattu peittyvästi periytyvien ataksioiden yhteydessä. Geneettiset analyysit ja kattavat laboratoriotutkimukset sulkivat pois Friedreichin ataksian ja muut samantyyppistä oirekuvaa aiheuttavat peittyvästi periytyvät taudit. Kyseessä näyttää olevan aivan uusi perinnöllinen spinoserebellaariataksia. Friedreichin ataksia on peittyvästi periytyvien ataksioiden klassinen muoto. Muualla maailmassa se on yleisin peittyvästi periytyvä ataksia, mutta Suomessa se on hyvin harvinainen. Sairaus puhkeaa yleensä lapsuus- tai nuoruusiässä; Hardingin (1984) luokittelussa sairauden alku alle 25 vuoden iässä on määritelty yhdeksi diagnoosin pääkriteereistä. Friedreichin ataksia voidaan nykyään tunnistaa luotettavasti suoralla DNA-tutkimuksella (Campuzano ym. 1996). Joillakin potilailla Friedreichin ataksian oireet alkavat vasta aikuisiässä (Dürr ym. 1996). Muutkin aiemmin kuvatut peittyvästi periytyvät ataksiat ovat tyypillisesti lapsuudessa alkavia (Harding 1984, Geschwind ym. 1997, Di Donato ym. 2001) ja vain osassa sairauden syynä oleva mutaatio on pystytty paikantamaan tiettyyn geeniin tai lokukseen. IOSCA (infantile onset spinocerebellar ataxia) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, jo imeväisiällä alkava harvinainen ataksiasairaus (Lönnqvist ym. Kirjoitus perustuu englanninkieliseen artikkeliin: Rantamäki M, Krahe R, Paetau A, ym. Adult-onset autosomal recessive ataxia with thalamic lesions in a Finnish family. Neurology 2001;57: Lippincott Williams & Wilkins. Julkaistaan em. kustantajan luvalla. Kaikki oikeudet pidätetään. 1998) (taulukko 1). Aikuisiässä alkava peittyvästi periytyvä ataksia on siis erittäin harvinainen ja Friedreichin ataksiaa lukuun ottamatta puutteellisesti tunnettu sairausryhmä. Omat potilaat Perhe, jonka viidestä sisaruksesta kolme sairastui etenevään ataksiaan noin 30 vuoden ikäisinä (kuva 1), oli viime sodan aikana evakuoitu Karjalasta Pohjanmaalle. Kahdelle siskokselle suoritettiin perusteelliset sairaalatutkimukset. Veljeä tutki kotikäynnillä kaksi neurologia (M.R. ja B.U.) Kliinisin, biokemiallisin ja molekyyligeneettisten tutkimuksin potilailtamme on suljettu pois Friedreichin ataksia, ARSACS (autosomal recessive spastic ataxia of Charlevoix-Saguenay) (Engert ym. 2000) ja muut tunnetut ataksiaa aiheuttavat sairaudet. Potilas 1 on nainen, jonka neurologiset oireet alkoivat 29 vuoden iässä kävelyn ja tasapainon lisääntyvinä vaikeuksina. Hänen aviomiehensä huomasi henkisen toimintakyvyn muutoksia, kuten aloitekyvyn ja keskittymisen ongelmia. Hänen epäiltiin sairastavan MS-tautia, mutta selkäydinnestenäyte oli normaali. Muutamia kuukausia myöhemmin hän alkoi saada grand mal -tyyppisiä epileptisiä kohtauksia, jotka myöhempinä vuosina toistuivat harvakseltaan antiepileptisestä lääkehoidosta huolimatta. Puheeseen ilmaantui dysartriaa, ja potilas kertoi lievistä nielemisvaikeuksista ja käsien kömpelyydestä. Kävely- ja tasapainovaikeudet lisääntyivät: potilas alkoi käyttää kävelytelinettä 34-vuotiaana. Äkillinen kuolema 36 vuoden iässä johtui todennäköisesti epilepsiakohtauksesta. Duodecim 2002;118:
2 Taulukko 1. Peittyvästi periytyvät ataksiat. Tauti Friedreichin ataksia Friedreich ataxia with retained reflexes (FARR) Autosomissa peittyvästi periytyvä E-vitamiinin puutos Ataksia-telangiektasia Early onset cerebellar ataxia (EOCA) Infantile onset spinocerebellar ataxia (IOSCA) Autosomal recessive spastic ataxia of Charlevoix-Saguenay (ARSACS) Ataxia with oculomotor apraxia (AOA) Varhain alkava peittyvästi periytyvä ataksia lisäpiirtein 1 Geeni tai lokus FRDA (9q) FRDA (9q) α-ttp (8q13) ATM (11q23) tuntematon 10q SACS (13q11) 9q34 ei tiedossa 1 Hypogonadismi, kuulon heikkeneminen, näköhermon rappeuma, verkkokalvon rappeuma, ekstrapyramidaalilöydökset, kaihi ja älyllinen kehitysvammaisuus Taulukko 2. Potilaiden kliiniset löydökset. Potilas 1 Potilas 2 Potilas 3 Sukupuoli nainen nainen mies sairastumisikä (v) ikä tutkimuksen aikaan (v) Raaja- ja vartaloataksia, kävelyataksia Dysartria Dysfagia Nystagmus ja silmien nykivät hitaat seurantaliikkeet Katsepareesi ylöspäin Jännevenytysheijasteet: yläraajat normaalit normaalit heikentyneet patella ja akilles heikentyneet puuttuu puuttuu Babinskin merkki +/+ / / Heikentynyt värinä- ja asentotunto Kognitiivisen suorituskyvyn heikkeneminen Epilepsia + + = löydös todettu, ++ = huomattava löydös, +++ = vaikea-asteinen löydös, = löydös puuttuu Potilas 2 on nainen. Hän huomasi 30 vuoden ikäisenä kömpelyyttä jaloissaan kävellessään rappusia alaspäin. Myöhemmin kävely ja tasapaino alkoivat vähitellen heikentyä. Potilas hakeutui neurologisiin tutkimuksiin 36 vuoden iässä sen jälkeen, kun hänen sisarensa sairaalatutkimukset olivat käynnistyneet. Tutkimuksessa kävely todettiin ataktiseksi ja tasapaino oli puutteellinen, Rombergin testissä potilas kaatui taaksepäin. Puhe oli huomattavan dysartrista, ja hänen miehensä mukaan puhe oli ollut epäselvää jo muutamia vuosia. Potilas kertoi vaikeudesta pysyä lukiessa oikealla rivillä. Hän sai käyttöönsä kävelytelineen 39-vuotiaana. Potilas 3 on mies. Hän suoritti ongelmitta asevelvollisuutensa 21-vuotiaana. Noin 30-vuotiaana hänelle alkoi ilmaantua aloitekyvyn ongelmia, väsymystä ja sosiaalista vetäytymistä, lieviä tasapaino-ongelmia ja kävelyn kömpelyyttä. Hänet ohjattiin mielenterveystoimistoon 35-vuotiaana. Keskittymisvaikeuksien ja sosiaalisen eristäytymisen ajateltiin viittaavan mielenterveyden häiriöön. Lääkehoito neurolepteilla pahensi liikkumisvaikeuksia, joten potilas lopetti lääkityksen ja lisäksi kieltäytyi lähtemästä neurologisiin sairaalatutkimuksiin. Kävelyvaikeudet pahenivat, ja potilas liikkui vain sisätiloissa huonekaluista ja seinistä tukea ottaen. Taulukossa 2 on tiivistelmä potilaiden kliinisistä löydöksistä. Tulokset Neuroradiologiset löydökset. Potilaalle 1 suoritettiin aivojen magneettitutkimukset 32, 33 ja 35 vuoden iässä. Päälöydöksenä T2-kuvissa olivat erikoisen näköiset symmetriset talamuksen signaalinvoimistumat. Lisäksi todettiin signaalinvoimistumaa aivorungossa ydinjatkeen eli medulla oblongatan yläosassa inferioristen olivariustumakkeiden tasolla. Pikkuaivojen valkeassa aineessa nähtiin voimakassignaaliset leesiot. Muutokset eivät tehostuneet varjoaineella. T1-kuvissa muutokset olivat niukkasignaalisia 2116 M. Rantamäki ym.
3 I II III IV 1 2 Kuva 1. Ataksiaperheen sukupuu, jossa kolme sairastunutta sisarusta: III-7 (potilas 1), III-5 (potilas 2) ja III-4 (potilas 3). demyelinaation tapaan. Lisäksi todettiin lievää infra- ja supratentoriaalista atrofiaa (kuvat 2A ja B). Potilaan 2 magneettitutkimuksessa 40 vuoden iässä todettiin aivan vastaavanlaiset signaalinvoimistumat molemminpuolisina muutoksina talamuksessa ja valkeassa aineessa pikkuaivoissa (kuvat 3 A ja B). Potilaan 1 aivojen 32 vuoden iässä otettu tietokonetomografiakuva oli normaali. Potilaan 2 TT-kuvissa todettiin 37 vuoden iässä symmetriset harventuma-alueet talamuksessa ja pikkuaivoissa. Laboratoriotutkimukset. Neurometabolisten sairauksien pois sulkemiseksi potilailta 1 ja 2 tutkittiin perusteellisesti veri-, virtsa- ja selkäydinnestenäytteet. Täydellinen verenkuva oli normaali. Akantosytoosia ei todettu perifeerisen veren sivelyvalmisteessa. Myös seuraavista määrityskohteista saatiin normaalit tulokset: verenglukoosin paastoarvo, glukoositoleranssi, elektrolyytit, kreatiniini, kalsium, E-vitamiini, B 12 -vitamiini, foolihappo, kreatiinikinaasi, laktaattidehydrogenaasi, seerumin elektroforeesi, immunoglobuliinit, alfafetoproteiini, hyvin pitkäketjuiset rasvahapot (VLCFA), fytaanihappo, kolestanoli, veren ammoniakki, virtsan orgaaniset hapot ja aminohapot, likvorin proteiinimäärä, solut, glukoosi, laktaatti ja IgG-indeksi. Merkittäviä poikkeavuuksia ei tullut esiin myöskään maksan- ja kilpirauhasen toimintakokeissa, kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksissa eikä kupari-, keruloplasmiini-, laktaatti- ja puryvaattiarvoissa. Lisäksi fibroblasteista ja virtsasta tehdyt tutkimukset yleisimpien lysosomaalisten tautien diagnosoimiseksi antoivat normaalit tulokset. EKG- ja thoraxröntgenlöydökset olivat potilailla 1 ja 2 normaalirajoissa. Potilaan 1 sydämen ja vatsan kaikututkimuksissa ja pitkien luiden röntgenkuvauksessa ei todettu poikkeavaa. Neurofysiologiset tutkimukset. Potilaiden 1 ja 2 ENMG-tutkimuksissa sensoriset ja motoriset johtumisnopeudet olivat lievästi hidastuneet peroneus- ja suralishermoissa ja sensoriset aktiopotentiaalit joko puuttuivat tai olivat huomattavasti pienentyneet. Löydökset sopivat sensorispainotteiseen aksonaaliseen polyneuropatiaan. Potilaan 1 tuntokynnysmittauksissa väri- Uusi aikuisiän ataksia suomalaisperheessä 2117
4 A B Kuva 2. Magneettikuvia potilaasta 1 32-vuotiaana. A) Koronaalitason T2-kuva, jossa näkyvät symmetriset signaalinvahvistumaalueet molemmin puolin talamuksessa (nuolet). B) T2-painotteisessa aksiaalisessa kuvassa on havaittavissa signaalinvahvistuma pikkuaivojen valkeassa aineessa (nuolet) ja ydinjatkeen nucleus olivariuksissa (nuolenpäät). nätunto oli heikentynyt, samoin kylmä- ja lämpötunto, mikä sopi ohutsäieneuropatiaan. Potilaiden 1 ja 2 SEP-tutkimuksissa (somatosensorinen herätepotentiaali) vasteet olivat diffuusisti pidentyneet spinaalisella tasolla ja puuttuivat tai olivat heikentyneet kortikaalisella tasolla, mikä viittasi häiriöön somatosensoristen radastojen sentraalisella tasolla. Potilaan 1 aivorungon kuuloherätepotentiaali (BAEP) oli poikkeava, mikä viittasi häiriöön ponsin alueella, mutta visuaalinen herätepotentiaali (VEP), flash-vep, räpäytysheijaste ja elektroretinografia olivat normaalit. EEG:ssä todettiin diffuusia taustahidastumaa. Autonomisen hermoston sykevaihtelutestissä tulos viittasi kardiovaskulaarisen systeemin lievään autonomiseen häiriöön. Morfologiset tutkimukset ja obduktiolöydökset. Potilaan 1 lihasbiopsianäytteen valo- ja elektronimikroskooppitutkimuksessa ei tullut esiin merkittävää patologiaa eikä merkkejä kertymä- tai mitokondriosairaudesta. Suralishermon tutkimuksessa todettiin kookkaiden myelinisoituneiden hermosäikeiden määrä selvästi vähentyneeksi ja lisäksi muutama pieni ryhmä versoavia hermosäikeitä mutta ei demyelinaatiota. Löydökset sopivat aksonaaliseen neuropatiaan. Luuydintutkimuksessa ei havaittu kertymäsairauksiin viittaavaa. Potilaan 1 obduktiotutkimuksessa nähtiin monitasoinen ja erikoinen spinoserebellaarinen degeneraatio. Selkäytimen alueella todettiin neuronien katoa ja sekundaarista juosteiden atrofiaa erityisesti takajuostejärjestelmässä. Pikkuaivoissa selvin muutos oli nucleus dentatusten vaurio. Kuorikerros oli melko hyvin säilynyt lukuun ottamatta lievää ja hajanaista Purkinjen solujen katoa. Aivorungon alueella selvin piirre oli inferioristen oliivien vaurio. Talamuksessa todettiin atrofiaa pulvinaaritumakkeessa ja dorsomediaalisen tumakkeen kohdalla. Jälkimmäisessä havaittiin lisäksi erikoinen neuropiilin spongioottinen vakuolisaatio. Prioniproteiinin 2118 M. Rantamäki ym.
5 A Kuva 3. Magneettikuvia potilaasta 2 40-vuotiaana. A) T2-painotteisessa aksiaalikuvassa on havaittavissa signaalinvoimistumat pulvinaaristen ja mediaalisten talaamisten tumakkeiden kohdalla (nuolet). B) Varjoainetehosteinen T1-kuva osoittaa harventumaalueet ilman varjoainetehostumia molemmin puolin talaamisten tumakkeiden alueella (nuolet). B immunohistokemiallinen värjäys antoi negatiivisen tuloksen. Neuronaaliseen kertymätautiin viittaavaa ei todettu, eivätkä löydökset myöskään sopineet mitokondriaalisen tai Leighin taudin tyypillisiksi aivomuutoksiksi. Geneettinen analyysi. Molemmat vanhemmat olivat terveitä, eikä myöskään kahdella muulla sisaruksella ollut todettavissa mitään taudin oireita (kuva 1). Kyseinen ataksiasairaus ilmeni samankaltaisena molemmilla sukupuolilla. Genealogiset tutkimukset eivät osoittaneet sukulaisuusyhteyksiä vanhempien välillä yli 150 vuoden ajalta. Kaukainen yhteinen alkuperä on kuitenkin mahdollinen, koska kaikki neljä isovanhempaa olivat syntyisin samalta seudulta. Autosomissa vallitsevasti periytyvä geenivirhe epätäydellisesti penetroituneena tai maternaalinen periytyminen ovat epätodennäköisiä, koska fenotyyppi on yhdenmukainen, mukaan luettuina sairauden alkamisikä, eikä taudin oireita ole vähäisessäkään määrin todettavissa muilla suvun jäsenillä. Periytymismalli vastaa autosomaalista peittyvää periytymistä. Geneettiset tutkimukset tehtiin seitsemälle perheenjäsenelle: ataksiaperheen kaikille sisaruksille ja heidän vanhemmilleen. Friedreichin ataksian päämutaatio frataksiinin geenissä, epävakaa GAA-trinukleotiditoistojakson laajentuma introni 1:ssä oli negatiivinen. Lisäksi geenin sekvensoinnilla ja kytkentäanalyysillä suljettiin pois muutkin FRDA-geenin mutaatiot. Lisäksi selvitimme toisen tunnetun resessiivisen ataksian ARSACS:n mahdollisuuden tutkimalla SACSlokuksen kromosomissa 13q11. Vanhempien kromosomit jakautuivat potilailla epäidenttisesti, mikä sulki pois kytkennän ARSACS-alueella. Tämä ataksia oli jo kliinisen kuvan perusteella epätodennäköinen: ARSACS on varhaisalkuinen, ja sen tyypillisenä piirteenä on ylemmän motoneuronin vaurio. Vallitsevasti periytyvien ataksioiden seulonnassa potilailta 1 ja 2 suljettiin pois mutaatiot Uusi aikuisiän ataksia suomalaisperheessä 2119
6 SCA, tyypit 1, 2, 3, 6, 7, 8, 10 ja 12, ja DRP- LA. Myöskään mitokondriaalisen DNA:n deleetiota ei todettu potilaalla 1 eikä hänellä ollut osoitettavissa pistemutaatiota, joka olisi liittynyt seuraaviin syndroomiin: MERRF (myoclonus epilepsy with ragged-red fibers), MELAS (mitochondrial myopathy, encephalopathy, lactid acidosis and stroke-like symptoms) ja NARP (neurogenic muscle weakness, ataxia and retinitis pigmentosa). Muut tutkimukset. Potilaiden 1 ja 2 oftalmologisissa tutkimuksissa ei todettu retinopatiaa, optikusatrofiaa tai kataraktaa. Samojen potilaiden neuropsykologisissa tutkimuksissa yleinen kognitiivinen suoriutuminen jäi heikolle keskitasolle; älykkyysosamäärä oli laskenut välille oletetusta normaalista lähtötasosta. Kielellisen ja visuaalisen muistin alueella oli vaikeuksia, ja myös visuomotoriset toiminnat todettiin heikentyneiksi. Pohdinta Perheen viidestä sisaruksesta kolme sairastui aikuisiässä etenevään spinoserebellaariseen ataksiaan. Taudin kliiniset piirteet olivat kävelyn ataktisuus, dysartria, nystagmus, perifeerinen neuropatia ja kognitiivisen suorituskyvyn lievä heikkeneminen sekä lisäksi yhdellä potilaalla epilepsia. Aivojen magneettikuvauksessa todetut molemminpuoliset talamuksen leesiot olivat erikoinen ja tunnusomainen löydös. Muut magneettikuvauslöydökset olivat pikkuaivojen valkean aineen muutokset ja lievä atrofia infra- ja supratentoriaalialueella. Taudin ilmentyminen perheessä sopii autosomaaliseen peittyvään periytymiseen. Monet taudin piirteistä sopivat Friedreichin ataksiaan (Filla ym. 1996). Näitä piirteitä ovat ataksia, dysartria, syvätuntohäiriö sekä lievä pikkuaivoatrofia tai sen puuttuminen. Friedreichin ataksiaan voi liittyä myös kardiomyopatia tai diabetes, joita potilaillamme ei esiintynyt. Potilaillamme todettu kognitiivisen suorituskyvyn lievä heikkeneminen ja yhdellä esiintyvä epilepsia eivät ole Friedreichin ataksian piirteitä. Myöskään magneettikuvissa havaittavia talaamisia symmetrisiä leesioita ja morfologisia löydöksiä ei ole kuvattu Friedreichin ataksiaa sairastavilla tai muun peittyvästi periytyvän ataksian yhteydessä. Friedreichin ataksia puhkeaa yleensä lapsuus- tai nuoruusiässä, mutta sen alkaminen aikuisiällä on myös mahdollista. Potilaillamme ei ollut Friedreichin ataksian päämutaatiota, laajentunutta trinukleotidin (GAA) toistojaksoa FRDA-geenissä. Lisäksi geenin sekvensointi ja kytkentäanalyysi sulkivat pois FRDA-geenialueen muut mutaatiot. Neurometaboliset sairaudet aiheutuvat entsyymidefektistä tai muusta tunnetusta tai tuntemattomasta metabolisesta häiriösta. Nämä sairaudet ovat usein autosomissa peittyvästi periytyviä. Synnynnäisten metabolisten häiriöiden oireet alkavat yleensä imeväisiässä tai lapsuudessa, ja aikaisemmin näiden sairauksien puhkeamisen ajateltiin rajoittuvan lapsuuteen. Kuitenkin monien metabolisten sairauksien mahdollisuus on syytä ottaa huomioon myös aikuispotilaiden neurologisten syndroomien erotusdiagnostiikassa. Näissä häiriöissä ataksia saattaa olla vain yksi piirre muiden keskushermostoperäisten oireiden kuten pyramidaali- ja ekstrapyramidaalioireiden tai dementian joukossa. GM1 ja GM2-gangliosidoosi, Gaucherin tauti, Krabben tauti, metakromaattinen leukodystrofia ja sialidoosi suljettiin pois fibroblasteista tehdyillä entsyymimäärityksillä (Johnson 1995, Swanson 1995). Virtsan siaalihappopitoisuus oli normaali, mikä sulki pois Sallan taudin tai muun sialurian (Romppanen ja Mononen 1995). Virtsatutkimuksissa ei myöskään tullut esiin glykosaminoglykaanien tai glykoproteiinien hajoamishäiriöihin viittaavaa (Johnson 1995, Swanson 1995). Niemann Pickin taudin tyyppiin C sopivia vaahtosoluja ei todettu luuydinnäytetutkimuksessa, eikä obduktiotutkimuksessa havaittu sisäelinmorfologian poikkeavuuksia (Swanson 1995). Hyvin pitkäketjuisten rasvahappojen ja fytaanihapon pitoisuudet määritettiin adrenoleukodystrofian (Moser 1997) ja Refsumin taudin (Swanson 1995) poissulkututkimuksina, ja löydökset olivat normaalit. Myöskään Wilsonin tautiin, aminohappometabolian häiriöihin tai serebrotendinoosiseen ksantomatoosiin viittavaa ei todettu biokemiallisissa tutkimuksissa (Swanson 1995). Polyglukosaanikappaletautiin viittaavia 2120 M. Rantamäki ym.
7 kertymiä ei todettu suralishermon biopsiatutkimuksessa (Bruno ym. 1993). Aikuisiällä alkava seroidilipofuskinoosi ei sopinut kliinisen kuvan perusteella, eikä myöskään lipopigmenttikertymiä todettu aivojen histopatologisissa tutkimuksissa (Martin 1993). Resessiivinen ataksia voi johtua myös E-vitamiinin metabolian häiriöstä (Ouahchi ym. 1995), abeetalipoproteinemiasta (Swanson 1995) tai ataksia-telangiektasiasta (Concannon ja Gatti 1997), mutta näihin viittavaa ei todettu veren biokemiallisissa tutkimuksissa. Kaksi muuta syndroomaa, jotka liittyvät DNA-korjausmekanismin häiriöihin xeroderma pigmentosum ja Cockaynen syndrooma eivät sopineet kliiniseen kuvaan (Chu ja Mayne 1996). Mitokondriaalisen DNA:n geenivirheistä aiheutuvat mitokondriotaudit voivat ilmetä hyvin moninaisin taudinkuvin, joten tämä sairausryhmä on huomioitava erilaisten neurologisten oireiden kuten pikkuaivoataksiankin erotusdiagnostiikassa (DiMauro ja Moraes 1993). Jopa Friedreichin ataksia voidaan nykyään lukea mitokondriosairaudeksi mutaation aiheuttaman mitokondriohäiriön vuoksi (Priller ym. 1997). Mitokondriosairauksien periytymismalli on yleensä maternaalinen, mutta muitakin periytymisiä on kuvattu (autosominen vallitseva tai peittyvä, X-kromosominen peittyvä). Potilaillamme ei todettu biokemiallisissa, histopatologisissa tai molekyyligeneettisissä tutkimuksissa mitokondriotauteihin viittaavaa. Likvorin laktaatti- ja puryvaattipitoisuudet olivat normaalit. Lihasbiopsianäytteen histopatologisissa tutkimuksissa mitokondrioiden jakautuminen oli säännöllinen eikä ns. repalesyitä tai sytokromi C -oksidaasinegatiivisia syitä todettu. Myöskään mitokondriaalisen DNA:n deleetiota ei ollut osoitettavissa eikä MERRF-, MELAS- ja NARPsyndroomiin liittyviä mutaatioita mtdna:n positioista 8344, 3243 ja Obduktiotutkimuksessa ei todettu Leighin taudin aivomuutoksia (Chalmers ym. 1997). Aivojen magneettikuvauslöydökset eli symmetriset talamuksen leesiot ovat hyvin tunnusomaiset mutta eivät täysin patognomoniset. Epäspesifisiä valkean ja harmaan aineen poikkeavuuksia todetaan monissa neurometabolisissa sairauksissa, kuten Wilsonin taudissa sekä lysosomaalisissa ja peroksisomaalisissa kertymäsairauksissa (Kendall 1992, Roh ym. 1994). Mitokondriaalisten sairauksien magneettikuvauslöydökset voivat sisältää sekä leukodystrofisia muutoksia että harmaan aineen syvien tumakkeiden muutoksia aivorungossa, talamuksessa ja tyvitumakkeissa (Wray ym. 1995). Epänormaaleita signaalinvoimistumia on raportoitu SCA2:n ja eräiden muiden vallitsevasti periytyvien spinoserebellaariataksioiden ja myös DRPLA:n yhteydessä (Wüllner ym. 1993, Koide ym. 1997, Murata ym. 1998, Giuffrida ym. 1999). Perinnöllisiin spinoserebellaariatrofioihin liittyvä luonteenomaisin magneettilöydös on kuitenkin infra- ja myös supratentoriaalinen atrofia (Giuffrida ym. 1999). Aikuisiässä alkava peittyvästi periytyvä ataksia on puutteellisesti tunnettu sairausryhmä. Mitä enemmän tällaisia perheitä testataan Friedreichin ataksian päämutaation suhteen, sitä enemmän todennäköisesti löytyy mutaationegatiivisia ataksiapotilaita, joiden ataksian diagnostiikka on äärimmäisen haastavaa. FRDA-negatiivisten potilaiden tutkimuksissa on otettava huomioon myös monien neurometabolisten sairauksien mahdollisuus. Viime vuosina on julkaistu kaksi tutkimusta, joissa on tutkittu Friedreichin ataksian päämutaation esiintymistä resessiivistä ja sporadista ataksiaa sairastavilla. Mutanttia GAA-toistojaksoa ei todettu 25 %:lla ja yli 50 %:lla ataksiapotilaista näissä tutkimusaineistoissa (Dürr ym. 1996, Pandolfo 1999). Tässä artikkelissa esitelty aikuisiässä alkava ja peittyvästi periytyvä ataksia talaamisine leesioineen näyttää edustavan uutta tautientiteettiä. Tulevaisuudessa selviää, onko kyseessä suomalaisen tautiperinnön uusi tulokas. * * * Kiitämme asiantuntevasta avusta Vesa Juvosta, Hannu Kalimoa, Sanna-Kaisa Toivakka-Hämäläistä, Kirsi Setälää, Anne Eerolaa ja kaikkia muita kollegoja, jotka ovat osallistuneet artikkelissa kuvattujen potilaiden tutkimiseen. Kiitämme T. Wisea teknisestä avusta mutaatioseulonnan suorittamisessa. TAYS:n tutkimusrahasto, Bethesdan kansallinen syöpäinstituutti (Yhdysvallat) ja Espanjan koulutus- ja kulttuuriministeriö ovat tukeneet taloudellisesti tutkimusta. Osa tutkimuksesta on suoritettu Folkhälsanin perinnöllisyyslääketieteen laitoksessa. Uusi aikuisiän ataksia suomalaisperheessä 2121
8 Kirjallisuutta Bruno C, Servidei S, Shanske S, ym. Glycogen branching enzyme deficiency in adult polyclucosan body disease. Ann Neurol 1993;33: Campuzano V, Montermini L, Moltò M D, ym. Friedreich s ataxia: autosomal recessive disease caused by an intronic GAA triplet repeat expansion. Science 1996;271: Chalmers RM, Lamont PJ, Nelson I, ym. A mitochondrial DNA trna(val) point mutation associated with adult-onset Leigh syndrome. Neurology 1997;49: Chu G, Mayne L. Xeroderma pigmentosum, Cockayne syndrome and trichothiodystrophy: do the genes explain the diseases? Trends Genet 1996;12: Concannon P, Gatti RA. Diversity of ATM gene mutations detected in patients with ataxia-telangiectasia. Hum Mutat 1997;10: Di Donato S, Gellera C, Mariotti C. The complex clinical and genetic classification of inherited ataxias. II. Autosomal recessive ataxias. Neurol Sci 2001;22: DiMauro S, Moraes CT. Mitochondrial encephalomyopathies. Arch Neurol 1993;50: Dürr A, Cossee M, Agid Y, ym. Clinical and genetic abnormalities in patients with Friedreich s ataxia. N Engl J Med 1996;335: Engert JC, Berube P, Mercier J, ym. ARSACS, a spastic ataxia common in northeastern Quebec, is caused by mutations in a new gene encoding an 11.5-kb ORF. Nat Genet 2000;24: Filla A, De Michele G, Cavalcanti F, ym. The relationship between trinucleotide (GAA) repeat length and and clinical features in Friedreich ataxia. Am J Hum Genet 1996;59: Geschwind DH, Perlman S, Grody WW, ym. Friedreich s ataxia GAA repeat expansion in patients with recessive or sporadic ataxia. Neurology 1997;49: Giuffrida S, Saponara R, Restivo DA, ym. Supratentorial atrophy in spinocerebellar ataxia type 2: MRI study of 20 patients. J Neurol 1999;246: Harding AE. The hereditary ataxias and related disorders. Edinburgh: Churchill Livingstone, Johnson WG. Disorders of glycoprotein degradation: sialidosis, fucosidosis, alpha-mannosidosis, beta-mannosidosis, and aspartylglycosaminuria. Kirjassa: Rosenberg RN, Prusiner SB, DiMauro S, Barchi R, toim. The molecular and genetic basic of neurological disease. Boston: Butterworth-Heineman, 1995: Kendall BE. Disorders of lysosomes, peroxisomes, and mitochondria. Am J Neuroradiol 1992;13: Koide R, Onodera O, Ikeuchi T, ym. Atrophy of the cerebellum and brainstem in dentatorubral pallidoluysian atrophy: influence of CAG repeat size on MRI findings. Neurology 1997;49: Lönnqvist T, Paetau A, Nikali K, von Boguslawski K, Pihko H. Infantile onset spinocerebellar ataxia with sensory neuropathy (IOSCA): neuropathological features. J Neurol Sci 1998;161(1): Martin J-J. Adult type of neuronal ceroid-lipofuscinosis. J Inher Metab Dis 1993;16: Moser HW. Adrenoleukodystrophy: phenotype, genetics, pathogenesis and therapy. Brain 1997;120: Murata Y, Yamaguchi S, Kawakami H, ym. Characteristic magnetic resonance imaging findings in Machado-Joseph disease. Arch Neurol 1998;55:33 7. Ouahchi K, Arita M, Kayden H, ym. Ataxia with isolated vitamin E deficiency is caused by mutations in alpha-tocopherol transfer protein. Nat Genet 1995;9: Pandolfo M. A reappraisal of the clinical features of Friedreich ataxia: what indications for a molecular test? Neurology 1999;52 Suppl 2:A260. Abstrakti. Priller J, Scherzer CR, Faber PW, MacDonald ME, Young AB. Frataxin gene of Friedreich s ataxia is targeted to mitochondria. Ann Neurol 1997;42: Roh JK, Lee TG, Wie BA, Lee SB, Park SH, Chang KH. Initial and followup brain MRI findings and correlation with the clinical course in Wilson s disease. Neurology 1994;44: Romppanen J, Mononen I. Age-related reference values for urinary excretion of sialic acid and deoxysialic acid: application to diagnosis of storage disorders of free sialic acid. Clin Chem 1995;41: Swanson PD. Diagnosis of inherited metabolic disorders affecting the nervous system. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1995;59: Wray SH, Provenzale JM, Johns DR, Thulborn KR. MR of the brain in mitochondrial myopathy. Am J Neuroradiol 1995;16: Wüllner U, Klockgether T, Petersen D, Naegele T, Dichgans J. Magnetic resonance imaging in hereditary and idiopathic ataxia. Neurology 1993;43: MARIA RANTAMÄKI, LL, erikoislääkäri maria.rantamaki@epshp.fi Seinäjoen keskussairaala, fysiatrian ja kuntoutuksen yksikkö sekä neurologian yksikkö Seinäjoki RALF KRAHE, apulaisprofessori The University of Texas M.D. Anderson Cancer Center Houston, TX USA ANDERS PAETAU, dosentti, osastonylilääkäri HYKS-Laboratoriodiagnostiikka, patologian keskuslaboratorio PL 400, HUS BRU CORMAND, apulaisprofessori Department of Molecular Genetics University of Barcelona Barcelona Spain ILKKA MONONEN, professori, ylilääkäri TYKS-laboratoriot Turku BJARNE UDD, dosentti, ylilääkäri Vaasan keskussairaala, neurologian yksikkö Vaasa 2122
Aikuisiässä alkavan ataksian uusia perinnöllisiä syitä
Katsaus Maria Rantamäki, Anu Wartiovaara, Petri Luoma, Anna Hakonen, Kari Majamaa, Heidi Soini, Saara Finnilä, Aki Hietaharju, Anders Paetau, Helena Kääriäinen ja Bjarne Udd Aikuisiässä alkavan ataksian
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotCreutzfeldt Jakobin taudin pää- ja varianttimuodon erotusdiagnoosi
Tapausselostus Creutzfeldt Jakobin taudin pää- ja varianttimuodon erotusdiagnoosi Esko Kinnunen, Antti Brander ja Anders Paetau Sporadinen Creutzfeldt Jakobin tauti (CJD) on nykyään yleisin ihmisen prionitaudeista,
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotD ADEK-vitamiini Vitamiini- tai hivenainevalmiste Ei Ei korvattava. Kliininen ravintovalmiste
Liitetaulukko 3. Vastauksissa esiintyneet sairaudet ja sairausryhmät 1, joiden hoidossa käytettiin ravintoita. Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt Eräät vaikeat
Lisätiedotja valproaattihoidon toksisuus
KATSAUS Anna H. Hakonen, Pirjo Isohanni, Maria Rantamäki, Reetta Kälviäinen, Arno Nordin, Johanna Uusimaa, Anders Paetau, Bjarne Udd, Helena Pihko ja Anu Wartiovaara Mitokondriaalinen resessiivinen ataksiasyndrooma
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotNiemann-Pick tyyppi C monenlaisia oireita ja löydöksiä. Aki Hietaharju, TAYS Kalastajatorppa
Niemann-Pick tyyppi C monenlaisia oireita ja löydöksiä Aki Hietaharju, TAYS Kalastajatorppa 31.10.2018 Niemann-Pick A, B ja C Periytyvät autosomeissa resessiivisesti Lysosomaalisia kertymäsairauksia A
LisätiedotAikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS
Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex
LisätiedotTyöikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto
Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotParkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.
1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotMitokondriotaudit. Opas sairastuneille, heidän perheilleen sekä lääketieteen opiskelijoille ja ammattilaisille
Mitokondriotaudit Mitokondriotaudit Opas sairastuneille, heidän perheilleen sekä lääketieteen opiskelijoille ja ammattilaisille Saskia Koene & Jan Smeitink khondrion.com Mitokondriotaudit Opas sairastuneille,
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotNeurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012
Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012 Anna-Elina Lehesjoki, LKT Professori, tutkimusjohtaja Neurotieteen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Lääketieteellisen genetiikan
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotNCL australiankarjakoirilla
NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin
LisätiedotGeneettisen tutkimustiedon
Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotVÄESTÖLIITON PERINNÖLLISYYSKLINIKKA, TIETOLEHTISET/ PEHO-OIREYHTYMÄ
Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. PEHO-oireyhtymä Perinnöllisyyslääketieteen
LisätiedotKreatransporttihäiriö
Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri
LisätiedotHIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell
HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotFenytoiini on edelleen eräs käytetyimmistä epilepsialääkkeistä.
TAPAUSSELOSTUS Fenytoiini-intoksikaation aiheuttama pikkuaivovaurio Veijo Pulliainen, Matti Jokelainen, Christine Hedman ja Osmo Pammo Epilepsiapotilaalle kehittyi 15 kuukauden kuluttua fenytoiinilääkityksen
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet
LisätiedotLihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011
Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat
LisätiedotNeurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit
Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit Kansallinen neurokeskus: pilotti 4 Neurologipäivät 1.11.2018 Kari Majamaa pilotin 4 koordinaattori professori,
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA
VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotLasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto
Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotYleistä metabolisten sairauksien analytiikasta
Yleistä metabolisten sairauksien analytiikasta Leila Risteli, LKT, FM, dosentti, ylilääkäri Suomen Kliinisen Kemian Yhdistyksen kokous Oulussa 23.4.2015 Mitä nämä sairaudet ovat? - geneettisesti määräytyviä
LisätiedotRintasyövän perinnöllisyys
Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus
LisätiedotSELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA
SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotNäkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes
Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotPERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto
PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA Robert Winqvist SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PROFESSORILIITON SYYSSEMINAARI TUTKIMUSTA KAIKKIEN HYÖDYKSI
LisätiedotGenomin ilmentyminen
Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotEvidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities. Maria Arvio, MD, PhD
Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities Maria Arvio, MD, PhD What is intellectual disability (ID) medicine? The health problems of patients with ID represent
LisätiedotMitä uutta DNA:sta. - koko perimän laajuiset analyysimenetelmät ja niiden sovellukset. Heidi Nousiainen, FT Erikoistuva kemisti, HUSLAB
Mitä uutta DNA:sta - koko perimän laajuiset analyysimenetelmät ja niiden sovellukset Heidi Nousiainen, FT Erikoistuva kemisti, HUSLAB SKKY:n ja Sairaalakemistit Ry:n syyskoulutuspäivät Paasitorni, 16.11.2012
LisätiedotHARVINAISTEN PERINNÖLLISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA
HARVINAISTEN PERINNÖLLISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA B-DNAmut-tutkimusnimikkeellä tehdyt lähetteet Fimlab Laboratoriot Oy:n genetiikan laboratoriossa vuosina 2013 ja 2014 Olli Kemppainen Emilia
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotHammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta
Hammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta Ryhmäopetus 22.11.2012 Irma Järvelä Ihmisen kromosomisto: 46 kromosomiparia, joista kaksi sukupuolen määräävää: Naiset 46,
LisätiedotMiten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto
Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä
LisätiedotPotilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?
12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu? ei halua, että hänen näytettään käytetään näihin tarkoituksiin. Kuten muutkin lääketieteelliset näytteet, DNA katsotaan osaksi potilaan potilasasiakirjoja, joten
Lisätiedot63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi
Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta
LisätiedotGeenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Geenitutkimuksista Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; Huhtikuussa 2008 Tätä työtä
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotVÄESTÖLIITON PERINNÖLLISYYSKLINIKKA, TIETOLEHTISET/ FRAX-OIREYHTYMÄ
Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Frax-oireyhtymä Erikoislääkäri
LisätiedotVASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri
VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri Merkitään: ZK= Vihreän värin aiheuttava dominoiva alleeli Zk= keltaisen värin aiheuttava resessiivinen alleeli W= W-kromosomi Keltaisen koiraan perimä ZkZk, vihreän naaraan
LisätiedotUudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka
Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotLIHAS JA SEN TAUDIT MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN NOUSEVA AURINKO
Professori BJARNE UDD pitää virkaanastujaisesitelmän Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen isossa luentosalissa (Medisiinarinkatu 3) torstaina 11.12.2008 klo 15 alkavassa tilaisuudessa
LisätiedotGenomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus
Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotMART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
LisätiedotMitokondriot ja mitokondriotaudit
Mitokondriot ja mitokondriotaudit Anu (Suomalainen) Wartiovaara Molekyylineurologian tutkimusohjelma Biomedicum-Helsinki Helsingin Yliopisto FinMIT www.helsinki.fi/en/researchgroups/mitochondrial-medicine
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotPSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ
MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotSÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET
8 SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Ihmisen perinnölliset sairaudet... 122 8.2 Perinnöllisten sairauksien taustailmaantuvuus... 125 8.3 Perinnöllisen riskin arviointi...
LisätiedotPORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA
PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Johtaja Dos. Raili Kauppinen, sisätautien erikoislääkäri Sähköposti: raili.kauppinen@hus.fi Puh. (09) 471 71910 Laboratorio tarjoaa analytiikka-
LisätiedotTerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.
TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotADHD:n neurologiset muutokset
ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset: 15.2.2017 julkaistu hollantilaistutkimus havaitsi, että ADHD:ssä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä aivojen rakenteessa on merkittäviä
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
Lisätiedot