Fenytoiini on edelleen eräs käytetyimmistä epilepsialääkkeistä.
|
|
- Riikka Hannele Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAPAUSSELOSTUS Fenytoiini-intoksikaation aiheuttama pikkuaivovaurio Veijo Pulliainen, Matti Jokelainen, Christine Hedman ja Osmo Pammo Epilepsiapotilaalle kehittyi 15 kuukauden kuluttua fenytoiinilääkityksen aloittamisesta intoksikaatio ja sen seurauksena pikkuaivoatrofia. Potilaalla todettiin lievä ataksia, joka ei täysin korjaantunut 20 kuukauden seurannassa. Potilaan suoriutuminen neuropsykologisessa tutkimuksessa oli normaalia ennen fenytoiinilääkityksen aloittamista, mutta yhdeksän ja 20 kuukauden kuluttua intoksikaatiosta visuomotoriset suoritukset olivat hidastuneet ja tarkkaavuustehtävissä interferenssin sieto oli heikentynyt ja häiriöalttius lisääntynyt. Tapaus osoittaa, että jo lyhytaikainen liian suuri fenytoiinipitoisuus voi vaurioittaa pikkuaivoja ja aiheuttaa motoristen häiriöiden ohella myös kognitiivisia ongelmia. Fenytoiini on edelleen eräs käytetyimmistä epilepsialääkkeistä. Pitkän käyttöhistorian vuoksi sen haitat ja sivuvaikutuksetkin ovat tunnettuja. Akuutin fenytoiini-intoksikaation tiedetään aiheuttavan ohimenevän pikkuaivo-oireyhtymän: ataksiaa, silmävärvettä ja liikkeiden koordinoinnin vaikeuksia. Kiistaa on kuitenkin käyty siitä, aiheuttaako fenytoiini myös pysyviä pikkuaivovaurioita, sillä yleistyneiden epileptisten kohtausten synnyttämä hapenpuute tai niihin liittyvät eksitotoksiset ilmiötkin voivat vahingoittaa pikkuaivojen kuorikerroksen Purkinjen soluja (Dam 1970, Dam ym. 1984). Fenytoiinin pitkäaikaiskäyttö ja suuri pitoisuus voivat aiheuttaa pikkuaivojen atrofiaa (McLain ym.1979, Botez ym. 1988, Ney ym. 1994). Eräiden tapausselostusten mukaan akuutit intoksikaatiot ovat aiheuttaneet korjaantumattoman pikkuaivovaurion (Lindvall ja Nilsson 1984, Masur ym. 1989). Pikkuaivovauriot eivät saa aikaan pelkästään tasapainon ja motoriikan ongelmia, vaan niistä voi seurata myös kognitiivisia häiriöitä (Pulliainen ja Kuikka 1996). Epilepsiapotilaiden pikkuaivoatrofia on liittynyt tiedon käsittelyn hidastumiseen sekä tarkkaavuusongelmiin, kun näitä potilaita on verrattu pikkuaivoiltaan normaaleihin epilepsiapotilaisiin (Botez ym. 1988). Kuvaamme epilepsiapotilaan, jolla todettiin melko lyhytkestoisen fenytoiinin käytön ja intoksikaation jälkeen huomattava pikkuaivoatrofia, lievä ataksia ja joitakin neuropsykologisia ongelmia. Oma potilas Potilas on nuori nainen, jonka syntymähistoria oli normaali, eikä suvussakaan ollut epilepsiataipumusta. Hän sai ensimmäisen yleistyneen epilepsiakohtauksensa neljän vuoden ikäisenä Tällöin havaittiin kouristuksia kehon kummallakin puolella, selvemmin vasemmalla. Kohtausta ei edeltänyt mikään selvä altistava tekijä, kuten kuume tai trauma. Potilas tutkittiin HYKS:n lastenklinikassa. Hänen laboratorioarvonsa myös selkäydinnesteen osalta olivat normaalit. Aivojen tietokonetomografiassa (TT) ei myöskään havaittu poikkeavaa. EEG oli poikkeava: oikealla temporooksipitaalialueella oli pysyvä epäsäännöllinen hidasaaltopesäke, ja unessa havaittiin oikeasta sentraaliseudusta teräväaaltopurkauksia. Välkevaloärsytyksessä todettiin taakse korostuva piikkipurkaus ja taustassa lievä yleishäiriö. Kohtauksille ei löydetty syytä. Potilaalle aloitettiin valproaattilääkitys, eikä hänellä seuraavina kolmena vuotena esiintynyt epileptisiä kohtauksia. Duodecim 113: ,
2 K u v a 1. Aivojen tietokonetomografiakuvassa juuri ennen lääkitystä ja 14 kuukautta ennen fenytoiini-intoksikaatiota ei näy merkkejä pikkuaivoatrofiasta. Myös IV aivokammio (nuoli) on normaali. K u v a 2. Aivojen tietokonetomografiakuvassa kuukausi intoksikaation jälkeen on todetavissa pikkuaivojen huomattava atrofia ja laajentunut IV aivokammio (nuoli). Vuonna 1981 potilaan EEG oli normaali, ja kolmen kohtauksettoman vuoden jälkeen lääkitys lopetettiin vuonna Vuonna 1985 potilas sai tietokonepeliä pelatessaan taas epileptisen tajuttomuuskohtauksen. EEG:ssä todettiin poikkeava löydös: välkevaloärsytyksessä, hyperventilaatiossa ja torkkeessa yleistyviä taka-alueelle painottuvia epäsäännöllisiä piikki-hidasaaltopurkauksia. Purkauksen jälkeen hidasta toimintaa esiintyi vasemmassa frontotemporaaliseudussa. Löydöksen katsottiin korreloivan mahdolliseen partiaaliseen epilepsiaan. Vuotta myöhemmin EEG:ssä oli edelleen partiaaliseen epilepsiaan korreloiva löydös, jossa purkausaktiivisuus oli lisääntynyt. Potilas menestyi koulussa keskitasoa hieman paremmin. Vuonna 1989 potilas tuli ensimmäisen kerran aikuisneurologian poliklinikkaan 15 vuoden ikäisenä saatuaan jälleen tietokonepeliä pelatessaan tajuttomuus-kouristuskohtauksen. Neurologinen tila oli normaali. Aivojen TT ei osoittanut iso- tai pikkuaivoissa mitään poikkeavaa. EEG:ssä esiintyi joitakin yleistyviä piikki-hidasaaltopurkauksia, jotka joskus alkoivat vasemmalta frontotemporaalialueelta. Lisäksi todettiin lievä yleishäiriö. Edelleen havaittiin välkevaloärsytykseen liittyen purkaustoimintaa. Potilasta kehotettiin välttämään vilkkuvaloja. Hänellä todettiin ilmeinen epilepsiataipumus ja sovittiin lääkitys aloitettavaksi, mikäli kohtauksia vielä esiintyisi. Kaksi vuotta myöhemmin potilas tuli uudelleen tutkimuksiin saatuaan kaksi yleistynyttä tajuttomuuskouristuskohtausta. Hän kertoi saaneensa kohtauksen myös vuotta aikaisemmin. Potilaalla oli siis tähän mennessä ollut yhteensä kuusi yleistynyttä epilepsiakohtausta. Hänen iso- ja pikkuaivonsa todettiin normaaleiksi aivojen TT:ssä lokakuussa 1991 (kuva 1). EEG:ssä todettiin kohtalaisen runsasta irritatiivista toimintaa, lähinnä bilateraalisia purkauksia ilman fokaalilöydöksiä. Potilas rekrytoitiin tutkimukseen, jossa selvitettiin karbamatsepiinin ja fenytoiinin kognitiivisia vaikutuksia uusilla epilepsiapotilailla, ja hän sai lääkkeekseen fenytoiinin. Potilaan lääkeainepitoisuus oli annoksin 200 mg/vrk kuukauden kuluttua 14 µmol/l. Päivittäistä annosta suurennettiin 300 mg:aan, ja neljän viikon kuluttua lääkepitoisuus oli 30 µmol/l edelleenkin alle viitealueen (40 80 µmol/l). Kuukauden kuluttua, kun annosta oli suurennettu 400 mg:aan, pitoisuus oli 135 µmol/l eli toksisella alueella. Potilas valitti tällöin ainoastaan väsymystä. Lääkitystä vähennettiin annokseen 200 mg/vrk, jolloin lääkepitoisuus pieneni kolmessa viikossa 15 µmol/l, ja lääkkeen lisääminen 300 mg:aan sai pitoisuuden kuukaudessa suurenemaan 17 µmol/l. Annoksella 350 mg/vrk potilaan lääkepitoisuus oli kuukauden kuluttua muutoksesta viitealueella (62 µmol/l). Kaksi kuukautta edellisestä pitoisuus pysyi vakaana arvossa 58 µmol/l, ja lääkitystä jatkettiin näin annoksella 350 mg/ vrk. Seuraava käynti ohjelmointiin vuoden päähän. Lääkitys ei aiheuttanut seurannan aikana merkkejä maksatoksisuudesta, sillä seerumin gammaglutamyylitransferaasi-, ASAT- ja ALAT-arvo pysyivät viitealueella. Potilas oli yhteistyöhaluinen ja lääkkeen käyttö oli säännöllistä. Hänellä ei tänä aikana ollut tulehdustauteja. Hän ei käyttänyt alkoholia. Myöskään kohtauksia ei ollut. Seitsemän kuukautta myöhemmin (helmikuussa 1993) potilas kertoi puhelimitse havainneensa lisääntyviä tasapaino V. Pulliainen ym.
3 vaikeuksia. Hän kertoi käsien toiminnan muuttuneen epätarkaksi ja kokevansa huimausta käydessään makuulle. Oireet olivat pahimmillaan maaliskuun alussa, jolloin havaittiin fenytoiini-intoksikaatio ja lääkepitoisuus oli 160 µmol/l. Lääkitystä vähennettiin annokseen 200 mg/vrk. Kahdessa viikossa pitoisuus pieneni tasolle 31 µmol/l, ja lääkeannosta lisättiin 250 mg:aan. Potilaan oireet kuitenkin jatkuivat, ja kahden viikon päästä hän tuli päivystyspoliklinikkaan. Tällöin neurologisessa tutkimuksessa todettiin potilaan kävelyn olevan hieman huteraa ja jäykkää, selvää ataksiaa ei kuitenkaan havaittu. Potilas kykeni kävelemään varpailla ja kantapäillä. Suoritukset koordinaatiokokeissa olivat tarkat ja Rombergin koe sujui vakaasti. Potilaalla ei todettu nystagmusta. Puhe oli kankeaa ja potilas itse koki leuan olevan ikään kuin jäässä. Aivojen TT:ssä huhtikuussa 1993 havaittiin ainoana poikkeavuutena pikkuaivojen kuorikerroksen huomattava atrofia (kuva 2). Aivojen magneettikuvaus toukokuussa 1993 vahvisti atrofisten muutosten rajoittuneen pikkuaivoihin ja laajentuneeseen IV aivokammioon. Isoaivoissa ei havaittu demyelinaation merkkejä tai muita muutoksia. Potilaan laboratorioarvot, myös maksan toimintaa kuvaavat, olivat normaalit. Huhtikuussa 15 kuukautta jatkunut fenytoiinilääkitys lopetettiin ja aloitettiin valproaattihoito annoksin 1000 mg/vrk. Elokuussa 1993 viiden kuukauden kuluttua intoksikaatiosta potilas valitti edelleen väsymystä. Juokseminen ja pyörällä ajaminen tuottivat vaikeuksia. Neurologisessa tutkimuksessa todettiin ataktinen oireyhtymä: potilas käveli jalat hieman levällään ja jäykästi. Hän huojui Rombergin kokeessa. Kantapää- ja varvaskävely sekä seisominen yhdellä jalalla olivat epävakaita. Diadokokineesi ja sormien liikkeet olivat kömpelöt. Spiraalin piirtäminen sujui epätarkasti ja puhe oli hieman dysartrista. Vapinaa tai nystagmusta ei potilaalla havaittu. Lihasvoima ja jännevenytysrefleksit olivat normaalit. Kymmenen kuukauden kuluttua intoksikaation jälkeen potilaan tasapaino oli parantunut. Vieläkään hän ei kyennyt juoksemaan tai ajamaan polkupyörällä. Hän käveli vaivatta, mutta kantapää- ja varvaskävely ja yhdellä jalalla seisominen olivat epävarmoja. Diadokokineesi oli hidas molemmissa käsissä. Potilas ei ollut saanut opintojaan kauppaopistossa päätökseen mutta arveli onnistuvansa siinä seuraavan kevään kuluessa. Kaksikymmentä kuukautta intoksikaation jälkeen hän keskeytti kauppaopiston, koska ei pystynyt keskittymään opintoihin. Motoriset oireet olivat ennallaan. Aivojen magneettikuvassa (kuva 3) ei ollut muutosta aikaisempaan verrattuna. Vielä 2.5 vuotta intoksikaation jälkeen potilaan lievät ataktiset oireet eivät olleet korjaantuneet. Neuropsykologiset tutkimukset. Potilas oli neuropsykologisessa tutkimuksessa ennen lääkityksen aloittamista ja sen jälkeen 6, 18 ja 20 kuukauden kuluttua. Kaksi viimeistä tutkimusta tehtiin intoksikaation jälkeen. Tutkimusmenetelmät on tarkemmin kuvattu Pulliaisen ja Jokelaisen (1994) aikaisemmassa julkaisussa. Tutkimukseen kuului käsien motoriikan ja visuomotorisen nopeuden tehtäviä (sorminaputuskoe, Purdue Pegboard, Symbol Digit Modalities Test, Trail Making), tarkkaavuuden ja keskittymisen tehtäviä (Bourdon-Wiersma, Stroopin testi), muistitehtäviä (numerosarjamuisti, visuaalinen sarjamuisti, numero- ja visuaa- K u v a 3. Aivojen magneettikuva 20 kuukautta fenytoiiniintoksikaation jälkeen. Keskiviivan sagittaalinen leike pikkuaivoista osoittaa pikkuaivojen kuorikerroksen kutistumisen ja IV aivokammion laajentumisen (T2-painotteiset sekvenssit). linen sarjaoppiminen, kuvamuisti, tunnistamismuisti) sekä päättelyn tehtäviä (Raven). Neuropsykologisten tutkimusten tulokset on esitetty taulukossa 1. Potilaan suoriutuminen tehtävissä pysyi pääosin muuttumattomana, kun verrattiin kahta ensimmäistä tutkimuskertaa ennen lääkitystä ja kuusi kuukautta fenytoiinin aloittamisen jälkeen. Marraskuussa 1993, puolitoista vuotta edellisestä tutkimuksesta ja yhdeksän kuukautta intoksikaation jälkeen vasemman käden sormien motorinen nopeus oli hidastunut ja säilyi sellaisena myös seuraavassa tutkimuksessa. Oikean käden sormien nopeudessa ei tapahtunut hidastumista. Lähes kaikki visuomotoriset tehtävät vaikka niiden toteuttamiseen käytettiin oikeaa kättä hidastuivat huomattavasti intoksikaation jälkeen. Ainoakaan 24 kuukauden seurantatutkimuksemme (Pulliainen ja Jokelainen 1995) epilepsiapotilaista ei hidastunut samalla tavalla. Potilaan lukemisnopeus pysyi ennallaan Stroopin tehtävässä intoksikaation jälkeen mutta huomiokyvyn alttius häirinnälle lisääntyi. Edellä mainitun seurantatutkimuksemme epilepsiapotilaista kukaan ei osoittanut vastaavaa heikentymistä. Potilaan muistisuoritukset tai päättelykyky eivät merkittävästi muuttuneet intoksikaation vaikutuksesta. Pohdinta Pikkuaivovaurio voi aiheutua monista neurologisista syistä: aivotulehduksista, verisuonitukoksista, pitkäaikaisesta alkoholin käytöstä tai perin- Fenytoiini-intoksikaation aiheuttama pikkuaivovaurio 2311
4 T a u l u k k o 1. Neuropsykologiset tulokset ennen lääkityksen aloittamista, kuuden kuukauden mittaisen fenytoiinilääkityksen jälkeen sekä yhdeksän ja 20 kuukautta fenytoiini-intoksikaation jälkeen. Testit Ennen 6 kk lääkityksen 9 kk intoksikaation 20 kk intoksikaation lääkitystä jälkeen jälkeen jälkeen Sormien nopeus 1 oikea vasen Pegboard 1 oikea käsi vasen käsi molemmat SDMT 1, visuomotorinen nopeus Trail making A ET 81 B ET 112 Visuaalinen etsimisen nopeus ET 59.3 Stroop lukeminen ET 24 interferenssi ET 83 1 = oikein ratkaistuja tehtäviä, 2 = sekuntia SMDT = Symbol Digit Modalities Test, ET = ei tehty nöllisistä syistä. Myös epileptiset kohtaukset saattavat aiheuttaa solutuhoa pikkuaivoissa (Dam ym. 1984). Kiistanalaista on ollut, aiheuttaako fenytoiini suoranaisesti pikkuaivovaurioita. Potilaallamme oli tuntemattomasta syystä alkanut lapsuudessa ilmeinen paikallisalkuinen sekundaaristi yleistyvä epilepsia. Hänelle kehittyi vähitellen, nähtävästi useamman viikon kuluessa, fenytoiini-intoksikaatio, vaikka useamman kuukauden aikana sitä ennen lääkepitoisuus pysyi vakaana viitealueella ja vaikka päivittäinen lääkeannos pysyi muuttumattomana. Potilas ei tänä aikana käyttänyt muita lääkkeitä, jotka voisivat vaikuttaa fenytoiinin metaboliaan. Hänellä oli ollut vuotta aikaisemmin lyhytaikainen fenytoiini-intoksikaatio, mutta siitä ei aiheutunut kliinisiä pikkuaivo-oireita. Myöskään neuropsykologinen tutkimus, joka tehtiin kaksi kuukautta tämän intoksikaation jälkeen, ei osoittanut muutoksia aikaisempaan tutkimukseen verrattuna. Potilaan tapauksessa ei ollut näyttöä aivotulehduksesta tai muistakaan neurologisista sairauksista epilepsian alkaessa lapsuudessa tai myöhemminkään. Hänen sukutaustassaan ei ollut pikkuaivosairauksia, eikä hän käyttänyt alkoholia. Kohtausten kokonaismäärä elämän aikana oli pieni, vähemmän kuin kymmenen. Hänellä ei esiintynyt yhtään yleistynyttä tai osittaista kohtausta fenytoiinin käytön aikana. Näin kohtausten aiheuttama mahdollinen hypoksia ei voi selittää pikkuaivovauriota. On myös äärimmäisen epätodennäköistä, että subkliininen epileptinen aktiivisuus aivoissa olisi saanut aikaan huomattavan pikkuaivovaurion näin lyhyessä ajassa. Fenytoiinin käytön aikana hänellä ei ollut oireita myöskään maksatoksisuudesta. Käsityksemme mukaan mikään muu seikka kuin fenytoiini-intoksikaatio ei selitä potilaallemme syntynyttä pikkuaivovauriota. Hänen iso- ja pikkuaivonsa olivat vahingoittumattomat vuosina 1979 ja 1989 tehtyjen TT-kuvausten mukaan. Samoin ennen lääkityksen aloittamista v hänen aivonsa olivat normaalit. Näyttää siis varsin todennäköiseltä, että juuri fenytoiini aiheutti pikkuaivovaurion. Aikaisemmin on raportoitu muutama tapaus, joissa yksittäinen suuri fenytoiiniannos tai lyhytaikainen hyvin suuri pitoisuus on aiheuttanut korjaantumattoman pikkuaivovaurion (Lindvall ja Nilsson 1984, Masur ym. 1989). Potilaamme tapauksessa lienee ollut kyse useamman viikon ai V. Pulliainen ym.
5 kana vähittäin kehittyneestä myrkytystilasta tarkkaa tietoa kestosta ei ole. Herberg (1975) on esittänyt, että yli 12 viikkoa kestävät fenytoiiniintoksikaatiot johtavat korjaantumattomaan pikkuaivovaurioon. Tämä korostaa tarkan seurannan merkitystä erityisesti sellaisilla fenytoiinia käyttävillä potilailla, joilla on ongelmia vakaan lääkepitoisuuden saavuttamisessa. Ajatus pikkuaivojen osallistumisesta myös kognitiivisten toimintojen säätelyyn on uusi (Pulliainen ja Kuikka 1996). On tulkittu, että neuropsykologiset ongelmat voivat olla seurausta suoraan pikkuaivovauriosta tai sen ja isoaivojen tiiviiden yhteyksien vahingoittumisesta ja sitä seuranneesta diaskiisi-ilmiöstä (Pulliainen ja Kuikka 1996). Potilaamme tutkittiin neuropsykologisesti kahteen otteeseen ennen intoksikaatiota, jolloin hänen suorituksensa todettiin kauttaaltaan muuttumattomiksi, mikä vastaa myös laajemman epilepsiapotilasryhmän seurannan tuloksia (Pulliainen ja Jokelainen 1994, 1995). Lisäksi potilaan neuropsykologista tutkimusta ei tehty akuutin intoksikaation aikana vaan yhdeksän ja 20 kuukautta sen jälkeen. Potilaan testitulokset heijastavat näin paremminkin fenytoiini-intoksikaation pitkäaikaisseurauksia ja pysyvää pikkuaivovauriota kuin akuutteja vaikutuksia. Potilaan vasemman käden sormien nopeus hidastui pikkuaivovaurion jälkeen. Toispuolinen hidastuminen herättää kysymyksen mahdollisesta oikeanpuoleisesta aivohemisfäärivauriosta, mistä ei kuitenkaan aivokuvausten perusteella ollut näyttöä, eikä minkäänlaista aivotraumaa ollut todettu. Kyseessä voisi olla myös vasemman pikkuaivopuoliskon suurempi vaurioituminen intoksikaation yhteydessä, mistä kuvauksissa ei kuitenkaan saatu selkeää näyttöä. Potilaalla oli ajoittain kohtausten yhteydessä vasenvoittoisia motorisia oireita, mikä antaa aiheen spekuloida oikean hemisfäärin motorisen säätelyn olevan jonkinlainen»heikko rengas», jonka puutokset korostuvat pikkuaivovaurion yhteydessä. Syy vasemman käden sormien hidastumiseen jää kuitenkin arvailujen varaan. Selvin neuropsykologinen muutos oli kaikkien visuomotoristen suoritusten hidastuminen, vaikka oikean käden hienomotorinen nopeus säilyi ennallaan. Hidastuminen oli selvempää kuin kenelläkään 24 kuukautta seuratuista fenytoiinia tai karbamatsepiinia käyttäneistä epilepsiapotilaista (Pulliainen ja Jokelainen 1995). Ongelma ei vaikuttanut puhtaasti motoriselta, vaan vaikeaa näytti olevan visuaalisen ja motorisen toiminnan sujuva ja nopea yhdistäminen. Pelkkä lukemisnopeuskaan ei hidastunut, mutta alttius tarkkaavuuden häiriölle tehtävässä lisääntyi. Testissä ilmenneet tarkkaavuusvaikeudet sopivat yhteen potilaan opiskelussaan kokemien keskittymisvaikeuksien kanssa. Potilastapaus osoittaa, että akuutin fenytoiinimyrkytyksen ohella myös pitemmän ajan kuluessa kehittynyt subakuutti intoksikaatio voi suoraan vahingoittaa pikkuaivoja ja aiheuttaa motoristen ongelmien ohella myös kognitiivisia muutoksia. *** Kiitämme lasten neurologian ylilääkäriä LKT Ulla-Maija Ritanen-Mohammedia käsikirjoituksen tarkistuksesta ja kommenteista. Kirjallisuutta Botez M I, Attig E, Vézina J L: Cerebellar atrophy in epileptic patients. Can J Neurol Sci 15: , 1988 Dam M: Number of Purkinje cells in patients with grand mal epilepsy treated with diphenylhydantoin. Epilepsia 11: , 1970 Dam M, Bolwig T, Herz M, ym.: Does seizure activity produce Purkinje cell loss? Epilepsia 25: , 1984 Herberg K-P: Delayed and insiduous onset of diphenylhydantoin toxicity. South Med J 68: 70 75, 1975 Lindvall O, Nilsson B: Cerebellar atrophy following phenytoin intoxication. Ann Neurol 16: , 1984 Masur H, Elger C E, Ludolph A C, Galanski M: Cerebellar atrophy following acute intoxication with phenytoin. Neurology 39: , 1989 McLain L W, Martin T J, Allen J H: Cerebellar degeneration due to chronic phenytoin therapy. Ann Neurol 7: 18 23, 1979 Ney G C, Lantos G, Barr W B, Schaul N: Cerebellar atrophy in patients with long-term phenytoin exposure and epilepsy. Arch Neurol 51: , 1994 Pulliainen V, Jokelainen M: Effects of phenytoin and carbamazepine on cognitive functions in newly diagnosed epileptic patients. Acta Neurol Scand 98: 81 86, 1994 Pulliainen V, Jokelainen M: Comparing the cognitive effects of phenytoin and carbamazepine in long-term monotherapy: a two-year follow-up. Epilepsia 36: , 1995 Pulliainen V, Kuikka P: Onko pikkuaivoilla merkitystä kognitiivisissa toiminnoissa? Duodecim 112: , 1996 VEIJO PULLIAINEN, PsL, kliininen neuropsykologi MATTI JOKELAINEN, LKT, ylilääkäri CHRISTINE HEDMAN, LL, osastonlääkäri OSMO PAMMO, LL, osastonlääkäri Päijät-Hämeen keskussairaalan neurologian poliklinikka Lahti Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi Fenytoiini-intoksikaation aiheuttama pikkuaivovaurio 2313
Epilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotEpilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT
Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Vanhemmille/huoltajille Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkäri pyytää lasta jäämään vastaanotolle vähintään kuuden
Lisätiedot26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31
26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta
LisätiedotEpilepsia Rettin oireyhtymässä
Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo
Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus
LisätiedotEpilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)
Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA -hoidosta
Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos
LisätiedotTähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.
Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotUnified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).
Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotAstma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)
Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
Lisätiedot63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi
Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta
LisätiedotEpileptiset kohtaukset
Eroon Epilepsiasta Epileptiset kohtaukset Tarja Pääkkönen ELL, DiplECVN 22.1.2011 [undefined] 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Yksi yleisemmistä neurologisista ongelmista koirilla (noin 10%) Epileptiset
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotPsykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue
Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotLyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013
Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten
LisätiedotTarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista
Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille
LisätiedotHIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell
HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,
LisätiedotLääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.
Lääkkeet, päihteet ja muisti Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.2014 Alkoholinkäyttö on lisääntynyt eläkeläisväestön parissa Viikoittain
LisätiedotNeurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012
Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto
LisätiedotEMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA
EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA Lauri Martikkala Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotLÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita
LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain
LisätiedotAktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana. Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS
Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS Kohtaus Miksi aktivaatioita? EEG Kohtaus Kohtaus Taustatoiminnan arvioiminen Normaalien ja epileptiformisten
LisätiedotEpilepsia. ajokyky. epilepsialiitto
Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotKun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus
Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä
LisätiedotLiikehallintakykytestaus
Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla
LisätiedotEPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN
EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN Kuntoutumiskurssityöntekijöiden koulutus Kunttari 18.-19.3.2017 Jorma Lahikainen 5.4.2017 Jorma Lahikainen 1 Epileptinen kohtaus Aivotoiminnan
LisätiedotEpilepsialääkkeiden farmakologiaa
Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, biolääketieteen laitos, farmakologia Epileptisten kohtausten ja oireyhtymien jakoa (prevalenssi Suomessa noin 1%, 50000 potilasta)
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotMitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS
Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotAripiprazole Accord (aripipratsoli)
Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotAttentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa
Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotAikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS
Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex
LisätiedotLapsen ja vanhemman sopeutuminen lapsen epilepsiaan
Lapsen ja vanhemman sopeutuminen lapsen epilepsiaan Tampereen yliopisto Psykologian laitos Pro gradu -tutkielma Heli Nummikoski Maaliskuu 2006 TAMPEREEN YLIOPISTO Psykologian laitos NUMMIKOSKI, HELI: Lapsen
LisätiedotAVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA
AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia
LisätiedotNEMO-1 tutkimus. Tutkimustiedote vanhemmille. Tutkimuksen tausta ja tarkoitus i
NEMO-1 tutkimus NEMO-1 tutkimus Vauvaanne pyydetään osallistumaan kansainväliseen NEMO1- monikeskustutkimukseen, jossa tutkitaan vastasyntyneen hapenpuutteesta johtuvan aivotoiminnan häiriöiden ja kouristusten
LisätiedotSairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö
Sairaus vakavan onnettomuuden syynä Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Liikenneturvallisuuden kolmijalka Altistus (suorite) Riski joutua onnettomuuteen Onnettomuuden seurauksia pahentavat
LisätiedotValmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotPotilasopas TREVICTA
Potilasopas TREVICTA Miten pitkävaikutteinen psykoosilääke toimii? Pitkävaikutteisella psykoosilääkkeellä saadaan vakaa veren lääkepitoisuus. Lääke vapautuu tasaisesti ja saavuttaa pitkäkestoisen vaikutuksen
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen
LisätiedotKeskushermoston kasvainten esiintyvyys on
Näin hoidan Pauli Helén Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden erikoislääkäripoliklinikoissa sekä terveyskeskuksissa seurataan tuhansia aivokasvainpotilaita. Tähän liittyvät ongelmat ovat monitahoisia.
LisätiedotVagushermon stimulointihoito-opas
Vagushermon stimulointihoito-opas Lapsille ja erityistarpeisille potilaille, jotka sairastavat lääkeresistenttiä epilepsiaa EN_VNS_KIDS.indd 1 20/06/2016 09:10 EN_VNS_KIDS.indd 2 20/06/2016 09:10 Tämän
LisätiedotAlkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017
Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotKUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA
KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotEpilepsian vaikutus lapsen kehitykseen
Epilepsian vaikutus lapsen kehitykseen Kati Rantanen neuropsykologian erikoispsykologi, PsT kati.rantanen@tuni.fi 30.3.2019 Epilepsia ja kehitys Kehityksen osa-alueita Tiedollinen, kognitiivinen kehitys
Lisätiedot7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen tai kilpailun aikana
5. Onko sinulla esiintynyt lääkeaineallergiaa? 6. Oletko tuntenut rintakipua harjoituksen tai kilpailun aikana? 7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna
Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus
LisätiedotTerveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011
NIVELTOIMINTATESTI Testi tehdään vain 55 vuotta täyttäneille. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa nivelten toiminnallisia vajavuuksia. Kustakin testistä suoriutuminen edellyttää yhden tai useamman nivelen
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet
LisätiedotToiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito
Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotNeotigason ja psoriaasin hoito
Neotigason ja psoriaasin hoito Tärkeää! Naiset: Neotigason on teratogeeninen eli sikiövaurioita aiheuttava eikä sitä saa missään» tapauksessa käyttää jos olet raskaana tai suunnittelet raskautta. Raskauden
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotMIKÄ ON SYRINGOMYELIA
MIKÄ ON SYRINGOMYELIA Syringomyelia on sairaus, jossa selkäytimeen kehittyy onteloita, jotka voivat aiheuttaa erilaisia neurologisia oireita. Syringomyelian aiheuttaa yleensä takaraivonluun epämuodostuma
LisätiedotADHD:n neurologiset muutokset
ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset: 15.2.2017 julkaistu hollantilaistutkimus havaitsi, että ADHD:ssä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä aivojen rakenteessa on merkittäviä
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotUnverricht-Lundborgin tauti (EPM1)
Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1) Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS Unverricht-Lundborg-tauti Kuvattu Unverricht v. 1891 Eestissä ja Lundborg v. 1903 Ruotsissa Progressiivinen myoklonusepilepsia
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotCaprelsa. Vandetanibi CAPRELSA (VANDETANIBI) POTILAAN JA POTILAAN HUOLTAJAN (PEDIATRINEN KÄYTTÖ) OPAS ANNOSTELUSTA JA SEURANNASTA
Caprelsa Vandetanibi Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla kaikista mahdollisesti saamistasi haittavaikutuksista.
LisätiedotKati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki
Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotURHEILIJAN TERVEYSKYSELY
Sivu 1 / 6 URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sotu: - Osoite: Puhelin: Lähiomainen ja puhelinnumero: Urheilulaji(t): Urheiluseura: Valmentaja: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi urheilussa? Mitkä ovat
Lisätiedot