Lappeenrannan kaupungin ohje- Ennakkovaikutusarvioinnin (EVA) käyttö päätöksenteon valmistelussa

Transkriptio

1 1 (25) Lappeenrannan kaupungin ohje- Ennakkovaikutusarvioinnin (EVA) käyttö päätöksenteon valmistelussa

2 2 (25) 1. Taustaa Kunnassa tehtävät päätökset ovat useimmiten mittavia ja laajoja, ja ne vaikuttavat kuntalaisiin ja kunnan talouteen. Keskeisiä kuntalaisiin vaikuttavia päätöksiä tekevät kunnanvaltuusto ja hallitus sekä lautakunnat. Päättäjien tulee voida arvioida kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikajänteellä, millaisia vaikutuksia heidän tekemillään päätöksillä on. Samalla luottamushenkilöt voivat ottaa vastuuta päätöksenteon vaikutuksista. Kuntaliitto on vuonna 2011 antanut suosituksen Vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa kuntien ja kuntayhtymien luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja valmistelijoille sekä soveltuvin osin kuntien liikelaitoksille. Suosituksen tarkoituksena on vahvistaa kuntien päätöksenteon ennakoivaa ja kokonaisvaltaista huomioimista kunnallisessa päätöksenteossa ja lain velvoitteiden toteuttamista. Suosituksen mukaan kunnan on hyvä linjata itselleen, mitkä päätökset vaativat ennakkoarviointia. Linjaus voi olla lista asioista tai yleinen periaatepäätös ennakkoarvioinnin toteuttamisesta. Lappeenrannan kaupunginjohtaja on antanut ohjeen EVA-arvioinnin käyttöönotosta päätöksenteon valmistelussa vuonna Sen mukaan arvioinnissa käytettävät vaikutusten tunnistamisen näkökulmat ovat asukkaat/asiakkaat, talous, palvelujen järjestäminen, tuotantotavat ja johtaminen, elinkeinopolitiikka, ympäristö ja henkilöstö. Tämän ohjeen on tarkoitus täsmentää ja ajantasaistaa kaupungin käytäntöjä ennakkovaikutusten arvioinnissa. Lappeenrannan kaupunki on osallistunut Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan (LAPE) ja sen yhteydessä annettiin koulutusta lasivakuutusten arvioinnista. Lappeenrannan kaupunki on Unicef-lapsiystävällinen kunta ja yksi lapsi-ystävällisen kunnan toimenpiteistä on systemaattinen lapsivaikutusten arviointi. Tässä ohjeessa täsmennetään lapsivaikutusarvioinnin liittämistä osaksi kaikkea päätöksenteon valmistelua. Lapsivaikutusten arvioinnin ohella ohjeistetaan yritysvaikutusten arvioinnin liittäminen osaksi päätöksen teon valmistelua. Vaikutusten arviointia tulee tarkastella eri näkökulmista kulloisenkin päätöksen tarpeen mukaisesti. Vaikutusten ennakkoarviointi perustuu useisiin lakeihin, kuten maankäyttö- ja rakennuslaki, kaavoitus MRL 9 ja MRE 1, terveydenhuoltolaki 11, YVAlaki, suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten selvittämistä koskeva SOVA- laki, tasa-arvolaki, EU- oikeus, sukupuolivaikutusten arviointi päätöksenteossa ja toiminnassa (SUVA) ja kielilaki, 2 ja 10. Terveydenhuoltolain (2011) mukaan kunnan on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kuntalain 410/2015 mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi tukee kestävää päätöksentekoa. Kaupungin laatimassa ohjeessa annetaan yleisohjeet ennakkovaikutusarvioinnin (EVA) tekemiseen.

3 3 (25) 2. EVA:n hyödyt Ennakkoarvioinnin tavoite on: jäsentää ja selventää päätöksentekoa tukea moniarvoista ja läpinäkyvää päätöksentekokulttuuria tarkastella vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä osoittaa ratkaisuvaihtoehtojen edut ja haitat tarkastella erilaisia ja eri aikoina tapahtuvia vaikutuksia samanaikaisesti arvioida vaikutuksia sillä tarkkuustasolla kuin se on mahdollista. Avoimuus ja läpinäkyvyys päätöksiä tehtäessä edellyttävät vaihtoehtoisia päätösesityksiä vaikutusarviointeineen. Ennakkoarviointi tuo keskusteluun myös negatiiviset vaikutukset ja lisää arvokeskustelua. Ennakkovaikutusarviointiin kuuluu myös laajempi kuntalaisten osallistaminen päätöksen teon valmisteluun. Siten myös kuntalaisten kuuleminen ja osallistaminen kehittyy. Vaikutusarviointien myötä kuntalaiset voivat tutustua asioiden taustoihin ja perusteluihin nykyistä paremmin. Heitä voidaan myös aktiivisesti osallistaa vaikutusten pohdintaan. Esimerkiksi arvioitaessa ennakolta kouluverkkopäätöksen eri vaihtoehtojen vaikutuksia voidaan pohdintaan ottaa mukaan niin lapsia, vanhempia kuin henkilöstöäkin. Mikäli vaihtoehtoisia päätösesityksiä ei ole mahdollista tehdä, olisi tärkeää, että tehdyn päätösesityksen vaikutukset arvioidaan. Usein erilaiset vaikutukset ovat toisiinsa nähden myös ristiriitaisia. Laajoissa päätöksissä esim. palveluverkko vaikutuksia on hyvä pohtia monialaisessa työryhmässä, jolloin saadaan käyttöön laaja-alaisempaa asiantuntemusta eikä yksittäisen valmistelijan työmäärä kasva liian suureksi. EVA edellyttää jatkuvaa keskustelua ja yhdessä tekemistä ja samalla se systematisoi työtä jota jo monin paikoin tehdään. Erityisesti taloudellisesti vaikeassa tilanteessa EVA:n tekeminen on erityisen tärkeää. EVA:n hyötyjä on kuvattu kuvassa 1. Valmistelijan näkökulmasta systemaattinen ennakkovaikutusten arviointi ja eri päätösvaihtoehtojen vertailu tekee valmistelusta monialaista, avoimempaa ja järjestelmällisempää. Päätöksentekijälle eri vaihtoehdot ja niiden arvioidut vaikutukset ovat selkeämmin esillä. Kuntalaisen näkökulmasta päätöksenteon avoimuus kasvaa ja osallisuus vahvistuu. Kunnissa ennakkovaikutusarviointi on sovellettu esimerkiksi seuraavissa päätösten valmisteluissa: kouluverkon uudistaminen / -tiivistäminen uimahallin, päiväkodin, nuorisotilan, koulun peruskorjaus /rakentaminen perhekeskus-toimintamallin käyttöönotto kevyen liikenteen väylän, alikulun rakentaminen ja aikataulutus koulupsykologin, -kuraattorin, terveydenhoitajan, hyvinvointisuunnittelijan toimen perustaminen yksityisteiden talvikunnossapito.

4 4 (25) Kuva 1. EVA:n hyödyt eri tahoille Lähde: Salenius Maria, Ratia Essi (toim.) Evataan yhdessä! Vaikutusten ennakkoarvioinnilla kestäviä päätöksiä. 2018

5 5 (25) 3. Miten EVA-prosessi etenee? Vaikutuksia on hyvä tarkastella sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Lyhyen aikajänteen vaikutukset voivat olla kokonaan toisenlaiset kuin pitkän aikajänteen vaikutukset. Esimerkiksi lyhyen aikajänteen säästö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä saattaa tuottaa pidemmällä aikavälillä runsaasti kustannuksia. Lyhyen aikavälin kustannuksia on helpompi arvioida, mutta ennakkoarvioinnin kautta voidaan päästä kohti vaikuttavampaa päätöksentekoa arvioitaessa myös pidemmällä tulevaisuudessa realisoituvia kustannuksia. Ennakkoarvioinnin prosessi on osa normaalia päätöksentekoa ja etenee kuuden vaiheen kautta. Vaiheet on kuvattu kuvassa 2. ja niitä on avattu seuraavissa kappaleissa tarkemmin. Kuva 2. Ennakkoarvioinnin malli ja prosessi Lähde: Salenius Maria, Ratia Essi (toim.) Evataan yhdessä! Vaikutusten ennakkoarvioinnilla kestäviä päätöksiä. 2018

6 6 (25) Vaihe 1: Päätös ennakkoarvioinnin tekemisestä: Tunnista milloin ennakkoarviointia tarvitaan ja missä laajuudessa Toimielimen valmisteluja/esittelijä arvioi ennakkoarvioinnin tarpeen ja päättää arvioinnin tekemisestä. Ennakkoarviointia ei tarvita kun kyseessä on - yksilöä koskeva asia, oikaisuvaatimus, viran tai toimen täyttäminen tai tiedoksi merkittävä asia eikä myöskään lautakunnan toimialaan kuuluvissa erityisasioissa (mm. yksilöasiat). - vähäiset vaikutukset yrityksiin tai yritysten toimintaedellytyksiin Ennakkoarviointi tulee tehdä, jos - päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin; eri ihmisryhmille tai kaupungin eri alueille - päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin suoria vaikutuksia tai merkittäviä epäsuoria vaikutuksia elinkeinoelämälle - päätös on strategisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävä - kyseessä merkittävä muutos palveluissa tai palveluiden järjestämisessä tai kyseessä uusi palveluiden järjestämistapa - tarpeen mukaan kun vastataan lausuntoihin tai esityksiin - päätöksellä on välittömiä ja / tai pitkän aikavälin suoria vaikutuksia tai merkittäviä epäsuoria vaikutuksia yritystoimintaan (esim. palvelurakenteeseen, alueen vetovoimaisuuteen, yksittäisiin yrityksiin ja /tai yritysilmapiiriin) Päätöksen ennakkoarviointia suositellaan myös silloin kun: - asia on uusi, eikä valmiita malleja ole - päätös on vaikea tai mahdoton perua tai korjata - asia on kiistanalainen ja sen ennakoidaan saavan paljon huomiota ja herättävän ristiriitaisia tulkintoja - päätöksen vaikutukset ovat pysyviä tai pitkäkestoisia - asia on osa laajempaa vaikutusketjua tai -verkkoa - asialla on yhteisvaikutuksia muun valmisteilla olevan tai voimassa olevan päätöksen / toiminnan kanssa. Ennakkoarvioinnin tekijänä voi olla päätöstä valmisteleva yksittäinen viranhaltija, ohjelmaa valmisteleva työryhmä tai arviointia varten palkattu konsultti. Ennakkovaikutusarvioinnin voi tehdä joko suppeana tai laajana. Kuvassa 2. on kuvattu milloin arvioinnin voi tehdä itse ja milloin on syytä kutsua mukaan laajempi asiantuntijajoukko. Isoissa asioissa tulee valmistella laajempi arvio. Jos valmisteltava asia koskettaa esim. koko kaupungin lapsia tai tiettyä ikäluokkaa on tausta-aineistoa hyvä koota laajemmin ja monialaisesti.

7 7 (25) Kuva 2. Suppea vai laaja EVA?. Vaihe 2: Päätösvaihtoehtojen muodostaminen: Määrittele arvioinnin laajuus ja menetelmät Seuraavassa vaiheessa muodostetaan vaihtoehtoisia päätösesityksiä ja kerrotaan niiden vaikutukset. Vaihtoehtoiset päätösesitykset voidaan muodostaa esim. nollavaihtoehdosta (mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä nyt mitään), muista vaihtoehdoista (millainen päätösesitys olisi parhaimmillaan) esim. yhdestä tai useammasta kompromissivaihtoehdosta (millainen vaihtoehto olisi realistisin nykyisessä tilanteessa). Vaihtoehdot pohjaavat yleensä asiasta käytyyn lähetekeskusteluun, yleiseen kansalaiskeskusteluun sekä valmistelijoiden omaan tietämykseen. Päätösvaihtoehtojen tulee olla todellisia vaihtoehtoja. Muodon vuoksi tehdyt vaihtoehdot eivät tarjoa hyvää tietopohjaa päätöksenteolle. Kun päätösvaihtoehtoja lähdetään miettimään, on jo heti alussa hyvä käydä läpi seuraavia apukysymyksiä: Mitä tavoitellaan? Mitä ratkaisuvaihtoehtoja on? Mitä ristiriitaisia tai kilpailevia näkökulmia asiaan liittyy? Mihin ryhmiin tai toimijoihin ratkaisuvaihtoehdoilla on vaikutusta? Ja ovatko ne positiivisia ja negatiivisia? Kuntalaisten osallistaminen jo päätösvaihtoehtojen muodostamiseen voi olla hyödyllistä etenkin isoissa esim. palveluverkkoa koskevissa asioissa. Palveluiden käyttäjiltä voi tulla jo alkuvaiheessa hyviä näkökulmia ja vaihtoehtoisia päätösratkaisuja. Kuntalaisten osallistamista on avattu kappaleessa 4.

8 8 (25) Vaihe 3: Vaikutusten tunnistaminen Vaikutusten arvioinnissa on tärkeää tunnistaa päätösten vaikutuksia eri näkökulmista. Päätösten vaikutuksia arvioidaan ennalta eri näkökulmista. Lappeenrannan kaupungin ennakkoarvioinnissa suositeltavat vaikutusten tunnistamisen näkökulmat ovat: Asukkaat/asiakkaat (kuntalaiset, joita valmistelussa oleva asia koskettaa) Ympäristö Organisaatio ja henkilöstö Talous Lapsiin kohdistuvat vaikutukset Palvelujen järjestäminen, tuotantotavat ja johtaminen Elinkeinopolitiikka / yritysvaikutukset (toimijat, joita valmistelussa oleva asia koskettaa) Kaupungin strategia Näkökulmien alla on tarkoituksenmukaista keskittyä merkittävimpiin vaikutuskohteisiin ja kohderyhmiin. Liitteessä 1 on kuvattu apukysymyksiä joiden avulla eri arvioinnin kohteita voi lähestyä. Vaihe 4: Vaihtoehtojen vertailu: Punnitse hyödyt ja haitat Seuraavassa vaiheessa valmistelija/esittelijä tai työryhmä vertaillaan vaihtoehtoja toisiinsa ja kokoaa tietoa päätökseen vaikuttavista asioista muun muassa tilastoista tai erilaisten kyselyiden avulla tai kuulemalla asiantuntijoita. Vertailun voi toteuttaa taulukkomuodossa (liite 2.). Vertailun voi toteuttaa myös sähköisen hyvinvointikertomuksen EVA-työkalun kautta. Sähköinen EVA-työkalu mahdollistaa pääsyn suoraan valtakunnan tason tilastotietokantoihin ja siten indikaattoritiedon linkittämisen suoraan vertailuihin. Käyttäjätunnuksen ja opastuksesta vastaa konsernihallinnon hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö. Vertailun tulos, jossa esittelijä ottaa kantaa eri vaihtoehtoihin, tulee kuitenkin kirjoittaa auki perustelutekstiin. Vaikutukset kuvataan esimerkiksi rahallisesti, tai muuten mitattavina kappaleina (kuten väestömäärinä, indikaattoriarvoina tai volyymeinä). Silloin kun vaikutusta ei voi kuvata rahassa tai mitattavina suureina, kuvataan vaikutukset laadullisesti tekstinä. Vaihtoehtoja voidaan vertailla joko vaikutusten tai tavoitteiden kannalta. Myös epävarmuudet ja lisätiedon tarpeet sekä kiistanalaiset vaikutukset voi kirjoittaa näkyviin. Ennakkoarvioinnilla voidaan myös varmistaa se, että päätöksenteossa voidaan ennakolta tunnistaa mahdolliset negatiiviset vaikutukset ja tuoda esiin, voidaanko haittoja lieventää.

9 9 (25) Vertailussa tulee tuoda esiin lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset sekä suorat ja epäsuorat (välittömät ja välilliset) vaikutukset eri vaihtoehtojen ja näkökulmien välille. Myös tarkoitetut ja ei-tarkoitetut vaikutukset on hyvä tuoda esiin. Vaihe 5: Päätösesityksen laadinta: Dokumentoi, Esittele arvioinnin tulokset päätöksentekijöille ja päätöksen tekeminen Vaihtoehtojen vertailun jälkeen esittelijä esittää päätettäväksi parhaimpana pitämänsä ratkaisuvaihtoehdon. Esitystä laadittaessa kohtien 3. ja 4. kirjoittaminen auki tukee avointa käsittelyä. M-filesiin muodostetaan työvaihe EVA:lle, kun alustaa päivitetään. Vaihe 6: Päätöksen seuranta ja arviointi: Tiedota päätöksestä ja seuraa Kun päätös on tehty siitä, tulee tiedottaa, myös niitä ryhmiä, joita on osallistettu valmisteluprosessiin, myös lapsia. On hyvä huolehtia, että ne, joihin päätökset vaikuttavat, tietävät millaista harkintaa erilaisten vaikutusten niin hyötyjen kuin haittojen välillä on tehty ja millaisia asioita päätöksessä on painotettu. Kun päätös on tehty, on päätettävä vielä, miten, kuka ja millä aikataululla päätöksen toteutumista seurataan. Päätöksen seuranta on myös hyvä kirjata näkyviin joko esittelytekstiin tai päätösesitykseen. Seurantavastuu on valmistelijalla ja päättävällä toimielimellä. Päätöksen seuranta ja arviointi vaiheessa on hyvä miettiä, mitä päätöksen toimeenpanossa tulee huomioida ja mihin asioihin seurannassa on kiinnitettävä huomiota. Seurannassa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, toteutuivatko ennakoidut vaikutukset, tuliko esiin odottamattomia seurauksia (joita ei osattu ennakkoon arvioida). Seurantatietoa voidaan hyödyntää tulevissa päätöksissä ja toiminnan suunnittelussa. 4. Ketä tulisi osallistua EVA-prosessiin? Ennakkoarvioinnin tekijänä voi olla päätöstä valmisteleva yksittäinen viranhaltija, ohjelmaa valmisteleva työryhmä tai arviointia varten palkattu konsultti. Ennakkovaikutusarvioinnin voi tehdä joko suppeana tai laajana.

10 10 (25) Asioiden valmistelussa noudatetaan kaupungin TOS-kuvauksia. Ennakkovaikutusten arviointi voidaan toteuttaa valmistelijan toimesta itsenäisesti tai konsultoiden laajemmin kaupungin omia asiantuntijoita tai sidosryhmiä. Kun asian valmistelu edellyttää ennakkovaikutusarvioinnin tekemistä, lautakuntien asioiden valmistelussa on hyvä hyödyntää vastuualueen tai toimialan johtoryhmien asiantuntemusta. Kaupunginhallitukseen ja valtuustoon menevissä asioissa tulee konsultoida puolestaan kaupungin johtoryhmän ja/tai toimialojen ohjausryhmää. Mikäli valmistelijan arvioi, että valmisteltavalla asialla on merkittäviä vaikutuksia tai vaikutukset ovat vaikeasti hahmotettavissa, voidaan hyödyntää myös konsulttiselvityksiä. Asukkaiden osallistamista kannattaa harkita jo päätösvaihtoehtojen muodostamisesta lähtien aina seurantaan ja arviointiin asti. Asukkaiden osallistamisessa voidaan hyödyntää kaupungin virallisia vaikuttamistoimielimiä. Kaupungissa toimii aktiiviset vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti. Konsernihallinnon asukasyhteyshenkilö vastaa vanhus- ja vammaisneuvoston sekä asukas- ja alueneuvoston sihteerin tehtävistä ja toimii linkkinä ko. neuvostoihin. Lappeenrannan kaupunki valmistelee erillistä osallisuusohjelmaa. Ohjelmassa tuodaan esiin sitä, millä tavoin osallisuus ymmärretään Lappeenrannan kaupungissa ja tuodaan esiin erilaisia välineitä sen toteuttamiseen. Yritysvaikutusten arvioinnin osalta arviointi toteutetaan itse ja konsultoidaan sekä kaupungin sisäisesti esim. Wirma yrityspalveluiden, strategiatiimin asiantuntijoita (YRVA asiantuntijalistaus löytyy M-filestä) että keskustellaan asianosaisten ja/tai yrittäjäjärjestöjen kanssa. Mikäli valmistelijan arvioi, että valmisteltavalla asialla on merkittäviä vaikutuksia usealle yritykselle tai yritysten toimintaympäristölle tai vaikutukset ovat vaikeasti hahmotettavissa, hyödynnetään Liitteen 4 mukaista prosessia sekä valmistelijan avuksi laadittua kysymyspatteristoa. Vaativimmissa arvioinneissa toteutetaan ns. konsulttiselvitys tai esim. yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi. Sidosryhmäjohtajalta saa vinkkejä ja yhteystietoja osallistettavista tahoista yritysvaikutusten arvioinnin laadintaa varten. Päätöksissä, joiden vaikutukset kohdistuvat erityisesti lapsiin ja lapsiperheisiin tulee painottaa lapsivaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arviointi lisää lasten oikeuksien toteutumista ja osallisuutta. Lapsivaikutusten arviointia tehdessä ja sen laajuutta tarkastellessa tulee huomioida, että myös lapset ovat itse lapsuuden asiantuntijoita. Arvioinnin tekemisessä on mahdollista hyödyntää myös lapsia käsittelevää tietoa sekä olemassa olevaa, lapsilta saatua tietoa. Lisäksi mahdollisia kuultavia ryhmiä ovat tapauksesta riippuen lasten lisäksi myös esimerkiksi lasten vanhemmat tai lasten kanssa työskentelevät aikuiset. Lappeenrannassa kulttuurikeskus Metkulla on esimerkiksi paljon lasten tuottamaa materiaalia, jota voidaan hyödyntää päätöksenteon tausta materiaalina. Alapuolelta löytyvä taulukko 1. esittelee erilaisia vaihtoehtoja ja menetelmiä lasten kuulemiselle ja lapsivaikutusten arvioinnin tekemistä varten tarvittavan tiedon saamiseksi.

11 11 (25) Taulukko 1. Lasten ja nuorten osallistaminen Lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva osallisuus(erityisesti ryhmätasolla) - Lapset ja nuoret voivat joka päivä tuottaa tietoa ja kertoa eri tavoin näkemyksistään ja mielipiteissään omissa ympäristöissään - Esim. yhteistyössä päivähoidon/koulun henkilöstö ja lapset voivat tuottaa lapsinäkökulmaista tietoa toiminnan suunnittelemiseksi tai päätöksenteon tueksi. Edustuksellinen osallistuminen - Esim. lapsiparlamentti, nuorisovaltuusto, oppilaskuntatoiminta, asiakasraadit jne. - Kokemusasiantuntijuus - Esim. Lastensuojelun, mielenterveys- tai vammaispalvelun kokemusasiantuntijat erilaisissa asiantuntijaryhmissä Lasten tuottama ja lapsilta kerätty tieto - Kyselyt (esim. kouluterveyskysely) ja lasten kanssa tuotettu tutkimustieto - epäviralliset kanavat, esim. some Lasten vanhempien tuottama tieto - Tutkimustieto, jossa vanhemmat informantteina - Keskustelufoorumit, mielipide- ja blogikirjoitukset Lasten kanssa työskentelevien aikuisten tuottama tieto - Ammattilaisilta saatu kokemustieto mm. lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja tarpeista Tilasto- ja indikaattoritieto - lapset ja nuoret,(vanhemmat ja ammattilaiset) mukaan arvioimaan olemassa olevaa dataa Linkkejä lasten osallistamisen menetelmiin: MLL:n aineistot ammattilaisille: Välineitä lasten ja nuorten mielipiteiden selvittämiseen ja tiedon keräämiseen : 90FC2257E51003E49D2/$FILE/V%E4lineit%E4%20lasten%20ja%20nuorten%20mielipiteide n%20selvitt%e4miseen%20ja%20tiedon%20ker%e4%e4miseen.pdf

12 12 (25) Liite 1 Arvioinnissa käytettävät vaikutusten tunnistamisen näkökulmat ja apukysymykset Kun lähdetään miettimään, mitä asioita tulisi huomioida eri näkökulmissa, voi hyödyntää alla olevia apukysymyksiä. Kysymyspatteristo on suuntaa-antava ja valmisteltavan asian tilanteen mukaan sovellettavissa. Kaikkia apukysymyksiä ei tarvitse käyttää ja aina on mahdollista, että valmisteltavalla asialla ei ole suoria tai epäsuoria vaikutuksia tiettyyn näkökulmaan. Asia on kuitenkin hyvä kirjata näkyviin. Tällöin voidaan osoittaa, että asiaa on pohdittu, mutta vaikutuksia ei ole tunnistettu. Lappeenrannan kaupungin ennakkoarvioinnissa huomioitavat näkökulmat ovat seuraavat: Asukkaat/asiakkaat (kuntalaiset, joita valmistelussa oleva asia koskettaa) Ympäristö Organisaatio ja henkilöstö Talous Lapsiin kohdistuvat vaikutukset Palvelujen järjestäminen, tuotantotavat ja johtaminen Yrityksiin tai yritysten liiketoimintaympäristöön kohdistuvat vaikutukset Kaupungin strategia Näkökulmien tunnistamiseksi on laadittu ohjeelliset/ suuntaa-antavat apukysymykset, joiden avulla voi tunnistaa mahdollisia vaikutuksia. Asukkaat/asiakkaat Millaisia vaikutuksia on asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin? Millaisia vaikutuksia on asukkaiden yhdenvertaisuuteen kuten sukupuolten ja kieliryhmien välinen tasa-arvo? Millaisia vaikutuksia on asukkaiden työllisyyteen ja työelämään? Millaisia vaikutuksia on asukkaiden turvallisuuden kokemukseen ml. tietoturva? Millaisia vaikutuksia on asukkaiden palvelujen ja sosiaaliturvan tasoon, kattavuuteen ja saatavuuteen myös kunnan eri asuin-alueilla ja kielillä? Millaisia vaikutuksia on eri asukas/asiakas ryhmille: lapset, nuoret, työikäiset, ikäihmiset? HUOM! Jos valmisteltavalla asialle ei ole tunnistettuja vaikutuksia asukkaisiin/asiakkaisiin, se kirjataan näkyviin.

13 13 (25) Ympäristö Millaisia vaikutuksia on ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen? Millaisia vaikutuksia on maaperään, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon? Millaisia vaikutuksia on maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön, arkkitehtuuriin, esteettisyyteen? Millaisia vaikutuksia on pienhiukkasiin, ilmansaasteisiin, CO2 päästöihin, hiilineutraalius? Millaisia vaikutuksia on liikkumistapoihin; yksityisautoilu, pyöräily, julkiseen liikenne, saavutettavuus? Millaisia vaikutuksia on turvallisuuteen? Millaisia vaikutuksia on virkistysalueisiin? Millaisia vaikutuksia on luontokokemukseen? Millaisia vaikutuksia on meluun? HUOM! Jos valmisteltavalla asialle ei ole tunnistettuja vaikutuksia ympäristöön, se kirjataan näkyviin. Organisaatio ja Henkilöstö Millaisia vaikutuksia on organisaation keskinäiseen toimintavaltuuksiin? Millaisia vaikutuksia on palvelujen tuottamistapoihin? Millaisia vaikutuksia on organisaation tehtävien määrän, laatuun tai menettelytapoihin? Millaisia vaikutuksia on henkilöstön määrään, aseman ja osallisuuteen? Millaisia vaikutuksia on organisaation raportointiin-, tiedottamiseen- ja selvitysvelvoitteisiin? Millaisia vaikutuksia on hallinnollisiin tehtäviin? Jokin muu, esim. kielelliset velvollisuudet? HUOM! Jos valmisteltavalla asialle ei ole tunnistettuja vaikutuksia organisaatioon tai henkilöstöön, se kirjataan näkyviin. Talous Millaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia eri vaihtoehdoilla on kuntatalouden kokonaisuuden näkökulmasta? Millaisia suoria talousvaikutuksia on? Esim. palvelujen kustannusten nousu / asiakasmaksujen nousu? Millaisia epäsuoria talousvaikutuksia voi olla? Vaikutukset investointitarpeeseen? Lisäinvestoinnit? Millaisia taloudellisia vaikutuksia vaihtoehdoilla on suhteessa kuntalaisiin/asiakkaisiin /sidosryhmiin/alueen yrityksien toimintaedellytyksiin? Millaisiin tietoihin analyysi talousvaikutuksista perustuu? Mitä ei tiedetä? Mikä vaihtoehto on kokonaisuutena talouden kannalta paras ja miksi? Mitkä ovat ennakoidut talousvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Mitä ristiriitaisia tai kilpailevia näkökulmia asiaan liittyy? Millaisia talousvaikutuksia lapsiperheisiin? Millaisia vaikutuksia on väestöryhmien ja kotitalouksien asemaan ja käyttäytymiseen?

14 14 (25) Millaisia vaikutuksia on yritysten toimintaan, niiden väliseen kilpailuun ja kansainväliseen kilpailukykyyn ja markkinoiden toimivuuteen? Millaisia vaikutuksia on kunnallistalouden yhteisöjen rahoitukseen, voimavarojen jakoon, työllisyyteen ja tuottavuuteen? HUOM! Jos valmisteltavalla asialle ei ole tunnistettuja vaikutuksia talouteen, se kirjataan näkyviin. Lapsiin kohdistuvat vaikutukset Kysymyksiä arvioinnin avuksi (Unicefin lava-materiaali): Lapsen oikeuksien toteutuminen lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta (Ks. Liite 3 lapsen oikeudet) Onko ehdotuksella haitallisia seurauksia erityisesti jollekin lapsiryhmälle? Onko ehdotuksella vaikutuksia syrjimättömyyteen (yhdenvertaisuusperiaate)? Vaikuttaa ehdotus lapsien mahdollisuuksiin esittää näkemyksensä ja saada näkemyksensä huomioon otetuksi? Millaisia vaikutuksia on perheeseen, asumiseen ja talouteen? Onko ehdotuksella vaikutusta perheiden talouteen? Onko ehdotuksella vaikutusta perheiden asumiseen? Onko ehdotuksella vaikutusta lasten vanhempiin ja perheeseen? Millaisia vaikutuksia on lapsen kasvu, kehitys ja terveys Vaikuttaako ehdotus erityisesti johonkin tiettyyn ryhmään lapsia? Onko ehdotuksella vaikutusta lasten kasvun ja kehityksen tukemiseen? Onko ehdotuksella vaikutusta lasten terveyteen? Millaisia vaikutuksia on liikkumiseen, vapaa-aikaan ja turvallisuuteen? Onko ehdotuksella vaikutusta lasten mahdollisuuksiin liikkua esim. harrastaa? Vaikuttaako ehdotus lasten hoito-/ koulumatkaan? Onko ehdotuksella vaikutusta lasten turvallisuuteen/turvallisuuden tunteeseen? Millaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia eri vaihtoehdoilla on lapsiin? Millaisiin tietoihin analyysi lapsivaikutuksista perustuu? Mitä ei tiedetä? Mikä vaihtoehto on kokonaisuutena lasten kannalta paras ja miksi? Mitkä ovat ennakoidut vaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Mitä ristiriitaisia tai kilpailevia näkökulmia asiaan liittyy? HUOM! Jos valmisteltavalla asialle ei ole tunnistettuja vaikutuksia lapsiin/lapsiperheisiin, se kirjataan näkyviin.

15 15 (25) Palvelujen järjestäminen, tuotantotavat ja johtaminen Vaikutukset palveluverkkoon (supistuuko / laajeneeko) Vaikuttaako investointeihin? Lisäinvestointitarve / tyhjää tilaa, myyntitulo tms. Vaikutukset tapaan tuottaa palveluja (itse, ostopalvelu, palveluseteli tms) Vaikutukset organisaatioon ja johtamiseen (organisaatiomuutoksen tarve, henkilöstömitoitus tms.) HUOM! Jos valmisteltavalla asialle ei ole tunnistettuja vaikutuksia palveluiden järjestämiseen, se kirjataan näkyviin. Yrityksiin tai yritysten liiketoimintaympäristöön kohdistuvat vaikutukset Miten laajoista vaikutuksista on kyse? o montako yritystä asia/päätös koskee? Millaisia yrityksiä päätös erityisesti koskettaa? Koskeeko päätös kokonaista yritysekosysteemiä? Millaista suuruusluokkaa po. yritysten liikevaihto on arviolta yhteensä? o Montako työpaikkaa on kyseessä? Onko kyseessä osaamispohjaiset työpaikat? o Mitä seurauksia asialla/päätöksellä voi olla? Miten vaikutukset ajoittuvat? Ovatko asian/päätöksen vaikutukset yrityksille/yritysten toimintaedellytyksiin pysyviä, väliaikaisia tai ajanjaksosta riippuen vaihtelevia? o Millaisia välillisiä vaikutuksia asialla/päätöksellä voi olla: Onko vaikutusta yritysilmastoon alueella/kaupungissa, kokonaiseen yritysverkostoon tai toimialaan tai onko ennalta arvaamattomia kerrannaisvaikutuksia? o Miten päätös voi vaikuttaa yritystoimintaan tulevaisuudessa? Mitä muita mahdollisia vaikutuksia asialla / päätöksellä voi olla muiden yritysten näkökulmasta tai esimerkiksi matkailijoiden näkökulmasta? Vaikutuksiin reagoiminen: Mitä myönteisiä vaikutuksia asialla/päätöksellä on olemassa oleville yrityksille/yritysten toimintaedellytyksille? Miten positiivisia vaikutuksia voidaan vahvistaa? Mitä kielteisiä vaikutuksia päätöksellä on olemassa oleville yrityksille / yritysten toimintaedellytyksille? Miten negatiivisia vaikutuksia voitaisiin lieventää tai poistaa? HUOM! Jos valmisteltavalla asialle ei ole tunnistettuja vaikutuksia, se kirjataan näkyviin. Kaupungin strategiaan Millaisia vaikutuksia on kaupungin strategisiin tavoitteisiin? Tukeeko päätös strategian toteutumista? (Hyvinvoivat asukkaat ja osallisuus, Elinvoimainen kaupunki ja imago, Digitaaliset prosessit ja motivoitunut henkilöstö, Talous ja resurssit) Vaikuttaako esitys kaupungin strategian päämittareihin ja jos niin miten? (Elämänlaatunsa hyväksi tuntevat, Työssäkäyvien määrän kasvu, Henkilöstön työtyytyväisyys, Lainat per asukas, Asiakkaan palveluun käyttämä aika, Yritysimagon parantuminen, Hukkatyöhön kuluvat htv:t ja Luottamus kunnan päätöksentekoon)

16 16 (25) Tukeeko päätös kaupungin strategisten kärkien kehittymistä? (Kasvua ja osaamista, Puhdasta ja kestävää, Sykettä ja säpinää) Lisääkö päätös kaupungin vetovoimatekijöitä vai vähentääkö kaupungin vetovoimatekijöitä? HUOM! Jos valmisteltavalla asialle ei ole tunnistettuja vaikutuksia kaupungin strategiaan, se kirjataan näkyviin.

17 17 (25) Liite 2. Arviointitaulukko (erillinen dokumentti) Esittelijä kokoaa EVA-arvioinnin ja laatii päätösehdotuksen. Vaihtoehtojen arviointi esitetään valmistelun liitteenä.

18 18 (25) Liite 3. Lapsen oikeuksien sopimus lyhennettynä 1. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. 2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. 3. Lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etu. 4. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. 5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa. 6. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle. 7. Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. 8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa. 9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista. 10. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleen yhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä. 11. Valtioiden on estettävä lasten laittomat kuljetukset maasta. 12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 13. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa. 14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Valtion tulee kunnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä. 15. Lapsilla on oikeus järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä.

19 19 (25) 16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa. 17. Lapsella on oikeus saada tietoa esim. television, radion ja lehtien välityksellä. Valtiolla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta. 18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa. 19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. 20. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan. 21. Lapsi voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto. 22. Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän tässä sopimuksessakin lueteltujen oikeuksiensa toteutumisesta. 23. Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä. 24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. 25. Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen hoito ja sijoituksen perusteet tulee tarkistaa ajoittain. 26. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan. 27. Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. 28. Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä. 29. Koulutuksen tulee pyrkiä kehittämään lapsen kasvua täyteen mittaansa. Koulutuksen tulee edistää ihmisoikeuksien, lapsen vanhempien sekä oman ja muiden kulttuurien kunnioittamista. 30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus omaan kulttuuriin, uskontoon ja kieleen. 31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. 32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.

20 20 (25) 33. Lasta on suojeltava huumeidenkäytöltä. 34. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä. 35. Valtioiden on estettävä lapsikauppa. Artiklat 34. ja 35.: kts. lisäpöytäkirja koskien lapsikauppaa ja lasten hyväksikäyttöä prostituutiossa ja pornografiassa 36. Lasta on suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä. 37. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lapsen vapauden riistoa saa käyttää vasta viimeisenä keinona ja tällöin lasta on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ikänsä huomioiden. 38. Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. (Ikäraja nostettu lisäpöytäkirjassa viidestätoista kahdeksaantoista vuoteen.) Artikla 38: kts. lisäpöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin 39. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä. 40. Lakia rikkonutta tai siitä epäiltyä lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen ja hänen ikänsä huomioon ottaen. 41. Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava. 42. Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. 43. Tämän sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. 44. Valtioilla on velvollisuus raportoida säännöllisesti lapsen oikeuksien toteutumisesta. 45. Erityisjärjestöillä, UNICEF:illa ja muilla YK:n elimillä on oikeus ja velvollisuus arvioida ja edistää sopimuksen täytäntöönpanoa Nämä artiklat koskevat sopimukseen liittymistä, sen voimaantuloa ja muutoksia. Lapsen oikeuksien sopimus kokonaisuudessaan Lapsen arkielämään "yleisimmin" liittyvät artiklat taulukossa

21 21 (25)

22 22 (25) LIITE 4. YRITYKSIIN TAI YRITYSTEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET Kaupungin tärkein tehtävä on huolehtia elinvoimaisuudestaan, jolla saadaan kaupunkiin lisää asukkaita ja uusia työpaikkoja ja siten kasvatetaan tulopohjaa. Elinvoimaan vaikuttavia tekijöitä on tarkasteltava laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Kaupungin tekemillä päätöksillä on yleensä suoraan tai ainakin välillisesti vaikutuksia paikallisille yrityksille ja yritysten toimintaedellytyksiin. Yritysvaikutusten arviointi on keino selvittää ennalta, millaisia vaikutuksia kaupungin valmistelevilla päätöksillä on yrityksiin. Etukäteen tehtävä arviointi luo paremmat toimintaedellytykset ja mahdollisuudet yritystoiminnalle. Poliittiset päätöksentekijät pystyvät edesauttamaan paikallisen elinkeinoelämän kehittämistä ja lisäämään alueellista kilpailukykyä. Yritysvaikutusarvioinnin kautta Lappeenranta haluaa kehittyä yritysystävällisemmäksi toimintaympäristöksi. Yritysvaikutusten arviointiin ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, vaan vaikutusten arviointiin liittyvät työkalut tulee luoda ja kehittää jatkuvalla parantamisella. Yritysvaikutusten arviointi on yksi osa ennakkovaikutusten arviointi. Yritysvaikutuksia arvioidaan ainakin seuraavista asioista: - laajat, toimintaa ohjaavat suunnitelma kuten erilaiset strategiat, toimenpide- ja kehittämisohjelmat, säännökset yms. - ohjeet tms., joilla säännellään yritysten toimintaa kaupungissa - kehittämis- tms. toimenpiteet tai suunnitelma, jotka kohdistuvat suoraan joihinkin yrityksiin tai alueille tai rakennuksiin, joissa toimii useita yrityksiä, tai niiden läheisyyteen - suunnitelmat, toimenpiteet tai hankkeet, joiden vaikutukset kohdentuvat erityisesti joillekin toimialoille - asemakaavat, asemakaavamuutokset ja liikennesuunnitelmat sekä niihin rinnastettavat suunnitelmat, joilla kaavoitetaan tai joiden vaikutuspiirissä on merkittävästi liike-, toimisto- tai muuta toimitilaa tai jo toimivia yrityksiä - rakennusten käyttötarkoitusten muutokset toimitilasta muuhun käyttötarkoitukseen - merkittävät kaupan hankkeet - hankinnat (Hankinnat ovat yritysvaikutusten piirissä, mutta hankintoihin sovelletaan markkinavuoropuhelua ja aktiivista keskustelua yritysten kanssa palvelutuotannon kehittämisestä) - kaupungin palveluiden ulkoistukset - palvelusetelin käyttöönotto tai muutokset palvelusetelin käytössä 1. Yritysvaikutusten arviointiin liittyvä prosessi Yritysvaikutusten arviointi on asiaa valmistelevan virkamiehen tehtävä ja arviointi toteutetaan osana kokonaisvaltaista ennakkovaikutusten arviointia. On merkityksellistä, että vaikutuksia arvioidaan riittävän varhaisessa vaiheessa, ennen päätöksentekoa. Yritysvaikutusten arviointia käynnistäessä kannattaa hyödyntää aikaisempia arviointeja oppimismielessä sekä omaa pohdintaa varten. Arviointitarvetta ja menettelytapaa voi tarkastella yleisellä tasolla nelikentän avulla:

23 23 (25) a. Vähäiset vaikutukset Mikäli valmisteltavan asian vaikutukset yrityksiin tai yritysten toimintaedellytyksiin ovat vähäiset, ei ole tarvetta arvioida, mutta asian valmistelun johtopäätöksissä tämäkin asia tulee tuoda esille. b. Lieviä vaikutuksia usealle yritykselle tai merkittäviä vaikutuksia harvoille yrityksille, suppea arviointi Mikäli valmisteltavan asian vaikutukset ovat lieviä useille yrityksille tai merkittäviä harvoille yrityksille, arvioinnin voi toteuttaa edelleen itse ja konsultoida sekä kaupungin sisäisesti esim. Wirma yrityspalveluiden, strategiatiimin asiantuntijoita (YRVA asiantuntijalistaus M-filessä) että keskustella asianosaisten ja/tai yrittäjäjärjestöjen kanssa (YRVA yrittäjäjärjestölistaus M-filessä). Alla tiivistetty prosessikuvaus:

24 24 (25) A ja b vaihtoehtojen osalta kaupungilla on käytössä myös yritysten aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin FCG:n työkalu. Työkalun avulla saadaan kokonaiskuva yrityksen sijoittumisen/investoinnin aikaansaamista aluetaloudellisista vaikutuksista (vaikutukset työllisyyteen, verotuloihin ja muihin kuntakonsernin tuloihin, suorat ja välilliset vaikutukset, vaikutukset rakentamisvaiheessa ja yrityksen toimintavaiheessa). Työkalua käyttävät sidosryhmäjohtaja ja Wirman sijoittumispalveluiden asiantuntija. c. Merkittäviä vaikutuksia useille yrityksille, laaja arviointi Mikäli valmistelijan arvion mukaan asialla on merkittäviä vaikutuksia usealle yritykselle tai yritysten toimintaympäristölle tai vaikutukset ovat vaikeasti hahmotettavissa, hyödynnetään alla olevaa prosessia. Merkittäviä vaikutuksien prosessia hyödynnetään esimerkiksi sellaisiin valmistella oleviin asioihin, joilla on vaikutuksia työllisyyteen, verotuloihin, kaupungin tuottoihin ja kustannuksiin, liikenteeseen, saavutettavuuteen, maan arvoon sekä kaupungin tunnettuuteen. Vaativimmissa arvioinneissa toteutetaan ns. konsulttiselvitys tai esim. yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi. 2. Tarkastele vaikutuksia, käytä tuloksia hyödyksi tulevaisuudessa, opi Päätöksen toimeenpanovaiheen jälkeen, asiasta riippuen on hyvä seurata vaikutuksia. Jälkikäteisellä vaikutusarvioinnilla voidaan varmistua, 1) miten muutos vaikutti yritysten toimintaedellytyksiin ja 2) oliko yritysvaikutusarvio ennen muutosta paikkansapitävä. Tämä informaatiota on hyödyllistä tulevaisuudessa, kun uusia muutoksia/strategioita suunnitellaan. 3. Neuvontaa, ohjausta, sparrausta Yrittäjäjärjestöyhteistyö, prosessi, ohjaus: Johanna Väyrynen Questback kyselyt, tuki Mari Kaplas Asiantuntijalistaus ja sparraus: Johanna Väyrynen ja Eeva Pihlajaniemi

25 25 (25) Lähteet ja lisätietoa Suositus vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa ( THL: Päätösten ennakkoarviointi ( Sähköisen hyvinvointikertomuksen ennakkoarviointityökalu ( Vaikutusten ennakkoarvioinnilla kestäviä päätöksiä -kevytopas (Kuntaliitto, THL, STM) Julkari: 6 vaihetta ennakkoarvioinnin toteuttamiseen -infograafit (Kuntaliitto, STM, THL) Lapsen oikeudet ( Lapsivaikutusten arviointi. LAVA ( me.pdf?sequence=1&isallowed=y>)