Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima nyt ja tulevaisuudessa

Transkriptio

1 Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima nyt ja tulevaisuudessa Laboratoriolääketiede 2014 Jaana Leipälä, LT, dosentti Pääsihteeri,Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto

2 Sidonnaisuudet päätoimi: Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston pääsihteeri, STM ( alkaen) aiempi päätoimi: ylilääkäri, THL ( asti) aikaisemmat sivutoimet: Valviran pysyvä asiantuntija asti Lääkärilehden lääkäritoimituksen jäsen asti neonatologian dosentuuri Helsingin ja Itä-Suomen yliopistossa

3 Jäsentely Mikä ihmeen palveluvalikoima? Suomen nykyinen terveydenhuollon palveluvalikoima Järjestelmällinen palveluvalikoiman määrittely käynnistyy: palveluvalikoimaneuvoston toimikausi alkoi Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteista Avainkysymyksiä

4 Mikä ihmeen palveluvalikoima? Suomen julkisesti rahoitetun terveydenhuollon palveluvalikoima: lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset ja taudinmääritys hoito kuntoutus Palveluvalikoima sisältää julkisen terveydenhuollon palvelut ja sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset (Kela-korvaukset).

5 Nykyisen palveluvalikoiman sitovia linjauksia Lainsäädäntö: Esim. tartuntatautilaki, seulonta- ja neuvola- asetukset sisältävät hyvinkin yksityiskohtaisia velvoittavia palveluiden määrittelyjä. Lääkekorvausjärjestelmä: Sairausvakuutuslaissa (1224/2004) on säädetty lääkekorvausjärjestelmän päätöksenteon periaatteista ja prosesseista. Sv-lain nojalla vakuutettu voi saada korvausta lääkkeen kustannuksista. Oikeus korvaukseen on vain tarpeellisista sairaanhoidon kustannuksista. Tarpeellisena pidetään yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista hoitoa. Päätökset korvattavuudesta ja korvattavuuden rajoista tehdään STM:n Lääkkeiden hintalautakunnassa (HILA) ja Kelassa (virkamiehet ja asiantuntijat) Kela päättää lääkkeiden erityis- ja peruskorvausoikeuden sekä kliinisten ravintovalmisteiden korvausoikeuden edellytyksistä. HILA vahvistaa sairausvakuutuslain perusteella korvattavien lääkevalmisteiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden korvattavuudet ja tukkuhinnat. poikkeus: VN päättää erityiskorvattavista sairauksista

6 KELAn sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta ja KELAn linjaratkaisut KELAn hallitus asettaa neuvottelukunnan 3 vuodeksi kerrallaan sv-lain nojalla neuvottelukunta käsittelee lähinnä sairaanhoitokorvauksiin liittyviä linjauksia (aloitteet käsittelyyn yleensä yksityisiltä palveluntuottajilta tai Kelalta) onko hoidolla/menetelmällä edellytyksiä sv-korvattavuudelle? neuvottelukunta antaa sv-lain toimeenpanoon liittyvistä asioista (korvattavuudesta) suosituksia, jotka ohjaavat Kelan korvattavuuden linjaratkaisuja linjaratkaisut tehdään Kelan keskushallinnon Terveysosastolla 2 jaostoa: lääkejaosto ja hammaslääketieteen jaosto lääkejaosto kokoontuu kerran kuussa muotoilee Kelan päätökset eli perusteet vakuutetuille myönnettäville lääkekorvauksille päätöksissään Kela lähtee HILAn päätöksistä, Kelan omissa päätöksissä määritellään korvattavuuden edellytykset tarkemmalla tasolla yleensä pyritään noudattamaan mahdollisimman tarkoin HILAn vastaavaa päätöstä

7 Kansallinen rokotusohjelma rokotusohjelmasta päättää eduskunta STM, THL, kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR), tartuntatautien neuvottelukunta valmistelevat Kansalliset seulontaohjelmat STM:ssä seulontatyöryhmä (STR) asti järjestyksessä 4. STR STR:t ovat ottaneet kantaa ehdotettuihin uusiin seulontoihin mm. THL:n tekemien arviointien pohjalta ( VN:n seulonta-asetus + linjauksia ja suosituksia) toimintakautensa lopun lähestyessä nykyinen STR on pohtinut seulontojen kansallista ohjausta: seulontojen järjestämisvastuu siirtyy SOTE-alueille, mutta kansallistakin ohjausta tarvitaan

8 Nykyistä palveluvalikoimaa linjaavia kansallisia suosituksia Käypä hoito - suositukset (n=101) HALO-suositukset (n=53) Vastuutaho Päivitys Perusta ja prosessit Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja erikoislääkäriyhdistykset THL(Finohta) ja kliin. asiantuntijat kokoavat näytön, HALO-NK (shp-jyl:t) antaa suosituksen 5 vuoden sisällä julkaisusta Voimassa 3 vuotta, päivitys tarvitt. Systemaattinen tiedonhaku, kriittinen arviointi, suositusten laatimisen prosessi kuvattu Systemaattinen tiedonhaku, kriittinen arviointi, suositusten laatimisen prosessi kuvattu Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (alun perin n=193, nyk. >200) STM Joitakin osia päivitetty Ks. seur. dia

9 Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet Hoidon järjestämisen enimmäisaikasäädökset tulivat voimaan. STM-vetoinen johtoryhmä pyysi ERVoja määrittelemään kriteerit (erikoisalakohtaiset pyynnöt jaettiin ERVojen kesken) v ERVojen (yo-sairaaloiden) kliinikot valitsivat taudit, joille perusteet määriteltiin ERVojen (yo-sairaaloiden) kliinikot määrittelivät hoitoonpääsyn perusteet. Joidenkin tautien ja jopa erikoisalojen kaikkien tautien perusteiden määrittelystä saattoi vastata vain yksi kliinikko. Johtoryhmä muokkasi kliinikoiden ehdotusten perusteella lopulliset perusteet, jotka julkaistiin Joiltakin osilta päivitettyjä versioita julkaistu myöhemmin, viimeisimpänä äskettäin päivitetty hedelmöityshoidon perusteet. tavoitteena hoitoonpääsy samoin perustein asuinpaikasta riippumatta säätelevät hoidon porrastusta/pth-esh-työnjakoa terveysongelmien valinnan ja kriteerien määrittelyn periaatteita ei ole julkaistu

10 Järjestelmällinen palveluvalikoiman määrittely käynnistyy: Säädösperusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU (potilasdirektiivi) rajat ylittävästä terveydenhuollosta Rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyvät menettelyt Rajat ylittävän terveydenhuollon palveluista aiheutuneiden kustannusten korvaaminen Kansallinen yhteyspiste Eurooppalainen lääkemääräys Eurooppalaiset osaamisverkostot Harvinaiset sairaudet Sähköiset terveyspalvelut Yhteistyö terveysteknologian arvioinnissa

11 Potilasdirektiivin implementointi Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013) ja laki terveydenhuoltolain (7a ja 78a ) muuttamisesta tulivat voimaan RajaL 5 ja 6 : Henkilöllä on oikeus hakeutua ulkomaille terveydenhuollon palveluihin. Korvaus vain Suomen palveluvalikoimaan kuuluvasta hoidosta Jos toisessa EU-valtiossa vakuutettu henkilö hakeutuu hoitoon Suomen julkiseen terveydenhuoltoon, kunnan on järjestettävä nämä palvelut hänelle ilman syrjintää samojen perusteiden mukaisesti kuin Suomessa asuvalle. Vain Suomen palveluvalikoimaan kuuluva hoito

12 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU (potilasdirektiivi) rajat ylittävästä terveydenhuollosta Direktiivin johtolause 13 ja 7 kohdat: On selvää, että velvoitteen korvata rajat ylittävän terveydenhuollon kustannuksia olisi koskettava ainoastaan terveydenhuoltoa, johon vakuutettu on oikeutettu vakuutusjäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Tässä direktiivissä kunnioitetaan eikä siinä rajoiteta kunkin jäsenvaltion vapautta päättää siitä, minkä tyyppistä terveydenhuoltoa se pitää asianmukaisena.

13 Potilasdirektiiviä sovelletaan sairauksien ennaltaehkäisyyn sairauden toteamiseksi tehtävään diagnostiikkaan hoitoon kuntoutukseen Direktiiviä ei sovelleta elinsiirtoja varten tapahtuvaan elinten luovutukseen sosiaalihuoltoa lähellä olevaan pitkäaikaishoitoon tartuntatauteja torjuviin kansallisiin rokotusohjelmiin L rajat ylittävästä terveydenhuollosta sulkee pois myös työterveyshuollon koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon

14 Yksi ja sama palveluvalikoima rajojen sisä- ja ulkopuolelle Hoito toisessa EU-maassa korvattava kuten se korvattaisiin kotimaassa toteutettuna Edellyttää sen määrittelemistä minkälaiset hoidot korvataan kotimaassa Aikaisemmin Suomessa ei ole kokonaisvaltaisesti määritelty palveluvalikoimaa Vaikka direktiivi taustalla, määrittely tehdään myös kotimaista tarvetta varten Palveluvalikoiman määrittely yhdenmukaistaa palvelujen tarjontaa ja siten edistää yhdenvertaisuutta maan eri osien välillä

15 Terveydenhuoltolain (1326/2010) 78 a :n nojalla neuvosto palveluvalikoimaa linjaamaan STM:n yhteyteen terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto antamaan suosituksia palveluvalikoiman sisällöstä valtioneuvosto nimittää kolmeksi vuodeksi kerrallaan neuvoston koostumus laissa ja asetuksessa: pj: STM:n kansliapäällikkö 15 muuta jäsentä + varajäsenet STM, THL, Valvira, Kela, Kuntaliitto lääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotyön, oikeustieteen, terveystaloustieteen sekä suomalaisen terveyspalvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmän asiantuntijuus

16 Palveluvalikoimaneuvoston tukena sihteeristö ja asiantuntijaverkosto Pysyvä sihteeristö (3,5 htv) pääsihteeri Jaana Leipälä erityisasiantuntijat Sari Koskinen ja Reima Palonen assistentti Hang Pham (0,5 htv) Asiantuntijaverkosto rakentuu vähitellen neuvoston aloitettua toimintansa

17 Neuvoston asettamisprosessi STM pyysi nimeämisehdotuksia terveydenhuoltolaissa mainituilta tahoilta (STM,THL,KELA,Valvira,Kuntaliitto) asiantuntemusvaatimusten kattamiseksi Fimealta yliopistoilta yo-sairaaloilta (käytännössä ERVoilta) tieteellisiltä seuroilta sidonnaisuusilmoitukset pyyntökirje , nimeämiset mennessä VN nimitti palveluvalikoimaneuvoston toimikausi

18 TERVEYDENHUOLLON PALVELUVALIKOIMANEUVOSTO Puheenjohtaja Päivi Sillanaukee Jäsen Varapj Kirsi Varhila (STM) Pekka Koivisto (KELA) Tapani Keränen (THL) Markus Henriksson (Valvira) Päivi Koivuranta-Vaara (Kuntaliitto) Eeva-Sofia Leinonen (Fimea) Kari-Matti Hiltunen (lääketiede) Vesa Kataja (lääketiede) Ulla Keränen (lääketiede) Aino-Liisa Oukka (lääketiede) Samuli Saarni (lääketiede) Mirva Lohiniva-Kerkelä (oikeustiede) Taina Remes-Lyly (suun th, pth) Pekka Rissanen (terveystaloustiede) Carola Wärnå-Furu (hoitotyö) Varajäsen Päivi Voutilainen (STM) Anja Kairisalo (STM) Marjukka Mäkelä (THL) Tarja Holi (Valvira) Tuula Kock (Kuntaliitto) Vesa Kiviniemi (Fimea) Sari Mäkinen (lääketiede, pth) Jorma Penttinen (lääketiede) Aki Lindén (lääketiede) Susanna Yli-Luukko (lääketiede) Jussi Vahtera (lääketiede) Kari Paaso (oikeustiede) Risto-Pekka Happonen (suun th) Marja Blom (terveystaloustiede) Tuula Hakala (hoitotyö, pth)

19 Palveluvalikoimaneuvoston toiminta on käynnistynyt Ensimmäinen kokoontuminen valmisteleva kokoontuminen, ei vielä päätöksiä Kokous perustetaan ensimmäiset jaostot ja nimetään asiantuntijoita suositusten aiheiden valinta käynnistynee Avoin seminaari kello 9-16 Biomedicum, Helsinki Defining the range of public health services in Finland What can we learn from other countries?

20 Palveluvalikoimaneuvoston avoin seminaari Suomen terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittely - apua eurooppalaisista esimerkeistä? Defining the range of public health services in Finland - What can we learn from other countries? Suomen tie priorisointiseminaareista palveluvalikoiman määrittelyyn terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski, Lääkäriliitto NICE decisions on health care provisions in England Matt Stevenson, Professor of Health Technology Assessment, Sheffield University, England National model for transparent prioritisation in Swedish health care Per Carlsson, Director, National Centre for Priority Setting in Health Care, University of Linköping Defining the Dutch basic benefit package Jacqueline Zwaap, Policy Adviser, Zorginstituut Nederland Ryhmätöissä tutustutaan palveluvalikoiman määrittelyssä käytettyihin menetelmiin ja työkaluihin.

21 Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteista valmistelutyössä ja sitä seuranneessa lainsäädännössä määrittelyn periaatteita on jo linjattu Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima Rajat ylittävän terveydenhuollon ohjausryhmän palvelukori-alatyöryhmän ehdotuksia, STM 2013:5 Terveydenhuoltolaki 7a

22 Terveydenhuoltolaki 7a Palveluvalikoiman sisältö lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu Vaikuttavuus! sairauksien ennaltaehkäisy sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset ja taudinmääritys hoito kuntoutus

23 Terveydenhuoltolaki 7a Palveluvalikoiman rajaus Palveluvalikoimaan ei kuulu sairauksien ennaltaehkäisy sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset ja taudinmääritys hoito kuntoutus jos kohtuuttoman suuri riski potilaalle terveyshyötyyn nähden Turvallisuus! vaikuttavuus on vähäinen ja kustannukset kohtuuttomat terveyshyötyyn nähden Hyväksyttävät kustannukset!

24 Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet Vaikuttavuus! Turvallisuus! Monissa muissa maissa näiden lisäksi määrittelyn periaatteena on myös sairauden/terveysongelman vakavuus. Hyväksyttävät kustannukset!

25 Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet muutamissa maissa Sairauden vakavuus Vaikuttavuus Kustannusvaikuttavuus Muut Hollanti kyllä kyllä kyllä Own account and responsibility Norja kyllä yes yes Ruotsi kyllä kyllä kyllä Suomi? kyllä kyllä turvallisuus

26 Palveluvalikoiman määrittelyperiaatteet suosituksissa Näkökulma Vaikuttavuus Turvallisuus Kustannuk set Käypä hoito HALO Terveysong. hoito Uuden menetelmän käyttöönotto Ei (?) Yhten. Kiireett. hoidon perusteet Hoitoonpääsy Pth-eshporrastus Ei taulukoitavissa

27 Avainkysymyksiä neuvostolle Nykyinen terveydenhuollon palveluvalikoima; mikä se on? neuvoston työskentelyn lähtötilanne Neuvoston työskentelyn/aiheiden priorisointi Neuvoston suositusten yleisluontoisuus vs yksityiskohtaisuus Neuvoston suositukset vs lääkäri-potilas-tason yksilölliset ratkaisut Neuvoston suositusten suhde th:n muuhun kansalliseen ohjaukseen; neuvosto ei ota kantaa palveluiden järjestämiseen Käytettävissä olevien HTA-resurssien viisas hyödyntäminen Käytettävissä olevan kliinisen asiantuntemuksen viisas hyödyntäminen Neuvoston mandaatti ja suositusten toteutuminen säädösvalmistelua jatkettava mandaatin ja sitovuuden vahvistamiseksi? Viestintä: avoimuus, läpinäkyvyys, vuorovaikutteisuus Potilaiden ym sidosryhmien kuuleminen

28 Potilaat mukaan päätöksentekoon Potilaiden aseman vahvistuminen Potilasjärjestöjen aktiivisuus kasvaa perusteita kansalaisten osallistumiselle demokratia kansalaiset ovat terveydenhuollon maksajia ja käyttäjiä yhteiskunnallisten arvojen integroiminen päätöksentekoon potilailla on tietoa/kokemuksia joita asiantuntijoilta puuttuu nyt nimitetyssä neuvostossa ei ole potilaiden edustusta neuvoston on kuitenkin tarkoitus kuulla sidosryhmiä avoin seminaari Helsingissä neuvoston suositukset julkaistaan nettisivuilla luonnoksina, joita kuka tahansa voi kommentoida, suosituksista päätetään vasta kommenttien jälkeen

29 Kiitos!