MIELEN HYVINVOINNIN OPAS MAAHANMUUTTAJALLE

Transkriptio

1 MIELEN HYVINVOINNIN OPAS MAAHANMUUTTAJALLE Tiina Honkanen, sosionomi-diakoniopiskelija, Diak, Oulu

2

3 TIIVISTELMÄ Normaalitilanteessa ihmisen mieliala on tasainen ja voimavarat riittävät hyvin niin työssä kuin koulussa keskittymiseen ja työt sekä tehtävät tulevat tehtyä loppuun asti. Terve ihminen kestää pienet kolhut ja murheet. Kaikilla meillä on joskus elämässä vaiheita, joissa mieliala laskee ja olo tuntuu alakuloiselta ja surulliselta. Tällaisia tilanteita voi tulla, vaikka ikävistä elämäntapahtumista, esimerkiksi kriisistä, sydänsuruista, sairastumisista tai menetyksistä lähipiirissä. Kaikki tunteet ilosta suruun ja vihaan asti kuuluvat normaaliin elämään. Vaikeista tunteista pääsee yli ajan kanssa miettiessä ja pohtiessa asioita yksin tai yhdessä jonkun ammattilaisen kanssa. Jos ikävien tapahtumien jälkeen on hankala jatkaa tavallista arkea tai mieli on jäänyt pitkäksi ajaksi alas, kannattaa hakea apua. Asia kannattaa ottaa puheeksi ystävien, vanhempien tai vaikka koulu- tai työterveydenhoitajan kanssa. Tässä Mielen hyvinvointi -esitteessä kuvataan mielen hyvinvointiin vaikuttavia asioita ja käydään lyhyesti läpi kotoutumista, elämän kriisejä ja ohjeita, milloin ammattiavun piiriin on syytä hakeutua. Johanna Hemmilä projektipäällikkö, Mieli-hanke Pudasjärven kaupunki

4 MISTÄ KOOSTUU MIELEN HYVINVOINTI? Tunnet, että voit hyvin ja elämässäsi on merkitystä Tunnet, että pystyt hallitsemaan omaa elämääsi itsenäisyys, identiteetti (eli minuus) ja luovuus sinulla on kyky käyttää selviytymiskeinoja sinulla on kyky työntekoon Kykenet kestäviin ja hyviin ihmissuhteisiin välität toisista ihmisistä pystyt rakastamaan pystyt ilmaisemaan omia tunteitasi Taito tunnistaa mielenhyvinvoinnin suoja- ja riskitekijöitä. Kykenet hakemaan apua, kun tarvitset.

5 KRIISIT Kriisit jaetaan kehityskriiseihin, elämäntilannekriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin. Kehityskriisit ovat elämänkulkuun liittyviä luonnollisia muutosvaiheita, esimerkiksi lapsen syntyminen, lapsen muutto pois kotoa tai eläköityminen. Elämäntilannekriisit kuuluvat myös elämään. Niitä ovat esimerkiksi työttömäksi jääminen, muutto toiselle paikkakunnalle tai parisuhteen päättyminen. Traumaattiset kriisit ovat yleensä tilanteita, joiden tuloa ei voi etukäteen tietää. Sellaisia voivat olla esimerkiksi sota, väkivallan kohteeksi joutuminen, raiskaus tai läheisen äkillinen kuolema. Traumaattinen kriisi on reaktio tapahtumaan, jossa elintärkeät asiat ovat uhattuna.

6 KOTOUTUMINEN JA SEN VAIHEET Muutto toiseen maahan voi olla kriisi. Uuteen maahan ja sen erilaiseen kulttuuriin sopeutuminen vie paljon energiaa ja voimia. Ihmiset reagoivat eri tavoin, tavallisia reaktioita ja tunteita ovat: viha väsymys unettomuus ja keskittymisvaikeudet erilaiset vaivat kuten päänsärky ja vatsavaivat On tavallista tuntea syyllisyyttä kotimaahan jääneiden vuoksi (esimerkiksi syyllisyyttä siitä, että on itse päässyt turvaan). Usein omien tunteiden voimakkuus pelottaa.

7 Alla on kuvattu kotoutumiseen liittyvää mielen prosessia ja siihen liittyviä tunteita. Katkoviiva kuvaa ihmisen mielen hyvinvointia. Viivan yläpuolella (+ -alueella) vointi on parempi. Viivan alapuolella (- -alueella) vointi on huonompi. Vihreä käyrä kuvaa vaiheita, joiden kautta tasapaino usein löytyy. Kuvio on esimerkki, prosessi ei aina etene kaikilla samalla tavalla. Kuviosta ilmenee, että ensivaiheen helpotuksen jälkeen on tavallista tuntea voi-makkaitakin kielteisiä tunteita kotoutumisprosessin aikana. Tällaisia ovat esi-merkiksi yksinäisyys, kiukku, suru ja koti-ikävä. Lähde: Bremer L. & Haavikko A Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia. Opas mielenterveystyöhön yli kulttuurirajojen. SMS-Tuotanto Oy.

8 TUNTEET Jokainen ihminen tuntee. Tunteet ovat mukana kaikissa tilanteissa, joihin joudumme. Ne tuntuvat samanaikaisesti mielessä ja kehossa. Mielessä tunteet voivat olla esimerkiksi tunnepitoisia ajatuksia tai pidempiaikaisia mielentiloja. Kehossa tunteet esiintyvät ilmeinä ja eleinä. Tunteet voivat näkyä kehossa ulospäin esimerkiksi itkuna ja nauruna ja ilmetä kehossa esimerkiksi sydämen hakkaamisena ja hengen salpautumisena. Kaikki tunteet ovat normaaleja. Tunteiden säätely ei tarkoita tunteiden hallintaa, niiden poistamista tai muuttamista. Se tarkoittaa tuntemista sopivan kokoisina annoksina ja tunteiden käsittelyä. Tunteiden säätelyä voi opetella, ja siinä auttaa tunteiden tunnistaminen. Tunnenko vihaa, iloa, rakkautta, surua? Tunnistaminen edellyttää tunteiden, myös vaikeiden tunteiden, hyväksymistä. Niiden jakaminen toisen ihmisen kanssa yleensä helpottaa niiden käsittelyä ja hyväksymistä.

9 MIELEN HYVINVOINNIN SUOJATEKIJÖITÄ IHMISSUHTEET Sosiaaliset suhteet eli ystävät, perhe ja parisuhde ovat tärkeitä hyvinvoinnin tuottajia. Yksikin hyvä ystävä tuo elämään hyvinvointia. Parisuhde on kahden aikuisen ihmisen välinen suhde, johon liittyy seksuaalisuus. Se on yksi ihmiselämän merkityksellisimmistä suhteista. Seksuaalisuus on osa jokaista ihmistä, ja se on eri asia kuin seksi. Seksuaalisuuteen kuuluvat esimerkiksi miehenä ja naisena oleminen, hellyys, läheisyys, itsetunto, lasten saaminen, yhteenkuuluvaisuus ja fyysinen halu. Perhe on paljon tunteita herättävä asia ja on tärkeä mielen hyvinvoinnin voimavara.

10 HARRASTUKSET AUTTAVAT JAKSAMAAN Harrastuksia voivat olla esimerkiksi laulaminen, liikunta ja taide. Harrastuksista voi löytyä uusia ystäviä. LIIKUNTA- JA ULKOILU Liikunnan avulla voi parantaa unen laatua ja helpottaa nukahtamista. Se auttaa myös vähentämään stressiä, ahdistusta ja jännitystiloja. Lisäksi liikunta tarjoaa mahdollisuuden ystävyyssuhteiden luomiseen ja ylläpitoon.

11 RAVINTO Oikeanlainen ja oikearytminen ravinto auttaa jaksamaan ja lisää hyvinvointia. Terveellinen ruoka on maukasta, monipuolista ja värikästä. Se sisältää paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. Hyvä ruokavalio on monipuolinen ja hyvä ateriarytmi on säännöllinen.

12 LEPO JA UNI Lepo eli rentoutuminen ja uni ovat tärkeä vastapaino kiireiselle elämälle tai muuten stressaavissa tilanteissa. Rentoutumista voi harjoitella. Rentoutuminen ja rentoutusharjoitukset voivat auttaa unen saamisessa. Riittävä ja laadukas uni on tärkeää mielen hyvinvoinnille ja on myös yksi tärkeimpiä tarpeitamme. Ihminen tarvitsee noin 8 tuntia unta vuorokaudessa. Riittävä uni tukee psyykkistä palautumista ja tunnepohjaista hyvinvointia. Uni auttaa selviytymään stressistä ja arjen haasteista. Vaikeassa elämänvaiheessa on luonnollista, että ahdistavat tuntemukset aiheuttavat häiriöitä unen laatuun ja määrään. Unirytmi on häiriintynyt, kun unen määrä jää jatkuvasti yöllä liian pieneksi. Unirytmiin ja nukahtamiseen voi vaikuttaa itse seuraavilla tavoilla: Huolehdi, että nukkumispaikka on rauhallinen ja mukava Huolehdi, että sinulla on hyvät patja, tyynyt ja peitto Mene aina nukkumaan samaan aikaan illalla (esimerkiksi kello 22) ja herää aina samaan aikaan aamulla (esimerkiksi kello 7). Älä nuku päiväunia Harrasta liikuntaa ja ulkoile Syö terveellisesti Rentoudu

13 MILLOIN AMMATTIAPUA? Ammattiapu tarkoittaa sosiaali- tai terveydenhuollon henkilökunnan antamaa apua vaikeassa tilanteessa. Ammattiauttajia ovat esimerkiksi terveysaseman lääkärit ja hoitajat, sosiaaliohjaaja ja mielenterveystoimiston henkilökunta. Voit kertoa tarpeestasi henkilölle, johon luotat, esimerkiksi opettajalle, ja hän auttaa sinua eteenpäin. Ammattiavun piiriin on syytä hakeutua, jos sinulla on ajatuksia itsemurhasta tai itsesi vahingoittamisesta podet jatkuvaa unettomuutta läheisesi osoittavat huolestuneisuutta tunnet jatkuvaa ahdistuneisuutta tai alakuloisuutta et jaksa käydä töissä tai tavata ihmisiä koet fyysisiä oireita, joihin ei löydetä lääketieteellistä syytä alkoholin tai huumeiden käyttösi on lisääntynyt mietit, tarvitsisitko ammattiapua

14 LISÄTIETOA KRIISEISTÄ Mielenterveystalo, tietoa maahanmuuttajille: maahanmuuttajat/pages/default.aspx Mielenterveysseura: MAAHANMUUTOSTA pikaoppaat Perustietoa Suomesta: Muutto Suomeen: TUNNETAIDOISTA SEKSUAALISUUDESTA Väestöliitto Väestöliitto RENTOUTUSHARJOITUKSIA LISÄTIETOA RAVINNOSTA JA LIIKUNNASTA: Maahanmuuttoprosessi etenee vaiheittain: mielenterveys/vaikeat-el%c3%a4m%c3%a4ntilanteet/maahanmuutto/maahanmuuttoprosessi-etenee-vaiheittain

15 MUITA LINKKEJÄ Mielenterveystalo, tietoa maahanmuuttajille: Mielenterveysseura: Tietoa syrjinnästä: Rikosuhripäivystys: Tietoa lastensuojelun palveluista: Monikielinen neuvontapalvelu: MIHIN OLLA YHTEYDESSÄ, KUN TUNNEN TARVITSEVANI APUA Pudasjärven terveysasema Juhontie 8 ma-pe 7:30-16:00 Puhelin Muina aikoina OYS: psykiatrinen poliklinikka, puhelin Valtakunnallinen kriisipuhelin (Suomen mielenterveysseura) Arkisin 9:00-7:00 Viikonloppuisin ja juhlapyhinä 15:00 7:00 Rikosuhripäivystys Vanhempainpuhelin (Mannerheimin lastensuojeluliitto) Palveleva puhelin (Evankelis-luterilainen seurakunta)

16