3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

Transkriptio

1

2 3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain 7 Vanhushuoltosuhde kunnittain 8 Ulkomaalaisväestö maakunnittain 9 Väestön koulutustaso kunnittain 10 TALOUS JA ELINKEINOT; BKT/asukas Etelä-Karjala - Suomi 11 BKT ja BKT/asukas maakunnittain 12 Kuntien talous 13 Arvonlisäys seutukunnittain 13 Yritysten toimialajakauma liikevaihdon mukaan kunnittain 14 Yritystoiminta (maakunta) 15 Eniten työllistävät toimialat (maakunta) 16 Teollisuuden suurimmat työnantajat (seutukunnat, maakunta) 17 Työvoima, työlliset ja työttömyysaste (seutukunnat, maakunta) 18 Työttömien määrät (seutukunnat, maakunta) 19 Pendelöintikartta (maakunta, kunnat) 20 Tax free -myynti ja Invoice-kauppa (maakunta, kaupungit) 21 Venäläismatkailijoiden yöpymiset (maakunta) Rajaliikenne (Kaakkois-Suomi, maakunta)

3 Väestö Etelä-Karjala Kokonaisväestönmuutos-% -0,13 % -0,40 % -0,23 % -0,26 % -0,22 % -0,25 % -0,18 % -0,17 % -0,18 % -0,21 % Kokonaisnettomuutto-% -0,12 % -0,24 % 0,00 % 0,01 % 0,11 % 0,16 % 0,26 % 0,32 % 0,36 % 0,39 % Luonnollinen väestönlisäys-% -0,03 % -0,19 % -0,24 % -0,26 % -0,32 % -0,40 % -0,44 % -0,48 % -0,54 % -0,60 %

4 Väestönkehitys seutukunnittain Imatran seutukunta: Syntyvyys on kuolleisuutta pienempi ja muuttoliike vahvistaa väestön vähenemistä. Lappeenrannan seutukunta: Syntyvyys on kuolleisuutta pienempi, mutta siirtolaisuus kääntää suunnan väestönkasvun puolelle.

5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030

6 Väestön ikärakenne ja väkiluvut kunnittain Ikäluokkien %-osuudet kunnittain ennuste Imatra 15 % 65 % 21 % 13 % 60 % 27 % 12 % 56 % 32 % Lappeenranta 16 % 67 % 17 % 15 % 64 % 22 % 15 % 60 % 26 % Lemi 18 % 63 % 19 % 18 % 58 % 24 % 19 % 55 % 27 % Luumäki 15 % 60 % 25 % 13 % 56 % 31 % 13 % 50 % 37 % Parikkala 12 % 61 % 27 % 10 % 55 % 35 % 10 % 46 % 43 % Rautjärvi 14 % 61 % 25 % 10 % 56 % 34 % 10 % 48 % 42 % Ruokolahti 14 % 62 % 24 % 13 % 56 % 31 % 12 % 51 % 37 % Savitaipale 14 % 59 % 27 % 12 % 52 % 36 % 11 % 48 % 42 % Taipalsaari 20 % 65 % 15 % 18 % 61 % 22 % 14 % 55 % 30 % Etelä-Karjala 15 % 65 % 19 % 14 % 61 % 25 % 14 % 57 % 29 % Koko Suomi 17 % 67 % 16 % 16 % 63 % 20 % 16 % 60 % 24 % Huoltosuhteet kunnittain e Vanhushuoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde Vanhushuoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde Vanhushuoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde Imatra 0,32 0,54 0,46 0,68 0,58 0,80 Lappeenranta 0,25 0,48 0,34 0,57 0,43 0,67 Lemi 0,29 0,58 0,41 0,71 0,49 0,83 Luumäki 0,41 0,65 0,54 0,78 0,73 0,98 Parikkala 0,45 0,65 0,65 0,83 0,93 1,15 Rautjärvi 0,41 0,64 0,61 0,78 0,87 1,07 Ruokolahti 0,38 0,61 0,56 0,80 0,74 0,98 Savitaipale 0,46 0,70 0,68 0,91 0,88 1,10 Taipalsaari 0,23 0,53 0,36 0,65 0,55 0,81 Etelä-Karjala 0,30 0,53 0,41 0,64 0,52 0,76 Koko Suomi 0,24 0,50 0,32 0,58 0,40 0,66 ~Vanhushuoltosuhde ilmaisee montako 65 täyttänyttä on yhtä työikäistä kohti (65 v. / v.) Väkiluku , ikäluokat yhteensä e Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Etelä-Karjala Koko Suomi ~Väestöllinen l. demografinen huoltosuhde ilmaisee montako alle 15-v. ja 65 täyttänyttä on yhtä työikäistä kohti (0-14 v + 65 v.)/15-64 v Tilastolähde: Tilastokeskus/Väestörakenne 2015 & Väestöennuste 2015

7 Vanhushuoltosuhde Vanhushuoltosuhde ETELÄ-KARJALA 0,33 0,41 0,47 0,52 0,55 Imatran seutukunta 0,40 0,51 0,60 0,66 0,72 Imatra 0,37 0,46 0,53 0,58 0,64 Parikkala 0,49 0,65 0,81 0,93 1,03 Rautjärvi 0,47 0,61 0,77 0,87 0,96 Ruokolahti 0,44 0,56 0,67 0,74 0,79 Lappeenrannan seutukunta 0,30 0,37 0,42 0,46 0,49 Lappeenranta 0,28 0,34 0,39 0,43 0,45 Lemi 0,32 0,39 0,44 0,49 0,53 Luumäki 0,42 0,53 0,64 0,73 0,78 Savitaipale 0,53 0,67 0,77 0,88 0,98 Taipalsaari 0,28 0,36 0,45 0,55 0,64 KOKO MAA 0,27 0,32 0,37 0,40 0,43 Vanhushuoltosuhde = montako yli 65 -vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64 v.) kohti Etelä-Karjalan liitto Tilastolähde: Tilastokeskus/Väestörakenne, Väestöennuste 2015

8 Ulkomaalaisväestö

9 Väestön koulutustaso Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö v vuotta täyttänyt väestö Näistä tutkinnon suorittaneita yhteensä *Suorittaneita % Keskiaste yhteensä *Keskiaste % Korkea-aste yhteensä *Korkeaaste % Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutustaso (VKTMindeksi)** Kaupunkimaiset kunnat/ Etelä-Karjala ,9 % ,1 % ,9 % Imatra ,8 % ,7 % ,1 % Lappeenranta ,2 % ,5 % ,7 % Maaseutumaiset kunnat/ Etelä-Karjala ,6 % ,5 % ,1 % Lemi ,9 % ,2 % ,7 % Luumäki ,2 % ,2 % ,0 % Parikkala ,2 % ,0 % ,2 % Rautjärvi ,8 % ,5 % ,3 % Ruokolahti ,1 % ,9 % ,2 % Savitaipale ,7 % ,6 % ,2 % Taipalsaari ,5 % ,9 % ,6 % ETELÄ-KARJALA ,5 % ,0 % ,5 % KOKO MAA ,7 % ,7 % ,0 % * Osuus koko 15 vuotta täyttäneestä väestöstä ** VKTM indeksi = perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus (100 = 1 vuosi), lasketaan 20 v. täyttäneestä väestöstä Etelä-Karjalan liitto Tilastolähde: Tilastokeskus/ StatFin/ Koulutus Poimittu:

10 Talous Ja elinkeinot

11 Bruttokansantuote 2014 Bkt maakunnittain Bkt/asukas

12 Kuntien talous Kuntien talouden tunnuslukuja vuodelta Imatra LPR Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Etelä-Karjala Koko maa minimi maksimi Asukasluku Tulovero-% ,00 21,00 21,00 19,75 19,50 20,50 20,50 21,00 20,00 20,61 19,83 16,50 22,50 Verotulot /as Valtionosuudet /as Vuosikate /as Vuosikate %:a poistoista Investointien tulorahoitus-% Lainakanta /as Kassan riittävyys pv Omavaraisuusaste (%) 58,0 48,5 54,1 88,0 80,3 65,3 69,5 60,0 44,1 55,1 60,2 11,7 91,9 Suhteell. velkaantuneisuusaste (%) 50,9 66,4 31,5 17,3 17,3 28,2 24,8 33,9 63,6 53,5 54,8 9,1 119,1 Kertynyt yli-/alijäämä /as Imatra LPR Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Etelä-Karjala Koko maa minimi maksimi Lähde: Tilastokeskus Julkaissut: Suomen Kuntaliitto Kunnat, koko maa

13 Arvonlisäys Etelä-Karjalan yritysten toimialajakauma

14 Yritystoiminta Etelä-Karjala Koko Suomi Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstön lukumäärä Liikevaihto Tilastokeskus/ Alueellinen yritystoimintatilasto ( )

15 Eniten työllistävät toimialat järjestetty työpaikkojen lukumäärän mukaan Työpaikkojen lukumäärä Toimiala Muutos Muutos -% Q Terveys- ja sosiaalipalvelut % C Teollisuus % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moott.ajoneuv. ja moottoripyörien korjaus % P Koulutus % F Rakentaminen % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta % H Kuljetus ja varastointi % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta % A Maatalous, metsätalous ja kalatalous % S Muu palvelutoiminta % J Informaatio ja viestintä % R Taiteet, viihde ja virkistys % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta % X Toimiala tuntematon % L Kiinteistöalan toiminta % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta % T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotital. toiminta tavaroiden ja palv % E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesih., jätehuolto &muu ympäristön puht.pito % B Kaivostoiminta ja louhinta % U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta Toimialat yhteensä ,3 % Etelä-Karjalan liitto Tilastolähde: Tilastokeskus/ Elinkeinorakenne ja työssäkäynti muutos Etelä-Karjala C Teollisuus Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus Elintarvikkeiden valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Sahatavaran sekä puu- ja korkkituott. valm. (pl. huonekalut); Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus Muut teollisuuden toimialat yhteensä

16 Teollisuuden suurimmat työnantajat

17 Työvoima, työlliset ja työttömyysaste

18 Työttömyys

19 Pendelöinti 2013

20 Tax free myynti ja invoice-kauppa Invoice kauppalaskumyynti on yleisintä Kaakkois- Suomessa. 90 % kaikista Suomen Invoicekuiteista on leimattu Kaakkois- Suomen rajanylityspaikoilla v % kuiteista on leimattu Etelä-Karjalan rajanylityspaikoilla. Marraskuun 2016 loppuun mennessä Tulli oli leimannut invoice kuittia koko Suomen rajanylityspaikoilla luvun reipas tax free kaupan kasvu kääntyi vuoden 2014 alusta laskuun. Venäläisten asiakkaiden osuus koko Suomen tax free kaupassa oli vuoden 2016 marraskuuhun mennessä 52 %. (60 % v ja 80 % v. 2014). Kiinalaisten osuus tax free:stä 11/2016 oli 30 %.

21 Venäläismatkailijoiden yöpymiset Suurin osa maassamme yöpyvistä venäläismatkailijoista suuntaa Uudellemaalle, Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Lappiin, joissa vietetään 65 % koko Suomen venäläis-yöpymisvuorokausista. Vuoden 2013 huippulukemista venäläismatkailijoiden yöpymisvuorokaudet ovat olleet laskussa aivan viime kuukausiin saakka. Elokuussa 2016 päästiin Etelä-Karjalassa ensimmäisen kerran edellisvuoden yöpymisten tasolle ja syyskuussa kasvu oli jo 16,4 % edellisvuoden syyskuuhun verrattuna. Kulunut vuosi on silti vielä 14 % pakkasella.

22 Rajaliikenne

23 Kaakkois-Suomen rajaliikenne: Vaalimaa vs. Nuijamaa+Imatra

24 Maakunnan etujen valvoja Lisää tilastotietoa Etelä-Karjalasta nettisivuiltamme: