Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Ahtiainen Karoliina Jäsen

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ AIKA klo 18:30-20:45 PAIKKA Kaupunginvaltuuston sali Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Ahtiainen Karoliina Jäsen Alander Paavo Jäsen Arminen Antti Jäsen Arola Tapio Jäsen Arvela Eeva Jäsen Brandt-Ahde Linda Jäsen Grönlund Joonas 1. varapuheenjohtaja Heltimoinen Ilpo Jäsen Holopainen Hanna 2. varapuheenjohtaja Hyöppinen-Sipari Ulla- Jäsen Riitta Hänninen Jyri Jäsen Härkönen Juha Jäsen Iljin Harri Jäsen Poistui klo Junttila Virpi Jäsen Järvenpää Heikki Jäsen Kakkola Risto Jäsen Karhu Jari Jäsen Karhukorpi Kai Jäsen Kemppi Jouni Jäsen Klemola Kimmo Jäsen Kopra Jukka Jäsen Koskenranta Sanna Jäsen Kukkonen Päivi Jäsen Lindh Tuula Jäsen Lipiäinen-Medjeral Leena Jäsen Lohko Jukka Jäsen Löfman Päivi Jäsen Munnukka Riitta Jäsen Mäkelä Jani Pöytäkirjan tarkastaja Näivä Henri Pöytäkirjan tarkastaja Pulkkinen Petri Jäsen Pulli Jarmo Jäsen Rantalainen Juha Jäsen Ruokoniemi Kimmo Jäsen Saarela Kalle Jäsen Smolander Seppo Jäsen Thomander-Tiainen Jäsen Johanna Torniainen Ari Puheenjohtaja

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Turkia Juha Kohvakka-Turja Leena Pykäläinen Tuija Maaret Moilanen Marjatta Vesterinen Marja-Liisa Mustola Toni Lehtonen Kullervo Nurkkala-Kilpiäinen Sirpa Räsänen Erkki Virolainen Veli Matti Hirvikallio Martta Vilkko Antti Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Varajäsen Varajäsen Varajäsen Varajäsen Varajäsen Varajäsen Muut osallistujat Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Willberg Juha Kaupunginsihteeri Iskanius Jari Rahoitusjohtaja Willberg Tuija Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Leimi Pasi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Lankinen Markus Strategiajohtaja Alatalo Johanna Kaupunginlakimies Palonen Mervi Muu osallistuja Hölsä Maiju Toimistosihteeri Hietamies Mikko Edustaja Otewa Calvin Edustaja Hirvonen Olli Kaupungininsinööri Pimiä Maarit Kaupunginarkkitehti Poissaolevat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Heikkilä Markku Jäsen Kemppinen Juha Jäsen Kiljunen Anneli Jäsen Puolakka Helena Jäsen Timonen Armas Jäsen Iitiä Markus Jäsen Vasama Tommi Jäsen

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 14 Pöytäkirjan tarkastus 5 15 Joukkoliikennepoliittinen ohjelma Asemakaava 553 Nyrkkölän kylän osalle tiloja 1:12 ja 1: Asemakaavan muutos ja tonttijako 203 Lampikangas, osa korttelista 1008, kortteli 1010, suojaviher- ja katualuetta (Joutsenonkankaan Voimakaari) 17 Ranta-asemakaavan muutos Tuosan saaren länsirannan 19 ranta-asemakaava korttelit 2 4, sekä niihin liittyvillä lähivirkistys-, katu- ja autopaikkojen korttelialueella (Tuosan ranta-asemakaavan muutos) 18 Marja-Leena Leppäsen eroanomus kulttuuri- ja 35 liikuntalautakunnan varajäsenen tehtävästä 19 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite 37 koulujen ja päiväkotien rakentamisen aikaisen rakennusvalvonnan tehostamisesta 20 Vastaus Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen 46 joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi 21 Johanna Thomander- Tiaisen ym. valtuustoaloite 55 hoivapalvelujen kiinteistöjen myynnistä aiheutuvien riskien selvittämiseksi 22 Valtuustoaloite sähköisen ilmailun kehittämisen edistämisestä 62 Lappeenrannan lentokentällä 23 Valtuustoaloite kaupungin tarjoaman ruoan ilmastovaikutusten 66 minimoimisesta 24 Keskustan valtuustoryhmän aloite ilmaston muutokseen ja 75 Greenrealityyn liittyvästä puuntaimien istuttamisesta 25 Keskeneräiset v jätetyt valtuustoaloitteet Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite 81 Kartanonpellon kaupunginosan paikallisliikenteen parantamisesta ja Hovinpellon paikallisliikenteen turvallisuuden parantamisesta 27 Heikki Järvenpään ym. valtuustoaloite ison tekojään 82 kattamisesta 28 Valitusosoitus 83

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kaupunginhallituksen ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Puheenjohtaja totesi, että valtuutetut Markku Heikkilä, Juha Kemppinen, Anneli Kiljunen, Helena Puolakka, Armas Timonen ja Tommi Vasama ovat ilmoittaneet esteestään saapua valtuuston kokoukseen ja heidän tilalleen on kutsuttu varavaltuutetut Antti Vilkko, Kullervo Lehtonen, Martta Hirvikallio, Erkki Räsänen, Sirpa Nurkkala-Kilpiäinen ja Veli Matti Virolainen. Paikalla oli 50 valtuutettua tai varavaltuutettua liitteenä olevan läsnäololistan mukaisesti (liite 1). Todettiin kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Pöytäkirjan tarkastus Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginvaltuusto valitsee hallintosäännön 13 luvun 25 :n mukaisesti kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Päätös Tämän kokouksen pöytäkirja päätettiin tarkastaa konsernihallinnossa klo mennessä ja pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jani Mäkelä ja Henri Näivä.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Joukkoliikennepoliittinen ohjelma Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1661/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 190 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Hirvonen Olli etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018_2030 Lappeenrannan kaupungin valtuusto on hyväksynyt edellisen joukkoliikennepoliittisen ohjelman vuonna 2013 ja se on tarpeen päivittää muun muassa paikallisliikenteen tulevan kilpailutuksen vuoksi. Elinvoima ja kaupunkikehitys -toimialan kadut ja ympäristö - vastuualue on laatinut yhdessä konsultin kanssa Joukkoliikennepoliittisen ohjelman ajalle ohjaamaan joukkoliikenteen suunnittelua. Ohjelman laatimisessa on otettu huomioon eri asukasryhmät kehittämistyöpajoissa ja työn laatimista on ohjannut kaupunkikehityslautakunnan jäseniä ohjausryhmässä. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma kattaa koko kaupungin alueen joukkoliikenteen ja laajasti eri toimijoiden näkemyksiä. Työhön on kytketty kiinteästi asiakasnäkökulma ja eri käyttäjätahoja osallistunut uusien ideoiden tuottamiseen. Siinä on määritelty asiakasnäkökulmasta kehityssuunnat ja tavoitteet joukkoliikenteelle, joukkoliikenteen rahoituksen tilanne sekä

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Esittelijän ehdotus Päätös Hyväksyttiin. palvelutaso Lappeenrannan alueelle. Jotta joukkoliikennettä pääsee kehittämään tämän ohjelman mukaisesti, on siihen varattavaa rahoitusta nostettava. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma määrittelee paikallisliikenteen seuraavien sopimuskausien vaatimuksia. Paikallisliikenteen seuraava sopimuskausi alkaa ja se on tarkoituksena kilpailuttaa vuoden 2019 alkupuolella. Kaupunkikehityslautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä joukkoliikennepoliittisen ohjelman ja lähettää sen edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 357 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Talous- ja kehittämispäällikkö Huovila Krista etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018_2030 Konsernihallinnon lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta Joukkoliikennepoliittinen ohjelma on laadittu ohjaamaan joukkoliikenteen suunnittelua. Ohjelmassa on

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Esittelijän ehdotus määritelty joukkoliikenteen kehityssuunnat ja tavoitteet. Joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa korostuvat Lappeenranta 2033 strategiankin mukaisesti asiakaslähtöisyys, digitaalisuus ja ympäristöystävällisyys. Joukkoliikennepoliittisen ohjelman yksi keskeisimmistä tavoitteista on nostaa paikallisliikenteen matkustajamäärä vuoteen 2030 mennessä noin 20 % eli noin 2 miljoonaan matkustajaan/vuosi. Vuotuinen matkustajamäärän kasvu tulisi olla n. 1,4 %. Matkustajamäärän kasvu on vahvasti sidoksissa muiden joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumiseen. Palvelutason osalta tavoitteena on parantaa erityisesti runkoyhteytenä toimivaa keskusta-skinnarila yhteysväliä. Muilla alueilla palvelutaso säilyisi lähes nykyisellä, vuonna 2010 määritellyllä, palvelutasolla. Joukkoliikenteen kehittäminen ohjelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaiselle tasolle vaatii merkittävää lisärahoitusta. Esitetty subventiotaso 10 /asukas tarkoittaisi vuositasolla euron lisärahoitusta. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialaan kuuluvan kaupunkikehityksen sitovuustason arvioidaan ylittävän vuodelle 2018 asetetun kehyksensä eurolla. Yksi merkittävimmistä syistä on juuri joukkoliikenne. Tilastokeskuksen Kuntien palvelutuotannon nettokustannusvertailussa vuodelta 2016 Lappeenrannan yhdyskuntapalveluiden kustannukset/asukas ovat 389 /asukas. Vertailukaupunkien keskiarvo on 377 /asukas. Joukkoliikenteen osalta nettokustannukset ovat 23 /asukas (ka. 29 /asukas). Konsernihallinnon näkökulmasta joukkoliikenteen kehittäminen nähdään merkittävänä strategisena toimenpiteenä, jota tulee edistää muun muassa joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa esitetyin toimenpitein. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma edustaa kuitenkin tavoitetilaa, jota kohti tulee mennä toimialan talousarviokehyksen asettamissa raameissa. Kaupungin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, lähivuosien kehitys huomioiden, ei ole mahdollista lisätä kaupungin nettomenoja.

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva joukkoliikennepoliittinen ohjelma hyväksytään ohjaamaan joukkoliikenteen kehittämistä. Kaupungin nettolisäysmäärärahoja vaativia toimenpiteitä voidaan toteuttaa kulloinkin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Päätös Asian käsittelyn aikana esittelijä muutti esitystään kuulumaan seuraavasti: Asia jätetään pöydälle ja siitä pyydetään hallintosäännön mukaisten vaikuttamistoimielinten eli nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja asukas- ja alueneuvoston lausunnot mennessä ja ohjelmaluonnos asetetaan myös julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan tulee ottaa kantaa lausuntoihin ja nähtävilläoloajan aikana mahdollisesti annettuihin mielipiteisiin, jonka jälkeen asia tuodaan uudelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Hyväksyttiin muutettu esitys. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 57 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018_ Asukas- ja alueneuvoston lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta Vammaisneuvoston lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta Vanhusneuvoston lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan vastine : Joukkoliikennepoliittinen ohjelma on ollut julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan mielipiteiden ja ehdotusten esittämistä varten. Nähtävillä oloaikana siitä annettiin kolme lausuntoa, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto sekä asukas- ja alueneuvosto. Lausunnoissa käydään läpi ohjelman laatimisen yhteydessä olleiden työpajojen materiaalin liittäminen varsinaiseen ohjelmaan, hinnoittelumuutoksia, toimintarajoitteisten huomioimista linja-autoissa ja pysäkeillä. Edellään lausunnoissa on käyty läpi maaseutualueen liittäminen joukkoliikennepoliittiseen ohjelmaan sekä liityntäpysäköinnin rakentamista. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma on laadittu ohjaamaan joukkoliikenteen kehittämistä ja siinä on määritelty strategiset toimenpiteet matkustajien lisäämiseksi. Työn taustaa ja tavoitteita kohdassa on kerrottu, että päivitystyö kattaa koko kaupungin joukkoliikenteen ja laajasti eri toimijoiden näkemyksiä. Työhön on kytketty kiinteästi asiakasnäkökulma ja eri käyttäjätahoja osallistunut uusien ideoiden tuottamiseen. Ohjelma ohjaa jatkossa Lappeenrannan joukkoliikenteen kehittämistä, suunnittelua ja kilpailuttamista vuoden 2020 jälkeen. Ohjelman strategisissa toimenpiteissä on huomioitu pyöräilyn liittäminen liityntäpysäkkien avulla joukkoliikennejärjestelmään sekä pitkän matkan liikenteen huomioiminen kaupungin joukkoliikenteessä. Hinnoittelussa sekä lippu- ja maksujärjestelmässä huomioidaan eri asiakasryhmien tarpeet. Erinomaisen asiakaskokemuksen elementit osiossa on mainittu, että kaikkien käyttäjäryhmien tarpeet huomioidaan joukkoliikenteen kokonaisuudessa. Kalustovaatimuksissa tulee näin ollen huomioida toimintarajoitteisten ja muiden ryhmien tarpeet. Ohjelmassa tehty palvelutasomäärittely kattaa koko kaupungin alueen ja siinä on nostettu korkeimpaan palvelutaso luokkaan keskusta Skinnarila väli, jossa liikkuu eniten ihmisiä. Asukkaita on kuultu kattavasti työn laatimisen yhteydessä ja niistä saatu materiaali on ollut pohjana työn laatimiseen. Kuitenkaan niistä ei ole tehty erillistä materiaalia, jonka voisi liittää joukkoliikennepoliittiseen ohjelmaan.

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Esittelijän ehdotus Joukkoliikennepoliittisen ohjelman tulleisiin lausuntoihin on vastaukset jo ohjelmassa, jonka hyväksymisen jälkeen erilliset tarkemmat päätökset kehitykseen, kilpailutuksiin ja hinnoitteluun tekee tapauskohtaisesti kaupunkikehityslautakunta. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva joukkoliikennepoliittinen ohjelma hyväksytään ohjaamaan joukkoliikenteen kehittämistä. Kaupungin nettolisäysmäärärahoja vaativia toimenpiteitä voidaan toteuttaa kulloinkin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Päätös Asia jätettiin viikoksi pöydälle. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 65 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018_ Asukas- ja alueneuvoston lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta Vammaisneuvoston lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta Vanhusneuvoston lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta Lappeenrannan nuorisovaltuuston lausunto : Nuorisovaltuusto haluaa ottaa esille julkisen liikenteen aikataulut ja reitit, muun muassa syrjäisten seutujen alueella (Joutseno, Nuijamaa, Lemi, Savitaipale, Luumäki, Korkea-aho ja Korvenkylä). Nuorisovaltuuston ehdotuksena on, että

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ joukkoliikenteelle ja aikatauluille tehdään tarvekartoitus. Nuorisovaltuusto haluaa korostaa kommunikoinnin tärkeyttä eri toimijoiden kesken, esimerkiksi koulujen, erilaisten harrastustoimijoiden ja kauko- ja lähiliikenteen, jotta yhteydet ja yhteysketjut olisivat toimivampia. Näin saataisiin lisää nuoria mm. harrastusten pariin. Busseissa olisi tärkeää kehittää mobiilimaksamista. Mobiilisovellukset olisi hyvä saada tarjoamaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Nettimaksu/Waltti-kortin lataaminen on hyvä saada luotettavaksi. Joutsenon S-marketin yhteyteen toivotaan virallista mopoparkkia, johon voisi katetulle alueelle jättää kulkuvälineensä (mopot, fillarit) suojaan. Keskusta-yliopisto-väli on nykyisellään hyvä ja toimiva, jos kohta ruuhka-aikana olisi hyvä saada riittävän tilavia busseja reitille. Lisäksi nuorisovaltuusto haluaa ottaa esiin kuskien ammatillisen ajotavan ja asiakaspalvelutaitojen kehittämisen. Ekologisuus on tärkeä osa joukkoliikennettä, mutta nuorisovaltuusto kokee, että yhteydet ja aikataulut ovat ensisijaisia kehittämiskohteita. Toimiva joukkoliikenne auttaa tekemään Lappeenrannasta houkuttelevamman opiskelu- ja asuinkaupungin. Elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan vastine Nuorisovaltuuston lausuntoon : Nuorisovaltuusto ottaa kantaa lausunnossaan joukkoliikennepoliittiseen ohjelmaan syrjäisten seutujen joukkoliikenteen kehittämiseen ja tarvekartoituksen tekoon. Edelleen lausunnossa kannatetaan mobiilimaksamisen, liityntäpysäköinnin ja kuljettajien asiakaspalvelun kehittämistä. Joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa on huomioitu eri alueiden palvelutasoluokittelussa matkustajamäärät ja tarpeet. Lisäksi ohjelmassa mainitaan, että mikäli määrärahoissa tulee lisäyksiä, voidaan palvelutasoa parantaa. Joukkoliikenteen suunnitteluun pyritään ottamaan mukaan nuoria, jotta joukkoliikenteestä saadaan jatkossa houkutteleva vaihtoehto liikkumiseen. Lappeenrannan joukkoliikenteessä on jo käytössä mobiililiput ja joukkoliikennepoliittisen ohjelman mukaisesti niiden markkinointia kehitetään. Edelleen liityntäpysäköinnin kehittäminen on ohjelmassa jo mainittu.

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Esittelijän ehdotus Nuorisovaltuuston esiin ottamat asiat ovat mukana joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa, joten sitä ei ole tarpeen muuttaa. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva joukkoliikennepoliittinen ohjelma hyväksytään ohjaamaan joukkoliikenteen kehittämistä. Kaupungin nettolisäysmäärärahoja vaativia toimenpiteitä voidaan toteuttaa kulloinkin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että toimialajohtaja Pasi Leimi ja kaupungininsinööri Olli Hirvonen olivat kokouksessa esittelemässä joukkoliikennettä koskevia lista-asioita ja että saapuvilla oli myös rahoitusjohtaja Jari Iskanius. Leimi ja Hirvonen poistuivat kokouksesta klo 15.45, Iskanius klo Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018_ Asukas- ja alueneuvoston lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta Vammaisneuvoston lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta Vanhusneuvoston lausunto joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta Liite 2: Äänestyslista kv Kaupunginhallituksen ehdotus

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva joukkoliikennepoliittinen ohjelma hyväksytään ohjaamaan joukkoliikenteen kehittämistä. Kaupungin nettolisäysmäärärahoja vaativia toimenpiteitä voidaan toteuttaa kulloinkin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Päätös Asiassa käydyn keskustelun aikana valtuutettu Hanna Holopainen esitti, että päätösesitykseen lisätään, että tavoitteena on saada määrärahat samalle tasolle kuin vertailukaupungeissa keskimäärin asukasta kohden. Valtuutettu Virpi Junttila kannatti Holopaisen lisäysesitystä. Valtuutettu Ilpo Heltimoinen esitti, että ohjelman kohdasta 2 Rahoitus poistetaan toinen kohta Joukkoliikenteen rahoitusta lisätään joukkoliikennepoliittisen ohjelman strategisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Heltimoisen esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty kannatettu lisäysesitys asiaan ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat valtuutettu Hanna Holopaisen esitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa on valtuutettu Hanna Holopaisen esitys tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä annettiin 43 JAAääntä ja 7 EI-ääntä. (Liite 2) Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunginhallituksen esityksen asiassa.

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Asemakaava 553 Nyrkkölän kylän osalle tiloja 1:12 ja 1:21. Asemakaavan muutos ja tonttijako 203 Lampikangas, osa korttelista 1008, kortteli 1010, suojaviher- ja katualuetta (Joutsenonkankaan Voimakaari) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2199/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 28 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Liitteet 1. Asemakaavakartta/K2697/Joutsenonkangas Voimakaari 2. Asemakaavanselostus ja liitteet 1-8/K2697/Joutsenonkangas Voimakaari Asemakaavan muutos ja laajennus koskevat Joutsenonkankaan teollisuusalueen länsiosassa sijaitsevaa noin 17,8 hehtaarin aluetta. Suunnittelualue rajoittuu idässä teollisuustonttiin, pohjoisessa valtatie 6:een ja kaakossa Voimakaaren katualueeseen. Suunnittelualue on Lappeenrannan kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta alueen eteläosassa sijaitsevaa noin 0,9 hehtaarin aluetta. Alue on tällä hetkellä rakentamatonta metsämaata. Sen sisällä on 1,5 hehtaarin kokoinen entinen soranottoalue, joka on myöhemmin täytetty ja osin metsittynyt. Voimassa olevassa asemakaavassa kaavamuutosalue on katua ja teollisuus ja varastorakennusten korttelialuetta (T) sekä suojaviheraluetta (EV-2).

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Esittelijän ehdotus Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa nykyistä suurempi tonttikoko ja poistaa voimassa oleva asemakaavassa oleva Pylvästien katuvaraus. Samalla tarkistetaan rakentamista ohjaavia merkintöjä. Asemakaava-aluetta laajennetaan lounaaseen päin. Asemakaavaehdotuksessa pääosa suunnittelualueesta on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alue on tarkoitettu teollisuus- ja varastotoiminnalle, joka ei aiheuta ilman pilaantumista, eikä käytä tai valmista pohjavettä likaavia aineita (TY-1). Asemakaava sisältää kaksi sitovaa TY-1 tonttia, katualuetta sekä puistomuuntamoa varten varatun yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueen (ET). Uutta asemakaavoitettua aluetta muodostuu noin 3,6 hehtaaria. TY-1-alueiden tonttitehokkuus on e=0,4, jolloin rakennusoikeus on noin kerros-m 2. Asemakaavan muuttaminen on käynnistetty Lappeenrannan kaupungin maaomaisuuden hallinnan aloitteesta. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimasssa ja Joutseno-lehdessä sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta annettiin 11 lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Saadun palautteen perusteella on mm. täsmennetty pohjavesiä koskevaa yleismääräystä. Kaupunkikehityslautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. - esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus).

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi Päätös Hyväksyttiin. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 37 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Asemakaavakartta/K2697/Joutsenonkangas Voimakaari 2. Asemakaavanselostus ja liitteet 1-8/K2697/Joutsenonkangas Voimakaari Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää asettaa asemakaavan 553 Nyrkkölän kylän osalle tiloja 1:12 ja 1:21. Asemakaavan muutoksen ja tonttijaon 203 Lampikangas, osa korttelista 1008, kortteli 1010, suojaviher- ja katualuetta (Joutsenonkankaan Voimakaari, kaavanro K2697) MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon ja mikäli lausunnoista tai nähtävilläoloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kuulutus lausunnot Tämän kokouksen käsittely:

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Asemakaavanselostus ja liitteet 1-8/K2697/Joutsenonkangas Voimakaari 2. Asemakaavakartta/K2697/Joutsenonkangas Voimakaari Elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan kaupunkisuunnittelun kirje : Asemakaava on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti ollut julkisesti nähtävillä teknisen toimen kaavoituksessa Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. (JW) Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että asemakaava 553 Nyrkkölän kylän osalle tiloja 1:12 ja 1:21. Asemakaavan muutos ja tonttijako 203 Lampikangas, osa korttelista 1008, kortteli 1010, suojaviher- ja katualuetta (Joutsenonkankaan Voimakaari) hyväksytään. Päätös Hyväksyttiin.

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Ranta-asemakaavan muutos Tuosan saaren länsirannan ranta-asemakaava korttelit 2 4, sekä niihin liittyvillä lähivirkistys-, katu- ja autopaikkojen korttelialueella (Tuosan ranta-asemakaavan muutos) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1027/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 107 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori Kaavavalmistelija Hanna-Maija Marttinen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Selostus/K2608/Tuosan ranta-asemakaavan muutos 2. Kaavakartta/K2608/Tuosan ranta-asemakaavan muutos 3. Selostuksen liitteet/2608/tuosan ranta-asemakaavan muutos Kaavamuutosalue sijaitsee Tuosan saaressa, Vehkataipaleentien ja Pien-Saimaan Puominlahden välisellä alueella Sudensalmen eteläpuolella. Alueelta on matkaa Lappeenrannan keskustaan noin 8 kilometriä. Alueen pinta-ala on noin 9,5 ha ja rantaviivaa on noin 1,0 km. Suunnittelualue on tällä hetkellä rakentamatonta metsämaata. Aloitteen ranta-asemakaavan muuttamisesta on tehnyt alueen maanomistaja Kiinteistö Oy Lappeenrannan Griini. Alueella on voimassa hyväksytty ranta-asemakaava.

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Esittelijän ehdotus Kaavamuutoksen tavoitteena on parantaa ranta-asemakaavan toteutettavuutta muuttamalla yhteisrantaiset korttelialueet (RM-1) omarantaisiksi loma-asuntojen korttelialueiksi (RA). Ranta-asemakaavan muutoksella muodostetaan Puominlahden itäpuolelle kaksi uutta loma-asuntojen korttelialuetta (RA), jotka käsittävät yhteensä kuusi omarantaista rakennuspaikkaa. Korttelialueiden välit ja tausta-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue säilytetään metsänä (MY-1). Suunnittelualueen kokonaisrakennusoikeus pienenee kaavamuutoksen myötä noin 750 kerros-m 2. Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt keväällä Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Rantaasemakaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana Asemakaavaluonnoksesta saatiin kuulemisaikana yhdeksän lausuntoa. Lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus antoi täydentävän lausunnon alueen rantarakennusoikeuden muodostumisesta. Luonnosvaiheen jälkeen asemakaavaa on tarkistettu mm. luonnonympäristöä ja kulkuväyliä koskevien kaavamerkintöjen osalta. Lisäksi kaava-asiakirjoja on täydennetty erityisesti alueen rantarakennusoikeuden muodostumisen osalta. Kaupunkikehityslautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. esittää kaupunginhallitukselle ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon asemakaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana.

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 215 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oheismateriaali 1. Selostus/K2608/Tuosan ranta-asemakaavan muutos 2. Selostuksen liitteet/2608/tuosan ranta-asemakaavan muutos 3. Kaavakartta/K2608/Tuosan ranta-asemakaavan muutos 4. Selostuksen Liite 7_Emätilaselvitys ja laskelma rantarakennusoikeudesta/k2608/tuosan ranta-asemakaavan muutos (sisältää ei julkisia henkilötietoja) Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. (JW) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää asettaa ranta-asemakaavan muutoksen Tuosan saaren länsirannan ranta-asemakaavalle korttelit 2 4, sekä niihin liittyvillä lähivirkistys-, katu- ja autopaikkojen korttelialueelle (Tuosan ranta-asemakaavan muutos) MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausunnon ja mikäli lausunnosta tai nähtävilläoloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Päätös Hyväksyttiin. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 109 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Selostus/K2608/Tuosan ranta ak muutos 2. Selostuksen liitteet 1-5,8(K2608/Tuosan ranta ak muutos 3. Kaavakartta/K2608/Tuosan ranta ak muutos Oheismateriaali 1. Selostuksen liite 7/K2608/Tuosan ranta ak muutos Elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan kaupunkisuunnittelun kirje : Asemakaava on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti ollut yleisesti nähtävillä elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kaupunkisuunnittelussa Elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan kaupunkisuunnittelun kirje : Ehdotusvaiheen nähtävillä olo (MRL 65, MRA 27 ) Kaupunginhallitus asetti päätöksellään ( 215) rantaasemakaavan muutoksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti nähtäville 30 päivän ajaksi Samalla kaupunginhallitus päätti pyytää lausunnon kaavaehdotuksesta Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta. Ehdotusvaiheen nähtävilläolosta kuulutettiin lehti-ilmoituksella Etelä-Saimaassa , kaupungin ilmoitustaululla sekä

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ internet-sivuilla. Kaavaehdotus oli nähtävillä Lappeenrannan kaupungin kaupunki-suunnittelussa sekä kaupungin internetsivuilla. Asemakaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Tiivistelmä ehdotusvaiheen lausunnosta ja vastine siihen: 1. Kaakkois-Suomen ELY-keskus ( ): a) ELY-keskus viittaa aiemmin antamiinsa lausuntoihin ja kannanottoihin, jotka tulee edelleen ottaa huomioon kaavan jatkosuunnittelussa. Nykyisin voimassa olevan, pääasiassa matkailua palvelevan ja rantavyöhykettä vapaaksi jättävän alueen ranta-asemakaavan mitoituksen perusteluiksi on riittänyt ja riittää viittaus länsirannalta siirtyneisiin rakennusoikeuksiin. Muutos rantaa varaavien lomarakennuspaikkojen alueeksi edellyttää yksityiskohtaisempaa mitoituksen tarkastelua ja perusteluita. Vastine: Tämän ranta-asemakaavan liitteenä 7 olevassa emätilaselvityksessä ja rantarakennusoikeuslaskelmassa on yksityiskohtaisesti selostettu ja perusteltu suunnittelualueen rakennusoikeuden muodostuminen. Tässä ranta-asemakaavassa on käytetty emätilaselvitykseen perustuvaa mitoitusperiaatetta, jonka perusmitoitus on sama, kuin viime vuosina vahvistuneissa Saimaan ranta-alueita koskevissa oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa Lappeenrannassa. Mitoitusperusteita on selostettu tarkemmin kohdassa c. b) Kaavaselostuksessa todetaan laadittavan asemakaavan olevan Lappeen-rannan keskustaajaman osayleiskaavan mukainen. Kaavaselostuksessa ei kuitenkaan ole avattu yleiskaavaratkaisun perusteluita, jotka tukisivat rantaasemakaavan muuttamista esitetyllä tavalla. Lappeenrannan keskustaajaman itäisten osien osayleiskaavan 2030 selostuksessa todetaan mm.: Joitakin osayleiskaavan ranta-alueita on ollut tarkoituksenmukaista jättää emätilatarkastelun ulkopuolelle, sillä alueille ei voida osoittaa uusia rantarakennuspaikkoja. Tuosan saareen sijoittuvat länsirannan ja leirikeskuksen ranta-asemakaava-alueet, Naturaalue sekä UPM:n teollisuus- ja varastokäytössä oleva alue. Näiden saman maanomistajan alueiden rakennusoikeus on siirretty ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä Tuosan länsirannalle, jonne on osayleiskaavassa osoitettu

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ matkailupalveluiden alueita (RM) ja loma-asuntoalueita (RA) voimassa olevan asemakaavan mukaisesti." Vastine: Se, että emätilatarkastelua ei ole suoritettu yleiskaavaa laadittaessa, ei estä uusien omarantaisten rantarakennuspaikkojen osoittamista ranta-asemakaavassa emätilaperiaatetta käyttäen. Emätilaselvitys ja laskelma rantarakennusoikeudesta on laadittu ranta-asemakaavan yhteydessä ja liitetty ranta-asemakaavan asiakirjoihin. c) Yleiskaavan yhteydessä ei ole tehty emätilaselvitystä Tuosan saaren osalta, eikä yleiskaavasta selviä erityisiä perusteluja tai tavoitteita voimassa olevan Tuosan länsirannan rantaasemakaavan muuttamiseksi. Yleiskaava mahdollistaa alueelle rakennettavaksi matkailupalvelujen aluetta ja/tai lomaasuntoaluetta, ja alueen lopullinen käyttötarkoitus ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Vastineessa viitataan, että ELY-keskus ei ole yleiskaavavaiheessa kyseen-alaistanut siinä esitettyä rakennusoikeuden muodostumista. ELY-keskuksella ei ole ollut tarvetta ottaa kantaa yleiskaavassa esitettyihin yleisiin mitoitusperiaatteisiin, jotka noudattavat vakiintuneita rantarakentamisen mitoituksen periaatteita. Mikäli Tuosan länsirannan alueen ranta-asemakaavaa muutetaan, ratkaistaan maankäyttö, mitoitus ja rakentamattoman ranta-alueen laajuus asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaava-aineiston perusteella ei ole vedettävissä sellaista johtopäätöstä, että yleiskaava ohjaisi ranta-asemakaavoitusta perustumaan toisenlaiseen mitoitukseen kuin muut vastaavat yksittäisten lomarakennuspaikkojen rantaalueet Lappeenrannan alueella. Vastine: Ranta-asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu kaavanlaatijan toimesta emätilaselvitys. Siinä on otettu huomioon samaan omistusoikeusyksikköön (UPM Kymmene Oyj) kuuluneet tilat Kotro , Tuosansaari ja suunnittelualue Lappeenrannan Griini Lappeenrannan keskustaajaman itäisten alueiden osayleiskaavan 2030 mukaan Kotron ja Tuosansaaren golfkenttäalueen rantarakennusoikeus on siirretty tilan Griini alueelle. Näin on tehty myös aikaisemmassa oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa v. 2003, joka on ollut pohjana Griinin alueelle hyväksytylle ranta-asemakaavalle.

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ Griinin tilalle laaditussa kaavan muutoksessa on kuusi (6) omarantaista RA-rakennuspaikkaa aikaisemmin kolmen RMalueen kohdalla. Kaavassa on edelleen ja jää voimaan kahdeksan (8) RA-rakennuspaikkaa. Muutoksen jälkeen Griinin tilalla olisi yhteensä 14 RA-rakennuspaikkaa. Griinin, Kotron ja Tuosansaaren tiloilla on ollut ja on edelleen todellista rantaviivaa 6,45 km ja ns. muunnettua rantaviivaa 3,37 km. Lappeenrannassa on hyväksytty rantarakentamisen mitoitukseksi 5 rp/ muunnettu rantaviivakilometri (m-km). Näin ollen Griinin tilalle voitaisiin kaavoittaa yhteensä 5 rp/ m-km x 3,37 m-km = 17 rp. Näin ollen voimassa olevassa kaavassa olevat kahdeksan rakennus-paikkaa ja kaavan muutoksessa olevat kuusi rakennuspaikkaa eli yhteensä 14 rakennuspaikkaa vastaavat mitoitusta 4,2 rp/ m-km. Tärkeintä on huomata, että voimassa olevan kaavan kahdeksan rakennuspaikkaa ja RM- alueet tarkoittavat sitä, että golfkenttäalueelta, tiloilta Kotro ja Tuosansaari, on siirretty rantarakennusoikeutta Griinin tilalle jo voimassa olevaan kaavaan eikä esitetty muutos muuta sitä tosiseikkaa mitenkään. Muutoksessa alueen rakennusoikeus pienenee noin 600 k-m2. d) Kaavaselostuksen liiteasiakirjana on Emätilaselvitys ja laskelma rantarakennusoikeudesta ( ). Lausunnolla aiemmin ollut samalla päiväyksellä allekirjoitettu selvitys on todettu puutteelliseksi. Selvitystä on ehdotusvaiheeseen kuitenkin täydennetty, minkä olisi hyvä ilmetä myös selvityksen päiväyksestä. Vastine: Täydennetty selvitys on päivätty uudelleen. e) Mitoituksena on käytetty 5 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri, mikä vastaa itäisen alueen yleiskaavassa käytettyä mitoitusta. Poikkileikkausvuosi on Vuosi vastannee Lappeenrannan kaupungin linjausta. Kaavaratkaisun mitoitusperiaatteita ei edelleenkään ole avattu kaavaselostuksessa. Osallisten tulee voida ymmärtää asiakirjat luettuaan rantarakennusoikeuden muodostumisperiaate. Emätilaselvitystaulukosta ja karttaliitteistä on yhdisteltävissä alueen kiinteistömuodostumisen historiaa. Emätilaselvityksestä ja sen liitteenä olevasta taulukosta ei kuitenkaan selkeästi ja kattavasti ilmene eri kiinteistöjen emätiloja ja niistä

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ muodostettujen kiinteistöjen historiaa. Tekstiosuudessa mainitaan, että Lappeenrannan Griini on lohkottu tilasta Emätilaselvitystaulukon mukaan on rekisteröity vuonna Mainittujen kiinteistöjen muodostumisketjujen puuttuessa jää epäselväksi, mikä on tilan , ja siitä mahdollisesti lohkottujen ja rakennettujen kiinteistöjen merkitys kokonaisuudessa. Emätilaselvityksen perusteella kiinteistön rantamitoitukseen perustuva rakennusoikeus on yhteensä kolme rantarakennuspaikkaa, joka on käytetty ja ylitetty voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa viidellä. Vastine: Griinin tila on lohkottu UPM Kymmene Oy:n omistamasta tilasta Tuosansaari. Tuosansaari RN:o 1:5 ja Tuosansaari RN:o 1:11, kuten Kotro RN:o 6:2 ovat kaikki eri kylään kuuluvia tiloja. Sen vuoksi nimi voi olla sama. Tuosansaari 1:11 ei ole ollut mukana emätilaselvityksessä eikä mitoituksessa, koska se ei ole golfkenttäalueella. Kuten kohdan c) mitoituksesta käy ilmi, emätilaselvityksessä olevat tilat Kotro, Tuosansaari ja Griini mahdollistaisivat yhteensä 17:n RArakennuspaikan muodostamisen Griinin tilalle/ suunnittelualueelle. Näin ollen ELY:n lausunnossa olevaa tila Tuosansaari RN:o 1:11 ei tarvitse ottaa huomioon nyt käsiteltävänä olevassa kaavan muutoksessa ja vaikka se olisi mukana emätilaselvityksessä, niin se ei muuttaisi selvityksen perusteita. f) Mitoituksessa huomioon otettavana asiana todettakoon edelleen, että vakiintuneen oikeuskäytännön (KHO:n vuosikirjapäätökset, esim. 2005:4, 2005:76) perusteella mm. golfkenttätoiminta rajoittaa merkittävästi alueen muuta virkistyskäyttöä ja kauttakulkua, joten rantaan rajautuva golfkenttä ei ole tulkittavissa rantarakentamisen ohjauksessa vapaaksi rannaksi MRL 73 :n tarkoittamalla tavalla, vaan toiminnaksi ja maankäytöksi, joka estää tai rajoittaa rannan vapaata käyttöä. Golfkenttä varaa rannan kaikkialla, missä väylät turvaetäisyyksineen sijoittuvat rantavyöhykkeelle. Se tarkoittaa sitä, että kyseisiltä ranta-alueilta ei muodostu enää käyttämätöntä tai siirrettävissä olevaa rantarakennusoikeutta. Jokamiehenoikeuksien tai virkistyksen näkökulmasta Golfkenttäalue maan-käyttönä eroaa esimerkiksi maatalousalueesta siten, että ranta-alueella maa-talousalue, käytännössä rantapelto suojavyöhykkeineen, ei estä rannan

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ käyttöä turvalliseen rantautumiseen tai kulkemiseen viljelyksiä haittaamatta viljelykaudellakaan. Golfkentällä tai sen ratojen välittömässä läheisyydessä rannalla tai vesistöllä tulee noudattaa turvaetäisyyksiä vahinkojen välttämiseksi, mikä rajoittaa vapaan rannan käyttöä tai sen laskennallistakaan varaamista lomaasutukselle. Jätteenkäsittelyalue luonnollisesti myös rajoittaa ranta-alueen muuta käyttöä. Vastine: ELY-keskuksen näkemystä, jonka mukaan ranta-asemakaavan emätilaselvitys on virheellinen siltä osin, kuin laskelmassa on huomioitu golfkentän alue, ja että golfkentän alueelta ei kerry rakennusoikeutta, voidaan pitää virheellisenä eikä sille löydy perusteluja MRL:stä. MRL:n mukaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, että kaikille maanomistajille annetaan yhtäläinen mahdollisuus rantarakentamiseen. Tällöin lähtökohtana on, että maanomistajalle kuuluvaa rantarakennusoikeutta voidaan siirtää maanomistajan muille alueille, ja ainoastaan silloin, kun jokin alue on täysin rakentamiseen soveltumatonta, aluetta ei tule huomioida mitoittavan rantaviivan määrittelyssä. Tällöin kyseessä ovat esimerkiksi tulva-alueet ja laajat kosteikot, joita ei yleensä lasketa mukaan mitoittavaan rantaviivaan. Yleensä maanomistajan maa ei ole kuitenkaan kokonaan rakentamiseen soveltumaton, jolloin tälle voidaan osoittaa rakennuspaikkoja muille alueille. Tämän lähtökohdan mukaisesti rakennuspaikkojen siirto maanomistajan tilalta toiselle on MRL:n mukaan mahdollista myös Tuosan golfkentältä. Asiassa tulee myös huomioida, että mikäli emätilalle, jolla on rakentamiseen kelvollisia alueita, ei osoitettaisi lainkaan rakentamista, kunnalle voi MRL:n mukaan syntyä rakentamisrajoituksen johdosta korvaus- tai lunastusvelvollisuus. Tuosan saaren tapauksessa ELY-keskus ei ole miltään osin esittänyt, että golfkentän alue olisi vuoden 2003 yleiskaavan laadinnan aikana ollut rantarakentamiseen kelpaamatonta. Näin ollen voidaan katsoa, että toisin kuin ELY-keskuksen taholta asiassa on esitetty, golfkentän alueelta tulee kertyä ja on kertynyt rantarakennusoikeutta. Kaavaselostuksen liitteenä olevassa emätilaselvityksessä on lisäksi perustellusti esitetty, että golfkentän rakennusoikeus on siirretty Tuosan länsirannan rantaasemakaavan alueelle, ja että rakennusoikeuden siirtämiselle on esitetty golfkentän rakentamisesta johtuneet objektiiviset ja yleiskaavaan pohjautuvat maankäytölliset perusteet.

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ g) Lähtökohtaisesti jo lunastetuilta Natura-alueilta ei kerry muualle siirrettävää rakennusoikeutta, vaan asia on ratkaistu suojelun yhteydessä. Sudensalmen metsän Natura-alue on lunastushetkellä (päätös ) ollut vuonna 2003 hyväksytyssä Tuosan yleiskaavassa suojelualuetta (SL). Nykyinen golfkenttäalue on ko. yleiskaavassa varattu golfkentän laajennusta varten (VU-1), jolle sallitaan enintään 2500 k-m2 rakennusoikeutta golf-klubin ja varasto- ja huoltorakennusten rakentamiseen. Alue on vuokrattu golfkenttäalueeksi Länsirannalle on ko. kaavassa osoitettu kolme matkailupalveluiden aluetta, joille kullekin on osoitettu 1500 k-m² rakennusoikeutta loma-asuntojen tai muiden matkailua palvelevien rakennusten rakentamiseen. Suojelualueen rakennusoikeus voidaan katsoa korvatuksi kaavaalueelle osoitetun rantaa varaavan muun käytön ja rakennusoikeuden perusteella. Vastine: Sudensalmen luonnonsuojelualue on muodostettu maanomistajan toi-mesta, eikä sen osalta ole vaadittu eikä saatu korvauksia rantarakennusoikeudesta. Mikäli ranta-alueelle olisi tehty suojeluun perustuva korvauspäätös, ei ranta alueelle tältä osin olisi muodostunut laskennallista rakennusoikeutta. UPM- Kymmene Oyj:n ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen välinen sopimus luonnonsuojelualueiden perustamisesta perustuu Sudensalmen metsän osalta Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen päätökseen , KASELY/380/07.01/2011 luonnonsuojelualueen perustamisesta. ELY-keskuksen ja maanomistajan välisen sopimuksen mukainen korvaus käsittää pelkästään suojelualueen metsätalousarvon, ei rakennusoikeutta. ELY-keskus on tarkentanut kantaansa Natura-alueen rakennusoikeudesta Annu Tulosen sähköpostiviestissä (Lisäselvitys Sudensalmen metsän Natura-alueen rakennusoikeuden siirrettävyydestä), joka on liitetty kaavaselostuksen liitteeseen 8. Viestissä todetaan mm., että ranta-asemakaavaa muutettaessa Sudensalmen metsän Naturaalue voidaan ottaa huomioon rakennusoikeutta mitoittavana rantaviivana.

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ h) Tuosan länsirannan asemakaavassa vuodelta 2008 on yleiskaavan mukaisista RM-alueista muodostettu kahdeksan omarantaista lomarakennuspaikkaa (RA) ja kolme matkailupalveluiden aluetta (RM). Vuoden 2008 rantaasemakaavan laatimisen yhteydessä ei ole tarkasteltu mitoitusta emätilaperusteisesti. Kahdeksan omarantaista lomarakennuspaikkaa edellyttää Lappeenrannassa vakiintuneen mitoituskäytännön (5 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviiva) perusteella 1,6 km muunnettua vapaata rantaviivaa. Asemakaavaehdotuksen mukainen ratkaisu kuudesta uudesta omarantaisesta lomarakennuspaikasta edellyttäisi samalla periaatteella vielä 1,2 km lisää muunnettua vapaata rantaviivaa. Esitetty kaavaratkaisu johtaa ylimitoitukseen suhteessa Lappeenrannan käyttämään rantamitoitukseen. Vastine: Ranta-asemakaavan muutosta varten on laadittu emätilaselvitys ja laskelma mitoituksen mukaisesta rakennusoikeudesta. Emätilaselvitykseen on koottu ne suunnittelualueen ja UPM- Kymmene Oyj:n tilat, joilta rakennusoikeutta on siirretty kaavamuutoksen kohteena olevalle alueelle. UPM-Kymmene Oyj:n asiassa antaman lausunnon mukaan Tuosan saaren länsirannan ranta-asemakaava vuodelta 2008 perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään Tuosan osayleiskaavaan ja siinä esitettyyn maankäyttöratkaisuun. Lausunnon mukaan Tuosan osayleiskaava laadittiin aikanaan golfkentän sijoittamiseksi Tuosan saareen, ja tuossa yhteydessä golfkentän kiinteistöjen rantarakennusoikeus siirrettiin yleiskaavan (ja nykyisin voimassa olevan ranta-asemakaavan) mukaiselle RMalueelle. Nyt laadittavan ranta-asemakaavan liitteenä olevassa emätilaselvityksessä on todettu, että kaavamuutoksen perustana olevilla alueilla on todellista rantaviivaa noin 6,45 kilometriä ja muunnettua rantaviivaa noin 3,37 kilometriä. Lappeenrannan kaupungissa käytettyjen Saimaan ranta-alueiden mitoitusperiaatteiden 5 kpl rakennuspaikkoja/ muunnettu rantaviivan kilometri perusteella tarkastelun kohteena olevan alueen rakennuspaikkojen kokonaislukumääräksi tulee yhteensä 17 rakennuspaikkaa (3,37 km x 5 rakennuspaikkaa). Voimassa olevassa Tuosan länsirannan ranta-asemakaavassa on osoitettu kahdeksan (8) omarantaista rakennuspaikkaa ja nyt puheena olevalla kaavan muutoksella alueelle muodostettaisiin kuusi (6)

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ omarantaista rakennuspaikkaa lisää, jolloin alueen rakennuspaikkojen kokonaismäärä olisi yhteensä 14, mikä määrä alittaa edelleen tilalle laskennallisesti kuuluvan 17 rakennuspaikkaa. Rantarakennusoikeuden muodostumisen kannalta keskeistä on, että rakennusoikeutta on muodostunut myös golfkentän alueelta, mitä on käsitelty tarkemmin kohdassa f. l) Kaavaehdotusaineistossa ei ole tuotu esille sellaisia uusia seikkoja, joiden myötä ELY-keskus katsoisi kaavaehdotuksen olevan valmis hyväksymiskäsittelyyn. Tämän ja aiemmissa lausunnoissa esitettyjen seikkojen perusteella kaavaehdotusta tulee muuttaa ennen hyväksymiskäsittelyä tai se tulee hylätä. Ranta-asemakaavaehdotuksen nähtävillä olevassa aineistossa ei ole riittäviä selvityksiä tai perusteluita nyt esitetylle kaavaratkaisulle, jotta se täyttäisi MRL 73 ja PeL 6, 15 edellytykset. Rannan vapaata käyttöä rajoittavien toimintojen alueita ei voida toistamiseen hyödyntää toisaalle siirrettävän rantarakentamisen mitoituksessa. Tuosan itärannalta on aiemmissa suunnitteluvaiheissa siirretty länsirannalle rakennusoikeutta voimassa olevaan asemakaavaan, jossa on osoitettu kuusi omarantaista lomarakennuspaikkaa ja kolme matkailupalvelualueiden korttelialuetta (RM). Ottaen huomioon itärannan vähäisen vapaan mitoittavan rantaviivan osuuden, ja jo kaavoitetut omarantaiset lomarakennuspaikat, voidaan maanomistajan katsoa hyödyntäneen rakennusoikeutensa MRL:n tarkoittamalla kohtuullisella tavalla jo voimassa olevassa ranta-asemakaavassa. Kaavan tulee kohdella vastaavassa tilanteessa olevia maanomistajia yhdenvertaisella tavalla. Nyt esitetty kaavamuutosehdotus johtaisi ylimitoitukseen ja antaisi maanomistajalle edun, jota ei voitaisi muille sallia, mikä johtaisi maanomistajien epätasapuoliseen kohteluun. Arvokkaiksi todettujen luonto- ja maisema-arvojen säilyminen on MRL 73 mukainen tavoite. Rannan rakentamattoman vyöhykkeen säilyttäminen voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti jatkossakin on hyvä tavoite. Mikäli Tuosan saaren itärannan ranta-alueet halutaan hyödyntää siirrettävinä rakennusoikeuksina, tulee ne sisällyttää myös kaavakarttaan ja osoittaa niille mitoittavat ja riittävän laajat

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/ vapaan rannan vyöhykkeet, joita on mahdollista käyttää ilman muun toiminnan aiheuttamia rajoituksia myös yleiseen tai jokamiehen oikeudella tapahtuvaan virkistykseen. Kaavakartalta tulee yksiselitteisesti ilmetä miltä alueilta rakennusoikeutta on siirretty. Vastine: Esitetty kaavaratkaisu täyttää edellä tarkemmin esitetyillä perusteilla MRL 73 ja PeL 6 ja 15 edellytykset. MRL 73 :n mukaan on katsottava, että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Vaikka rakentamaton rantavyöhyke pieneneekin kaavamuutoksen myötä voimassa olevaan asemakaavaa nähden, jää kaavamuutosalueelle edelleen yli 200 metriä rakentamiselta vapaata rantaviivaa. Lisäksi virkistyskäyttöä ja luonnossa liikkumista palvelevat mm. viereiset Sudensalmen luonnonsuojelualue sekä Tuosan leirikeskuksen eteläpuoliset ranta-alueet. Vapaan rantaviivan varaamisen tarvetta vähentää oleellisesti se, että rantavyöhykkeen tausta-alueella ei ole lomatai muuta asutusta, joka aiheuttaisi suunnittelualueen rantavyöhykkeeseen kohdistuvaa maankäyttöpainetta. Kaavaratkaisussa toteutuvat perustuslain 6 :ssä ja 15 :ssä tarkoitetut edellytykset, sillä rantarakennusoikeuden pohjana on emätilaselvitykseen perustuva tarkastelu ja rakennusoikeuslaskelma. Mitoituksen pohjana on käytetty alueen ympäristössä vastaavilla alueilla sovellettua perusmitoitusta 5 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri. Muunnettu rantaviiva on laskettu yleisesti käytössä olevalla niin sanotulla Etelä-Savon mallilla. Tämän ranta-asemakaavan tarkoituksena on parantaa voimassa olevan asemakaavan toteutettavuutta ja luoda toteuttamiskelpoinen kaavaratkaisu joka täyttää asemakaavan sisältövaatimukset sekä muut MRL:n ja muun lainsäädännön asettamat vaatimukset. Vaikka jo voimassa oleva asemakaava antaisikin maanomistajalle mahdollisuuden hyödyntää rakennusoikeutensa MRL:n tarkoittamalla kohtuullisella tavalla, ei se estä asemakaavan muuttamista, kun muutoksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja ylemmän kaavatason ohjausvaikutusta. Koska tässä ranta-asemakaavassa on käytetty samoja, emätilaselvitykseen perustuvaa mitoitusperiaatetta, kuin viime