Etelä-Karjalan liitto Henkilöstötilinpäätös vuodelta 2018

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan liitto Henkilöstötilinpäätös vuodelta 2018 Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto

2 2 1 Henkilöstötilinpäätös Johdanto Etelä-Karjalan liiton strategian toteuttaminen henkilöstöjohtamisen keinoin Strategian ja strategisten osaamisten päivitys Great Place to Work Perustietoa henkilöstöstä ja henkilöstöpolitiikasta Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä Henkilöstön kokonaismäärä Henkilöstö keskimäärin Henkilöstörakenne Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön sukupuolijakauma Palveluksessa oloaika Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön tila Sairauspoissaolot Sairaustapausten lukumäärä työpäivinä Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Koulutus Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstökoulutuksen määrä Henkilöstökoulutuksen kustannukset Henkilöstökustannukset Palkkamenot Muut henkilöstömenot Henkilöstö

3 3 1 Henkilöstötilinpäätös Johdanto Vuosi 2018 oli Etelä-Karjalan liiton henkilöstöhallinnon näkökulmasta jatkoa edelliseen vuoteen. Henkilöstöresurssit kasvoivat, uusina työntekijöinä aloitti kahdeksan henkilöä. Tämä dokumentti kokoaa yhteen vuoden 2018 keskeiset henkilöstöjohtamisen toimenpiteet, tunnusluvut ja edellisten vuosien vertailutiedot, ollen näin järjestyksessään kuudestoista Etelä-Karjalan liitossa tehty henkilöstötilinpäätös. Henkilöstötilinpäätöksen tiedot on tarkoitettu johdon päätöksenteon tueksi, päätösten vaikutusten ennakoimiseksi ja seuraamiseksi, henkilöstön pätevyyden ja työkyvyn, työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä ylläpitämiseksi. Vuoden 2018 henkilöstön määrää ja ominaisuuksia koskevat tiedot perustuvat vuoden viimeisen päivän tilanteeseen. 2 Etelä-Karjalan liiton strategian toteuttaminen henkilöstöjohtamisen keinoin 2.1 Strategian ja strategisten osaamisten päivitys Etelä-Karjalan liiton henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa liiton toiminnan osaamisen johtaminen, jolla turvataan tavoitteiden ja päämäärien edellyttämä tehokas toiminta. Henkilöstösuunnittelu on ennen kaikkea toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Käytännössä yhteiset toimintaperiaatteet määritellään voimassa olevissa johto-, toiminta ja hallintosäännössä sekä niiden tueksi laadituissa sisäisissä toimintaohjeissa. Käytössä olevat kehityskeskustelut käydään edelleen sovituin väliajoin esimiehen kanssa. Kehityskeskusteluissa käydään läpi työntekijän tehtäväkuva ja mahdolliset muutokset lähitulevaisuudessa sekä arvioidaan koulutustarve. 2.2 Great Place to Work Etelä-Karjalan liitto jatkoi Great Place to Work in kanssa toteuttamaansa (GPTW) projektia. Henkilöstölle kohdistettavalla kyselyllä kartoitetaan sitä, mikä määrittää hyvän työpaikan ominaisuudet niin työntekijöiden kuin organisaation johdon näkökulmasta. Syksyllä 2017 tehdyn kyselyn tuloksia oli saatavilla keväällä 2018 ja edelliseen kyselykierrokseen verrattuna tulos oli parantunut yhteensä-tasolla ja myös alakategorioissa oli lähes jokaisessa myönteistä kehitystä.

4 4 Yksittäisissä kysymyksissä ja henkilöstöryhmissä oli havaittavissa poikkeamia. Henkilöstölle kyselyn tuloksia esiteltiin kuukausipalaverissa ja varsinainen kyselyn käsittely tehdään työsuojelutoimikunnassa. Johtoryhmässä käytiin läpi GPTW:n jatkoa, minkä tuloksena todettiin, että mietitään konkreettisia toimia myös tukipalikoiksi maakunta- ja sote-uudistuksen siirtymävaiheeseen. Vaihtoehtoisia tapoja henkilöstön työhyvinvoinnin seurantaan ja kehittämiseen on olemassa ja tämä kysely on yksi keino ja tapa selvittää henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista. Johtoryhmä haluaa panostaa tutkimusta enemmän konkreettisiin työhyvinvointia lisääviin toimiin. Etelä-Karjalan liiton arvot: PERIKSIANTAMATTOMUUS Kehitämme sitkeästi Etelä-Karjalaa kohti elinvoimaisempaa tulevaisuutta ILO Meilläpäin (Etelä-Karjalassa) asioita tehdään hauskasti ROHKEUS Rohkea alueen kehittäjä USKALLUS Uskallamme yhdessä vaalimme rohkeutta nähdä, visioida ja tehdä 3 Perustietoa henkilöstöstä ja henkilöstöpolitiikasta 3.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Etelä-Karjalan liiton palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrä oli vuoden 2018 lopussa 41 henkilöä. Henkilöstön lukumäärä oli vuotta aiemmin 37. Johto- ja viestintä yksikkö viisi (5) henkilöä, Maakuntauudistustiimi kahdeksan (8) Aluekehitysyksikkö kahdeksan (8) Aluesuunnitteluyksikkö kuusi (6) Hallinto- ja kehittämisyksikkö kuusi (6) CBC-rajaohjelmien yksikkö kahdeksan (8) henkilöä. Rekrytoinnit kohdistuivat hallinto- ja kehittämisyksikköön, alueiden suunnitteluyksikköön, maakuntauudistustiimiin ja CBC-rajaohjelmien yksikköön. Osa-aikaisia työntekijöitä ei vuonna 2018 ollut yhtään, vastaavasti v heitä oli yksi (1) henkilö. Kokoaikaisen henkilöstön osuus oli 100 %, (v %)

5 5 vuosi kokoaikaiset osa-aikaiset yhteensä lkm % lkm % lkm Kuva 1. Kokoaikaisen henkilöstön osuus 3.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä vuoden 2018 lopussa oli 30 (vuonna henkilöä) ja määräaikaisen yksitoista 11 (vuonna henkilöä). Projektiluonteisia tai kestoltaan rajattuja, määräaikaisia tehtäviä hoidetaan määräaikaisen henkilöstön avulla. Määräaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden työt muodostuivat EU-ohjelmiin ja oman tuotannon kehittämishankkeisiin ja Etelä-Karjalan sote- ja maakuntauudistuksen sekä uuden maakunnan toiminnan käynnistämisen esivalmisteluihin liittyviin tehtäviin. Etelä-Karjalan liiton henkilöstöstä 88 % oli työsopimussuhteisia ja 12 % virkasuhteisia. vuosi vakinaiset määräaikaiset virkavapaalla olevat yhteensä lkm % lkm % lkm % lkm Kuva 2. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä

6 6 3.3 Henkilöstön kokonaismäärä Vuoden 2018 tilanne rekrytointien osalta noudatti hienoista nousua edelleen. Ulkoisia valintoja tehtiin kahdeksan, jotka sijoittuivat seuraavasti: kolme henkilöä hallinto- ja kehittämisyksikköön kolme henkilöä maakuntauudistustiimiin ja tiimistä yksi siirtyi toisen työnantajan palvelukseen yksi henkilö aluesuunnitteluyksikköön yksi henkilö CBC-rajaohjelmien yksikköön Vuoden 2018 aikana CBC-rajaohjelman yksikössä työskenteli kahdeksan kokopäiväistä ja yksi ohjelmalle osa-aikaisesti työtä tekevä henkilö. Eläkkeelle siirtyi vuoden 2018 aikana kaksi henkilöä ja nämä työtehtävät täytettiin uusilla rekrytoinneilla. Virka- ja opintovapaita ei vuonna 2018 ollut. Henkilöstön kokonaismäärä vakinaiset määräaik virkavap Kuva 3. Henkilöstön kokonaismäärä

7 7 3.4 Henkilöstö keskimäärin yht. CBC-rajaohj. yht. Org. Yhteensä tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu keskimäärin 31,8 7,0 38,8 4 Henkilöstörakenne 4.1 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Vähintään 40-vuotiaita oli koko henkilöstöstä 73 % (josta miehiä 20 % ja naisia 54 %). Vuonna 2017 vastaavat tiedot olivat 78 % (josta miehiä 19 % ja naisia 59 %). Etelä-Karjalan liiton palveluksessa oli vuoden 2018 lopussa kaksi alle 30-vuotiasta. Henkilöstö ikäryhmittäin vuosina Kuva 4. Henkilöstö ikäryhmittäin vuosina

8 8 4.2 Henkilöstön keski-ikä Etelä-Karjalan liiton henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta, (v myös 46 v.) Naisten keski-ikä oli 47 ja miesten 46 vuotta. 10 vuoden sisällä liiton henkilöstöstä 24 % saavuttaa eläkeiän, 10 henkilöä. Eläköityminen ennakoidaan henkilöstösuunnittelussa ja kehityskeskusteluissa. miehet naiset kaikki Kuva 5. Henkilöstön keski-ikä 4.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Etelä-Karjalan liiton henkilöstöstä 32 % oli miehiä (vuonna %) ja 68 % naisia (vuonna %). Henkilöstön sukupuolijakauma miehet naiset Kuva 6. Henkilöstön sukupuolijakauma

9 9 4.4 Palveluksessa oloaika Etelä-Karjalan liiton palveluksessa oloaikaa kuvaava tilasto selvittää kertynyttä tietotaitoa Etelä-Karjalan liiton toimintaympäristöstä kokemusvuosissa mitattuna. Henkilöstöstä 27 %:lla on yli kymmenen vuoden työkokemus. 4.5 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön lähtövaihtuvuus vuonna 2018 oli 7,3 % kahden henkilön jäädessä eläkkeelle ja yksi siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Lähtövaihtuvuus vuosittain: 2016 Poistuman syy määräaikaiset vakituiset yhteensä % henkilöstöstä uusi työnantaja ,7 eläke ,0 poistuma yhteensä , Poistuman syy määräaikaiset vakituiset yhteensä % henkilöstöstä uusi työnantaja ,0 eläke ,7 poistuma yhteensä , Poistuman syy määräaikaiset vakituiset yhteensä % henkilöstöstä uusi työnantaja ,4 eläke ,9 poistuma yhteensä ,3 Kuva 7. Lähtövaihtuvuus

10 10 5 Henkilöstön tila Henkilöstön palveluksessa oloajat v % % alle 1 vuosi 1-5 vuotta 15 % 5-10 vuotta vuotta 24 % 2 % yli 20 vuotta alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta Kuva 8. Henkilöstön palveluksessa oloajat 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspäiviä vuonna 2018 oli yhteensä 161 ja sairauspoissaolotapauksia oli 40. Lukumääräisesti eniten (73 %) oli 1-3 päivän sairaustapauksia. Vuonna 2017 sairauspäiviä oli 83 ja sairauspoissaolotapauksia 34. Sairauspoissaolopäivien määrä nousi 48,45 % edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkien 4-60 pv sairauspoissaolojen määrä lisääntyi kuudella tapauksella edelliseen vuoteen verrattuna. Työterveyshuollon kanssa on käytössä menettely, jonka tarkoituksena on pitempien sairauspoissaolojen ollessa kyseessä, selvittää yhdessä työntekijän kanssa, onko työhön paluuseen tuen tarvetta. Yksittäistapauksina pitkät sairauspoissaolot näkyvät Etelä-Karjalan liiton kaltaisessa pienessä organisaatiossa nopeasti tilastoissa ja vuositasolla verraten ilmenee suuria eroja. Työntekijöistä 46 % on ollut sairauslomalla vuoden 2018 aikana (vuonna %). Sairausloman keskimääräinen pituus oli 2,1 päivää. Vuonna (2017 2,4 päivää). Keskimääräisen sairausloman pituus on pysynyt samalla tasolla. Jokaista työntekijää kohden laskettuna sairauslomien pituus oli 3,9 päivää (vuonna ,2 päivää).

11 Sairaustapausten lukumäärä työpäivinä vuosi 1-3 pv 4-60 pv yhteensä lkm % lkm % lkm % Kuva 9. Sairaustapausten lukumäärä työpäivinä 5.3 Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Henkilöstön työhyvinvointi nähdään osana johtamista ja työpaikan arkea. Työhyvinvoinnin edellytyksiä ovat selkeät vastuut, ajantasainen osaaminen sekä vuorovaikutteinen työyhteisö, jossa jokainen voi kokea saavansa osakseen arvostusta ja tukea työnsä tekemiseen. Työhyvinvointia edistetään mm. kehittämällä esimiestyötä, organisaatiokulttuuria, työympäristöä ja toimintatapoja sekä osaamista. Työn ja muun elämän yhteensovittamista tuetaan joustavilla työaika- ja etätyökäytännöillä. Työterveyshuollon painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Henkilöstön hyvinvointia ja terveydentilaa arvioidaan terveydenseurantatarkastuksilla siten, että alle 60- vuotiaat käyvät tarkastuksessa viiden vuoden välein ja yli 60-vuotiaat vuoden välein. Henkilöstön työkykyä tukevaa toimintaa ohjaa varhaisen tuen malli, jossa pyritään tunnistamaan henkilöstön jaksamiseen liittyviä tunnusmerkkejä ja puuttumaan työkykyongelmiin riittävän ajoissa. Henkilöstölle tarjotaan kattava työterveyshuolto sekä Tyky-toimikunnan järjestämiä yhteisiä virkistäytymistilaisuuksia sekä työaikana että työajan jälkeen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan tueksi henkilöstöllä on ollut käytössä liikunta- ja kulttuurisetelit omaehtoiseen liikuntaan.

12 12 6 Koulutus 6.1 Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön koulutusrakenne Lisensiaatti, tohtori Ylempi kork.koulut. Alempi kork.koulut. Muut tutkinnot Kuva 10. Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön koulutusrakenteessa kuvataan myös korkeakoulututkintojen määrät tarkemmalla tasolla (tieteellinen jatkotutkinto, ylempi ja alempi korkeakoulututkinto). Ylemmän korkeakoulututkinnon suhteellinen osuus on kasvanut viimeisten vuosien aikana muihin tutkintoihin verrattuna.

13 Henkilöstökoulutuksen määrä svuosi koulutettuja koulutettuja/ koulutuspäiviä/ hlöstö % koulutettu , , , , ,6 6.3 Henkilöstökoulutuksen kustannukset Pääpaino koulutuksessa oli henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. vuosi henkilöitä koulutuspäiviä koulutuspäiviä/henkilö , , , , ,8 vuosi toimintamenoista % , , , , ,3 Koulutukseen käytetty aika noudatti edelleen samaa määrää edellisvuosiin verrattuna. Tilastoon kirjautuu vähintään yhden työpäivän pituiset koulutukset. Tilaston ulkopuolelta on hyvä huomioida sisäisenä koulutuksena tuotettava perehdyttäminen, tämä ei näy tilastossa. Koulutuskustannukset ovat noudattaneet samaa suuruusluokkaa viime vuosina.

14 14 7 Henkilöstökustannukset 7.1 Palkkamenot Liiton maksamat palkat ja palkkiot vuonna 2018 olivat ,46 (v. 2017: ,05 ) ja henkilösivukulut ,01 (vuonna 2017: ,21 ). Palkkamenojen kokonaismäärä oli ,47 (vuonna 2017: ,26 ). Palkkamenot sisältävät myös projektihenkilöstön kustannukset. Henkilökunnan palkkamenot nousivat vuodesta 2017 noin 24,50 %. 7.2 Muut henkilöstömenot Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista kuluneelta tilikaudelta haetaan Kelalta vuoden 2019 puolella, hakuaika 6 kk tilikauden päättymisestä. Liiton maksettavaksi jäävä osuus työterveyshuollon kustannuksista (Kela korvaa osan) vuonna 2018 on n

15 15 ORGANISAATIOKAAVIO 2018

16 Henkilöstö Matti Viialainen maakuntajohtaja (v) v m o vakinainen määräaikainen osa-aikaeläkkeellä Johto- ja viestintä Veli-Matti Kesälahti Virve Lindström Johannes Moisio Ritva-Liisa Pulkkinen yhteyspäällikkö (v) viestintäasiantuntija (v) yhteyspäällikkö (v) viestintäpäällikkö (v) Maakuntauudistus Aija Tuimala Salla Airaksinen Piia Bräysy Päivi Ilves Mika Hautaniemi Minna Lignell Olli Seppänen Matias Suksi muutosjohtaja (m) projektisihteeri (m) muutosvalmentaja (m) johtava asiantuntija (v) ict-projektipäällikkö (m) sote-koordinaattori (m) johtava asiantuntija (v) viestintäassistentti (m) Aluekehitysyksikkö Satu Sikanen Päivi Kortelainen Anni Laihanen Jari Lantta Ding Ma Laura Peuhkuri Merja Taipale Anu Talka aluekehitysjohtaja (v) tietopalveluasiantuntija (v) maakuntasuunnittelija (v) maaseutuasiamies (v) projektipäällikkö (m) aluekehityspäällikkö (v) hankekoordinaattori (v) maakuntasuunnittelija (v)

17 17 Henkilöstö v m o vakinainen määräaikainen osa-aikaeläkkeellä Aluesuunnitteluyksikkö Marjo Wallenius Stefan Mynttinen Susanna Mäntykoski Maria Peuhkuri Sonja Tynkkynen Matti Vaittinen aluesuunnittelujohtaja (v) projektipäällikkö (m) paikkatietosuunnittelija (v) suunnittelija (v) liikenneasiantuntija (v) ympäristöpäällikkö (v) Hallinto- ja kehittämisyksikkö Jouko Kervinen vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja (m) Eini Arponen projektikoordinaattori (m) Anu Hannola maksatustarkastaja (v) Rauni Lainejärvi talous- ja tietohallintosihteeri (v) Ritva Rehunen johdon sihteeri (v) Mari Ruoho toimistosihteeri (v) CBC/rajaohjelmien yksikkö Tiina Jauhiainen vs. programme director (m) Tuula Heino administration officer (v) Erja Lehikoinen programme coordinator (v) Sari Loisa communications officer (v) Sonja Miettinen project coordinator (v) Taina Rautiainen project coordinator (v) Pasi Sormunen IT & project analyst (v) Kimmo Turunen controller (v)