HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Etelä-Karjalan liiton strategian toteuttaminen henkilöstöjohtamisen keinoin Strategian ja strategisten osaamisten päivitys Great Place to Work Perustietoa henkilöstöstä ja henkilöstöpolitiikasta Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä Henkilöstön kokonaismäärä Henkilöstörakenne Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön palveluksessa oloaika Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön tila Sairauspoissaolot Sairaustapausten lukumäärä työpäivinä Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Koulutus Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstökoulutuksen määrä Henkilöstökoulutuksen kustannukset Henkilöstökustannukset Palkkamenot Muut henkilöstömenot Organisaatiokaavio Henkilöstöluettelo

3 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Johdanto Etelä-Karjalan liiton henkilöstötilinpäätös vuodelta 2017 välittää noususuhdanteista myönteistä viestiä. Osaamisen kehittämiseen on panostettu ja henkilöstön koulutustaso on edelleen noussut ja vuosi 2017 oli rekrytointien osalta laajin koko liiton historiassa. Uusina työntekijöinä aloitti kymmenen henkilöä. Tämä dokumentti kokoaa yhteen vuoden 2017 keskeiset henkilöstöjohtamisen toimenpiteet, tunnusluvut ja edellisten vuosien vertailutiedot, ollen näin järjestyksessään kuudestoista Etelä-Karjalan liitossa tehty henkilöstötilinpäätös. Henkilöstötilinpäätöksen tiedot on tarkoitettu johdon päätöksenteon tueksi, päätösten vaikutusten ennakoimiseksi ja seuraamiseksi, henkilöstön pätevyyden ja työkyvyn, työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä ylläpitämiseksi. Vuoden 2017 henkilöstön määrää ja ominaisuuksia koskevat tiedot perustuvat vuoden viimeisen päivän ( ) tilanteeseen. 2. Etelä-Karjalan liiton strategian toteuttaminen henkilöstöjohtamisen keinoin 2.1 Strategian ja strategisten osaamisten päivitys Etelä-Karjalan liiton strategiana on tehdä työtä Etelä-Karjalan hyväksi. - ei ole toimivaa strategiaa ilman sitä tukevaa organisaatiokulttuuria. Etelä-Karjalan liitossa on jatkettu selkeämmän toimintakulttuurin kehittämistä ja yhteisillä henkilöstöpäivillä luodaan jatkuvuutta tätä tukemaan. Vuoden 2017 henkilöstöpäivä oli Päivän teemana oli Great Place to Work teemojen käsittelyä, maakuntauudistuksesta tiivistetty ajankohtaiskatsaus, johdon paneeli ja päivän anti. Etelä-Karjalan liiton arvot: PERIKSIANTAMATTOMUUS Kehitämme sitkeästi Etelä-Karjalaa kohti elinvoimaisempaa tulevaisuutta ILO Meilläpäin (Etelä-Karjalassa) asioita tehdään hauskasti ROHKEUS Rohkea alueen kehittäjä USKALLUS Uskallamme yhdessä vaalimme rohkeutta nähdä, visioida ja tehdä 2.2 Great Place to Work Etelä-Karjalan liitto oli edelleen mukana projektissa yhdessä Great Place to Work Finlandin kanssa. Henkilöstölle kohdistettiin kysely, mikä määrittää hyvän työpaikan ominaisuudet niin työntekijöiden kuin organisaation johdon näkökulmasta. 1

4 Kyselyssä selvitettiin henkilöstön tyytyväisyyttä työnantajaa ja työpaikkaa kohtaan. Kyselyn vastaukset olivat käytettävissä alkuvuodesta 2017 ja kyselyn purku käydään läpi vuosittaisessa henkilöstön kehittämispäivässä. Tämän lisäksi hallinto- ja kehittämisjohtaja esitteli henkilökunnalle kyselyn tuloksia viikkopalaverin yhteydessä. Varsinainen kyselyn käsittely tehdään työsuojelutoimikunnassa. Vuoden 2017 osalta voidaan todeta, että myönteinen kehitys tuloksissa jatkui. Tämä kysely on yksi keino ja tapa selvittää henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista. 3. Perustietoa henkilöstöstä ja henkilöstöpolitiikasta 3.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Etelä-Karjalan liiton palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrä oli vuoden 2017 lopussa 37 henkilöä. Henkilöstön lukumäärä oli vuotta aiemmin 27. Johto- ja viestintä yksikössä työskenteli yhdeksän (9) henkilöä, Aluekehityksessä kahdeksan (8) Aluesuunnitteluyksikössä kuusi (6) Hallinto- ja kehittämisyksikössä viisi (5) ENPI/CBC/rajaohjelmien yksikössä työskenteli yhdeksän (9) henkilöä. Johto- ja viestintäyksikköön kuuluvista kolme (3) henkilöä työskenteli maakuntauudistukseen liittyvissä tehtävissä. Rekrytoinnit kohdistuivat johto- ja viestintäyksikköön, alueiden kehitys- ja suunnitteluyksikköön, maakuntauudistuksen valmistelutyöhön ja ENPI/CBC rajaohjelmien yksikköön. Osa-aikaisia työntekijöitä oli vuonna 2017 yksi (1) henkilö, vuonna 2016 vastaavasti ei ollut yhtään, kokoaikaisen henkilöstön osuus oli 97 %, (v %) vuosi kokoaikaiset osa-aikaiset yhteensä lkm % lkm % lkm Kuva 1. Kokoaikaisen henkilöstön osuus 2

5 3.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä Tavoitteena ollut tehtävien hoito vakinaisen henkilöstön turvin on parina viime vuotena täyttynyt Etelä-Karjalan liitossa. Projektiluonteisia tai kestoltaan rajattuja, määräaikaisia tehtäviä hoidetaan määräaikaisen henkilöstön avulla. Vakinaisen henkilöstön määrä vuoden 2017 lopussa oli 30 (vuonna henkilöä) ja määräaikaisen seitsemän (vuonna henkilöä). Määräaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden työt muodostuivat EU-ohjelmiin ja oman tuotannon kehittämishankkeisiin ja Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen ja uuden maakunnan toiminnan käynnistämisen esivalmisteluihin liittyviin tehtäviin. Etelä-Karjalan liiton henkilöstöstä 84 % oli työsopimussuhteisia ja 16 % virkasuhteisia. vuosi vakinaiset määräaikaiset virkavapaalla olevat yhteensä lkm % lkm % lkm % lkm Kuva 2. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä 3.3 Henkilöstön kokonaismäärä Vuonna 2017 Etelä-Karjalan liitossa tehtiin kymmenen rekrytointia ja tämä oli tämän kokoisen asiantuntijaorganisaation historian laajin rekrytointien osalta. Ulkoisia valintoja tehtiin kahdeksan ja vuosi 2017 oli erityinen myös siitä syystä, että työkokeilussa oli kolme henkilöä. Heistä kahden osalta työkokeilun päättymisjakso johti työsuhteen muodostumiseen. Eläkkeelle siirtyi vuoden 2017 aikana yksi henkilö. Virka- ja opintovapaita ei vuonna 2017 ollut. 3

6 Henkilöstön kokonaismäärä vakinaiset määräaik virkavap Kuva 3. Henkilöstön kokonaismäärä 4. Henkilöstörakenne 4.1. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Vähintään 40-vuotiaita oli koko henkilöstöstä 78 % (josta miehiä 19 % ja naisia 59 %). Vuonna 2016 vastaavat tiedot olivat 82 % (josta miehiä 26 % ja naisia 56 %). Etelä-Karjalan liiton palveluksessa oli vuoden 2017 lopussa kolme alle 30-vuotiasta. Henkilöstö ikäryhmittäin vuosina Kuva 4. Henkilöstö ikäryhmittäin vuosina

7 4.2 Henkilöstön keski-ikä Etelä-Karjalan liiton henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta (v.2016 keski-ikä 50 v.) Naisten keski-ikä oli 45 ja miesten 48 vuotta. 10 vuoden sisällä liiton henkilöstöstä 35 % saavuttaa eläkeiän, 13 henkilöä. Eläköityminen on huomioitu henkilöstösuunnittelussa ja vuosittain käydyissä kehityskeskusteluissa kartoitetaan tämän lisäksi mahdolliset muut henkilöstön vuorottelu- tai opintovapaat. Strateginen henkilöstösuunnittelu on tärkeää myös maakunta- ja aluehallintouudistuksen johdosta. Eläköityminen ennakoidaan ja henkilöstön työhyvinvointiin on panostettu noudattamalla kokonaisvaltaista työkulttuurin kehittämisotetta. Henkilöstön keski-ikä miehet naiset kaikki Kuva 5. Henkilöstön keski-ikä 4.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Etelä-Karjalan liiton henkilöstöstä 27 % oli miehiä (vuonna %) ja 73 % naisia (vuonna %). Henkilöstön sukupuolijakauma miehet naiset Kuva 6. Henkilöstön sukupuolijakauma 5

8 4.4 Palveluksessa oloaika Etelä-Karjalan liiton palveluksessa oloaikaa kuvaava tilasto selvittää kertynyttä tietotaitoa Etelä-Karjalan liiton toimintaympäristöstä kokemusvuosissa mitattuna. Henkilöstöstä 32 %:lla on yli kymmenen vuoden työkokemus. 4.5 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön lähtövaihtuvuus vuonna 2017 oli 2,7 % yhden henkilön jäädessä eläkkeelle. Tilanne pysyi käytännössä katsoen ennallaan lähtövaihtuvuuden näkökulmasta edelliseen vuoteen. Etelä-Karjalan liitossa kiinnitetään edelleen huomiota ennakoiden mm. eläköitymiskehitystä. Lähtövaihtuvuus vuosittain: 2015 Poistuman syy määräaikaiset vakituiset yhteensä % henkilöstöstä uusi työnantaja ,2 eläke ,0 muu * ,3 poistuma yhteensä *tuotannollis-taloudellinen syy (ENPI-yksikkö 2015) 2016 Poistuman syy määräaikaiset vakituiset yhteensä % henkilöstöstä uusi työnantaja ,7 eläke ,0 poistuma yhteensä , Poistuman syy määräaikaiset vakituiset yhteensä % henkilöstöstä uusi työnantaja ,0 eläke ,7 poistuma yhteensä ,7 Kuva 7. Lähtövaihtuvuus 6

9 5. Henkilöstön tila Henkilöstön palveluksessa oloajat v % alle 1 vuosi 30 % 1-5 vuotta 8 % 5-10 vuotta vuotta 24 % 8 % yli 20 vuotta alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta Kuva 8. Henkilöstön palveluksessa oloajat 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspäiviä vuonna 2017 oli yhteensä 83 ja sairauspoissaolotapauksia oli 34. Lukumääräisesti eniten (85 %) oli 1-3 päivän sairaustapauksia. Vuonna 2016 sairauspäiviä oli 59 ja sairauspoissaolotapauksia 23 eli sairauspoissaolopäivien nousu on vähäinen kun huomioidaan henkilöstön määrän lisääntyminen. Pitkien 4-60 pv sairauspoissaolojen määrä lisääntyi kahdella tapauksella edelliseen vuoteen verrattuna. Yksittäistapauksina pitkät sairauspoissaolot näkyvät Etelä-Karjalan liiton kaltaisessa pienessä organisaatiossa nopeasti tilastoissa ja vuositasolla verraten ilmenee suuria eroja. Työntekijöistä 38 % on ollut sairauslomalla vuoden 2017 aikana (vuonna %). Sairausloman keskimääräinen pituus oli 2,4 päivää. Vuonna (2016 2,5 päivää). Keskimääräisen sairausloman pituus on pysynyt samalla tasolla. Jokaista työntekijää kohden laskettuna sairauslomien pituus oli 2,2 päivää (vuonna ,2 päivää). Sairauspoissaolot ovat Etelä-Karjalan liitossa kunta-alan keskiarvoja matalammalla tasolla. 5.2 Sairaustapausten lukumäärä työpäivinä vuosi 1-3 pv 4-60 pv yhteensä lkm % lkm % lkm % Kuva 9. Sairaustapausten lukumäärä työpäivinä 7

10 5.3 Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Henkilöstön työhyvinvointi nähdään osana johtamista ja työpaikan arkea. Työhyvinvoinnin edellytyksiä ovat selkeät vastuut, ajantasainen osaaminen sekä vuorovaikutteinen työyhteisö, jossa jokainen voi kokea saavansa osakseen arvostusta ja tukea työnsä tekemiseen. Työhyvinvointia edistetään mm. kehittämällä esimiestyötä, organisaatiokulttuuria, työympäristöä ja toimintatapoja sekä osaamista. Työn ja muun elämän yhteensovittamista tuetaan joustavilla työaika- ja etätyökäytännöillä. Työterveyshuollon painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Henkilöstön hyvinvointia ja terveydentilaa arvioidaan terveydenseurantatarkastuksilla siten, että alle 60-vuotiaat käyvät tarkastuksessa viiden vuoden välein ja yli 60-vuotiaat vuoden välein. Henkilöstön työkykyä tukevaa toimintaa ohjaa varhaisen välittämisen malli, jossa pyritään tunnistamaan henkilöstön jaksamiseen liittyviä tunnusmerkkejä ja puuttumaan työkykyongelmiin riittävän ajoissa. Henkilöstölle tarjotaan kattava työterveyshuolto sekä Tyky-toimikunnan järjestämiä yhteisiä virkistäytymistilaisuuksia sekä työaikana että työajan jälkeen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan tueksi henkilöstöllä on ollut käytössä liikunta- ja kulttuurisetelit omaehtoiseen liikuntaan. 6. Koulutus 6.1 Henkilöstönkoulutusrakenne Henkilöstön koulutusrakenne Muut tutkinnot Alempi kork.koulut. Ylempi kork.koulut. Lisensiaatti, tohtori Kuva 10. Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön koulutusrakenteessa kuvataan myös korkeakoulututkintojen määrät tarkemmalla tasolla (tieteellinen jatkotutkinto, ylempi ja alempi korkeakoulututkinto). Ylemmän korkeakoulututkinnon suhteellinen osuus on kasvanut viimeisten vuosien aikana muihin tutkintoihin verrattuna. 8

11 6.2 Henkilöstökoulutuksen määrä Pääpaino koulutuksessa oli henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. vuosi henkilöitä koulutuspäiviä/ koulutuspäiviä henkilö , , , , ,0 vuosi koulutettuja koulutettuja/ henkilöstö % koulutuspäiviä/ koulutettu , , , , ,5 6.3 Henkilöstökoulutuksen kustannukset Henkilöstökoulutuskustannukset vuosi % toimintamenoista , , , , ,2 Käytetyt eurot koulutettua kohti vuosi / koulutettu Koulutuskustannukset ovat noudattaneet samaa suuruusluokkaa parina viime vuotena. Tietojärjestelmissä tapahtuvat muutokset aiheuttavat päivitystarpeita henkilöstölle, jotka näkyvät piikkeinä koulutuskustannuksissa. 9

12 7. Henkilöstökustannukset 7.1 Palkkamenot Liiton maksamat palkat ja palkkiot vuonna 2017 olivat ,05 (v. 2016: ,84 ) ja henkilösivukulut ,21 (vuonna 2016: ,06 ). Palkkamenojen kokonaismäärä oli ,26 (vuonna 2016: ,90 ). Palkkamenot sisältävät myös projektihenkilöstön kustannukset. Henkilökunnan palkkamenot nousivat vuodesta 2016 noin 25,07 %, koska rekrytointien määrä kasvoi huomattavasti, kymmenellä henkilöllä. 7.2 Muut henkilöstömenot Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista kuluneelta tilikaudelta haetaan Kelalta vuoden 2018 puolella, hakuaika 6 kk tilikauden päättymisestä. Liiton maksettavaksi jäävä osuus työterveyshuollon kustannuksista (Kela korvaa osan) vuonna 2017 on n

13 ORGANISAATIOKAAVIO

14 Matti Viialainen Henkilöstö maakuntajohtaja (v) v vakinainen m määräaikainen o osa-aikaeläkkeellä Johto- ja viestintä Maakuntauudistus Veli-Matti Kesälahti yhteyspäällikkö (v) Aija Tuimala muutosjohtaja (m) Päivi Kortelainen tietopalveluasiantuntija (v) Piia Bräysy muutosvalmentaja (m) Virve Lindström viestintäasiantuntija (v) Ulla Ylönen tiedottaja (m) Johannes Moisio yhteyspäällikkö (v) Ritva-Liisa Pulkkinen viestintäpäällikkö (v) Aluekehitysyksikkö Satu Sikanen aluekehitysjohtaja (v) Anni Laihanen maakuntasuunnittelija (v) Salla Airaksinen projektipäällikkö (m) Jari Lantta maaseutuasiamies (v) Ding Ma projektipäällikkö (m) Laura Peuhkuri aluekehityspäällikkö (v) Merja Taipale hankekoordinaattori (v) Anu Talka maakuntasuunnittelija (v) Aluesuunnitteluyksikkö Marjo Wallenius aluesuunnittelujohtaja (v) Maria Peuhkuri suunnittelija (v) Arto Hämäläinen ympäristöpäällikkö (v) Sonja Tynkkynen liikenneasiantuntija (v) Stefan Mynttinen projektipäällikkö (m) Susanna Mäntykoski suunnittelija (v) Hallinto- ja kehittämisyksikkö Olli Seppänen Rauni Lainejärvi Ritva Rehunen Irene Rummukainen Mari Ruoho ENPI/CBC/rajaohjelmien yksikkö hallinto- ja kehittämisjohtaja (v) talous- ja tietohallintosihteeri (v) johdon sihteeri (v) tarkastaja (v) toimistosihteeri (v) Päivi Ilves programme director (v) Tuula Heino financial officer (v) Johanna Laari-Monola financial officer (m) Erja Lehikoinen programme coordinator (v) Sari Loisa communications officer (v) Sonja Miettinen project coordinator (v) Taina Rautiainen project coordinator (v) Pasi Sormunen IT & project analyst (v) Kimmo Turunen controller (v) 12