Kuulemispyyntö kansalaisaloitteesta KAA 4/2016 vp työeläkeindeksin muuttamiseksi
|
|
- Aili Mikkonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kuulemispyyntö kansalaisaloitteesta KAA 4/2016 vp työeläkeindeksin muuttamiseksi Kansalaisaloite ja ETK:n lausunto Kansalaisaloitteessa KAA 4/2016 vp esitetään nykyisen työeläkeindeksin muuttamista ansiotasoindeksiksi. Aloite koskee Työntekijän eläkelain 98 (ja muita työeläkelakeja), jossa säädetään työeläkkeiden indeksitarkistuksesta. Eläketurvakeskus on julkaissut aloitteen vaikutuksista laskelmiin perustuvan arvion omilla verkkosivuillaan. ETK on arvioinut aloitetta samoin perustein ja oletuksin kuin kaikkia muitakin eduskunnassa käsiteltäviä eläketurvaan liittyviä ehdotuksia. Eläketurvakeskus on jättänyt sosiaali- ja terveysvaliokunnalle aloitteesta lausuntonsa Sosiaali- ja terveysvaliokunta on toivonut kokoukseensa lisää taustatietoa eläketurvan rahoitukseen ja rahoitusnäkymiin liittyen. Valiokunta on myös toivonut taustatietoa erilaisista indeksointitavoista ja niiden seurauksista sekä arvioita sijoitustuottojen kehityksestä ja tämän kehityksen vaikutuksista. Lyhyesti työeläkkeiden indeksointiin tehdyistä muutoksista Työeläkeindeksiä koskevassa kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että palattaisiin työeläkkeiden indeksoinnissa tapaan, joka oli käytössä yli neljäkymmentä vuotta sitten. Yksityisen sektorin työeläkelaki tuli voimaan Jo 1960-luvun loppupuolelle tultaessa kävi ilmi, että yleiseen tuottavuuden nousuun perustuva ansiotasoindeksi oli väärä tapa työeläkkeiden tarkistamiseen. Erityisesti korkeat virkamieseläkkeet kehittyivät tuolloin nopeammin kuin samaa tehtävää hoitavien palkat. Tätä eläketurvassa ei ollut tavoiteltu. Havaittuja ansiotasoindeksointiin liittyviä ongelmia korjattiin siten, että työeläkkeen indeksointi muutettiin sopimuspalkkojen kehitystä paremmin heijastavaksi. Ns. puoliväli-indeksissä ansiotason kehityksen paino oli 50 % ja kuluttajahintojen muutoksen paino 50 %. Tämän katsottiin vastaavan paremmin niitä tavoitteita, joita oli aikoinaan asetettu. Työeläkkeen indeksointia muutettiin toisen kerran vuonna Tuolloin käyttöön otettiin vanhuuseläkkeissä 20/80 painotus. Vuoden 1996 indeksimuutoksessa oli vahvasti taustalla eläkejärjestelmän heikot rahoitukselliset näkymät. Toisin sanoen katsottiin, että silloiset työeläkkeen määräytymissäännöt ja puoliväli-indeksointi eivät olleet kestävällä tavalla rahoitettavissa. Indeksimuutosta koskevassa hallituksen esityksessä viitattiin huoltosuhteen ja eläkemenojen kasvuun. Hallituksen esityksessä ja sen perusteluissa indeksimuutos esitettiin pysyväksi rahoituksen kestävyyttä auttavaksi ratkaisukeinoksi. Koska myöhempi väestökehitys ja väestöennusteet ovat systemaattisesti viitanneet heikkoon vanhushuoltosuhteeseen ja pysyvänä ratkaistavana ongelmana on ollut rahoituksen turvaaminen, on ymmärrettävää, että puoliväli- saati ansiotasoindeksiin ei ole sittemmin palattu.
2 Lausunto 2 (5) Sama indeksipainotus (20/80) säilyi vanhuuseläkkeissä mutta otettiin käyttöön muihinkin työeläkkeisiin vuoden 2005 työeläkeuudistuksessa. Tuolloin rahoituksellisen kestävyyden parantamiseksi otettiin käyttöön elinaikakerroin, joka sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa elinajan ja eläkkeellä oloajan pitenemiseen. Indeksikysymystä selvitettiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä vuonna Indeksin muuttamista koskevien selvittelyjen jälkeen päädyttiin jatkamaan työeläkeindeksillä. Indeksit olivat myös vuoden 2014 eläkeneuvottelujen asialistalla. Hiljan uusituissa työeläkelaeissa tehtiin muutoksia muissa etuussäännöissä mutta ei tehty muutoksia työeläkkeiden indeksointiin. On hyvä tunnistaa, että kansalaisaloitteen rinnalla Suomessa esitetään eläkepolitiikasta muitakin näkemyksiä, mm. on haluttu keskustelua eläkkeiden leikkaamisesta ja työeläkemaksujen alentamisesta. Eläkepolitiikan ja indeksoinnin tavoitteista Eläketurvan ja indeksin tavoitetta mietittiin ansiotasoindeksin korvaamista käsitelleen eläkeindeksikomitean mietinnössä (1975: 44). Siihen tavoite on kirjattu näin: Maamme eläkepolitiikassa pyritään kahteen päätavoitteeseen: a) eläkkeen tulee taata vähimmäistoimeentulotaso; b) eläkkeen tulee turvata saavutettu kulutustaso eläketapahtuman sattuessa. Suomen kansallisessa eläkestrategiassa vuodelta 2002 todetaan eläketurvan tavoitteet seuraavasti: Ansioeläkejärjestelmä takaa tuloihin suhteutetut vakuutuspohjaiset aikaisemman kulutustason kohtuullisissa määrin turvaavat eläkkeet kaikille palkansaajille sekä yrittäjille ja kansaneläkejärjestelmä sitä tietyn yhteensovittamismekanismin perusteella täydentävän asumisperusteisen vähimmäiseläkkeen koko väestölle. Työeläketurva on yksilölliseen työuraan ja ansiotasoon sidoksissa olevaa turvaa. Eläkepolitiikassa on tavoiteltu kohtuullista alkavaa eläkettä ja sitä, että eläketaso säilyy eläkkeelle siirtymishetken tasolla. Nykyisen työeläkeindeksin voi arvioida vastaavan eläkepolitiikassa asetettuun tavoitteeseen. Työeläkkeen ostovoima säilyy vähintään eläkkeelle siirtymishetken tasoisena. Indeksialoite eläkepoliittisten tavoitteiden valossa Kansalaisaloitteessa kannetaan sinänsä ymmärrettävästi huolta eläkkeensaajien asemasta. Kansalaisaloitteen perustelussa verrataan ansiotasoindeksiä ja työeläkeindeksiä. Eri indeksien vertailu ei kuvaa eri väestöryhmien todellista tulokehitystä. Ensinnäkin työssäkäyvien palkkoja ei tarkisteta ansiotasoindeksillä. Toiseksi eläkkeellä olevien keskimääräinen eläke on kehittynyt suotuisammin kuin työeläkeindeksi. Keskimääräinen eläke on kehittynyt varsin samaa tahtia kuin keskimääräiset ansiot. Aloitteessa esille tuodut eläketasojen erot iän mukaan eivät johdu indeksisäännöistä vaan myös työeläketurvajärjestelmän, tuotantorakenteen ja ansioiden kehityksestä. Iäkkäämmillä on pienemmät eläkkeet erityisesti siksi, että he ovat olleet lyhyemmän ajan työeläketurvan piirissä. Kansalaisaloitteessa esitetään työeläkettä saavien ostovoiman merkittävää parantamista. Esitetyllä ansiotasoindeksoinnilla työeläkkeet nousisivat jopa työssäkäyvien sopimuspalkkoja nopeammin. Työeläkkeen nousua sopimuspalkkoja nopeammin ei voine pitää tarkoituksenmukaisena.
3 Lausunto 3 (5) Eläkepolitiikassa tavoitteena on pitkään ollut korjata eläketurvan rahoituksellista kestävyyttä. Kansalaisaloitteen toteuttaminen lisäisi työeläkemenoja merkittävästi. Koska kasvava työeläkemeno pitäisi rahoittaa joko työeläkemaksuja nostamalla tai työeläkevaroja purkamalla, kansalaisaloitteen toteuttaminen heikentäisi merkittävästi eläketurvan rahoituksellista kestävyyttä. Suomessa on pitkään pyritty julkisen talouden kestävyyden parantamiseen. Yksityisen ja julkisen sektorin eläkemenoja kasvattava kansalaisaloite heikentäisi julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä kuvaavaa kestävyysvajemittaria välittömästi. Suomessa ikärakenteen muutos on voimakas ja voittopuolisesti jakojärjestelmään perustuva eläketurvan rahoitusmalli on tuottanut eri sukupolville erilaisen maksurasitteen. Aikaisemmin ja nyt eläkkeellä olevien maksurasite on ollut huomattavasti pienempi kuin nyt ja tulevaisuudessa töissä olevilla Vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa tärkeä tavoite oli sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Kansalaisaloitteen toteuttaminen kohdentaisi kasvavan eläkemenon lisäkustannukset työssäkäyville ja nuorille sukupolville ja siten kasvattaisi sukupolvien välisiä eroja maksurasitteessa. Eläketurvan rahoituksesta Eläketurvan rahoitusnäkymät olivat 1990-luvulle tultaessa kestämättömät. Suomen eläkejärjestelmään on tehty jo muutaman vuosikymmenen ajan muutoksia, joilla tilannetta on korjattu. Viime vuonna eduskunnassa hyväksytyillä etuus- ja rahoitussäännöillä työeläkejärjestelmän rahoitus on kokonaisuutena pitkällä aikavälillä lähellä tasapainoa. Ikärakenteen muutoksen ja etuusperusteisen eläkejärjestelmän oloissa tulevien vuosien menokehitys on ennustettavissa kohtuullisen hyvin. Rahoituksen hoitaminen on puolestaan epävarmempaa. Työeläkejärjestelmän rahoitusriskit liittyvät työllisyyskehitykseen, ansioiden kehitykseen ja sijoitustuottojen kehitykseen. Työllisyys on ollut viimeiset kymmenen vuotta tavoiteltua heikolla tasolla. Ansiokehitys on kasvanut historiasta totuttua hitaammin. Näistä tekijöistä määräytyy työeläkejärjestelmän tärkein rahoituspohja eli maksutulo. Maksutaso on nyt 24,4 % suhteessa palkkasummaan. Tavoite on ollut, että maksutasoa ei tästä enää nostettaisi. Kun maksutulon kehityksen suhteen ei ole odotettavissa merkittävää parannusta, työeläkevarojen merkitys rahoituksessa on entistä oleellisempaa. Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Rahastoja kerrytetään ja puretaan vanhuuseläkkeiden rahoittamiseksi koko ajan. Yksityisen sektorin nykyisistä varoista noin 2/3 on työssäkäyvien sukupolvien eläkkeiden rahoitusta varten, 1/3 eläkkeellä olevien eläkkeitä varten. Ikärakenteen muutokseen on ruvettu varautumaan rahastoinnissa toden teolla vasta 1990-luvun lopulla. Pitenevän elinajan ja alle uusiutumistason olevan hedelmällisyyden oloissa heikko vanhushuoltosuhde on pysyvä olotila, ei suuriin ikäluokkiin liittyvä ohimenevä vaihe. Eläkeläisten määrän kasvu lisää eläkemenoja. Työikäisten lukumäärän ei ennusteta kasvavan. Rahastoilla katetaan eläkemenon ja maksutulon erosta syntyvää vajetta jo nyt, lähivuosikymmeninä vielä enemmän. Vain rahastojen tuottojen ansiosta työeläkevakuutusmaksutaso on säilytettävissä nykyisellä tasolla. Eläketurvakeskuksen peruslaskelman mukaan nykytasoisten rahastojen maksutasoa alentava vaikutus on noin neljä prosenttia palkoista. Mikäli varat olisivat pienemmät, nykyisten ja tulevien sukupolvien maksutason tulisi olla suurempi, jotta ansaitut eläkkeet voidaan maksaa.
4 Lausunto 4 (5) Jos rahastointia olisi tehty enemmän, maksutaso voisi olla nykyistä matalampi ja sukupolvien väliset erot olisivat nykyistä pienemmät. Jotta maksuprosentti voisi olla nykyisellä tasolla tilanteessa, jossa eläkemeno nousee, eläkevarojen pitää pysyä samalla tasolla suhteessa palkkasummaan ja eläkemenoon. Vaikka rahastot euromääräisesti siis kasvavatkin, niiden on ajateltu kasvavan samassa tahdissa kuin eläkemenon. Rahastojen arvon ja eläkevastuun suhde eli ns. rahastointiaste on työeläkejärjestelmässä noin 28 % tuntumassa. Tälläkään tunnusluvulla rahastoinnin osuus ei ole kasvamassa. Eläketurvan rahoitukselle indeksialoite tarkoittaisi rahastointiasteen pienentämistä ja maksujen korottamista. Vaihtoehtoisesti eläketurvaa pitäisi muilla keinoin leikata saman verran kuin mitä indeksialoite menoja kasvattaa. Suomen eläkevarat olivat vuonna 2013 noin 80 % bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. OECD:n julkaisemien tilastojen mukaan Ruotsissa eläkevastuun hoitamiseen varatut varat olivat n. 110 %, Sveitsissä 125 %, Hollannissa 165 %, Tanskassa 175 % ja Norjassa yli 200 %. Monilla Keski- Euroopan ja Etelä-Euroopan mailla rahastointiaste on erittäin matala. Niissä on myös tunnetusti oleellisia rahoitusongelmia. Herkkyydestä erilaisille oletuksille ETK:n pitkän aikavälin laskelmassa Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016 on kuvattu eläketurvaa koskevien laskelmien lähtökohtia ja oletuksia. Raportissa on myös useita erilaisia herkkyystarkasteluja. Esitetyt herkkyyslaskelmat ovat sovellettavissa myös kansalaisaloitteen arviointiin. Olennaista on, että mikäli oletukset tai toteutuva kehitys olisivat raportin peruslaskelmaa paremmat tai heikommat, myös nykylain mukainen kehityskulku olisi toisenlainen. Kansalaisaloitteen ongelmalliset rahoitusseuraukset eivät poistu optimistisemmilla oletuksilla. Erilaisia oletuksia sovellettaessa ja kaikissa kuviteltavissa oloissa eläkemeno on siis suurempi ansiotasoindeksillä kuin nykyisellä työeläkeindeksillä. Myös maksuja täytyy periä korkeampina ja julkistalous on heikommassa tilassa. Näin myös eri sukupolvien asema on epäreilumpi ansiotasoindeksin kuin nykylainsäädännön oloissa. Lähtökohtaisesti voidaan ajatella, että todennäköisyys ETK:n peruslaskelmaa heikommalle tai paremmalle kehitykselle on yhtä suuri. Eläketurvan hoitamisen kannalta on kuitenkin paljon vakavampaa, mikäli jokin pessimistisempi skenaario toteutuu. Tällöin on maksuja nostettava tai eläkkeitä leikattava. Optimistisemman skenaarion toteutuessa päättäjillä olisi mietittävänään mukavampia vaihtoehtoja: maksuja voisi laskea tai eläkkeiden määräytymistä parantaa. Suomen eläkepolitiikassa ei ole toistaiseksi ollut sellaista tilannetta, että maksuja olisi voitu pysyvästi laskea. Kun eläketurva on nykylainsäädännön oloissa lähellä kestävää, kansalaisaloitteen toteuttaminen tarkoittaisi, että siitä tehtäisiin tietoisesti kestämättömämpi. Edes ETK:n peruslaskelman kaltainen maksu- ja rahastokehitys ei olisi riittävä eläketurvan hoitamiseksi. Maksuja olisi nostettava ennemmin tai myöhemmin.
5 Lausunto 5 (5) Sijoitusvarojen tuotoista Kuten muidenkin oletusten osalta ETK pyrkii laskelmatyössään asettamaan peruslaskelmaa koskevan sijoitustuotto-oletuksen realistiseksi. ETK:n käyttämä reaalituotto-oletus on toistaiseksi vastannut kohtuullisen hyvin pitkän aikavälin sijoitustuottojen kehitystä. Pessimistisemmät oletukset voisivat olla perusteltuja riskienhallinnan kannalta. Eläkepolitiikkaa ei voi rakentaa optimistisille oletuksille. ETK:n laskelmissa oletuksena on seuraavan kymmenen vuoden ajan 3 % reaalituotto, ja siitä eteenpäin 3,5 % reaalituotto. Tulevaa kehitystä koskeva tuotto-oletus perustuu finanssimarkkinoilla havaittuihin tuottoihin ja rahoitus- ja finanssialan arvioihin. ETK:n tuotto-oletus rakentuu keskimääräisen sijoitussalkun eri komponenteille. Rahamarkkinasijoituksista tuotto voi nyt olla jopa negatiivinen. Joukkovelkakirjojen 10 vuoden tuotto on alhaisen korkotason oloissa historiallisen matala. Osake- ja muista sijoituksista saatava tuotto sopeutuu sijoitusmarkkinoiden näkymiin. Osakesijoituksista saatavaa riskilisää ajatellaan yleisesti noin 3-4 % suuruisena. ETK:n tuotto-oletusta on pidetty perusteltuna mutta sitä on myös kritisoitu sekä pessimistiseksi että optimistiseksi. Kansalaisaloitteen kannattajien puolelta on esitetty, että tuotto-oletus on pessimistinen. Finanssialalla ETK:n tuotto-oletusta pidetään vaativana. Joidenkin arvioiden mukaan se on optimistinen. Tuoreessa eläkevaroja käsittelevässä Liberan pamfletissa argumentoidaan, että noin 2 % tuotto olisi realistinen tuotto-oletus. Tämä on ETK:n pessimistinen skenaario. Norjassa on juuri laskettu eläkerahaston reaalituotto-oletusta 2,3 prosenttiin sijoitussalkun riskipitoisuuden lisäämisestä huolimatta. Sijoitustuottoihin liittyy merkittävää vaihtelua ja riskejä. On hyvien ja huonojen sijoitustuottojen vuosia luvulla, ts. viimeisen kuudentoista vuoden aikana eläkevarojen tuotto on ollut miinusmerkkistä neljä kertaa. Pahin pudotus tapahtui vuonna 2008, jolloin reaalituotto oli miinus 19,2 %. Korkein havaittu tuotto on seuraavalta vuodelta, jolloin reaalituotto oli 15,9 %. OECD-maita koskevissa tuottovertailuissa Suomi pärjää kohtuullisesti. Viimeisen 10 vuoden ( ) nettotuotto oli Suomessa 3,0 %. Viimeisen 5 vuoden ( ) nettotuotto oli Suomessa 3,9 %. Tuottoon vaikuttaa mm. sijoitussalkun riskillisyys. Allokaation muutosten kautta sijoitussalkussa voidaan pyrkiä hakemaan parempaa tuottoa. Eläketurvan rahoituksesta vastuussa olevat tahot ovat katsoneet nykyisen sijoitusten riskin sopivaksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja Taustaa indeksimuutosaloitteelle Kansalaisaloitteessa ehdotetaan paluuta yli 40 vuotta sitten käytössä olleeseen indeksointitapaan.
LisätiedotCase 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit. Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela
Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @Jiipelkonen Miten eri ikäluokkien välinen oikeudenmukaisuuden tavoite
LisätiedotEläketurvakeskus Muistio 1 (7)
Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.
LisätiedotEläketurvakeskus Muistio 1 (6)
Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia
LisätiedotNousevatko kunta-alan eläkemaksut pilviin? Pitkän aikavälin eläkelaskelman 2019 kertomaa. Heikki Tikanmäki Tampere
Nousevatko kunta-alan eläkemaksut pilviin? Pitkän aikavälin eläkelaskelman 2019 kertomaa Heikki Tikanmäki 16.5. Tampere Vastaus peruslaskelman mukaan: Eivät nouse 2 Maksu on kestävällä tasolla Pitkällä
LisätiedotKorjaus raportin Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2019 laskelmiin
Muistio 1 (6) Korjaus raportin Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2019 laskelmiin Johdanto Eläketurvakeskus julkaisi maaliskuussa 2019 raportin Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla
LisätiedotEläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista. Syksyn 2016 laskelmiin perustuvat arviot
Eläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista Syksyn 2016 laskelmiin perustuvat arviot Tausta diapaketille Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi
LisätiedotLakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009
Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä
LisätiedotLAUSUNTO KANSALAISALOITTEESTA TYÖELÄKEINDEKSIN PALAUTTAMISEKSI TAKAISIN PALKKATASOINDEKSIKSI
LAUSUNTO 1 / 4 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunta Lausuntopyyntö 8.2.2017 LAUSUNTO KANSALAISALOITTEESTA TYÖELÄKEINDEKSIN PALAUTTAMISEKSI TAKAISIN PALKKATASOINDEKSIKSI lausuu pyydettynä kansalaisaloitteesta
LisätiedotKansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi
Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.2.2017 Heli Backman Johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Työeläke perustuu työskentelyajan ansioihin
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Tela Twitter: @Seija_Lehtonen Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä
LisätiedotEDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNALLE
LAUSUNTO 1 (5) EDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNALLE Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Työeläkevakuuttajat TELA ry:ltä asiantuntijaa 17.2.2017 kuulemiseen, jossa käsitellään
LisätiedotEläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja
Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon
LisätiedotTyöeläkkeiden rahoitus ja etuuksien riittävyys
Työeläkkeiden rahoitus ja etuuksien riittävyys Työeläkekoulu 2019 Janne Pelkonen Nikolas Elomaa Outi Aalto Elina Laavi 1. Eläkkeiden taso ja verotus? Pitäisikö suurille eläkkeille asettaa katto? 2. Miten
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @Seija_Lehtonen Tavoitteet Miten järjestelmä toimii? Miten eläkkeet rahoitetaan? Maksutaso Miten maksut määrätään? 2
LisätiedotMiksi työeläkerahoja sijoitetaan ja miten niitä käytetään? Historia, nykyhetki ja tulevaisuus.
Miksi työeläkerahoja sijoitetaan ja miten niitä käytetään? Historia, nykyhetki ja tulevaisuus. Janne Pelkonen, erityisasiantuntija https://twitter.com/jiipelkonen Eläkeläiset ry, Kuntoranta 27.4.2017 Työeläkerahojen
LisätiedotLakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista
Muistio 1 (10) Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista Syntyvyys Eläketurvakeskus julkaisi lokakuussa 2016 raportin 1, joka sisältää
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ei ne suuret menot vaan suuret tulot Suomen eläkejärjestelmä kestää menojen kasvupaineet 3 ANALYYSI Ei ne suuret menot vaan suuret tulot Suomen
LisätiedotTilastokeskuksen 2019 väestöennusteeseen pohjautuva pitkän aikavälin eläkelaskelma
Muistio 1 (9) Tilastokeskuksen 2019 väestöennusteeseen pohjautuva pitkän aikavälin eläkelaskelma Väestö Tilastokeskus julkaisi 30.9.2019 väestöennusteen 1, jonka merkittävin ero aiempaan, 16.11.2018 julkaistuun
LisätiedotAgronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko
Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma
LisätiedotEläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014
Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
1 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Osallistuin valiokunnan kutsumana asiantuntijana kuulemistilaisuuteen klo 10.00. Kuulemistilaisuuden aiheena oli työeläkeindeksin palauttaminen takaisin palkkatasoindeksiksi,
LisätiedotEläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille
Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille 7.3.2017 Janne Pelkonen Erityisasiantuntija Twitter: @JiiPelkonen Peruskallio pysyy, eläkeuudistus ei ole uusi maailmanjärjestys
LisätiedotTyöeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta
Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. 19.1.2017 Eläkejärjestelmä ja sen hallinto Sosiaalivakuutus vuonna 2015, 39 mrd. 3 Eläkevakuutuksesta
LisätiedotMaailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala
Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @Seija_Lehtonen 16.5.2019 Tavoitteet Miten järjestelmä toimii? Miten eläkkeet rahoitetaan? Maksutaso Miten maksut määrätään?
LisätiedotKansalaisaloitteen otsikko
Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015
LisätiedotSukupolvien välinen oikeudenmukaisuus onko nuoren eläke-euro 70 senttiä? Nuorten työeläkekoulu
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus onko nuoren eläke-euro 70 senttiä? Nuorten työeläkekoulu 5.6.2018 Janne Pelkonen erityisasiantuntija Twitter: @Jiipelkonen 2 Sukupolvien välinen ketju näyttää kiristyvän,
LisätiedotEläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari
Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason
LisätiedotHuomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA
Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan
LisätiedotEläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010
Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot
LisätiedotTyöeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola
Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen
LisätiedotMiten suomalaiset työeläkevakuuttajat pärjäävät kansainvälisessä eläkesijoittajien tuottovertailussa? Hallinnon ajankohtaisseminaari 18.4.
Miten suomalaiset työeläkevakuuttajat pärjäävät kansainvälisessä eläkesijoittajien tuottovertailussa? Hallinnon ajankohtaisseminaari 18.4.2017 Reijo Vanne johtava ekonomisti Työeläkevakuuttajat Tela Aiheita
LisätiedotPyydetty kommenttipuheenvuoro. Aktuaaritoimen kehittämissäätiön syysseminaari 19.11.2008 Jukka Rantala
1 Pyydetty kommenttipuheenvuoro Aktuaaritoimen kehittämissäätiön syysseminaari 19.11.2008 Jukka Rantala Pitkän aikavälin laskelmien luonteesta 2 Eivät ennusteita, eivät varsinkaan kymmenien vuosien päähän
Lisätiedotwww.tela.fi/elakejarjestelma 1 Työeläkekoulu 2017 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
LisätiedotTyöeläkekoulu Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat
Työeläkekoulu 2018 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 SAK:n Akavan ja STTK:n videoterveiset Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
LisätiedotLausunto KAA 4/2016 ( 1/ 5)
15.2.2017 Lausunto KAA 4/2016 ( 1/ 5) Jari Hanska toimittaja Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Viite: KAA 4/2016 vp sosiaali- ja terveysvaliokunnassa perjantaina 16.2.2017 klo 10.00 Lausunto
LisätiedotMitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala
Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.
LisätiedotMiksi pidempiä työuria?
Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset
LisätiedotVäestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia
avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotEläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / ekonomisti
Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 15.5.2018 ekonomisti Twitter: @Mau_And Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata taloudellista
LisätiedotEläkepolitiikka tulevaisuudessa
Eläkepolitiikka tulevaisuudessa Työeläkekoulu 2019 Tuuli Glantz, SAK Sinikka Näätsaari, SAK Katri Ojala, Akava Katarina Murto, STTK Samppa Koskela, STTK Eläkeneuvottelut Suomessa Työmarkkinaosapuolten
LisätiedotVäestön ikääntyminen ja eläkepolitiikan muutos. Hannu Uusitalo
Väestön ikääntyminen ja eläkepolitiikan muutos Esityksen sisältö eläketurvan järjestämisen perusvalinnat yleisesti ja Suomessa Suomen eläkepolitiikan pitkä linja väestökehitys ja eläkepolitiikan suunnanmuutos
Lisätiedotpitkän aikavälin laskelmat 2016
Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016 Arviointiraportti Petri Hilli 2. joulukuuta 2016 Johdanto Eläketurvakeskuksen pyynnöstä Suomen Aktuaariyhdistys ry valitsi kaksi henkilöä arvioimaan
LisätiedotEläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014
Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta
LisätiedotEläkkeiden rahoitus Työeläkejärjestelmän kestävyys Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus
Eläkkeiden rahoitus Työeläkejärjestelmän kestävyys Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus 16.5.2017 Reijo Vanne Johtava ekonomisti Tela Sisältö Työeläkehistoriaa kansantalouden tilinpidosta Kestävyys
LisätiedotEläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / johtava ekonomisti
Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 18.9.2018 johtava ekonomisti Twitter: @Mau_And Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata
LisätiedotYksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006
Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa
LisätiedotKuntauudistus ja Keva
Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva
LisätiedotEläkejärjestelmien erillisyysraportti
Eläkejärjestelmien erillisyysraportti Kuntaliiton lausunto 25.4.2019, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriölle Minna Punakallio @MinnaPunakallio 24.4.2019 1 Raportin työsti eläkejärjestelmien
LisätiedotEläkejärjestelmien kehityshanke
Eläkejärjestelmien kehityshanke 25.10.2018 Minna Punakallio Eläkejärjestelmien erillisyyttä selvittävä työryhmä 12.6.2017-31.10.2018 asti Lisätietoja 2 Työryhmän tehtäväksianto: tuottaa esimerkkilaskelmia
LisätiedotTyöeläkevarat ja eläkkeiden rahoitus. Mikko Kautto (toim.)
Työeläkevarat ja eläkkeiden rahoitus Mikko Kautto (toim.) Työeläkevarat ja eläkkeiden rahoitus Mikko Kautto (toim.) Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS Puhelin
LisätiedotSukupolvien välinen oikeudenmukaisuus Kurkistus harmaantuvan Suomen tulevaisuuteen? Nuorten työeläkekoulu
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus Kurkistus harmaantuvan Suomen tulevaisuuteen? Nuorten työeläkekoulu 6.6.2019 Janne Pelkonen erityisasiantuntija Twitter: @Jiipelkonen Mitä on sukupolvipolitiikka?
LisätiedotTyöeläkelaitokset julkisessa taloudessa
Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden
LisätiedotArviointi Eläketurvakeskuksen vuoden 2019 pitkän aikavälin ennustelaskelmaraportista
1 24.5.2019 Arviointi Eläketurvakeskuksen vuoden 2019 pitkän aikavälin ennustelaskelmaraportista Tehtävänanto Aktuaariyhdistys valitsi Eläketurvakeskuksen (ETK) pyynnöstä allekirjoittaneen arvioimaan julkaistavaa
LisätiedotEläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen
Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen
LisätiedotKestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen
Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu
LisätiedotTIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?
TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.
LisätiedotKuolevuus Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa. Heikki Tikanmäki
Kuolevuus Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa Heikki Tikanmäki 23.5.2017 Johdanto Kuolevuus vaikuttaa työeläkemenoon monta kautta Eläkkeiden päättyvyys Elinaikakerroin Eläkeiät Eläketurvakeskuksen
Lisätiedot1993 vp- HE 249 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1993 vp- HE 249 Hallituksen esitys EduskunnalJe laeiksi työntekijäin eläkelain 12 :n ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotLaki 1482/1995: Taitettu indeksi
Laki 1482/1995: Taitettu indeksi Tavoitteena on maksujen ja etujen tasapaino 1990-luvulla ja työeläkejärjestelmän pidemmänkin aikavälin turvaaminen. (HE 118/1995) Tästä syystä esitetyt eläketasoa heikentävät
LisätiedotOnko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus
Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -
LisätiedotHYVINVOINTIVALTION RAHOITUS
HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 04 2018 Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2018 2018 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemenot 3 Työeläkevarat 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut
Lisätiedotuudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p.
Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. 1 Tässä esityksessä tarkastellaan yksityisen sektorin työeläkejärjestelmää rahoitusteknisestä
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti
LisätiedotTyöstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus
Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.
Lisätiedot1988 vp. - HE n:o 230
1988 vp. - HE n:o 230 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain 12 :n ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotTYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017
TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS
LisätiedotEläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala
Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 3 Alkuvaihe Kansaneläkelaki
LisätiedotMiten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?
Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? 10.2.2014 Sosioekonomiset erot elinajan odotteissa suuria erityisesti miehillä Onko eläkejärjestelmä reilu? Raportti tarjoaa tietoa eri näkökulmista
LisätiedotTYÖELÄKEINDIKAATTORIT
2015 TYÖELÄKEINDIKAATTORIT 1 työuran pituus eläkkeiden taso eläkemenot ja rahoitus Eläkkeellesiirtymisiän odote 5 Työvoimaan kuulumisajan ja työllisen ajan odote 9 Työllisyysaste 11 Eläkkeelle siirtyneiden
LisätiedotLuentorunko 5: Limittäisten sukupolvien malli
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Makromalleissa kotitaloudet ajatellaan usein dynastioina, joissa jälkeläisten hyvinvoinnilla sama paino kuin omalla. Toisinaan
LisätiedotMarkkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet
Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet StratMark-seminaari, Hanken Satu Huber, Eläke-Tapiola 1 Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet 1. Eläkeyhtiöiden yhteiskunnallisia tavoitteita 2. Eläkeyhtiöiden
LisätiedotKeskeisiä havaintoja Eläkejärjestelmien erillisyys -työryhmäraportista
Muistio Punakallio Minna 24.4.2019 Eläkejärjestelmien erillisyys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:15. Keskeisiä havaintoja Eläkejärjestelmien erillisyys -työryhmäraportista
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 04 2019 Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2019 2019 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemenot 3 Työeläkevarat 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut
Lisätiedot02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA
02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen
LisätiedotTYÖELÄKEINDIKAATTORIT
2015 2016 TYÖELÄKEINDIKAATTORIT 1 työuran pituus eläkkeiden taso eläkemenot ja rahoitus Eläkkeellesiirtymisiän odote 5 Työvoimaan kuulumisajan ja työllisen ajan odote 9 Työllisyysaste 11 Eläkkeelle siirtyneiden
LisätiedotHE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotILMARISEN VUOSI Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas
ILMARISEN VUOSI 2012 Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus 23.1.2013 klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2012 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 7,4 prosenttia Sijoitusomaisuuden
LisätiedotEläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen. Tampereen yliopisto, vakuutustiede 2.12.2015 Jukka Rantala
Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen Tampereen yliopisto, vakuutustiede 2.12.2015 Jukka Rantala Kaiken takana: elinikä pitenee Hyvä eläkejärjestelmä ottaa eliniän pitenemisen huomioon
LisätiedotTyöeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko
Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet
LisätiedotT A S K U T I L A S T O
4 7 8 1 3 0 9 10 3 52 0 4 7 6 8 6 5 2 4 1 2 0 9 7 8 1 3 4 TASKUTILASTO 2009 2009 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut 7 Eläkkeensaajat
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 05 2017 Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2017 2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut 9 Eläkkeensaajat
LisätiedotTilinpäätöskalvot 2012
Tilinpäätöskalvot 2012 Tuloslaskelma milj. euroa 2012 2011 Maksutulo 4 825 4 545 Eläkemeno -3 827-3 524 RAHOITUSKATE 999 1 021 Sijoitusten nettotuotto 3 897-466 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut
LisätiedotEsimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK 31.10.2014
Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - ETK 31.10.2014 1. Vuonna 1995 syntynyt, työura alkanut 22-vuotiaana, työkyvyttömyyseläke 35-vuotiaana / vanhuuseläke
LisätiedotELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014
ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi
LisätiedotEläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen
Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde
Lisätiedoteräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
HE 82/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta
LisätiedotTyöurat ja eläketurvan kestävyys
avaukset Työurat ja eläketurvan kestävyys mikko kautto Johdanto Eläketurvaa koskevat kysymykset ovat yhteiskuntapolitiikan keskiössä. Keskustelua on käyty eläkkeelle siirtymisiän nostamistarpeesta ja -mahdollisuuksista.
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet. Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12.
Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12.2012 Yleistä Hieno juttu, että työeläkkeiden rahoituskysymyksiä tutkitaan
LisätiedotVäestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen
Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotT A S K U T I L A S T O
4 7 8 1 3 0 9 10 3 52 0 4 7 6 8 6 5 2 4 1 2 0 9 7 8 1 3 4 TASKUTILASTO 2008 2008 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Väestö 5 Työeläkevakuuttaminen 6 Eläkkeensaajat 9 Työeläkkeelle
Lisätiedot