ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi"

Transkriptio

1 3 ALUKSI Ähtävänjoen vesistö tutuksi opetuspaketti on laadittu osana EU:n aluekehitysrahaston tukemaa Ympäristöystävällinen Järviseutu hanketta. Idea koulujen käyttöön sopivasta tietopaketista syntyi jo tätä hanketta edeltäneessä Lappajärvi Life projektissa järjestettyjen koulujen vesiteemapäivien yhteydessä. Monet koulut esittivät toivomuksensa materiaalista, joka kertoo oman alueen vesistöistä ja niiden tilasta. Tämän paketin tarkoituksena on olla tukena ja taustamateriaalina käsiteltäessä vesiteemaa oppitunneilla. Opetuspaketissa painotetaan alueellista näkökulmaa. Esimerkiksi opiskeltaessa rehevöitymistä on hyvä tarkastella asiaa mahdollisimman tutussa ympäristössä, jolloin teoria ja omat havainnot kohtaavat. Tietopaketin kokoajana olen halunnut tuoda esiin mahdollisimman paljon Ähtävänjoen vesistön erityispiirteitä, jotta oma vesistö pääsisi esittäytymään kokonaisuutena, jossa historia, luonto ja kulttuuri yhdessä herättävät mielenkiinnon ja arvostuksen. Uskon, että oman ympäristönsä yhä parempi tunteminen vahvistaa lasten ja nuorten sitoutumista omaan alueeseensa ja tukee halua toimia ympäristönsä hyväksi. "Ähtävänjoen vesistö tutuksi" on suunnattu erityisesti peruskoulun 7-9.luokkien käyttöön. Opetuspaketista on pyritty tekemään mahdollisimman helppokäyttöinen, niin että sen osia pystyisi käyttämään erillisinäkin ja soveltamaan myös pienempien oppilaiden opetuksessa samoin kuin mahdollisesti lukiossakin. Paketti toimii opettajan työkaluna, jossa on kalvojen lisäksi jokaisesta teemasta lyhyt yleisosa ja sen sovellutus Ähtävänjoen vesistöön. Haluttaessa opetuspaketin kuvia ja tekstejä voi vapaasti kopioida oppilaille. Opetuspaketin viimeinen osa "Kotitalouksien vedenkäyttö" on oma itsenäisempi kokonaisuus, jossa tehdään havaintoja arkisista veden käyttöön liittyvistä asioista. Se voi myös toimia johdatteluna vesiteemaa aloitettaessa. Opetuspaketin on laatinut tiimi, jossa Eeva-Maija Savola on tukenut minua tekstin kirjoittamisessa ja Henna Latvala on taitavin piirroksin elävöittänyt tekstiämme. Kalvojen taitto on Marita Björkströmin käsialaa. Myös Länsi-Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat, ennen kaikkea Liisa Maria Rautio, ovat toimineet tietolähteinäni. Ilman opettajien Maiju Viitaniemen, Marko Timon ja Marja-Liisa Kasken kommentteja tämä opetuspaketti olisi jäänyt vaille kosketusta opetuskenttään. Kiitän heitä kaikkia yhteistyöstä. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi Vaasassa, Lisätietoja: Länsi-Suomen Ympäristökeskus PL VAASA puh. (06) / Sirkka Hippi ja Ympäristöystävällinen Järviseutu hanke Eeva-Maija Savola Maneesintie LAPPAJÄRVI puh. (06) tai eeva-maija.savola@lappajarvi.fi

2 4 1. VEDEN KIERTOKULKU (kalvot 1a ja 1b) Ikiaikainen vesi (1a) Vesi on kaiken elämän perusedellytys. Elämä maapallolle syntyi vedessä. Ikiaikaista, samaa vettä, joka juoksee vesihanastamme, ovat juoneet niin dinosaurukset kuin Kleopatrakin. Maapallon vesi on yhtämittaisessa kierrossa, se ei häviä. Se vain muuttaa olomuotoaan. Puhdas vesi on arvokkaimpia luonnonvarojamme. Veden kiertokulku voidaan käydä läpi pohtimalla esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: - Mitkä ovat veden olomuodot? - Mistä vesi tulee puroihin ja jokiin? - Minne sadevesi kulkeutuu? - Miten pilvet muodostuvat? - Miten vesisade ja lumisade syntyvät? - Mitä on haihtuminen? Miten lämpötila vaikuttaa haihtumiseen? Eli mistä energia saadaan haihtumiseen? - Miten syntyy pohjavettä? - Millainen maalaji suodattaa/imee parhaiten vettä? Vinkki : Kysymys oppilaille haihtumisen selventämiseksi: Mitä eroa on kiehumisella ja haihtumisella? Kun vesi kiehuu, höyrystymistä tapahtuu myös veden sisässä, pohjasta alkaen. Jos vesi ei kiehu, haihtumista tapahtuu vain veden pinnasta. Miksi vesi ei lopu? (1b) Auringon lämpöenergia pyörittää luonnon "suurta vesiratasta" haihduttamalla vettä ilmakehään meristä, vesistöistä, kasvien lehdiltä, maasta, jäätiköiltä ja lumesta. Vesihöyry voi kulkeutua ilmavirtojen mukana pitkiäkin matkoja ennen kuin se tiivistyy pisaroiksi ja jääkiteiksi ja syntyy sade. Suuri osa vedestä sataa takaisin meriin. Maahan satanut vesi kertyy vesistöiksi ja valuu pintavetenä kohti merta. Osa mantereiden sateista imeytyy maaperän vedeksi ja osa vajoaa ja suodattuu pohjavedeksi. Maaperän ominaisuuksista riippuu, minkä verran vedestä jää pintakerrokseen ja minkä verran painuu vajovetenä syvemmälle. Vesi vajoaa, kunnes se saavuttaa läpäisemättömän maakerroksen (esim. savi) tai pohjaveden pinnan. Pohjaveden pinta yleensä myötäilee maaston muotoja. Myös pohjavesi on mukana veden kierrossa, mutta sen uusiutumiskierto kestää tuhansia vuosia. Sademäärät vaikuttavat pohjaveden pinnan korkeuteen. Virtausnopeutta hidastavat esimerkiksi pohjaveden pinnan vähäinen kaltevuus ja huonosti vettä läpäisevät maalajit. Kaikki maapallon vesi on kuitenkin mukana ns. laajassa kierrossa (hydrologisessa kierrossa) (Lukiolaisen Terra). Kalvossa 1a vedenkiertokulku nähdään pienemmässä maisemakokonaisuudessa, järviympäristössä.

3 5 Pohjavesi Maassa oleva vesi virtaa alaspäin suuremmasta painekorkeudesta pienempään aivan kuten maan päälläkin. Paine-eron lisäksi maaperän ominaisuudet, ennen kaikkea huokoisuus, raemuoto ja raekoko vaikuttavat suuresti veden virtausnopeuteen. Maa- ja kallioperässä oleva kiinteästä aineesta (mineraalista tai orgaanista) vapaa tila on aina joko ilman tai veden täyttämä; mikäli toisen määrä pienenee, toisen puolestaan kasvaa. Osittain kyllästyneessä maassa olevia vesiä sanotaan maavedeksi ja kokonaan kyllästyneessä maassa olevaa pohjavedeksi. Pohjavesi ei kulje erityisissä vesisuonissa, vaan maaperän sisäinen rakenne ja vedenjohtavuuden jopa miljoonakertaiset vaihtelut pienelläkin matkalla säätävät täysin veden esiintymistä ja liikettä. Siitä johtuen pohjavesivyöhykkeeseen kaivettu kuoppa voi pysyä päiväkausia lähes kuivana, täyttyä välittömästi nopeasti vaihtuvalla raikkaalla vedellä tai olla jotain siltä väliltä. Pohjaveden pinta noudattaa pääpiirteissään maan korkokuvaa. Se leikkaa maanpintaa ja yhtyy pintavesiin lähteinä, soilla ja vesistöissä. Kaivoveden pinta on sama kuin pohjaveden pinta. Suomessa pohjavesi on tavallisesti 2-4 metrin syvyydellä, paitsi ympäristöstään kohoavilla harjualueilla, missä se voi olla jopa m syvällä. Eniten pohjaveden pinnan tasoa vaikuttavat muutokset sadannassa ja haihdunnassa. Suomessa vuotuinen veden kierto pitää pohjaveden suunnilleen samalla tasolla ja vaihtelu on normaalisti 0,1-1m/vuosi. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan, mutta se laskee kesällä suuren haihtumisen vuoksi (kappaleessa 7 on lisää vuoden 2003 poikkeuksellisesta kuivuudesta). Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee, kun taas talvella sateiden tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolle. Pohjavesi on juotavaksi kelpaavaa. Hyvä pohjavesi on mautonta ja hajutonta. Hiekka- ja soramaassa liukenee vain vähän mineraaleja veteen. Vesijohtoputkia varten pohjaveden ph:ta täytyy säädellä. Maaperäolosuhteet ovat tärkein pohjavesien esiintymiseen vaikuttava tekijä Moreenimaa on meillä yleisin maaperätyyppi; se peittää pintamaana yli 50% maamme alasta. Moreenimaassa on heikko vedenjohtokyky ja vain 10-30% sateesta imeytyy maahan. Tällaisiin kerrostumiin rakennetuista kaivoista saadaan yleensä vettä vain yksittäisen talouden tarpeisiin. Hiekka- ja sorakerrostumat ovat parhaita pohjavesivarastojamme. Niiden alueella 30-60% sadannasta suotautuu pohjavedeksi ja on helposti otettavissa talousvesikäyttöön. Harjujen karkeat ydinkerrokset ovat erinomaisia vedenjohtokyvyltään ja niihin saattaa liittyä huomattavia pohjavesivaroja. Pohjaveden pinta on niissä syvällä ja sen taso on lähes vaakasuora ilmentäen suurta vedenjohtavuutta. Pohjavesivarat voivat olla jopa metrin syvyydessä, jolloin kaivon teko vaatii jo järeää kalustoa.

4 6 Soissa pohjaveden pinta yhtyy turvekerroksen pintaan. Vesi imeytyy hyvin, jopa 100% sadannasta, mutta pohjaveden käyttöarvo on vähäistä. Savikolla vain 0-10% sadevedestä imeytyy pohjavedeksi. Suomessa irtaimet maalajit ovat suhteellisen ohuita. Niiden alla on kallio ja siinä olevat rakoilut, halkeamat ja ruhjeet jatkavat käyttökelpoisia pohjavesivarojamme monin paikoin vielä lisää. Rakoja on runsaasti, sillä vanha kallioperä on ruhjoutunut pitkän geologisen historian aikana ja vielä vääntyillyt viimeisten jääkausien puristuksissa. Kallion rakoilu saattaa ulottua jopa metrin syvyyteen, ja pohjavesi täyttää nämä tilat. Kalliopohjaveden hyödyntämisessä pitää etsiä voimakkaita ruhjevyöhykkeitä, sillä on havaittu, että mitä lähemmäksi ruhjetta porataan sitä antoisampi porakaivo saadaan. Liitteistä 1-4 löytyvät Alajärven, Lappajärven, Vimpelin ja Evijärven pohjavesikartat. Pohjavesialueet Asutus, tiet ja teollisuus ovat perinteisesti keskittyneet hiekka- ja sora-alueille, koska ne ovat luonnostaan helppokulkuisia ja kantavia ja niissä käyttövesi on helposti saatavilla. Nykyisin pohjavesialueiden käyttö on tarkasti säädetty erilaisilla lailla, jotka pyrkivät suojelemaan pohjavesiä. Pohjavesi voi muuttua käyttökelvottomaksi, kun veden laatu huononee vaikkapa joinkin vieraan aineen päästöillä. Pohjavesiesiintymän antoisuus voi heikentyä liiallisen maaainesten oton seurauksena. Pohjaveden likaantumisen kannalta tärkeitä valvontakohteita ovat esimerkiksi huoltoasemat, autokorjaamot, hautausmaat, kaatopaikat ja jätevedenpuhdistamot. Oppilailta voisi kysyä tuntevatko he tai ovatko nähneet jossakin sinisen POHJAVESI- ALUE -kyltin? Vesi ja me 2. (1991). Vesi- ja viemärilaitoksen asiakaslehti, Vesihuoltoliitto. Ervasti, V. ym. (1991). Lukiolaisen Terra. WSOY, Porvoo. Salonen, V.-P., M. Eronen & M. Saarnisto. (2002). Käytännön maaperägeologia. Tehtäviä: 1.Ottakaa selvää, paljonko on oman alueen vuotuinen sademäärä. Mihin aikaan vuodesta, minä kuukausina sataa eniten? (Järviseudulla lähin säähavaintoasema on Kauhavalla. Etelä-Pohjanmaalla sademäärä on keskimäärin 650 mm/vuosi ja haihdunta 320 mm/vuosi. Keskimääräinen sadanta Suomessa on mm/vuosi. Elokuu on yleensä runsassateisin, helmi-maaliskuu niukkasateisin.) 2. Tutkikaa oman kuntanne pohjavesialueita liitteessä 1 olevien karttojen avulla. Mitä maalajia näillä alueilla yleensä on? 3. Mistä vesi tulee kotiisi? (kuntien vesilaitokset liitteessä 5) 4. Kauanko ihminen tulee toimeen ilman vettä? Paljonko vettä ihminen tarvitsee päivässä? (Ihminen tulee toimeen ilman vettä n. 3 vrk. Ihminen käyttää vettä normaalisti n. 2 l/vrk, maasto-oloissa 3-3,5 l/vrk) 5.Paljonko ihmisessä on vettä? (Ihmisessä on vettä noin 70%. Naisissa on vettä hieman vähemmän kuin miehissä.)

5 7 2. VESISTÖ JA SEN VALUMA-ALUE (kalvot 2a-d) - esimerkkinä Ähtävänjoen vesistö Mikä on valuma-alue? Valuma-alue tarkoittaa sitä seutua, jonka sadevedet virtaavat samaan vesistöön. Vedenjakaja, joka noudattelee maaston korkeimpia kohtia, jakaa vedet virtaamaan kahteen eri suuntaan ja erottaa siten valuma-alueet toisistaan. Yksittäiselle järvelle, joelle tai purolle voidaan määrittää oma lähivaluma-alueensa. Ähtävänjoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on 2030 km². Ähtävänjoen valuma-alue ja sen erityispiirteet Ähtävänjoen vesistö jakaantuu (osittain tai kokonaan) kahdeksan kunnan alueelle, jotka yläjuoksulta päin lueteltuina ovat Lehtimäki, Soini, Alajärvi. Vimpeli, Lappajärvi, Evijärvi, Pedersöre sekä Pietarsaari. Ähtävänjoen vesistö on tunnettu järvistään, jokihelmisimpukoistaan, purotaimenistaan, Lappajärven erikoisesta syntyhistoriasta sekä Kurejokilaakson kauniista kulttuurimaisemista ja Kuninkaanjoen erämaaseudusta. Sen erityispiirteisiin kuuluvat myös runsas järvisyys sekä suistoalueen maannousu. Ähtävänjoen vesistö saa alkunsa Lehtimäellä sijaitsevasta Livonlähteestä ja joki laskee Pohjanlahteen Pietarsaaren ja Pedersören rajalla Luodon- Ojänjärven kautta. Livonlähteeltä (Liitteessä 6 kartta vedenjakaja-alueelta ja Ähtävänjoen pituusleikkaus) Ähtävänjoen vesistö saa alkunsa Livonlähteestä. Vielä luvulle saakka Ähtärinjärvi oli Ähtävänjoen vesistön lähdejärvi, mutta maannousun seurauksena ns. suurina tulvavuosina vesimassat mursivat uuden väylän, Hyvösenjoen, Inhankankaaseen Ähtärissä. Silloin Ähtärinjärven vedet lähtivätkin etelään, kohti Perännettä ja muita Kokemäenjoen vesistön latvajärviä. Näin siirtyi Ähtävänjoen ja Kokemäenjoen välinen vedenjakaja Livonlähteelle Lehtimäelle. Livonlähteen vedet virtaavat keväisin lumien sulaessa alueelta kahteen suuntaan Ähtärinjärveen ja Ähtävänjokeen, kuivanakin aikana erisuuntaan laskevien purojen latvat ovat lähellä toisiaan. Tässä voidaan mainita, että Ähtärinjärven laskiessa vielä Ähtävänjokeen Alajärvi oli sen reittijärvenä, mutta vedenjakajan muututtua Alajärvestä tulikin "Yläjärvi". Vanha nimi jäi kuitenkin käyttöön. Suomenselän vedenjakaja-alueella maastosta yli puolet on suota. Pohjanmaan aapasuovyöhyke työntyy etelässä Ähtävänjoen latvoille. Suot toimivat suurina vesivarastoina, jotka tasoittavat sulamis- ja sadeveden valuntaa vesistöihin. Soiden lisäksi on vedenjakajalla kankaita. Niillä muodostuu runsaasti pohjavettä. Lähteitä ja pohjavettä purkautuu myös alueen puroihin ja soihin. Latvajoissa ja puroissa elää purotaimenia. Ähtävänjoen vesistön korkeimmat paikat kohoavat jopa yli 200 metriä Pohjanlahden yläpuolelle (Lehtimäki: Suokon-

6 8 mäki noin 230 m, Soini: Vuorenmaa noin 195 m). Lehtimäeltä alkava joensuuntainen harjujakso ulottuu aina Evijärven alapuolelle saakka. Livonlähde on vanha Satakunnan ja Hämeen välinen rajalähde. Sen kautta kulki pirkkalaisten suuri pohjantie Ähtärinjärveltä Ähtävänjoen vesistön kautta Pohjanlahdelle ja aina Lapin perille. Reitti oli venekulkukelpoinen. Muisto entisajan ihmisten matkoista veneineen Livonlähteen yli pohjoiseen on elänyt seudulla perimätietona. Myöhemmin vesireitti ehtyi, mutta vanha väylä yhä johdatti kulkijat vesistöstä toiseen. Uoman varrelta löytyy yhä vanhoja tervahautoja, joista terva kuljetettiin vesiteitä rannikolle. Kulku- ja kuljetusreittinä Ähtävänjoki toimi vielä 1960-luvulle saakka, jolloin suoritettiin viimeinen uitto. Vielä 1700-luvun alkaessa ei kunnon tieyhteyksiä ollut. Raskaimmat tavarat, kuten terva, piti kuljettaa talvi- tai vesitietä pitkin. Joki oli koskinen ja vaarallisen vaikeakulkuinen. Suurten järvien ansiosta vettä oli kuitenkin myös kesäaikaan. Vilkkaimmillaan liikenne joella oli tervakautena. Vesistön latvoilla Lehtimäellä ja Soinissa tervanpoltto jatkui pisimpään aina 1800-luvun alkuun saakka. Tervaa solui jokea pitkin rannikon kauppapaikoille vuosittain tuhansia tynnyreitä. Kesäinen joki oli täynnä elämää. Veneillä käytiin kaupungissa ja merikalassa. Veneillä kuljettiin heinään ja mentiin kirkkoon ja suoritettiin muutkin jokapäiväisen elämän vaatimat matkat. Joen keskijuoksulla voi vieläkin nähdä niittyjä, latoja ja venevajoja, joiden saavuttaminen on helpointa vettä myöten. Tarvitsen apuasi - Vesiensuojeluopas Ähtävänjoelle ja Järviseudulle. (1994). Ähtävänjokirahasto ym., Vaasa. Rautio, L. M. ja H. Ilvessalo (toim.). (1998). Ympäristön tila Länsi-Suomessa. Pöntinen, B. ja P. Sevola. (2001). Heijastus, Vaasa. Viitaniemi, M. (2002). Hoiskon kyläkirja, Saarijärvi. Junnila, H. ja H. Rantatupa. (1983). Järviseudun historia. Osa I. Vaasa Oy.1036 s. Pohjanlahteen Ähtävänjoki laskee Pohjanlahteen Luodon-Öjanjärven kautta Pietarsaaren ja Pedersören rajalla. Luodon-Öjanjärvi on padottu merestä erilliseksi altaaksi. Luodonjärvi padottiin luvun alussa makeavesialtaaksi, koska Pietarsaaren selluteollisuus tarvitsee prosessivedeksi runsaasti makeaa vettä (monta kuutiota sekunnissa), jota ei ole tarpeeksi saatavissa suoraan esimerkiksi Ähtävänjoesta, jossa virtaamat ovat kesäaikana välillä liian pienet. Suolavesi merestä ei sovellu raakavedeksi, koska se syövyttää laitteita ja häiritsee muutenkin sellunvalmistusta. Altaaseen voi varastoida vettä niin, että sen saanti kuivanakin aikana on turvattu. Luodonjärven vesiä juoksutetaan mereen kahdesta isosta tulvaluukusta ja kalatien kautta. Järveen laskevat Ähtävänjoen lisäksi Kruunupyynjoki, Purmonjoki ja Kovjoki. Öjanjärvi padottiin luvun taitteessa Kokkolan teollisuuden tarpeisiin. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa kanavan avulla ja niiden pinta on samalla korkeudella. Tarvitsen apuasi - Vesiensuojeluopas Ähtävänjoelle ja Järviseudulle. (1994). Ähtävänjokirahasto ym., Vaasa.

7 9 Monta järveä Ähtävänjoen valuma-alueen pinta-ala on 2030 km². Siitä on kymmenesosa veden peitossa, mikä on lähes saman verran kuin koko Suomessa keskimäärin. Pohjanmaan muissa jokivesistöissä vettä on keskimäärin vain 2% pinta-alasta. Pohjanmaalla Ähtävänjoen vesistö on siten ainutlaatuinen juuri järvisyytensä takia. Ähtävänjoen alueella on 26 yli sadan hehtaarin kokoista järveä ja kymmeniä pienempiä. Suurimmat järvet alueella ovat Lappajärvi, Alajärvi ja Evijärvi. Tarvitsen apuasi - Vesiensuojeluopas Ähtävänjoelle ja Järviseudulle. (1994). Ähtävänjokirahasto ym., Vaasa. Lappajärven synty Lappajärven syntyhistoria poikkeaa muista Suomen järvistä. Liitukauden lopulla, samoihin aikoihin kun dinosaurukset hävisivät maapallolta, noin 73 miljoonaa vuotta sitten maahan iskeytyi meteoriitti nykyisen Lappajärven kohdalla. Meteoriitin vauhti oli hyvin suuri; km/sekunti ja se aiheutti kaiken elämän tuhoutumisen usean sadan kilometrin etäisyydellä. Noin 400 metriä halkaisijaltaan ollut meteoriitti tuhoutui täysin syöksyessään maahan ja kiviaines sulautui pääosin kallioperään. Meteoriitin synnyttämä kraatteri on rengasmainen ja siinä on keskuskohouma Lappajärven suurimman saaren, Kärnän, kohdalla. Meteoriitin törmäyksen seurauksena syntyi useita Suomen kallioperästä poikkeavia kivilajeja. Kärnäiitti sai nimensä löytymispaikkansa Kärnänsaaren mukaan ja se on nimetty Etelä-Pohjanmaan maakuntakiveksi. Kemialliselta koostumukseltaan kärnäiitti muistuttaa ympäristön kivilajeja ja siinä on paljon sulamattomia mineraaleja täysin sulaneessa kivimassassa, mistä syystä se näyttää hyvin laavamaiselta. Lappajärveä pidettiinkin vielä 1970-luvulla tulivuoren kraatterina. Toinen yleinen meteoriitin synnyttämä kivilaji on sueviitti, joka on syntynyt meteoriitin törmäyksessä ilmaan lentäneistä aineksista Vuosimiljoonien aikana kraatterin kallioperä on rapautunut ja kulunut sekä jääkauden vaikutukset ovat hävittäneet sen maljamaisen muodon. Nykyisen kraatterin halkaisija on 17 km ja syvyys 150 m. Lappajärvi kimmeltelee tässä syvälle kuluneessa vanhassa meteoriittikuopassa. (Vert. Lappajärven syvin kohta 38 m, pituus 24 km ja leveys 12 km). Lappajärvi kuuluu ainoana Etelä-Pohjanmaan järvenä niihin suomalaisiin järviin, joissa esiintyy jääkauden jälkeisten kylmien merivaiheiden muistona niin sanottuja reliktieläimiä. Järvellä esiintyy ainakin valkokatka (Monoporeia affinis), reliktiäyriäinen (Mysis relicta) ja okakatka (Pallasea quadrispinosa). Lehtinen, M. (1976). Lake Lappajärvi, a meteorite impact in western Finland - Geological survey of Finland, Bulletin 282. Lehtinen, M. (1991). Lappajärven shokkimetamorfisista kivistä - Geologia 43 N;o 1, Rautio, L. M. (toim.). (2003). Lappajärvi Yhteistyöllä vesistöt kuntoon! Vaasa.

8 10 Monipuoliset Kurejoen maisemat Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmä on luokitellut Lappajärven - Kurejokilaakson maiseman maakunnallisesti arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi. Kurejoki on noin 15 km pitkä ja siihen rajoittuu parisataa peltolohkoa. Kurejoen alajuoksun pellot on perustettu kydöttämällä suolle. Yleisimpiä metsätyyppejä Kurejoen ympäristössä ovat tuoreet kankaat, mutta joen rannoilla esiintyy myös lehtomaista kasvillisuutta. Koskenvarren rantojen luonto on rehevää ja monipuolista. Sieltä löytyy vielä laitumena käytettävä koivuhaka. Erikoisia ja viehättäviä luontokohteita ovat pienet saaret, joilla on laidunnettu lampaita ja vasikoita. Jokivarsi tarjoaa myös asuinpaikkoja monille eläimille. Useimmin nähtyjä ovat hirvet, rusakot, oravat, siilit ja monet linnut. Jokivarressa elää myös saukko ja liito-orava. Lappajärven rannassa lähellä Kurejoen suuta on tärkeä lintualue, jolla pesii mm. törmäpääskyjä. Jokisuulla on myös kalojen kutupaikka. Kurejoen aluetta on asuttu jo varhaisella kivikaudella. Asuinpaikat sijaitsivat tuolloin Litorina-meren lahden rannoilla ja saarilla, nykyisillä noin sadan metrin korkeuteen merenpinnasta nousevilla mäillä. Nykyiset talot sijaitsevat osaksi samoilla paikoilla, joilla tiedetään asutun jo ainakin luvulla. Vanhimmat talot sijaitsevat nauhana joen töyräillä Sissalan tienoilla ja Poutakankaalla lähellä joen suuta. Koskenvarren mäkiseen maastoon perustetut talot ovat parisataa vuotta nuorempia. Suuri osa nykyisistä rakennuksista on 1950-luvulta. Kurejoen rantoja on raivattu pelloksi 1400-luvulta lähtien. Karjan laiduntaminen soilla, niitto ja lehdesten kerääminen synnyttivät niityt ja hakamaat. Heinää korjattiin joen rantaniityiltä joen ja purojen varsilta sekä kauempaa suoniityiltä. Lisää peltoa hankittiin kydöttämällä soita ja nevoja. Metsät "säästettiin" tervan raaka-aineeksi. Koskenvarren maastossa on useita tervahaudan paikkoja. Uusi viljelytekniikka käynnisti siirtymisen vanhasta kaski- ja kytöviljelystä uudenaikaiseen peltoviljelyyn 1800-luvun lopulla. Suuri murros maataloudessa koettiin 1960-luvulla koneistumisen myötä. Kurejokea on käytetty myös kulkemiseen ja puutavaran uittoon ja sen voimalla on jauhettu viljaa yli 20 myllyssä. Ennen sähkövoimalan ja uuden ohitusuoman rakentamista 1963 joki pauhasi yhtenäisenä koskena kolmen kilometrin matkan Saarikoskelta Turpelanlammille. Kurejoki nimi tulee sanasta Kurjenjoki. Matti Kurki-niminen heimopäällikkö etelästä on pitänyt varastoaittojaan Kurjenjoen rannalla lappalaisten veronkannon aikoihin. Simolin, E. (2001). Kurejoen maisema- kulttuurimaiseman ja vesistön hoito Kurejokilaaksossa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen julkaisusarja, n:o 207. Junnila, H. ja H. Rantatupa. (1983). Järviseudun historia. Osa I. Vaasa Oy.1036 s.

9 11 Kuninkaanjoen erämaisemat Suomenselältä virtaavan Kuninkaanjoen seudut ovat retkeilijöiden suosiossa. Kuninkaanjoki virtaa laajan ja yläjuoksulla paikoin varsin syvän kanjonin pohjalla. Kuninkaanjokilaaksosta on löytynyt merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Löytöpaikat sijaitsevat kaukana nykyisestä jokiuomasta. Kuninkaanjoen nimen arvellaan tulleen joko Kuningas-nimisen asukkaan mukaan tai siitä, että Ruotsin kuningas olisi juottanut hevostaan siellä. Junnila, H. ja H. Rantatupa. (1983). Järviseudun historia. Osa I. Vaasa Oy.1036 s. Pöntinen, B. ja P. Sevola. (2001). Heijastus, Vaasa. Jokihelmisimpukoita (kuva kalvossa 2c sekä elinkierto kalvossa 2d) Jokihelmisimpukoita (Margaritifera margafitifera) eli raakkuja on Suomessa Oulun eteläpuolelta löytynyt vain kahdeksasta joesta. Eniten niitä on Ähtävänjoessa, noin simpukkaa. Joen simpukkakanta on vain murto-osa alkuperäisestä. Esiintymät ovat keskittyneet rajatuille jokiosuuksille Kattilakosken, Björkforssin ja Värnumin alapuolella (koskipaikat näkyvät joen pituusleikkauskuvassa). Tuhansia vuosia eristyneenä olleet simpukat poikkeavat perimältään Pohjois-Suomen simpukoista. Ähtävänjoen simpukat ovat pohjoisia sukulaisiaan nopeakasvuisempia. Helmisimpukka tulee sukukypsäksi vuotiaana ja elää yli satavuotiaaksi. Ähtävänjoen simpukat eivät ole enää lisääntyneet kymmeniin vuosiin. Nuorimmat niistä ovat syntyneet 1960-luvulla. Lisääntyäkseen jokihelmisimpukka tarvitsee lohensukuisen väli-isännän, jonka kiduksissa toukka loisii ennen muodonmuutosta simpukaksi. Jokihelmisimpukka ja sen elinympäristöt on rauhoitettu. Simpukkakannan turvaamiseksi on turvattava vedenlaatu, kunnostettava koskia ja saatava jokeen riittävästi taimenta. Pöntinen, B. ja P. Sevola. (2001). Heijastus, Vaasa. Purotaimenia (kuva kalvossa 2c sekä yhteys jokihelmisimpukan elinkiertoon kalvossa 2d) Purotaimen on pienin ja kotipaikkauskollisin taimenen muoto. Se on runsashappisten, vähävetisten purojen ja ojien asukas, joka ei yleensä kasva kiloa painavammaksi. Purotaimenet tarvitsevat kylmää happipitoista vettä ja sorapohjaisia kutualueita sekä riittävän syviä talvehtimispaikkoja. Purotaimenen ruokavalio on vaihteleva, mutta tärkein lähde ovat hyönteiset ja niiden toukat (vesiperhoset, päivä- ja koskikorennot). Kesällä se pyydystää hyönteisiä veden pinnasta ja täysikasvuisena purotaimen syö myös kaloja.

10 12 Purotaimenen elinoloja uhkaavat purojen perkaukset ja muutkin ojitukset sekä vesistöjen rehevöityminen. Etelä- ja Keski-Suomessa luonnontilaiset purot ovat harvinaisia ja purotaimenkannat ovat häviämässä. Ähtävänjoella on purotaimenia erityisesti Kuninkaanjoella ja Lohijoen alueella. Purotaimenia esiintyy myös Ähtävänjoen pääuomassa Evijärven alapuolella. Nämä purotaimenet ovat elintärkeitä alueen jokihelmisimpukoille. Tälle alueelle on myös istutettu purotaimenia, jotta jokihelmisimpukan toukat löytäisivät väli-isännän ja voisivat jälleen lisääntyä. Lohijokea ja Peränpuroa kunnostettiin Lappajärvi Life projektissa vuonna Tavoitteena oli purojen veden laadun parantaminen, ravinnekuormituksen vähentäminen sekä alkuperäisen purotaimenkannan elinvoimaisuuden turvaaminen. Taimenpurojen kunnostaminen on edullista ja Lohijoen ja Peräpuron kunnostus onnistui hyvin. Rautio, L. M. (toim.). (2003). Lappajärvi Yhteistyöllä vesistöt kuntoon! Vaasa. Rautio, L. M. ja H. Ilvessalo (toim.). (1998). Ympäristön tila Länsi-Suomessa. Maannousu Jääkauden aikana kolmen kilometrin paksuinen mannerjää painoi maata kymmeniä tuhansia vuosia. Jään painosta vapautunut maa kohoaa takaisin edelleenkin. Pohjanmaan rannikolla nousu on keskimäärin 8 mm vuodessa. Joet syntyvät uudelleen ja järvet kuroutuvat erilleen merestä. Ähtävänjoen muinainen uoma jatkuu syvälle mereen. Maannousun takia jokisuisto laajenee saaristoon. Entiset saaret ovat nykyään mäkiä tai muita korkeampia maastopaikkoja, joiden saariin viittaavat nimet ovat säilyneet. Entisillä meriselillä lainehtii nyt vilja. Merestä nousevia maita on hyödynnetty esihistoriallisilta ajoilta lähtien. Vesijättömaat kuivuivat vähitellen niitty- ja laidunnusmaiksi ja myöhemmin pelloiksi. Jokisuut ja kosteikot ovat tärkeitä kalojen lisääntymisalueita, joista niitä on helppo pyytää alkeellisinkin pyyntivälinein. Ähtävänjoen alaosaa on kutsuttu Kainunjoeksi. Kainu tarkoittaa alankoa, alavaa, vesiperäistä tai viettävää maata. Kainulainen oli alamaan asukas, rannikkolainen tai pohjalainen. Nimitykset viittaavat ammoisista ajoista maannousurannikolla kukoistaneeseen kainu-talouteen, jossa hyödynnettiin ranta- ja luhtaniittyjä monipuolisesti jo rautakaudella. Maannousutalouden jälkiä voi seurata pitkälle yläjuoksulle maaston muotojen, asutuksen sijainnin ja nimistön avulla. Maan noustessa syntyi koko ajan uutta hyödynnettävää maata. Asutuksen myötä hyödynnettävät alueet siirtyivät vähitellen kauemmaksi kylistä. Nautinta-alueet menivät ristiin ja lomittain uusien kylien nautintoalueiden kanssa. Uusille asumiskelpoisille alueille saattoi muuttaa uudisasukkaita muualta. Tällä on selitetty myös rannikon kylien välisiä murre-eroja. Varhaisin tapa hyödyntää uusia maita oli laiduntaminen ja heinänniitto yrittämättä kuivattaa niitä. Maita myös poltettiin heinäsadon parantamiseksi. Soiden polttamisesta kehittyi suoviljelys, joka ei Ähtävänjoella laajentunut Kyrön- ja Lapuanjoen suolakeuksien kaltaiseksi kytöviljelyksi. Sen sijaan savolaiset toivat Järviseudulle metsien kaskeamisen 1600-luvulla.

11 13 Saaristossa on säilynyt vanha tapa polttaa saaria. Matalakasvuinen kataja peittää vähitellen muun kasvillisuuden, jolloin heinäntuotto tyrehtyy ja lampaiden ja muun karjan on vaikea löytää riittävästi ravintoa ja liikkuminen katajikossa on hankalaa. Siksi saaria poltetaan keväällä, kun maanpäällinen kasvusto on kuivunut, mutta maa on vielä kostea ja routainen. Oikeaan aikaan poltettaessa kasvien juuristo ja maassa olevat siemenet eivät tuhoudu. Polttamisen jälkeen kehitys on nopeaa. Heinäkasvit ja puolukka tulevat katajan sijaan. Usean vuoden aikana saadaan hyviä puolukkasatoja ja eläimille riittää ruokaa. Kataja valloittaa asemansa vuoden kuluessa ja kierto aloitetaan alusta. Palamisesta ja polttamisesta kertovat paikannimet ovat yleisiä maannousurannikolla. Järviseudulla saariston polttokulttuuri kohtaa sisämaan kaskikulttuurin. Pöntinen, B. ja P. Sevola. (2001). Heijastus, Vaasa. Tehtävä. Tutustukaa (vanhoja) karttoja tutkimalla paikannimistöön. Löytyykö mantereelta entisiä saaria? Kertovatko nimet palamisesta tai polttamisesta saaristossa? Ähtävänjoen vesistöstä tavataan seuraavia kalalajeja: ahven, ankerias, harjus, hauki, harmaanieriä (istutettu), härkäsimppu, järvilohi (istutettu), kiiski, kirjolohi (istutettu), kivennuoliainen, kivisimppu, kuha, kuore, kymmenpiikki, lahna, made, muikku, pasuri, ruutana, salakka, seipi, siika, sorva, suutari, särki, säyne ja taimen. Lisäksi on tavattu särjen ja lahnan risteymiä, särkilahnoja sekä nahkiaisia ja pikkunahkiaisia (jotka kuuluvat ympyräsuisiin, eivät siis ole kaloja). Ähtävänjoen vesistön eläimistön erityispiirteitä: Ähtävänjoella on suuri merkitys uhanalaisten lajien suojelussa, sillä joki on yksi viimeisimpiä jokihelmisimpukan elinalueita. Ähtävänjoen linnusto on runsas. Alueen erikoisuus on mustatiira, jota pesii Evijärvellä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Ähtävänjoella on vahva saukkokanta, mikä kertoo siitä, että kalakanta on runsas.

12 14 Mihin Ähtävänjoen vesistön vettä käytetään? Ähtävänjoen vesistö on vedenhankintavesistö, sillä Pietarsaaren kaupunki ottaa raakaveden Ähtävänjoen suulta ja Kokkolan ja Pietarsaaren suuret teollisuuslaitokset Öjan- Luodonjärvestä. Ähtävänjoen vesistössä on yhdeksän voimalaitosta (seitsemän niistä on Evijärven alapuolisella osuudella), joten vesistö on voimakkaasti valjastettu ja säännöstelty. Vesistöalueen järviä Alajärveä, Lappajärveä ja Evijärveä on säännöstelty vuodesta 1960 voimatalouden tarpeisiin. Järvien säännöstelykäytäntöä on muutettu tämän jälkeen vuosina 1975 ja Muutoksilla on yritetty sovittaa yhteen maatalouden, kalatalouden, vedenhankinnan, uiton, voimatalouden ja virkistyskäytön tarpeet. Alueella on edelleen ammattikalastusta, erityisesti Lappajärvellä, vuonna 2003 ammattikalastajiksi oli rekisteröitynyt 50 kalastajaa ( Kalastus elinkeinoksi Lappajärvellä projekti ). Vesistön virkistyskäytön arvoa ei sovi unohtaa, kuten ei myöskään sitä, että vesistö tarjoaa elinympäristön kasveille ja eläimistölle. Alue on tärkeä virkistyskalastuskohde ja yleisiä uimarantoja on useita. Varsinkin alueen järvien ympärillä on runsaasti kesämökkejä. Esimerkiksi Lappajärven rannoilla on yli 1000 loma-asuntoa. Aikanaan vesistö toimi myös tärkeänä liikennereittinä ja moni mylly pyöri sen voimasta viljaa jauhaen. Rautio, L. M. (toim.). (2003). Lappajärvi Yhteistyöllä vesistöt kuntoon! Vaasa. Tarvitsen apuasi - Vesiensuojeluopas Ähtävänjoelle ja Järviseudulle. (1994). Ähtävänjokirahasto ym., Vaasa.

13 15 3. IHMISTOIMINNAN AIHEUTTAMA KUORMITUS VALUMA- ALUEELLA (kalvot 3a-d) Vesistö on valuma-alueensa lapsi (3a) Ähtävänjoen valuma-alueella asuu noin ihmistä. Asutus keskittyy vesistöjen läheisyyteen, taajamia on vähän ja asutus on enimmäkseen haja-asutusta. Pellot on raivattu vesistöjen varrelle, missä maa on luonnostaan viljavaa. Maaston korkeampia paikkoja peittävät metsät. Suot on pääosin ojitettu metsänkasvun parantamiseksi. Osa niistä on otettu turvetuotantoon. Kalvossa 3a esitetään myös maankäyttömuotojen suhteelliset osuudet Ähtävänjoen valumaalueella. Metsää on 50%, peltoja 19%, suota n. 20%, vettä 10% ja asutuksen osuus on n.1%.. (Uusimmissa maankäyttöä koskevissa taulukoissa metsien osuudeksi lasketaan 62%, sillä metsäojitusten takia osa soista muuttuu hiljalleen metsiksi). Tehtävä: Kalvossa 3a voidaan nähdä yleinen maankäytön sijoittuminen. Sen yhteydessä voidaan jo pohjustaa seuraavaa aihetta "Mistä kuormitus tulee?" ja tarkastella sadeveden/pintaveden kulkeutumista. Mitä esim. pelloilta huuhtoutuu mukaan tai minne kotitalouden jätevedet menevät? Maisemaa on hyvä myös tarkastella muuttuvana: kalvon maisema on vielä melko yksinkertainen, mutta oppilaiden kanssa voidaan miettiä, miten maisema on nykyajassa muuttunut, miten ihminen on muokannut maisemaa? (Konehallit, autot talojen pihoissa, kesämökit, pato/voimalaitos, metsäojitus, isot pellot /salaojitus, karjan laidunnus, jne.) Mistä kuormitus tulee? Pintavesien mukana maastosta huuhtoutuu vesistöön kiintoainesta ja ravinteita. Vesistön vedenlaatu määräytyy sen perusteella, miten paljon kiintoainesta ja ravinteita valuma-alueelta kulkeutuu ojiin, puroihin, jokiin ja järviin. Vesistöön tulevan kiintoaineksen ja ravinteiden määrää sanotaan kuormitukseksi. Kaikki valuma-alueen toiminnot; asutus, maanviljely, karjanhoito, turkistarhaus, metsätalous, turvetuotanto, teollisuus, rakennettu vesivoima ja säännöstely sekä virkistyskäyttö kuormittavat vesistöä (kalvo 3b). Kuormitukseen liittyvää sanastoa opettajalle: Tietystä pisteestä kuten kuntien ja teollisuuslaitoksen puhdistamoiden purkuputkista, vesistöön tulevaa kuormitusta sanotaan pistekuormitukseksi. Se, mitä maastosta huuhtoutuu pintavesien mukana vesistöön, on hajakuormitusta. Maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus on tyypillistä hajakuormitusta

14 16 Luonnonhuuhtoumaksi kutsutaan sitä kuormitusta, joka pintavesien mukana tulee alueelta, joihin ihmistoiminta ei ole vaikuttanut. Eli luontaisestikin vesistöihin kulkeutuu pieni määrä ravinteita. Milloinkaan siis ei voida päästä 0-tasolle huuhtouman suhteen. Luonnontilaisia alueita on kovin vähän, koska esimerkiksi tiet, hakkuut, ojitukset ja turvetuotanto ulottuvat lähes kaikkialle. Siksi puhutaan yleensä perushuuhtoumasta, joka on noin kolme kertaa luonnonhuuhtouma. Kaikki valuma-alueen toiminnot; asutus, maanviljely, karjanhoito, turkistarhaus, metsätalous, turvetuotanto, teollisuus, rakennettu vesivoima ja säännöstely sekä virkistyskäyttö kuormittavat vesistöä. Tätä kuormitusta kutsutaan ulkoiseksi kuormitukseksi. Rehevöityneessä järvessä voi esiintyä myös sisäistä kuormitusta, jolloin järven pohjaan sedimentoitunut fosfori alkaa liueta takaisin veteen hapen vähyydestä johtuen (tarkemmin kappaleessa 5). Ähtävänjoen kuormitus (kalvo 3c) Ähtävänjoki kuljettaa mukanaan vuosittain noin kiloa fosforia. Tämä vastaa yli 1200 lannoitesäkillistä puhdasta fosforia (yleensä lannoitesäkin sisällöstä on noin kolmannes fosforia). Tämä fosfori rehevöittää Ähtävänjokea ja sen järviä ja lopulta myös Itämerta. Vaikka fosforikuormitus on 1990-luvulla pienentynyt, on kuormitus edelleen liian suurta. Valuma-alueella on tehtävä vielä paljon vesiensuojelua, jotta vesistöt voisivat hyvin. Ähtävänjoen valuma-alueella erityisesti teollisuuden aiheuttama pistekuormitus on vähentynyt 1990-luvulla. Tämä johtuu siitä, että alueen perunanjalostusteollisuus on ottanut käyttöön uudet puhdistamot. Kun pistekuormituksen määrä on vähentynyt, niin haja-asutuksen suhteellinen osuus on lisääntynyt, vaikka sen kokonaismäärä on osin jopa pienentynyt. On siis pyrittävä vähentämään erityisesti maatalouden, turkistarhauksen, haja-asutuksen, metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta tasolle, jonka vesistö pystyy sietämään. Vuoden 2005 tavoitepylväs on mahdollista saavuttaa erilaisilla vesiensuojelutoimilla (kuormituksen vähentämisestä lisää kappaleessa 6). Ähtävänjoen vesistöalueen yhdyskuntien jätevesipuhdistamot : Soinin, Alajärven, Vimpelin, Lappajärven, Evijärven kuntien puhdistamot. Pedersören kunnan alueelta viemäröidyt jätevedet johdetaan Pietarsaaren jätevedenpuhdistamolle. Teollisuuden puhdistamot: Järviseudun peruna ja Evijärven Peruna Tarvitsen apuasi - Vesiensuojeluopas Ähtävänjoelle ja Järviseudulle. (1994). Ähtävänjokirahasto ym. WR GRAPHCS Oy, Vaasa. Rautio, L. M. (toim.). (2003). Lappajärvi Yhteistyöllä vesistöt kuntoon! Vaasa.

15 17 4. JÄRVIEN MERKITYS VESISTÖSSÄ (kalvo 4a-e) Järven muoto Jokainen järvi on erilainen. Järvialtaan muoto vaikuttaa suuresti järven ominaisuuksiin. Järven pinta-ala, syvyys, ranta-alueen koon suhde ulappa-alueen kokoon ja monet muut järven muotoon liittyvät seikat vaikuttavat järven luonteeseen. Suomen järvet ovat yleisesti matalia ja sokkeloisia ja niiden vesitilavuus on pieni. Suomen järvien keskisyvyys on vain noin seitsemän metriä, Pohjanmaan järvien keskisyvyys on vain 1-2 metriä. Vesitilavuudeltaan pieni, matala järvi on täysin erilainen kuin esimerkiksi keskieurooppalainen yleensä hyvin syvä järvi. Vaikka järvet olisivat samankokoiset ja niiden päällysveden tilavuus olisi sama, on alusveden tilavuus matalassa järvessä paljon pienempi, samoin happivarat. Järvien luokittelu ravinnepitoisuuden mukaan Järvet voidaan luokitella ravinnetason mukaan. Ravinnetaso vaikuttaa järven ekosysteemiin ratkaisevasti. Järvet ovat luonnostaan rehevyydeltään erilaisia. Rehevyystasoon vaikuttavat kallio- ja maaperä sekä ilmastolliset tekijät. Järvet voidaan luokitella perustuotannon eli kasviplankton tuotannon mukaisesti rehevyydeltään vähätuottoisiin eli oligotrofisiin, runsastuottoisiin eli eutrofisiin sekä perustuotannoltaan edellisten väliin jääviin eli mesotrofisiin järviin. Suomen järvistä 60 % on luonnostaan ruskeavetisiä (humuspitoisia eli dystrofisia ) ja samalla vähätuottoisia. Ruskeavetisiä järviä on eniten rannikoilla ja kirkasvetisiä järviä Pohjois- ja Itä-Suomessa. Ihmisen toiminnan kautta veteen tulleet ravinteet ovat lisänneet järvien tuotantoa. Karuista järvistä kehittyy vähitellen runsastuottoisia rehevöityneitä järviä. Järvi tasaa virtausta ja puhdistaa vettä (kalvo 4a) Järven veden laatuun vaikuttaa siihen laskevien purojen ja jokien vedenlaatu sekä ihmisen toiminta valuma-alueella. Veden viipymä järvessä vaikuttaa järvestä lähtevän veden laatuun. Mitä pitempään vesi viipyy järvessä sitä puhtaampana vesi jatkaa alavirralle päin. Veden viipymä tarkoittaa sitä teoreettista aikaa, jona vesi vaihtuu järvessä. Sinä aikana humus ja ravinteet laskeutuvat ja sitoutuvat järven pohjalle (sedimentoituvat). Tätä voidaan tarkastella kalvon 4a avulla, jossa on kuvattuna vesinäytepullot ylä- ja alajuoksulta ja todeta veden olevan puhtaampaa järvestä eteenpäin jatkaessaan. Oppilailta voidaan kysyä, millainen järvi on kyseessä (läpivirtausjärvi vai keskusjärvi), millainen täytyy viipymän olla (lyhyt vai pitkä)? Kuvassa olevat luvut kertovat Lappajärveen Kurejoen kautta tulevasta vedestä fosfori- (P) ja typpipitoisuuksista (N) sekä Välijoen kautta lähtevän veden pitoisuuksista. Järven vuosi (kalvo 4b) Lauhkean vyöhykkeen järvissä, kuten Suomessa, lämpötilaero eri vuodenaikojen välillä saa aikaan sen, että vedet jäähtyvät ja lämpenevät säännöllisesti. Tämä aiheuttaa järviin vuodenajat, joissa veden täyskierto keväällä ja syksyllä vuorottelevat kesä- ja talvikerrostuneisuuden kanssa. Keväällä jäiden lähdön jälkeen veden lämpötila on tasainen koko järvessä. Veden tiheyskin on sama kaikkialla, kun päällysveden lämpötila on ehtinyt lämmetä alusveden lämpötilaan eli noin +4ºC. Vähäinenkin tuuli pystyy sekoittamaan koko vesimassan pohjaa myö-

16 18 ten. Tätä kutsutaan kevättäyskierroksi. Ilmasta liukenee tällöin happea pinnalla olevaan veteen, ja veden kierron mukana sitä kulkeutuu kaikkiin vesikerroksiin. Kesän tullessa auringon säteily alkaa vähitellen lämmittää päällysvettä, jonka tiheys pienenee veden lämpötilan noustessa. Päällysvesi kerrostuu syvemmällä olevan kylmemmän ja raskaamman veden päälle. Kun tiheyserot suurenevat, ei kovakaan tuuli enää pysty sekoittamaan vesikerroksia. Kesäkerrostuneisuus on syntynyt. Kesäkerrostuneisuuden aikana järven päällysvesi on selvästi alusvettä lämpimämpää. Näiden kahden kerroksen väliin jää vesikerros, jossa lämpötila laskee jyrkästi syvyyden kasvaessa. Päällysveden kierto on mahdollista tuulien ansiosta koko kesäkerrostuneisuuden ajan. Kun pintavesi syksyn tullen viilenee, tulee tuulen aiheuttamaan kiertoon mukaan aina vastaavan lämpöinen vesikerros alusvedestä, jolloin harppauskerros siirtyy alemmaksi. Alusveden ja päällysveden tiheyserot pienenevät, kesäkerrostuneisuuden vakavuus vähenee. Lopulta tuulen voima sekoittaa koko vesipatsaan, ja syystäyskierto alkaa. Järven vesi jatkaa jäähtymistään talven lähestyessä. Vaikkei tuuli sekoittaisikaan vettä, jäähtyy päällysvesi alusvettä nopeammin. Päällysveden tiheys suurenee, jolloin vesimolekyylit painuvat kohti pohjaa ja pitävät siten yllä syystäyskiertoa. Se jatkuu kunnes vesi on raskaimmillaan eli koko vesikerros on noin +4ºC. Sen jälkeen päällyskerroksen vesi alkaakin jäähtyessään kevetä. Jos on tyyntä ja pakkasta, jäähtyy päällyskerros lähelle nollaa ja vesi jäätyy. Jääpeitteen alla on pinnan lähellä oleva vesi kylmempää kuin syvällä oleva vesi. Tilannetta kutsutaan talvikerrostuneisuudeksi. Se purkautuu jäiden lähdön myötä uutena keväänä. Kerrostuneisuuskausina alusvesi on eristetty ilmakehästä ja päällysvedestä, joten aineiden vaihtoa kerrosten välillä ei tapahdu. Alusvesi ei saa happea päällysvedestä. Vastaavasti alusvedestä hajotuksen kautta vapautuneet ravinteet eivät pysty nousemaan päällysveteen, jossa yhteyttäminen on mahdollista. Alusveden hallitsevana tapahtumana on happea kuluttava hajotus. Mikäli happea kuluttavaa ainesta on kerrostunut paljon pohjalle, kuten rehevöityneissä järvissä, saattaa alusveden happipitoisuus heiketä kerrostuneisuuden edetessä ja johtaa jopa alusveden täydelliseen happikatoon. Hapettomissa olosuhteissa sedimenttiin kiinnittyneet ravinteet alkavat liueta takaisin veteen ja näin järvi alkaa kuormittaa itse itseään, mitä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi. Lappajärvi käyttäytyy tyypillisen kerrostuneen järven tavoin. Kerrostuneisuuskausina syvänteissä on lähes poikkeuksetta happikato. Myös Alajärvi käyttäytyy syvänteiden osalta kerrostuneen järven tavoin, vaikka Alajärvi onkin läpivirtausjärvi. Rautio, L. M. (toim.). (2003). Lappajärvi Yhteistyöllä vesistöt kuntoon! Vaasa. Tyystjärvi-Muuronen, K. (toim.). (1985). Vesiopas- vedet ja vesiluonto. Suomen luonnonsuojelun Tuki Oy.

17 19 Ähtävänjoen vesistön järvet Lappajärvi on Ähtävänjoen vesistön keskusjärvi ja sen merkitys vedenlaadun ja virtaamien tasaajana on erittäin suuri. Vesi viipyy Lappajärvessä melkein kolme vuotta. Suuren tilavuutensa ja veden hitaan vaihtumisen johdosta järven syvänteisiin laskeutuu suuri osa jokien, purojen ja ojien tuomasta kiintoaineksesta ja ravinteista. Valuma-alueen muut isot järvet, Evijärvi ja Alajärvi ovat luonteeltaan läpivirtausjärviä, eivätkä ne pidätä ravinteita tai säätele virtaamia läheskään samassa mittakaavassa kuin Lappajärvi. Vesi vaihtuu Evijärvessä noin 6 viikossa ja Alajärvessä noin 5 viikossa. Pohjanmaalla Ähtävänjoen vesistö on ainutlaatuinen juuri järvisyytensä takia. Ähtävänjoen alueella on 26 yli sadan hehtaarin kokoista järveä ja kymmeniä pienempiä. Pienemmät järvistä ovat yleensä matalia, jään rouhimia maakuoppia, jotka ruohottuvat, rehevöityvät ja kasvavat helposti umpeen. Alueen järviä on aikoinaan myös kuivattu paljon pelloiksi. Osaa niistä on alettu kunnostaa takaisin luonnontilaan virkistyskäyttöä varten sekä maiseman elävöittämiseksi. Esimerkiksi Evijärvellä on vedenpintaa laskettu useissa järvissä kuten Haapajärvessä, Kivijärvessä ja Särkijärvessä. Kyläläisten aktiivisuuden tuloksena veden pintaa on nostettu esimerkiksi Haapajärvessä ja Kivijärvessä. Lisäksi voidaan käsitellä oman seudun järvi ja sen erityispiirteet. Erilliset kalvot Alajärvestä, Lappajärvestä ja Evijärvestä. Alajärvi (kalvo 4c) Alajärven nimi on nykyään harhaanjohtava. Satoja vuosia sitten Ähtärinjärven vedet laskivat Alajärveen. Maannousun johdosta vesi kuitenkin syövytti puhki Inhankankaan ja vesien virtaus muuttui etelään. Vain Ähtärinjärven pohjoispuolelta vedet virtaavat Levijokea pitkin Alajärveen. Alajärven nimi voisi olla nyt paremminkin "Yläjärvi", josta vedet virtaavat Kurejokea pitkin Lappajärveen. Alajärvi on matala ja tasapohjainen. Vesi on ruskeaa ja sameaa ja veden ravinnepitoisuudet ovat suuret. Järvi on voimakkaasti rehevöitynyt. Rannat, laiturit ja verkot limoittuvat ja likaantuvat ja sinileväkukintoja esiintyy lähes joka kesä. Talvella on usein hapen vajausta. Alajärvi saa vetensä erityisesti Kuninkaanjoen ja Levijoen kautta, mutta myös Ojajärvestä ja Kaartusenjärvestä. Levijoki virtaa asuttujen peltoviljelmien läpi ja Kuninkaanjoki metsätalousmaiden ja peltojen läpi. Haja-asutuksen lisäksi, Soinin kunnan jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet ja turvetuotantoalueen kuivatusvedet (esim. Kuninkaansuo) laskevat Alajärveen Kuninkaanjoen kautta.

18 20 Alajärvi on voimakkaasti säännöstelty. Lupaehtojen mukaisesti järven veden ylärajan korkeus on N m. Alaraja on vähintään N m. Järvi voi säännöstelyn vuoksi olla kevättalvella tilavuudeltaan puolet pienempi kuin syksyllä sateiden jälkeen. Tietoja Alajärvestä: pinta-ala 11 km 2 valuma-alueen pinta-ala 465 km 2 syvin kohta 8 m keskisyvyys 1,2 m teoreettinen veden viipymä 5 viikkoa veden laatu huono yleisimmät kalalajit ahven, hauki, särki, lahna, muikku, siika suurin saatu kala hauki, kg Lappajärvi (kalvo 4d) Lappajärvi poikkeaa maisemiltaan selvästi Järvi-Suomen sokkeloisista, lukuisten saarien ja niemien pilkkomista järvistä. Rantaviiva on melko ehyt ja maisemia luonnehtivat aukeat selät ja saarien vähyys: saaria on puolisen sataa, pienet karit mukaan lukien. Rantamaita hallitsevat viljelykset, kylät ja maatilat sekä runsas mökkiasutus, minkä vuoksi maisema onkin selvästi kulttuurivaikutteista. Lappajärven ympäristö on melko alavaa etenkin järven itäpuolella. Korkeampia mäkiä löytyy järven kaakkois- ja eteläpuolelta, joissa sijaitsevat näköalapaikkoina tunnetut Pyhävuori ja Lakeaharju (175 m). Lappajärven vesikasvillisuus on vähäistä, sillä järven pohja on karu ja järvi on altis tuulille. Sarojen, järvikortteen ja järviruo'on sekä kelluslehtisten kuten lumpeen muodostama kasvillisuus käsittää vain noin 2 % pinta-alasta. Lappajärvi jakaantuu kahteen, suunnilleen samankokoiseen ja syvyiseen altaaseen, pohjoiseen ja eteläiseen. Altaat jakaa järven keskellä sijaitseva suuri Kärnän saari ja siitä etelään jatkuva matala kynnysalue. Syvänteet ovat pohjois-eteläsuuntaisia ja niissä sijaitsevat järven syvimmät kohdat: Veanteensyvänne (36 m) ja Aholan syvänne (38 m). Järvi on avoimeksi ja suureksi järveksi muuten melko matala: pinta-alasta neljännes on alle kolme metriä syvää rantavyöhykettä, yli puolet 3-10 metriä syvää, noin neljännes metriä syvää ja vain yksi prosentti yli 20 m syvää. Keskisyvyys on noin 7,5 metriä. Lappajärven vedenpintaa on laskettu ainakin kahdesti, vuosina 1834 ja yhteensä noin 1,5 metrillä. Lappajärveä oli jo vuosina säännöstelty väliaikaisesti sotateollisuuden tarpeisiin, mutta varsinainen säännöstely alkoi luvun alussa järven luusuassa sijaitsevalla Niskan padolla. Voimatalouden ja tulvasuojelun tarpeitten vuoksi Lappajärven pinta lasketaan talven aikana siten, että keväinen aliveden korkeus on noin puoli metriä luonnontilaista alempana säännöstelyn vuoksi. Keväiset tulvahuiput jäävät myös luonnontilaisia alemmaksi. Lappajärven laskujokeen, Välijokeen, virtaa vettä enemmän talvella ja syksyllä, mutta vähemmän kesällä kuin luonnontilassa. Talvella ja syksyllä Välijokeen virtaa vettä enemmän kuin luonnontilassa. Kesällä vettä virtaa taas vähemmän. Tyytymättömyys Lappajärven ankaraan säännöstelyyn purkautui vuonna 1979, kun Niskan säännöstelypadon eteen rakennettiin kansanpato,

19 21 jonka tarkoituksena oli estää järven tyhjentäminen. Nykyisten lupaehtojen mukaisesti Lappajärven säännöstelyn yläraja on korkeudella N ,65 m (169,76) ja alaraja korkeudella N ,85 m (167,96). Tietoja Lappajärvestä: pinta-ala 145 km 2 valuma-alueen pinta-ala 1526 km 2 suurin pituus 24 km suurin leveys 12 km rantaviivan pituus 160 km keskisyvyys 7,4 m suurin syvyys 38 m teoreettinen veden viipymä 2,8 vuotta keskimääräinen jääpeite veden laatu tyydyttävä yleisimmät kalalajit ahven, hauki, särki, muikku, kuore, made, kuha, taimen, siika suurin saatu kala hauki, kg Evijärvi (kalvo 4e) Evijärvi on matala ja sokkeloinen. Evijärvessä on runsaasti saaria, joten aallokkoisuus ei yhtä tehokkaasti pääse huuhtomaan rantoja kuten Lappajärvellä. Järven keskiosa on läpivirtausaluetta. Eristyneet ja ruohottuneet lahdet ovat selvästi järven keskiosaa rehevämpiä, ja talven happitilanne on niissä usein huono. Matalassa Evijärvessä on ilmaversoisten ja kelluslehtisten vesikasvien osuus maisemassa huomattava. Vesikasvit peittävät noin 33 % järven pinta-alasta. Evijärvessä esiintyy runsaasti järviruokoa, järvikaislaa sekä ulpukkaa. Pääosa Evijärven vedestä tulee Välijoen kautta. Kun Lappajärvi on puhdistanut yläpuoliselta valuma-alueelta tulevaa vettä, on Evijärveen tuleva vesi laadultaan melko hyvää. Evijärven lähivaluma-alueelta tuleva hajakuormitus heikentää kuitenkin järven veden laatua ja varsinkin suljetut lahdet kärsivät rehevöitymisestä. Evijärveä kuormittavat myös Evijärven ja Lappajärven jätevedenpuhdistamoilta tulevat jätevedet. Evijärvi on säännöstelty järvi. Säännöstelyn yläraja on veden korkeudella N ,15 m (161,75) ja alaraja korkeudella N ,40 m (160,75). Lappajärven säännöstely vaikuttaa Evijärven vedenkorkeuksiin. Evijärvi on ollut Pohjanmaalla tunnettu runsaista kalan saaliista, erityisesti lahnasaaliista. Evijärvellä on myös pitkät perinteet kaislan keräämisessä ja sen käytössä käsitöissä.

20 22 Tietoja Evijärvestä: pinta-ala 28 km² lähivaluma-alue, 84 km² josta peltoa 19 % syvin kohta 3,5 m (5,5 m / paikallistieto*) keskisyvyys 1,7 m teoreettinen veden viipymä 6 viikkoa veden laatu hyvä yleisimmät kalalajit ahven, hauki, lahna, särki, siika, kuha, suutari suurin saatu kala hauki 16,5 kg (Arvo Lintala, Isoteerinevanlahti) * Paikallistiedon mukaan Evijärven syvin kohta on 5,5 m ja se on Lipsunninsalmen ja Puotisenlahdensuun välisellä järvenselällä. Granberg K., M. Anttila, L. Hakkari, J. Hyvärinen, I. Kolari, I. Kurttila & L. Virkki. (1989). Säännöstelyn vaikutuksista Lappajärven, Evijärven, Välijoen ja Ähtävänjoen limnologiaan, kalastoon ja kalatalouteen. Ympäristöntutkimuskeskuksen tiedonantoja No 134. Jyväskylän Yliopisto. Rautio, L. M. (toim.). (2003). Lappajärvi Yhteistyöllä vesistöt kuntoon! Vaasa. Viitaniemi, M. (1986). Alajärvi kotiseutuni, Kauhavan Sanomalehti Oy.

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja Marjut Mykrä Piirrokset: Susanna Alakarhu ja Henna Latvala Valokuvat: Katja Haukilehto, Unto Tapio, Susanna Alakarhu, Varpu Rajala ja

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

kansi Luku 9 Järvien ja jokien maa KM Suomi Luku 9

kansi Luku 9 Järvien ja jokien maa KM Suomi Luku 9 kansi Luku 9 Järvien ja jokien maa Sisällysluettelo Veden kierto Suomen sisävedet (tiivistelmä) Vesistö (kuva 44B) Suomen vesistöt (kuva 44A) Suurimmat joet Suurjärvet Vesistöjen tila Suurimmat kuormittajat

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi

Lisätiedot

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Kalasta tietoa -visa Tehtävät Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan

Lisätiedot

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Lestijärven tila (-arvio)

Lestijärven tila (-arvio) Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Kolmen helmen joet hanke

Kolmen helmen joet hanke Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys

Lisätiedot

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti TANAKKA taloudellisesti kannattavan

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Vesiluonto ja ennallistaminen

Vesiluonto ja ennallistaminen Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset

Lisätiedot

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Rantojen kasvillisuus

Rantojen kasvillisuus Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen

Lisätiedot

Loimijoen alueen veden laatu

Loimijoen alueen veden laatu Loimijoen alueen veden laatu Hanna Alajoki 27.3.2019 Yleistä Loimijoki on suuri savimaiden joki, joka saa alkunsa Tammelan järviylängöltä ja laskee Kokemäenjokeen Huittisten kohdalla Valuma-alueen pinta-ala

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja

Lisätiedot

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä.

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Suurimmat järvet ovat erämaisena lintujärvenä tunnettu Koskeljärvi

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena

Lisätiedot

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen

Lisätiedot

Jokineuvottelukunnat ja rahastot vesienhoidon edistäjänä. Toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen Vaasa

Jokineuvottelukunnat ja rahastot vesienhoidon edistäjänä. Toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen Vaasa Jokineuvottelukunnat ja rahastot vesienhoidon edistäjänä Toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen Vaasa 12.9.2018 Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio Toiminta-alueena kolme Pohjanmaan maakuntaa Jokivesistöt

Lisätiedot

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Kuva: Hauhalan osakaskunta Puujärvi Kirkasvetinen, syvä, oligo-mesotrofinen järvi Hyvä vedenlaatu kesämökkireissun

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/

Lisätiedot